OPPISOPIMUS APUNA Oppisopimuskoulutus tuo uutta osaamista Valttori Oy:lle.

A DA F Y O SA A OHJELMISTOT Adafy Oy uskoo verkostomaiseen toimintamalliin.

POSITIIVINEN V E R KO ST O Keski-Suomen nuoret yrittäjät tarjoaa vertaistukea.

04 2017 yrittajat.fi/ keskisuomi

V I E R A I L E V E R KOS S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I – S U O M E N Y R I T TÄ J i e n j ä s e n L E H T I

Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT

PETTERI KIVIMÄKI

Ota oppaaksesi milleniaali Nuorten aikuisten ajatusmaailma on monelle vanhemman polven yrittäjälle vieras. Tammikuussa käynnistyvä Millennial Board auttaa sukeltamaan milleniaalien maailmaan. Soile Niinikoski ja Henry Wilen ovat mukana kertomassa, kuinka yritys voi saada viestinsä Y-sukupolvelle läpi.

4–6

Kokoukset Laajavuoressa maistuu Monipuolinen kokonaisuus palkitsee! Puh. 0200 58 668 (0,17 €/puh + 0,81 €/min) central.sales@restel.fi, resort.cumulus.fi Cumulus Resort Laajavuori, Laajavuorentie 30, Jyväskylä

KESKISUOMALAINEN • 46

25v iikan edelläkävijänä

n tietotek

www.jkcenter.fi

JK-CENTER OY ON KESKI-SUOMEN JOHTAVA IT-TUOTTEIDEN JA -PALVELUIDEN KOKONAISTOIMITTAJA.

NETTIKAUPPA AVATTU, KÄY TUTUSTUMASSA!

Yritysmyynti/yrityshuolto

Palvelut Ylläpitosopimus on tehokkain ja joustavin tapa huolehtia siitä, että yrityksesi tietoverkon ja laitteiston hallinta on aina osaavissa käsissä. Office 365 on käyttöpaikasta ja laitteistosta riippumaton sähköposti- ja kalenteripalvelu. Virtuaalipalvelin on aito vaihtoehto perinteiselle palvelimelle. Virtuaalipalvelin ei vaadi laitteistoinvestointeja. Varmistuspalvelut tarjoaa keskitetyn ja luotettavan tavan työasemien, kannettavien sekä palvelimien tietojen varmistamiseen.

• Olemme paikallinen yritys ja sen vuoksi tunnemme hyvin myös muiden paikallisten yrittäjien tarpeet ja haasteet. • Meiltä saat oikeanlaiset, liiketoimintaa tukevat laitteet, palvelut ja opastukset. • Ammattitaitoiset yritysmyyjämme auttavat sinua löytämään ratkaisun pulmiisi. • Saat kokonaisvaltaisen asennus-, huolto ja ylläpitopalvelun tarpeidesi mukaan. • Kaikki samasta osoitteesta.

F-Secure tietoturvapalvelu on testatusti luotettavin ja turvallisin tietoturvaratkaisu. Verkkoratkaisu suunnittelee ja toteuttaa yrityksesi tietoverkon joko kaapeloimalla tai langattomalla ratkaisulla. Visma Nova on kattava ja monipuolinen taloushallinto-ohjelmisto. ASP-ratkaisu on paikkariippumaton.

Jyväskylä

Tourulantie 11, 40100 Jyväskylä 014 618 373 myymala.jyvaskyla@jkcenter.fi

Saarijärvi

Kauppakatu 7, 43100 SAARIJÄRVI Puh. 014 424 890 myymala.saarijarvi@jkcenter.fi

Palvelut

Yritysmyynti 044 7626 026

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Ammattilainen valitsee työvälineensä tarkasti.

Erikoiserä

29 990 €

Volkswagen Transporter PRO. Transporter PRO on ammattilaisille varusteltu mallisto, josta löydät luotettavan, tehokkaan ja kustannuksiltaan maltillisen työvälineen monipuoliseen ammattikäyttöön. Transporter PRO lyhyt 2,0 TDI 62 kW 29 990 €, hinta CO₂-päästöllä 159 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 6-6,2 l/100 km, CO₂-päästöt 159-162 g/km. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein.

Jyväskylän Autotarvike Oy Aholaidantie 2, Jyväskylä, hyötyautomyynti 0207 751 545 Automyynti: ma-pe 8.30–17, la 10–14 www.jklautotarvike.fi

Erikoiserän kattavaan varusteluun sisältyvät mm. • ESP-ajonvakatusjärjestelmä, • Kuljettaja istuimen kyynärtuet, sis. hill hold -toiminnon korkeuden- ja ristiselänsäätö • Turvatyynyt molemmille etuistuimille • Matkapuhelinvalmius • Ajastinkello polttoainekäyttöiseen • Vetokoukkuvalmius lisälämmittimeen, 2 akkua • Teräsvanteinen varapyörä • Kauko-ohjattu keskuslukitus • SCR-teknologia • Radio Composition Color, 4-kaiutinta, • Vakionopeudensäädin 5” kosketusnäyttö, USB-liitin • Vanerointi

Volkswagen-hyötyautot Pasi Majamaa 0207 751 547 Miika Viskari 0207 751 548 Aimo Rajasärkkä 0207 751 546

Puhelun hinta 0207-alkuisiin yritysnumeroihimme lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 6,91 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis.alv. 24 %).

Varaa huolto kätevästi osoitteessa jklautotarvike.fi

KESKISUOMALAINEN • 47

4/17

Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittajat.fi

YRITTA JAT. F I / K ESKISU OMI

facebook.com/keskisuomenyrittajat

Suomi osaa digilaskutuksen

@KSyrittajat

Suomessa laskutuksen digitalisoinnissa on edetty pisimmälle Pohjoismaissa, kertoo Visman Digitaalinen indeksi 2017. Yrityksissä 73 prosenttia laskuista hyväksytään digitaalisesti. http://bit.ly/2fWimUQ

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

ksymppis.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin maakunta

Keski-Suomi haluaa profiloitua hyvinvointiosaamisen ja terveyden edistämisen maakunnaksi. Innovaatioalustat Kukkula ja Hippos edistävät hyvinvointialan toimijoiden kohtaamista. http://bit.ly/2fQ2PlF

pä ä k i r j o i t u s

Kasvua, vaan ei tuudittautumista

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.hynninen @yrittajat.fi

Keski-Suomen kasvuluvut tältä vuodelta kertovat selkeää kasvun maakunnan tarinaa. Kasvun kärjessä ovat tällä hetkellä KIBS-alat eli osaamisintensiiviset toimialat. Rakentamisen kasvu kiihtyi edelleen, samoin yksityisten palveluiden ja matkailun. Aihetta tuudittautumiseen ei kuitenkaan ole. Nousu on suhdanteesta johtuvaa, rakenteellisia esteitä ei vielä ole taklattu. Tilanteet vaihtelevat yritysten ja seutujen välillä, vaikka kansantalouden suhdanne on hyvä. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä tulevaisuutta varten. Koulutus on yksi rakenteellisia muutoksia tarvitseva sektori. Toinen aste saa oman reforminsa ensi vuoden alussa. Ammattiopinnot siirtyvät aiempaa enemmän yrityksiin. Korkeakoulujen on uudistuttava myös. Suomen Yrittäjät julkaisi hiljattain rohkean 20 teesin ohjelmansa korkeakoulusektorin uudistamiseksi. Tarvitsemme tiiviimpää yhteistä tekemistä yritysten ja korkeakoulujen välille. Opiskelijaprojekteja vanhaan tuttuun tapaan, mutta myös tutkijavaihto-ohjelman pk-yrityksiin ja yrittäjille mahdollisuuden osallistua tutkimushankkeisiin.

Isot yritykset ovat näkyneet ja kuuluneet aina kampuksilla. Uusien työpaikkojen syntyessä suurelta osin pk-yrityksiin on kaikkien etu tuoda nämä työpaikat lähemmäs opiskelijoita jo varhain. Tarvitsemme myös runsaasti uusia yrityksiä, jotka perustuvat nuorten halulle muuttaa maailmaa omalla yrittäjyydellään. Kaupallistettavien innovaatioiden saralla on syytä laittaa tavoitteet korkealle ja tuoda kasvuyrittäjien sekä sijoittajien osaaminen suoraan tiimien käyttöön. Keski-Suomen erityinen vahvuus on kykymme tehdä yhteistyötä. Osaamme myös rakentaa alustoja, jotka mahdollistavat uutta ja kehittyvää liiketoimintaa. Paikoin voisimme sisältöjen osalta toimia ripeämmin. Muutostahti markkinassa on niin reipas, että yhdessä rakennettujen kehittämisalustojen toiminnalliset tavoitteet tulisi asettaa alustojen liiketoimintahyötyjen mukaan. Esimerkiksi urheilu, liikunta, hyvinvointi ja terveys kasvavat aloina nopeaa tahtia maailmanlaajuisesti. Keski-Suomessa on luontevasti runsaasti erikoisosaamista näihin kaikkiin ja myös alojen yhdistelmiin muista poikkeavalla tavalla. Seuraavaksi on verkoston liiketoimintanäyttöjen paikka.

TÄSSÄ NUMEROSSA

t wiitit

@jmpentikainen On oikein, että sairasta lasta hoidetaan kotona, mutta on väärin, että kulut maksaa yrittäjä. #perhevapaa #yrittäjät

KAK haki vauhtia Digiloikasta KAK-konserni sai uusia näkemyksiä maa- ja kiviaineisten markkinoinnin kehittämiseen Digiloikasta. Ensin uudistetaan verkkosivut. Sivu 14

@jaakkokiiskila Jaan marraskuussa työpäiväni nuoren kanssa. Haastan myös muita #laukaa’laisia pomoja mukaan. #1000nuortajohtajaa @suomenyrittajat Päivän #pkbaro: Suomessa on noin 62 000 pk-yritystä, jotka harjoittavat liiketoimintaa ulkomailla. Määrä on nousussa. #yrittäjät #vienti

Timo Vessari tekee pitkää päivää

Timo Vessarin (kuvassa) ja Jukka Tunturin omistama monialayritys StarCruise Oy on palkittu vuoden yrittäjänä Saarijärvellä. Sivu 10

vinkit

Perhe on Betsetin rikkaus Perheyhtiö Betset työllistää Löytösen perheen lisäksi noin 550 työntekijää eri puolilla Suomea. Marko Lyytikäinen hoitaa ontelolaatan valukonetta Betsetin Kyyjärven tehtaalla. Kolmannen polven yrittäjä Mika Löytönen (oik.) on Betset Group Oy -konsernin toimitusjohtaja. Sivut 8–9

Black Friday hullaannuttaa kuluttajat jälleen 24.11. Nyt on aika laittaa myyntiprosessit kuntoon. Yrittäjälle löytyy vinkkejä Black Fridaysta oheisesta linkistä. http://bit.ly/2z2NCWV

KESKISUOMALAINEN • 48

Milleniaalien maailma haltuun Moni yritys joutuu pohtimaan, kuinka saisi viestinsä läpi toisenlaista todellisuutta elävien nuorten aikuisten maailmaan. Tammikuussa käynnistyvä Keski-Suomen Millennial Board madaltaa sukupolvien välistä kynnystä. teksti PASI RAHIKAINEN kuvat PETTERI KIVIMÄKI

illeniaalit muuttavat maailman, mille niaalit liikkuvat tietoverkossa kuin kotonaan ja ovat jatkuvasti online, milleniaaleille muutos ei ole uhka vaan mahdollisuus, milleniaalit … Hetkinen, siis ketkä? Milleniaaleiksi kutsutaan sukupolvea, joka on syntynyt 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välisenä aikana, eli he alkoivat saavuttaa aikuisiän vuosituhannen vaihteessa, millenniumina. Monelle tutumpi termi on Y-sukupolvi. Nimi on johdettu suurten ikäluokkien ja milleniaalien välissä olevasta X-sukupolvesta. Z-sukupovi on jo alkanut koputella oven takana, mutta siitä ei tässä yhteydessä sen enempää. Y-sukupolven edustaja on internet-ajan muokkaama, kokeilunhaluinen ja suvaitsevainen maailmankansalainen. Tutkimusten mukaan milleniaalin suhde rahaan ja työhön poikkeaa edeltäjistään. Hyvää palkkaa tärkeämpää on se, että työnantaja jakaa samat arvot milleniaalin kanssa. Mille niaali kyllä käyttää rahaa, mutta käyttötavat ovat uudet. Koska milleniaalien ajatusmaailma ja elämänkatsomus poikkeavat aikaisemmista sukupolvista, on moni yritys ihmeissään yrittäessään saada viestiään läpi. Tammikuussa käynnistyvä Keski-Suomen Millennial Board etsii ratkaisua ongelmaan käänteisellä mentoroinnilla eli tuomalla Y-sukupolven nuoret aikuiset sparraamaan X-sukupolven mikro- ja pkyrittäjiä. Millennial Board on osa Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittamaa Digijohtajaksi!-hanketta.

