Yritysverkostot ja matkailu 2013

&MATKAILU

YRITYSVERKOSTOT KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI

2013

MONISSA VERKOSTOISSA

EU-HANKKEET TUKENA

LUPAUS LEPPOISTAA

Yhteistyöverkosto auttaa Purola Farmin kehittämisessä 12

Villa Hiidenmäki uskoo EU-hankkeiden vahvistavan yritysverkostoja 14

Malako-hanke houkutteli eri alojen asiantuntijat yhteistyöhön 16

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

1

SISÄLTÖ

Raija Ruusunen: Ajatellaan yhdessä!

Kimmo Aalto: Valtakunnallisen yhteistyön tarve kasvaa

4

6

Hyvän yritysverkoston resepti: Tarkasti kuvatut tuotteet ja sitoutuneet yritykset

8

Lasten löytöretket Jyväskylän seudulla: Tuloksellista yhteistyötä

10

Peukkulan palvelujohtaja Marika Paananen: Hyötyä koko seudulle

11

Purola Farm: Monissa verkostoissa 12 Villa Hiidenmäki: EU-hankkeet tukevat verkostoitumista

14

Lupaus leppoistaa: Ilosta syntyy uutta iloa 16 Karelia à la carte: Verkosto rakentuu yhteisten arvojen pohjalle

18

Saimaan Charmantit: Tavoitteena mielikuva korkeasta laadusta

20

Maisa Kuha: Ideat rahax – luova tuotekehitysohjelma matkailuyrittäjille

22

Petri Sipilä: Verkostoitumisen ABC

24

Ulla Huovinen: Kirjallinen sopimus turvaa selustan

26

Raija Komppula: Yhteinen hyöty vahvistaa verkostoa

27

Yritystukiin tulossa tauko 28 Mika Kylänen: Menestystekijöitä ja haasteita 30

YRITYSVERKOSTOT & MATKAILU – KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013 ISSN: 2242-0509. VASTAAVA TOIMITTAJA: SUVI AHONEN TOIMITUSKUNNAN JÄSENET: JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, LIIKETOIMINTA JA PALVELUT: SUVI AHONEN JA MARI HAKKARAINEN (TKI/MAALLA-TIEDOTUSHANKE), MARI HOLOPAINEN (TKI/MALAKO-HANKE); LEENA PAJALA (KESKI-SUOMEN LIITTO), MIIKKA RAULO (JYVÄSKYLÄ INNOVATION OY, MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON OSKE), SIRKKA PAANANEN JA REIJO HIMANEN (WITAS OY / FINNBEINGHANKE), TIMO SILLANPÄÄ (VIESTINTÄ-PAPRICO OY) TOIMITUS JA TAITTO: VIESTINTÄ-PAPRICO OY, JYVÄSKYLÄ. PAINOTYÖ: KIRJAPAINO KARI KY 2013. PAINETTU G-PRINT-PAPERILLE. PAINOS: 1 500 KANNEN KUVANKÄSITTELY: MARTTI HÄNNINEN/ VIESTINTÄ-PAPRICO MAALLA-, MALAKO- JA FINNBEING-HANKKEITA RAHOITTAA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS EUROOPAN UNIONIN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN MAATALOUSRAHASTOSTA.

2

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

PÄÄKIRJOITUS

Toimituskunta vas. Reijo Himanen, Sirkka Paananen, Leena Pajala, Suvi Ahonen, Mari Holopainen ja Mari Hakkarainen.

Miikka Raulo erillisessä pikkukuvassa.

VERKOSTOITUJA SAA RUSINAT PULLASTA ”No nyt lähtee!” nauroi maaseutumatkailuyrittäjä Maallahankkeen järjestämässä Matkailuyritysverkosto-tilaisuudessa. Vaikka toisin voisi luulla, kommentti ei sisältänyt sarkasmia. Lokakuisessa tilaisuudessa nimittäin päätettiin tiivistää keskisuomalaisten maaseutumatkailuyrittäjien keskinäistä yhteistyötä ryhmäytymällä.

Kysymykseen, miksi tällainen pienyrittäjien ryhmä tarvitaan Keski-Suomeen, saatiin osallistujilta lähes 60 pätevää vastausta. Päätarpeiksi yrittäjät valitsivat yhdessä liiketoiminnan kehittämisen sekä edunvalvonnan ja vaikuttamisen.

Miten yhteistyö sitten alkaa? Harvoin kukaan verkostoituu ilman omaa aktiivisuuttaan. Yhteistyökumppaneihin täytyy tutustua. Tämä tarkoittaa sitä, että joskus vain on laskettava se mela, vapa, kauha, liinavaatteet ja suitset käsistä ja kutsuttava kollega kahville, vastattava kutsuihin ja saavuttava yhteisiin tilaisuuksiin, kuten tekivät keskisuomalaiset paikalle ennättäneet 30 yrittäjää lokakuun alussa.

Aktiivinen yhteistyömahdollisuuksien etsiminen on tuskin koskaan haitannut kenenkään liiketoimintaa – päinvastoin! Aktiivisimmat nappaavat rusinat pullasta, sillä luottamuksellinen yhteistyö lähtee kohtaamisista ja yhteisistä keskusteluista.

Menestyksekkään yhteistyön ja verkostossa toimimisen edellytys on luottamus. Yritysverkostoteemaamme käsitelleet asiantuntijat ja haastatellut yrittäjät ovat tästä kiitettävän yksimielisiä. Kun luja luottamusperusta yhteistyöl-

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

le on luotu, sen päälle on helppo rakentaa kumppanuus, joka antaa suojaa suhdannemyrskyiltä ja yrityselämän yllättäviltä käänteiltä. Sen suojissa on turvallista ajaa yhteistä etua, luoda uusia, rohkeita ideoita, testata ja kehittää, ilman pelkoa ideoiden varastamisesta tai naurunalaiseksi joutumisesta. Jokaisen vastuulla on myös rakennetun luottamuksen ylläpito, sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja kunnioittavan yhteishengen ylläpito. On myös annettava, jotta voi saada.

Jos nyt vielä on niin, ettet tunne naapurin melontayrittäjää, mökkivuokraajaa tai ruokapalveluyrittäjää, on aika tehdä asialle jotakin. Mitäpäs jos kutsuisit hänet käymään, joisitte pullakahvit ja juttelisitte. Jos et muuten, niin ”huvin vuoksi ja urheilun kannalta”, kuten eräs yrittäjä tilaisuudessamme tokaisi.

Kuinka maaseutumatkailuyrittäjäryhmän tarina tästä jatkuu, jää nähtäväksi. Toivotamme teille kaikille yrittäjille onnea ja menestystä, voimaa ja viisaita päätöksiä!

Toimituskunnan puolesta Suvi Ahonen Maalla-tiedotushanke P.S. Tämä yritysverkostot & matkailu on sarjassaan viimeinen Keski-Suomen matkailun teemalehti. Aikaisempien lehtien teemoina olivat Laatu & matkailu ja Sähköinen liiketoiminta & matkailu. Nämä löydät Maalla-hankkeen julkaisupankista www.ruokacentria.com-sivuilta.

3

Erityisasiantuntija Raija Ruusunen:

Ajatellaan yhdessä!

Kyky ajatella yhdessä ratkaisee sen, millaisia tuloksia verkostossa saadaan aikaan.

Kun halutaan yhteistyötä, kokoonnutaan, ajatellaan, puhutaan sekä toimitaan yhdessä.

Yksinkertaista vai mitä?

T

odellisuudessa yhdessä ajatteleminen, puhuminen, ihmisten välinen hyvä vuorovaikutus ja dialogi ovat kaikkea muuta kuin helppoa. Kun joukko ihmisiä kokoontuu, meillä on jokaisella mukanamme omat tarpeemme, tunteemme, arvomme, kokemuksemme, ennakkokäsityksemme ja tapamme toimia.

Haluamme puolustaa omaa kantaamme, pitää siitä kiinni viimeiseen asti. Haluamme tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi, mutta usein unohdamme kuunnella ja ymmärtää toisia osallistujia, saati nähdä asioita meille vieraista näkökulmista.

kittelua. Kunnioitus on tasa-arvoista suhtautumista toisiin.

Se on sitä, ettei arvostele ja osoita, että arvoistamme poikkeavat ihmiset ovat väärässä tai huonoja, koska sellainen saa ihmiset puolustuskannalle ja tukahduttaa hedelmällisen keskustelun.

Kolmanneksi: odota. Odota oman mielipiteesi muodostamista. Odota, ennen kuin muodostat asioista ehdottoman varmoja käsityksiä, jotka lukitsevat asenteesi. Odottamalla annat tilaa muiden ihmisten tärkeiden kysymysten nousta esille, annat tilaa toisille.

Ollaan läsnä!

Puhutaan suoraan eikä lannistuta!

Monesti meillä on menossa niin monta asiaa yhtä aikaa, ettemme yhteen kokoontuessamme malta olla vähän väliä lukematta sähköpostejamme tai seuraamatta jännityksellä uutisista toisella mantereella sammutettavaa metsäpaloa. Emme keskity siihen, mitä muut sanovat tai tarkoittavat, emme ole tietoisesti läsnä tässä ja nyt.

Toisaalta emme pysähdy ajattelemaan, miten omalla fyysisellä läsnäololla, mutta henkisellä poissaolollamme vaikutamme tilaisuuden ilmapiiriin. Sitten kotiin mennessä valitamme tarpeettomasta tapaamisesta sen sijaan, että katsoisimme peiliin ja huomaisimme itse olleemme se, joka sammutti tilaisuudessa kyteneen tekemisen palon.

Keskustelumme johtaa helposti puolustuspuheisiin, erilaisten näkemysten kilpalaulantaan ja lopulta toisten näkökulmien nujertamiseen. Harvemmin osaamme kuunnella ilman vastustusta, tutkia mielipiteiden taustalla vaikuttavia näkemyksiä ja edetä niistä ennalta tuntemattomiin mahdollisuuksiin ja uusiin oivalluksiin. Olemme ennakkoluulojemme ja -käsitystemme orjia ja yritämme keksiä päähänpinttymien kahleissa uusia näkökulmia ja innovaatioita.

Eipä ihme, ettei tulosta synny!

Neljäs ohje hyvään vuorovaikutukseen kuulostaa helpolta, muttei ole sitä: puhu suoraan. Ilmaise sitä, mitä näet ja koet, mitä todella ajattelet ja tunnet, millaisia tarpeita sinulla on ja mitä haluat. Se vaatii itseluottamusta ja rohkeutta, mutta parhaimmillaan vapauttaa muutkin osallistujat olemaan läsnä omana itsenään ja puhumaan suoraan sydämestään.

Viidenneksi ohjeeksi voisi lisätä: älä luovuta. Älä luovuta, vaikka huomaisit vanhojen keskustelukaavojen toistuvan ja itsesi sortuvan entisiin, tuloksettomiin toimintamalleihin. Uuden oppiminen ei tapahdu kerralla, vaan vaatii sinnikkyyttä ja aikaa.

Samoin verkoston rakentaminen vie oman aikansa.

Olemme kärsimättömiä ja haluamme heti ratkaisuja ongelmiin sen sijaan, että keskittyisimme luomaan luottamuksen ilmapiirin ja opettelemaan yhdessä keinot siihen, miten näitä ratkaisuja voi yleensäkään syntyä. Pienet muutokset nykyisessä toimintatavassamme voivat johtaa lopulta suuriin tuloksiin, mutta se vie aikaa.

Verkostoissa toimiminen perustuu toisten tuntemiseen ja sitä kautta syntyvään luottamukseen. Verkostoissa sovitaan yhdessä päämääristä ja toimintamalleista, keskustellaan, kuunnellaan ja neuvotellaan. Hyviin verkostoihin sitoudutaan, niissä opitaan yhdessä ja tuotetaan ratkaisuja ongelmiin, joita varten on alun perin kokoonnuttu. Hyvä verkosto on houkutteleva ja tuottaa lisäarvoa osallistujilleen. Se on parhaimmillaan tekemisen iloa ja paloa, rohkeutta tarttua uuteen ja nöyryyttä huomata, miten paljon opittavaa meillä jokaisella vielä onkaan.

Kuunnellaan, kunnioitetaan ja odotetaan!

Ensimmäinen ohje hyvään keskusteluun ja vuorovaikutukseen on yksinkertainen: kuuntele. Kuuntele toista ilman, että samaan aikaan valmistelet omaa puhettasi. Kuuntele ilman omia ajatuksiasi, ennakkokäsityksiäsi tai hätäisiä johtopäätöksiäsi. Kuuntele niin, että mielesi on hiljaa ja avoin ja voit nähdä asiat toisen ihmisen näkökulmasta.

Toiseksi: kunnioita. Kunnioita toisia ihmisiä, heidän oikeuttaan olla olemassa ja ajatella sekä toimia itsestäsi poikkeavalla tavalla. Kunnioittaessamme toisia voimme oppia heiltä jotakin uutta. Usein puheemme sisältää tuomitsevia ilmauksia, kuten mikä on mielestämme oikein tai väärin, mikä liian monta tai huonommin sen sijaan, että osaisimme ilmaista asiat sellaisina kuin ne ovat ilman luo4

n Teksti: Raija Ruusunen,

Erityisasiantuntija, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Matkailun teemaryhmä www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu n Kirjallisuutta: Isaacs William. 2001.

Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito.

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

KUVAT: MARI HOLOPAINEN

”

Kuuntele toista ilman, että samaan aikaan valmistelet omaa puhettasi. Kuuntele ilman omia ajatuksiasi, ennakkokäsityksiäsi tai hätäisiä johtopäätöksiäsi.

Kuuntele niin, että mielesi on hiljaa ja avoin ja voit nähdä asiat toisen näkökulmasta.”

