Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 1/2021

7 VELKA TULEE MAKSETTAVAKSI

8—9 EI KUNTAA ILMAN YRITTÄJIÄ

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

1

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

nro 1 2021

WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI PETTERI KIVIMÄKI

PIENTEN YRITYSTEN ASIALLA Tradenomi Satu Ässämäki osti puolisonsa Jarkko Ässämäen kanssa vuonna 2015 Tarrapaita-yrityksen.

He lähtivät ennakkoluulottomasti kehittämään pitkään toiminutta yritystä. Yrittäjyys on avannut Satu Ässämäelle uuden maailman – myönteisessä mielessä.

Sivut 4–6

Se on helppo halleissa jaMoovylla. kätevä kätevä Tampereella pysäköidään on käytettävissäsi kaduilla!

Moovy käytettävissäsi halleissa ja kätevä Se on helppo

Jyväs-Parkin kohteissa.

Lue lisää myös Jyväs-Parkin kohteissa. kaduilla! www.moovy.fi.

Lue lisää www.moovy.fi.

Lataa ilmainen sovellus App Storesta tai Google Playsta.

2

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 38

GRADIASTA UUTTA OSAAMISTA JA VARMUUTTA TULEVAAN Tarvitseeko henkilöstösi osaamisen päivitystä tai etsitkö uusia osaajia? Gradiasta löydät ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon osat sekä laajan lyhytkoulutus- ja lupakorttitarjonnan.

Ole yhteydessä, kehitetään yhdessä yrityksesi osaamista ja tehdään arjestasi helpompaa!

Työelämä- ja yrityspalvelut: p. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi.

Lue lisää

gradia.fi/yrityksille

Kun mikään ei ole varmaa, on kaikki mahdollista Omistajanvaihdoksella uutta potkua yritykselle.

Rahoituksemme avulla se onnistuu. finnvera.fi/omistajanvaihdos

Kasvun taustavoima

Astetta enemmän

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

39 • KESKISUOMALAINEN

1 • 2021

Juttuvinkit: ksy@yrittajat.fi

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

3

yrittajat.fi/keskisuomi

Verottajan Katso-palvelun käyttö päättyy

Liikennealasta uusi vientikärki

Verohallinnon ja tulorekisterin Katso-palvelun korvaa 1. toukokuuta alkaen suomi.fi-palvelu. Jatkossa Katso-tunnisteella ei ole enää mahdollista tunnistautua, eivätkä Katso-palvelussa olevat roolit ja valtuudet ole voimassa. Ohjeet suomi.fi-palveluun siirtymisestä löytyvät verottajan sivuilta. https://bit.ly/38oErmJ

Keskuskauppakamari ja älykkään liikenteen verkosto ITS Finland ry haluavat liikennealasta uuden kärjen Suomen vientiteollisuuteen.

Liikenteen digitalisaatio mahdollistaa muun muassa tehokkaan tavan vähentää liikenteen päästöjä. Liikenneala työllistää jo nyt 175 000 henkilöä yli 31 000 alan yrityksessä. https://bit.ly/3iV42pK

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjäotetta valtuustoihin

K

untavaaleihin valmistaudutaan jälleen sote-uudistuktä ja palveluita kuntalaisille sekä verotuloja kunnalle. Yrittäsen tunnelmissa. Uudistus veisi soten kunnilta isommille minen on jatkuvaa kimuranttien ongelmien ratkaisua niukoilhartioille ja olisi siten monessa kunnassa toivottu muula resursseilla. Yrittäjä onkin kokemuksensa myötä mitä partos. Hallituksen esittämässä mallissa on valitettavasti useita hain ongelmanratkaisija myös kunnanvaltuustossa. Hän tuo yritystoiminnalle haitallisia ja yrityksiä pois sulkevia kohtia. valmisteluun ja päätöksentekoon monipuolista liiketoimintaKeski-Suomessa toimii yli 800 sote-alan yritystä, joiden osaasekä talousosaamista. Yrittäjän liiketoimintaosaamiseen yhminen ja tekeminen ovat olennaisen tärkeitä toimialan kehitdistyy luovuutta, joka vie päätöksentekoa eteenpäin ja auttaa tämisessä alueellamme. Uudistusta täytyy viilata merkittäväsuusien näkökulmien löytämistä haastavissa tilanteissa. Yrittäti, muuten se on heikennys sekä palvelun laadun, saavutettajillä on kyky ja taito ideoida uutta sekä uudistaa nykyisiä toivuuden että kustannusten kannalta. mintatapoja tavoitteellisesti. Aikeet siirtyvät myös teoiksi.