Yrittäjien toiveet kiinnostavat Ensimmäisten milleniaalien joukossa mukaan lähtivät Soile Niinikoski ja Henry Wilen. Niinikoski on Elämystuotanto 40100 Oy:n toimitusjohtaja, jolla on yrittäjyyttä takana jo viisi vuotta. Elämystuotanto järjestää messuja ja tapahtumia kymmenen hengen tilaisuuksista tuhansien ihmisten suurtapahtumiin. Yritys toimii nykyään kotimaan lisäksi Ruotsissa. – Olen ikään suhteutettuna jo kokenut yrittäjä. Takana on hienoja onnistumisia, mutta välillä on otettu kunnollakin takkiin. Tiedän siksi, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Pidän yllä osaamistani käymällä aktiivisesti seminaareissa ja koulutuksissa. Olen mielestäni avoin ja riskejä pelkäämätön ihminen, ja uskon, että minulla on paljon annettavaa Millennial Boardissa, vuonna 1990 syntynyt Niinikoski luonnehtii. Vuonna 1992 syntynyt Wilen opiskelee viimeistä vuotta liiketaloutta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, mutta hän on ehtinyt työskennellä ja asua niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hän on toiminut myös Jyväskylä Entrepreneusrship Societyn puheenjohtajana ja ollut ideoimassa muun muassa yrittäjähenkisten opiskelijoiden

Spotlight-tapahtumaa. Hänellä on lisäksi lähinnä digitaaliseen markkinointiin keskittyvä toiminimi. – Parhaat digitalisaatioon liittyvät innovaatiot syntyvät pienissä firmoissa. Itseäni kiinnostavat etenkin digitalisaation tuomat mahdollisuudet johtamiseen ja uusiin toimintatapoihin, kuten etätyöhön, Wilen toteaa. Niinikoski ja Wilen ovat kiinnostuneita kuulemaan, millaisten ongelmien kanssa yritykset nykyään painivat ja missä asioissa milleniaalien ajatuksia halutaan kuulla.

Tavoitteena nuoret asiakkaat Matkailuautoja ja -vaunuja myyvän JyväsCaravan Oy:n toimitusjohtaja Simo Käyhkö ei miettinyt pitkään, kun häneltä kysyttiin kiinnostusta lähteä sparrattavaksi Millennial Boardiin. Nuorten aikuisten näkemykset omasta sukupolvestaan kiinnostavat Käyhköä, sillä hänen edustamaansa alaa ei mielletä kovinkaan nuorekkaaksi. – Suuri osa asiakkaistamme on 50–60-vuotiaita. Kaipaan Millennial Boardilta konkreettisia tuloksia ja heitänkin nyt kovan haasteen: haluan kuulla, miten saamme nuoret hyödyntämään matkailuajoneuvoja erilaisten harrastusten parissa alle kolmekymppisinä, Käyhkö napauttaa. Vaikka Niinikoski ja Wilen eivät välttämättä sparraa jatkossa juuri Käyhköä, alkavat ideat lennellä. – Luonto ja luonnosta haettavat kokemukset kiinnostavat myös nuoria aikuisia. Vaikka emme heti pysty näkemään omia ystäviämme ostamassa matkailuautoa itselleen, voisi matalampi kynnys harrastukseen toimia. Miltä jonkinlainen yhteisomistajuus tai vuokraus kuulostaisi? Itse ainakin voisimme kaveriporukan kanssa lähteä kärryn kanssa maalle, milleniaalit heittävät.

”Parhaat digitalisaatioon liittyvät innovaatiot syntyvät pienissä firmoissa” toteaa Henry Wilen.

 ”Olen mielestäni avoin ja riskejä pelkäämätön ihminen”, sanoo Soile Niinikoski.

Konkreettisia ideoita jalostettavaksi Sana ”kärry” on Käyhkön mukaan kuvaava. Alan ammattilaiset eivät puhu kärrystä tai edes asuntoautosta vaan matkailuautosta. Nuoret googlettavat kuitenkin tietoa omilla termeillään, joten ainakin tuohon asiaan on digimarkkinoinnissa tartuttava, mikäli haluaa olla verkossa tavoitettavissa. – Vuokraaminen ei ole ratkaisu, sillä vuokra-ajoneuvojen kysyntä ylittää sesonkiaikoina tarjonnan. Siksi hetken mielijohteesta ei aina löydy vuokrattavaa matkailuautoa vai -vaunua. Yhteisomistus voisi tietysti olla alkusysäys oman matkailuauton hankintaan, Käyhkö pohtii. Vaikka Käyhkö haluaa Millennial Boardilta konkreettisia tuloksia eikä sanahelinää tai ”höttöä”, ei hänkään odota suoraan valmiita ratkaisuja. – Tärkeintä on saada uusia ideoita, joita jatkojalostamalla nähdään, otetaanko niitä myöhemmin käyttöön. Jotkut ideoista varmasti toimivat ja toiset eivät, hän sanoo.

MILLENIAALIA

mukana ensimmäisessä vaiheessa ”Jotkut ideoista varmasti toimivat ja toiset eivät”, Simo Käyhkö pohtii.

10 MENTOROITAVAA yritystä

4 KOHTAAMISTA kevään aikana

KESKISUOMALAINEN • 49

Soile Niinikoski ja Henry Wilen ilmoittautuivat ensimmäisten milleniaalien joukossa Keski-Suomen Yrittäjien Millennial Boardiin. Jyväs-Caravanin Simo Käyhkö (keskellä) odottaa tammikuussa käynnistyvästä käänteisestä mentoroinnista konkreettisia tuloksia.

JATKUU SIVULLA 6 uu

KESKISUOMALAINEN • 50

Tule mukaan Millennial boardiin! VALMENNUKSET Keski-Suomessa tammikuussa käynnistyvään Millennial boardiin haetaan nuoria yrittäjiä tai korkeakouluopiskelijoita sekä muutoshaluisia yrityksiä. Alun perin suuryrityksille kehitettyä toimintamallia sovelletaan ja kohdennetaan nyt pienille ja keskisuurille yrityksille. Millennial board on valmennus, jonka tavoitteena on auttaa keskisuomalaisia yrityksiä menestymään muuttuvassa maailmassa. Uuden sukupolven näkemykset digitaalisesta muutoksesta, johtajuudesta ja asiakaskäyttäytymisestä auttavat yrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa sekä lisäämään ymmärrystä milleniaaleista osana työmarkkinoita. – Millennial board -malli syntyi, kun huomasimme kokeneiden yritysjohtajien saavan uusia ideoita törmäyttäessämme heitä start up-yhteisön nuorten kanssa. Tämä avasi mahdollisuuden löytää liiketoiminnasta aidosti uusia, parempia kysymyksiä ja kyseenalaistamaan luutuneet tavat, kertoo Millennial board -toimintamallin kehittäjä, D11 Helsinki-konsulttitoimiston Mikael Hugg.

kaisemmat sukupolvet. He kaipaavat työltään koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia sekä joustavuutta palkan ollessa toisarvoista. Työssä viihtyminen ja kehittyminen ovat tärkeitä, ja he arvostavat työpaikan yhteisöllisyyttä ja työnantajansa arvoja. Uutta sukupolvea sanotaan vaikeasti johdettavaksi, vaikka kyse on enemmän siitä, että vanhat tavat eivät enää toimi. Milleniaalit kaipaavat selkeää merkityksen tunnetta kaikessa, mihin ryhtyvät. Tästä syystä yrittäjyys on alkanut kiinnostaa yhä useampaa. Keski-Suomessa valmennuksesta vastaavat Keski-Suomen Yrittäjät ja Suomen Yrityskehitys Oy. – Haluamme olla mukana rakentamassa jotain uutta ja erilaista. Uskomme, että voimme yhdistää nuoret kyvyt yritysten käytännön asioihin. Meidän roolimme on varmistua siitä, että yrityksen kilpailukyvyn kannalta ratkotaan olennaisia asioita ja ideat tulevat viedyksi käytäntöön, kertoo Suomen Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Jukka Lassila.

Yritysten on pysyttävä mukana muutoksessa

Millennial boardin ensimmäiseen vaiheeseen pääsee mukaan 20 milleniaalia ja 10 yritystä. Valinnat tehdään hakemusten perusteella niin, että ryhmästä syntyy osaamiseltaan monipuolinen. Luvassa on neljän kevään mittainen

Taustalla on milleniaalisukupolven eli vuosina 1980–1995 syntyneiden käsitys työelämästä, sillä digimurroksen aikana kasvaneet ajattelevat eri tavalla kuin ai-

Aikaa katsoa arjen haasteita kauemmaksi

neljän kohtaamisen sarja, jonka lopputulosta ei voi tarkkaan ennakoida. Pienissä yrityksissä aikaa kuluu usein arjen käytännön ongelmien ratkomiseen, mutta Millennial board tarjoaa mahdollisuuden tähytä oman yrityksenä tulevaisuuteen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut digitaalinen murros on vasta alkusoittoa. Mukaan lähteviltä toivotaan avarakatseisuutta, intoa kehittää liiketoimintaansa ja halua tehdä muutoksia. Tavoitteena on, että boardista tulisi pysyvä osa Keski-Suomen nuorten yrittäjien toimintaa. Pilottivaihe on osa ESR -rahoitteista Digijohtajaksi!-hanketta. – On tärkeää, että hankkeissa tehdään rohkeita kokeiluja, luodaan uusia innovatiivisia toimintamalleja alueen yritysten ja oppilaitosten käyttöön ja hyödynnetään tutkimusta ja osaamista, sanoo Digijohtajaksi-hankkeen projektipäällikkö Katja Järvelä Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä. Jo vuonna 2020 milleniaalit muodostavat 50 prosenttia maailman työvoimasta. Oletteko valmiina? Teksti ja kuva: Kerttu Pylvänäinen

Hae mukaan osoitteessa digijohtajaksi.fi Lisätietoja: Keski-Suomen Yrittäjät, kehityspäällikkö Kerttu Pylvänäinen, kerttu.pylvanainen@yrittajat.fi, p. 050 407 0077.

Millennial board -toimintamallin kehittäjä Mikael Hugg (vas.) ja Suomen Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Jukka Lassila.

Digijohtajaksi • Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä (ESR) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa digitalisaation osaamista, johtamista ja työhyvinvointia sekä rohkaista uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. • Tarjoaa ohjausta ja tukea digitalisaation hyödyntämisessä. • Hankkeen kohderyhmänä Keski-Suomen mikro- ja pk-yritykset. • Päätoteuttaja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, osatoteuttajina Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja Keski-Suomen Yrittäjät.

KESKISUOMALAINEN • 51

KOKOUKSET JA KOULUTUKSET!

Kauniissa maisemissa – hyvissä puitteissa MUTANEN – KOIVUNIEMI – VESALA Kolme paikkaa 20 – 150 hengelle

Varaukset ja lisätiedot vesala@evl.fi puh. 040 535 1657 www.jyvaskylanseurakunta.fi Olet tervetullut Jyväskylä seurakunnan tiloihin!

YRITTÄJÄ, Saat meiltä käyttöösi helppokäyttöiset RFID-pesukortit yrityspesuhinnoin. Myös korkeat pakettiautot mahtuvat autopesulaamme. 5 pesu-/imuripolettia RFID-yrityspesukortin hankkineille veloituksetta.

SOITA JA KYSY LISÄÄ! P. 09 6899 7750

Avoinna ma–pe klo 9–17 Kärcher Center Jyväskylä, Palokankaantie 6, 40320 Jyväskylä

TEHDÄÄN KASVUA YHDESSÄ!

Dacia Dokker Van Navi Edition. Ammattilaisen monikäyttöauto.

ao-oppilaitokset ovat Gradia 1.1.2018 alkaen. Gradian työelämä- ja yrityspalvelut toimivat jatkossa osaamisen kehittämisen kumppanina. Tarjoamme ratkaisuja, kumppanuutta ja yhteistyötä.

Navi Edition -mallissa vakiovarusteina mm. kattokaiteet, korinväriset puskurit ja ulkopeilien kotelot, liukuovi oikealla, kauko-ohjattu keskuslukitus, sähkösäätöiset peilit, ilmastointi, vakionopeudensäädin ja nopeudenrajoitin sekä Media Nav 2.0 Evolution -multimediajärjestelmä.

Meidät tavoitat numerosta 040 341 5056 jao.fi, 1.1.2018 alkaen

TAVARATILA

3,3 m3

KILPAILIJAVERTAILU: MERKKI JA MALLI Dacia Dokker Van dCi 90 Navi Edition

gradia.fi

Tavaratilan CO2-päästöt Bluetooth tilavuus m3 g/km

Kattokaiteet

Vakionopeuden säädin

Navigointi

Auton hinta

Hinta yhteensä

Erotus

3,3

108

Vakio

18 299 €

Ford Transit Connect 200 1.5 TDCi 100hv 2,9

115

Vakio

196 €

391 €

1 956 €

24 871 €

27 414 €

+ 9 115 €

MB Citan 109CDI K keskipitkä A2

3,1

112

Vakio

312 €

457 €

745 €

25 969 €

27 484 €

+ 9 185 €

VW Caddy 2.0 TDI 75kW

3,2

117

176 €

267 €

Vakio

1 321 €

26 520 €

28 283 €

+ 9 984 €

Vertailu segmentin muihin autoihin (alkaen hinnat ilman toimituskuluja). Lähde: Maahantuojien internetsivut 31.8.2017.

