Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 3/2018 by Viestintä-Paprico Oy

KAKSI KESÄÄ VIISAAMPIA Korpilahden Satama kapteenissa iloitaan hyvästä kesästä.

Y L L ÄT Y S PUHELIMITSE Reeta Kunelius myi Kalevantuli-yrityksensä keväällä.

K O H TA A M I S I A Y R I T TÄ J I L L E Meri Varkoi-Anhava uskoo Yrityspörssin yhdistävän yritysten ostajat ja myyjät.

03 2018 yrittajat.fi/ keskisuomi

V I E R A I L E V E R KOS S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I – S U O M E N Y R I T TÄ J i e n j ä s e n L E H T I

Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT

PETTERI KIVIMÄKI

Yrityskauppa vaatii kärsivällisyyttä ”Olin saavuttanut tavoitteeni yrityksen kehittämisessä ja luopuminen oli helppoa”, kertoo vuonna 2014 osuutensa Paytrail Oy:stä myynyt Lennu Keinänen. Yrityskauppaan liittyvissä neuvotteluissa tarvitaan Keinäsen mukaan psykologista silmää ja runsaasti kärsivällisyyttä.

4–6

SYÖ, JUO JA JUHLI

S C A N D I C L A A J AV U O R E N P I K K UJ O U L U I S S A

SYÖ, JUO JA JUHLI

S C A N D I C L A A J AV U O R E N P I K K UJ O U L U I S S A

scandichotels.fi/pikkujoulut-laajavuori

LAAJAVUORI LAAJAVUORI

KESKISUOMALAINEN • 58

Varaa aika omasp.fi

Yrittäjä, tarvitsetko rahoitusta?

Keittiönäyttely avoinna TI-PE 10-16

Oma Säästöpankki on suomalainen, tyytyväisten yritysten pankki. Palvelemme lähellä ja läsnä yrityksesi kaikissa raha-asioissa. Omalta yhteyshenkilöltäsi saat kaikki pankkipalvelut sekä yrityksellesi räätälöidyt rahoitusratkaisut sen eri elinkaaren vaiheissa. Päätökset teemme nopeasti ja paikallisesti.

Heinämäentie 20, 40250 JYVÄSKYLÄ (käynti Antinniityntien puolelta) OTA YHTEYTTÄ Puh. 020 786 2222 myynti@trio-keittiot.fi

Varaamalla esittelyajan varmistat kiireettömän palvelun, palvelemme sovittaessa myös iltaisin!

Varaa aika tai pyydä meidät käymään.

Tanja Sulin yritysasiantuntija p. 020 758 2221

omasp.fi

Pasi Arponen konttorinjohtaja p. 020 764 0607

Oma Säästöpankki Kauppakatu 18 B 15, Jyväskylä

Puhelun hinta lankapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,07 €/min ja matkapuhelimesta 0,0828 €/puh. + 0,17 €/min.

SYYSKUUN HURJA VAIHTOTARJOUS UUTEEN PROACEEN!

Vaihda vanha pakettiautosi uuteen Proaceen syyskuun aikana. Hyvitämme vanhasta paketti- tai kuormaautostasi VÄHINTÄÄN 5000 €. Autosi käy käsirahasta Toyota Jousto Pro -rahoituksen yhteydessä johon saat lisäksi erityisen edullisen TARJOUKSEN NYT 0,9 % KOROLLA!

Neljän dieselmoottorin valikoima tuottaa parhaimmillaan 180 hv:n tehon ja 400 Nm:n väännön. Tilavimmassa L2-mallissa on kantavuutta lähes 1,4 tonnia ja vetokykyä jopa 2,5 tonnia. Kuormatilan suurin pituus on 2,8 m ja tilavuus 6,1 m3, läpilastausluukulla 4,0 m ja 6,6 m3.

PRO WORK -VARUSTEPAKETTI 490 €

ETUSI JOPA

1 570 €

Sisältää talvirenkaat teräsvanteilla sekä lattia- ja seinävaneroinnin. LISÄKSI Webasto-lämmitin kauko-ohjaimella ja talvirengassarja.

Proace 2.0 D L2 120 4ov TOYOTA JOUSTO PRO -RAHOITUKSELLA 386 €/kk* 0,9 % KOROLLA SYYSKUUN AJAN (Sis. huoltosopimus 24,57 €/kk ja käsittelymaksu 9 €/kk) Malli

Autoverollinen kokonaishinta

Toimitus- Kokonaishinta kulut toim.kuluineen

CO2päästöt

Proace Compact 2.0 D 120 Proace L1H1 1.6 D 95 Proace L2H1 2.0 D 120

28 772,33 € 30 141,02 € 32 588,68 €

600 € 600 € 600 €

139 g/km 5,3 l/100 km 144 g/km 5,5 l/100 km 139 g/km 5,3 l/100 km

29 372,33 € 30 741,02 € 33 188,68 €

EU-yhd. kulutus

Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. Malliston CO2-päästöjen vaihteluväli 139 -155g/km. Varustepakettietu koskee uusia asiakastilauksia (pois lukien Proace Verso ja suurasiakaskaupat) ja on voimassa rajoitetun ajan.

ESIMERKKILASKELMA: TOYOTA Proace L2H1 2.0 D 120 Umpikorinen 33 678,68 € (sis. toimk. 600 € + Pro Work paketti 490 € ). TOYOTA JOUSTO kk-erä 386 € (sis. huoltosopimus 24,57 €/kk 48kk/80tkm ja käsittelymaksu 9 €/kk) Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 80 tkm. Käsiraha 5 000 €. Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 13 074,00 €. Korko 0,9 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 1,64 %. Luototettava määrä 28 858,68 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 28 858,68 € + 1 368,23 € = 30 226,91 €. Hyvitys vanhasta liikennekelpoisesta ja katsastetusta paketti tai kuorma-autosta vähintään 5 000 €. Auto riittää käsirahaksi. Ei voi yhdistää muihin kampanjoihin. Max. rahoitusaika 60 kk. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa. Kampanja-aika 3–30.9.2018. Koskee uusia asiakastilauksia.

KESKISUOMALAINEN • 59

3/18

Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittajat.fi

YRITTAJAT.FI / KESKISUOMI

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

Kasvua ja kehitystä puusta

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

ksymppis.fi

Tilastokeskus: Teollisuustuotanto kasvussa

Ympäristöministeriö käynnisti elokuussa Kasvua ja kehitystä -puusta tukiohjelman, jonka puitteissa myönnetään tukea puurakentamisen vauhdittamista edistäville hankkeille. https://bit.ly/2MkvVeO

Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli kesäkuussa 5,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2017 kesäkuussa. Kesäkuun teollisuustuotanto kasvoi 1,6 prosenttia edellisestä kuukaudesta. https://bit.ly/2Meo5nB

pä ä k i r j o i t u s

Yrityskauppa on kasvuloikka Tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan yli puolella keskisuomalaisista pk-yrityksistä on suunnitteilla yrityksen myyminen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kolmannes aikoo olla liikkeellä viiden vuoden sisällä. Yrityksen ostamista taas on harkinnut vain 16 prosenttia vastaajista. Yrityksen ostaminen nykyisen liiketoiminnan oheen saattaisi kuitenkin olla toimiva tapa kasvaa monelle pk-yritykselle. Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.hynninen @yrittajat.fi @HynninenMari

Onnistuminen yrityksen myynnissä vaatii suunnitelmallisuutta ja varautumista ajoissa. Yritys menee kaupaksi, kun se on hyvässä vireessä ja ostajan on mahdollista laatia selkeä kasvusuunnitelma sille tuleville vuosille. Jos myynti tulee mieleen vasta, kun liiketoiminta on alkanut hiipua ja asiakkaat kaikota, ostajan mielenkiintoa on vaikeampi herättää. Yrityksen arvonmääritykseen ja kaupan tekniseen prosessiin löytyy runsaasti apua. Ennen tätä on kuitenkin käytävä läpi henkinen prosessi liittyen yrityksestä luopumiseen. Kyseessä saattaa olla elämäntyö, johon on panostettu koko sydämellä kymmeniä vuosia. Tällöin muut kuin taloudelliset seikat pohdituttavat eniten. Olipa ostaja omasta

perheestä tai sen ulkopuolelta, luopumissuunnitelma olisi hyvä laatia ajoissa ja asettaa aikatavoite, mihin mennessä itse irtaantuu yrityksestä ja siirtyy eteenpäin. Myyjälle yrityskauppa on henkinen hyppy uuteen elämänvaiheeseen, ja parhaassa tapauksessa se on myös taloudellinen onnistuminen. Ostaja lähtee kasvuloikalle yrityksen liiketoiminnan uudistaminen tavoitteenaan. Rahoittajat edellyttävät suunnitelmallisuutta tähän liittyen. Toteutuneet yrityskaupat ovat valtaosin onnistuneita tarinoita. Finnveran mukaan yli 90 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä on toiminnassa vielä kolmen vuoden kuluttua ja yli 80 prosenttia kaupan tehneistä yrittäjistä on tyytyväisiä ratkaisuunsa. Yrityksen ostaminen on hyvä vaihtoehto kasvattaa nykyistä yritystä tai ryhtyä yrittäjäksi, ja usein se on kassavirtamielessä helpompi tie kuin kokonaan uuden yrityksen perustaminen. Vilkasta syksyä sekä myyjille että ostajille!

TÄSSÄ NUMEROSSA

SITAATIT

”

Sote-uudistus on mainettaan parempi. Se toteuttaa sille asetettuja tavoitteita. Mitään ei rikota, mutta toimimattomia kohtia korjataan. TOIMITUSJOHTAJA MIKAEL PENTIKÄINEN, SUOMEN YRITTÄJÄT #SUOMENYRITTAJAT

Yrityskauppa vaatii asiantuntemusta

”

Yrityskaupassa kannat taa hyödyntää asian tuntijan apua, sanoo Vinanssi Corporate Financen johtaja Antti Liimatainen. Sivut 12–13

Yhteistyö on avain menestykseen ja verkostot auttavat pärjäämään vaikeissakin tilanteissa. Tiivistäen voisi sanoa, että kun asiakkaalla menee hyvin, myös meillä menee hyvin. JUHA MÄNTYNEN, VIRPIN KULTA OY #KSY80

VINKIT

Yksityistä erityisopetusta

Eija Julkusen perustama Otva Oy tarjoaa mahdollisuuden hankkia erityisopetusta yksityisesti, mikäli oppilaitoksen tarjoama tuki ei tunnu riittävältä. Sivu 15

Rohkea yrityskauppa vei uudelle alalle Jyväskyläläinen Tommi Sipilä osti kuuloon liittyviin tuotteisiin ja palveluihin erikoistuneen Kuuloxi Oy:n, vaikka hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta alasta. Suurena apuna oli entinen yrittäjä, joka sitoutui olemaan mukana ensimmäiset kuusi kuukautta ja senkin jälkeen tarvittaessa. Laboratoriovastaava Henri Honkosen (vas.) päätyötä on korvakappaleiden tulostus ja viimeistely. Sivu 18–19

Uusi yrittäjyysmateriaalisivusto kokoaa yhteen Suomen Yrittäjien tutkimukset, oppaat, testit, yrittäjätarinat sekä paljon muuta hyödyllistä materiaalia eri kouluasteiden käyttöön. Aineisto löytyy sivulta www.yrittajat.fi/opettajanyrittajyysmateriaali.

KESKISUOMALAINEN • 60

Bisnesoppia ikä kaikki Vuonna 2014 osuutensa Paytrail Oyj:stä myynyt Lennu Keinänen haluaa Suomeen lisää kasvuyrityksiä. Hän korostaa, että yrityksensä myyntiä suunnittelevan kannattaa ottaa myyntiprosessiin mukaan yrityskaupan ammattilainen. teksti TIMO SILLANPÄÄ kuva PETTERI KIVIMÄKI

yväskyläläinen sarjayrittäjä Lennu Keinänen (37) nousi median otsikoi hin, kun vuoden 2014 verotus val mistui. Keinänen kuittasi 2,7 miljoo nan euron pääomatulot myytyään osuutensa verkkomaksuyhtiö Pay trailista, mikä nosti hänet pääomatulojen kärki kastiin Keski-Suomessa. Yrityksen osti tanska lainen maksuvälitysyhtiö Nets. – Myimme yhtiökumppanini Niko Lehtosen kanssa vuonna 2014 Paytrailista 80 prosenttia ja vuosi sitten loput 20 prosenttia. Olin saavut tanut tavoitteeni yrityksen kehittämisessä ja luo puminen oli helppoa, Keinänen toteaa. Vaikka miljoonakauppa nosti Keinäsen otsi koihin, hän sanoo elämänsä pysyneen ennal laan. – Raha mahdollistaa monia materiaalisia asi oita, mutta elämän realiteetit säilyvät. Jatkan yritysmaailmassa kohti uusia haasteita, hän to teaa.

Ostajan pidettävä pää kylmänä Lennu Keinäselle suuri yrityskauppa opetti pal jon. Yksi tärkeimmistä havainnoista oli se, et tä myyjän on pidettävä pää kylmänä, kun neu votteluja ostajan kanssa käydään. Paytrailinkin kauppaneuvottelut kestivät noin vuoden päivät. – Ostotarjouksia alkoi tulla, kun olimme saa neet yrityksen hyvään kuntoon. Otimme kaup paprosessiin mukaan investointipankkiirin kar toittamaan ostajakandidaatit, sillä tavoitteena oli paras mahdollinen lopputulos, Keinänen ker too. Keinäsen mukaan yrityskaupan alkuasetelmia voi olla hyvinkin haastava. – Me saimme Paytrailista tarjouksia, jotka ei vät olleet lähelläkään todellista – niistä puuttui nolla perästä. Ostajat kokeilevat toisinaan ke pillä jäätä, joten yrittäjän ei pidä olla imarrel tu kiinnostuksesta, joka ei ole taloudellisesti rea listinen. Toisaalta Keinänen sanoo ymmärtävän sä myös ostajaa, joka luonnollisesti haluaa var mistua, että saa rahoilleen riittävästi vastinetta. Kauppatilanteessa myös ostajan on toimittava niin, että riskit pysyvät hallinnassa. – Kun liiketoimintaa tehdään nopeasti muut tuvalla alalla, kuten digitaalisessa bisneksessä, on haasteellista määritellä, mikä on yrityksen arvo kahden tai viiden vuoden kuluttua. Keinäsen mukaan vaikeasti arvioitavan liike toiminnan tapauksessa yrityskauppa voidaan toteuttaa niin, että ostaja hankkii aluksi osan yrityksen osakkeista ja myöhemmin loput. Näin meneteltiin myös Paytrailin kaupassa. Myöhem min myytävien osakkeiden hinta määräytyy sen mukaan, miten yritystoiminta on menestynyt ensivaiheen kaupan jälkeen. Neuvotteluissa vaaditaan paitsi kärsivällisyyt tä, myös psykologista silmää. Keinänen huo mauttaa, että myyjän on valmistauduttava hen kisesti siihen, ettei kauppoja synny, ainakaan neuvottelujen alkumetreillä. Tarvittaessa myy jän pitää olla valmis kävelemään neuvotteluista ulos, jos ostajan ja myyjän näkemykset ovat liian kaukana toisistaan. – Keskeytimme muutaman kerran neuvotte lut todeten, ettei kauppa toteudu näillä ehdoil la. Viikon hiljaisuuden jälkeen asia jälleen ete ni. Tarvitaan siis myös psykologista silmää –

molemmin puolin. Voi sanoa, että yrityskaupan neuvottelutilanteissa käytössä ovat kaikki mah dolliset keinot.