On selvää, että sote ei kehity vaikuttavammaksi ja kustanKuntien tilinpäätökset viime vuodelta näyttävät hämmentänustehokkaammaksi ilman yrityksiä. Palvelusetelimallit sekä vän hyviltä. Katkesiko side yrittäjien menestymisen ja kuntiasiakkaiden henkilökohtaiset budjetit ovat mekanismeja, joien menestymisen välillä? Ei. Koronavuosi oli kunnille suotuiden alalla säilyvät yrittäjyys sekä työsa, sillä ne saivat avokätisesti valtion­ paikat. Kunnat voivat tälläkin hetkelosuuksia pandemian menetyksiä katKuntien elinvoima syntyy lä luoda ja ylläpitää näitä malleja, joistamaan. Pidemmällä aikavälillä syytä sa meillä kuntalaisille on vapaus valituudittautumiseen ei ole. Kuntien elinyrittäjyydestä. Nyt, jos ta palveluntuottajien joukosta itsellemvoima syntyy yrittäjyydestä. Nyt, jos koskaan tarvitaan yrittäjä- koskaan tarvitaan yrittäjäotetta päätökme sopivin. otetta päätöksenteossa.

Yrittäjät kaikilla aloilla luovat työsenteossa. n

SANNA-MARI JYRÄKOSKI Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi @JyrakoskiSanna

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Tavoite: 400 ehdokasta Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen kannustaa yrittäjiä lähtemään ehdolle Kuntavaaleissa. ”Valtuustoissa on mahdollisuus vaikuttaa”, hän sanoo.

Sivu 10

Päättäväistä kasvua Jari Elonen luottaa Jämsän seudun vetovoimaan. Malviala Oy:n osakekannan osto nosti Elonen Oy Leipomon alansa kolmanneksi suurimmaksi.

Sivut 12—13

Suomen uhkarohkein yrittäjä Jarno Ankerman osti Luhangan kyläkaupan syksyllä 2018 ja pisti tuulemaan. Nyt kauppa kukoistaa, ja tontilla on lisäksi uusi ravintola, majoitustiloja, tankkauspiste ja laituri veneilijöille sekä kesään mennessä vielä sauna- ja pesulatilat. Ei ihme, että kyläkauppias valittiin Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi. Sivu 14

4

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

”Luottamustehtävät Jyväskylän ja KeskiSuomen Yrittäjien hallituksissa ovat avanneet yrittäjyyden maailmaa monesta eri näkökulmasta ja tuoneet laajan vertaistukiverkoston”, kertoo Satu Ässämäki.

KESKISUOMALAINEN • 40

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

41 • KESKISUOMALAINEN

5

Nuoret yrittäjät uskovat tulevaisuuteen Satu Ässämäki on ilahtunut nuorten yrittäjien myönteisestä suhtautumisesta maailmaan. ”He näkevät enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia”, DOERS-verkostoa vetävä yrittäjä sanoo.

TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

Yrittäjä Satu Ässämäki, 37, on toiminut vuoden alusta lähtien Keski-Suomen Nuorten Yrittäjien ja Kasvuyrittäjien DOERS-verkoston vetäjänä. Ässämäki sanoo viime aikoina oppineensa paljon nuorten yrittäjien tavasta suhtautua yrittäjyyteen.

– Nuoret yrittäjät tarkastelevat maailmaa myönteisesti ja koronapandemiankin keskellä he näkevät enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Lisäksi nuorempi yrittäjäpolvi hallitsee digitaaliset työkalut hyvin. He oivaltavat sen, että digitalisaation ansiosta liiketoimintaa voi tehdä ympäri maailmaa vaikka sohvan nurkasta käsin, Satu Ässämäki kertoo.

DOERS-verkosto on toiminut KeskiSuomen Yrittäjien siipien suojissa vuodesta 2018 lähtien. Verkosto tarjoaa nuorille eli alle 36-vuotiaille yrittäjille ja kasvuyrittäjille vertaistukea ja kohtaamisia sekä koulutusta ja työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen.

Vaikka DOERSin yhteydessä puhutaan kasvuyrittäjistä, verkostoon voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä, sillä yrittäjältä ei kysellä tämän liiketoiminnan kasvulukuja.

– Säännölliset tapaamiset eli Doerstait merkitsevät yrittäjille tarpeellista vertaistukea ja ajatustenvaihtoa. Kun puhutaan nuorista yrittäjistä, on muistettava, että kyseessä ei ole yhtenäinen ryhmä. He ovat ihmisiä, joilla on monenlaisia elämäntilanteita, kuten ruuhkavuosien kiireitä tai epävarmuutta omasta yrittäjyydestä.