Dokker Van SCe 100 S&S 3,3m3, 14 199 €. + tk 600 €. EU-yhd. 6,2 l/100 km, CO2-päästöt 140 g/km. Dokker Van TCe 115 S&S Ambiance 3,3m3, 17 699 € + tk 600 €. EU-yhd. 6,0 l/100 km, CO2-päästöt 135 g/km. Dokker Van dCi 90 S&S Ambiance 3,3m3, 17 999 €. + tk 600 €. EU-yhd. 4,1 l/100 km, CO2-päästöt 108 g/km. Dokker Van dCi 90 S&S Navi Edition 3,3m3, 18 299 €. + tk 600 €. EU-yhd. 4,1 l/100 km, CO2-päästöt 108 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

www.dacia.fi

VUODEN

TAKUU TAI 100 000 KM

SISÄLTÄÄ 24 h TIEPALVELUN

JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Automyynti 010 5228 210, ma-pe klo 9-17, la klo 10-14

hameenauto.fi ● facebook.com/hameenautovaruste 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu +17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24%.

Astetta enemmän

KESKISUOMALAINEN • 52

Hannu Löytönen on vielä toistaiseksi kaikkien Betset-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja, mutta vetovastuu on siirtymässä pojalle Mika Löytöselle.

Betoniin valettu perhe

yyjärveltä eri puolille Suomea ja kauemmaksikin laajentuneen betoniteollisuusyritys Betsetin menestystarina perustuu perheen ja yrityksen työntekijöiden sitoutumiseen ja ammattitaitoon. Ne ovat kantaneet vuosikymmenten ja välillä vaikeidenkin aikojen yli. – Odotamme, että koko henkilökunta antaa jatkuvasti parhaansa. Kun yritys arvostaa työntekijöitään, heidän motivaationsa pysyy yllä, hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Hannu Löytönen sanoo. Löytösten perhe on tyypillinen yrittäjäsuku. Läsnä on aina myös perheyrittäjyyden problematiikka: perheen, liiketoiminnan ja omistamisen yhteensovittaminen ja tasapainossa pitäminen.

– Kotona on aina puhuttu työasioista: ruokapöydässä, saunassa, arkena ja pyhänä. Vain ulkomaanmatkat ovat olleet poikkeus. Olimme koko 12 hengen perheen voimin lokakuussa kymmenen päivän lomamatkalla Floridan Miamissa juhlistamassa äidin 60-vuotispäivää. Työasioista puhuimme vain yhtenä iltana, Betset Group Oy -konsernin toimitusjohtaja Mika Löytönen kertoo. Normaali perhe-elämä on ollut myös väylä hiljaisen tiedon siirtämiseksi seuraavalle sukupolvelle. Mitään luentoja Hannu Löytönen ei ole pitänyt, vaan keskustelukumppanin on täytynyt oivaltaa, mitkä asiat ovat niitä tärkeimpiä. – Hyvin on viesti mennyt perille. Mikasta tulee jatkossa tirehtööri, jos vain kiinnostusta riittää, teollisuusneuvos sanoo.

Kaikki lapset töissä

Kyyjärveläinen Löytösen perhe ja Betset liittyvät tiukasti yhteen. Hannu Löytösen isän 1950-kuvun alussa perustama betoniasema on kasvanut kansainväliseksi konserniksi, jossa vetovastuu on siirtymässä jo kolmannelle polvelle. teksti ja kuvat PASI RAHIKAINEN

Vaikka betonituotteiden valmistusta on automatisoitu, on ala yhä työvoimavaltaista. Ontelolaatan valu tapahtuu koneellisesti, muuta viimeistely tehdään käsin. Betset-yhtiöt työllistävät yhteensä noin 550 työntekijää.

Työ perheyrityksen johdossa ei ollut Mika Löytöselle itsestäänselvyys. Alussa hän rakensi uraputkeaan aivan muualla. Hän opiskeli ensin rakennusinsinööriksi ja lähti valmistuttuaan töihin Singaporessa toimivaan suunnittelutoimistoon. Sieltä hän jatkoi kauppakorkeakouluun ja pääsi jo ennen valmistumistaan töihin TietoEnatoriin. – En vielä silloinkaan tiennyt, mitä tekisin isona. Sitten ”herrat” soittivat, että Nurmijärvellä olisi tehtaanjohtajan paikka vapaana, kiinnostaako? Ja kyllä kiinnosti. Aloitin Nurmijärven tehtaallamme vuonna 2005 ja viisi vuotta myöhemmin siirryin Betset Group Oy:n toimitusjohtajaksi reiluksi kuudeksi vuodeksi. Nyt olen vajaan vuoden verran työskennellyt

KESKISUOMALAINEN • 53

Erilaisille valettaville betonituotteille täytyy rakentaa oma muotti. Pavlo Shramko asentaa raudoituksia kohdalleen.

Kaivonrenkaista betonikonserniksi

1950

1957 Betset on Suomen suurimpia betonisia valmisosia tekeviä perheyrityksiä. Tämä 22-metrinen palkki on lähdössä Kyyjärveltä Helsinkiin Metropolian Myllypuron uuden kampuksen työmaalle.

Betset Group Oy -konsernin toimitusjohtajana, hän jatkaa. Mika Löytösen lisäksi perheyrityksessä työskentelevät myös Hannu Löytösen toinen poika Olli Löytönen myyntitehtävissä ja tytär Tiina Löytönen viestintä- ja henkilöstötehtävissä.

Oikeita päätöksiä oikeaan aikaan Kaikessa yritystoiminnassa johdon on oltava visionäärinen. On nähtävä muutokset ajoissa ja niihin on reagoitava heti. Erityisen tärkeää tämä on rakennusalalla, jossa markkinoiden muutokset voivat olla nopeita. – Hannu on toisinaan ollut autoritaarinen päätöksenteossaan, mutta päätökset ovat olleet suurimmaksi osaksi oikeita, Mika Löytönen sanoo. – Oma ohjenuorani on ollut se, että virheitä saa tehdä, kunhan oikeita päätöksiä on enemmän. Päättämättömyys vie yrityksen tuhon tielle, Hannu Löytönen perustelee.

Hallituksissa eri alojen asiantuntemusta Vaikka perheyrityksen johto on omissa käsissä, Löytöset ovat halunneet yhtiöiden hallituksiin ulkopuolista asiantuntijuutta. Hallituksissa on vuosien aikana ollut muun muassa juridiikan, rakennusalan ja rahoituksen osaamista aina yrityksen kulloisenkin tarpeen mukaan. – Hallitustyöskentely on meille tärkeää ja kokouksia pidämme kerran kuussa. Perheen ulkopuoliset jäsenet tuulettavat omilla ajatuksillaan, jolloin yrityskulttuuri ei pääse ummehtumaan, vielä toistaiseksi

kaikkien yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana toimiva Hannu Löytönen sanoo. – Katsotaan nyt, miten kauan jatkan. Puheenjohtajana en puutu operatiiviseen toimintaan, mutta seuraan kyllä sitä, pidetäänkö sovituista asioista kiinni. Jos asiat eivät mene niin kuin on päätetty, saatan jyrähtää. – Huomattu on, Mika Löytönen naurahtaa.

Digitalisaatio isossa roolissa Betset on ollut digitalisaation edelläkävijöitä alallaan. ERP-toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen aloitettiin jo vuonna 2005 ja nykyään järjestelmä toimii luotettavasti. – Se on ollut iso, monimutkainen ja kallis projekti, mutta onneksi löysimme sille vetäjän omasta henkilökunnastamme. Järjestelmän rakentaminen aloitettiin ostopalveluna, mutta saimme houkuteltua myyjän omaan palvelukseemme. Nyt pystymme itse ylläpitämään ja päivittämään järjestelmää, Mika Löytönen sanoo. Yrityksessä käytössä olevat suunnitteluohjelmat on jo integroitu toiminnanohjausjärjestelmään. Kun 3D-mallinnus saadaan kokonaan mukaan, asiakkaat pääsevät intran kautta tilaamaan tuotteita suoraan järjestelmästä. – Esimerkiksi ison rakennusprojektin vetäjä näkee, missä vaiheessa hänelle tarkoitetut teräsbetonielementit ovat. Hän voi suunnitella tilauksensa niin, että valmiit tuotteet tulevat työmaalle juuri oikeaan aikaan. Prosessit ja logistiikka tehostuvat, kun tiedonkulku paranee, Hannu Löytönen havainnollistaa.

1984

1996 2000 2009 2016 2017

Maanviljelijä Toivo Löytönen perusti sementtivalimon Kyyjärvelle Oikarinharjun lähelle vuonna 1950, jolloin Kyyjärven Sementtituote syntyi. Yrityksen tuotteet – kattotiilet sekä rumpu- ja kaivonrenkaat – kuvastivat hyvin jälleenrakennuksen ajan Suomen tarpeita. Tuotantotilana toiminut talo seisoo yhä nykyisen betonitehtaan vieressä. Vuonna 1957 yritys laajeni uusiin tiloihin ja tuotevalikoimakin monipuolistui. 1970-luvun alun lähiörakentaminen kasvatti betonin kysyntää, ja yhtiö aloitti valmisbetonin valmistuksen vuonna 1974. Seuraava laajennus oli vuonna 1978, kun yritys käynnisti betonielementtien tuotannon. – Ensimmäinen sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1984, kun omistus siirtyi minulle ja veljilleni Urpolle, Juhalle ja Reijolle. Siihen aikaan sukupolvenvaihdos oli aika yksinkertainen prosessi: otimme velkaa ja ostimme osakkeet, Hannu Löytönen kertoo. Toisen yrittäjäpolven johdolla alkoi voimakas ja pitkäjänteinen kehittäminen. Tuotevalikoima laajeni ensin ontelolaattoihin ja myöhemmin jännebetonipalkkien ja kuorilaattojen valmistukseen. Vuonna 1996 yritys laajeni Viroon, kun osakkuusyritys AS Ikodor perustettiin. Vuotta myöhemmin käynnistyi Nurmijärven tehdas ja vuonna 1998 Helsingin Viikin valmisbetoniasema. Betset-tuotemerkistä tuli yhtiön virallinen nimi vuonna 2000 ja samana vuonna konserni laajeni Hämeenlinnaan. Keväällä 2009 yhtiössä tehtiin osittainen sukupolvenvaihdos, kun Hannu ja Urpo Löytösen lapset tulivat osakkaiksi. Samana vuonna toiminta laajeni Venäjälle, kun ZAO Betset perustettiin. Venäjän toiminnoista luovuttiin vuonna 2016. Viimeisin laajennus tapahtui viime vuonna, kun Betset-yhtiöt osti Mikkelin Betoni -konsernin, jonka nykyinen nimi on Betset MB Oy. Nykyään Betset-yhtiöt koostuvat Betset Group Oy:stä, Betset Oy:stä, Betset Betoni Oy:stä ja Betset MB Oy:stä. Yhtiöillä on seitsemän tehdasta ja se työllistää Suomessa noin 550 työntekijää. Yhteenlaskettu liikevaihto kohoaa tänä vuonna lähes sataan miljoonaan euroon.

KESKISUOMALAINEN • 54

Taskussa kolme kännykkää ja neljä StarCruise Oy sai vuoden yrittäjä -palkinnon Saarijärvellä. Vuonna 2015 vuoden nuoreksi yrittäjäksi valittu Timo Vessari kasvattaa bisnestä vauhdilla ja toivoo, että voisi hidastaa työtahtiaan viisikymppisenä. teksti ja kuvat TIMO SILLANPÄÄ

YRITTÄJYYS Saarijärveläisen StarCruise Oy:n yrittäjän Timo Vessarin (33) puhelin soi parin minuutin välein. Tai tarkemmin sanottuna: joku kolmesta puhelimesta. Kun näpeissä on monta bisnestä, tarvitaan monta luuria ja liittymää. Jokainen soittaja on potentiaalinen asiakas, jota on palveltava välittömästi. StarCruise sai marraskuun alussa Saarijärven vuoden yrittäjä -palkinnon. Vuonna 2015 KeskiSuomen vuoden nuoreksi yrittäjäksi valitun Vessarin parin viime vuoden kuulumiset voi tiivistää lyhyesti: yrittäjyys on elämäntapa ja StarCruise Oy:n liiketoiminta

”Elämä maaseudulla opettaa ihmisen yrittämään.”

kasvaa tasaisesti, mutta vapaa-aikaa pitäisi olla enemmän. – Aina sitä pohtii, että miten jaksaa jatkuvasti tehdä ympäripyöreitä päiviä. Haaveissa onkin, että tulevaisuudessa työ kevenisi ja bisnekset pyörisivät enemmän omillaan. Myös se kiehtoo, että yrittäjyydellä voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, Vessari pohtii yrittäjyyden viehätystä.

Yritys kasvanut pala palalta Timo Vessari on kotoisin Saarijärven Kalmarin kylästä. Yrittäjyys tuli Vessarille tutuksi jo lukioaikoina, kun hän myi puhelinliittymiä oman toiminimen kautta. Tiimiakatemiassa näkymiä yrittäjyyteen tuli osuuskuntatyöskentelyn kautta. – Elämä maaseudulla opettaa ihmisen yrittämään, hän naurahtaa.