Oppiminen on tärkeintä, eivät tutkinnot Lennu Keinästä voi hyvällä syyllä kutsua sarja yrittäjäksi. Hän perusti ensimmäisen yrityksen sä jo 15-vuotiaana. Toiminimi Discopalvelu Pa nic järjesti Kuopion seudulla nuorisotapahtu mia, kuten konsertteja ja diskoja. – Yrittäjyys on ollut minulle aina keino rat kaista ongelmia, ei itseisarvo, hän pohtii. Keinänen on viittä vaille valmis kauppatietei den maisteri Kuopion yliopistosta – gradukin on hyväksytty. Hän sanoo oppimisen jatkuvan ko ko elämän ajan, mutta akateeminen oppiarvo ei nykyisessä elämäntilanteessa toisi lisäarvoa. Uransa toisen yrityksen Keinänen perusti opiskelukaverinsa kanssa yliopisto-opintojen al kuvaiheessa. Servia Finland Oy tarjosi yrittä jyysoppia myös kantapään kautta. – Aluksi keskityimme tietokoneiden myyntiin. Emme kuitenkaan saaneet yritystä kannattavak si ja velkojen keskellä pohdimme, miten selvitä eteenpäin. Siirryimme verkkomarkkinointiin ja -kauppaan, mikä nosti yrityksen jaloilleen. Yrittäjyyden ja opintojen yhdistäminen uuvut ti Keinäsen vuoden 2005 paikkeilla. – Tein liian pitkiä päiviä, en huolehtinut hy vinvoinnistani, enkä harrastanut liikuntaa. Söin epäterveellisesti. Otimme myös liian suuria ris kejä, eikä minulla ollut riittävästi kokemusta nii den hallinnasta. Selvisin muuttamalla elämän tapoja ja vetäytymällä takaisin opintojen pariin, Keinänen muistelee. Burnout-kokemuksen myötä Keinänen sa noo oppineensa keinoja kiertää yrittäjille tuttu ja karikoita. Neuvot hän mielellään välttää myös muille yrittäjille. – Ajattelin, että loppuelämä ei saa olla kiinni yhdessä yrityksessä. Yrittäjän on tiedettävä, mi ten riskit hallitaan. Jos riskejä otetaan, on oltava suunnitelma b, sillä aina asiat eivät mene suun nitelmien mukaan. Keinäsen mukaan yrityksen asioista tulisi kye tä puhumaan ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Jos huolet kasautuvat oman mielen so pukoihin, kielteisen ajattelun kierre on valmis. – Jokaisessa kasvuyrityksessä tulisi olla ulko puolinen hallitus, joka katsoo liiketoimintaa ja riskienhallintaa objektiivisesti ja on yrityksen operatiivisen johdon tukena.

Projektista kasvoi lopulta Paytrail Keinäsen tekemän miljoonakaupan juuret juon tuvat opiskeluaikojen yrittäjyyteen, jolloin verk kokaupan kehittämiseen liittyvät kysymykset tu livat tutuiksi. Keski-Suomeen muutettuaan Kei nänen perusti Niko Lehtosen kanssa Suomen Verkkomaksut Oy -nimisen yrityksen. Ajatukse na oli kolmen kuukauden kehitysprojekti, joka kuitenkin lähti liitoon kovan työn ansiosta. – Meillä oli tiedossa vahvassa nousussa olevan verkkokaupan ongelma, joka liittyi maksutapah tumaan. Verkkokauppojen piti siihen aikaan tehdä erillinen sopimus jokaisen pankin kanssa, jotta ne pystyivät tarjoamaan asiakkailleen mah dollisuuden maksaa oman pankkinsa kautta. Keinänen kertoo, että ongelman ratkaise miseksi aloitettiin sitkeä työ pankkien kanssa.

LENNU KEINÄNEN Perusti ensimmäisen yrityksensä

-VUOTIAANA Ollut mukana perustamassa

YRITYSTÄ Tehnyt sijoituksia

YRITYKSEEN Mukana

YRITYKSEN HALLITUKSESSA

KESKISUOMALAINEN • 61

”Jokaisessa kasvuyrityksessä tulisi olla ulkopuolinen hallitus, joka katsoo liiketoimintaa ja riskienhallintaa objektiivisesti ja on yrityksen operatiivisen johdon tukena.”

Tuolloin pankeissa oli vielä vallalla ajatus, et tä ulkopuolinen välittäjä ei voi hoitaa maksuta pahtumaa. – Loimme mallin, jossa kaupantekohetkel lä tuote siirtyi hetkiseksi omistukseemme. Me teimme diilit pankkien kanssa, ja verkkokaupat pystyivät ostamaan palvelukonseptin meiltä. Myöhemmin pankitkin ovat kiitelleet sitä, että veimme uudenlaista toimintatapaa sinnikkääs ti eteenpäin. Uskon, että onnistuimme muutta maan koko verkkokaupan toimintaa. Suomen Verkkomaksut oli ensimmäinen toi mija alalla. Jo toiminnan alkuvuosina sen asiak kaiksi tuli kansainvälisiä verkkokauppoja, jotka operoivat myös Suomessa. Vuonna 2013 yritys brändättiin Paytrailiksi. Keinäselle oli alusta lähtien oli selvää, että Paytrail myydään, kun aika on kypsä.

Flashnode tarjoaa uusia haasteita

Lennu Keinänen tietää, että yrityskauppa vaatii molemmilta osapuolilta paitsi kärsivällisyytä myös psykologista pelilmää.

Opiskeluaikojen Servia Finland on taustalla myös Flashnode Oy:ssä, jonka toimitusjohta jana Lennu Keinänen tällä hetkellä työskente lee. Servia Finlandin liiketoiminnan myynti on mahdollistanut Flashnoden tuotekehitystyön. Flashnode automatisoi verkkokaupan ja vä hittäiskaupan prosesseja. Ohjelmistojen integ raatio mahdollistaa esimerkiksi tietojen siirtä misen verkkokaupasta suoraan kirjanpitoon, mikä vähentää manuaalisia työvaiheita. Keinäsen mukaan Flashnodenkin tulevaisuus on jo selvillä: yritys myydään jossain vaiheessa. Keinästä itseään kiinnostaa tällä hetkellä kas vuyrittäjien sparraus sekä enkelisijoittaminen ja hallitustyöskentely. – Olen muun muassa Kasvu Openissa asian tuntijana. Haluan vaikuttaa siihen, että Suo meen saadaan lisää kasvuyrityksiä. Kasvuyrityk set houkuttelevat maahan pääomaa, osaamista ja kunnianhimoisia avauksia. Haluan enemmän kasvutarinoita, sillä niiden seurauksena syntyy positiivinen kierre. Keinänen myöntää, ettei päättäjiäkään voi syyttää suomalaisten mielenmaisemasta. – Suomessa ei vieläkään ole vahvaa myyn nin ja markkinoinnin kulttuuria, vaikka taitoa ja osaamista on. Lisäksi hiljainen vaatimattomuus leimaa edelleen suomalaisia, hän pohtii. Keinäsen mukaan kymmenessä vuodessa kas vuyrittäjyyden ilmapiiri on muuttunut huomat tavasti myönteisempään suuntaan. – Näyttää siltä, että nuori sukupolvi ymmär tää kasvuyrittäjyyden merkityksen ja hallitsee paremmin myös myynnin ja markkinoinnin. Keinänen itse tukee kasvuyrittäjyyttä muun muassa sijoittamalla pääomaa, osaamista ja ver kostoja lupaaviin kasvuyrityksiin. Näitä ovat muun muassa Finnchat Oy, Humap Softwa re Oy, Videoly Oy ja Pole Bicycle Company Oy. Hän on mukana myös yritysten hallituksissa. – Liiketoiminnan perusperiaatteet ja haas teet kasvuyrityksissä ovat samankaltaiset toimi alasta riippumatta. Haluan olla mukana lupaa vien kasvuyritysten kehittämisessä ja hyödyn tää osaamistani yritysten kasvattamisessa. On nistuminen palkitsee jossain vaiheessa taloudel lisesti, mutta työskentely erilaisissa yrityksissä merkitsee minulle myös uuden oppimista, Kei nänen pohtii.

JATKUU SIVULLA 6 uu

KESKISUOMALAINEN • 62

Tutustu tarjontaan

Osaam in kilpailuk en yvyksi

Henkilöstö- ja talousosaaja, 63 op Onko tavoitteenasi kehittyä taloushallinnon ja henkilöstöjohtamisen saralla? Onko sinulla paljon työkokemusta, mutta teoriatietosi on kokonaan toiselta alalta tai monen vuoden takaa? Korkeakouludiplomin avulla saat syvyyttä osaamiseesi ja tehokkuutta johtamistaitoihisi. jamk.fi /henkilosto-ja-talousosaaja

Uraohjaus 30 op Erikoistumiskoulutus on tarkoitettu uraohjauksen tehtävissä toimiville, korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille. Koulutukseen voidaan ottaa myös henkilö, jolla on muu soveltuva tutkinto sekä ohjausalan työelämäkokemusta. jamk.fi/uraohjauserko

Biotalousalan koulutukset ”Yritysten hallitustyöskentelyyn tarvitaan asiantuntijoita, jotka tuntevat yrityskaupan lainalaisuudet”, toteaa Lennu Keinänen.

Myyjän on ymmärrettävä, mistä ostaja on kiinnostunut Yrityksen hallituksen ja johdon asiantuntemusta tarvitaan, kun myyntistrategiaa pohditaan.

Biotalous, ihminen ja ympäristö, 5 op Nuoren viljelijän aloitustuki, 30 op Kasvituotannon ekonomia, 3 op Maatilatalouden kirjanpito ja verotus, 7 op jamk.fi/luonnonvara-ala

Tiedolla johtaminen sote-alalla, 62 op Korkeakouludiplomikoulutuksessa opit hyödyntämään tulevaisuuden teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia esimiestyössä. Koulutus tarjoaa myös prosessilähtöisen näkökulman sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen. jamk.fi/korkeakouludiplomi

Etäratkaisut kuntoutumisen tukena, 30 op Uudessa erikoistumiskoulutuksessa opit arvioimaan, muotoilemaan ja kehittämään kuntoutuksen etäratkaisuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, teknologian asiantuntijoiden ja kuntoutuksen eri asiakasryhmien kanssa. jamk.fi/sotetaydennyskoulutus

teksti TIMO SILLANPÄÄ kuva PETTERI KIVIMÄKI

Yrittäjä Lennu Keinäsen mukaan yrityksensä myyntiä suunnittele van on varauduttava myyntitilan teeseen jo siinä vaiheessa, kun os tajaa ei vielä ole edes näköpiiris sä. – Yritystä on myöhäistä lähteä kehittämään, kun potentiaalinen ostaja on ovella, hän huomauttaa. Jo myynnin suunnitteluvai heessa yrityksen hallitustyösken telyyn kannattaa Keinäsen mu kaan ottaa henkilöitä, joilla on ko kemusta yrityskaupasta. Kun hal lituksessa on kokemusta myynti prosessista, on yrityksen johtokin hyvin kartalla siitä, miten asiassa kannattaa edetä.

Arvon määrittely ei aina ole helppoa Arvon määritteleminen ei ole helppoa varsinkaan digitaalises sa bisneksessä, joka muuttuu no peasti. – Usein arvonmäärityksen poh jana on kuukausilaskutus. Arvon määrityksessä pohditaan myös si tä, miten helppoa uuden omista jan on tehdä bisnestä ostamallaan yrityksellä. Jos liiketoiminta ja asiakkuudet ovat yrittäjän henki lökohtaisessa hallinnassa, ostaja

voi aiheellisesti kysyä, mitä lisäar voa yrityksen ostamisella on, Kei nänen huomauttaa. Jos ostaja pystyy yrityskaupalla merkittävästi kasvattamaan ole massa olevaa yritystään, hinta voi olla kovempi kuin jos ostaja jäisi jatkamaan vain ostamansa yrityk sen liiketoimintaa. Ensimmäises sä tapauksessa ostaja saa kaupas ta suuremman lisäarvon. Yrityksen johdon on myös kyet tävä hahmottamaan, mistä ostaja on erityisesti kiinnostunut. Ovat ko kiinnostuksen kohteena IPR:t (aineettoman omaisuuden oikeu det), markkina vai lisäarvo omalle liiketoiminnalle? Yrityskauppaa suunnittelevan kannattaakin ottaa jo alkuvai heessa mukaan asiantuntija, joka toimii yrittäjän tukena. Asiantun tijan ja yrittäjän on yhdessä kyet tävä tunnistamaan, mikä on osta jan keskeinen intressi. – Hyviä asiantuntijoita ovat in vestointipankkiirit, alan konsul tit ja esimerkiksi yrityskaupan kiemurat tuntevat yrityskummit. Jos ostaja on tosissaan liikkeel lä, kauppa yleensä syntyy ennem min tai myöhemmin, Keinänen rohkaisee.

kö Etsit aa tai j itteli tekijää? o j r a h työn äyte : jamk.fi/ n n i op t isää Lue l kelijatyo s i op

JAMK on arvostettu työelämän kehittäjä. Teemme yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Osaavat asiantuntijamme, opiskelijat ja verkostot ovat käytössäsi. Valmiiden palvelutuotteiden lisäksi rakennamme asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa uusia, räätälöitäviä palvelukokonaisuuksia.

KESKISUOMALAINEN • 63

”Kahvila-ravintola Satamakapteenin loistava sijainti houkutteli meidät jatkamaan Erja ja Aarno Rosalan työtä”, kertovat Janne ja Nina Isotalo.

Satamakapteenin uudet luotsit Veneilyharrastus johti Janne ja Nina Isotalon Korpilahden satamaan ja kahvila-ravintola Satamakapteenin uusiksi yrittäjiksi. Korpilahti on tarjonnut ystävällisen vastaanoton uudelle yrittäjäpariskunnalle. teksti OSKARI VILLANEN kuvat OSKARI VILLANEN, TIMO SILLANPÄÄ

SATAMAKAPTEENI Jyväsky län Korpilahdella on aina ollut sa tama ja tulee aina olemaan. Ra vintolatoiminnan tällä paikalla aloitti aikoinaan yrittäjäpari Erja ja Aarno Rosala. Korpilahden yhdistyttyä osaksi Jyväskylää kau punki halusi tehdä Korpilahden satamaan investointeja, joiden ansiosta satama on nykyisenlai sessa muodossaan. Korpilahden kahvila-ravinto la Satamakapteenissa muutoksen tuulet puhalsivat runsas vuosi sit ten, kun Janne ja Nina Isotalo ot tivat ravintolasta vetovastuun. – Olimme vaimoni kanssa var sinkin aiemmin innokkaita venei lijöitä ja eräänlaisia Päijänne-in toilijoita. Olimme vierailleet Sa tamakapteenissa asiakkaina usei ta kertoja, kunnes eräänä päivänä huomasin, että Satamakapteeni on myynnissä. Sitä kautta lopulta päädyimme sitten tähän yrittäjik si, Janne Isotalo kertoo.

Haastava alku yrittäjyydelle Kulunut kesä oli koko Suomes sa ennätyksellisen lämmin, mutta

”Se meni juuri niin kuin ei olisi toivonut: lähdimme yrittäjiksi satamaravintolaan ja heti ensimmäinen kesä oli harvinaisen viileä ja epävakaa.”

vuoden 2017 kesä sen sijaan erit täin kylmä ja kostea. Satamara vintolayrittäjiä kylmät kesät koet televat erityisen paljon. – Se meni juuri niin kuin ei oli si toivonut: lähdimme yrittäjiksi satamaravintolaan ja heti ensim mäinen kesä oli harvinaisen viileä ja epävakaa. Siitä ensimmäises tä vuodesta kuitenkin selvittiin ja nyt olisi tarkoitus selviytyä myös tästä toisesta, Isotalo sanoo. Sään puolesta mennyt kesä oli puolestaan peilikuva viime vuo teen verrattuna. – Olemme yrittäjinä sellaisia, että taloudellisen tuloksen lisäksi meille merkitsee paljon myös toi minnallinen tulos. Toisin sanoen haluamme, että homma meillä toimii. Olemme halunneet tehdä ravintolaan sellaisia panostuksia, että vilkkaimpina sesonkipäivinä kään meillä ei tarvitse jonottaa ruokaa puoltatoista tuntia, vaan palvelu on sujuvaa ja nopeaa, Iso talo kertoo.

va veneilijöille kesäisin tietyt au kioloajat, tankkauspalvelut sekä suihku-, sauna- ja pyykinpesuti lat. Näitä asioita emme voi lähteä muuttamaan, minkä vuoksi em me voi muuttaa Satamakaptee nin konseptiakaan mitenkään ra dikaalisti. Isotalon mukaan liian hieno ra vintola karkottaisi valtaosan ve neilijöistä, koska kesälomiaan viettävät ihmiset eivät halua tulla ravintolaan pönöttämään.

– Emme liioin voi muuttaa Sa tamakapteenia after sailing -bile paikaksi, koska silloin venelaitu rissa parkissa olevat veneilijät ei vät saisi nukuttua, Isotalo avaa Satamakapteenin konseptia.

Korpilahdella lämmin vastaanotto Reilun vuoden verran yrittäjinä Korpilahdella toimineet Isotalot ovat olleet tyytyväisiä paikkakun nan tunnelmaan.

– Silloin tällöin kuulee melko suoraviivaisia kommentteja, että esimerkiksi porilaiset ovat tuollai sia ja turkulaiset tällaisia. Omas ta kokemuksesta voin sanoa, et tä väitteet eivät pidä paikkaansa. Suomalaiset ovat aivan saman laisia joka puolella maata ja myös korpilahtelaiset ovat aivan mah tavaa porukkaa. Meillä ei aina kaan ole ollut minkäänlaisia on gelmia sopeutua tänne, Janne Iso talo kertoo.

