7
KESKISUOMALAINEN • 51
Hiehohotelli • Jämsän Haaviston kylässä sijaitseva Yli-Tervalan maatila on erikoistunut nuorkarjan kasvatukseen. • Vuonna 2010 perustetussa Hiehohotellissa pienestä vasikasta kasvatetaan hieho, joka tiineytetään ja kuljetetaan takaisin kotitilalle poikimaan. • Vasikat tulevat hiehohotelliin noin kolmen kuukauden ikäisinä ja palaavat kotitilalleen tiineinä hiehoina noin 20–22 kuukauden ikäisinä. • Hiehonkasvatuksen ulkoistaminen auttaa maitotiloja laajentamaan maidontuotantoa ilman suuria rakennusinvestointeja.
Päivi ja Tuomo Anttilan pihattonavetassa kavereina ovat usein myös lapset, Elisa (9), Matias (7) ja Eelis (3).
Hiehot viihtyvät Yli-Tervalan tilan hotellissa Vasikat tulevat kasvattamoon alle puolen vuoden ikäisinä ja palaavat tiineytettyinä kotitilalleen poikimaan noin puolentoista vuoden kasvatusjakson jälkeen. teksti ja kuvat: TIMO SILLANPÄÄ
MAASEUTU Jämsän Haavis ton kylässä sijaitsevan Yli–Terva lan tilalla toteutettiin sukupolven vaihdos tasan kymmenen vuotta sitten. Agrologit Päivi ja Tuomo Anttila lunastivat Tuomon kotiti lan tarkoituksenaan jatkaa ja laa jentaa lypsykarjatilan toimintaa. Navetan laajennusosan raken taminen viivästyi ympäristöluvas ta tehdyn valituksen vuoksi, ja va litusaikana rakentamiskustan nukset kohosivat yli budjetoidun. – Tavoitteena oli, että me mo lemmat saisimme elantomme ti lalta. Ryhdyimme miettimään, voisiko yrittäjyys pohjautua hie hojen kasvatukseen. Kiinnostusta hiehojen kasvatuksen ulkoistami
selle näytti olevan, kertoo Tuomo Anttila (37). Kaupunkilaisille kerrottakoon, että hieho on naaraspuolinen nauta, joka ei vielä ole vasikoinut. Se saa lehmän tittelin ensimmäi sen poikimisen jälkeen noin 22– 24 kuukauden ikäisenä. – Kun esisopimukset tilojen kanssa oli tehty, kasvattamon ra kennustyöt aloitettiin. Pihatto navetta valmistui syksyllä 2011, Päivi Anttila (35) muistelee.
Maataloudessa erikoistutaan Yritystoiminnan kehittäminen Yli–Tervalan tilalla on vaatinut uudelta sukupolvelta paljon työtä.
Hiehojen kasvatukseen vaaditta viin rakennuksiin ja rehuntuotan toon tarvittavaan konekantaan on investoitu kymmenen vuoden ai kana yli miljoona euroa, mutta Anttilat suhtautuvat luottavaises ti tulevaisuuteen. Vuonna 2015 tila palkittiin Jämsänkosken yri tyksenä. – Lypsykarjasta luovuimme vuonna 2013, kun hiehojen kas vatus näytti kannattavalta, Tuo mo kertoo. Anttiloiden mukaan maatalo udessa volyymit ovat kasvaneet niin suuriksi, että erikoistumi nen johonkin tuotannon osa–alu eeseen voi olla kannattavaa liike toimintaa. Kun maidon tuottaja hinnat ovat painuneet alas, mai totilojen on kyettävä tuottamaan enemmän maitoa ilman merkittä viä rakennusinvestointeja. – Lypsytiloilla nuorkarjan kas vatus vaatii paljon työtä, tiloja ja rehua. Usein vasikat sijoitetaan vaatimattomampiin tiloihin kuin tuottava lypsykarja. Käytännössä vasikan kasvattaminen lypsäväk si lehmäksi aiheuttaa tiloille pelk
kiä kuluja parin vuoden ajan, Ant tilat kertovat. Kun nuorkarjan kasvattaminen ulkoistetaan, lypsykarjalle vapau tuu tilaa ja maidontuotantoa voi daan lisätä. Lehmämäärä voi jopa tuplaantua suurella tilalla ilman lisärakentamista, kun vasikat siir retään muualle kasvamaan.