Runsaat kymmenen vuotta sitten Vessari pohti tutun autokorjaamoyrittäjä Jukka Tunturin kanssa, millaisilla palveluilla Saarijärven seudulla olisi kysyntää. Ensimmäisenä he hankkivat limousiinin juhlakäyttöön vuokrattavaksi. – Hinauspalvelulle oli selkeä kysyntä. Perustimme StarCruise Oy:n tammikuussa 2008, joka aluksi toimi Kalmarista käsin. Nimen pohjana oli limousiinin rekisterinumero, SC-9. Osakepääomaan lainasin rahat äidiltä, Finnveralta saimme lainaa hinausauton ostamiseen, Vessari muistelee. Vuonna 2009 toimintaa laajennettiin lokapalveluihin, kun alalle ilmaantui sopiva markkinarako. Kun kalusto alkoi lisääntyä, tuli tarve hankkia yritykselle suurempi tukikohta. StarCruise osti vuonna 2010 Saarijärven keskustasta 2 500-neliöisen kiinteistön, jossa on sopivat hallit myös raskaalle kalustolle. Kauppa entisestä Keski-Suomen Valon pääkonttorista, Valolasta, toi mukanaan toimistotiloja myös muille yrityksille vuokrattavaksi. – Valolasta on vähitellen rakentunut Saarijärven keskustaan monipuolinen yrityskeskittymä, jossa on kolmisenkymmentä vuok-

ralaista. Talon 10–70 neliön tilat ovat juuri sopivia pienyritysten käyttöön. Lisäksi Valolassa on Saarijärven kansalaisopiston ja Perusturvaliikelaitos Saarikan toimintoja, Vessari kertoo.

Monta koukkua vedessä StarCruisen liiketoiminta koostuu monesta tukijalasta: hinaus- ja lokapalveluista, taksiliikenteestä, kiinteistösijoittamisesta sekä mainostilan myynnistä Valolan seinällä sijaitsevalle jumboscreenille. Hinauspuolella yrityksellä on käytössään kaksi autoa kevyen kaluston hinaamiseen. Uusin investointi on Uumajasta käytettynä ostettu ja perusteellisesti kunnostettu järeä Scania, jolla hoidetaan raskaan kaluston hinaukset. Sisä-Suomen Hinauspalvelu Oy toimii SOS-hinaus-ketjun alihankkijana. SOS-hinauksen omistaa 16 pohjoismaista vakuutusyhtiötä. Hinauksia tehdään ympäri vuorokauden noin 100 kilometrin säteellä Saarijärvestä. Lokapalvelu puolestaan huolehtii kaivojen tyhjennyksistä ja viemäreiden avauksista Saarijärvellä ja sen naapurikunnissa. Tällä hetkellä Vessaria huolestuttaa erityisesti taksibisneksen tulevaisuus. – Meillä on kolme taksiautoa liikenteessä. Taksiliikenteen vapau-

tuminen heinäkuun alussa 2018 herättää paljon kysymyksiä. Itse näen, että siinä uudistuksessa on vain häviäjiä. Monitoimialayrityksen luonteeseen kuuluu myös muita ”rönsyjä”, kuten laite- ja autovuokrausta ja sijoitusasuntoja. Yritys investoi koko ajan uuteen tekniikkaan ja etsii uusia liiketoiminta-alueita. – Äskettäin hankimme 12 000 euron kamerapaketin, jolla voimme kuvata viemäreitä, Vessari kertoo.

Vapaa-aika on kortilla Timo Vessari on tiiviisti kiinni StarCruisen arjen pyörityksessä, sillä Jukka Tunturi keskittyy autokorjaamotoimintaan. Omistajiensa lisäksi yritys työllistää kuusi työntekijää. Vessari päivystää raskaan kaluston hinauksia ympäri vuorokauden ja huolehtii loka-auton ajojärjestelyistä – monen muun yrityksen päivittäisen työn ohessa.

”Silti en voisi kuvitella elämäntyökseni muuta kuin yrittäjyyttä.”

KESKISUOMALAINEN • 55

Viitasaaren vuokra-asunnot

Tervetuloa uuteen kotiin!

Tutustu asuntoihimme: vvaoy.fi

TILITOIMISTOPALVELUT Yrittäjä, haluatko vahvaa taloushallinto-osaamista? Tiesitkö, että kokeneen henkilöstön lisäksi, meillä on tilitoimiston ja asiakkaan yhteiskäyttöön tehty nykyaikainen Visma Fivaldi sähköinen taloushallintajärjestelmä. Autamme sinua pääsemään sähköiseen taloushallintomaailmaan helposti. Kartoitamme mielellämme tarpeesi. Huom! Meiltä myös taloushallinnon palveluratkaisuja taloyhtiöille ja jopa isännöitsijöille. Ota pian yhteyttä!

Tilitoimisto T Pesonen Oy Ismo Jukola KLT Jyväskylän toimisto Jämsän toimisto Muuramen toimisto Petäjäveden toimisto 014-674 311 014-712 761 014-254 915 014-854 915 0400 580 153 Vasarakatu 26 Lukkoilantie 6 Virastotie 7 Asematie 6 40320 Jyväskylä 42100 Jämsä 40950 Muurame 41900 Petäjävesi ”Raskaan kaluston hinaukset vaativat päivystystä ympäri vuorokauden. Usein hinaustarpeita on pimeällä ja liukkaalla, mutta aina pitää olla valmis lähtemään auttamaan pulaan joutuneita”, kertoo tradenomin koulutuksen saanut Timo Vessari.

sim-korttia – Minulla on vaimo ja puolitoistavuotias poika. On selvää, että perhe kärsii tällä hetkellä yrittäjyydestä. Suunnitelmissa onkin palkata raskaan kaluston hinaukseen työntekijä, mikä vähentäisi omaa työtaakkaani, Vessari pohtii. Aivan täyttä kymppiä Vessari ei suomalaiselle yhteiskunnalle suostu antamaan suhtautumisesta yrittäjyyteen. Esimerkiksi verottaja tuotti runsas vuosi sitten ikävän yllätyksen moninkertaistamalla Valolan verotusarvon. – Kiinteistövero nousi vuoden 2016 alussa 2 500 eurosta yli 13 000 euroon. Prosentuaalinen korotus oli melkoinen. Valitus on parhaillaan vireillä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Vessari näkee, että kohtuuttoman suuren kiinteistöveron sijasta euroja voitaisiin käyttää yritystoiminnan kehittämiseen. – Itse pidän järjettömänä sitä, että vanhan kiinteistön arvo muuttotappiokunnassa nostetaan moninkertaiseksi. Kiinteistöveroon menevät rahat voitaisiin käyttää 35 vuotta vanhan kiinteistön ylläpitoon ja kunnostamiseen sekä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Tilanne on turhauttavaa Vessarille tilanteessa, jossa hän itse ei pysty viettämään vapaa-aikaa juu-

ri lainkaan. Kesälomakin kutistui perjantai-iltapäivään perheen kanssa. – Olen päivystänyt raskaan kaluston hinauksia yli vuoden päivät 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Ja yrityksen alkutaipaleella päivystin hinauspalvelua käytännössä vuosia yhtä soittoa. Silti en voisi kuvitella elämäntyökseni muuta kuin yrittäjyyttä, Vessari naurahtaa.

SUKSI HIIHTOKESKUSTEN PARHAIMMILLE PAIKOILLE

StarCruise Oy • Saarijärveläinen monialayritys, joka tarjoaa hinaus-, loka- ja taksipalveluja. StarCruise myös vuokraa toimitilaa Saarijärven keskustassa sijaitsevasta Valolasta. • Yhtiökokonaisuuteen kuuluvat StarCruise, Sisä-Suomen Hinauspalvelu, Saarijärven Lokapalvelu, Kiinteistöyhtiö Valola ja Mediapalvelut Näyttöaika. • Omistajat: Timo Vessari ja Jukka Tunturi. • Liikevaihto v. 2016: 623 000 e, v. 2017 arvio: 750 000 e

Parhaimmat mainospaikat myydään nyt! Lue lisää: mediateko.fi

#rakkaudestalajiin

KESKISUOMALAINEN • 56

Eläinten lannasta energiaa Pasrea Oy kehittää uudenlaista menetelmää, jonka avulla kompostoituvasta lannasta syntyisi lämpöenergiaa, ammoniakkia ja maanparannusmultaa. Vastaavaa kompostointijärjestelmää ei aikaisemmin ole kokeiltu muualla. teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

INNOVAATIOT Sitä itseään riittää. Eemeli Piesalalle eläinten lanta on kaikkea muuta kuin vierasta. Piesalan tilaa Petäjävedellä tätä nykyä pitävä Eemeli Piesala on pyöritellyt eläinten lantaa vuosien ajan sekä kirjaimellisesti lapiolla että mielessään. Piesalan perustama Pasrea Oy on kehittämässä mullistavaa kompostointijärjestelmää. Lähitulevaisuudessa, kaiken mennessä suunnitelmien mukaisesti, on mahdollista lämmittää maatilojen rakennukset eläinten lannasta kompostoinnissa vapautuvaa energiaa hyödyntäen. – Kompostoinnissahan ei ole itsessään mitään uutta. Me pohdimme sitä, voisiko eläinten lannan kompostoinnin toteuttaa siellä, missä lanta syntyy eli maatiloilla sen sijaan, että lantaa lähdetään kuljettamaan suuriin kompostointilaitoksiin rekoilla. Säästöt pelkästään logistiikkakuluissa olisivat maatiloille merkittävät. Vapautuvalla lämpöenergialla olisi mahdollista lämmittää esimerkiksi kasvihuone, Piesala avaa.

Uraauurtavaa kehitystyötä kompostoinnin saralla Pasrean ensisijainen tavoite on selvittää, onko paikallisten kompostointijärjestelmien toteutus järkevää tehokkuuden kannalta tai ylipäätään mahdollista. Tällaista kompostointimallia ei ole aiemmin kokeiltu missään, minkä vuoksi myös kaikki teknologia on pitänyt kehittää itse. – Olemme mukana hallituksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa. Siinä tutkitaan, onko Pasrean kompostointijärjestelmä mahdollista toteuttaa ja miten

”Säästöt pelkästään logistiikkakuluissa olisivat maatiloille merkittävät.”

Eemeli Piesala on koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaattipääaineenaan biotekniikka. Lisäksi hän on opiskellut maatalousekonomiaa.

sitä voitaisiin hyödyntää. Tällä hetkellä tilanne on se, että järjestelmä on rakennettavissa, mutta epävarmaa on vielä järjestelmän tehokkuus: miten paljon kompostoinnissa saadaan tuotettua energiaa paikallisesti maatalouden käyttöön, Piesala kertoo. Loppuvuosi menee järjestelmää viimeistellessä ja talven aikana selviää, millaisia tehoja Pasrean kompostointijärjestelmästä on mahdollista saada ulos. – Ensi keväänä olemme viisaampia kompostointijärjestelmän tehokkuudesta, kun voimme laskea talven aikana saadun hyödyn tarkasti. Uskon, että järjestelmä vastaa odotuksiamme. Koska olemme toteuttamassa pilottihan-

ketta, on mahdotonta arvioida todellista lopputulosta etukäteen, Piesala tähdentää.

Uudet ideat poikivat uusia mahdollisuuksia Lämpöenergian tuotannon lisäksi Pasrean kompostointijärjestelmä tuottaisi onnistuessaan maatalousyrittäjille myös muita etuja. – Ravinteiden kierrätys on merkittävä etu maatilallisille. Mikäli esimerkiksi ammoniakkia saadaan kerättyä reilusti talteen kompostoituvasta lannasta, säästöt tilallisille voivat nousta jopa 10 000 euroon vuodessa. Myös ilmanlaatu ja eläinten hyvinvointi tiloissa paranevat, kun kosteutta saadaan järjestelmän avulla

laskettua. Itse lannan lannoitearvo kasvaa, kun lannoitteesta saadaan puhtaampaa. Hamassa tulevaisuudessa on mahdollista, että kompostoitunutta massaa voidaan käyttää myös kalanrehuna, Piesala visioi.

Realistisesti eteenpäin Pasrean kompostointijärjestelmän idea syntyi olemassa olevasta tarpeesta. Maataloudessa syntyy vuosittain valtavat määrät eläinten lantaa, jonka käsittely on kallista. Sama tilanne koskee kaikkia muitakin maatiloja, joilla lannan määrä nousee vuoden aikana suureksi. Ongelmaan lähdetiin hake-

maan paikallista ratkaisua ja tulevaisuus avautuukin Pasrealle varsin mielenkiintoisena. – Oma toive on tietenkin, että Pasrean järjestelmiä olisi viiden vuoden päästä asennettuna jo tuhansia ympäri Suomea ja kysyntää olisi myös kansainvälisillä markkinoilla. – Olisi hienoa saada Pasrean kompostointimallista sellainen, että sen ympärille voisi rakentaa hyvin toimivan liiketoiminnan. Realismi on pidettävä mielessä, sillä tällaista järjestelmää ei ole koskaan aiemmin rakennettu. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan Pasrean ja kompostointijärjestelmän tulevaisuus lähtee kehittymään, Piesala linjaa.