Satamakapteenilla selkeä tehtävä Korpilahden Satamakapteenil la on selkeä rooli sisävesisatama na, joka määrittelee varsin selväs ti sille tietynlaisen roolin ja tietyn laisia tehtäviä, jotka palvelevat ve neilijöitä. – Toimimme maavuokrasopi muksella, joka tarkoittaa sitä, et tä ravintola on meidän omistuk sessamme, mutta satama itses sään on Jyväskylän kaupungin. Tästä johtuen meidän on tarjotta

Kahvila-ravintola Satamakapteenin uudisrakennus valmistui kesällä 2010. Se sulautuu hyvin sisävesisataman miljööseen.

KESKISUOMALAINEN • 64

”Menestys syntyy yhteistyöstä” Riitta Mäkinen (sd.) aloitti työnsä Keski-Suomen kansanedustajana kesäkuun puolivälissä, kun Susanna Huovinen luopui paikastaan. Seuraavassa on Mäkisen ajatuksia yrittämisestä ja Keski-Suomen maakunnan kehittämisestä. teksti PASI RAHIKAINEN kuva HANNE SALONEN/EDUSKUNTA

YRITYSTEN MERKITYS KESKI-SUOMEN KEHITYKSELLE Pk-yritysten rooli Keski-Suomen elinvoi maisuuden turvaamisessa on keskeinen. Valtaosa työpaikoista syntyy jatkossakin niissä. Pk-kenttä on vahvasti kytköksis sä myös suurempien investointien arvo- ja alihankintaketjuihin. Ilman toimivaa pkkenttää investointien toteuttaminen käy tännön tasolla olisi mahdotonta. Keski-Suomen saavutettavuus on mer kittävä makrotason tekijä, kun puhutaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä. Raideliikenne on noussut selkeäksi kär jeksi, mutta tieverkosto on kriittinen teki jä sekin. Osaavan työvoiman löytäminen jarrut taa jo nyt monen yrityksen kasvua. Valitet tavasti yksittäisiä nopeita ratkaisuja ei ole vielä löydetty. Toisen asteen koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä työelä mälähtöisesti räätälöityihin tutkintoihin sekä oppisopimukseen on panostettava. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen olisi hyvä saada tukea. Kaiken a ja o on toi miva vuoropuhelu paikalliskentän yritys ten kanssa. PAIKALLINEN SOPIMINEN Paikallista sopimista on viime vuosina li sätty esimerkiksi työajoista ja palkkaukses ta neuvoteltaessa. Uskon, että paikallinen

sopiminen varmasti lisääntyy, mutta en pidä järkevänä viedä sitä eteenpäin irral laan yhteisestä työsopimusjärjestelmästä. Paikallista sopimista voitaisiin laajentaa muun muassa koulutuksesta ja tulospalk kauksesta sopimiseen. Suomea ei ole rakennettu eikä sitä tulla rakentamaan riitelemällä. Paikallisen so pimisen avulla voidaan etsiä yhdessä sel laisia ratkaisuja, joita nimenomaan meillä kaivataan. Sen käytön tulee kuitenkin pe rustua tasa-arvoiseen kumppanuuteen ja nojata keskinäiseen luottamukseen ja yh teistyöhön.

KESKI-SUOMEN TULEVAISUUS Jyväskylän seudun ja maakunnan kasvu on parin viime vuoden aikana ollut suoras taan kansallinen menestystarina. Olemme tänä vuonna ohittaneet jopa kestomenes tyjät Helsingin, Oulun, Tampereen ja Kuo pion. Liikevaihdollisesti suurinta kasvu on ollut luonnollisesti Äänekoskella, mutta hyviä uutisia kantautuu ympäri maakun taa. Nousu ei ole ollut vain tiettyjen toi mialojen etuoikeus vaan kasvua on ollut kaikkialla. Keski-Suomen ehdottomia valttikortte ja ovat korkeatasoinen koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta. Etenkin Jyväsky län seudulle virtaa vuosittain suuri määrä ihmisiä, jolloin uudet ideat, osaaminen ja

Riitta Mäkinen esitti kansanedustajan valtakirjansa eduskunnan puhemiehelle Paula Risikolle kesäkuussa.

ajatukset kohtaavat. Yliopiston, oppilaitos ten, kuntien ja yritysten välinen yhteistyö on parantunut. Perinteiset vientialat, kauppa ja palve lut vetävät. Esimerkiksi ict-alalta ja biota louden puolelta nousee kovaa tahtia uu sia, innovaatioiden pohjalta syntyviä yri tyksiä. Myös matkailun merkitys aletaan tunnistaa. Jyväskylän kaupunki on onnistunut kor jaamaan paitsi taloutensa myös uudista maan oman elinkeinopolitiikkansa. Tu lokset ovat olleet hyviä. Tahtotila rakentaa yhteistyötä maakunnan kanssa on vahva. Kehittämisen ja edunvalvonnan osalta maakunnan pitää tiivistää tavoitteensa ai kaisempaa terävämmin. Kansanedustajien tulee myös sitoutua niihin, jotta maakun nan ääni Helsingissä kuuluisi paremmin. Maakunnan kehittäminen ja yritysten kas vun tukeminen edellyttävät, että iänaikai sesta maakunta–kaupunkiseutu-vastak kainasettelusta luovutaan. Kaupunkiseu dun menestys ei yksin riitä tuomaan riit tävästi elinvoimaa maakuntaan ja yhtä vä hän maakunta pärjää, jos kaupunkiseudul la menee huonosti.

TAVOITTEET KANSANEDUSTAJANA Jyväskylä–Tampere-rataosuuden paranta minen on agendalla pidettävä teema. Sa ma koskee erilaisia kaupunkiseutujen ja

maakuntien kehittämishankkeita ja rahoi tusta. Keski-Suomen maakunta pitää saa da niihin vahvemmin mukaan. Tieverkoston osalta 4-tien ja 9-tien pa rannukset ovat kokonaisuutta ajatellen tär keitä, mutta alemman tieverkoston mer kitystä ei voida väheksyä. Keski-Suomi on tältä osin jäänyt muuhun maahan, etenkin pääkaupunkiseutuun ja Pirkanmaahan, verrattuna pahasti jälkeen. Tärkeintä on turvata jo nyt luvatut hankkeet, mutta uu siakin avauksia pitää olla. Henkilökohtaisesti minulle tärkeää ovat myös panostukset lapsiin ja nuoriin, kou lutukseen ja terveyden edistämiseen. Ha luan osaltani rakentaa sellaista tekemisen kulttuuria, jossa yhteistyölle annetaan ny kyistä enemmän painoarvoa. Asioiden hoitaminen ei ole kilpailu, jos sa kamppailu käydään voittajien tai häviä jien välillä. Se on erilaisten näkemysten ja ihmisten kunnioittamista, kykyä kuunnel la ja tarkastella kriittisesti myös omia nä kökantoja. Näen, että niin kansallinen kuin maa kunnallinen menestyminen perustuu pit källe kykyyn tehdä yhteistyötä. Tuntuu, et tä sen merkitys on matkan varrella pääs syt unohtumaan. Puhuttiinpa sitten poli tiikasta, työmarkkinaosapuolten välisistä suhteista tai elämästä tavallisen arjen kes kellä.

KESKISUOMALAINEN • 65

PARHAAT TAPAHTUMAT SYKSYN KOKOUKSET, TYHYT JA PIKKUJOULUT Parhaat tilaisuudet varataan nyt. On tapahtumasi sitten pieni tai suuri, se on meille aina tärkeä. Me hoidamme tapahtumat ammattitaidolla ja kokemuksella. Sinä voit keskittyä itse asiaan. Uudet kokoustilat, uudistettu rantasauna, tapahtumapaikka Peurunka Areena, ravintolamaailma sekä kylpylä mahdollistavat elämyksellisen tapahtuman.

MIELEENPAINUVAT

PIKKUJOULUT PEURUNGASSA!

SYKSYN HUIPPUESIINTYJÄT PEURUNKA AREENA

UUDET

6.10. JENNI VARTIAINEN 12.10. CHILDREN OF BODOM &

KOKOUSTILAT

6.9. MARIA TYYSTER 4.10 FINLANDERS 25.10. SAIJA TUUPANEN & EXMIEHET

LOST SOCIETY

3.11. ANNA PUU

13.10. JUHA TAPIO

Yhdessäoloa, elämyksiä, ruokaa ja artisteja – kaikkea mitä pikkujouluilta voi toivoa.

8.11. SAIKKUA KIITOS -TEATTERI

UUTUUS! WAY OUT PEURUNKA

9.11. JORMA KÄÄRIÄINEN & YHDEN

1.11. AMORPHIS & WHEEL

22.11. MARKKU ARO & DIESEL

TÄHDEN ORKESTERI FEAT.

”Urho Kekkosen salaisten asiakirjojen sijainti on paljastunut ja maamme on vaarassa. Estäkää salaisten asiakirjojen joutuminen vääriin käsiin!” Suljettu huone, vain yksi ulospääsy, aikaa tasan 60 minuuttia. PikkujouluTeidän täytyy ratkaista paketti alk. ongelma päästäksenne ulos. Katso lisää peurunka.fi/aktiviteetit

RAVINTOLA VILLIPEURA

ANNE MATTILA 10.11. MOVETRON & AIKAKONE 24.11. JAAKKO SAARILUOMA STAND UP ANNA PUU

7.12. SOULMIEHET 8.12. STRATOVARIUS

51€

S TR

/hlö

ATOVARIUS

Katso lisää peurunka.fi/viihde

LÄHELLÄ

PEURUNKA.FI

vain 20 min. Jyväskylästä!

Vivaro Van alkaen

32 197 € 390 €/kk*

VIVARO JA MOVANO

tai

NYT TAKUU 5 V./150 000 KM SEKÄ RAHOITUSKORKO 0 % + KULUT

Movano Van alkaen

34 113 € 400 €/kk** tai

Kampanjassa takuu 5 vuotta / 150 000 km Opel FlexCare-jatkoturvalla, joista 2 ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa. Tule kokemaan huippuluokan ajo-ominaisuudet, varustelu sekä joustavat tavaratilajärjestelmät. Vivaro vai Movano – tutustu, vertaa, valitse ja hyödynnä mahtavat tarjouksemme! Vivaro Van yhdistetty polttoaineen kulutus 6,0–6,9 l/100 km, CO2-päästöt 155–178 g/km. Vivaro Van 1.6 CDTi L1H1 kokonaishinta toimituskuluineen 32 197,36 €. *RAHOITUSESIMERKKI 0 %: Vivaro Van L1H1 1.6 CDTi 95hv kokonaishinta toimituskuluineen 32 197,36 €, perustamiskulu 249 €, käsiraha 3 000 €, luoton määrä 29 392,36 €, luottoaika 72kk, käsittelymaksu 12 €/kk, kk-erä 390,17 €, suurempi viimeinen erä 2 400 €, luotto+luottokustannukset yhteensä 30 307,36 €, KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 0,96 %. **Movano Van L1H1 2.3 CDTi 110hv kokonaishinta toimituskuluineen 34 112,70 €, perustamiskulu 249 €, käsiraha 3 400 €, luoton määrä 30 907,70 €, luottoaika 72kk, käsittelymaksu 12 €/kk, kk-erä 400,25 €, suurempi viimeinen erä 3 200 €, luotto+luottokustannukset yhteensä 31 822,70 €, KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 0,90 %. Rahoitus edellyttää luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus, Aleksis Kivenkatu 9, 00500 Helsinki. Rahoitustarjous koskee uusia Opel-kauppoja ja on voimassa koko Opel-mallistoon 30.9.2018 asti. Takuukampanja voimassa uusiin tilaus- ja kauppasopimuksiin 30.9.2018 asti. Ei koske suurasiakaskauppoja. Kuvan autot erikoisvarustein.

Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20 40320 Jyväskylä

Avoinna Ma-pe 9-18, la 10-15 Opel-myynti 010 214 8487

Puheluhinnat 010–yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

KESKISUOMALAINEN • 66

Miltä tuntuu luopua omasta yrityksestä? Nykyisin Multialla vaikuttavan Reeta Kuneliuksen kynttilänvalantaharrastus johti oman yrityksen perustamiseen ja lopulta myös sen myymiseen. teksti OSKARI VILLANEN kuvat SATU KA JOSMÄKI, KALEVANTULI

KALEVANTULI Reeta Kunelius valmisti kynttilöitä Tampereen Kalevan kaupunginosassa sijaitse vassa asunnossaan vuonna 2005. Hiljalleen mieleen hiipi ajatus oman yrityksen perustamisesta ja itsensä elättämisestä käsitöil lä. Uunituore yritys sai nimekseen Kynttiläpaja Kalevantuli silloisen asuinseudun mukaan. – Ihan käsityöläisenä lähdin yri tykseni kanssa liikkeelle, liiketoi mintaosaamista minulla ei siinä vaiheessa juuri ollut. Kynttilänva laminen oli itselleni alkujaan puh taasti harrastus. Eräänä päivänä havahduin siihen, että haluan pe rustaa oman yrityksen harrastuk seni pohjalle. – Vuonna 2005 perustettu toi minimi vaihtui osakeyhtiöksi vuonna 2016, kun pitkään yrityk sessä työskennellyt puolisoni Niina Riikonen lähti toiseksi osak kaaksi mukaan yritykseen, Kune lius taustoittaa.

Yllättävä puhelu muutti suunnitelmat Tammikuussa 2018 Kuneliuksen puhelin soi ja toisesta päästä tie dusteltiin, olisiko Kalevantuli Oy myynnissä. Yllättäen tullut puhe lu käynnisti prosessin, jonka lop putuloksena Kunelius ja Riikonen siirtyivät sivuun yrityksen omista juudesta ja uudet omistajat ottivat vetovastuun Kalevantulesta. – Ensimmäinen reaktioni pu heluun oli tunteen tasolla, että en missään tapauksessa myy yri tystäni. Jostain kumman syys tä suustani pääsi kuitenkin spon taanisti, että ”kyllä on myynnis sä”. Siltä istumalta aloitimme kes kustelut yrityskaupoista. Itselleni jäi niin hyvä tunne jo heti siitä en simmäisestä puhelusta, että pää timme Niinan kanssa katsoa, mi ten prosessi lähtee etenemään. Osakeyhtiön perustamisesta lähtien yrittäjät olivat pohtineet, että eteen saattaa tulla tilanne, jossa heidän omat rahkeensa ei vät enää riitä yrityksen pyörittä miseen. – Emme halunneet lähteä otta maan isoja rahoituksia yrityksen kasvattamista varten, joten osto tarjouksen voi sanoa tulleen erin omaiseen aikaan, Kunelius ker too. Alkuvuodesta tulleen puhelun jälkeen myyntiprosessi eteni muu

Vuonna 2005 perustetun Kalevantuli Oy:n tuotantotila ja myymälä sijaitsevat Multian keskustassa. Kynttilät valmistetaan käsityönä. tamassa kuukaudessa siihen pis teeseen, että yritys vaihtoi omista jaa. Varsinaiset kaupat Kalevantu lesta tehtiin toukokuussa 2018. – Luopumisprosessi oli minul le yllättävänkin helppo. Selvästi muutosta helpotti se, että olin ali tajuntaisesti käynyt läpi ajatusta yrityksen myynnistä. Olimme kat selleetkin jo jonkin verran vaih toehtoja: lähdemmekö kasvatta maan yritystä vai toimimmeko jo tenkin muuten. Emme halunneet enää itse ottaa riskejä yrityksen kanssa, joten ostotarjous ikään kuin selkeytti ajatukset. – Oikeastaan isoin huoli on ol lut omista työntekijöistä: miten muutosprosessi heidän osaltaan menee. Luotan kuitenkin heidän kykyynsä selvitä uusista haasteis ta, Kunelius pohtii.

Aina kannattaa kysyä neuvoa Yrityksen myynti on iso prosessi, jossa kannattaa hyödyntää ulko puolista apua. Kuneliuksen mu kaan on turha lähteä itse väki sin tekemään kaikkea, kun on ole massa ihmisiä, jotka ammattin sa puolesta ovat asioista parem min perillä. – En usko, että lähtisin itse teke mään asioita toisin. Selvitin asioi ta muun muassa ELY-keskukses ta, soitin Keski-Suomen Yrittäji en toimitusjohtajalle Sanna-Mari Hynniselle sekä keskustelin asi

”Yritin ajatella asiaa myös ostajan näkökulmasta. Kuinka paljon itse olisin valmis maksamaan omasta yrityksestäni?”