Yrittäjyys ei ole joko–tai-kysymys Ässämäki pitää myönteisenä sitä, että nuoret näkevät yrittäjyyden mahdollisuutena huomattavasti useammin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

– Yrittäjyyteen ei suhtauduta joko– tai-ilmiönä, vaan monet nuoret tarkastelevat yrittäjyyttä avoimesti. Se voi olla sopiva tapa harjoittaa ammattia jossain vaiheessa työuraa, vaikka välillä olisikin palkkatyössä. Ässämäki itse haluaa olla verkoston vetäjänä eräänlainen ”emäntä”, joka pitää kokoontumisten langat käsissään ja antaa nuorille yrittäjille mahdollisuuden kohtaamisiin ja omien ajatusten esille tuomiseen.

YEL-järjestelmä kaipaa uudistusta Satu Ässämäki on koulutukseltaan tradenomi ja on työskennellyt puolisonsa

Yritysrakenne Suomessa 2019 • • • •

Suomessa oli kaikkiaan 292 377 yritystä vuonna 2019.

Yrittäjistä 68 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

Yrittäjistä 35 prosenttia oli naisia.

1,5 miljoonaa ihmistä teki töitä Suomen yrityksissä.

93,0 %

Mikroyritykset: 271 851 (1–9 työntekijää)

Jarkko Ässämäen kanssa Tarrapaidan yrittäjänä kuutisen vuotta. Tarrapaidan taustalla on pariskunnan osakeyhtiö ACE Print Oy. Ässämäki kokee itsekin olevansa kasvuyrittäjä, mutta korostaa taloudellisen näkökulman lisäksi myös yrittäjyyden henkistä ulottuvuutta.

”Yrittäjyys tarjoaa ihmiselle rajattomat mahdollisuudet kehittää itseään.”

– Luottamustehtävät Jyväskylän ja Keski-Suomen Yrittäjien hallituksissa ovat avanneet yrittäjyyden maailmaa monesta eri näkökulmasta ja tuoneet laajan vertaistukiverkoston. Toisaalta työskentely yrittäjänä on auttanut oivaltamaan, että yrittäjyys tarjoaa ihmiselle rajattomat mahdollisuudet kehittää itseään. Kärsimättömälle luonteelle tämä on opettanut sen, että ihminen ei ole koskaan valmis, vaan uuden oppiminen on jatkuvaa, Ässämäki miettii.

Ennen ryhtymistään päätoimiseksi yrittäjäksi Ässämäki työskenteli muun

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA uu

Nuoret ja yrittäjyys Nuorina yrittäjinä pidetään enintään 36-vuotiaita yrittäjiä.

34,0 %

ammattikorkeakouluopiskelijoista ja

32,0 %

5,7 %

Pienyritykset: 16 630 (10–49 työntekijää)

yliopisto-opiskelijoista oli halukkaita toimimaan yrittäjänä tulevaisuudessa.

1,1 %

Keskisuuret yritykset: 3 214 (50–249 työntekijää)

77,0 %

0,2 %

Suuryritykset: 682 (250– työntekijää)

LÄHTEET: SUOMEN YRITTÄJÄT: YRITTÄJYYSTILASTOT, TILASTOKESKUS 2019

opiskelijoista piti taloudellisia riskejä tärkeimpänä esteenä yrittäjyydelle.

LÄHDE: OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI 2019 – KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN YRITTÄJYYS JA YRITTÄJYYSHALUKKUUS

6

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 42

JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA uu

muassa ravintola-alalla ja metsäteollisuuden palveluksessa. Äänekoskella syntyneelle Ässämäelle pitkät työurat teollisuudessa ovat tuttuja kotoa, sillä hänen molemmat vanhempansa ovat työskennelleet metsäteollisuudessa.

Yrittäjänä ja yrittäjäjärjestön luottamustehtävissä Ässämäen huomio on viime aikoina kiinnittynyt yrittäjien sosiaaliturvakysymyksiin.

– Näyttää siltä, että yrittäjät eivät luota YEL-järjestelmään ja maksavat usein vain pienintä mahdollista YEL-maksua.

Jonkinlaista uudistusta kaivataan, jotta yrittäjien luottamus omaan eläkejärjestelmään palaisi, Ässämäki pohtii.

”Yrittäjät eivät luota YELjärjestelmään ja maksavat usein vain pienintä mahdollista YEL-maksua.”

Tilanne on nurinkurinen. YEL-järjestelmä määrittää yrittäjän koko sosiaaliturvan, mutta vakuutettujen oma luottamus järjestelmään on heikko. Osa yrittäjistä on päätynyt hakemaan lisäturvaa esimerkiksi sijoitusten kautta.