Raija Ruusunen

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

5

MAASEUTUMATKAILU

Valtakunnallisen yhteistyö Maaseutumatkailun viime vuosien kehitys on ollut suotuisaa. Alan kärkiyritykset ovat kehittäneet toimintaansa suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja tehokkaasti. Investoinnit toiminnan puitteisiin ja rakennuksiin, asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen sekä uusiin markkinointi- ja myyntikanaviin yritystasolla ovat tuoneet tulosta.

K

uinka elinkeinoa tukeva toiminta ja verkostot ovat kehittyneet, olemmeko pystyneet vastaamaan elinkeinon tarpeisiin, pysymään elinkeinon eturintamassa ja kärkivauhdissa mukana viemällä alaa eteenpäin?

Paikoin on menty eteenpäin, paikoin poljetaan paikallaan. Nähtävissä on, että maaseutumatkailuelinkeinon tukena toimiville alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen vahvistamiselle sekä tuloksekkaalle ja vaikuttavalle toiminnalle on tilausta. Tukiverkoston koneisto on monin paikoin koossa tai ainakin lopullista kasausta odottamassa, mutta vaatii ylläpitoa, huoltoa sekä oikeansuuntaisia kehityssysäyksiä ja aukkopaikkojen täyttöä.

Eroja maakuntien välillä Aluetasolla maaseutumatkailuyritysten tukena olevat kehittämisprojektit ja yritysneuvonta sekä matkailun alue-, seutu- ja kuntatason organisaatiot ovat vieneet kehityssysäyksillä maaseutumatkailuelinkeinoa eteenpäin. Projekteilla on saatu paljon hyvää aikaan, mutta projektitoiminnan lyhyt elinkaari tuo omat haasteensa pitkäjänteiseen kehittämiseen.

6

Alueorganisaatiot ovat maakunnasta riippuen vaihtelevasti maaseutumatkailun tukena. Joissakin maakunnissa maaseutumatkailu nähdään vahvana ja aitona osana alueen matkailua, toisissa se tuntuu olevan mukana lähinnä paperilla tai juhlapuheissa. Maaseutumatkailun tähänastiset saavutukset, sille kuuluva arvo ja kasvu edellyttävät entistä enemmän vahvaa alueellisen tason ja valtakunnallisen tason vuoropuhelua ja yhteistyötä. Esimerkiksi MEKin kanssa voisimme tehdä yhdessä nykyistä enemmän.

Maaseutumatkailuyrittäjiä valtakunnallisesti yhdistävä yhdistys, Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry, on toiminut vuodesta 1995. Jäsenyrityksinä on maaseudun majoitus-, ohjelma- ja ruokapalveluja tuottavia yrityksiä ja kannattajajäseninä keskeisiä maaseutumatkailun toimijoita sekä kehittäjiä. Yhdistys toimii yrittäjien välisenä yhteistyöfoorumina ja kannanottajana ajankohtaisiin, edunvalvonnallisesti merkittäviin kysymyksiin.

Tällä hetkellä tapetilla on muun muassa alkoholilain uudistaminen. Lain tulevaan sisältöön viedään maaseutumatkailuyritysten tarpeet ja näkökulma. Tulevan ohjelmakauden rahoituksen tarpeisiin ja sisältöihin tarvitaan myös elinkeinon näkökulma ja tarpeet. Viestiä viedään päättäji-

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

KUVA: KEIJO PENTTINEN

ön tarve kasvaa en ja viranomaisten suuntaan myös yrityksiä koskevan hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja kohtuullistamiseksi.

Lisäksi yhdistys on yhteistyökumppani markkinointitoimenpiteissä, kuten messuosallistumisissa.

Yhteistyötä pitäisi lisätä Maaseutumatkailuyritysten järjestäytymisaste omaan yhdistykseensä tulisi olla huomattavasti nykyistä korkeampi.

Myös arvokasta maaseutumatkailun kehitystyötä tekeviä kannattajajäseniä otetaan mieluusti mukaan yhdistyksen toimintaan. Näin saadaan yhdessä kuuluviin voimakkaampi maaseutumatkailun ääni sekä yrittäjä- että kehittäjänäkökulmista alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Reviireistä, lokeroinnista ja kuka tekee -tyyppisestä rakenneajattelusta sekä odottelusta ja pallonheitoista ns. muille tahoille päästään positiivisesti eteenpäin yhteisellä vuoropuhelulla: mitä voimme tehdä yhdessä ja millä voimme saada vaikuttavia tuloksia aikaan. Verkostot ja yhteistyö muuttuvat sanoista lihaksi siinä vaiheessa, kun näkökulma siirretään yhdessä tavoiteltaviin tuloksiin ja valitaan niihin oikeat toimenpiteet sopivalla työnjaolla niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Tähän tarvitaan teki-

jöitä, rakenteita ja resursseja, mutta ne eivät ole itseisarvo. Mielestäni tämä on oivallettu Keski-Suomen maaseutumatkailussa hyvin.

Maaseutumatkailuyritysten upeat, vetovoimaiset ja monipuoliset tuotteet tarvitsevat nykyisessä markkinatilanteessa arvoisiaan, näkyviä ja runsasta kävijäliikennettä tuovia sähköisiä jakelukanavia. Valtakunnallisesti maaseutumatkailua edistävä yhdistys, Lomalaidun ry, on tarttunut haasteeseen maaseutumatkailun yhteisen näkyvyyden, markkinoinnin ja myynnin merkittäväksi lisäämiseksi yhteistyössä maaseutumatkailuyritysten kanssa.

Keväällä lyötiin alkutahdit matkamaalle.fi-sivuston kehittämiseksi. Sivusto avautuu vuoden 2014 aikana. Tämän yhteisen ponnistuksen onnistuneeseen toteutukseen ja tuloksiin tarvitaan aktiivista otetta, osallistumista ja vankkaa uskoa maaseutumatkailun kasvuun. n Teksti: Kimmo Aalto,

Toiminnanjohtaja, Lomalaidun ry Asiantuntija, MTK www.lomalaidun.fi

”

Verkostot ja yhteistyö muuttuvat sanoista lihaksi siinä vaiheessa, kun näkökulma siirretään yhdessä tavoiteltaviin tuloksiin ja valitaan niihin oikeat toimenpiteet sopivalla työnjaolla niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.”

Kimmo Aalto

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

7

Hyvän yritysverkoston resepti Keski-Suomen matkailuhallitukselta

Tarkasti kuvatut tuotteet ja sitoutuneet yritykset Hyvin toimivassa verkostossa matkailuyritykset täydentävät toistensa palveluita.

Yhtä lailla verkosto toimii silloin, kun yritykset uskaltavat jakaa luottamuksellista tietoa toinen toisilleen.

M

atkailualalla on Keski-Suomessa ainakin kahdenlaisia toimivia yritysverkostoja.

Ensimmäisessä mallissa veturiyrityksen ympärille syntyy pienemmistä palveluntuottajista verkosto, joka tarjoaa asiakkailleen laajan tuotteistetun palveluvalikoiman. Toisaalta verkostoja hyödynnetään myös tietojen, kokemusten ja vinkkien vaihdossa sekä uusien ideoiden kehittämisessä.

Lomakeskus Revontulen toimitusjohtaja Tiia Valkama pitää ensin mainitun kaltaisia verkostoja elinehtona keskisuomalaisille matkailuyrityksille. Keski-Suomeen saapuville matkailijoille voidaan tarjota riittävän laaja palvelukattaus, kun sitä ovat yhdessä rakentamassa ja tarjoamassa ammattitaitoisesti ja joustavasti palvelevat yritykset. ”Hyvin toimivan verkoston yritykset tarjoavat laadukkaita tuotteita. Yritykset ovat sitoutuneet toimintaan ja tekevät työtä yhdessä. Verkostossa tarvitaan myös asiakaslähtöistä ajattelua ja riittävästi malttia”, Valkama listaa.

Ketterille yrityksille tilausta Matkailualalla käydään jatkuvaa keskustelua siitä, miten esimerkiksi pienet maaseutumatkailuyritykset pääsevät mukaan veturiyrityksen vetämään verkostoon.

HimosLomat Oy:n toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju sanoo, että tuotteen ulosmyyvä veturiyritys tarvitsee pieneltä yritykseltä selkeän tuotteen ja tuotekuvauksen. ”Myyntipalvelumme on tiedettävä tarkasti, mitä ovat myymässä. Joskus voi olla parasta, että pieni tuottaja myy

TIMO SILLANPÄÄ

spesiaalipalvelun itse. Verkostot kuitenkin kaipaavat ketteriä pieniä toimijoita”, Mäntyharju huomauttaa.

Toimivan tuotteen ja tarkan tuotekuvauksen lisäksi Valkama korostaa pienten yritysten sitoutumista palvelun tuottamiseen ja tuotteen testausmahdollisuutta. ”Verkostosta putoavat yleensä pois ne, jotka eivät pysty sitoutumaan toimintaan. Verkostossa ei kannata olla mukana vain mukanaolon takia. Hyvin toimivat tuotteet ovat syntyneet yleensä pitkän yhteistyön kautta”, Valkama miettii. ”Yhteistyö ei kanna pitkään, jos palvelu ei vastaakaan luvattua. Likapyykin pesee silloin palvelun myynyt yritys, siis usein se verkoston veturi”, Mäntyharju täydentää.

Matkailuhallituksen jäsenyritykset muistuttavat, että pienet matkailuyritykset voivat rakentaa verkostojaan myös ilman isoja veturiyrityksiä esimerkiksi yhteisten asiakkaiden kautta. ”Aina kannattaa kuitenkin soittaa ja kysyä rohkeasti yhteistyöstä. Näin voi avautua hyviäkin uusia mahdollisuuksia”, Valkama vinkkaa.

Matkailualallakin pätee vanha sanonta siitä, että verkosto on juuri niin vahva kuin on sen heikoin lenkki. Jokaisen osan on toimittava yhtä korkealla laatutasolla. ”Asiakkaat lopulta ratkaisevat verkostojen toimivuuden ja tarpeellisuuden. He käyttävät palveluita ja antavat niistä palautetta”, kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitosta muistuttaa.

Asiakaslähtöisyys näkyy siinä, kuinka verkostot syntyvät

TOMMI SALO

Tiina Mäntyharju (HimosLomat). tt

Veli-Pekka Päivänen (Keski-Suomen liitto) ja Tiia Valkama (Revontuli) t

8

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

Hyvin toimivan verkoston yritykset tarjoavat laadukkaita tuotteita. Yritykset ovat sitoutuneet toimintaan ja tekevät työtä yhdessä.

KUVA: KEIJO PENTTINEN

KUVA: JOHANNES MYLLYMÄKI

ja elävät. Mäntyharju sanoo HimosLomien ympärillä toimivien yritysverkostojen syntyneen aitoon tarpeeseen joko asiakaskysynnän tai HimosLomien oman tarpeen mukaan.

Kumppanit eivät salaa tietojaan Toinen tärkeä verkostoitumisen muoto, keskinäinen tietojen ja ideoiden vaihto, elää ainoastaan avoimuudesta ja luottamuksesta. Esimerkiksi Keski-Suomen matkailuhallituksen yritykset käyvät jatkuvasti keskinäistä keskustelua ryhmässä tai yritysten välillä. ”Verkosto toimii, kun tietoja uskalletaan jakaa avoimesti aina yksittäisten lukujen tasolle asti. Emme voi nähdä toisia yrityksiä kilpailijoina”, Mäntyharju sanoo.

Tiedonjaon lisäksi verkostosta voi löytyä yhteistyökumppaneita. Tällaista kumppanuutta Keski-Suomessa on toteutettu muun muassa venäläisille suunnatun matkailun kehittämisessä.

Yksi osoitus yritysten yhteisestä halusta kehittää matkailualaa on helmikuussa 2013 julkaistu Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Virallisesti matkailustrategia on KeskiSuomen matkailuhallituksen laatima, mutta sen sisältö on tullut yrityksiltä. Keski-Suomen kauppakamarin matkailu-

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

KUVA: HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

hallituksen jäsenyritykset ottivat syksyn 2012 aikana tehtäväkseen maakunnan matkailustrategian uudistamisen. ”Strategiassa näkyvät ne tavoitteet, joihin yritykset haluavat yhdessä pyrkiä. Koko strategia on syntynyt yritysten verkostoitumisen kautta”, Päivänen korostaa. n Teksti: Tommi Salo

Keski-Suomen matkailustrategia 2020:n tavoitteet • Venäläisten matkailijoiden määrä kolminkertaistetaan.

• Yritykset ja seudut laativat ja toteuttavat yhdessä sähköisen jakelukanavastrategian.

• Keski-Suomi kasvattaa markkinaosuuttaan Suomen majoitusvuorokausista 6 prosentista 6,5 prosenttiin.

• Yritykset kehittävät ympärivuotisia säänkestäviä palveluinnovaatiota.

9

LASTEN LÖYTÖRETKET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA

Tuloksellista yhteistyötä

Nyrölä

Jyväskylässä tiivistä verkostoyhteistyö­ mallia on hyödynnetty erityisesti matkailevien lapsiperheiden saavuttamiseksi.

Yhteistyö on kantanut nimeä ”Lasten Löytöretket Jyväskylän seudulla”. Yhteistyötä on koordinoinut julkisen toimijan ominaisuudessa Jyväskylän Seudun Matkailu tiimipelaajinaan vuosittain reilut kymmenen matkailutoimijaa ja -yritystä.

Y

hteistyö sai alkunsa noin viisi vuotta sitten. Alueella oli useita lapsiperheille soveltuvia uniikkeja ja toisiaan sisällöllisesti täydentäviä ”helmiä”, jotka muodostivat valtakunnallisestikin katsottuna ainutlaatuisen kokonaisuuden. Kohteita yhdisti seikkailullisuus ja toiminnallisuus. Visuaalisesti syntyi idea Afrikan tähti -tyylisestä seikkailullisesta kartasta, jonka toiminnallisissa kohteissa lapsiperheet voisivat vapaa-ajallaan seikkailla.

Ymmärsimme alueen vahvuudeksi ja kilpailuvaltiksi valtakunnallisella pelikentällä monipuolisen kokonaisuuden, jota kannatti lähteä markkinoimaan yhteisin voimin.