Reeta Kunelius uskoo, että hän palaa vielä yrittäjäksi. Hän myi yrityksensä viime keväänä.

asta kirjanpitäjän ja tilintarkasta jan kanssa. Kunelius kertoo joutuneensa pähkäilemään kaikista eniten yri tyksen hinnan määrittelyn suh teen. – Yritin ajatella asiaa myös os tajan näkökulmasta. Kuinka pal jon itse olisin valmis maksamaan omasta yrityksestäni? Tähän kan nattaa varata aikaa. Tilintarkas tajan merkitystä en voi myöskään liiaksi korostaa myyntiprosessis sa. Suosittelen ajattelemaan osaa vaa tilintarkastajaa myyntiproses

sissa ennemmin sijoituksena kuin rahanreikänä, Kunelius linjaa.

Yrittäjyys koukuttaa Vaikka Kalevantuli vaihtoikin omistajaa ja Kuneliuksen yrittä jyys päättyi toistaiseksi, yrittä jyys houkuttelee myös tulevaisuu dessa. – Aivan varmasti palaan vie lä yrittäjäksi. Yrittäjätaipaleen ai kana olen oppinut niin valtavas ti, että kyllä tätä janoaa lisää. Us kon, että voisin olla työntekijä

nä myös toisen henkilön alaisuu dessa, mutta en välttämättä kovin pitkään, Kunelius kertoo. – On myös ollut ihan uskoma tonta huomata, miten paljon pe rustamani yritys merkitsee täällä Multialla paikallisille. On pysäyt tävää nähdä, miten vakituiset asi akkaat kysyvät liikuttuneina, et tä jäähän Kalevantuli kuitenkin Multialle, vaikka me siirrymme kin sivuun. Kaupat tehtiin hyvil lä mielin senkin vuoksi, että uusi omistaja Göran Weber halusi pi tää Kalevantulen paikkakunnalla.

KESKISUOMALAINEN • 67

Tilaa tuttu ja turvallinen oman kylän taksi! Tunnistat meidät maakunnan väreistä.

KESKI-SUOMEN ALUETAKSI OY

0100 866 44 www.keskisuomenaluetaksi.fi

Paikallista osaamista! Meiltä asennukset laadukkailla tarvikkeilla © Lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoasennukset sekä -huolto © Ilmanvaihdon mittaukset ja -säätö © Ilmanvaihdon sekä viemäreiden kuvaukset © Lämmitysputkistojen sykehuuhtelut © Tarviketoimitukset © Ilmastointikanavien nuohous

Kysy rohkeasti tarjous!

LVI Oksanen & Hartikka Oy p. 050 502 8495

Muista kotitalousvähennys.

Jyväskylän kesäyliopisto järjestää kaikille avoimia koulutuksia eri elämänvaiheisiin. Tule täydentämään osaamistasi, edistämään opintojasi tai opiskelemaan omaksi iloksi. Tutustu koko syksyn 2018 ohjelmaan kesayo.jyu.fi

10.10. TYÖRETRIITTI Enemmän aikaiseksi vähemmällä työmäärällä. 5.10. AJANKOHTAISTA VAROJEN VEROTUKSESTA Perintö- ja lahjaverotus, varainsiirtoverotus, kiinteistöverotus ja tuloverotus. 11.10.- VOIMAVARAKESKEINEN PERHE– JA VERKOSTOTYÖN KOULUTUS Näkökulmia moniammatilliseen tiimityöhön. 11.10. HOITAVA HENGITYS -INTENSIIVIKOULUTUS Tutkittuun Buteyko-menetelmään pohjautuva Hoitava Hengitys HB ® -koulutus. 23.10. MYÖTÄTUNTOKESKEISEN PSYKOTERAPIAN OPPIMINEN OMAKOHTAISEN KOKEMUKSEN JA REFLEKTOIMISEN KAUTTA Työpaja on suunnattu ammattiauttajille eri aloilla. 26.10. MITÄ SUUN TERVEYDEN AMMATTILAISTEN TULISI TIETÄÄ YLEISSAIRAUKSISTA? Laaja kuva yleissairauksista, jotka jokaisen suun terveyden ammattilaisen on hyvä tuntea. 5.11. HUIPPUVALMENTAJAN OPIT KIEKKOKAUKALOSTA ESIMIESTYÖHÖN Mikä on Karri Kiven näkemys huipputiimin rakentamisesta ja esimiestyön merkityksestä. 13.11. SAATTOHOITO, KOHTI HYVÄÄ KUOLEMAA Koulutuksessa tarkastellaan saattohoitotyötä fyysisestä ja psyykkis-sosiaalisesta näkökulmasta. 17.-18.11. LUONTOYHTEYSMENETELMÄT OPETUSJA OHJAUSTYÖSSÄ Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä luontoyhteyden merkityksestä. 12.3.2019 MINUSTAKO TYÖNOHJAAJA? -INFO Työnohjaajakouluttaja Pekka Holm kertoo, mitä työnohjaus on ja mitä työnohjaajakoulutus sisältää.

p. 040 417 2883

Ikääntyvien yliopiston syksy käynnistyy 12.9. Ohjelmassa seminaareja eri aihealueilta, laaja kattaus kieliä sekä tietokone- ja älylaitekursseja. 25.-28.9. Parempia kuvia puhelimella ja tabletilla 1.10. / 2.10. Kuvat älylaitteesta paperille 2.-5.10. / 9.-12.10. Windows 10 -käyttäjän kurssi 2.-5.10. / 9.-12.10. Android-kännykkäkurssi 23.-26.10. Applen kännykät ja tabletit -kurssi 26.-30.11. Android-tablettikurssi 22.-30.10. Digitaalisen sukututkimuksen kurssi 13.-16.11. Kuvat järjestykseen ja kuntoon 13.-16.11. Kotisivujen sekä blogin teko -kurssi 19.-23.11. Kuvat kirjaksi -kurssi 27.-30.11. Pilvipalvelut käytännössä -kurssi

Lapset pääsevät tutustumaan tieteenaloihin kokeillen, innostuen ja yllättyen. Tarjonnassa englannin kielikerhoja, matikkakerhoja, koodauskerhoja ja paljon muuta! 2.10. Lasten tiernapoikaryhmä 8-14-vuotiaille Laulamisesta ja esiintymisestä kiinnostuneille 15.10.- Avaruusseikkailu -syyslomaleiri 2.-6.-luokkalaisille

Hallintotieteen opintoja 5-25 op TaY Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi 25 op UEF Sosiaalipsykologian perusopinnot 25 op UEF Tuotantotalouden opintokokonaisuus 5-25 op OY Ravitsemustieteen perusopinnot 25 op UEF

kesayo.jyu.fi kesayo@jyu.fi 044 760 3730

lvimoksanen@gmail.com lvishartikka@gmail.com

www.lvi-oh.fi | Haapakorventie 5, Suolahti

FORD TRANSIT KULJETUSTEN JÄTTILÄINEN

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

Ford Transitin huippuluokan luotettavuus, ajettavuus ja kuljetuskyky. Kuormatila jopa 15,1 m3. Suorituskykyinen 2.0 TDCi Ford EcoBlue -dieselmoottori, vääntö jopa 405 Nm. Valittavissa moottoritehot 130 hv tai 170 hv. Erinomainen vakiovarustelu mm. parkkitutkat edessä ja takana, vakionopeudensäädin, ilmastointi, lämmitettävä tuulilasi, etusumuvalot ja polttoainekäyttöinen lisälämmitin kauko-ohjauksella.

RAHOITUSTARJOUS

0,95 %

+ KULUT**

Koe ajossa Ford Transit – Kuljetusten jättiläinen!

www.ford.kayttoauto.fi Ford Transit -pakettiautomallisto alkaen 37.339,20 € (autoveroton suositushinta 32.820 € + arvioitu autovero CO₂-päästöillä 174 g/km 3.919,20 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit CO₂-päästöt 174–228 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–8,8 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. * 5 v. / 150 000 km -takuu (kaksi vuotta ilman kilometrirajoitusta) koskee uusia Ford Transit -tilaussopimuksia. **Korko 0,95 %, rahoitusesimerkki: kokonaishinta 20 000 € (sis. tk.), käsiraha 4 000 €, sopimusaika 60 kk, kk-erä 286,55 €, perustamismaksu 199 €, luoton määrä 16 199 €. Kk-erä sis. korko 0,95 % ja käsittelykulu 10 €/kk. Luottokustannukset yht. 1 193,18 €, luotto ja luottokustannukset yht. 17 392,18 €, todellinen luottohinta 21 193,18 € ja todellinen vuosikorko 2,91 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen rahoitusturvalla. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA ford.fi. Tarjous on voimassa 29.9.2018 saakka uusiin sekä esittelypakettiautoihin.

Leipomonkuja 7, Jyväskylä automyynti ark. 9–18, la 10–14, 014–3314 620 huolto ark. 7.30–18, 014–3314 640

varaosamyynti ark. 8–18, 014–3314 630 vauriokorjaamo ark. 9–16, 014–3314 644 KAYTTOAUTO.FI

TRANSIT KESKUS

KESKISUOMALAINEN • 68

Kokenut yrityskauppojen asiantuntija Antti Liimatainen sanoo, että yksin ei tarvitse yritystään myydä. Neuvonantaja voi olla yrittäjän tukena vaikka koko myyntiprosessin ajan.

Exit tulee omistajalle ennemmin tai myöhemmin Yrittäjä on oman yrityksensä paras asiantuntija, mutta yrityskaupassa kokeneen ammattilaisen neuvot ovat yleensä tarpeen. Yrityskaupan vetovastuun voi halutessaan myös ulkoistaa kokonaan. teksti ja kuva PASI RAHIKAINEN

YRITYSKAUPAT Yksi asia on väistämätön; yrityksen omista ja luopuu yrityksestään enemmin tai myöhemmin. Luopuminen voi tapahtua hallitusti tai hallitsemat tomasti. Hallitsemattomia tapo ja ovat muun muassa konkurssi, omistajan työkyvyttömyys tai se, ettei yritykselle ole löydettävissä ostajaa. Hallittuja tapoja ovat yri tyksen myynti, sukupolvenvaih dos tai pörssilistautuminen. On hyvä pysähtyä miettimään, kannattaako yrityksen myyntiä tai ostamista yrittää omin voimin. Yrittäjän arjessa on normaalisti kin tukena laaja kirjo asiantun tijoita, jotka voivat tuoda oman osaamisensa yrityskaupan eri vaiheisiin. Yrityksen myynti on useimmille ainutkertainen koke mus, joten myyjälle ei ole välttä mättä selvää, millaista neuvonan tajaa hän missäkin tilanteessa tar vitsee. Teknistä neuvonantoa yritys kauppaan tarjoavat muun muassa KHT-tilintarkastajat, juristit ja ve roasiantuntijat, myynnin neuvon antajat taas avustavat koko pro sessin ajan.

– Yrityskaupan vetovastuu on mahdollista myös ulkoistaa ko konaan, sanoo yritysjärjestelyi hin ja -kauppoihin erikoistuneen Vinanssi Corporate Financen joh taja Antti Liimatainen. Tällöin asiantuntija käy myyjän puolesta läpi potentiaaliset osta jat. Tärkeintä on ostajakandidaat tien valmius käyttää rahaa ja teh dä kaupat, ei suinkaan heidän lu kumääränsä. On kuitenkin tärke ää, että potentiaalisia ostajia on useita. – Ostaja luonnollisesti tavoitte lee tilannetta, jossa hän on ainoa neuvottelija. Tällöin valta on hä nellä. Jos ostajia on useita, myy jä hallitsee prosessia. Ostajalle on luotava todellinen kuva huuto kauppatilanteesta, jossa myös hä nen kilpailijansa ovat osallisina. Tämä auttaa kauppahinnan mak simoinnissa, Liimatainen muis tuttaa.

kumentaatio. Jos ostajat ilmaise vat kiinnostuksensa, he saavat al lekirjoitettavakseen salassapitoso pimuksen. Tämän jälkeen on vuorossa pe rusteellinen infopaketti, jossa on yrityksen oleelliset taloustiedot liiketoiminnasta ja tulevaisuu den näkymistä. Vasta tämän jäl keen kiinnostuneet ostajat tapaa vat myyjät. – Tapaamiseen on valmistau duttava huolellisesti. On harjoitel tava sitä, kuka puhuu ja mitä. Ta paamisessa on pystyttävä perus telemaan, miksi juuri tämä yritys olisi hyvä ostos, Liimatainen täh dentää. – Kokemattoman myyjän on vi susti varottava ylipuhumista, kos ka ammattimainen ostaja kyllä ta juaa sen ja liioittelu kääntyy itse ään vastaan, hän jatkaa.

Tapaaminen voi ratkaista

Yrityskaupan läpiviennille on laadittava realistinen aikataulu. Myyjän ei pidä hermostua, vaikka aikaa kaupan toteutumiseen voi kulua paljon.

Kun potentiaaliset ostajat on haa rukoitu, heille lähetetään anonyy misti hyvin valmisteltu myyntido

Aikaa varattava tarpeeksi

– Ostajan intressissä voi ol la kaupankäynnin pitkittäminen ja sitä kautta kauppahinnan ale neminen. Ammattimainen osta ja osaa pitkittää prosessia, jolloin myyjä väsyy ja pintaan nousee an taa mennä -fiilis. Tällöin kauppa hinta jää tavoitteesta, Liimatai nen huomauttaa. – Neuvottelut ovat usein ko vaa vääntöä. Myyjän asiantuntija voi pysyä tiukana, eli olla se ”pa ha poliisi”. Näin myyjän ja ostajan erimielisyydet eivät mene henki lökohtaisiksi.

Mahdollisuus myös epäonnistua Aina yrityskauppa ei pääty onnel lisesti. Epäonnistumiselle on usei ta syitä, mutta usein myyjä voi katsoa peiliin. – Jos luottaa liikaa yhteen os tajaan, eikä onnistuta, jää koko kauppa tekemättä. Myyntiin pi tää valmistautua huolellisesti ja hyvissä ajoin. Tämä koskee yri tyksen liiketoiminnan kehittä mistä ja talouslukuja, mutta myös myyjän henkistä tilaa. Jos pinna pettää tiukassa paikassa, menee

kauppa helposti ohi, Liimatainen sanoo. Omasta elämäntyöstä halutaan usein liian korkeaa hintaa, mutta samalla unohdetaan, että ostajal la ei ole tunnesiteitä firmaan. – Ostaja pyrkii löytämään syyn alentaa kauppahintaa. Tämän vuoksi kaikki oleellinen liiketoi mintaan liittyvä asia on kerrotta va avoimesti. Jos jotain piilottaa, se tulee kuitenkin lopulta ilmi, Liimatainen muistuttaa.

”Neuvottelut ovat usein kovaa vääntöä. Myyjän asiantuntija voi pysyä tiukana, eli olla se paha poliisi.”

KESKISUOMALAINEN • 69

Hyvä yrityskauppa ei kaadu rahoitukseen Finnveran rahoittamissa yrityskaupoissa on Keski-Suomessa tulossa ennätysvuosi. teksti ja kuva PASI RAHIKAINEN

FINNVERA Valmiin yrityksen ostaminen voi olla helpoin tapa ryhtyä yrittäjäksi, mutta kaupan tekoon tarvittava raha voi mie tityttää. Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen loh duttaa, että hyville yrityskaupoille löytyy Suomessa aina rahoitus. – Meidän roolimme on olla yh tenä yrityskaupan rahoittaja na. Ei tosin yksin tai edes päära hoittajana, vaan Finnveran osuus kaupassa jää aina alle 50 prosen tin ja yleensä selvästi, Vänttinen sanoo. Euroopan investointirahastos ta (EIR) on kahden–kolmen edel lisen vuoden aikana ohjattu Suo meen 1,2 miljardia euroa. Tuo ta rahoitusta ei jaeta suoraan yri tyksille, vaan se toimii pankkien ja muiden rahoituslaitosten kaut ta. Niissä yrityskaupoissa, joissa on mukana EIR:n rahaa, on Finn veran rahoitusosuus rajattu mak simissaan 30 prosenttiin. – Rahoituksen lisäksi Finnve ra on tukemassa ostajaa muun ra hoituksen saamisessa. Finnveran mukaantulo on usein avain koko yrityskauppaprosessin läpivien tiin, Vänttinen huomauttaa. Yrityskauppoja on monenlai sia: isoja ja pieniä, osakekauppoja, liiketoimintakauppoja, toimivan johdon tekemiä MBO-kauppoja ja monia muita. Vänttinen toteaa, että kahta sa manlaista kauppaa ei ole olemas sa. Kun miettii yrityksen ostamis ta tai myymistä, ensimmäinen mietittävä asia on se, millaisesta kaupasta on kysymys. – On tärkeää ottaa Finnvera ja muut rahoittajat mukaan proses siin mahdollisimman alkuvai heessa. Rahoittajille viime hetkel lä esitelty ota tai jätä -tilanne on kaikista huonoin. Silloin rahoitta ja monesti jättää, Vänttinen muis tuttaa.