– Voisiko sosiaaliturva kenties määräytyä yrittäjien todellisten tulojen perusteella, kuten palkansaajilla? Ässämäki korostaa, että yrittäjätaustaisia ehdokkaita tarvitaan niin kuntakuin eduskuntavaaleissa, jotta yrittäjien näkökulma nousee esille poliittisessa päätöksenteossa.

Suurin osa yrityksistä on pieniä Satu Ässämäki huomauttaa, että kasvollinen pk-yrittäjyys on Suomessa tavallisin yrittäjyyden muoto. Vuonna 2019 yrityksistä 93 prosenttia oli alle 10 hengen yrityksiä, kun luvusta luetaan pois maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset.

– Julkisessa keskustelussa puhutaan

Satu ja Jarkko Ässämäki ostivat vuonna 2015 Tarrapaita-yrityksen. Vuosien varrella toimintaa on kehitetty ja laajennettu suunnitelmallisesti.

yrityksistä yhtenäisenä ryhmänä, vaikka esimerkiksi mikroyritysten toiminta on täysin erilaista kuin esimerkiksi pörssiyhtiöiden, hän huomauttaa. Ässämäki ihmettelee sitä, että pörssiyrityksen lopettaessa tehdasyksikön toiminnan poliitikot alkavat peräänkuuluttaa yritysten yhteiskuntavastuuta.

– Meillä on palkkalistoilla kaksi vakituista työntekijää. Kun jouduimme lomauttamaan heidät pahimpaan koronaaikaan, emme tehneet sitä maksimoidaksemme yrityksemme voittoa, vaan pakon sanelemassa tilanteessa.

Korona on ajanut monet yrittäjät todella ahtaalle, ja yrittäjien hyvinvointi

huolestuttaa Satu Ässämäkeä.

– Muun muassa tapahtumajärjestäjät ja ravintola-ala ovat joutuneet koronarajoitusten vuoksi koville. Esimerkiksi tapahtuma-ala työllistää artistien lisäksi huomattavan määrän freelancereita ja yksinyrittäjiä, jotka rajoitusten vuosi ovat menettäneet ”pienistä puroista” koostuvia ansioitaan.

Korona kouraisi kovalla kädellä myös Tarrapaidassa keväällä 2020.

– Kun rajoitukset alkoivat, liiketoiminta seisahtui täysin parin viikon ajaksi. Onneksi vähitellen kysyntä alkoi palautua ja syyskuussa päättyneellä tilikaudella liikevaihdon pudotus jäi vain noin

kuuteen prosenttiin. Kaikki yrittäjät eivät ole olleet näin onnekkaita, mikä pitäisi muistaa erilaisia koronatukipaketteja suunniteltaessa, Ässämäki pohtii. n

Tarrapaita/ACE Print Oy Yhtiön kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2014 Omistajat: Satu ja Jarkko Ässämäki Tuotteet: Tekstiilien ja mainostuotteiden painotyöt, brodeeraukset, kyltit, tarrat ja markkinointimateriaalit Liikevaihto: 421 000 e (9/2020)

Hyppy tuntemattomaan piristää Satu ja Jarkko Ässämäki ostivat vuonna 2015 Jyväskylän Vaasankadulla toimineen Tarrapaita-yrityksen ja perustivat liiketoiminnan pohjaksi osakeyhtiön, ACE Print Oy:n. Kummallakaan ei ollut aikaisempaa kokemusta tekstiilipainatuksesta.

— Aloitimme yrityksen ja erehdyksen kautta. Materiaalitoimittajilta saimme jonkin verran apua alkuvaiheessa, mutta muuten kaikki asiat oli opeteltava alusta lähtien, kertoo ACE Print Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Ässämäki. Ässämäkien selkeä tavoite oli lähteä uudistamaan ja kasvattamaan 1970-luvulla perustetun yrityksen liiketoimintaa, vaikka tiedossa oli alan kova kilpailutilanne.

Heti yritystoiminnan alkuvaiheessa Tarrapaita siirtyi Vaasankadulta Kauppakatu 1:een ja sieltä pari vuotta myöhemmin suurempiin tiloihin Vasarakatu 1:een. Nyt edessä on muutto Vasarakatu 26:een, koska nykyiset tilat eivät enää riitä laajenevan tuotannon tarpeisiin.

Yritys työllistää omistajiensa lisäksi kaksi työntekijää, minkä lisäksi ajoittain palkataan sesonkityöntekijöitä.

— Viidessä vuodessa liiketoiminta on kasvanut tasaisesti, vaikka korona on jonkin verran vähentänyt töitä. Olemme kehittäneet koko ajan yrityksemme toimintaa, monipuolistaneet tuotevalikoimaa ja investoineet uuteen painotekniikkaan.