Yksi Suomen suurimmista Suomessa toimii vain muutama nuorkarjan kasvattamo, jonka vo lyymi on yhtä suuri kuin Yli–Ter valan Hiehohotellissa. Tällä het kellä kasvattamossa on noin 430 vasikkaa ja hiehoa. Pienimmät va sikat kasvavat aluksi vasikkalassa, josta ne siirretään noin seitsemän kuukauden ikäisinä 300 hiehon pihattonavettaan. Yli–Tervalan tilan asiakkaina on kymmenkunta maitotilaa, jois ta suurin osa on Keski–Suomesta. – Eläimiä kuljetetaan kerran kuukaudessa. Tiloilta tulee meille vasikoita ja paluukuormassa läh tee parin kuukauden kuluttua poi kivia hiehoja. Suurilta tiloilta voi
Aamusta iltaan, seitsemän päivää viikossa Yli–Tervalan yrittäjille töitä riittää seitsemänä päivänä viikossa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Päivittäisiä rutiinitöitä ovat eläinten ruokinta, lannankoolaus, kuivikkeiden vaihto ja juomakaukaloiden pesu. Samassa pihapiirissä asuvat Tuomo Anttilan vanhemmat auttavat usein "hotellivieraiden" hoidossa. Tila työllistää tällä hetkellä yhden työntekijän, irakilaisen turvapaikanhakijan, joka on taustaltaan maanviljelijä.
– Työpäivä loppuu harvoin ennen iltayhdeksää. Kesällä lisätyötä tuo nurmirehun viljely. Kaikki tilan 200 hehtaarin alalta saatava nurmirehu menee hiehojen ruokintaan. Tällä hetkellä on järkevintä keskittyä nurmen kasvatukseen, koska se palvelee parhaiten tilan liiketoimintaa, Päivi ja Tuomo Anttila pohtivat. – Periaatteessa meille molemmille kuuluu 26 lomapäivää vuodessa, mutta kovin nopeasti lomit-
tajaa ei avuksi saa. Varsinkin akuutit sairastumistapaukset ovat hankalia, mutta onneksi Tuomon vanhemmat ehtivät silloin hätiin. Eläimillä on oma rytminsä ja ruokinta on hoidettava ajallaan, Päivi toteaa. Yli-Tervalan tilan toiminnassa EU-tuet eivät ole merkittävässä roolissa. Hiehoista maksetaan eläinten hyvinvointikorvausta ja nurmiviljelyyn saadaan normaalit peltotuet. Itse hiehonkasvatus on puhdasta liiketoimintaa ja hinnat
sovitaan asiakkaiden kanssa. Kasvatustoiminnan laajentamistakin tilalla on mietitty. – Tällä hetkellä meille on jonossa satoja eläimiä. Niin suuri laajennus vaatisi kuitenkin toisen pihaton rakentamisen. Lisäksi rehuntuotantoa pitäisi laajentaa ja palkata useita ulkopuolisia työntekijöitä. – Käytännössä vaarana on se, että kulujen kasvu veisi liikevaihdon kasvun tuoman hyödyn, Tuomo Anttila pohtii.
tulla kerralla useita vasikoita, sil lä tilat pyrkivät siihen, että leh mät poikivat mahdollisimman ta saisesti ympäri vuoden. Tasainen vaihtuvuus helpottaa meidän työ tämme, Päivi Anttila kertoo. Vasikoita aletaan kutsua hie hoiksi siinä vaiheessa, kun nii tä siemennetään noin 12–14 kuu kauden ikäisinä. Siemennyksessä noudatetaan naudan kotitilan ja lostussuunnitelmaa. Hieho lähtee Yli–Tervalasta ko titilalle noin kaksi kuukautta en nen poikimista, jotta siirron ai heuttama stressi tasaantuisi en nen poikimista. Hieholle sen enti nen kotinavetta on uusi ympäris tö. Eläimen on totuttava kotitilan oloihin ennen poikimista, jotta se pystyisi muodostamaan vasikan tarvitsemat vasta–aineet. – Kasvatukseen sisältyy kasvun tarkka seuranta. Hiehot kasvate taan ikäryhmittäin, jotta ruokin ta voidaan optimoida kunkin ikä kauden tarpeisiin. Nuoremmat saavat vahvempaa rehuseosta, jot ta ne kasvaisivat nopeasti, Tuomo tarkentaa.