Tulossa ennätysvuosi Finnvera on vahvasti mukana yri tyskauppojen toteutuksessa. Sekä vuosina 2016 että 2017 Finnve ra oli koko maassa osarahoittaja na noin tuhannessa yrityskaupas sa. Elokuun tilastojen perusteel la tänä vuonna ylletään samal le tasolle. – Me olemme yleensä mukana rahoitustarpeeltaan melko pienis sä kaupoissa. Isoissa yrityskau poissa pääomasijoittajien ja mui den rahoittajien rooli korostuu, Vänttinen sanoo. Finnveran Itä-Suomen alue johtajana Vänttisen vastuulla ovat Keski-Suomen, Pohjois-Sa von, Etelä-Savon ja Pohjois-Karja lan maakunnat. Maakuntien yri tyskauppojen lukumäärissä ja si tä kautta rahoitusten euromääris sä on eroja.

Aina kunnossa myytäväksi Vaikka yritystään ei lähivuosi na aikoisikaan myydä, pitää yri tystä hoitaa niin, että se on aina myyntikunnossa. Luopumiseen

Kummit tukena yrityskaupoissa Yrityskummeilta löytyy apua moneen asiaan, myös yritysten myyntiin ja ostamiseen. Vielä tämän vuoden puolella yritetään avata ostajille ja myyjille tarkoitettu oma kohtaamispaikka Yrityskummi-portaaliin. teksti ja kuva PASI RAHIKAINEN

”Finnveran osuus kaupassa jää aina alle 50 prosentin ja yleensä selvästi”, Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen sanoo. kannattaa laatia pitkän aikavälin suunnitelma. Yritysten elinkaa reen kuuluu luopuminen ennem min tai myöhemmin. Joko vapaa ehtoisesti tai pakosta yrittäjän ikääntymisen tai viimeistään kuo leman jälkeen. – Luopumisen pitää olla aina yrityksen tulevaisuuden strategi assa agendalla. Tasesuunnittelu on hyvä aloittaa kolmesta viiteen vuotta ennen kauppaa. Taseesta kannattaa siivota turhat omistuk set ja veronalainen käyttöomai suus, jotta kaupanteon jälkeen yri tyksen tase ei rasita jatkajaa tar peettomasti, Vänttinen sanoo. – Suunnitelmia ei kannata laa tia yksin vaan yhdessä asiantunti joiden kanssa. Esimerkiksi Finn veran yritysneuvojat toimivat lä hellä yrittäjän arkea ja heillä on näkemystä oikeista tavoista toi mia. Heillä voi myös olla tietoa hyvistä ostajista. Ostaja voi esi merkiksi olla nykyinen kilpailija, joka hakee yrityskaupalla kasvua tai synergiaa, hän jatkaa.

Osaaminen ratkaisee Ostajan kannalta valmis firma tai liiketoiminta voi olla helpoin tapa yrittäjyyteen. Rahoituspäätöstä mietittäessä Finnveraa kiinnosta vat etenkin ostajan tausta, yrittä jäosaaminen sekä toimialan tun temus. – Me pohdimme sitä, onko osta jalla edellytyksiä kannattavaan lii ketoimintaan. Jos yrittäjäksi aiko van osaaminen ei riitä, ei kauppa välttämättä siihen kaadu. Osaa

mista voi aina ostaa, mutta mi tä pienempi yritys, sitä enem män yrittäjän oma osaaminen ko rostuu. Yrittäjän osaaminen on keskeinen menestymisen avain, Vänttinen muistuttaa. – Yrittäminen on kokonaisval taista. Yrittäjältä vaaditaan sitke yttä ja vastuullisuutta, mutta yrit täjyyden ja toimialan osaaminen ovat tärkeimmät, hän lisää.

Elokuun 20. päivään mennessä Keski-Suomessa oli tänä vuonna tehty

YRITYSKUMMIT Yrityk sen ostamista tai myymis tä pohtivan ei kannata olla yk sin. Asiantuntija-apua on saa tavilla, mutta kaikki eivät eh kä huomaa kääntyä Keski-Suo men Yrityskummit ry:n puo leen. Aluekummi Raimo Saarinen kertoo, että yritysten myy jät ovat toistaiseksi ottaneet os tajia hanakammin yhteyttä kummeihin. – Yrittäjän ikääntyminen on yksi syy yhteydenottoon. Kun yrittäjä on myymässä yritys tään, mahdollisesti elämäntyö tään, kaikki eivät halua kertoa siitä heti julkisesti, varsinkaan pienillä paikkakunnilla. Nuo ret taas ovat joskus liiankin vä littömiä ja luottavaisia. Olen monelle sanonutkin, että ihan kaikkea ei kannata huudella julkisesti, Saarinen muistuttaa. Yrityskauppaprosessi voi daan käynnistää keskusteluil la kokeneen kummin kanssa, ja yrityskummi voi olla myy jän tai ostajan tukena koko kau pantekoprosessin ajan, Saari nen sanoo. – Neuvonta vaatii erikois osaamista. Kaikilla Keski-Suo men kummeilla ei ole vielä tar vittavaa kokemusta, mutta jo kaiselle yritystään myyvälle tai ostavalle löytyy henkilö, joka voi auttaa, hän jatkaa. Kummit kouluttautuvat jat

”Kun yrittäjä on myymässä yritystään, mahdollisesti elämäntyötään, kaikki eivät halua kertoa siitä heti julkisesti, varsinkaan pienillä paikkakunnilla.”

kuvasti. Kummeiksi on vii me kuukausina ilmoittautunut useita henkilöitä, joilla on ko kemusta yrityskauppojen läpi viennistä. He siirtävät jatku vasti tietotaitoaan muille, sil lä jokaisessa tapauksessa koke neen kummin mukana on op pimassa joku vähän ”vihreäm pi kummi”.

Kauppaosio tulossa Yrityskummi-portaaliin Keski-Suomen Yrityskummien iso ponnistus on tulossa oleva kauppaosio Yrityskummi-por taaliin, jonka on tarkoitus hel pottaa yritystä myyvien ja osta mista pohtivien kohtaamista. Saarisen mukaan kauppaosio on tarkoitus avata käyttöön vie lä tämän vuoden aikana. – Portaalin kautta yrityk sen myyntiä pohtiva ohjataan suoraan asiaan erikoistuneil le kummeille. Portaali saattaa kaupanteon osapuolet yhteen, joten neuvottelut pääsevät käyntiin nopeasti, hän kertoo. Lisäykset nykyiseen portaa liin eivät ole vielä valmiita. Työn loppuunsaattamiseen tar vitaan ulkopuolista apua. Saa rinen on luottavainen siihen, että tarvittava raha osion avaa miseen löytyy. – Yhteistyö yrittäjäyhdistyk sen kanssa on tuonut kummeil le lisää näkyvyyttä. Siitä lähe tän Keski-Suomen Yrittäjien toimistolle ison kiitoksen, Saa rinen sanoo. – Olemme kiertäneet Kes ki-Suomen Yrittäjien tilaisuuk sissa eri puolilla Keski-Suomea kertomassa kummitoiminnas ta, ja vastaanotto on aina ol lut positiivinen. Olemme saa neet maakunnasta uusia asiak kaita eli ”kummitettavia”, mut ta myös uusia kummeja. Yh teistyötä syntyy, kun tullaan tu tuiksi, hän lisää.

sellaista yrityskauppaa, joissa Finnvera oli ollut osarahoittajana. Pohjois-Savossa luku oli

ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Keski-Suomessa yrityskauppojen kappalemäärä on noussut

prosenttia ja euromäärässä

prosenttia vuoden 2017 elokuuhun verrattuna.

Aluekummi Raimo Saarinen sanoo, että yrityskummit voivat toimia tukena koko yrityskauppaprosessin ajan. Yrityskauppojen edistämiseksi KeskiSuomen Yrityskummit ry aikoo avata kuluvan syksyn aikana ostajien ja myyjien kohtaamispaikan portaalin.

KESKISUOMALAINEN • 70

KeHO Areenassa ja Kasvu Open Karnevaalissa nostetaan esiin maakunnan hyvinvointiosaaminen Pk-yritysten kasvua vauh dittavan Kasvu Openin pää töstapahtuma Kasvu Open Karnevaali järjestetään 24.– 25.10. Jyväskylän Paviljon gissa ja se on kaikille avoin tapahtuma. Tänä vuonna Keski-Suomen Hyvinvoin nin Osaamiskeskittymä KeHO on mukana tapahtu massa kumppanina omalla KeHO Areena -tapahtumal la sekä näkymällä World Sa ving Innovations -alueella

omalla ständillä ja puheen vuoroilla. KeHO Areena -tapahtu ma toteutetaan keskiviikko na 24.10. klo 11.30–14.30 aikana ja siihen kutsu taan mukaan kaikki Kasvu Openin Future Health and Wellbeing -polulla vuosien aikana olleet yritykset. Ta pahtumassa yritykset saa vat ratkaistavakseen maa kunnassa tunnistettuja hy vinvointihaasteita. Ratkai

sut esitetään käänteisessä pitchauskisassa ja parhaat palkitaan KeHOn asiantun tijoista kootun tuomariston päätöksellä. KeHO Areenaan kuu luu myös paneelikeskuste lu, joka tarttuu hyvinvoin nin teemoihin uudenlaisel la otteella. Ilmoittautuminen yrityk sille ja järjestöille on käyn nissä.

Vuokrattavana Varasto-myymälähalli

Jaettavissa oleva 1500 m² logistisesti huippupaikalla sijaitseva tila Palokan Kirrissä. Rakennus on hyväkuntoinen. Kolme nosto-ovea ja n. 800 m² korkea varasto-osa sekä 500 m² TAI 250 + 250 m² myymälä mahdollistavat monenlaisen toiminnan MYÖS KORJAAMO, TUOTANTO. 7 km Jyväskylästä ja sijainti 4-tien tuntumassa, ”Suomen parhaan” moottoritieliittymän kohdalla luovat edellytykset toimintaan. Jos kiinnostuit koko tilasta tai OSASTA ota yhteyttä puh. 0400 653752 tai katso lisätietoa osoite tori.fi osastossa: Liikkeille ja yrityksille.

VUOKRA suunnitellaan yhdessä pitkäaikaisen liiketoiminnan toteuttamiseksi heti oikealle tasolle!

”Terveysalan yrittäjä ei ole uhka kenellekään” SOTE Lääkäripalveluyri tykset ry:n (LPY) mukaan sote-keskustelu vinoutuu pahasti, jos viitataan pää sääntöisesti alan suuriin yrityksiin. LPY:n toimin nanjohtaja Ismo Partanen muistuttaa, että valta osa terveyspalvelualan yri tyksistä on pieniä, alle kym menen henkeä työllistäviä. Alalle syntyy myös startupja kasvuyrityksiä. – Asiasta muistuttaminen on tärkeää siksi, että use at sote-keskustelijat näke vät yksityisen palvelutuo tannon suurena uhkana jul kiselle palvelujärjestelmäl le. Lisäksi keskustelussa vii tataan lähes pääsääntöises ti alan suuriin yksityisiin. Tällöin keskustelu vinoutuu pahasti, Partanen toteaa. Partasen mukaan tyypilli nen terveyspalvelualan yrit täjä on ammattilainen, joka tekee ankarasti työtä ja työl listää itsensä lisäksi muuta man muun henkilön. – He ovat juuri sellaisia perusyrittäjiä, jollaisia Suo meen haluttaisiin lisää. Yh teiskunnan pitää huoleh tia, että myös näillä yrityk sillä on edellytykset toimia. Terveyspalvelualan yrittä jä ei ole uhka kenellekään – päinvastoin, Partanen sa noo.

– Mitään tukirahaa yksi tyisille alan yrityksille ei ol la vaatimassa, mutta pal veluiden järjestämisestä vastaavien viranomais ten pitää käyttää laajem min yksityisiä palvelui ta julkisen palvelutuo tannon tukena ja täy dentäjänä. Se olisi kan salaisten ja koko yhteis kunnan etu, kertoo Tii miken / Vääksyn Lääkäri keskus Oy:n toimitusjohtaja ja LPY:n hallituksen jäsen Tiina Wangel.

Yrityksiä hyödynnetään liian vähän Nykyisin sosiaali- ja ter veyspalveluiden järjestämi sestä vastaavat kunnat ja osittain kuntayhtymät. Jär jestämisvastuu ei kuiten kaan tarkoita sitä, että nii den pitäisi tuottaa kaikki palvelut itse. Palveluita voi ja kannattaa hankkia yri tyksiltä ja järjestöiltä aina silloin, kun se on edullisem paa tai vaikuttavampaa. – Yritysten tarjoamia pal veluita hyödynnetään kui tenkin aivan liian vähän. Esimerkiksi terveyspalve luista kunnat ja kuntayh tymät hankkivat vain noin viisi prosenttia yksityisil tä tuottajilta, LPY:n toimin nanjohtaja Partanen sanoo.

PIXABAY

Palveluseteleitä on voinut käyttää myös terveyspal veluissa jo vuodesta 2009 lähtien. Kokemukset palve luseteleistä ovat olleet hy viä, mutta Partasen mu kaan niiden käyttö on silti ollut vähäistä: vain alle pro sentin luokkaa julkisten ter veyspalveluiden kokonais määrästä. – Kunnilla on paljon te hostamisen varaa yksityi sen sektorin terveyspalve luiden käytössä. Niiden kannattaa hyödyntää yk sityisen sektorin resursse ja ja osaamista järjestämis vastuunsa toteuttamiseksi. Oman tuotannon kustan nukset pitää selvittää ensin ja käyttää yksityisiä toimi joita aina, kun se on perus teltua, Tiina Wangel esit tää. Lähde: Suomen Yrittäjät

Anna automaatin hoitaa hommat.

usi jopa

Asiakaset

4 000 €

Nyt automaattivaihteisto pakettiautomalleihin vain 499 €* Monipuolisesta ja palkitusta mallistostamme löydät ratkaisun jokaiseen kuljetustarpeeseen. Nyt saat automaattivaihteiston Crafter-, Transporter- ja Caddy-pakettiautomalleihin hintaan 499 €. Tutustu laajaan ja monipuoliseen automaattivaihteistovalikoimaan meillä ja osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi.

Paras kuljettaa varmasti. Caddy-umpipakettiauto automaattivaihteistolla alk. 27 333 €, CO2-päästöllä 131 g/km. Crafter-umpipakettiauto automaattivaihteistolla alk. 41 420 €, CO2-päästöllä 192 g/km. Transporter-umpipakettiauto automaattivaihteistolla alk. 39 507 €, CO2-päästöllä 156 g/km. Caddy-, Crafter- ja Transporter-automaattimalliston yhdistetty EU-kulutus 5,0–7,7 l/100 km, CO2-päästöt 121–203 g/km.Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein. *Automaatin lisähinta 499 €, verrattuna vastaavaan etuvetoiseen manuaalivaihteiseen malliin vakiovarustein. Tarjous koskee etuvetoisia umpipakettiautomalleja. Mahdolliset lisävarusteet voivat vaikuttaa CO2-arvoon ja automaatin lisähintaan.

Jyväskylän Autotarvike Oy Aholaidantie 2, Jyväskylä, hyötyautomyynti 0207 751 545 Automyynti: ma-pe 8.30–17, la 10–14, www.jklautotarvike.fi

Volkswagen Hyötyautot Pasi Majamaa 0207 751 547 Miika Viskari 0207 751 548 Aimo Rajasärkkä 0207 751 546

Puhelun hinta 0207-alkuisiin yritysnumeroihimme lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 6,91 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis.alv. 24 %).

KESKISUOMALAINEN • 71

”Yrityspörssin verkkosivuilla vierailee tällä hetkellä lähes 45 000 kävijää kuukaudessa”, kertoo Meri VarkoiAnhava.