Lähtökohtana yrityksen alkuvaiheessa oli miettiä, millaisia tarpeita asiakkaillamme on ja nyt voi perustellusti sanoa, että olemme uudistaneet yrityksen perusteellisesti, Satu Ässämäki kertoo.

Asiakkaita laidasta laitaan, myös ulkomailta Tänä päivänä tekstiilipainatukset tehdään print on demand -periaatteella eli miltei kaikki tuotteet painetaan tilausten pohjalta. Asiakkaat voivat yrityksen verkkosivuilla olevalla editorilla hahmotella esimerkiksi mukin tai hupparin layoutia.

Myös ekologisuus on huomioitu: uusimmissa tekstiilitulostimissa käytetään kasvipohjaisia väriaineita ja pienten sarjojen tulostaminen on helppoa.

— Asiakaskuntamme on laaja: yksityishenkilöitä, yhdistyksiä, pörssiyhtiöitä ja tapahtumajärjestäjiä. Monipuolinen asiakaskunta on pitänyt huolen siitä, että töitä on riittänyt kohtalaisesti myös korona-aikana, Jarkko Ässämäki kertoo.

Kesäisin Ässämäet kiertävät musiikkifestareita, joissa he myyvät painamiaan tekstiilejä, kuten bändipaitoja. Tuotteita menee myös ulkomaisille asiakkaille.

— Monet tämän alan yritykset sulkevat ovensa heinäkuuksi, mutta meille se on tavallisesti vuoden kiireisintä aikaa. Kun kotiudumme viikonlopun festareilta, alamme suunnitella seuraavilla festareilla tarvittavia tuotteita. Festareiden kiertäminen on rankkaa, mutta niissä pääsee kuulemaan parhaita artisteja. Tapahtumat tarjoavat myös mukavaa vastapainoa normaaliin ar-

keen, Ässämäet kertovat.

— Viime kesä oli tietenkin poikkeuksellinen, kun tapahtuma toisensa jälkeen peruttiin. Ihmettelin sitä, että oman pihan rikkaruohotkin ehtivät häiritä, Satu Ässämäki nauraa.

Mikä sitten sai Ässämäet lähtemään alalle, josta heillä ei ollut aikaisempaa kokemusta?

— Olen toiminut yrittäjänä pian 20 vuotta useilla toimialoilla. Välillä olen vaihtanut alaa kokonaan, koska uuden opettelu pitää mielen virkeänä, Jarkko Ässämäki miettii.

— Minulle yrittäjämäinen tapa työskennellä sopii hyvin. Kun lähtee yrittäjäksi alalle, jota ei tunne, on mahdollisuus tarkastella liiketoimintaa uudesta näkökulmasta ilman vuosikymmenien aikana muodostuneita rutiineja. Meille on muodostunut selkeä työnjako: Jarkko hoitaa tuotantopuolen, minä vastaan asiakaspalvelusta, myynnistä ja markkinoinnista, Satu Ässämäki puolestaan toteaa. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

43 • KESKISUOMALAINEN

7

KOLUMNI

Onnellisen piittaamaton ongelmistaan

M

PETRI SALMINEN Puheenjohtaja Suomen Yrittäjät petri.salminen@salminen-tikka.fi

aaliskuussa julkaistiin maailman onnellisuusraportti, jossa Suomi piti ykkössijaa maailman onnellisimpana maana – jo neljättä kertaa peräkkäin. Tulos ei sinällään ole yllätys, sillä Suomessa on lähtökohtaisesti moni asia hyvin.

Olemme onnistuneet reilun sadan vuoden itsenäisyytemme aikana rakentamaan maan, jossa suurimmalla osalla kansalaisista elämisen edellytykset, kuten ravinnon saanti, asunto, terveydenhuolto ja koulutus, on pystytty turvaamaan riippumatta lähtökohdista ja ihmisen kulloisestakin elämäntilanteesta. Hyvinvointivaltion perusajatus heikoimmista huolehtimisesta on siis toiminut.

Myös maiden välistä kilpailukykyä vertailtaessa Suomi on jo pitkään keikkunut sijojen 10 ja 20 välillä. Vähän, kuten urheilussakin: ei aivan parhaimmistoa, mutta kuitenkin pistesijojen tuntumassa. Uutisoinnissakin Suomen kilpailukykyä on pidetty vähintäänkin kohtuullisena.

Toteutunut kehitys nostaa kuitenkin vakavan kysymyksen Suomen todellisesta kyvystä hyödyntää potentiaaliaan.

Taloustieteilijä Johnny Åkerholm nosti aiheen esille selvittämällä eri maiden toteutunutta talouskasvua kymmenen vuoden ajalta. Tulos oli Suomen kannalta musertava: vuosina 2008–2019 Suomen talouskasvu on ollut maailman hitaimpien joukossa. Suomi on 141 maan välisessä vertailussa sijalla 134.