Löytöretkikokonaisuutta on kehitetty yhteistyössä koko sen elinkaaren ajan. Kehitystyö on pitänyt sisällään palvelumuotoilua, tuotteistamista, tulosmittareiden luomista ja kohderyhmätutkimusta. Asiakasta on haluttu ymmärtää yhä paremmin esimerkiksi ostokäyttäytymisen ja sähköisten palveluiden näkökulmasta.

Huomiota on kiinnitetty myös verkoston jäsenten keskinäiseen tuntemukseen. Yhteiset kehitysprojektit ja valmennukset ovat lisänneet luottamusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitoutuneisuutta sekä madaltaneet kynnystä ryhtyä myös muihin yhteisiin projekteihin.

Löytöretkiyhteistyön aikana on toteutettu lukuisia valtakunnallisia kampanjoita, messuja ja tapahtumia. Päätuotteeksi on muodostunut yhteisen hankkeen lopputuotteena ideoitu koko perheen Löytöretkipassi, jonka toteutuksessa avainsanoja ovat olleet asiakaslähtöisyys ja käytön helppous. Passin ideana on saada matkailevat perheet sitoutumaan kerralla useampaan kohteeseen ja tuoda esille laaja kohdekattaus yhdellä silmäyksellä. Mieluisimman ja kullekin perheelle parhaiten soveltuvan kohdekombinaation valinta on jätetty asiakkaalle.

Merkittävimmät mitattavat markkinoinnilliset tulokset Löytöretkien osalta on saatu sosiaalisen median kampanjakokeiluista. Niissä on etsitty asiantuntijavoimin yhteismarkkinoinnille mahdollisimman hyvin toimivia markki-

10

Jyväskylä

nointimalleja. Pääkanavana kokeiluissa on hyödynnetty Facebookia.

Tarkkaan kohdennettujen kampanjoiden avulla kävijämäärät lastenloytoretket.fi-sivuilla ovat parhaimmillaan tuplaantuneet sesonkien välillä. Kesäkaudella 2013 sivuilla vieraili jo yli 12 000 uniikkia kävijää. Löytöretkikokonaisuuden yhteyteen luotu Löytöretkiklubi on puolestaan saanut jäsenikseen vuodessa jo lähes 1 000 perhettä. Myös kävijämäärät kohteissa ovat kasvaneet tasaisesti yhteistyön aikana.

Verkostoyhteistyön haasteet ja mahdollisuudet Suurin haaste verkostoyhteistyöhön lähdettäessä on muuttaa asetelma kilpailijoista yhteistyökumppaneiksi.

Myös kohteiden erilaisuus on haaste. Erilaisten toimintaympäristöjen, taustojen, sisältöjen, resurssien ja odotusten yhteensovittaminen ei ole helpoin tehtävä. Myös yhteistyön motiivi voi vaihdella. Toisilla se on yleisen tunnettuuden lisääminen, toisilla taas konkreettinen kassavirran kasvattaminen.

Onnistuakseen verkoston on tärkeää luoda yhteinen tavoite ja näkemys päämäärästä. Löytöretkiyhteistyössä se on ollut lapsiperhekohderyhmän tehokkaampi tavoittaminen ja sen vakuuttaminen Jyväskylän alueesta seuraavana perhelomakohteena. Mitattavia välitavoitteita onkin sitten enemmän.

Erilaisuus on kuitenkin ennen kaikkea vahvuus ja mahdollisuus matkailuyhteistyössä, sillä se synnyttää sisällöllistä rikkautta. Tämä rikkaus yhdistettynä hyvin toimivaan verkostoyhteistyöhön on lyömätön yhdistelmä vetovoiman kasvattamiseksi. n Susanne Sarvilinna

Viestintä- ja markkinointikoordinaattori Jyväskylän Seudun Matkailu/Jyväskylän kaupunki www.lastenloytoretket.fi

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

Peukkulan palvelujohtaja Marika Paananen:

Laukaa

Hyötyä koko Jyväskylän seudulle J

JYVÄSKYLÄN SEUDUN MATKAILU

JIRI HALTTUNEN

yväskylän seikkailupuisto Peukkulan palvelujohtaja Marika Paananen näkee, että Lasten löytöretket on kasvanut koko seudun matkailua hyödyttäväksi brändiksi.

Jyväskylän seudun näkyvyyden ja vetovoimaisuuden lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia kaikille matkailualan yrityksille. Lasten löytöretket nostaa lapsiperheiden tietoisuuteen laajemmin Jyväskylän seutua ja luo tarpeita myös verkoston ulkopuolisille palveluille.

Paanasen mukaan elämysten oheen tarvitaan esimerkiksi hotelli- ja ravintolapalveluita. Siksi hän uskookin, että eri kohderyhmille räätälöityjen palvelukokonaisuuksien rakentaminen lisää matkailijoiden viipymistä Jyväskylän seudulla. Verkostomaisella työskentelytavalla saavutetaan asiakkaita, joita kaikki yritykset eivät yksin tavoittaisi. ”Yhdessä tekeminen on käytännössä muun muassa markkinointia. Esimerkiksi Helsingissä järjestettävillä Lapsimessuilla olemme samalla osastolla.”

Jokainen yritys kantaa vastuuta

Jyväskylän seikkailupuisto Peukkula on osa Jyväskylän seudun Lasten löytöretket -verkostoa.

JIRI HALTTUNEN

Peukkulan palvelujohtaja Marika Paananen näkee, että verkostossa siirtyy kokeneimmilta yrittäjiltä tietoa ja osaamista muille yrittäjille. ”Kun kokemuksia ja ideoita jaetaan, syntyy aina jotain uutta. Ideoita tarvitaan, sillä Lasten löytöretket -verkostonkin on uudistuttava ja kehityttävä. On luontevaa, että Lasten Löytöretket -verkoston vetäjänä toimii julkinen taho.”

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

Peukkula on verkostoitunut erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta Jyväskylän seudun matkailualan toimijoiden sekä alueen palveluntarjoajien kanssa. ”Verkostoituminen lähtee siitä näkökulmasta, että kaikki verkoston jäsenet ja myös asiakkaat hyötyvät yhteistyöstä”, Paananen toteaa.

Verkostoyhteistyöhön sisältyy myös vastuuta, jota jokainen mukana oleva yritys omalta osaltaan kantaa. ”Verkoston yritykset ovat vastuussa toisten yritysten imagosta. Siksi verkostossa on tärkeää noudattaa sen toimintaan liittyviä sopimuksia. Monet toimijat ovat tuttuja keskenään, joten luottamusta pidetään itsestään selvänä.

Aina emme toki ole samaa mieltä kaikista asioista, mutta jokainen tekee kompromisseja yhteisen edun vuoksi.”

Paanasen mukaan verkostoyhteistyössä tärkeää ovat vapaaehtoisuus ja mahdollisuus osallistua esimerkiksi markkinointitoimenpiteisiin omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. ”Varmasti jokainen mukana oleva yritys osaa arvioida, millaisiin yhteistyökuvioihin se lähtee mukaan. Tätä arvioidessaan yritys joutuu punnitsemaan verkoston immateriaaliset ja materiaaliset hyödyt sekä haitat. Asiakkaalle suurin etu Lasten löytöretkistä on yhden luukun periaate, mikä tarjoaa myös selkeää taloudellista hyötyä.” n Teksti: Timo Sillanpää

www.peukkula.fi

11

PUROLA FARM

Monissa verkostoissa Purola Farmin verkostoituminen Pajupuron kyläläisten kanssa alkoi, kun Fränz ja Pipsa Wagner ryhtyivät remontoimaan ostamaansa maatilaa. Urakassa käytettiin mahdollisimman paljon paikallisia ammattilaisia ja rakennusmateriaaleja. Tilan liiketoiminnan aloittamisen jälkeen yritysyhteistyö on laajentunut. Tärkeä rooli verkostossa on liiketoiminnan kehittämiseen, green care -toimintaan sekä hevosiin liittyvillä kumppanuuksilla.

P

ipsa ja Fränz Wagnerin ylläpitämä Purola Farm on verkostoitunut tiiviisti Pajupuron kyläläisten ja lähiseudun mikroyritysten kanssa. Uudet yrittäjät on otettu Saarijärven kupeessa sijaitsevassa maaseutukylässä hyvin vastaan. ”Uskon, että kyläläiset ovat ajatelleet uusien yrittäjien vahvistavan kylän elinvoimaa. Ehkä juuri siksi jokainen maanomistaja antoi luvan käyttää maitaan, kun rakensimme reittejä ratsastusvaelluksiin. Meillä on noin 100 kilometriä vaellusreittejä lähiseudulla ja lisäksi olemme saaneet luvan käyttää kyläläisten mailla olevia retkikotia levähdyspaikkoina”, kertoo Pipsa Wagner.

Ekologisuutta ja paikallisuutta arvostava Purola Farm tekee tiivistä yhteistyötä lähiseudun pienyrittäjien kanssa.

Raaka-aineiden tuoreus on tärkeää. Wagnerit ostavat tilalleen kylän ruisleipää, jonka leipuri valmistaa yli sata vuotta vanhasta taikinajuuresta. Kalat hankitaan tuoreina paikalliselta kalastajalta. ”Tärkeä osa raaka-aineverkostoamme on Iitan lähipuoti, jossa myydään paikallisia elintarvikkeita. Pyrimme siihen, että liha, vihannekset, jauhot ja muut perusraaka-aineet ovat paikallisia”, Wagner kertoo.

Purola Farmin ja Arto Ahosen Saarijärven Eräpalvelut Ky:n välille on muodostunut kiinteä yhteistyösuhde. Ahosen yritys tarjoaa Purola Farmille ohjelmapalveluja, joita Wagnerit eivät itse järjestä. Ahonen puolestaan hyödyntää muun muassa Purola Farmin tarjoamia ratsastuspalveluja.

Tilan kehittämiselle oma verkostonsa Wagnerit kehittävät aktiivisesti Purola Farmin liiketoimintaa. Purola Farm on mukana Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun KESMA II -hankkeessa sekä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen tähtäävässä Finnbeing-hankkeessa. ”Hankkeiden myötä vuorovaikutus muiden yrittäjien kanssa on säännöllistä. Toistuvat tapaamiset vahvistavat verkostoitumista ja uusien yhteistyökumppanuuksien syntymistä”, Wagner pohtii.

Wagnerin mukaan hankkeissa oppii tuntemaan muita saman alan yrittäjiä, joiden kapasiteettia voi hyödyntää ruuhka-aikoina. ”Suosittelemme muiden majoitusalan yritysten palveluja silloin, kun omat tilamme ovat täynnä. Muiden yrittäjien tapaaminen hankkeiden yhteydessä tuo lisäksi vertaistukea, mikä on tärkeää pienelle yritykselle.”

12

Issikoita ja hyvinvointipalveluja Islanninhevosilla on tärkeä rooli Purola Farmin liiketoiminnassa. Vieraita ratsastusvaelluksille tulee ympäri Suomea.

Wagner on kouluttautunut myös sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan, jossa hevosia hyödynnetään terapeuttisesti. Issikoiden ja osaavan ohjaajan avulla voidaan esimerkiksi auttaa syrjäytyneitä nuoria tai ylivilkkaudesta kärsiviä lapsia. ”Olen kiinnostunut luontoon perustuvista terapia- ja hoitomuodoista. Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan lisäksi tarjoamme turvehoitoja. Uskon, että jatkossa lisäämme green care -ajatteluun pohjautuvia hoitomuotoja”, Pipsa Wagner kertoo.

Green care -toiminnan kehittämiseen Wagner hakee oppia muun muassa Green Care Finland -yhdistyksen jäsenyydestä. Myös islanninhevosiin ja vaellusratsastukseen liittyvät omat verkostonsa.

Verkostoituminen on välttämätöntä Pipsa Wagner näkee, että Purola Farm on onnistunut rakentamaan verkoston, joka mahdollistaa tilan liiketoiminnan sujuvuuden ja kehittämisen sekä tarjoaa tarpeellista vertaistukea. Yrittäjien välisille juridisille sopimuksille ei ole nähty tarvetta, vaan yhteistyö perustuu suullisiin sopimuksiin.

Wagnerin mukaan luottamus verkoston jäseniä kohtaan syntyy ajan mittaan. Luottamusta heikentää se, jos verkostossa mukana oleva yritys ei toimita riittävän laadukkaita tuotteita tai palveluita. ”Verkoston toimivuutta arvioidaan fiilismittarilla. Jos joku toimittaa heikkolaatuisia raaka-aineita, asiasta tietenkin keskustellaan tavarantoimittajan kanssa.” ”Asiakkaalle verkostoituminen luonnollisesti tuo monenlaista hyvää. Jos asiakas haluaa palveluja, joita meillä ei ole tarjolla, yhteistyökumppanimme tulevat avuksi. Lisäksi paikallisten ja tuoreiden raaka-aineiden ansiosta asia­kas saa, mitä lupaamme: esimerkiksi maistuvia aamiaisia ja illallisia.” ”Ja emme me kahdestaan Fränzin kanssa pystyisi kaikkea tekemäänkään”, Pipsa Wagner tiivistää. n Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää

www.purolafarm.fi

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

Purola Farm Pipsa ja Fränz Wagner sekä islanninhevonen Ylur frá Langhusum. Islanninhevoset muodostavat tärkeän osan Purola Farmin palvelutarjonnasta. Pipsa Wagner pitää monipuolista verkostoitumista niin kyläläisten, alueen yrittäjien kuin maaseudun yrityksiä kehittävien hankkeiden kanssa välttämättömänä Purola Farmin kehittymisen kannalta.

• Purola Farm on Saarijärven Pajupuron kylässä sijaitseva maaseutumatkailuyritys, joka tarjoaa majoitusta, maatilalomia, tyky-toimintaa, ravitsemispalveluja, kokouspalveluja, ratsastusta ja vaellusretkiä islanninhevosilla sekä erilaisia hyvinvointi- ja terapiapalveluja, kuten sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja turvehoitoja.