Miten tehdä yrityksestä houkutteleva ostajalle? Yrityspörssin omistaja Meri Varkoi-Anhava tietää, millaisessa kunnossa yrityksen tulee olla, jotta se menee kaupaksi. teksti OSKARI VILLANEN henkilökuva STUDIO MUSTA & VALKOINEN kuvankäsittely MARTTI HÄNNINEN

YRITYSPÖRSSI Meri VarkoiAnhava hankki omistukseen sa Yrityspörssin Suomen Yrittäjil tä viime keväänä. Yrityspörssi toi mii alustana yrityskaupoille, joka mielenkiintoisesti oli myös Yritys pörssin kohtalo, kun Varkoi-An hava päätti hankkia Yrityspörssin Suomen Yrittäjiltä. – Olin harkinnut yrittäjäksi ryh tymistä jo useamman vuoden ajan. Houkuttelevimmalta vaih toehdolta tuntui olemassa ole van yrityksen ostaminen, jossa lii ketoimintamalli oli jo todettu toi mivaksi ja sitä pääsi heti kehit tämään eteenpäin. Tältä pohjal ta päädyin hankkimaan Yritys pörssin Suomen Yrittäjiltä yhdes sä neljän muun osakkaan kans sa. Suomen Yrittäjät omistaa edel leen siivun Yrityspörssistä, Var koi-Anhava sanoo.

Miten yritykset käyvät kaupaksi? Yrityspörssin verkkosivuilla vie railee tällä hetkellä lähes 45 000 kävijää kuukaudessa. Varkoi-An hava on oikea henkilö kertomaan,

millaiset yritykset herättävät osta jan mielenkiinnon ja mitä yrityk sen myyntiä harkitsevan yrittäjän tulisi ottaa huomioon ennen yri tyksen laittamista myyntiin. – Yrityksen ostaja miettii aina tulevaisuutta ja sitä, minkälaista tuottoa yritys voi tehdä tulevina vuosina. Ostaja taas haluaa tie tää, millainen potentiaali yrityk sen liiketoiminnalla on. On tär keää sekä ostajan että myyjän nä kökulmasta, että yrityksen liike toimintaa ei ole lähdetty ajamaan alas vaan pikemminkin päinvas toin. – Ostajalle huomattavasti hou kuttelevampia ovat yritykset, jotka

”Potentiaaliselle ostajalle tulee tarjota mahdollisuus tutkia ja läpivalaista ostokohteena oleva yritys.”

ovat liiketoiminnallisesti ajan ta salla ja joita on kehitetty jatkuvas ti, Varkoi-Anhava kertoo. Jotta yrityksen myyminen on nistuu, on tärkeää kiinnittää huo miota viestintään. Tiedon siitä, että yritys on myytävänä, tulee ta voittaa ostajaehdokkaat mahdolli simman laajasti. On myös mietit tävä, mikä yrityksestä tekee kiin nostavan ja kerrottava siitä ostaja ehdokkaille. Kun ostajaehdokkaita on löyty nyt, he tyypillisesti haluavat pe rehtyä ostettavaan yritykseen lä pikotaisin ennen kaupantekoa. Avoimuus on avainsana yritys kauppojen kohdalla, mutta ennen tietojen luovuttamista on suositel tavaa laatia salassapitosopimus. – On tärkeää, että dokumen tointi on kunnossa. Sopimusten ja kirjanpidon on oltava ajan tasalla. Potentiaaliselle ostajalle tulee tar jota mahdollisuus tutkia ja läpiva laista ostokohteena oleva yritys. – On myös tärkeää, että myytä vä yritys ei ole liian vahvasti hen kilöitynyt yrittäjään. Jotta yritys kauppa onnistuu, tulee hinta-ar

vion olla kohdallaan ja mahdolli simman realistinen, Varkoi-Anha va selventää.

Yrityskauppojen suosio kasvussa Yrityskauppojen suosio jatkaa kas vuaan. Yrityspörssiin on tullut myyntiin viime vuoteen verrattu na lähes kaksinkertainen määrä yrityksiä. Selkeitä alakohtaisia trendejä ei ole näkyvissä niin, että jonkin tietyn alan yrityksiä myytäisiin enemmän kuin toisia. – Myytäviä yrityksiä löytyy lai dasta laitaan. Yrityspörssissä nä kyy oikeastaan aivan samoja tren dejä, joita muualla yhteiskunnas sa ja yrityskentällä on nähtävissä, Varkoi-Anhava sanoo. Eläköityvien yrittäjien mää rä on kasvussa ja toisaalta esi merkiksi myytävien verkkokaup pojen määrä on lisääntynyt. Jon kin verran Yrityspörssissä hae taan myös toisia yrittäjiä eli ei ol la itse luopumassa kokonaan yri tyksestä, vaan haetaan kumppa nia rinnalle.

– Taksilain muutos aiheut ti pientä aktivoitumista taksialan yritysten kohdalla, mutta myytä viä kohteita on todella monialai sesti. Selvästi eniten Yrityspörs sissä myydään edelleen ravinto la-alan yrityksiä. Yhdistävä teki jä myytävillä yrityksillä on niiden koko, sillä kaikki meidän kaut tamme myytävät yritykset ovat pieniä yrityksiä, Varkoi-Anhava kertoo. Yrityspörssin tulevaisuus näyt tää varsin valoisalta. Yrityskaup pojen suosio jatkaa kasvuaan ja uusia yrittäjyyden muotoja syn tyy, mikä väistämättä näkyy myös Yrityspörssin ilmoituspalstoil la. Esimerkiksi hiljattain on lai tettu myyntiin ensimmäistä ker taa bloggaus- ja vloggaus-liiketoi minta. – Tavoitteemme on helpottaa yrityskauppoja pienille yrityksil le ja tehdä yrityksen ostamisesta houkuttelevampi tapa ryhtyä yrit täjäksi. Haluamme tarjota tehok kaan väylän pk-yrittäjille oman yrityksensä myymiseen, VarkoiAnhava linjaa.

KESKISUOMALAINEN • 72

Kolumni KOLUMNI

Petri Salminen Puheenjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät petri.salminen @salminen-tikka.fi

Omistajanvaihdokset säteilevät hyvinvointia ympäristöönsä Yritysten tarve löytää uusia jatkajia on ollut median otsikoissa kiihtyvään tahtiin. Toisaalta tehtyjä yrityskauppoja rummutetaan näkyvästi - etenkin verotietojen julkistuspäivinä. Sekä yrittäjien ikääntymisestä johtuva tarve löytää yrityksille ostaja että start upien ja jo pidempään tervettä liiketoimintaa tehneiden yritysten myynti pääomasijoittajille tai suurille yhtiöille ovat yrityskentän todellisuutta. Yrittäjäjärjestössä on jo vuosia tehty töitä tietoisuuden herättämiseksi siitä, että Suomessa on kasvava joukko - tällä hetkellä jo yli 80 000 - yli 55-vuotiaita yrittäjiä. Osaltaan ikääntyvien yrittäjien määrän kasvu johtuu siitä, että yhä useammin pitkän työuran toisen palveluksessa tehneet ammattilaiset haluavat toteuttaa unelmiaan, intohimoaan ja ammattitaitoaan yrittäjinä. Olipa kyse sitten jo kymmeniä vuosia yrittäjänä toimineesta tai vasta hiljattain yrityksensä perustaneesta ikääntyvästä yrittäjästä, niin emme voi paeta sitä tosiasiaa, että iän karttuessa yrittäjän on pakko luopua yritystoiminnastaan – joko eläköitymisen tai ihmiselämään kuuluvan väistämättömän kiertokulun vuoksi. Ellei jatkajia yrityksille siis löydy, olemme 10-15 vuoden sisällä tilanteessa, jossa yhä useampi yritys joutuu lyömään ovet lopullisesti säppiin. Pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan loppuminen taas tarkoittaa etenkin pienemmillä paikkakunnilla tärkeiden työpaikkojen ja elinvoimaa ylläpitävien palvelujen poistumista. Asia on siis koko yhteiskunnan yhteinen. Kuten alussa mainitsin, ei yrityskauppojen maailma ole suinkaan pelkkiä ongelmia ja uhkakuvia. Yrityskauppoja tehdään jatkuvasti ja vieläpä kiihtyvään tahtiin, mikäli yrityskauppojen ammattilaisten havaintoja on uskominen. Terveet ja hyvin hoidetut

yritykset kyllä löytävät ostajan. Meidän yrittäjien pitäisi aika ajoin tarkastella yrityksiämme mahdollisten ostajien silmin. Yrityksen pitää olla ajassa kiinni sekä teknologian että osaamisen puolesta. Yritys ei liioin saa olla liian sidoksissa yrittäjähenkilöön, sillä vaikea on ostajan ostaa toimintaa, josta bisnes katoaa entisen omistajan myötä. Yrityksiä ostetaan myös niissä olevan poikkeuksellisen osaamisen tai asiakassuhteiden vuoksi. Toiset yritykset haluavat yrityskauppojen myötä ostaa itselleen jotain, mitä heiltä itseltään puuttuu tai mikä kehittää heidän toimintaansa. Etenkin nopeasti kasvaneiden startupien osalta kyse on usein juuri tästä. Tällöin syntyy otsikoita, joissa kauppasummat ovat korkeita ja aiheet mediaseksikkäitä. Olipa onnistuneen omistajanvaihdoksen kauppasumma minkä suuruinen tahansa, niin usein siitä syntyy positiivisten vaikutusten kierre. Myytävän yrityksen toiminta jatkuu ja saa uutta vauhtia kehittymiseen. Yrityksestään luopuva yrittäjä taas saa tekemälleen työlle ja ottamalleen riskille korvauksen, kenties myös turvan ansaituille eläkepäivilleen. Huomionarvoista on myös se, että yhä useammin yrityksensä myyneet eivät suinkaan jää lepäämään laakereilleen, vaan lähtevät aktiivisesti sijoittamaan sekä pääomiaan että osaamistaan muihin pieniin yrityksiin. Varsin usein nämä sijoitukset kohdistuvat lähialueella toimiviin yrityksiin, sillä yrittäjäluonteeseen kuuluu halu olla aktiivisesti läsnä yrityksen arjessa. Näin yrityskaupat säteilevät runsaasti hyvää ympärilleen. Olkaamme siis iloisia onnistuneista yritysjärjestelyistä, ne ovat lopulta koko yhteiskunnan etu.

”Ellei jatkajia yrityksille siis löydy, olemme 10-15 vuoden sisällä tilanteessa, jossa yhä useampi yritys joutuu lyömään ovet lopullisesti säppiin.”

TERÄS-MEKANO OY

AVOIN. JUURI SINULLE.

Ohutlevytuotteiden valmistusta teollisuuteen ja rakentamiseen.

Lävistys, leikkaus, särmäys/kanttaus, hitsaus, maalaus ja kokoonpano. Tuotantomme: • metallilistat, kynnykset, suojakotelot • julkisivukasetit ja fasetit • tarkastusluukut • levytyökeskustyöt Valmistamme tuotteemme asiakkaan mukaan, eri raaka-aineista. Myös kotitalouksille. K-S Teräsmekano Oy

AVOIN.JYU.FI

Puuppolantie 125, 40270 PALOKKA

Puh. 010 396 7200 mekano@elisanet.fi www.terasmekano.fi

KESKISUOMALAINEN • 73

Oppisopimuksella joustavasti työelämään Ammatillisen koulutuksen uudistus vuoden alussa toi mukanaan entistä laajemmat mahdollisuudet oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyölle. teksti NIINA LUTTINEN kuva TERO TAKALO -ESKOLA

KOULUTUS Koulutussopimuk sen ja oppisopimuksen yhdistel mä tarjoaa opiskelijalle jousta van polun työelämään ja yrityk selle kätevän tavan kasvattaa uu sia osaajia. Kankaan paperitehtaan alas ajosta alkunsa saanut Serviplan Oy huoltaa ja asentaa teollisuu den koneita omissa toimitiloissa Jyväskylässä sekä asiakkaan tuo tantolaitoksilla ympäri Suomea. Voimakkaasti laajentuneessa yri tyksessä eletään nyt hallitun kas vun vaihetta. Toimitusjohtaja Antti Havukainen pohtii työvoiman saatavuutta ja henkilöstön eläköitymistä.

– Meillä on kiire saada nuoria oppiin, jotta voidaan siirtää osaa minen eteenpäin. Näissä hom missa koulussa oppii perustaidot, mutta ammattilaiseksi kasvetaan työn äärellä.

Helppo järjestely Serviplan palkkasi uusimman op pisopimusopiskelijan kesällä, kun Havukaisen oma poika Mikko ha lusi tehdä tutkinnon loppuun op pisopimuksena. Mikko suorittaa Gradia Jyväskylässä kone- ja tuo tantotekniikan perustutkintoa. – Vihdoin tuntuu siltä, että oma ala on löytynyt. Koulussa suhtau

duttiin joustavasti, kun vaihdoin koulutusalalta toiselle ja myös nyt, kun halusin tehdä tutkinnon loppuun oppisopimuksella, kertoo Mikko Havukainen. Myös isä-Ant ti on järjestelyyn tyytyväinen. – Oppisopimuksen tekeminen sujui todella jouhevasti. Pystyim me vaikuttamaan sisältöön ja va litsemaan meille tärkeitä opinto kokonaisuuksia. Kaikki päätökset tulivat nopeasti. Saamme myös koulutustukea.

Matala kynnys palkkaamiseen Oppisopimus on hyvä väylä on nistuneeseen rekrytointiin.

gradia.fi

Serviplanin toimitusjohtaja Antti Havukainen näkee oppisopimuksen hyvänä väylänä uusien osaajien rekrytointiin. – Siinä pääsee tutustumaan ja näkee, onko henkilö sopiva kysei seen työtehtävään ja yritykseen. Perinteisellä hakumenettelyllä kynnys palkkaamiseen on selväs ti isompi. Oppisopimuksella aloittavalla on hyvät uranäkymät. – Meillä työnjohtajat ovat ot taneet opiskelijat vastaan hyvin. Haastetta ja mielenkiintoisia teh

täviä saa lisää sitä mukaa, kun niitä on valmis ottamaan. Opiskelijat tuovat mukanaan myös kansainvälisiä valmiuksia. – Meillä pääsee maailmalle reis suhommiin, mutta kielitaitoa tar vitaan usein myös asiakkaan työ ympäristössä kotimaassa. Nuor ten kielitaito ja kansainväliset val miudet on hyväksi havaittu, Ha vukainen toteaa.

ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA Gradian työelämä- ja yrityspalvelut – henkilöstön osaamisen kehittämisen ja uusien osaajien täsmäkouluttamisen kumppanina! Työelämä- ja yrityspalvelut puh. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi

Porukka bisneksen tekijoille yrittajat.fi tulemukaan

KESKISUOMALAINEN • 74

Kuuloxin toimitusjohtaja Tommi Sipilä ja yrityksen isoin investointi: 30 000 euron 3D-tulostin.

Yrityskaupalla uuteen nousuun Kun ajatus omasta yrityksestä alkaa kutkutella, on yleensä kaksi vaihtoehtoa: lähteä nollasta ja perustaa uusi tai ostaa valmis jo toimiva yritys. Tommi Sipilä päätyi jälkimmäiseen ja osti jyväskyläläisen Kuuloxi Oy:n koko osakekannan. teksti ja kuvat PASI RAHIKAINEN

KUULOXI Tuotannollista toimin taa, myyntiä ja markkinointia se kä mahdollisuus hyödyntää uut ta teknologiaa. Näiden kriteerien piti täyttyä, kun Tommi Sipilä et si itselleen sopivaa yritystä ostet tavaksi. Alku ei kuitenkaan paljoa luvannut. – Julkisista yrityspörsseistä ei löytynyt mitään kiinnostavaa, jo ten otin suoraan yhteyttä yritysvä littäjiin ja kysyin, mitä on myyn nissä. Odotin saavani kymmeniä vaihtoehtoja, mutta niitä tulikin vain neljä. Niistä kaksi valikoitui loppusuoralle, Sipilä kertoo. Näistä toinen oli jyväskyläinen yksilöllisiä korvakappaleita kuu lokojeisiin ja kuulonsuojaukseen maahantuonut ja valmistanut Kuuloxi Oy. Sipilällä ei kuiten kaan ollut alan kokemusta. Siksi hän ensin ajatteli, että hänellä ei ole yritykselle mitään annettavaa ja oli jo hylkäämässä koko asian. – 3D-tulostus oli minulle tuttu ala, ja kun hoksasin sen mahdolli suudet korvakappaleiden valmis tuksessa, syntyi ajatus yrityksen uudesta suunnasta, hän toteaa. Ennen kuin kaupantekoon päästiin, tarvittiin monta palave ria myyjän kanssa. Piti selvittää,

mitä Kuuloxin liiketoiminta oi keasti on ja miten sitä voi kehit tää. Yrityksen talousluvut perat tiin tarkkaan ja Sipilä teki myös omia selvityksiä. Tukea hän sai muun muassa tilintarkastajalta, Keski-Suomen Uusyrityskeskuk sesta, Finnverasta ja pankista. – Kun rahoittajatkin uskoivat asiaan, päätin pistää kaiken oma kotitaloa myöten kiinni ja tein kaupat kesäkuun 2017 lopussa. En tiedä oliko kyse rohkeudes ta vai hullunrohkeudesta, kolmen lapsen perheenisä huokaa.