Herättää siis kysymyksen, missä vika, että lähtökohdiltaan onnellinen ja kilpailukykyinen maa on epäonnistunut lähes täydellisesti hyödyntämään potentiaalinsa?

Suomen suurimmat ongelmat liittyvät kaikille yhteiskunnallista keskustelua seuranneille tuttuihin tekijöihin: korkea verotus, korkea kustannustaso ja jäykät rakenteet. Romutamme itse oman kilpailukykymme sillä, että ulosmittaamme verotuksen kautta yritysten ja ihmisten kyvyn investoida uudistumiseen ja uuden rakentamiseen. Erilaisilla toinen toisensa päälle tulevilla veroilla ja veroluonteisilla kustannuksilla aiheutamme korkean kustannustason, joka syö kyvyn ottaa riskiä ja kokeilla uutta.

Rakenteelliset ongelmamme taas liittyvät ennen kaikkea työmarkkinajärjes-

FORD HYBRID

telmään. Vuosikymmeniä sitten rakennettu työmarkkinajärjestelmämme perustuu toiminnaltaan edelleen aikaan, jolloin toimialoja hallitsivat muutamat suuret yhtiöt, valtiojohtoinen idänkauppa kukoisti ja markan arvoa korjailemalla voitiin justeerata viennin kustannuskilpailukykyä. Mikään näistä ei enää päde.

Suomi on elänyt jo pitkään velaksi, ja koronakriisin on vain kiihdyttänyt tätä kehitystä. Kaikki me tiedämme, että jossain vaiheessa velka tulee maksettavaksi. Mikäli emme onnistu kääntämään taloudellista kehitystämme rivakasti eri asentoon, hyvinvointivaltiolle käy mahdottomaksi ylläpitää onnellisen elämän perusteita. Onni saattaa kääntyä.

Suomella on kaikki edellytykset olla esikuva muulle maailmalle niin onnellisuudessa kuin potentiaalisen kilpailukykynsä hyödyntämisessäkin. Koronakriisin jälkeen ei kuitenkaan riitä pelkkä potentiaalinen kilpailukyky, vaan kasvun täytyy myös aidosti toteutua.

Olemassa olevien ongelmiemme hyväksymistä, uudistumista ja muutoksia rakenteisiimme tämä meiltä vaatii. n

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

UUSI FORD TRANSIT CUSTOM VAN LADATTAVA HYBRIDI*

Ainutlaatuinen ladattava hybridi, jonka kuormatila ja kantavuus vastaavat vaativiinkin kuljetushaasteisiin. Sähkömoottorin akusto ladataan latauspisteestä tai ajon aikana 1.0 EcoBoost -bensiinimoottorin avulla. Voidaan ajaa jopa 56 km puhtaasti sähköllä, ja jopa 500 km EcoBoost-bensiinimoottorin avustuksella.

ford.kayttoauto.fi

*Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2020 (IVOTY) -voittaja.

Leipomonkuja 7, Jyväskylä, 014–3314 620 automyynti ark. 9–18, la 10–14

automyynti I huolto I varaosamyynti I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

TRANSIT KESKUS

Ford Transit Custom Van ladattava hybridi alk. 49.359,16 € CO2-päästöillä 70 g/km, sis. toimituskulut 600 €. Ladattavan hybridin CO2-päästöt 70 g/km ja EU-keskikulutus 3,1 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

8

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 44

”Ei kuntaa ilman yrittäjiä” TEKSTI: PASI RAHIKAINEN

Viisi KeskiSuomen Yrittäjien paikallisyhdistyksen puheenjohtajaa avasi ajatuksiaan omasta kunnastaan, yrittäjäkentän tuntemuksista ja odotuksista uudelta valtuustolta.

Kysyimme seuraavia asioita.

1. Millaisessa kunnassa on hyvä yrittää?

2. Mitä alueesi yrittäjyydessä on pinnalla juuri nyt?

3. Mitä toivot seuraavalta kunnanvaltuustolta?

Juha Mutanen Muuramen yrittäjät

1. Sellaisessa kunnassa, joka kykenee hyödyntämään vahvuuksiaan ja osaa kehittää olosuhteita palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita parhaiten. Toimiva elinkeinorakenne luo rungon koko kunnan elinvoimalle ja antaa merkittäviä voimavaroja tulevaisuuden kehittämiseen. Kunnan tehtävänä on huolehtia oikea-aikaisesta ja yritystoimintaa hyvin palvelevasta päätöksenteosta. Virallisten ja lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnan viranhaltijoiden ja päätöksentekijöiden on tuettava sosiaalisen ja hyvinvoivan yrittäjäyhteisön syntymistä.