Yrityskummitoiminta täydessä vauhdissa Keski-Suomen Yrittäjät sai toimistolleen uuden vahvistuksen, kun Sari Laitinen liittyi koordinaattorin roolissa joukkoon. Sari on ottanut nykyisin Keski-Suomen Yrittäjien pyörittämän yrityskummitoiminnan haltuunsa. Istutimme Sarin piinapenkkiin vastaamaan yrityskummitoiminnan kuulumisista.

Miten työt uutena koordinaattorina ovat alkaneet ja miten olet päässyt mukaan yrityskummikuvioihin? Työt ovat lähteneet käyntiin mukavan vauhdikkaasti. Yrityskummikuviot on saatu hyvin liikkeelle ja olen päässyt itsekin osallistumaan jo useampaan tapaamiseen ja tutustumaan yrityskummeihin sekä toimintaan. Koordinointityö-

Sari Laitinen. tä tämä alkuvaihe vaatiikin, jotta prosessit saadaan jouheviksi.

Miten yrityskummien syksy on sujunut? Uusia kummeja sekä kummitettavia yrityksiä on saatu jo nyt hyvin mukaan. Useimpien kanssa ollaan saatu sovittua myös ensimmäiset tapaamiset. Onkin to-

ki yrittäjille olennaista, että asian kanssa pääsee nopeasti eteenpäin. Itselleni syksy on ollut todella opettavaista ja antoisaa yrityskummien osalta. Olen saanut tutustua hienoihin ihmisiin ja päässyt jo ensimmäisen kuukauden aikana mukaan auttamaan pk-yrityksiä onnistumaan liiketoiminnassaan.

Miten yrityskummitoiminta on otettu vastaan Jyväskylän ulko puolella? Maakunnasta on tullut todella positiivista viestiä yrityskummitoiminnasta ja usealla paikkakunnalla suorastaan odotetaan, että hommat saadaan siellä käyntiin. Roadshow’mme alkaa kiertää eri puolilla Keski-Suomea mar-

raskuun puolivälistä eteenpäin. Näihin infotilaisuuksiin kannattaa kaikkien toiminnasta kiinnostuneiden tulla. Ja totta kai toimintaan pääsee mukaan jo ennen kuin roadshow paikkakunnalle saapuu. Otamme koko ajan vastaan yritysten ja uusien yrityskummien ilmoittautumisia.

Millaisia suunnitelmia Yritys kummeilla on alkavalle talvelle ja ensi vuodelle? Roadshow’n osalta aikoja on sovittu jo alkuvuoden puolellekin ja tarkoitus on viimeistään maaliskuussa saada koko Keski-Suomi kierrettyä. Tavoitteena on toiminnan kasvattaminen noin sataan yritysasiakkaaseen ja 50 yrityskummiin seuraavan vuoden ai-

kana eli suurin piirtein tämänhetkisen määrän tuplaaminen.

Millaisille yrityksille suosittelisit yrityskummitoimintaa? Yrityskummitoiminta on suunnattu kaikkien alojen yrityksille, joilla on takanaan vähintään yksi tilikausi. Jos jokin liiketoiminnan osa-alue askarruttaa tai tuntuu, että jossain kohtaa on tullut seinä vastaan, kannattaa ottaa yhteyttä yrityskummeihin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Yrityskummit ovat niin kasvun, kehittämisen kuin ihan yrittäjän henkisenäkin tukena. Ulkopuolisen näkemyksistä voi saada aivan uutta potkua omaan liiketoimintaan! Teksti ja kuva: Oskari Villanen

KESKISUOMALAINEN • 57

Valttori hakee sopivia osaajia oppisopimuksen avulla Jyväskyläläinen Valttori Oy on kasvanut määrätietoisesti 2010-luvulla. Oppisopimus koulutus on auttanut hankkimaan tarvittavaa osaamista. teksti ja kuva ISMO MYLLYLÄ

Osaaminen auttaa vastaamaan haasteisiin Pelkkä uusiin haasteisiin tarttuminen ei kuitenkaan riitä. Niihin

Valttori Oy

Valttori Oy:n toimitusjohtaja Pentti Luoma (vas.) pitää oppisopimuskoulutusta hyvänä keinona parantaa henkilöstön ja yrityksen osaamista. Korjaamon työnjohtaja Matti Söderlund opiskelee parhaillaan lähiesimiestyön ammattitutkintoa. on myös kyettävä vastaamaan. Tämä edellyttää Luoman mukaan ennen kaikkea oikeaa osaamista ja asennetta henkilöstöltä. – Korjaamme ja huollamme kaikkia merkkejä, mikä tuo oman haasteensa työntekijöillemme. Työ on myös melkoisen hektistä, sillä pyrimme palvelemaan asiakkaitamme nopeasti, hän kuvailee. Työkokemus on Luoman mukaan keskeinen osaamista edistävä asia. Sen rinnalla tarvitaan kuitenkin koulutusta. Valttorilla tässä on hyödynnetty oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia. – Meillä on siitä hyvät kokemukset pitkältä ajalta. Käytämme

oppisopimusta ennen kaikkea uusien asentajien rekrytoinnin yhteydessä, mutta myös olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämisessä. – Tarvetta on, koska suoraan tähän toimintaan valmistavaa koulutusta ei ole. Oppisopimuskoulutuksen avulla voimme hankkia uusille työntekijöillemme juuri sitä osaamista, mitä meillä tarvitaan. – Käytännön osaamisen lisäksi asentajamme tarvitsevat laajaa yleisnäkemystä, koska korjaamme kaikkia merkkejä. Samoin heillä on oltava riittävää teoreettista osaamista sähkö- ja hydrauliikkakaavioiden ymmärtämiseksi.

Se on välttämätöntä vikojen systemaattisessa etsinnässä, Luoma perustelee.

• Huoltaa ja korjaa raskaita koneita, myy varaosia, hydrauliikkaa, pneumatiikkaa ja tarvikkeita. • Liikevaihto 4,2 miljoonaa euroa. • Työntekijöitä 30. • Seitsemän toimipistettä kuudella paikkakunnalla. • Perustettu 1996.

Oma aktiivisuus tarpeen Valttori ei käytä oppisopimuskoulutusta pelkästään uusien asentajien rekrytointien yhteydessä. Yrityksessä on tehty myös liiketalouden perustutkinto ja varaosamyyjän ammattitutkinto. Parhaillaan yksi henkilö opiskelee lähiesimiestyön ammattitutkintoa. – Oppisopimuskoulutuksen joustavuus on iso etu. Sen kautta on löytynyt aina koulutusta kulloiseenkin tarpeeseen, Luoma sanoo.

Henkilöstön opiskelu tukee osaamista ja vahvistaa kaupallisia tavoitteita. Oppisopimuskeskus on sparrannut meistä tuotekehityksen ammattilaisia!” Toimitusjohtaja Janne Särkkä, Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskus Oy

Oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää yrityksen osaamista ja liiketoimintaa. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yrityksellesi sopiva koulutusratkaisu. ao-oppilaitokset ovat 1.1.2018 alkaen Gradia.

Toinen hyvä puoli, jonka hän haluaa nostaa esiin, on oppisopimuskoulutuksen pitkäkestoisuus. Kyse ei ole mistään pikakurssista, vaan enemmänkin koulutusohjelmasta, josta on oikeasti hyötyä. Itsestään oppiminen ei kuitenkaan tapahdu. – Koulutukseen lähtevältä tarvitaan omaa aktiivisuutta ja halua kouluttautua. Vasta silloin hän saa siitä irti todellisen hyödyn, Luoma vielä muistuttaa.

jao.fi

OPPISOPIMUS Valttori Oy on huoltanut ja korjannut raskaita koneita vuodesta 1996 lähtien. Asiakkaisiin mahtuu niin pieniä kuin suuriakin yrityksiä: maatiloista vuokrakoneyrityksiin ja koneiden maahantuojiin. Tässä työssä Valttorilla on jo vankka maine ja uskollinen asiakaskunta. Yrityksessä ei ole kuitenkaan tyydytty tähän, vaan etenkin vuonna 2009 tapahtuneen omistajavaihdoksen jälkeen kasvua on haettu toimintaa monipuolistamalla ja maantieteellisesti laajentumalla. – Toimimme nykyään kuudella paikkakunnalla. Keski-Suomen lisäksi Pirkanmaa ja pääkaupunkiseutu ovat meille keskeiset markkina-alueet huolto- ja korjaustoiminnassa, Valttori Oy:n toimitusjohtaja Pentti Luoma kertoo. Lisäksi Valttori on kasvattanut varaosa-, hydrauliikka- ja tarvikekauppaa sekä aloittanut laakerien maahantuonnin ja myynnin. Näiden osalta markkina-alueena on koko Suomi. – Maailma muuttuu nopeasti, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Yritämme olla ennakkoluulottomia, etsiä näitä mahdollisuuksia ja tarttua niihin, Luoma perustelee.

KESKISUOMALAINEN • 58

Digiloikka sai KAK:n pohtimaan markkinoinnin kehittämistä Tavoitteena on uudistaa verkkosivut ja lisätä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Keskeinen kysymys on, miten verkossa liikkuvat ihmiset löytävät KAK:n palvelut teksti ja kuva TIMO SILLANPÄÄ

DIGITALISAATIO Maa- ja kiviaineisten kuljetuksiin, toimituksiin ja tuotantoon erikoistuneessa KAK-konsernissa on huomattu, että kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut. Jatkossa tavoitteena on tehostaa asiakkaiden tavoittamista verkossa ja tehdä KAK:n brändiä tunnetuksi koko Suomen alueella. Digiloikka-valmennuksesta kuultiin yrityksessä jo viime keväänä. Koska kesä on kiireisintä sesonkiaikaa, asiaan päätettiin palata syksyllä. Nyt yrityksen edustajat ovat osallistuneet Digiloikkaan: asiantuntijan valmennus antoi KAK:lle uusia ideoita markkinoinnin kehittämiseen ja ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä verkossa. Verkko myös tarjoaa hyvät mahdollisuudet seurata markkinointiin sijoitettujen eurojen tuottavuutta. Näiden oppien pohjalta suunnitellaan lähitulevaisuuden toimenpiteitä. – Saimme hyviä vinkkejä digimainontaan ja toisaalta evästystä oikeiden kysymysten esittämiseen. Pohdimme parhaillaan esimerkiksi sitä, miten tavoitamme asiakkaita nykyistä laajemmalta alueelta ja jo siinä vaiheessa, kun erilaisia maarakennusprojekteja suunnitellaan. Keskeinen kysymys on, miten verkossa liikkuvat ihmiset löytävät meidät, kertoo KAK:n toimistopäällikkö Mervi Ruuskanen.

Verkkosivut työn alle ensin Aluksi KAK uudistaa verkkosivunsa. – Haluamme nettisivujen palvelevan asiakkaita aikaisempaa pa-

remmin, kertoo logistiikka-assistentti Johanna Könönen. Tällä hetkellä KAK:n nettisivuilta löytyy maa-aineslaskuri, jonka jatkokehittäminen on suunnitelmissa. Yksi ajatus on, että asiakas voisi maa-aineslaskuria käytettyään tehdä tilauksen. – Netissä tehtävä tilaus mahdollistaisi sen, että erityisesti yksityisasiakkaat voisivat pohtia vaikkapa puutarhansa maa-ainestarpeita ja tehdä tilauksia vapaa-ajallaan. Näin olisimme käytettävissä silloin, kun ihmisillä on aikaa, pohtii KAK:n toimitusjohtaja Kari Taipale. Taipaleen mukaan markkinoinnissa on tärkeää havainnollistaa maa-ainesten määriä. Kuorma-autollinen multaa voi kuutioissa tarkoittaa hyvinkin erilaisia määriä riippuen kuljetuskaluston koosta. Varsinkin omakotirakentajat tarvitsevat konkreettista tietoa maa-ainesten menekistä.

Tunnettavuutta on lisättävä Toimitusjohtaja Kari Taipaleen mukaan Jyväskylässä maarakentajat tuntevat hyvin KAK:n tarjoamat tuotteet ja palvelut. Tunnettavuutta tulee kuitenkin lisätä, jotta KAK tulee tutuksi myös laajemmalla alueella. – Meidän on tarkasteltava markkinointia laajemmasta näkökulmasta. Vielä 20 vuotta sitten maarakennusurakoitsijat olivat paikallisia toimijoita, mutta nyt urakoitsijat liikkuvat töiden perässä ympäri Suomen. Siksi KAK:ta pitää tehdä tunnetuksi koko maan alueella, Taipale sanoo. Tällä hetkellä KAK ei ole ak-

KAK:n toimistopäällikkö Mervi Ruuskanen (vas.) ja logistiikka-assistentti Johanna Könönen pitävät tärkeänä, että KAK:n verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat tarjoavat asiakkaille havainnollista tietoa maa- ja kiviaineksista. tiivinen sosiaalisessa mediassa. Ruuskasen mukaan some-kanavia otetaan käyttöön lähitulevaisuudessa. – On todennäköistä, että somesta löytyy niin potentiaalisia asiakkaita kuin yhteistyökumppaneitakin. Olemme pohtineet tässä vaiheessa ainakin Facebook- ja Insta-

gram-näkyvyyttä, Ruuskanen sanoo. Sosiaalisessa mediassa voisi Ruuskasen mukaan myös jakaa mallikuvia erilaisista maarakennuskohteista. Varsinkin pienrakentajat etsivät vinkkejä ja ohjeita esimerkiksi puutarhan suunnitteluun ja toteutukseen.