Perehdytys on tärkeää Omistajanvaihdos toteutettiin osakekauppana eli Sipilä osti it selleen koko yrityksen osakekan nan. Liiketoimintakauppaa hän ei harkinnut, koska terveysalalla ytunnuksen vaihtaminen ei ole jär kevää. Se olisi merkinnyt sitä, että kaikki sairaaloiden kanssa tehdyt sopimukset olisi pitänyt neuvotel la uusiksi. – Osakekaupassa uudelle omis tajalle tulee kaikki, myös riskit. Kuuloxi oli hyvin hoidettu yritys, eikä luurankoja ole kaapeista löy tynyt, Sipilä kuvailee.

Kauppasopimukseen kirjattiin sisään myös perehdytys. Entinen yrittäjä sitoutui olemaan mukana ensimmäiset kuusi kuukautta ja senkin jälkeen tarvittaessa puheli men välityksellä. – Vanha yrittäjä kannattaa si touttaa siirtymävaiheen ajaksi. Pienissä yrityksissä asiakassuh teet usein henkilöityvät. Me laa dimme yhdessä kirjeen asiakkail le ja kiersimme tekemässä uu den yrittäjän naamaa tutuksi. Työ kannatti, sillä yrityksen kaik ki vanhat asiakkaat ovat edelleen mukana, Sipilä kertoo. Kuuloxin suurin asiakas on Kes ki-Suomen sairaanhoitopiiri. Kil pailutuksen kautta asiakkaina on myös muita sairaaloita ja yksityi siä lääkäriasemia eri puolilta Suo mea. Loput myynnistä tulee yk sityishenkilöiltä, yrityksiltä sekä kuulokojeiden maahantuojilta.

ta. Nyt lähes koko tuotanto tapah tuu Jyväskylän keskustan pienes sä tehtaassa. Yrityksen toiminta on laajen tunut kuulontutkimukseen ja uu simpana mukaan ovat tulleet uniapneapotilaiden hoidon aloi tukset CPAP-laitteilla. Myös yri tyksen ilme uudistui ja verkko kauppa avattiin. Muutoksen ovat mahdollistaneet toiminnan säh köistäminen ja 3D-tulostus. Uusi toimintatapa näkyy työn tekijämäärän kasvuna. Yrittä jä mukaan lukien Kuuloxin hen

Tuotanto siirtyi Jyväskylään Kuuloxi Oy:n toiminta on ensim mäisen kaupan jälkeisen vuo den aikana mullistunut täysin. Ai kaisemmin korvakappaleita val mistettiin käsityönä Jyväskyläs sä, mutta iso osa tilattiin Saksas

Asiakkaan toiveet voidaan ottaa huomioon. Korvakappaleita saa eri värisinä ja vaikka timantein koristeltuina.

kilövahvuus on viisi työntekijää ja kuudennen, toisen audiono min eli kuulontutkijan, rekrytointi on loppusuoralla. Kaikki nykyiset työntekijät ovat uusia. – Osaava henkilöstö on pie nen yrityksen voimavara. Meillä ei pelkkä osaaminen riitä vaan jo kaisen työntekijän on sopeudut tava porukkaan ja oltava valmis tekemään kaikkia töitä. Odotan myös innovointia ja yrittäjämäis tä ajattelua. Asiakaspalvelu on, totta kai, koko toiminnan ydin, Si pilä listaa.

KESKISUOMALAINEN • 75

3D-tulostus toi vauhtia tuotantoon Kuuloxi Oy:n päätuotteita ovat yksilölliset korvakappa leet, joita käytetään kuuloko jeissa, kuulonsuojauksessa ja vaikka musiikin kuuntelus sa. 3D-mallinnus ja -tulostus ovat merkinneet paitsi tuo tannon siirtymistä Saksasta Jyväskylään, myös tuotannon huomattavaa nopeutumista. – Saksasta tilattaessa asia kas joutui odottamaan korva kappaletta 10–12 vuorokaut ta. Nyt me saamme tuotteen asiakkaalle jopa kolmessa tunnissa. Lisäksi voimme ot taa huomioon persoonalliset toiveet: korvakappaleen saa halutun värisenä ja vaikka ti mantein koristeltuna, Kuulo xi Oy:n toimitusjohtaja Tommi Sipilä sanoo. Ensiksi asiakkaan korvas ta otetaan muotti, josta teh dään tietokoneella 3D-mal li. Tämän jälkeen 3D-print teri tulostaa korvakappaleen. Epätasaisuudet hiotaan pois ja nestemäisestä akryylista tulostettu kappale kovetetaan vielä UV-valolla. Lopuksi kor vakappale saa pintaansa puh distusta helpottavan lakka kerroksen. – Vaikka tuotanto on säh köistä, ei käsityö ole kadonnut minnekään. Esimeriksi 3Dmallinnuksessa kuvan jokai nen viiva täytyy piirtää käsin.

Omistajanvaihdoksia edistämässä Omistajanvaihdosfoorumi on Suomen Yrittäjien koolle kutsuma omistajanvaihdosten edistämiseen tähtäävä eri toimijoiden yhdessä määrittelemän projektin ohjausryhmä. teksti OSKARI VILLANEN kuva MARKUS SOMMERS

HANKKEET Suomen Yrittäjät käynnisti vuonna 2013 omista janvaihdoshankkeen, jonka ta voitteena oli omistajanvaihdos ten sujumisen varmistaminen Suomessa. Hanke päättyi vuon na 2017, mutta on saanut jatkoa uuden hankkeen muodossa. Mika Haavisto Suomen Yrittä jistä toimi jo aikaisemman hank keen projektipäällikkönä ja jat kaa nyt työskentelyä huhtikuussa 2018 perustetun omistajanvaih dosfoorumin parissa. – Omistajanvaihdosfoorumis sa on tiivistäen kyse siitä, et tä keräsimme yhteen joukon toi mijoita, joille omistajanvaihdos ten sujuminen hyvin on keskeis tä. Toimijat määrittelivät yhdes sä Suomen Yrittäjien koordinoi mana hankkeen, jossa ovat mu kana Elinkeinoelämän keskusliit to, Keskuskauppakamari, Finn vera ja Business Finland. Lisäk si hankkeessa ovat mukana Suo men Yrityskaupat, pankeista Nordea ja Danske Bank, vakuu tusyhtiöistä Fennia-konserni ja Elo. Mukana ovat myös SEKES, SUK, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. – Nämä toimijat ovat tahoil laan tehneet pitkään työtä omis

”Omistajanvaihdos foorumissa on tiivistäen kyse siitä, että keräsimme yhteen joukon toimijoita, joille omistajanvaihdosten sujuminen hyvin on keskeistä.”

Korvakappaleiden viimeistely on käsityötä. Korvakappale kovetetaan UV-valolla, epätasaisuudet hiotaan ja pintaan laitetaan lakkakerros. Kuvassa laboratoriovastaava Henri Honkonen.

tajanvaihdosten parissa, mutta nyt toimia on tarkoitus tehdä yh dessä koordinoidusti. Hankkeen rahoituksesta puolet tulee työ- ja elinkeinoministeriöstä ja toinen puoli hankkeessa mukana olevil ta organisaatioilta, Haavisto tar kentaa.

Tutkimusta, viestintää, kasvua Omistajanvaihdosfoorumin tär kein tavoite on omistajanvaih dosten lukumäärän kasvattami nen ja toimijoiden yhteistyön ke hittäminen. Viestintä eri muo doissaan on hankkeessa avain

asemassa. Yrittäjäksi aikovien ja yritystään laajentavien tietoon on tuotava yrityskauppamahdol lisuus. Tärkein viestinnän kohderyh mä on yrittäjät, joilla omistajan vaihdos on ajankohtainen juu ri nyt, koska he ratkaisevat, mil laisia yrityksiä yritysmarkkinoil le tarjotaan ja tarjotaanko ylipää tään. – Viestinnän tulee perustua tutkittuun tietoon. Tästä syystä ensimmäinen yhteinen ponnis tus on Valtakunnallinen omista janvaihdosbarometri 2018 -tut kimus, jonka keskeiset tulokset

julkistetaan Omistajanvaihdos 2018 -konferenssissa marras kuussa, projektipäällikkö Mika Haavisto toteaa. Tutkimus selvittää yrittäjien näkemyksiä ja toiveita omista miensa yritysten omistajanvaih doksiin liittyen. Barometrin to teuttaa Seinäjoen ammattikor keakoulu. – Hankkeen tavoitteena on myös kannustaa yrityksiä kasva maan. Kasvavaa ja kannattavaa yritystä on huomattavasti hel pompi lähteä myymään kuin yri tystä, jonka kehitys on pysähty nyt, Haavisto avaa.

Yritys pidettävä aina myyntikunnossa Omistajanvaihdoksia ovat suku polvenvaihdokset, joissa yrityk sen toimintaa jatketaan suku laisten voimin ja yrityskaupat, joissa jatkaja eli ostaja tulee per heen ulkopuolelta. Myös yritysten omistusjärjes telyt, joissa yrityksen työnteki jät tulevat omistajiksi tai nykyi set omistajat muuttavat omis tussuhteitaan, on omistajan vaihdos. Kaikista omistajanvaihdok sista karkeasti ottaen kolmas osa on sukupolvenvaihdoksia ja kaksi kolmasosaa yrityskaup poja. Yleisen tietoisuuden lisään tymistä käytettyjen yritysten markkinoiden olemassaolosta Haavisto pitää erityisen positii

visena asiana. – Edeltävässä hankkeessa luo tiin termi restartup-yritys. Sil lä tarkoitetaan yritystä, joka on omistajanvaihdoksen kynnyk sellä. Näin tehtiin, koska halut tiin ratsastaa startup-aallolla. Yrittäjäksi aikovalle yrityskaup pa on vaihtoehtoinen reitti yrit täjyyteen, Haavisto sanoo.

Valmiina asiakaskunta, työntekijät, alihankkijat... Haaviston mukaan uuden yrit täjän on huomattavasti helpom pi lähteä pyörittämään olemas sa olevaa yritystä kuin aloittaa yritys tyhjältä pöydältä. – Toiminnassa olevalla yrityk sellä on valmis asiakaskunta, alihankkijat, osaavat työntekijät

sekä toimintamallit ja tunnet tuus verrattuna siihen, että läh tisi luomaan kaiken alusta itse. Myytävälle yritykselle onkin äärimmäisen tärkeää, että se on myyntikunnossa. – Neuvoisin yrittäjiä johta maan yrityksiään niin kuin ne olisivat kaiken aikaa myynnis sä. Näin yritysmyynnin tullessa ajankohtaiseksi erillisiä ”kun nostustoimenpiteitä” ei tarvitse lähteä toteuttamaan, vaan yri tys on jo valmiiksi houkutteleva. – Tyytyväiset asiakkaat, kan nattava toiminta sekä toimivat prosessit ja osaava, motivoitu nut henkilöstö. Kun nämä asiat ovat kunnossa, niin lähtökoh dat yrityksen myymiselle ovat erinomaiset, Haavisto listaa.

”Valtakunnallisen omistajan vaihdosbarometrin keskeiset tulokset julkistetaan Omistajanvaihdos 2018 -konferenssissa marraskuussa”, toteaa projektipäällikkö Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä.

KESKISUOMALAINEN • 76

Opintoja avoimesti ja joustavasti Kiireiseenkin työhön voi liittää osaamista täydentäviä opintoja. Jyväskylän avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa vuosittain satoja opintokokonaisuuksia, joiden avulla kuka tahansa voi päivittää osaamistaan. tekstit ja kuvat TIMO SILLANPÄÄ

KOULUTUS Laukaalaisen LH Lift Oy:n toimitusjohtaja Kari Piltonen (52) aloitti opinnot Jyväs kylän avoimessa ammattikorkea koulussa vuosi sitten. Hän suoritti viiden opintopisteen laajuisen ta loushallinnon perusteet syksyllä, keväällä vuorossa oli kirjanpidon opintojakso, josta kertyi toiset vii si opintopistettä. – Olin jo pitkään suunnitellut, että voisin päivittää taloushallin toon liittyvää osaamistani. Kun avoin AMK toi taloushallinnon lä hipäivien opetuksen Äänekoskel le, päätös opintojen aloittamises ta oli helppoa, kertoo Äänekoskel la asuva Piltonen. Piltonen jatkaa opintojaan tä nä syksynä, jolloin lukujärjestyk sessä on vuorossa tilinpäätöksen analysointi. Pitkään teknologia teollisuudessa työskennelleen Pil tosen pohjakoulutuksena ovat yomerkonomin ja automaatiotekni kon tutkinnot. – Opintojen aloittamiseen oli useita syitä. Halusin nähdä, mil laista on nykyaikainen moni muoto-opiskelu ja miten opinnot saa sovitettua yhteen työelämän kanssa. Toisaalta minua kiehtoi kokeilla, millaista on opiskelu yli viisikymppisenä. Sitä paitsi uu den opiskelu tuo mukavaa vaihte lua elämään, Piltonen kertoo. Piltosen mukaan taloushallin to muuttuu ja automatisoituu niin nopeasti, että 30 vuotta sitten suoritettu yo-merkonomin tutkin to ei enää anna riittäviä valmiuk sia nykyiseen työhön. – Taloushallintomme on myyn tireskontraa lukuun ottamatta ul

koistettu. Toimitusjohtajan on pienessä yrityksessä osattava tul kita oikein yrityksen taloustilan ne ja siihen liittyvät raportit, hän miettii.

Opiskelu onnistui Kiinassakin LH Lift valmistaa Laukaassa Haapasuontiellä kytkentälaittei ta traktoreiden ja työkoneiden vä lille. Paavo Viikin vuonna 1975 Laukaan Hitsaustyö Oy:n nimel lä perustama yritys työllistää tällä hetkellä noin 30 työntekijää. Li säksi LH Liftillä on Kiinassa ty täryhtiö. – Asiakkaitamme ovat trakto rinvalmistajat, kuten Valtra, mut ta tuotantoamme menee myös jäl leenmyyntiasiakkaille, Kari Pilto nen kertoo. Piltonen käy vuosittain neljä– viisi kertaa työmatkalla Kiinan Ningbossa sijaitsevassa tytäryhti össä. Matkustaminen ja muut työ kiireet edellyttävät joustoa opinto jen toteutukselta. – Olen hyödyntänyt työmatkoje ni vapaahetkiä opiskeluun. Hotel lissa on ollut aikaa seurata verkos ta luentoja. Tein yhden tentinkin Kiinassa verkon välityksellä. Juuri tämänkaltaisia toteutuksia työelä mässä tarvitaan. Piltonen sanoo arvostavansa myös sitä, että lähiopetuksessa ta paa muiden alojen ammattilai sia ja voi vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. – Haastavinta monimuoto-opis kelussa on se, että löytää riittäväs ti motivaatiota tehdä itsenäiset tehtävät, Piltonen pohtii.

”Pk-yrityksen toimitusjohtajan on ymmärrettävä tarkoin yrityksen talouteen liittyvät tunnusluvut, minkä vuoksi lähdin päivittämään liiketalouteen liittyvää osaamistani. Avoimen ammattikorkeakoulun joustava monimuoto-opiskelu on mahdollistanut lisäopintojen sovittamisen kiireiseen työhön”, kertoo LH Lift Oy:n toimitusjohtaja Kari Piltonen.

”Opiskelemaan vaikka kansakoulupohjalta” Jyväskylän avoimen ammatti korkeakoulun suunnittelija Maarit Vehkala rohkaisee tutustu maan avoimen AMK:in tarjon taan, jonka monet opintokokonai suudet soveltuvat työelämän täy dennyskoulutustarpeisiin. Vuo sittain avoimessa ammattikorkea koulussa järjestetään satoja opin tojaksoja. – Kuka tahansa voi tulla opiske lemaan. Meillä ei osallistujia kar sita koulutus- tai ikätaustan pe rusteella, Vehkala huomauttaa. Avoimen opinnot koostuvat lä hiopetuksen lisäksi omatoimi sesta opiskelusta ja verkko-opin noista. Viime vuonna avoimes

sa AMK:issa opiskeli noin 1 300 opiskelijaa. Vehkala uskoo, että työelämän nopea muutos tuo yhä useamman täydentämään osaa mistaan avoimeen. – Palvelemme monia eri kohde ryhmiä. Työn ohessa opiskelevien lisäksi tarjontaamme hyödyntävät toisen asteen opintojen jälkeen välivuotta pitävät nuoret, alan vaihtajat ja muuten vaan tietystä aihepiiristä kiinnostuneet. Avoin AMK tarjoaa myös kor keakouludiplomikoulutuksia. Ne ovat laajoja koulutuskokonaisuuk sia, jotka Vehkalan mukaan palve levat hyvin työelämän täydennys koulutustarpeita.