Sellainen kunta, joka huolehtii yhteisön hyvinvoinnista, saa sitoutettua yritykset toimimaan kunnassa.

Kunnan elinkeinojen kehittämistoimenpiteiden pitäisi pyrkiä siihen, että yrityksillä olisi mahdollisuudet toimia mahdollisimman laajalla alueella. On tärkeää, että kunnassa tehdään kuntaja kansainväliset rajat ylittäviä liiketoimia mahdollisimman paljon. Maantieteellisesti ja sosiaalisesti laajat verkostot mahdollistavat tasapainoisen elinkeinorakenteen ja antavat edellytykset menestyä paikallisten taloustilanteiden ja rakennemuutoksen vaihteluiden aikana.

2. Yrittäjyydessä on tapahtumassa merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Uudet tekniikat ja digitalisaatio antavat paljon mahdollisuuksia kehittyä ja laajentaa markkinoita. Tärkeää on tunnistaa toimialan muutokset ja pyrkiä hyödyntämään kehittymispotentiaalia. Huomattavaa on myös, että ne, jotka eivät kykene uudistumaan, saattavat taantua ja jäädä kehityksestä jälkeen. Perinteisen

mestari–kisälli-toimintamallin täytyy toi­mia molempiin suuntiin. Sellaisessa kunnassa, jossa on toimiva elinkeinorakenne, löytyy riittävästi kykyä ja osaamista nähdä oikein tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Näen, että velvollisuus elinkeinoelämän tukemiseen on yrittäjien lisäksi koko kunnan organisaatiossa.

3. Uudelta valtuustolta toivon ennen kaikkea, että sen yhteishenki on kohdallaan. Valtuuston pitää keskittyä kunnan toimintojen kehittämiseen koko rinta-

Minna Kolehmainen Viitasaaren Yrittäjät

Simo Aitto-oja Hankasalmen Yrittäjät

1. Mielestäni avainasia on se, että

1. Hankasalmella tai muuallakaan Kes-

päättäjät (sekä valtuutetut että virkamiehet) ymmärtävät yrittäjien merkityksen kunnalle. Ei ole kuntaa ilman yrittäjiä. On tärkeää huomioida kaikessa tekemisessä se, että raha ei tule budjetista, vaan se on ansaittava ja siis luotava paikallisille yrityksille mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset.

ki-Suomessa yritysten merkitys kunnalle ja sen hyvinvoinnin kaikille osa-alueille ei ole vuosikymmenien aikana täysin kirkastunut. Tämä koskee kunnan johtamista, virkamiehiä sekä valtuuston ja hallituksen jäseniä. Olemme nojautuneet liikaa metsäteollisuuteen ja se on tuonut näköalattomuutta. Perusteollisuuden siemenille ja uusille innovaatioille ei ole annettu tilaa itää. Kiitospuheet tai yrittäjää selkään taputtaminen eivät auta. Tämä on yksi syy väestöpaolle maaseutukunnista kaupunkeihin.

Olemme myös liikaa nörtti-imussa, jossa käsillä tekemisen taidolle ei anneta hintaa eikä yrittämisen edellytyksiä. Liian moni kunta sinnittelee puhtaasti valtion avustuksen varassa. Kunnan rooli työllistäjänä nousee yhä suuremmaksi ohi yritysten, kun ihmiset eläköityvät ja valtio vaatii kuntaan yhä uusia henkilöitä täyttämään byrokratian myllyä.

2. Tällä hetkellä koronapandemia on tietysti se ykkösjuttu melkeinpä alasta riippumatta. Vaikka sen vaikutukset vaihtelevat yrityksestä ja toimialasta toiseen, korona aiheuttaa merkittäviä haasteita toimintaan.

Viitasaari toimii alueellisena keskuksena, jonka vaikutus yltää yli maakuntarajojen. Meillä on tällä hetkellä kohtuullinen palvelutarjonta asukaslukuun nähden, mutta palveluiden säilyminen tulevaisuudessa huolettaa. Tyhjät liikehuoneistot keskustassa ovat huono signaali, ja on haastavaa löytää uusia yrittäjiä ikääntyvien yrittäjien toiminnan jatkamiseksi. Toisaalta monet yrittäjät ovat kehittäneet toimintojaan, löytäneet uusia liiketoimintamuotoja ja katsovat rohkeasti tulevaisuuteen.

Näen, että monipaikkaisuus ja etätöiden yleistyminen ovat Viitasaaren suuria mahdollisuuksia.