• Perheyrityksen toiminnasta vastaavat Fränz ja Pipsa Wagner, jotka asuivat 12 vuotta Luxemburgissa ennen muuttoaan Saarijärvelle.

• Pitkään kytenyt haave oman maatilamatkailu­ yrityksen perustamisesta Suomeen toteutui, kun Wagnerit ostivat vanhan maatilan Saarijärveltä vuonna 2009. Yritystoiminta alkoi asteittain vuosien 2010–2011 tienoilla, kun tilan remontti valmistui.

Hevosteema on esillä majoitustiloissa.

Purola Farmilla on 18 hengen majoitustilat.

PUROLA FARMIN VERKOSTO

Pajupuron kylän maanomistajat

Paikalliset yrittäjät (leipuri, kalastaja, eräopas) Lähiruokaa myyvät kaupat

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

Saman alan yrittäjät seudulla

Hankkeet (KESMA II, Finnbeing)

Oppilaitokset (POKE, JAMK) • harjoittelijat • opinnäytetyöt

Purola Farm Suomen Vaellustallien Liitto SSYP Kehitys Oy/ Matkailupalvelut

Suomen Islanninhevosyhdistys

S

Green Care Finland

13

”

Monet matkailualan yritysten kehittämishankkeet Jämsän seudulla kohdistuvat HimosMaailman yritysverkostoon, mikä tiivistää mukana olevien yritysten yhteistoimintaa.”

Marjatta Kunnaton

Villa Hiidenmäki • Villa Hiidenmäki on Jämsän keskustassa sijaitseva maaseutumatkailukohde, joka tarjoaa majoitusta, kokouspalveluja sekä erilaisia vapaa-ajan virkistysja ohjelmapalveluja.

• Alueella sijaitsee Hiidenmäen luonnonsuojelualue, jolla on muinaismuistolain mukainen rautakautinen polttokalmisto.

• Villa Hiidenmäki kuuluu HimosMaailmayritysverkostoon.

14

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

VILLA HIIDENMÄKI

EU-hankkeet tukevat verkostoitumista Villa Hiidenmäki syntyi, kun Marjatta Kunnaton ja Timo Korpela päättivät kunnostaa vanhasta sukutilasta kokous- ja majoituspalveluja tarjoavan matkailuyrityksen 2000-luvun puolivälin tienoilla. Yrityksen liiketoiminnasta vastaava Marjatta Kunnaton tekee koko ajan aktiivista työtä tilan palvelutuotteiden monipuolistamiseksi. Kehittämistyön apuna ovat hankkeet, verkostoituminen ja täydennyskoulutus.

”U

sein pienet matkailualan yrittäjät toimivat yksin.

Verkostoituminen on luonteva tapa tutustua saman seudun yrittäjiin, löytää yhteistyökumppanuuksia sekä toteuttaa yhteistä myyntiä ja markkinointia. Työkaverit löytyvät tavallaan verkostosta”, Marjatta Kunnaton tiivistää.

Villa Hiidenmäki kuuluu HimosMaailma-yritysverkostoon, mikä tukee palveluiden myynti ja markkinointia sekä yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. ”Monet matkailualan yritysten kehittämishankkeet Jämsän seudulla kohdistuvat HimosMaailman yritysverkostoon, mikä tiivistää mukana olevien yritysten yhteistoimintaa. Osallistuminen hankkeisiin synnyttää uusia kontakteja ja verkostoja. Pienen yrityksen kehittämiselle hankkeet ovat korvaamaton kehittämisen väline: omia vahvuuksia ja yrityksen palvelujen kehittämistä tulee mietittyä aivan uusista näkökulmista.”

Villa Hiidenmäessä verkostoituminen on lähtenyt selkeästi yrityksen tarpeista. ”Olemme halunneet tehostaa tuotteistamista ja luoda sosiaalisia kontakteja sekä saada myyntiapua, malleja ja ideoita verkostoista”, Kunnaton toteaa.

Hankkeet auttavat löytämään vahvuuksia Kunnaton näkee, että vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvät teemat lisääntyvät matkailualalla. ”Olemme mukana Kesma II -hankkeessa, jossa kehitetään maaseutumatkailun kestävyyttä ekologisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.”

Osallistuminen EU-rahoitteisiin hankkeisiin on ollut keskeinen kehittämisen ja verkostoitumisen työväline Villa Hiidenmäessä. Kunnaton uskoo, että hankkeisiin osallistuminen tarjoaa ideoita ja osaamista muun muassa vastuullisuuteen liittyvään markkinointiin. Kunnaton pitää hankkeita myös hyvänä sparraajana pienelle yritykselle. ”Haasteena on luonnollisesti ajankäyttö. Pienessä yrityksessä asiakkaita on palveltava, ja sijaisjärjestelyjä on usein vaikea toteuttaa.” ”Etuna on myös se, että pienelle yritykselle EU-hankkeiden omarahoitusosuus on alhainen, mikä laskee osallistumisen kynnystä. Kouluttajat ja kehittäjät ovat oman alansa ammattilaisia ja kehittämistoimenpiteet kohdistuvat juu-

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

ri pienille yrityksille tarpeellisiin asioihin, kuten myyntiin, markkinointiin, viestintään ja verkostoitumiseen. Lisäksi yritysvierailut ovat antoisia ja antavat oman liiketoiminnan suunnitteluun uusia näkökulmia.”

Tuotteistamiseen liittyviä ideoita Kunnaton on hakenut ”Himoksen matkailuyritysten vastuullisuuden palvelutestaus ja asiakasdialogi – konseptista tuotantoon” -hankkeesta, jossa keskitytään käyttäjälähtöiseen suunnitteluun. Käyttäjäaineistosta etsitään tuotemahdollisuuksia, tarpeita sekä uusia tapoja tehdä ja ajatella.

Maaseudun Sivistysliiton organisoima Näkökulmaverstas puolestaan on tarjonnut mikroyrityksille koulutusta, opintomatkoja ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen, minkä Kunnaton on kokenut antoisana.

Kunnaton sai hyviä kokemuksia myös Keski-Suomen Helmet -verkostosta, joka kehitti yrityksiä vuosina 2007–2010.

Hankkeen tavoitteena oli rakentaa kokousasiakkaisiin keskittyneiden yritysten yhteistä markkinointia.

Suosittelulla on voimaa Monet Villa Hiidenmäen yhteistyökumppanuudet ovat syntyneet hankeyhteistyön myötä. Joidenkin yritysten kanssa yhteistyö on kiinteää, mutta aika paljon esimerkiksi HimosMaailman verkostoa tuetaan suosittelemalla omille asiakkaille verkoston muita yrityksiä.

Villa Hiidenmäki tekee kiinteää yhteistyötä Eräopaspalvelu Ilkka Talven kanssa ohjelmapalveluiden järjestämiseksi Villa Hiidenmäen vieraille. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa, kuten Hiidenmäen historiaan perustuva leikkimielinen joukkuekisa, toimintaseikkailuja, vaellusta ja ohjelmallisia nuotioiltoja.

Kunnaton on myös linkittänyt monen lähiseudun yrityksen nettisivut Villa Hiidenmäen omille sivuille, koska uskoo suosittelun voimaan. ”Meille on tärkeää paikallinen yhteistyö. Yhteistyö on vapaamuotoista ja perustuu suullisiin sopimuksiin. HimosMaailman kanssa yhteistyöstä on tehty kirjallinen sopimus.” n Teksti ja kuvat: Timo Sillanpää

www.villahiidenmaki.fi

15

Lupaus leppoistaa -tuotteeseen liittyvä vaellusreitti on testattu myös lumikengillä.

Kuvassa vas. Pia Taipale, Eine Mäkinen ja Hanni Kumpunen.

LUPAUS LEPPOISTAA

Ilosta syntyy uutta iloa Toisinaan verkostoituminen aloitetaan lähes tyhjästä ja katsotaan, mitä tapahtuu, kun eri alojen luovat persoonat löytävät toisensa. Toimintaterapiaan, aivojumppaan ja naurujoogaan erikoistuneet asiantuntijat kohtasivat maaseutumatkailuyrittäjät Malakohankkeen järjestämissä työpajoissa, ja tuoteidea syntyi lähes oppikirjamaisesti eri alojen rajapinnalta.

T

oimintaterapeutti Satu Linnamo ja Maatilamatkailu Kumpusen yrittäjä Hanni Kumpunen ovat tunteneet toisensa pari vuotta. Heidän kanssaan Malakon pienryhmässä ovat myös Linnamon kollega Eine Mäkinen, naurujoogakouluttaja Tuula Piira sekä Kumpusen kollega, Taipaleen luomu- ja matkailutilan yrittäjä Pia Taipale. Verkostoa ja uutta maaseutumatkailutuotetta lähdettiin käytännössä luomaan tyhjältä pöydältä. ”Hankeasiantuntijat ’pakottivat’ meidät verkostoitumaan. Enää ei tarvitse pakottaa”, ystävystyneet Linnamo ja Kumpunen nauravat.

Hankkeesta saadun alkupotkun jälkeen pienryhmän jäsenet huomasivat, että henkilökemiat toimivat hyvin ja eri aloilla työskentelevät ammattilaiset voivat tuoda aivan uudenlaisia näkemyksiä maaseutumatkailutuotteen rakentamiseen. Parin vuoden aikana on analysoitu kohderyhmiä, tehty kannattavuuslaskelmia ja ideoitu erilaisia hyvinvointimatkailuun liittyviä tuotteita, joiden miljöinä voisivat toimia Petäjävedellä sijaitsevat Kumpusen ja Taipaleen tilat.

Tuote rakentui vähitellen Ryhmän ensimmäisissä tapaamisissa tärkein tehtävä oli pienryhmän verkostoituminen. Alkuvaiheessa verkostoitumista sparrasivat JAMKin asiantuntijat, jotka muun mu-

16

assa auttoivat erilaisten tuote- ja talousanalyysien teossa.

Myös itse tuoteidea alkoi muotoutua. Ryhmä lähti kehittämään työn ja perhe-elämän kiireiden keskellä eläville naisille leppoistamisviikonloppua. Tuote sai nimekseen ”Lupaus leppoistaa”. Sen tavoitteena on tuoda arjen keskelle hemmottelua, liikuntaa ja aineksia oman itsetuntemuksen lisäämiseen.

Vaellusretket luonnossa ovat keskeinen osa tuotetta, joka on suunnattu 8–15 hengen ryhmille. Satu Linnamo aikoo hyödyntää myös aivojumppaan liittyvää osaamistaan ”leppoistamisessa”. ”Tavoitteena on lisätä tietoista läsnäoloa ja kulkea luonnossa aistit avoimena. Lupaus leppoistaa sopii työyhteisöille ja ystäväporukoille. Ajatuksena on myös, että voisimme koota avoimen ryhmän ilmoittautumisten perusteella”, Linnamo ideoi.

Lupaus leppoistaa toteutetaan Kumpusen tai Taipaleen tilalla. Hyvät ateriat ja lähiruoka ovat tärkeä osa hemmottelua. ”Viikonlopun ohjelmaan on suunniteltu paljon pieniä yksityiskohtia, jotka lisäävät viihtymistä ja auttavat irtautumaan arjesta. Osa näistä paljastuu vasta viikonlopun aikana”, Hanni Kumpunen kertoo.

Lupaus leppoistaa -tuotteen lisäksi suunnittelua jatke-

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

Ensimmäinen Lupaus leppoistaa toteutetaan vuoden 2014 alkupuolella. Hanni Kumpunen ja Satu Linnamo esittelevät markkinointimateriaalia.

taan muilla hyvinvointiin ja luontoon liittyvillä tuoteideoilla muun muassa keskieurooppalaisten matkailijoiden houkuttimeksi. Matkailutuotteisiin voisi liittyä esimerkiksi marjojen poimintaa ja sienestystä tai jokin teema, kuten sauna tai jooga.

Lupaus leppoistaa on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen kerran vuoden 2014 alkupuolella, kunhan viimeisetkin yksityiskohdat on hiottu valmiiksi.

Hanke yhdisti eri alojen osaajat Linnamo ja Kumpunen sanovat, etteivät ryhmän jäsenet olisi kohdanneet ilman Malako-hanketta saati ryhtyneet suunnittelemaan yhdessä matkailutuotetta. Tuotetta on suunniteltu hyvässä ilmapiirissä. Iloinen porukka on muun muassa testannut vaellusreitit itse ja aikatauluttanut ohjelman niin, että sen eri osaset niveltyvät toisiinsa luontevasti. ”Yhteistyön kuluessa jokainen meistä on saanut uusia ystäviä ja asiakkaita sekä oppinut tuntemaan muiden alojen osaamista. Myös tietoisuus siitä, että eri alojen ammattilaiset voivat luoda yhteistyössä uusia tuotteita, on vahvistunut. Verkostoyhteistyö on tuonut kehittämistyöhön uudenlaisia näkökulmia, laatua ja iloa”, Linnamo toteaa. ”Ryhmässä on sisäinen luottamus siihen, että yhteistyö toimii myös käytännössä, kun ensimmäiset viikonloppupaketit toteutetaan. Luottamukselle hyvä yhteistyö juuri rakentuukin. Silloin ei tarvitse miettiä, tekeekö joku ryhmän jäsenistä sen, mikä on yhdessä sovittu”, Kumpunen toteaa.