– Vinkkien tavoitteena on herätellä asiakkaita tutkimaan, millaisia tuotteita ja palveluja KAK voi tarjota rakentajan tarpeisiin. Verkossa voimme myös muistuttaa asiakkaita, miten erilaisiin sesonkeihin, kuten puutarhan kevätsiivoukseen, valmistaudutaan, Johanna Könönen toteaa.

Digiloikka tarjoaa yrityskohtaista valmennusta Digiloikka-valmennuksessa tehdään yrityskohtainen lähtötason kartoitus, jonka pohjalta määritellään yrityksen digitarpeita ja -haasteita. Valmennus on osa Digijohtajaksi!-hanketta, jota toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja Keski-Suomen Yrittäjät. Digiloikka-valmennus on yrittäjälle edullinen, koska valmennus on osa Digijohtajaksi-hanketta, jota toteutetaan pääasiassa Keski-

Suomen ELY-keskuksen ESR-rahoituksella. – Digiloikka tarjoaa kahdeksan tuntia yrityskohtaista asiantuntijatyötä. Sen aikana tarkastellaan, miten yritys hyödyntää tällä hetkellä digitalisaatiota ja pohditaan, millaisia kehitystoimenpiteitä sen kannattaisi tehdä saadakseen enemmän hyötyä digitalisaatiosta, kertoo yritysvalmentaja Roope Pietilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Vaikka kahdeksan tuntia on vähän, se Pietilän mukaan herättelee mikro- ja pk-yrityksiä pohtimaan

digitalisaation nykytilaa ja kehittämistarpeita. – Tilanne vaihtelee suuresti eri yrityksissä ja toimialoilla. Toiset ovat hyvinkin pitkällä, jotkut vasta alkuvaiheessa. Monesti esille nousee suomalaisyritysten ikuisuusongelma: miten myynti, markkinointi ja viestintä voitaisiin hoitaa mahdollisimman tehokkaasti, Pietilä toteaa.

Mikä palvelu tuo hyötyjä? Pietilän mukaan yritysten ei kannata hypätä jokaiseen tarjolla olevaan

digikanavaan, vaan käyttää tarjolla olevia palveluja ja kanavia sen pohjalta, miten ne voivat hyödyttää yritystä. – Yrityksen kannattaa valita ne kanavat, joita asiakkaatkin käyttävät. Pietilä kuitenkin kannustaa yrityksiä seuraamaan, miten saman alan edelläkävijät hyödyntävät digitalisaatiota. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta markkinajohtajat tekevät suuria siirtoja ensin. – Automaation ja keinoälyn ke-

hitys vaikuttaa tulevaisuudessa monen alan liiketoimintaan. Esimerkiksi kuljetus- ja logistiikka-ala saattaa parinkymmenen vuoden sisällä muuttua todella radikaalisti, kun liikenteen automatisointi menee eteenpäin. Tosin näissäkin asioissa visiot ovat eri asia kuin toteutuva kehitys, Pietilä pohtii. Teksti: Timo Sillanpää

Ilmoittaudu mukaan Digiloikka-valmennukseen: www.lyyti.in/Digiloikka

KESKISUOMALAINEN • 59

Kolumni KOLUMNI

Tuntematon yrittäjä Petri Salminen Puheenjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät petri.salminen @salminen-tikka.fi

Aloittaessani Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtajana vuonna 2016 keskusteltiin yritysten pienenevistä satsauksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tuolloin totesin maakunnallisen yrittäjäjuhlan avauspuheessani, että pk-yritykset olivat itse asiassa lisänneet t&k-panostuksiaan. Totesin myös, että viralliset tilastot eivät osaa huomioida elinkeinorakenteessa tapahtunutta muutosta, eli siis pk-yritysten määrän merkittävää kasvua parinkymmenen viime vuoden aikana, ja tämän aiheuttamaa muutosta myös tilastojen oikeellisuudelle.

van käytettävissä talousjohtajien ja talouden ammattilaisten antamat ohjeet tuoton maksimointiin sekä verojen minimointiin. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan pk-yrityksissä ole. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yrittäjä käyttää kulujen jälkeen ylijäävän rahan kohteisiin, joiden hän arvioi kehittävän yritystä. Yrittäjä ei useinkaan ajattele rahan vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia kovin syvällisesti, vaan mikäli tilin saldo sen mahdollistaa, yrittäjä ostaa koneen tai palkkaa työntekijän, joka kehittää yrityksen ydinliiketoimintaa.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä innovointi ja tuotekehitystoiminta eivät kirjaudu tilastoihin. Siinä missä suuremmat toimijat kirjaavat tutkimus- ja tuotekehitystyön kirjanpitoonsa, eivät pk-yritykset tätä useinkaan tee. Mikäli siis yrittäjä yksin tai henkilöstönsä kanssa kehittää toimintamenetelmiään tai tekee investointeja, joihin ei haeta tukirahoitusta, eivät nämä kirjaudu t&k-toiminnaksi. Mitä suurempi osuus yrityksistä taas on pk-yrityksiä, sitä suurempi osuus todellisuudessa tapahtuvasta t&k-toiminnasta jää tilastoimatta.

Tämän suoraviivaisen ajatusketjun uskon toteutuneen jossain määrin esimerkiksi yhteisöveron alentamisen jälkeen. Kun yrittäjät pystyivät käyttämään verojen sijasta suuremman osan omasta tuloksestaan yritystensä kehittämiseen, sen he myös tekivät. Vaikutus tästä oli, että vaikka yhteisöveroprosenttia alennettiin, niin itse asiassa yhteisöveron euromääräinen tuotto valtiolle kasvoi. Veroja alentamalla valtio siis tienasi enemmän verotuloja.

Mikäli yrityskannan pk-yritysvaltaistumista ei tunnisteta, aiheuttaa se herkästi harhakäsityksiä myös esimerkiksi yritysverotukseen liittyvissä päätöksissä. Verotukseen liittyvää valmistelua ja päätöksiä tekevät usein ekonomistit ja muut talouden ammattilaiset. Kun ammattilainen arvioi yrityksen käyttäytymistä veroratkaisujen jälkeen, oletetaan herkästi yrityksissä ole-

Onkin mielestäni aiheellista kysyä, tunnistaako tilastointi- ja päätöksentekojärjestelmämme sen, että mitä enemmän Suomessa on pk-yrityksiä, sitä huonommin suurten organisaatioiden rationaaliseen käyttäytymiseen pohjautuvat rakenteemme vastaavat yrityselämän todellisuutta? Onko yrittäjä yhteiskunnalle tuntematon?

BUSINESS FORD TRANSIT CUSTOM

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

TRANSITRAHOITUS

1,9 %

> PARAS VAKIOVARUSTELU PARHAASEEN HINTAAN – ETUSI YLI 2.000 €!

Uudessa Ford Transit Custom Business -mallissa huippuluokan ajettavuus, luotettavuus ja kuljetuskyky yhdistyvät parhaaseen Business-varusteluun. Ford Transit Custom Business -mallissa vakiona mm. · · · • •

Ford EcoBlue 2.0 TDCi 130 hv (vääntö 385 Nm) M6-manuaalivaihteisto Korimallit L2H1 tai L2H2 Parkkitutkat edessä ja takana Vakionopeudensäädin

• • • • •

Ilmastointi Lämmitettävä tuulilasi Etusumuvalot Auto-Start-Stop-järjestelmä Radio/CD-soitin, Ford SYNC, Bluetooth, 4" monitoiminäyttö, AUX/USB

• • • • • •

Sähkötoimisesti taitettavat sivupeilit Sadetunnistin ja ajovaloautomatiikka Tavaratilan LED-valot Vetokoukku Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä Metalli- tai normaaliväri

FORD TRANSIT CUSTOM BUSINESS alk.

36.10481 €

ford.fi/hyotyajoneuvot Ford Transit Custom Business 310 L2H1 2.0 TDCi EcoBlue 130 hv M6 36.104,81 € (autoveroton suositushinta 32.560 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 161 g/km 2.944,81 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Custom -malliston CO2-päästöt 161–187 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,2–7,2 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. 5 v. / 150 000 km -takuu (kaksi vuotta ilman kilometrirajoitusta) koskee uusia Ford Transit Custom -asiakastilauksia toistaiseksi. *Ford Credit -esimerkkilaskelma/ FORD Transit Custom 310 2,0TDCi 130 hv M6 Etuveto Business Van N1 L2H1. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 36.104,81 € Käsiraha 7.220,96 €, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 29.073,85 €. Laina-aika 60 kk, viimeinen suurempi erä 5.776,77 €, korko 1,9 %, käsittelymaksu 9 €/kk, kk-erä 432,20 €. Luottokustannus 2.401,90 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 31.475,75 €, tod. vuosikorko 2,77 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Tarjous koskee uusia asiakastilaussopimuksia 30.11.2017 asti.

Leipomonkuja 7, Jyväskylä automyynti ark. 9–18, la 10–14, 014–3314 620 huolto ark. 7.30–18, 014–3314 640

varaosamyynti ark. 8–18, 014–3314 630 vauriokorjaamo ark. 9–16, 014–3314 644

KAYTTOAUTO.FI

KESKISUOMALAINEN • 60

Uralla eteenpäin Ylempi korkeakoulututkinto (YAMK) syventää ammatillista asiantuntijuuttasi ja antaa saman kelpoisuuden kuin yliopiston maisteritutkinto. JAMKin YAMK-tarjonta on Suomen laajimpia. Muista, että opiskella voit myös työn ohessa!

Hae 9. – 24.1.2018 • International Business Management, Master of Business Administration (päivätoteutus)

Hae 14. – 28.3.2018 • • • • • • • • •

Cyber Security, Master of Engineering Digitaalinen toimitusketju, insinööri (YAMK) Logistiikka, insinööri (YAMK) Matkailu- ja palveluliiketoiminta, restonomi (YAMK) Musiikkipedagogi (YAMK) Sosiaali- ja terveysala (YAMK) Teknologiaosaamisen johtaminen, insinööri (YAMK) Verkostojohtaminen (YAMK) Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, tradenomi (YAMK)

Lue lisää jamk.fi/yamk

Löytääkö hakukone yrityksesi? Meiltä saat digimarkkinoinnin palvelut hakukone ja some-ympäristöihin. Kysy lisää Antilta! Antti Hirvonen digimarkkinoinnin myyntipäällikkö 040 661 3404 antti.hirvonen@keskisuomalainen.fi

UUDISTUNUT LEXUS CT 200h

SAY YES TO HYBRID Sano kyllä vapaudelle. Taloudellisuudelle. Turvallisuudelle. Ylellisyydelle. Sano kyllä CT 200h itselataavalle hybridille. Hienostuneinta hybridivoimaa jo 13 vuotta. lexus.fi

LEXUS JYVÄSKYLÄ

Lexus Kaivokselan nimittämä myyntipiste.

Kuormaajantie 5, 40320 Jyväskylä Puhelin 010 522 8300 Avoinna ma–pe klo 9–17

Varaa oma Lexusaikasi numerosta 050 591 5064

CT 200h alk. 31 035 €

(sis. toimituskulut)

Mallisto alkaen CT 200. EU-yhdistetty kulutus3,6 l/100 km. CO²-päästöt 82 g/km. Teho kW/hv 100/136. Vapaa autoetu/Käyttöetu 625/475 €/kk.

KESKISUOMALAINEN • 61

Kun pk-yritys työvoimakouluttajaksi ryhtyi – kokemuksia ja oivalluksia Liiketoimintansa tiedolla johtamisen ja business intelligencen ympärille rakentanut Powen Oy piti yhteistyökumppaninsa kanssa aamupalaseminaarin keväällä 2016. Tarkoituksena oli esitellä datan hyödyntämistä, tiedolla johtamista ja sitä, mitä kaikkea sillä voidaan tehdä. Tapahtumaan oli ilmoittautunut mukaan koulutusasiantuntija niin ELY-keskuksesta kuin TE-toimistosta. Ja he kiinnostuivat. teksti SANTTU LYTSY kuva JAN LUSTIG

KOULUTUS Business intelligencessa, big datassa ja tiedolla johtamisessa on kyse yksinkertaistettuna siitä, että organisaation arjen päätöksenteon tueksi saadaan jalostettua ja raportoitua faktatietoa. Olipa kyse sitten myyntitavoitteiden selkiyttämisestä ja palastelusta pienempiin osiin tai palautteiden analyyttisestä käsittelystä. Tämä kaikki vaatii osaajia, joista on pula. Juuri siksi ELY-keskuksen ja TE-toimiston asiantuntijat osasivat haistaa aamupalaseminaarissa muutakin kuin tuoreen kahvin tuoksun. – Osuttiin semmoiseen aiheeseen, jonka ELY-keskus huomasi olevan ajankohtainen. Monet yritykset ja organisaatiot tarvitsevat tiedolla johtamista. Paljon on viime vuosina satsattu siihen, että hankitaan hyvät järjestelmät datan keräämiseen. Nyt niistä pitää saada myös hyötyjä, Powenin toimitusjohtaja Sari Suominen aloittaa.