– Korkeakouludiplomikoulutuk sen laajuus on 60 opintopistettä. Opinnot työn ohessa kestävät ta vallisesti 1,5–2 vuotta. Opiskeli ja saa niistä todistuksena korkea kouludiplomin. Avoin ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän avoin yliopisto ovat järjestäneet muutaman vuoden ajan liiketalouden koulutusta Ää nekoskella. Jatkossa vastaavia alueellisia toteutuksia on tulossa myös Jäm sään ja Keuruulle. – Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa on mahdollistanut mo nipuolisen tarjonnan eri puolilla Keski-Suomea, Vehkala sanoo.

Avoin AMK

”Avoimeen ammattikorkeakouluun voi tulla vaikka kansakoulupohjalta”, toteaa suunnittelija Maarit Vehkala.

• Seuraava ilmoittautumisjakso opintoihin: 17.9.–14.10. • Koulutusalat: ICT, kieli ja viestintä, kulttuuriala, liiketalous, matkailu- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala, tekniikan ala • Kurssit hinnoitellaan opintopistepohjaisesti, 10-15 e/opintopiste. • Lisätietoja opinnoista: www.jamk.fi/koulutus/avoinamk

KESKISUOMALAINEN • 77

KASVUN MAAKUNNAN AJATUSHAUTOMO -KIERTUE

MITEN MEILLÄ MENEE 2020-LUVULLA? Kutsumme mukaan yrittäjät, yritysten edustajat, viranhaltijat, päättäjät, kehittäjät sekä järjestöt pohtimaan Keski-Suomen tulevaisuutta kehittävällä otteella. KEURUU 19.9.2018

www.lyyti.in/ajatushautomo_keuruu

ÄÄNEKOSKI 8.11.2018

www.lyyti.in/ajatushautomo_aanekoski

JYVÄSKYLÄ 28.11.2018

www.lyyti.in/ajatushautomo_jyvaskyla

#kasvunmaakunta

Maistuisiko 5 % säästö ruokaostoksista?

Osta yrittajakauppiaalta ja saasta

Tule mukaan! Suuren suosion saanut rekry ja koulutus –tapahtuma järjestetään tammikuussa ja aiempaa isommin! JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI 22.1.2019, KLO 9 – 18

Löydä parhaat osaajat! Rekry, työelämä & koulutus 2019 -tapahtumassa • Yritykset löytävät parhaat uudet osaajat ja kesätyöntekijät • Oppilaitokset tavoittavat tulevat opiskelijat

Katso lisätietoja: rekryjatyoelama.fi

Tapahtumaa järjestämässä:

KESKISUOMALAINEN • 78

Yksityinen erityisopetus tarjoaa vauhtia oppimiseen Lukihäiriöt ja hahmottamisvaikeudet voivat vaikeuttaa työntekoa ja arkea myös aikuisena. Otva Oy pyrkii helpottamaan näitä ongelmia. teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

UUSI JÄSEN Otva Oy toimii alal la, jolla ei vielä ruuhkaa ole. Ai nakaan Keski-Suomessa. Yksityi nen erityisopetus tarjoaa mahdol lisuuden hankkia tukea opintoi hin erityisopetuksen muodossa, mikäli oppilaitoksen tarjoama tu ki ei tunnu riittävältä peruskou lussa, ammattiopistossa, lukiossa tai korkeakoulussa. Erityisopettaja Eija Julkunen perusti Otvan tämän vuoden huh tikuussa, mutta spontaanista ide asta Otvassa ei varsinaisesti ole kyse. – Itselläni on pitkä tausta äidin kielen, viestinnän ja erityisopetta jan tehtävistä. Olen pyöritellyt Ot van kaltaista yritysideaa jo noin 10 vuotta, Julkunen kertoo. Julkusen elämäntilanteet ovat vuosien varrella vaihdelleet siinä määrin, että aikaisemmin yrityk sen perustamiseen ei ole löytynyt sopivaa hetkeä. – Nyt vihdoin alkoi tilanne näyttää siltä, että mahdollisuus firman perustamiseen olisi. Ken tältä tulleet viestit siitä, että täl laiselle yksityiselle erityisopetuk selle olisi kysyntää, vain vahvisti vat ajatusta Täysin noviisina Julkunen ei kuitenkaan yrittäjän arkeen siirty nyt koulutuspäällikön päivätyös tään.

”On varsin yleistä, että vielä aikuisiällä kärsitään samoista ongelmista kuin kouluaikana.” – Toimin 1990-luvulla äidin kielenopettajana. Noihin aikoi hin pyöritin päivätöideni ohella firmaa, joka tarjosi viestintäkou lutuksia sekä maahanmuuttajil le suunnattuja kielikursseja. Tuol loin päätin muutaman vuoden jäl keen kuitenkin keskittyä pelkäs tään opettajan tehtäviin ja lope tin silloisen yritykseni, Julkunen avaa.

Opetusta ja tukea myös yrityksille Otvan palvelut sopivat koululais ten lisäksi myös yritysten käyt töön. Hieman yllättäen monet ai kuiset voivat kärsiä samanlaisis ta ongelmista kuin esimerkiksi lu kiolaiset.

– On varsin yleistä, että vielä ai kuisiällä kärsitään samoista on gelmista kuin kouluaikana. Var sinkin vanhemmilla sukupolvil la ja pienemmiltä paikkakunnilta tulevilla henkilöillä ilmenee näi tä ongelmia, jos kouluilla ei ole ol lut riittäviä resursseja erityisope tukseen. – Lukihäiriöt ja hahmottamis vaikeudet voivat vaikeuttaa työn tekoa ja arkea huomattavasti myös aikuisena. Näitä ongelmia Otva pyrkii helpottamaan, Julku nen kertoo.

Nuoret kohti työtä! Otva on mukana toteuttamas sa ELY-keskuksen hallinnoimaa Nuoret kohti työtä! -palvelua, joka pyrkii tasoittamaan nuorten tietä kohti työelämää. – Keski-Suomen alueella on mu kana Nuoret kohti työtä! -palve lussa kolme toimijaa, joista Otva on yksi, Julkunen sanoo. Tavoitteena on, että nuori aloit taa opiskelun, jatkaa keskeytynei tä opintoja, aloittaa työllistymistä edistävän palvelun tai työllistyy. – Palvelu tarjoaa henkilökoh taista tukea maksuttomasti nuo rille, joilla syystä tai toisesta on näiden tavoitteiden kanssa on gelmia.

Uusi jäsen

”Muutoksissa kaikki asiat eivät voi olla alusta loppuun mietittyjä”, Antti Kirjavainen huomauttaa.

Muutospelosta myönteisyyteen VALMENNUKSET Digita lisaatio ei ole vain koneiden hommaa, vaan uudenlaiset työtavat vaativat ihmisten joh tamista. Lokakuussa käynnis tyvä valmennus tarjoaa joh tajille konkreettisia työkaluja muutosten käynnistämiseen ja läpivientiin. – Muutoksesta puhutaan pal jon, sitä suunnitellaan pitkään ja sitten pelätään, mitä tapah tuu. Kun yrityksessä halutaan saada aito muutos aikaisek si, kaikki alkaa pienistä teoista päivittäisessä arjessa, paalut taa yrittäjä ja valmentaja Antti Kirjavainen. Kirjavainen on luovien tie totyöläisten valmentaja, jolla on käytännönläheinen lähes tymistapa työhön ja elämään. Hänen yrityksensä Flowa Oy on neljävuotias uudenlaisen työn laboratorio, jossa luote taan tekemisen mullistaviin teknologioihin sekä ihmisläh töiseen otteeseen. – Muutokset syntyvät tavoit teiden kautta. Johtajan tärkein tehtävä on luoda yhdessä yri tykseen positiivinen näkymä, joka kuitenkin perustuu realis miin. Jos ihminen pelkää, ei luova ajattelu onnistu. Hyvä johtaja saa aikaan tunteen, että muutos on jokaiselle ihmiselle mahdollisuus ja yritykselle kil pailuetu. Jos muutoksesta vain puhu taan ilman sen konkretisoin tia ja ihmisten roolien kirkas tamista, väki väsyy. Ihmisen muutoskapasiteetti on rajalli nen, joten sitä pitää kohden taa ja säästää. Usein suurin riski on se, että olemassa ole va liiketoiminta on juuri ja juu ri toimivaa. Silloin kitkutellaan puheen tasolla, eikä lähdetä muuttamaan suuntaa tarpeek si ajoissa.

Entä jos muutos pelottaa johtajaakin?

”Otva tarkoitti ennen toisesta päästä rannalle kiinnitettyä ohjainpuuta, joka esti uittopuita ajautumasta rantaan. Otvalla varmistettiin, että kaikki pysyivät matkassa mukana”, kertoo Eija Julkunen yrityksen nimen taustoista.

Lokakuussa Kirjavainen käyn nistää Digijohtajaksi!-hank keen kanssa uuden Johtamal la menestykseen -valmennuk sen, joka on suunnattu yli vii

den hengen yritysten johtajille. Muutoksen johtaminen inspiroi häntä, sillä digitaalinen murros ja asiakaskäyttäytymisen muu tos aiheuttavat painetta, josta par haimmillaan syntyy ihan uusia ti mantteja. On inhimillistä, että uusien asi oiden vieminen ihmisille ja käy täntöön voi huimata kokenutta kin johtajaa. Mitä jos suunta ei olekaan oikea tai osaaminen ei riitä? – Usein vaihtoehdot ovat jo ko olla huolissaan tai alkaa toi mimaan muutostarpeen huomi oiden aktiivisesti. Muutoksissa kaikki asiat eivät voi olla alusta loppuun mietittyjä ja kokeiluiden kautta löytyy varmuus siitä, mikä tie on oikea, kannustaa Antti Kir javainen. Johtamalla menestykseen -val mennuksessa tarjolla on ajattelu apua, vertaistukea ja konkreettisia työkaluja esimerkiksi tavoitteiden asettamiseen, motivaation löyty miseen ja oikeaan roolitukseen, jotta kaikki saavat loistaa työs sään. Luvassa on myös tukea sille, että tiimissä kasvetaan ottamaan enemmän vastuuta. – Annamme vetoapua ja vertais tukea muutosprosessin aloittami seen ja rohkeisiin kokeiluihin. Yk sin ei tarvitse kenenkään jäädä, lupaa Kirjavainen. Teksti: Kerttu Pylvänäinen

Johtamalla menestykseen • 8.10. Johtamisen muutos • 12.11. Strategian johtaminen digitalisoituvassa ympäristössä • 10.12. Asiakaskäyttäytymisen muutos • 7.1.Henkilöstö mukaan digitalisaatioon ja muutoksen tukeminen • Ilmoittautuminen: www.lyyti.in/ johtamallamenestykseen • Lisätietoja: Hannele Haapio, p. 040 555 3376, hannele.m.haapio@jyu.fi

KESKISUOMALAINEN • 79

Pk-yritysbarometri

T u l e v i a ta pa h t u m i a

Keski-Suomi, syksy 2018

19.9. Kasvun maakunnan

Keski-Suomi, n=268 12

Jyväskylän seutu, n=154

Webinaari: Hakukoneoptimointi

28.9. Webinaari: Pk-yrityksen ja

7.11.

Webinaari: Yrittäjän turva sairastaessa

8.11.

Kasvun maakunnan ajatushautomo – Äänekoski

9.11.

Webinaari: Brändi omistajaarvon kasvattamisessa ja yrityskaupassa

hyvän blogitekstin

4.10. Seminaari: Mistä virtaa

14.11. Webinaari:

työelämään? Työelämä 2020 -tilaisuus, Jyväskylän Paviljonki

Henkilökunnan määrä Saldoluku (%) KOKO MAA, n=4613 Keski-Suomi, n=268

16.11. Webinaari: PK-yrityksen arvonmääritys

Sähköpostimarkkinointi ja markkinoinnin automaatio

23.11. Webinaari: Google Analytics 28.11. Kasvun maakunnan

8.10. Johtamalla menestykseen

-1

ajatushautomo – Jyväskylä

-valmennus, Jyväskylä

Jyväskylän seutu, n=154

Pohjoinen Keski-Suomi, n=62

17.10. Webinaari: Kun kauppa

JOULUKUU

ei kannata – yrittäjän turva vaikeina aikoina

6 -5

Sukupolvenvaihdoksen verotus

5.10. Webinaari:

Eteläinen Keski-Suomi, n=52

2.11.

2.10. Webinaari: Näin kirjoitat

16 10

21.9. Webinaari: Google Ads

LOKAKUU

MARRASKUU

yrittäjän verotus

Tiedekeskus Heureka, Vantaa

(AdWords)

KOKO MAA, n=4629

Pohjoinen Keski-Suomi, n=62

31.10. Ajankohtaisveropäivä 2018,

ajatushautomo – Keuruun alue, Hotelli Keurusselkä

Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Saldoluku (%)

Eteläinen Keski-Suomi, n=52

SYYSKUU

Liikevaihto Saldoluku (%)

4.12.

19.–20.10.

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, Turun Messukeskus

Webinaari: Tehokas ajankäyttö

14.12. Webinaari: Suosittelu ja tarina markkinoinnissa

26.10. Webinaari: Myynnin

KOKO MAA, n=4605

Keski-Suomi, n=266

Eteläinen Keski-Suomi, n=52

kannattavuus ja hinnoittelu

Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.

Jyväskylän seutu, n=152

Pohjoinen Keski-Suomi, n=62

17 0

Yrityksen kannattavuus Saldoluku (%)

Keski–Suomen Yrittäjät ry:n henkilökunta

KOKO MAA, n=4596

Keski-Suomi, n=268

Eteläinen Keski-Suomi, n=52

-3

Jyväskylän seutu, n=154

Pohjoinen Keski-Suomi, n=62

4 -10

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja 050 563 7780

Sari Laitinen Koordinaattori 040 538 4602

Kirsi Veijonen Assistentti 040 728 7273

Oskari Villanen Tiedottaja 050 522 1569

Veli Puttonen Keski–Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Kerttu Pylvänäinen Kehityspäällikkö 050 407 0077

Investointiodotukset Saldoluku (%) KOKO MAA, n=4575

Keski-Suomi, n=266

-7

Eteläinen Keski-Suomi, n=52

-11

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Jyväskylän seutu, n=152

Pohjoinen Keski-Suomi, n=62

-19

-25

-20

-15

-10

-5

Pk-yritysten kasvuhakuisuus Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä (%) KOKO MAA, n=4619

facebook.com/ keskisuomenyrittajat

Keski-Suomi, n=267

Eteläinen Keski-Suomi, n=52

Jyväskylän seutu, n=153

Pohjoinen Keski-Suomi, n=62

36 0

Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2018. Seuturaportti, Keski-Suomi. Barometri löytyy verkosta osoitteesta www.yrittajat.fi/tutkimukset.

@KSyrittajat

instagram.com/ keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/ keskisuomi

ksymppis.fi

ISSN 2342–1533 (painettu), ISSN 2342–1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski–Suomen Yrittäjät, Lutakonaukio 7, (Innova 2), 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200. Toimitus Sanna–Mari Hynninen, päätoimittaja • Oskari Villanen, tiedottaja, oskari.villanen@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä–Paprico Oy, Timo Sillanpää, etunimi.sukunimi.@paprico.fi. Ilmoitusmyynti Keski–Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@ yrittajat.fi Ilmoitusmyynti/KSML Timo Vilpponen, p. 040 551 9240, timo.vilpponen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, kirsi.veijonen@yrittajat.fi Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2017. Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski–Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 13.11., aineistot viimeistään 31.10. Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse an netusta ilmoituksesta tai kieli– tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mi käli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta es teestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoit taja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta koh tuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdel lä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen näh den siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKISUOMALAINEN • 80

Yhteistyössä parhaat ratkaisut Suomen Yrittäjien jäsenenä saat kattavat jäsenedut yrityksesi ja perheesi vakuutuksiin. Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin yrittäjien työeläkevakuuttaja.

Asiantuntijamme palvelevat sinua paikallisesti:

Tutustu myös:

Mikko Haapala, 010 503 4610, mikko.haapala@fennia.fi Sisko Tiainen, 010 503 4636, sisko.tiainen@fennia.fi Katja Kuntsi, 010 503 4614, katja.kuntsi@fennia.fi Janne Sumanen, 010 503 4607, janne.sumanen@fennia.fi Jussi Koskelo, 010 503 4743, jussi.koskelo@fennia.fi

fennia.fi/suomenyrittajat