Haasteitakin on matkan varrella noussut esille. Verkoston työskentelyä kiusaa se, että ryhmän jäsenet ovat kiireisiä ja yhteisiä tapaamisaikoja on vaikea löytää. Maa-

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

seutumatkailuyrityksissä vieraita on palveltava virka-ajan ulkopuolellakin, joten yrittäjillä myös illat ja viikonloput täyttyvät. ”Loppujen lopuksi suunnittelun lähtökohta oli yksinkertainen. Päätimme luoda sellaisen tuotteen, jonka voimme toteuttaa ryhmässä olevan osaamisen ja maaseutumatkailuyritysten tarjonnan pohjalta”, Linnamo summaa. n Teksti: Timo Sillanpää n Kuvat: Satu Linnamo (s. 16) ja Timo Sillanpää (s. 17)

ruokacentria.com/index.php/malako www.kumpunen.fi www.nic.fi/~taipale

Lupaus leppoistaa • Lupaus leppoistaa on JAMKin Malako-hankkeessa (Matkailusta laatua koko elämään) syntynyt tuoteidea. Mukana tuotteen rakentamisessa ovat olleet Petäjävedeltä Maatilamatkailu Kumpunen ja Taipaleen luomu- ja matkailutila, Jyväskylästä toimintaterapeutit Satu Linnamo ja Eine Mäkinen sekä Laukaan Vehniältä naurujoogakouluttaja Tuula Piira.

• Lupaus leppoistaa on elämän ruuhkavuosien keskellä eläville naisille suunnattu ohjelmallinen rentoutusviikonloppu.

• Malako-hankkeessa syntynyt projektiryhmä suunnittelee myös muita hyvinvointiin, ”downshiftaukseen” ja maaseutuvaelluksiin liittyviä tuote­ paketteja.

17

KARELIA À LA CARTE

Verkosto rakentuu yhteisten Vuonna 1991 perustettu matkailu-, elintarvike- ja käsityöalan yritysten verkosto Karelia à la carte on kasvanut kymmenen yrityksen yhteenliittymästä koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toimivaksi yli 70 yrityksen kokonaisuudeksi. ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaisten vetämässä verkostossa on määritelty tarkasti arvot, joita yritysten tulee noudattaa.

S

itoutuminen yhteisiin arvoihin ja pelisääntöihin on edellytys yritysverkoston toimivuudelle. Karelia à la carte -yritysverkostossa varmistetaan yhteisillä arvoilla, että yritysten käyttämät raaka-aineet ovat alkuperäisiä, ruokakulttuuri perustuu pohjoiskarjalaisuuteen ja luonto on vahvasti esillä annosten suunnittelussa. ”Uudelle jäsenelle verkoston perusarvot selvitetään tarkoin. Tavoitteena on, että verkoston jäsenyys on asiakkaalle takuu korkeasta laadusta ja aidosta paikallisuudesta. Tänä päivänä moderni karjalaisuus näkyy vahvasti Karelia à la carten yleisilmeessä”, kertoo palvelupäällikkö, toiminnanjohtaja Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjalan Yrityspalveluista/Maa- ja kotitalousnaisista.

Verkoston alkuvaiheessa mukana oli kymmenkunta ravintolaa ja matkailualan yritystä. Verkostoa rakennettiin ProAgrian vetämän hankkeen avulla, mutta 1990-luvun loppupuolella yhteinen toiminta jonkin verran hiipui. Kun Johanna Rinnekari tuli ProAgrian palvelukseen vuonna 2004, verkoston kehittäminen jatkui taas aktiivisena. ”Vuonna 2006 käynnistetyn kehittämishankkeen myötä mukaan otettiin myös elintarvikealan yritykset ja verkoston toiminta elpyi.”

18

Rinnekarin mukaan pitkään toimineessa verkostossa tulee väistämättä eteen myös suvantovaiheita, mutta sen kehittäminen ei saisi pysähtyä koskaan. Tällä hetkellä visiona on, että vuonna 2015 Karelia à la carte on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokapalveluverkosto. ”Olemme muiden suomalaisten toimijoiden mukana käynnistämässä kansainvälistä hanketta, jonka avulla haemme kansainvälistä tunnettuutta muun muassa Keski-Euroopasta.”

Hankkeen avulla halutaan ruokamatkailijoita Suomen rajojen ulkopuolelta, sillä kasvun nähdään tulevan kansainvälisiltä markkinoilta.

ProAgria on verkoston moottori Enimmillään verkostossa oli mukana 106 yritystä. Jäsenyyden kriteerejä kuitenkin tiukennettiin vuonna 2007. Auditoidusta laatujärjestelmästä tuli keskeinen ehto jäsenyydelle. Tiukennuksella haluttiin taata se, että mukana olevien yritysten toiminta täyttää brändiin liittyvät laatumielikuvat. ”Muutos sai monet yritykset rakentamaan laatujärjestelmän, jotta ne voivat kuulua verkostoon”, Rinnekari toteaa.

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

Johanna Rinnekari

Karelia à la carte • Karelia á la carte on pohjoiskarjalaisten ravintoloiden sekä matkailu-, elintarvike- ja käsityöalan yritysten verkosto.

• Vuonna 1991 perustetun verkoston arvoja ovat paikallisuus, karjalaisuus, omaleimaisuus, luonto ja vieraanvaraisuus.

• Verkoston yritykset toimivat Pohjois-Karjalan maakunnan alueella ja sen vetovastuu on ProAgria Pohjois-Karjalan Yrityspalveluilla ja Maa- ja kotitalousnaisilla.

• Tällä hetkellä mukana verkostossa on 72 yritystä.

arvojen pohjalle ProAgria Pohjois-Karjalalla on vetovastuu verkoston toiminnassa. Jäsenyritykset maksavat ProAgrialle jäsenyydestään vuosittain vajaan sadan euron jäsenmaksun. Lisäkustannuksia tulee sen mukaan, miten aktiivisesti yritys osallistuu erilaisiin markkinointikampanjoihin.

Vuonna 2007 ProAgriaan perustettin valiokunta, jolla on vahva rooli verkoston ohjaamisessa. Rinnekari on valiokunnan puheenjohtaja ja mukana on 12 yrityksen edustajat. Valiokunta päättää uusien jäsenten valinnasta ja tarvittaessa voi irtisanoa jäseniä. Uuden yrityksen kanssa tehdään aina kirjallinen sopimus, jossa yritys sitoutuu verkoston arvoihin ja sääntöihin. ”Irtisanomiset ovat yleensä tapahtuneet taloudellisista syistä, kun verkoston yritys on esimerkiksi jättänyt maksamatta laskuja toisille yrityksille tai ProAgrialle. On myös tapauksia, joissa yritys ei ole noudattanut verkoston arvoja. Verkosto edellyttää vahvaa sitoutumista”, Rinnekari toteaa.

Yhteinen toiminta vahvistaa me-henkeä Verkoston sisäistä luottamusta vahvistavat säännölliset tapaamiset ja vahva sisäinen viestintä. Rinnekarin mukaan on tärkeä ideoida tulevaa ja ylläpitää yhteistä henkeä. Rinnekarin mielestä on selvää, että suuressa verkostossa valikoituu aktiivisten jäsenten joukko, joka osallistuu ahkerasti yhteisiin tilaisuuksiin. ”Monet pienet yritykset hakevat verkostosta vertaistukea ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteismarkkinointi esimerkiksi Matkamessuilla vahvistaa yhteishenkeä. Koulutus ja laatuvalmennukset sekä yhteinen tuotekehitys puolestaan vievät eteenpäin yritysten osaamista.”

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

”On ymmärrettävää, että kaikki eivät ehdi mukaan yhteisiin tapaamisiin. Oma merkityksensä on suurilla veturiyrityksillä, esimerkiksi Sokos Hotel Kolilla, joka tuo vahvaa näkyvyyttä koko verkostolle. Suurista yrityksistä hyötyvät myös kaikkein pienimmät toimijat, jotka saavat mahdollisuuden kasvaa suurten imussa.”

Hyötyä yrityksille ja asiakkaille Yksi verkoston tavoite on mukana olevien yritysten liiketoiminnan kehittäminen. Monen yrityksen liikevaihto onkin kasvanut Rinnekarin mukaan juuri Karelia à la carten ansiosta. ”Verkosto tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa ja saada vertaistukea. Mukana olevissa yrityksissä myös tiedetään, mistä saa parhaat, paikalliset raaka-aineet”, Rinnekari pohtii verkoston hyötyjä.

Yhteistyöstä hyötyvät myös yritysten asiakkaat. Palvelujen laatu paranee ja asiakas tietää jo Karelia á la carte -logosta, millaisiin arvoihin yritys on sitoutunut.

Asiakastyytyväisyyskyselyillä hankitaan jatkuvasti verkoston yritysten toiminnasta tietoa, jonka ProAgrian valiokunta käsittelee. ”Asiakaspalautteiden analysointi on yksi keino mitata verkoston toimintaa. Muita keinoja ovat yritysten liikevaihdon ja tuloksen kehitys, jäsenmäärän kehitys ja uusien hakemusten määrä”, Rinnekari toteaa. n Teksti: Timo Sillanpää n Kuvat: Suvi Ahonen ja Pro Agria Pohjois-Karjala

www.kareliaalacarte.fi

19

SAIMAAN CHARMANTIT

Tavoitteena mielikuva korkeasta laadusta

Saimaan Charmantit • • • •

20

15 matkailualan yrityksen muodostama verkosto Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla.

Perustettu noin 10 vuotta sitten.

Yritysverkostoa ylläpitää ja johtaa vuonna 2006 perustettu osakeyhtiö Saimaan Charmantit Oy. Tavoitteena ylläpitää osakasyritysten korkeaa laatua ja markkinoida verkostoa myös kansainvälisesti.

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

Toimivan yritysverkoston luominen vaatii aikaa, työtä ja aktiivista otetta. Saimaan Charmanttien kehittäjät ovat vuosien varrella todenneet, että verkosto vaatii vahvan johtajan.

Verkostoa perustamassa ollut Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n matkailujohtaja Maisa Häkkinen näkee, että verkostolla on suuri merkitys koko Saimaan alueen matkailun kehittämisessä.

”S

aimaan Charmantit syntyi yritysten tarpeista 2000-luvun alkupuolella. Ajattelimme, että yhdessä olemme vetovoimaisempia ja pystymme tarjoamaan asiakkaillemme enemmän elämyksiä ja palveluja”, kertoo verkoston perustamisvaiheessa Anttolanhovin hotellinjohtajana työskennellyt Maisa Häkkinen.

Hän toimii nykyisin Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n matkailujohtajana.

Charmantteihin lähdettiin kokoamaan suosittelutarjotinta kokeneelle, kulttuurista kiinnostuneelle matkailijalle, joka haluaa laadukkaita palveluja ja matkailutuotteita. ”Avainsana oli ja on edelleen asiakaslähtöisyys. Haluamme tuoda esille seudun ’parhaat palat’. Hotellinjohtajana koin verkoston perustamisvaiheessa, että asiakkaat tarvitsevat muutakin kuin majoitusta.”

Verkostoon haluttiin yrityksiä, jotka ovat aidosti paikallisia ja perinteikkäitä kohteita. ”Kriteerit määriteltiin jo verkoston perustamisvaiheessa ja niissä on pysytty”, toteaa Häkkinen, joka on edelleen mukana verkoston kehittämistyössä. ”Verkoston onnistumista voi arvioida sen jatkuvuudella, koska yritykset viime kädessä päättävät, mikä on hyödyllistä niiden liiketoiminnalle. Jatkuvuudesta voi päätellä, että Saimaan Charmantit on tuonut lisäarvoa mukana oleville yrityksille”, Häkkinen pohtii.

Luottamus kasvaa ajan myötä Luottamus verkoston yritysten kesken on syventynyt vuosien varrella. Vaikka mukana on kilpaileviakin yrityksiä, ne kokevat verkoston tuovan hyötyä liiketoiminnalleen. Saimaan Charmanttien tarjoama yhteinen markkinointi on arvokas lisä jokaisen yrityksen omaan markkinointiin.

Häkkisen mukaan Saimaan Charmanttien kehittämistä on jatkettava aktiivisesti. Verkoston brändiä, tarjontaa, saavutettavuutta ja tuotteita pitää edelleen kehittää. ”Kasvu tulee kansainvälisiltä markkinoilta. Uudet avaukset Aasian-markkinoille ovat tärkeitä. Erityisesti Japaniin ja Kiinaan meillä kohdistuu suuria odotuksia. Uskomme, että paikallisuus ja aitous houkuttelevat aasialaisia matkailijoita.” ”Saimaan Charmanttien kaltaisen brändin luominen on hidasta. Kymmenessä vuodessa verkostosta on tullut jotain sellaista, mitä alussa ajattelin”, Häkkinen toteaa.

15 yrityksen verkosto Saimaan Charmantit Oy:ssä on mukana 15 matkailualan palveluja tarjoavaa yritystä. Verkoston toiminnan tueksi perustettua osakeyhtiötä johtaa Janne Leinonen, sisävesi­ risteily-yritys Oy Vip Cruise Ltd:n yrittäjä.

Saimaan Charmantit Oy:n hallituksella ja sen toimitusjohtajalla Janne Leinosella on aktiivinen rooli. Emoyhtiön tulee kasvattaa mukana olevien yritysten liikevaihtoa ja li-

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

sätä huomionarvoa yhteisellä markkinoinnilla. Lisäksi verkostoon kuuluminen tuo säästöjä yrityksille esimerkiksi yhteisten hankintojen ja koulutusten kautta. ”Muutaman viimeisen vuoden aikana olemme tehneet aktiivista brändityötä. Meillä on vakiintunut eettinen ja moraalinen ohjeisto, joka määrittää arvojamme. Saimaan Charmantit -logo on laatulupaus korkeatasoisesta palvelusta ja paikallisuudesta. Verkostossa halutaan, että sen kohteet ovat laadullisesti samantasoisia.”

Saimaan Charmanttien toimintaa on kehitetty vuosina 2011–2013 EAKR-rahoitteisella Saimaan Charmanttien liiketoiminnan kehittäminen -hankkeella. Tavoitteena on ollut kasvattaa yritysten liikevaihtoa ja lisätä verkoston liiketoiminta-, laatu- ja ympäristöosaamista. Leinosen mukaan tavoitteessa on onnistuttu: vuodesta 2011 vuoteen 2012 yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi noin 15 prosenttia.