Idea jalostui työvoimakoulutukseksi ELY-keskus päätti järjestää kilpailutuksen big data -koulutuksesta, jonka tarjouskilpailun Powen Oy voitti. – Pitkän työvoimakoulutuksen järjestäminen vaatii kokonaisuuden hallintaa. Koulutus on paljon muutakin kuin big dataa. Siksi verkostojen hyödyntäminen on todella tärkeää. Pitää löytää kaikkein parhaimmat kouluttajat esimerkiksi markkinointiin ja myyntiin. Itse ei ole edes järkevää yrittää osata kaikkea. Powen Oy onnistui. Opiskelijoilta kerätyt palautteet olivat po-

sitiivisia ja koulutuksen jälkeinen työllistyminen hyvällä tasolla. Noista asioista viranomaiset ovat erityisen kiinnostuneita. Myös yrityksessä oltiin tyytyväisiä. – Tämä oli mieluisa projekti. Tunsimme olevamme vastuussa opiskelijoiden oppimispoluista, mikä toisaalta myös jännitti. Mutta tehtiin me paljon töitäkin sen eteen. Ei haluttu mennä sieltä, missä aita on matalin. Nälkääkin jäi. On selvää, että ensimmäinen kerta jätti myös parannettavaa. Suominen kertoo, että he tulevat ehdottomasti osallistumaan tarjouskilpailuihin myös jatkossa.

Mitä työvoimakoulutus vaatii yritykseltä? Sari Suominen suosittelee pk-yrityksiä tarjoamaan koulutustarpeita ja -ideoita. – Emme odottaneet toimistolla sitä, että tulisikohan sopivia koulutusaiheita kilpailutukseen vaan olimme itse proaktiivisia ja otimme asioista selvää jo ennen tarjouksen jättämistä. Toisaalta Powenissa kiitellään sitä, että myös viranomaiset olivat kiinnostuneita aiheesta. Suominen arvostaa sitä, että ELY-keskuksesta tullaan kentälle haistelemaan koulutustarpeita. Hyvistä koulutusideoista kannattaa tiedottaa ELY-keskusta monissa yhteyksissä, esimerkiksi verkostotilaisuuksissa. – Koulutuksen aikana viranomaisyhteistyön kannalta oli olennaista, että meillä oli yksi tietty yhteyshenkilö niin ELY-keskuksessa kuin TE-toimistossa. He sparrasivat meitä ja huolehtivat,

”Töitä olisi, jos vain osaajia löytyisi” Työvoimakoulutukset: • Työelämän tarpeisiin vastaavia • Yhä enemmän täydennys- ja lisäkoulutuksia • Pääasiassa työttömille ja työttömyysuhan alaisille Yhteishankintakoulutukset: • Yritykselle tai yritysryppäälle räätälöityjä rekry-, täsmä- tai muutoskoulutuksia • Osaavaa työvoimaa vaikka yksi kerrallaan • Kulut pysyvät kurissa, yritys maksaa vain osan

että kaikki nippeliasiatkin tulivat hoidetuiksi. Aivan kuten yrityksissäkin tehdään. Harva bisneksenteossakaan olettaa, että kyllä asiakas jonkin yksityiskohdan ohjeista muistaa lukea. Sen sijaan tulee muistutella ja jelppiä toinen toistaan, jotta paras lopputulos saavutetaan. – Paikalliselle pk-yritykselle tällaisen koulutuksen järjestäminen voi olla mullistava juttu, Suominen päättää.

Toimitusjohtaja Sari Suomisen mukaan big data -koulutuksessa erityisesti it-alan taustasta on hyötyä, mutta mukana on ollut esimerkiksi tilastotieteilijöitä ja kaupallisen alan ihmisiä. Työelämään sijoittumisessa on vaihtoehtoja koulutettavan taustojen mukaan.

Keski-Suomessa panostetaan tulevaisuuden tarpeita ennakoiviin työvoimakoulutuksiin Maakunnassamme on panostettu korkeakoulutetuille tai soveltuvan työkokemustaustan omaaville työnhakijoille suunnattuihin innovatiivisiin työvoimakoulutuksiin. Koulutuksia suunniteltaessa huomio kiinnittyy työelämän uusiin trendeihin ja tulevaisuuden työvoimaa vaativiin aloihin. Esimerkkejä ELY-keskuksen rahoittamista ja TE-toimiston yhdessä kouluttajien kanssa toimeenpanemista koulutuksista ovat muun muassa Java ee-sovelluskehittäjä, kyberturvallisuusalan täydennyskoulutus, 3D-tulostus, Big Data-osaaja, pelinkehittäjä, biotalousosaaja, jne… TE-

MISTÄ YRITYKSELLESI UUSIA ASIAKKAITA?

TARVITSEEKO YRITYKSESI KOULUTETTUA UUTTA TYÖVOIMAA?

Vai onko yrityksessä muita kehittämistarpeita? Voit pohtia asiantuntijan kanssa yrityksesi seuraavat kasvun askelmerkit Analyysi-palvelulla. Lisäksi voit hyödyntää tarvittavien erikoisasiantuntijoiden osaamista. Palveluita on helppo tilata, nopeita käyttää ja ne ovat hinnaltaan tuettuja. Maan parhaat asiantuntijat käytettävissäsi.

RekryKoulutus voisi olla vastaus. RekryKoulutus on työvoimakoulutusta, jonka rahoittavat ELY-keskus ja yritys yhdessä. Yritys valitsee koulutettavat yhdessä TE-toimiston kanssa.

Tutustu palveluihin osoitteessa: www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut

Ota yhteyttä

Keski-Suomen ELY-keskus yhteyshenkilö Pirjo Suhonen, p. 0295 024 601

Keski-Suomen ELY-keskus koulutusasiantuntija Teija Taskinen, p. 0295 024 005

toimisto kuitenkin järjestää edelleen myös perinteisimmille aloille – esimerkiksi rakennusalalle – ammatillista täydentävää koulutusta. Koulutuksien yksi perusedellytys on, että koulutettavalla alalla on kysyntää työmarkkinoilla. Työvoimakoulutuksiin on tulossa vuodenvaihteessa muutoksia, kun tutkinto- ja osatutkintotavoitteiset koulutukset siirtyvät työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen piiriin. TE-toimisto tekee kuitenkin jatkossakin kaikki opiskelijavalinnat ja hakeutuminen koulutuksiin tapahtuu sen kautta.

KESKISUOMALAINEN • 62

Adafy on softan ammattilainen Kuka olet ja mitä teet? Olen Liinamaaria Hakola ja toimin Adafy Oy:n toimitusjohtajana. Kerro vapaasti Adafysta. Olemme viisi vuotta sitten Mikael Koskisen perustama ohjelmointiyritys ja tällä hetkellä meitä täällä Innova 1:n viidennessä kerroksessa työskentelee jo kymmenen henkilöä. Tarkemmin sanottuna olemme softan asiantuntijoita, jotka toteuttavat ohjelmistotuotantoa ja -suunnittelua asiakkaillemme. Yhdeksän meistä on koodareita ja minä olen sitten ainoana näissä edustuksellisissa tehtävissä. Ja itse asiassa myös Adafyn omistajat työskentelevät meillä täysipäiväisinä koodareina. Miten luonnehtisit Adafyn toimintamalleja ja ideologiaa? Innostus ja intohimo teknologi-

aan. Pyrimme jatkuvasti etsimään parhaita mahdollisia ratkaisuja asiakkaillemme ja se potkii meitä organisaationa eteenpäin. Tällä alalla olisi varsin helppoa jämähtää kiinni teknologiassa jo hyväksi havaittuihin toimintamalleihin. Jatkuvan kehitystyön myötä Microsoft on myöntänyt meille, ja erityisesti perustajallemme Mikael Koskiselle, nyt jo kolmena vuonna perättäin Most Valuable Professional -palkinnon.

Millainen on Adafyn asiakaskunta ja miltä teknologiamarkkinat teille tällä hetkellä näyttäytyvät? Olemme varsin pieni, mutta korkean asiantuntemuksen organisaatio. Asiakaskuntamme muodostuu pääasiassa isoista yrityksistä, joille teemme alihankintana ohjelmistosuunnittelua, mutta toisaalta myös yrityksistä, jotka ostavat meiltä asiantuntemus-

Uusi jäsen

ta, vaikka itse eivät teknologiayrityksiä olisikaan. Eli meiltä löytyy myös niin sanottua loppuasiakastoimintaa. Teknologia-ala, ja erityisesti softa-ala, on siitä miellyttävä markkina, että vaikka markkinoilla on useita toimijoita, niin kilpailu ei oikeastaan edes näyttäydy kilpailuna, vaan toimimme hyvin pitkälti verkostomaisesti. Hyvä esimerkki tästä on Azure Jyväskylä -tapahtuma, jota olemme järjestämässä 9.11. Tapahtumaan on kutsuttu kaikki Microsoft-teknologiasta kiinnostuneet ohjelmistoyrittäjät ja -koodarit. Tarkoituksena on yhdessä miettiä, miten voisimme hyödyntää Microsoftin Azure-teknologiaa tehokkaammin. Uskon vahvasti siihen, että verkostomainen toimintamalli on suuri etu sekä Adafylle että koko alalle.

Liinamaaria Hakola on Adafy Oy:n toimitusjohtaja.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Itse olen aloittanut Adafyn toimitusjohtajana tämän vuoden toukokuussa ja roolini rakentuu vankasti talouden ympärille. Liiketoiminnan pyörittämisen lisäksi katson suurimmaksi vastuukseni varmistaa sen, että Adafy säilyy hyvänä työpaikkana työntekijöille, vaikka organisaatiomme jatkuvas-

ti kasvaakin. Haluan, että porukka viihtyy meillä. Lisäksi teemme yhteistyössä tiimin kanssa myyntiä, markkinointipuoli jää sitten minulle.

Teksti ja kuva: Oskari Villanen

Nuorille yrittäjille verkostoja ja hyvää fiilistä NUORET YRITTÄJÄT Kuinka jaksan arjessa? Kenen kanssa sparraan uusia ideoitani? Miten saan lisää myyntiä? Keski-Suomen nuorten yrittäjien toimintaan on matala kynnys ja mukaan saa tulla, kun siltä tuntuu, eikä ikääkään tarkisteta ovella. Tärkeintä on saada vertaistukea, uutta osaamista ja ajatusten jakamista hyvässä seurassa. Yrittäjän arjen peruskysymykset kun ovat hyvin samanlaisia toimialasta riippumatta. Tomi Rytkönen, 23, ja Sari Rito, 34, ovat luotsanneet KeskiSuomen Nuorten yrittäjien toimintaa noin vuoden ajan. Molemmilla on nuoresta iästään huolimatta jo vuosien yrittäjäkokemus. – Ensimmäisen, graafisen alan palveluita tarjoavan yritykseni perustin 16-vuotiaana lukiolaisena asuessani Kainuussa. Yrittäjyys on tuntunut aina omalta jutulta. Nyt opinnot ovat loppusuoralla JAMKin Tiimiakatemiassa ja teen töitä yrittäjyyskasvatuksen parissa kouluttamalla sekä opettajia että opiskelijoita. Oman jutun löytyminen on se tärkein asia, mutta olisihan tämä työ aika yksinäistä ilman hyviä verkostoja, sanoo Nuorten Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Tomi. – Minulla on takana yrittäjänä 10 vuotta ja päiväni täyttyvät erilaisesta sijoitustoiminnasta sekä hyvinvointialan valmentajana yrityksessäni FunkyFitissä. Lähdin mukaan nuorten yrittäjien toimintaan, koska haluan olla auttamassa ja tukemassa muita. Monesti nuorelle yksin aloittavalle yrittäjälle tämäntyylinen verkosto on paitsi kaupallinen mahdollisuus myös vertaistukea parhaimmillaan, kertoo varapuheenjohtaja Sari.

Aamukahveja ja afterwork-tilaisuuksia Keski-Suomen nuoret yrittäjät järjestää kerran kuussa avoimia

p Keski-Suomen nuorten yrittäjien puheenjohtaja Tomi Rytkönen ja varapuheenjohtaja Sari Rito iloitsevat uusista verkostoista ja tekemisen meiningistä. t Kerran kuukaudessa on avoimet ja maksuttomat nuorten yrittäjien aamukahvit. Lokakuun lopussa kokoonnuttiin kuulemaan sarjayrittäjä Johannes Karjulan ajatuksia myynnistä.

ja maksuttomia aamukahvitilaisuuksia. Tämän syksyn teemoina ovat olleet esimerkiksi nuoren yrittäjän ajankäyttö ja jaksaminen sekä myynnin lisääminen. Keväästä syksyyn kohdataan rennoilla afterworkeilla ja marraskuussa on Nuoret Yrittäjät Stagella -seminaari ja pikkujoulut. Keväälle luvassa muun muassa avec-

tilaisuus ja lapsiperheille suunnattu tapahtuma. – Tapahtumat ovat aina hyvin rentoja ja täynnä juuri sitä positiivisuutta, josta saa myös buustia omaan toimintaan, kertoo Sari. Mukaan voi tulla myös virtuaalisesti, sillä Keski-Suomen nuorilla on omat sivut sekä keskusteluryhmä Facebookissa. Sinne

aamukahvien asiantuntija-alustukset lähetetään livelähetyksenä, jotta myös kauempana asuvat pääsevät hyötymään uudesta opista. – Tapahtumista ja toiminnasta halutaan luoda sellaisia , että ne hyödyttävät mahdollisimman paljon nuoria yrittäjiä. Toisaalta välillä kohdataan ihan rennosti vapaa-ajan merkeissä, avaa Tomi.