Mittaaminen on haasteellista Janne Leinosen mukaan haasteena on verkoston tuomien hyötyjen mittaaminen. ”Seuraamme verkoston yritysten liikevaihdon ja asiakasmäärien kasvua ja suhteutamme ne muihin samalla alalla toimiviin yrityksiin. Vaikeinta on mitata sitä, mikä vaikutus Charmanttien imagolla on koko alueemme matkailun kehitykseen. Uskon sen olevan kuitenkin vain positiivista.”

Verkoston yksi toimintatapa on suosittelu. Jokainen yritys suosittelee verkostossa olevien kumppaniyritysten palveluja asiakkailleen. Kun Saimaan Charmanttien kohteissa käy vuosittain noin 600 000 asiakasta, on suosittelulla suuri merkitys. Suosittelu on mahdollista luottamuksen ansiosta: yrittäjät tuntevat toisensa ja ovat vakuuttuneita verkostossa toimivien yritysten toiminnan laadusta.

”Verkosto tarvitsee valmentajan” Vuosien varrella on käynyt selvästi esille, että verkosto tarvitsee yhteisiä tavoitteita ja päämääriä toimiakseen hyvin.

Mikäli toiminnasta puuttuu ohjaava ote, verkoston toiminta hiipuu. EU-rahoitteiset hankkeet ovatkin olleet tehokkaita ajureita toiminnalle. ”Verkostossa tarvitaan valmentaja, joka aktivoi verkoston jäseniä. Tämän roolin olen verkostossa omaksunut. Se, että kaikki yritykset eivät aina lähde mukaan yhteisiin ponnistuksiin, johtuu ainakin osittain mikroyritysten resurssipulasta ja kiireestä. Kehittämiseen ei riitä aikaa, kun itse liiketoimintakin on hoidettava. Kiireisten yrittäjien markkinoinnin helpottamiseksi olemme luoneet erilaisia sähköisiä työkaluja, kuten mediapankin”, Janne Leinonen kertoo. n Teksti: Timo Sillanpää n Kuvat: Suvi Ahonen ja Saimaan Charmantit

www.saimaancharmantit.fi

21

Ideat rahax Luova tuotekehitysohjelma matkailuyrittäjille Harva matkailun pk-yrittäjä mieltää itsensä vientiyrittäjäksi. Jokainen ulkomaalaisia asiakkaita viime vuonna palvellut yritys on kuitenkin osa matkailun 4,4 miljardin euron vientiteollisuutta. Matkailun osuus koko Suomen vientiteollisuudesta on yli 8 prosenttia. Kannattaa siis tunnistaa, missä bisneksessä oikeasti on.

KUVA: RODEO

22

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

1. Lähtökohdat ja ideat • Mihin tarpeeseen?

• Millä mielikuvalla?

• Kenelle?

• Odotukset?

• Ideapajat

2. Protokonsepti • Optimaalinen käyttöarvo • Elämys kaikille aisteille • Ansaintalogiikka • Resurssitehokkuus

3. Palveluntuotantojärjestelmä • Toimintaympäristö • Tuotantovälineet • Toimintakonsepti • Koulutus • Hinnoittelu • Jakelukanavat

Lanseeraus • Markkinointi • Viestintä • Ajoitus • Kampanja

Ideat rahax -ohjelman innovaatioprosessi.

M

atkailuviennin haasteena väitetään olevan yritysten kokorakenne: 90 prosenttia Suomen matkailuyrityksistä on pieniä. Suuria yrityksiä tarvitaan lisää. Toisaalta, ovatko pienet omaleimaiset yritykset Suomen matkailun mauste?

Mauste, joka takaa myös yksilöllisyyttä etsivien matkailijoiden odotusten ylittymisen.

Kannattavuus vaatii kuitenkin kustannustehokkuutta, jota harvoin saavutetaan toimimalla yksin. Tarvitaan omaleimaisten yritysten yhteistyötä, verkostoja, jotka mahdollistavat palvelujen tehokkaan markkinoinnin, myynnin ja tuotannon. Tarvitaan yhteistyön tuomaa kasvuvoimaa.

Matkailuyrityksen ulkomaan- tai kotimaankaupan kasvun ensimmäisiä edellytyksiä on, että yrityksellä on kilpailukykyiset tuotteet. Tuotteet, joita asiakkaat himoitsevat ja jotka ovat pitkään yritykselle tuottavia. Palvelutuotteiden kehittäminen vaatii osaamista, systemaattista työskentelyä ja tehokkaita työkaluja.

Käytännönläheistä valmennusta Onko yrityksesi tavoitteena olla matkailun vientiteollisuuden kasvuyritys? Jos on, voit testata yrityksesi tuotekehitystä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Erotatko yrityksesi tuotekehitys- ja tuotantoprosessin toisistaan? Livahtaako myyntiin tuotteita, jotka unohtui testata? Nauttivatko asiakkaasi joskus palveluja, joiden kustannuksia et ole ehtinyt laskea?

Myöntävästi vastanneilla on mahdollisuus joulukiireiden jälkeen hyödyntää veloituksetta Ideat rahax -ohjelmaa tuotekehityksessään.

Malako-hankkeessa* on kehitetty matkailun tuotekehitysprosessi, joka valmentaa käytännönläheisesti yrityksiä yhdessä tai yksin kehittämään matkailutuotteita. Palvelutuotteiden kehittämismalli on muokattu Poskelan (2006) esittämästä innovaatioprosessista**. Työkaluja ovat testanneet hankkeen toiminnoissa mukana olleet yrittäjät.

Neljän vaiheen prosessi Ideat rahax -ohjelman innovaatioprosessi kattaa palvelutuotteen suunnittelun alusta loppuun. Ohjelmassa hyödynnetään palvelumuotoilun ja -liiketoiminnan työkaluja.

Prosessi ei tee työtä yrittäjien puolesta vaan ohjaa ja opastaa työkalujen käytössä. Alussa ohjelman käyttö edellyttää yrittäjiltä aikaa ja intensiivistä työskentelyä. Kustannustehokasta kehittäminen on vasta, kun perusta on luotu.

Ideat rahax -ohjelman prosessi jakautuu neljään eri vaiheeseen.

Ensimmäisessä Lähtökohta ja ideat -vaiheessa määritellään yrityksen tarve ja edellytykset. Yrittäjä arvioi, minkä

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

yrityksen ongelman uusi tuote ratkaisee. Mistä saadaan kassavirtaa kustannustehokkaasti?

Tässä vaiheessa yrittäjä arvioi myös yrityksen resurssit, kilpailuvaltit sekä omat ja alueen bränditavoitteet. Tehokas elämystuotanto edellyttää optimaalista omien ja kumppaneiden vahvuuksien hyödyntämistä. Vaiheen tavoitteena on myös tunnistaa kysyntä, koota kohderyhmätietoa, ennakoida ja havainnoida.

Vaiheen lopussa valmennetaan rikkomaan rohkeasti rajoja ja luomaan täysin mahdottomasta mahdollista. Synnytetään luomisen tuska ja onnistumisen ilo! Vaiheen tuotoksia yritykselle ovat kasa käyttötyökaluja ja kolme arvioitua tuoteideaa.

Toinen Protokonsepti-vaihe opastaa optimoimaan ideoiden kilpailukyky, ansaintalogiikka ja palveluprosessi. Tässä vaiheessa testataan tuoteaihion elämyksellisyys ja asiakkaiden maksamisen ilo. Opastetaan laskemaan resurssien riittävyys ja kustannukset. Syntyykö kassavirtaa riittävästi?

Lopputuloksena on käytännönläheinen suunnitelma, protokonsepti.

Kolmannessa Palveluntuotantojärjestelmä-vaiheessa pro­ tokonsepti muotoillaan niin näkyväksi ja konkreettiseksi kuin palvelualalla voidaan. Koulutetaan henkilöstö ja jakelukanavien myyjät, muotoillaan kuuden aistin tuotantoympäristö ja hankitaan tuotantovälineet. Testataan tuote ja hinta sekä arvioidaan riskit.

Neljännessä Lanseeraus-vaiheessa opastetaan tuotteen lopullista tuunaamista markkinoille. Vaiheessa hyödynnetään jo edellisissä vaiheissa tehtyä työtä. Arvioidaan kampanjan ajoitus: aika, jolloin asiakas haaveilee lomasta Suomessa kehä kolmosen pohjoispuolella.

Ideat rahax -ohjelma ei pelasta konkurssikypsää matkailuyritystä. Ohjelma helpottaa kuitenkin yrittäjää yhdessä yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa luomaan innovatiivisia tuotteita ja lisää kassavirtaa. n Teksti: Maisa Kuha, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu,

liiketoiminta ja palvelut -yksikkö Asiantuntijajäsen, Matkailusta laatua koko elämään -hanke *) Lisätietoa: Malako-hanke, projektipäällikkö Mari Holopainen, mari.holopainen@jamk.fi, www.ruokacentria.com **) Kirjallisuutta: Poskela Jarno. 2006. Tuotekehityksen suunnittelu ja toteutus strategisesta näkökulmasta.

Kaikille avoin maksuton Ideat rahax -ohjelma tulee käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Sen löytää mm. osoitteista www.ruokacentria.com ja www.jamk.fi.

23

Verkostoitumisen ABC Yritysten verkostoituminen on tavoitteellista, usean tasavertaisen toimijan yhteistä liiketoimintaa. Jokaisen yrityksen on saatava verkostosta hyötyä. Yhteistyön on oltava oikeudenmukaista, eikä iloakaan saa unohtaa. Verkostoa on johdettava. Verkoston henkeä ja intoa on ylläpidettävä. Verkoston jäsenten valinta on kriittistä menestyksen kannalta. Asiakkaan kokema laatu ohjaa verkoston toimintaa.

V

erkostoituminen on käsitteenä epämääräinen.

Toiset ymmärtävät verkostoitumisen yhdessä toteutetuksi liiketoiminnaksi, toisille verkostoituminen tarkoittaa sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua. Tässä artikkelissa keskitytään tavoitteelliseen ja verkostomaiseen liiketoimintaan väheksymättä vapaamuotoista yhteisöllisyyttä.

Verkostoitumisen syvyys voi vaihdella. Toisessa ääripäässä on löyhä, usein tapauskohtainen yhteistyö ilman merkittäviä panostuksia yhteiseen markkinointiin, tuotteistukseen tai tuotantoon. Löyhä verkosto on elävä, jäseniä tulee ja menee. Toisessa ääripäässä on kiinteä, sopimuksin tarkasti määritetty yritysyhteistyö, mahdollisesti yhteisyrityksen muodossa.

5. Sopimukset ja pelisäännöt Verkoston sisäiset sopimukset on tehtävä ennen ristiriitojen syntymistä. Aiesopimuksella on helppo aloittaa. Ydinryhmä laatii keskinäisen verkostosopimuksen, joka kattaa ja rajaa yhteisen tekemisen, määrittää rahan liikkumisen periaatteet sekä ottaa kantaa päätöksentekoon ja tulevaan kehitykseen.

Salassapidosta sekä yhteisiin keksintöihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sovitaan tarvittaessa.

Toiminnan laajentamiseen ja uusien jäsenten mukaan ottamiseen on oltava säännöt. Varsinaisen tekemisen pelisäännöt tarkennetaan yhdessä koko verkoston kanssa.

3. Suunnitelma Ydinryhmä tarkentaa verkostoitumisidean liiketoimintasuunnitelmaksi: mitä, kenelle ja miten myydään. Määritetään palvelutarjotin, jota verkosto asiakkaille tarjoaa. Kuvataan, miten kokonaisuutta johdetaan, kuka myy, miten markkinoidaan, miten raha liikkuu, miten laadusta vastataan, mitä osaamista tarvitaan jne.

1. Oma tahtotila Selvitä, miksi verkostoituminen on sinulle tärkeää, mitä tavoittelet, mitä riskejä haluat välttää ja mitä olet valmis yhteistyöhön panostamaan.

Aluksi usein löyhä yhteistyö

24

Verkoston toiminta alkaa usein löyhästä yhteistyöstä, jossa kokeillaan yhteistyön toimivuutta, toimijoiden keskinäisen arvopohjan pitävyyttä ja luottamukseen perustuvan tekemisen edellytyksiä. Asteittain yhteistyö tiivistyy ja määrämuotoistuu ydinryhmän ja yhteisen tarjonnan ympärille.

Verkostoja syntyy monista eri syistä. Teknologian nopea kehittyminen ajaa pieniä toimijoita yhteisiin investointeihin. Isot asiakkaat edellyttävät suurempia kokonaisuuksia yhden sopimuskumppanin kanssa. Kuluja jakamalla syntyy säästöjä kaikille. Laatuun liittyvät asiakasvaatimukset lähentävät pieniä toimijoita toisiinsa yhteisen koulutuksen ja hankkeiden kautta.

Verkosto ei synny sattumalta, se rakennetaan systemaattisesti. Mitä paremmin keskeiset toimijat tuntevat toisensa, sitä pienempi on yllätysten riski. Valmiiseen verkostoon on helpompi liittyä, koska siinä on jo konkreettista toimintaa ja verkostoon kuuluvat jäsenet tunnetaan. Mahdollisuudet ja uhat ovat arvioitavissa. Verkostoon liittymisen tai siitä pois jäämisen vaikutukset ovat laskettavissa.

synnyttävät lisäarvoa asiakkaalleen ja itselleen. Verkoston liikeidea jalostetaan liiketoimintasuunnitelmaksi, joka kattaa myös verkoston kasvattamisen, palvelutarjonnan kehittämisen ja tulevat liiketoimintatavat.

Liiketoimintasuunnitelman mukaisesti verkostoon hankitaan lisää osaamista. Jo toimiva verkosto herättää mielenkiintoa ja toimintaan on tulijoita. On valittava erityisen tarkasti uudet jäsenet. Väärät valinnat kostautuvat.

Verkosto on organisoitumistapa, jossa erityyppiset toimijat yhdessä tarjoavat asiakkaille tuotteita ja palveluja.