Ydinjengi rekrytoi uusia jäseniä Toimintaa ideoi ja pyörittää kymmenen nuoren yrittäjän tiimi, jos-

sa pääsee tapahtumien ja vaikutustyön keskiöön. Tärkein ohjenuora on ”ei stressiä tästä”, eli toiminnan pitää tuottaa iloa ja lisäarvoa, ei olla ylimääräinen aikasyöppö tai rasite. – Nuorten yrittäjien toiminta on tarjonnut minulle mahdollisuuden olla mukana sellaisessa positiivisessa verkostossa, jossa samanhenkiset ihmiset ovat yhdessä vaihtamassa ajatuksia. Olen kokenut tärkeäksi päästä tutustumaan muihin nuoriin yrittäjiin alueella sekä tekemään merkityksellistä työtä sen eteen, että saamme autettua ja innostettua nuoria yrittäjiä heidän omassa yritystoiminnassaan, Sari kertoo. – Toiminta yllättää monipuolisuudellaan: meillä on mahdollista olla aktiivinen niin omalla alueella kuin myös valtakunnallisesti. Nämä molemmat näkökulmat ovat olleet omalla kohdallani niitä eniten antavia, sillä olen päässyt kasvattamaan verkostojani muiden alueiden nuoriin yrittäjiin ja olla vaikuttamassa Suomen Yrittäjien kautta toimintaan valtakunnallisesti, Tomi kertoo. Toimintaan voi tutustua helposti esimerkiksi tulemalla aamukahveille. Mikäli on kiinnostusta olla mukana ydinporukassa vaikuttamassa asioihin ja järjestämässä tapahtumia, saat juuri niin paljon vastuuta kuin itse haluat. – Uudet huipputyypit ovat aina tervetulleita mukaan, hymyilee Tomi. Teksti ja kuvat: Kerttu Pylvänäinen

Ota yhteys • Tomi Rytkönen, tomi@opiskelijayrittajyys.fi • Sari Rito, sari@funkyfit.fi • Kerttu Pylvänäinen, kerttu.pylvanainen@yrittajat.fi

KESKISUOMALAINEN • 63

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

T u l e v i a ta pa h t u m i a

MARRASKUU

28.11. Jyväskylän hankintailta

15.11. Digijohtajaksi: Sosiaalisen

29.11. Digijohtajaksi!: Sisäinen

21.11. Digijohtajaksi: Yrittäjien

29.11. TietoAkselin webinaari:

median työvälineiden käyttökoulutus (Keuruu)

valvonta ja riskien hallintawebinaari

ja esimiesten digipäivä, Jyväskylän aikuisopisto

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Ajankohtaista asiaa ja käytännön vinkkejä yhdistyksille ja säätiöille

21.11. Yrityskummit Roadshow:

30.11. Digijohtajaksi: Sosiaalisen

Hankasalmi, Revontuli

Majoitus, ravintola, elintarvike Lounasravintola Jyväskylässä Lounasravintolatoimintaa, jonka ohessa myös kahvilatuotteita. Hintapyynnön (100 000 e) perustelut: Hyvän tunnettuuden omaava lounasravintolakokonaisuus hyvällä sijainnilla Jyväskylässä. Toiminta kannattavaa ja hyvät laajennusmahdollisuudet.

4575

Monialayritys Hankasalmella Keskellä Hankasalmen kirkonkylää toimiva monialayritys toimitiloineen. Tällä hetkellä majoitus-, juhla- ja kokouspalveluja sekä pienpesulatoimintaa. 7 vuotta vanhusten perhekotina, tilat erinomaiset lasten, nuorten ja vanhusten hoivaan.

4556

Omarantainen B&B-paikka Keski-Suomessa Aamiaismajoituspaikka KeskiSuomessa. Omarantainen 8 000 m2 tontti, jolla 1800-luvun hirsitalo, aitta, rantasauna ja tiilirakenteinen majoitusrakennus. Himokseen 20 minuutin matka. Hyvä asiakaskunta ja loistavat arvostelut esim. booking.comissa. Ensisijaisesti pyrimme myymään yrityksen ja kiinteistön kokonaisuudessaan, mutta kuuntelemme kyllä, jos sinulla on muita ehdotuksia.

2465

Kauppa

1993 lähtien. Yritys työllistää yrittäjän ja yhden kokoaikaisen henkilön tarvittaessa. Liike sijaitsee vuokrakiinteistössä hyvällä liikepaikalla kaupungin keskustassa. Myynnissä on verho- ja verhoilukankaita, vaatetuskankaita, ompelutarvikkeita sekä matonkuteita. Lisäksi tarjoamme ompelu- ja korjausompelupalveluja. Liiketoimintakauppaan kuuluvat varasto, myyntikalusteita, koneita ja halutessa myös kangaskaupan nimi.

Alueen johtava autolasien, lasitusten ja kehystyksen erikoisliike Perinteikäs ja tunnustettu autolasihuolto sekä lasituksen ja kehystyksen erikoisliike. Monipuolinen autojen ja työkoneiden lasituspalvelu. Myös lasiterassit kuuluvat valikoimaan. Myydään liiketoiminta ja liikeomaisuus. Hintapyynnön perustelut: yritystoiminnan oikaistu tuottavuus.

Kultasepänliike Kyyjärvellä Myydään koruja, kelloja ja lahjatavaraa myyvä kultasepänliike Kyyjärvellä. Palveluina myös kellojen paristonvaihto ja erilaiset kaiverrukset. Liike toimii alueen ainoassa kauppakeskuksessa vilkkaiden teiden risteyksessä. Liike on ainoa laajalla alueella. Edullinen vuokra. Tiedustelut: Seppo Halinen, seppo.halinen@pp.inet.fi

Teollisuus

3838

4603

4573

Hevos- ja ratsastustarvikkeiden liike ja verkkokauppa Hevos- ja ratsastustarvikkeiden jälleenmyynnin liiketoiminta myydään uusien haasteiden alta. Toiminta jatkettavissa edullisella vuokralla nykyisissä liiketiloissa Jyväskylässä sekä verkkokauppana tai vaihtoehtoisesti pelkkänä verkkokauppana sijainnista riippumatta. Annetaan uudelle yrittäjälle riittävä perehdytys, sekä tuetaan liikkeen ylläpito-, laki- ja talousasioissa myös kaupan jälkeen.

Tikkakeisariksi Koneistamolle lisätyöksi: www arkkotikka.fi Vaajakoskella.

4409

Terveys- ja sosiaalipalvelut Myydään hoitokoti/perhekoti Saarijärven Summassaaressa Summassaaren hoitokoti Kardemumma tarjoaa itsenäistä asumista turvallisessa ympäristössä: keskellä luontoa mutta hyvien palveluiden ääressä Summassaaren parhailla paikoilla. Palvelut räätälöidään yksilöllisten tarpeiden mukaan kunkin asukkaan kanssa keskustellen ja toiveet huomioiden. Yritys sijaitsee osoitteessa Haikantie 36, 43130 Tarvaala (Saarijärvi).

4599

4485

Liikekiinteistö Karstulassa Myydään, vuokrataan tai vaihdetaan liikekiinteistö Karstulassa. Asunto 180 m2, myymälä 600 m2, varastot 450 m2, tontti 4500 m2, hyvällä paikalla keskustan alueella. Vapaa 1.2.2018.

4778

Kirja- ja paperitavarakauppa Viitasaarella Vuonna 1993 perustettu kirja- ja paperitavarakauppa hakee toiminnalleen innokasta jatkajaa nykyisen omistajan eläkeiän lähestyessä. Nykyinen toiminta antaa vahvan pohjan uudelle yrittäjälle liiketoiminnan kehittämiseen. Myydään liiketoiminta, varasto, kalusteet sekä koneet ja haluttaessa toiminimi. Tarvittaessa luopuja voi toimia tukena alkuvaiheessa. Kirjakauppa kuuluu KIPA-kirjakauppaketjuun.

4620

Kankaiden ja ompelutarvikkeiden vähittäismyymälä Myymälä on toiminut vuodesta

Sähkö- ja mekaanisen kokoonpanon liiketoiminta Keski-Suomessa Yrityksen toiminta perustuu alihankintaan. Päämiehet ovat Keski- ja Etelä-Suomessa toimivia pitkäaikaisia alan toimijoita. Yritys on toiminut alalla vuodesta 1995 lähtien. Myyjä antaa alkuperehdytyksen yrityksen toimintaan ja tuotantoon. Yritys myydään eläkkeelle siirtymisen takia.

Palvelut

Muut toimialat

Hius- ja kauneushoitola Palokassa Kasvavalla Palokan alueella sijaitseva hius- ja kauneushoitola, jossa työskentelymahdollisuudet 5 henkilölle. Myydään yrityksen osakkeet ja liiketoiminta kalusteineen: mm. pesupaikka, asiakastuolit, hoitopeti, kasvohoitolaite, sterilisaattori, kassakone, sisustus ja tuotevarastot.

Keuruun Keilakeskus Keilakeskus toimii omissa, vuonna 2010 valmistuneissa tiloissa Keruulla, Tervan liikuntapuiston välittömässä läheisyydessä. Tiloissa on kahdeksan keilarataa, kahvio, toimistotila, sauna, pukuhuoneet sekä erillinen neuvottelutila. Hallin huoneistoala on n. 770 m2. Tilojen vuokraaminen on mahdollista. www.keuruunkeilakeskus.fi

4566

22.11. Miten hankin työterveys

JOULUKUU

huollon palvelut? Webinaari

23.11.

TietoAkselin webinaari: Kannattavuuden kehityssuunnitelma – mittareilla maaliin

11.12. Yrityskummit Roadshow:

Keuruu-Multia-Petäjävesi

TAMMIKUU

23.11. Keski-Suomen Yrittäjien

syyskokous, Karstula, Wanhat Wehkeet

9.1.

Yrityskummit Roadshow: Jämsä

24.11. Hakukoneoptimointi,

11.1.

Yrityskummit Roadshow: Joutsa, kunnantalo

24.11. Keski-Suomen Nuoret Yrittäjät

16.1.

Keski-Suomen Millennial Board, uuden toimintamallin käynnistystilaisuus

20.1.

Keski-Suomen Yrittäjäjuhla, Jyväskylän Paviljonki

24.1.

Yrityskummit Roadshow: Toivakka, Toivakkatalo

25.1.

Yrityskummit Roadshow: Äänekoski, valtuustosali

webinaari

ja JYP Stagella, LähiTapiola Areena

27.11. Yrityskummit Roadshow:

Witas-alue, Kartano Wiitatupa

28.11. Fiksusti töihin! Viisaan työmatkaliikkumisen aamiaisseminaari

28.11.

Hankinta-aamukahvit Keuruulla

28.11. Digimatchmaking: Uudistu tai kuole

MAALISKUU Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat. fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.

22.3. Maakunnallinen

Hankintaseminaari, Paviljonki

Sähkö- ja lämpöala

Myydään kodinkoneliike Keski-Suomessa Haetaan jatkajaa Pohjoisessa Keski-Suomessa toimivalle kodinelektroniikkaliikkeelle. Liike on paikkakunnan ainoa kodintekniikan erikoismyymälä. Yritys toimii omassa kiinteistössä (507 m2) keskeisellä liikepaikalla. Toimitila mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja laajentamisen. Omistajanvaihdos on ajankohtainen terveydellisistä syistä.

4430

median työvälineiden käyttökoulutus (Keuruu)

22.11. Digioivalluksia Korpilahdella

Keski–Suomen Yrittäjät ry:n henkilökunta

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja 050 563 7780

Sari Laitinen Koordinaattori 040 538 4602

Kirsi Veijonen Assistentti 040 728 7273

Oskari Villanen Tiedottaja 050 522 1569

Veli Puttonen Keski–Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Kerttu Pylvänäinen Kehityspäällikkö 050 407 0077

4630

Yrityspörssi ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi/keskisuomi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Yrittäjien oma järjestö. Liity jäseneksi. www.yrittajat.fi/liity

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

4523

facebook.com/ keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/ keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/ keskisuomi

ksymppis.fi

ISSN 2342–1533 (painettu), ISSN 2342–1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski–Suomen Yrittäjät, Lutakonaukio 7, (Innova 2), 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200. Toimitus Sanna–Mari Hynninen, päätoimittaja • Oskari Villanen, tiedottaja, oskari.villanen@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä–Paprico Oy, Timo Sillanpää, p. 0400 747 281, timo.sillanpaa@paprico.fi. Ilmoitusmyynti Keski–Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@ yrittajat.fi Ilmoitusmyynti/KSML Timo Vilpponen, p. 040 551 9240, timo.vilpponen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, raija.hakkarainen@yrittajat.fi Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2017. Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski–Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy viikolla 6, aineistot 25.1. mennessä. Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli– tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKISUOMALAINEN • 64

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Liity jäseneksi: yrittajat.fi/liity

Viestintä-Paprico Oy

Published on Nov 13, 2017

Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 4/2017

Published on Nov 13, 2017

paprico

Go explore