Verkostoa on johdettava yhteisöllisesti, itsenäisiä toimijoita on vaikea käskyttää. Asiakkaan suuntaan kokonaisuuden tulee toimia laadukkaasti ja vastuullisesti. Toiminnan runkona ovat verkoston jäsenten väliset perussopimukset, eettiset säännöt sekä perustoimintojen kuvaukset ja toimintaohjeet.

Eettiset säännöt ja sopimukset pohjana

n Teksti: Petri Sipilä, verkostoasiantuntija

Verkostoa käynnistävän ydinryhmän tärkeimpiä tehtäviä on konkretisoida, miten verkosto ja sen jäsenet yhdessä

Service Park Provider Oy/SPP Verkostokonsultit www.verkostokonsultit.fi, www.spp-finland.fi

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

7. Laatu Kannattaa varmistaa, että kaikkea verkoston toimintaa ohjaavat asiakastarpeet ja -odotukset. Yksinkertainen ohje asiakaslaadulle on: pidä mitä lupaat, lupaa mitä pidät! Verkosto oppii virheistään tekemällä poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet verkostotasolla näkyviksi. Asiakaspalautetta on kuunneltava herkällä korvalla.

6. Hengen ja innon ylläpitäminen Verkoston toimintaa sekä jäsenten tunnetiloja ja sitoutumista on jatkuvasti huollettava. Keskeistä on löytää ne voimat ja tekemistavat, jotka kannustavasti ylläpitävät verkoston toimintaa.

4. Rakenne ja johtaminen Verkosto kannattaa rakentaa kerrosmaiseksi. Ydin johtaa ja ulkokerrokset osallistuvat tekemiseen sopimusten mukaisesti. Päätöksenteko ja toiminnan ohjaus on tehtävä oikeudenmukaisiksi ja jäseniä kannustaviksi. Verkoston sisäkerroksille toimintatavat ovat tiukemmin säädeltyjä, vastaavasti edut ovat suurempia. Jäsenyyden pelisäännöt on tehtävä selviksi: rekrytointikriteeristö, arvoihin pohjaava verkoston sisäinen palvelulupaus, eettiset perusperiaatteet sekä ongelmatilanteiden toimintaohjeet (kuka tarttuu ongelmaan, miten poikkeamat ratkotaan, miten väärästä toimintatavasta varoitetaan tai tarvittaessa erotetaan).

2. Kumppanit Ole tarkka, kenen kanssa verkostoidut. Selvitä kumppaniesi taustat, toimintatavat ja tekemisen laatu. Keskustele pitkästä aikajänteestä ja arvoista, joilla tahdot verkoston toimivan.

GRAFIIKKA: MARTTI HÄNNINEN

PITKÄIKÄISEN JA MENESTYVÄN VERKOSTON KULMAKIVET 1. Jatkuvan hyödyn kokeminen. On varmistettava, että jokainen tuntee saavansa toiminnasta itselleen lisäarvoa panostustaan vastaavasti.

5. Verkosto oppii ja verkostosta oppii. Pienelle toimijalle on arvo sinänsä pysyä mukana kehityksessä.

Oppiminen on syytä tehdä näkyväksi.

2. Yhteinen visio, tavoitteet ja arvot.

6. Erilaisuuden hallinta. Verkosto muodostuu yksilöistä ja sen voima on erilaisuuksissa ja niiden hyödyntämisessä.

3. Johtajuus ja yhdessä sovittu päätöksenteon tapa.

4. Avoin ja luottamuksellinen tekemisen ilmapiiri sekä laaja ja vuorovaikutteinen osallistuminen.

Jokainen verkoston jäsen tuntee olevansa mukana kokonaisuudessa ja tietää, mihin ollaan menossa.

Oikeudenmukaisesti kohdelluksi tuleminen korostuu.

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

7. Verkostossakin voi olla hauskaa, yhdessä tekemisen ilo kantaa. Kannattaa vaalia niitä hengenluojia, jotka ovat tässä hyviä.

25

§

Asiantuntija Ulla Huovinen:

Kirjallinen sopimus turvaa selustan Vielä 1990-luvun loppupuolella matkailualan yritysten väliset kirjalliset sopimukset olivat harvinaisia. Yrityksissä tehty laatutyö kuitenkin vauhditti sopimusten tekoa. Yrittäjät oivalsivat, että keskinäisen yhteistyön dokumentointi sopimuksella varmistaa ja lujittaa yhteistyötä.

M

illainen sopimus verkostossa toimivien yritysten tulisi tehdä keskinäisestä yhteistyöstä? Matkailualan konsulttina ja kouluttajana toimivalla OTK Ulla Huovisella on kysymykseen selkeä vastaus: ”Tehkää aina kirjallinen sopimus, ellei kyse ole aivan pienimuotoisesta yhteistyöstä, johon ei sisälly suuria riskejä.”

Huovisen mukaan sopimus tuo yrittäjille mielenrauhaa ja toimii eräänlaisena muistilistana niistä asioista, joista yrittäjät ovat keskenään sopineet. ”Pelkkä keskustelu ei aina takaa sitä, että molemmat osapuolet ovat ymmärtäneet, millaisista asioista on sovittu. Kun asiat kirjataan paperille ja sopimus allekirjoitetaan, on yhteistyön muodot ja toteuttamistavat määritelty tarkasti. Myös ikävät asiat tulisi nostaa esille sopimusneuvotteluissa. On uskallettava sopia, miten toimitaan silloin, jos

yhteistyö ei toimi halutulla tavalla”, Huovinen toteaa.

Huovinen korostaa, ettei kirjallinen sopimus ei ole ainoa sopimuksen muoto, vaan suullinenkin sopimus on juridisesti pätevä. ”Suullisen sopimuksen yhteydessä voi olla ongelmia todistaa, mitä on sovittu, jos osapuolet muistavat asiat eri tavalla. Mutta on toki parempi sopia joistain asioista edes suullisesti, kuin ohittaa asiat kokonaan.” n Teksti: Timo Sillanpää

www.laki24.fi, www.edilex.fi (osin maksullinen), www.finlex.fi

Mitä yrittäjän on huomioitava sopimustilanteessa?

• Pidä huoli siitä, että ymmärrät liiketoiminnan kokonaisuuden.

• Sovi myös asioista, jotka tuntuvat vaikeilta.

• Tee sopimuksesta looginen muistilista.

• Vältä turhaa juridiikkaa: sopimus pätee myös kansankielisenä.

• Huomioi kaikkien osapuolien tavoitteet: sopimustilannekin voi olla osa kaupankäyntiä.

Verkosto- ja yhteistyösopimuksen esimerkkisisältö 1. Sopimuksen osapuolet 2. Myytävät tuotteet ja palvelut Miten myyntijärjestelyt aiotaan käytännössä hoitaa, molemminpuolinen tuotteiden ja palveluiden myynti, perehdyttäminen myytäviin tuotteisiin ja palveluihin.

3. Markkinointi Miten tuotteita ja palveluita markkinoidaan puolin ja toisin, panostukset (euroa/ajanjakso).

4. Myynnin edistäminen Ammattilaismyynti, sidosryhmät.

Veloitukset ja kustannusperusteet.

5. Myynnin tavoitteet Molemminpuolinen myyntitavoite.

6. Tuotteiden ja palveluiden laatu Miten määritellään myytävien tuotteiden laatu (kriteeristö).

7. Asiakaspalaute Miten kuunnellaan ja raportoidaan asiakkaiden palautteet puolin ja toisin.

8. Reklamaatioiden hoitaminen Miten nopeasti raportoidaan, miten mahdollinen hyvitys voidaan hoitaa asiak-­ kaalle, yritysten välinen kustannusten jako.

26

KEIJO PENTTINEN

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

9. Sopimusseuranta Tapaamiset ja raportointi aikataulutetaan.

10. Vakuutukset Asiakkaiden vakuuttaminen, vastuuvakuutukset.

11. Myyntipalkkiot Mitä myyntipalkkioita maksetaan.

12. Maksu- ja rahaliikenne Maksuaikataulut, ennakkojen maksaminen, luottotappiot.

13. Sopimuksen voimassaolo Määräaika: toistaiseksi voimassaoleva, määräaikainen tai määräaikainen, joka jatkuu automaattisesti, ellei irtisanota.

Jokin muu.

13. Sopimuksen päättäminen Irtisanominen ja määräajat. Syyt sopimuksen purkamiseen.

14. Luottamuksellisuus ja keskinäinen kilpailu Liikesalaisuuksien salassapito, kilpailukielto, asiakkuuksien kunnioittaminen.

15. Erimielisyydet Miten ja missä ratkaistaan.

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

€

KEIJO PENTTINEN

Professori Raija Komppula:

Yhteinen hyöty vahvistaa verkostoa Pienyritysvaltaisuus lisää yritysverkostojen merkitystä matkailualalla. Koska matkailualalla markkinoidaan kokonaisuuksia, verkostoitumisen avulla pienetkin yritykset löytävät paikkansa alan liiketoimintaketjusta. Osuuskunta on monelle maaseutumatkailuyritysverkostolle harkinnan arvoinen yhteistyön muoto.

I

tä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professorin Raija Komppulan mukaan matkailualalta löytyy esimerkkejä monentyyppisistä verkostoista. Joskus yhteistyö voi olla löyhää ja lyhytkestoista. Toisinaan se voi kehittyä vuosia kestäväksi kumppanuudeksi, joka johtaa yhteisen juridisen olomuodon, esimerkiksi osakeyhtiön tai osuuskunnan, perustamiseen. ”Yhteistä kaikissa toimivissa verkostoissa ovat yhteinen päämäärä, hyödyn saavuttaminen omalle liiketoiminnalle sekä ennen kaikkea toimivat henkilösuhteet.”

Komppulan mukaan selkeät sopimukset ovat tarpeen ainakin silloin, kun verkoston toiminta edellyttää yhteisiä resursseja ja tuottojen jakamista. Myös yhteiset omistukset edellyttävät selkeitä sopimuksia. Tällöin selkeä yhtiömuotoinen organisoituminen on järkevää.

Vapaaehtoista vai ei?

Verkostossa voi syntyä ongelmia useiden eri syiden vuoksi. Jos verkostossa on liian paljon jäseniä ja sitoutuminen yhteistyöhön löyhää, ei aitoa yhteistyötä synny. Komppulan mielestä toimivan verkoston luominen ja kehittäminen ovat viime kädessä kiinni ihmisten yhteistyökyvykkyydestä. ”Verkosto tarvitsee toimiakseen sosiaalista kanssakäymistä ja aktiivisen vetäjän. Myös sen jäsenten keskinäinen luottamus ja aktiivinen viestintä ovat keskeisiä verkostoa vahvistavia tekijöitä. Niin ikään yhteinen päämäärä ja verkoston jäsenten hyötyminen yhteistyöstä ovat keskeisiä verkostoa ylläpitäviä tekijöitä”, Komppula toteaa.

Komppulan mukaan verkoston yritysten yhteistyön pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Silti rajatapauksiakin löytyy vapaaehtoisuudesta, ja toisinaan yhteistyö vahvemman kanssa voi olla elinehto oman yrityksen toiminnalle.

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

”Tavallinen esimerkki matkailualalta on verkosto, jota vetää iso kärkiyritys. Joissakin tapauksissa kärkiyritys omistaa matkailutuotteeseen liittyvät keskeiset resurssit – esimerkiksi maat ja rakennukset – ja omistuksensa myötä käyttää määräysvaltaa sopiessaan hinnoista ja toimitusehdoista verkoston pienten yritysten kanssa. Valta-asema voi johtaa pelkästään oman edun tavoitteluun, eikä kumppaneilla ole paljonkaan sanan sijaa päätöksenteossa. ” ”Toisaalta vahva kärkiyrityskin voi nähdä yritysverkoston niin tärkeänä liiketoiminnan kokonaisuudelle, että se pitää pieniä kumppaneitaan tasavertaisina, ja näkee suhteet molemminpuolista arvoa tuottavina.”

Yhdellä on aikaa, toisella rahaa Verkostossa toimiminen vaatii osapuolilta erilaisia panostuksia, kuten aikaa, rahaa ja asiantuntemusta. Eri yrityksille näillä panoksilla on erilainen merkitys: suurelle yritykselle kymppitonni on pieni raha, pienelle se voi olla puolen vuoden liikevaihto. ”Keskeinen kysymys on, miten yhteistyössä arvotetaan nämä resurssit siten, että jokainen kokee olevansa omiin resursseihinsa suhteutettuna tasavertaisesti mukana. Yhteisen hyvän eteen tehtävistä uhrauksista on pystyttävä sopimaan”, Komppula korostaa.

Komppulan mukaan osuuskunta on yleistynyt maaseutuyritysten verkostojen yhtiömuotona. ”Osuuskunta on monissa tapauksissa osakeyhtiötä parempi verkoston juridinen muoto maaseutumatkailuyrityksille. Osuuskunnan perustehtävänä on edistää jäsentensä hyvinvointia, mikä lisää sen yhteisöllisyyttä ja vahvistaa sosiaalista pääomaa. Lisäksi osuuskunta on maaseudulla historiasta tuttu tapa jakaa yhteistä hyvää”, Komppula pohtii. n Teksti: Timo Sillanpää

27

KUVA: PETTERI KIVIMÄKI

Yritystukiin tulossa tauko Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 rahoituskauden päättyessä myös merkittävin maaseutumatkailuyritysten tukirahoitusmuoto, maaseuturahaston yritystuet, jää tauolle. Hankkeiden toteutusajat jatkuvat vielä vuoden 2014 loppuun saakka.

P

äättyvällä kaudella Keski-Suomessa on tuettu yritysten omia kehittämishankkeita ja investointeja yhteensä noin 16,5 miljoonalla eurolla. Maaseutumatkailuyritykset ovat hakeneet tukia kiitettävästi: alan yrityksiin on kohdentunut tuista noin neljännes eli 4,15 miljoonaa euroa. Seuraavina tulevat hevostalous-, bioenergia- ja koneurakointialat. Tukien piirissä ovat olleet muut Keski-Suomen alueet paitsi Jyväskylän kaupunkikeskusta sekä Palokan ja Vaajakosken taajama-alueet.

EU-ohjelmakauden päätös on vauhdittanut yritystukirahojen myöntämistä. Myös Keski-Suomen ELY-keskuksen intresseissä on saada tuet tehokkaasti kohdennettua hyviin hankkeisiin. ”Keski-Suomen ELY-keskus haluaa toimia niin, että tukien hakeminen olisi yrityksille mahdollisimman mutkatonta”, yritysasiantuntija Risto Piesala sanoo. ”Olemme järjestäneet klinikkapäivien kierroksen eri puolilla Keski-Suomea yhteistyössä seudullisten kehittämisyhtiöiden edustajien kanssa. Heidän tehtävänään on olla tukemassa yrityksiä esimerkiksi investointien valmistelussa ja mahdollisten tukihakemusten teossa.” ”Haluamme mennä maakuntaan yrittäjien luo ja näin madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijoihin. Mukana on ollut myös Finnveran edustaja kertomassa yritysten lainamahdollisuuksista”, Piesala kertoo.

Piesala kiersi mukana myös Maalla-hankkeen järjestä-

28

missä maaseutumatkailuyrittäjien seutuinfoissa kertomassa rahoitusmahdollisuuksista.

Vuosi 2014 on välivuosi Vuosi 2014 tulee näillä näkymin olemaan välivuosi maaseuturahastosta myönnettävien yritystukien myöntämisessä.

Vuoden 2013 lopulla rahoitusta kuitenkin vielä on jäljellä. ”Rahoitusta voidaan myöntää vielä loppuvuoden aikana yrityksen kehittämistä tukeviin ja nopeasti toteutettaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi investointeihin, kehittämiseen tai ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen”, Piesala vinkkaa.

Maaseuturahoituksesta myönnettäviä yritystukia on painotettu ELY-keskuksen omissa rahoituslinjauksissa matkailukeskittymien ja yritysverkostojen vahvistamiseen ja monipuolistamiseen. Muualla maakunnassa sijaitsevia maaseutumatkailuyrityksiäkään ei ole luonnollisesti suljettu pois, vaan tukikelpoisuutta tarkastellaan aina liiketaloudellisin perustein.

Tulevan rahoituskauden linjauksista on jo alustavaa tietoa, mutta tarkempia painotuksia hiotaan EU-tasolla vielä pitkään. Risto Piesala arvioi, että seuraavan kerran maaseuturahaston yritystukia päästään myöntämään vuoden 2015 alusta. ”Tulevalla kaudella ei tule olemaan maaseutumatkailuyrityksiin vaikuttavia radikaaleja muutoksia. Alueellises-

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

KUVA: MARI HAKKARAINEN

Yritysasiantuntija Risto Piesala arvioi, että seuraavan kerran maaseuturahaston yritystukia päästään myöntämään vuoden 2015 alusta.

ti tulemme painottamaan tuotteistamista ja paketointia – ne ovat edelleen tarpeellisia maaseutumatkailuyrityksille.” ”Voi olla myös, että jatkossa tukea ei myönnetä pelkän loma-asuntojen vuokraustoiminnan käynnistämiseen, vaan vuokraukseen olisi liitettävä alusta alkaen muutakin palvelutoimintaa. Tukiprosentit tulevat valitettavasti vähän laskemaan”, Piesala kertoo.

Kun vuonna 2014 ELY-keskuksen maaseuturahoituksesta ei ole todennäköisesti yritystukia haettavissa, aikaa kannattaa käyttää tulevien hankkeiden huolelliseen valmisteluun. ”Nyt on hyvä aika tehdä suunnitelmat ja piirustukset valmiiksi. ELY-keskuksen asiantuntijoita kannattaa informoida yrityksen suunnitelmista ja hyödyntää myös heidän asiantuntemustaan”, Piesala kehottaa.

Rakennerahastokauden päättyessä myös maaseutua kehittävien toimintaryhmien myöntämään Leader-rahoitukseen tulee katko, mutta sen jälkeen toiminta jatkunee pääpiirteissään nykyisen kaltaisena.

Verkostoituminen voi auttaa menestymään Yritystukia on myönnetty pääasiassa kunkin yrityksen omaan kehittämistyöhön tai investointeihin. Yritysverkostojen tukemiseen on ollut tarjolla oma rahoitustyökalu, yritysryhmän kehittämishanke. Tämä tukimuoto ei ole kuitenkaan ottanut Keski-Suomessa tuulta alleen.

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

”Tukimuoto on koettu hankalasti hallinnoitavaksi, ja siitä tullaankin sellaisenaan näillä näkymin seuraavalla ohjelmakaudella luopumaan”, Piesala toteaa.

Sen sijaan kehittämishankkeiden malli tulee yksinkertaistumaan. Samassa hankkeessa voi olla kaikkia kehittämistoimenpiteitä siten, että tukiprosentti hankkeen sisällä vaihtelee toimenpiteiden mukaan. Kaikille kohdistetussa yleisessä tiedotustoiminnassa tuki on suurempi ja yrityskohtaisempaan kehittämiseen mentäessä yrityksen oma panostus kasvaa. ”Lähtökohta on edelleen kuitenkin se, että kun yritystoimintaa kehitetään, siihen pitää aina sijoittaa myös omaa rahaa.”

Vaikka verkostoitumista ei jatkossa omalla tukimuodolla tuetakaan, voi verkostoituminen kuitenkin tukea yritystä menestymään. ”Toimintaa tukevat verkostot voivat olla plussaa rahoittajan näkökulmasta. Verkostoitumisen on kuitenkin lähdettävä yrityksistä itsestään – se ei saa syntyä vain rahoituksen hakemiseksi.”

Piesala näkeekin, että ihanteellinen yritysverkosto toimisi samassa hengessä kuin kylähankkeet: yhteisen hyvän eteen työskennellen, kannattavaa yritystoimintaa tavoitellen. n Teksti : Mari Hakkarainen

29

VERKOSTOJEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Menestystekijöitä ja haasteita

M

atkailualueilla verkostoihin uskotaan lujasti, etenkin juhlapuheissa. Yritysten väliset suhteet puhuttavatkin niin tutkijoita kuin toimialalla työskenteleviä. Viimeaikaisen teoria- ja tutkimuskirjallisuuden sekä käytännön verkostoesimerkkien valossa seuraavia tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia voidaan pitää matkailualueiden verkostoitumisessa menestystekijöinä: • Kilpailijayhteistyö määrätietoisena strategiana • Verkostoituminen yllättävien tahojen kanssa • Julkisen sektorin ja yritysten kumppanuudet • Asiakkaan ja alueen pitkäjännitteisen edun asettaminen yrityksen välittömien hyötyjen edelle • Asiakeskeisen suhtautumisen korvaaminen verkostoitumisen arvopohjaisella sitoutumisella • Verkostoitumisprosessien johtaminen verkostorakenteiden ylläpitämiseksi – ei toisinpäin

Moninainen kilpailijayhteistyö Yritysten välisissä suhteissa on keskitytty perinteisesti kahdenlaisten suhteiden vastakkainasetteluun: kilpailuun ja yhteistyöhön. Viime aikoina on alettu korostaa kilpailua ja yhteistyötä samanaikaisesti ilmenevinä, toisiinsa limittyvinä suhteina, kilpailijayhteistyönä.

Matkailualueilla kilpailijayhteistyö on moninaista. Matkailualueet tarjoavat innostavan areenan tarkastella näitä verkostoitumisen jännitteitä johtuen neljästä erityispiir-

30

teestä. Ne tekevät verkostoitumisesta paitsi luonnollista myös mutkikasta. Oheisessa kuviossa (s. 31) esitetyt neljä tekijää kannustavat kilpailijayhteistyöhön: • Matkailualalla asiakas tuodaan tuotteiden luokse – majoitusliikkeisiin, ravintoloihin, retkeilyreiteille, kauppoihin, museoihin ja tapahtumiin.

• Globaalikin kilpailu on voitettavissa paikallisilla erityisyyksillä.

• Matkailun ja vapaa-ajan palvelukeskittymät ovat verkostomaisia kokonaisuuksia, joissa verkostoituminen on jopa perusedellytys toiminnalle.

• Tuotteessa on yhä useammin kyse kokonaisvaltaisesta tunnekokemuksesta, jossa asiakas tulee yksittäisen yrityksen sijaan enemmänkin kohteeseen ja muodostaa kokemuksensa monen tekijän summana.

Ilmeisestä yllättävään verkostoitumiseen Paikallisten ja alueellisten verkostosuhteiden varaan on tervettä rakentaa matkailualueen yhteistoimintaa. Vaikka joskus matka lähellekin tuntuu pitkältä, pitäisi katseen olla vieläkin kauempana kuin välittömässä toimintaympäristössä.

Naapurissa sijaitsevien kilpailijayritysten lisäksi tulisi ”verkostosalkussa” kuljettaa myös suhteita, jotka vievät lähemmäksi asiakkaita. Globaaleihin arvoverkostoihin mukaan pääseminen edellyttää yhteistyötä matkanjärjestäjien ja muiden jakeluportaan edustajien kanssa – asiakkaita

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013

”

Paikallisten ja alueellisten

Palvelutuotteen ja sen saavutettavuuden luonne

Tuote ena isvaltais n o kok a uksena kokem

verkostosuhteiden varaan on tervettä rakentaa matkailualueen yhteistoimintaa.

Vaikka joskus matka lähellekin tuntuu pitkältä, pitäisi katseen olla vieläkin kauempana kuin välittömässä toimintaympäristössä.”

Mika Kylänen

Toiminnan verkostomaisuus

Paikan merkitys toiminnassa

Matkailualan neljä erityispiirrettä tarjoavat areenan kilpailijayhteistyölle.

unohtamatta. Suhteita olisi tärkeää luoda myös yllättävään suuntaan, esimerkiksi kilpailevien toimialojen kanssa. Tämä avaa matkailuyrityksille mahdollisuuksia niin monipuolisten teknologioiden, käyttäjiä kutsuvan muotoiluosaamisen, paikallisuudesta kumpuavien kulttuurisisältöjen kuin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hyödyntämiseen.

Strategiat paperilta arjen käytäntöihin Fyysisesti asiakas voi olla samanaikaisesti vain yhdessä paikassa. Verkostoitumisen menestyksen siemen on kuitenkin kylvetty ajatukseen siitä, että on aivan sama, tuleeko asiakas meille – kunhan hän tulee meidän alueellemme.

Tässä on kilpailuhenkisten yrittäjien keskuudessa tekemistä – niin meillä kuin muualla.

Erottautuminen muista on otollinen perusta yhteistyölle, koska näin kilpailu on kauempana ja palveluntarjoajat voivat täydentää toisiaan. Yhteismarkkinointi herättää ymmärrettävästi tunteita, kun tällöin oman yrityksen suhteel-

YRITYSVERKOSTOT JA MATKAILU

lista näkyvyyttä uhrataan alueen maineen alttarilla. Ongelmana yhteismarkkinoinnissa tuntuisi kuitenkin olevan se, että painopiste on yhteisessä viestinnässä, mutta yhteisen alueellisen matkailutuotteen kehittämiseen ei panosteta samalla tarkkuudella. Lisäksi verkostoitumisessa juututaan liian usein rakenteiden tekohengittämiseen, eikä organisoimisen prosesseja ole oivallettu.

Verkostoitumisessa onkin tärkeää sitoutua yhteisöön ennen muuta arvopohjaisesti. Tällöin ollaan liikkeellä pitkäjänteisesti, alueen etua ja asiakkaan saamia hyötyjä painottaen. Parhaimmillaan verkostoitumisessa otetaan mukaan erilaisia toimijoita ja osaamisalueita. Julkisten viranomaisten roolia ei voi matkailualueen kehittämisessä vähätellä, päinvastoin. Jos yhteistoiminta ontuu yritysten sitoutumisen puutteen vuoksi, eivät julkisen sektorin kannustimetkaan rakenteita pitkään kannattele. n Teksti: Mika Kylänen, yliopettaja

Lahden ammattikorkeakoulu Mika Kylänen on aloittanut matkailualalla Lapissa ollen mukana muun muassa laajasti käytetyn Elämyskolmio-mallin ja Matkailun tuotekehittäjän käsikirjan suunnittelussa. Kylänen on myös toiminut tutkijana Lapin yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutkii yhteistyötä ja kilpailua matkailualueen kehittämisessä.

31

Kehittämisyhtiö Witas Oy • Yrityspalvelut www.witas.fi

MATKAILUBISNES KASVUUN! Haluatko vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijäksi?

Tarvitsetko apua kansainvälistymiseen?

Lue lisää www.jamk.fi www.ruokacentria.com Keski-Suomen maaseutumatkailuyritykset ovat myös Facebookissa!

Tutustu: Facebook.com/MatkaMaalle

MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON OSAAMISKLUSTERI

• Matkailupalvelut www.lomaseutu.fi • Kehittämishankkeet

Finnbeing® – suomalaista hyvinvointia luonnosta • www.finnbeing.fi

KESKI-SUOMEN LIITTO - verkostojen rakentaja

• Autamme matkailualaa uudistumaan tuomalla tietoa tulevaisuuden trendeistä, heikoista signaaleista ja uusista tutkimustuloksista.

• Käytännönläheiset palvelumme ja työkalumme auttavat menestyvän matkakohteen kehittämisessä.

Palvelut www.experiencebusiness.fi/palvelut Kootut opit www.experiencebusiness.fi/palvelujen-kehittaminen/ kootut-opit.html

Ota yhteyttä Miikka Raulo miikka.raulo@jklinnovation.fi, 040 731 0022

www.keskisuomi.fi/matkailu www.keskisuomi.net

MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON KLUSTERIOHJELMA

32

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TEEMALEHTI 2013