3. Toivomme, että yrittäjien ja paikallisten yritysten merkityksen muistaminen kaikessa päätöksenteossa olisi jokaisella päättäjällä takaraivossa.

Me yrittäjäyhdistyksenä olemme sitoutuneet tiiviiseen tekemiseen yhdessä kaupungin kanssa ja toivomme, että tämä yhteys säilyy ja kehittyy jatkossa. n

2. Yrittämisessä on pinnalla koronaviruspandemia, joka vaikuttaa tavalla tai toisella jokaiseen yrittäjään sekä yritysten johtamiseen. Tulevaisuuden näkymät ovat monessa yrityksessä usvaiset.

Osalla yrityksistä menee puolestaan lujaa yksityisen talouden kulutuksen kasvun seurauksena, esimerkkeinä rakenta-

malla. Keskinäisen luottamuksen ja voimavarojen yhdistämisen tuloksena voidaan saada merkittäviä toimia aikaiseksi.

Valtuuston jäsenten lähtökohdat ja osaaminen vaihtelevat. Tärkeintä on saada kohdistettua energiat kunnan kehittämistyön hyödyksi. Hyvä elinkeinotoiminta on seurausta pitkäjänteisestä työstä, joten seurauksia tehdyistä päätöksistä voidaan arvioida vasta tulevaisuudessa.

Toivon, että kunnan kehittymisen tulokset olisivat jatkossakin myönteisiä. n

minen, metsätalous ja maatalous. Yrittäjillä on kaikesta huolimatta tulevaisuuden toivoa ja siihen on Suomen Yrittäjät tehnyt merkittävän panostuksen.

3. Toivon kunnanvaltuustolta ymmärrystä tehdä taloudellisia panostuksia kunnan elinkeinoelämän uudistamiseen ja kehittämiseen sekä luomaan perusteollisuudelle kivijalkaa. Esitän uudelle valtuustolle, että Hankasalmella mennään yhdessä yrittäjien kanssa Häähninmäen näköalatornille. Katsomme sieltä kauas tulevaisuuteen sekä keskustelemme kunnan elinkeinon kehittämisestä ja kurssin muutoksesta. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

45 • KESKISUOMALAINEN

9

Yleisen vetovoiman lisääminen ja ripeä lupakäsittely tukevat yrittäjyyttä kunnissa TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Marja Hakkarainen Kinnulan Yrittäjät

1. Yrittäjyysmyönteisessä

kunnassa, jossa kaikkia päätöksiä mietittäessä ajatellaan lähialueen yritysten elinvoimaisuutta. Kunnassa, jossa tuetaan monipuolisesti eri aloja, voivat kukoistaa rinnakkain niin palveluyritykset kuin teolliset tai maaseutuyrityksetkin. Kunnassa, jossa asioiden kehittämisessä tähdätään pidemmälle tulevaisuuteen, on hyvä yrittää.

2. Yrittäjyys on haasteellista maaseudulla, kun väestöpohja ei tahdo riittää palveluyrityksille ja työpaikat karkaavat siksi kauas. Etätyö olisi usein mahdollisuus, jos työtä olisi molemmille aviopuolisoille, koska digiloikka on nyt otettu. Kuntien peruspalvelutkin vähenevät ja julkinen liikenne on lähes olematonta. Pohjoinen Keski-Suomi uhkaa siirtyä

hiljentymiskeskukseksi. Mahtaako kuntien yhdistyminen olla ratkaiseva mahdollisuus vai uhka? Yhteistyötä tehdään jo monessa asiassa ja yhteinen kehitysyhtiö Witas on tärkeä linkki kuntien ja yrittäjien menestymisessä. Tarvitaan rohkeita investointeja lisää, kuten Niemenharjun matkailukeskus ja Niliaitta, jotta saadaan pysäytettyä lisää palveluiden käyttäjiä. Myös kestävään kehitykseen liittyvä rakentaminen on tuomassa alueelle yrittäjyyttä ja lisää väkeä, muun muassa tuulivoimapuiston rakentajia.

3. Toivon, että kuntaamme viedään eteenpäin sydämellä ja yhteishengellä. Tärkeintä on asukkaiden onnellisuus puhtaassa ympäristössä ja palveluiden äärellä niin, että kaikilla on helppo hengittää. n

Kuntavaalivuonna on olennaista keskustella kuntien tavoista tukea yrittäjyyttä. Kantar kysyi asiasta yrittäjiltä gallupilla, johon vastasi 1 114 yrittäjää. Yrittäjien selkeä suosikki on kunnan yleisen vetovoiman lisääminen (57 %). Kysymykseen sai valita useamman vaihtoehdon.

— Tulevien päättäjien pitää nähdä, mikä oikeasti lisää elinvoimaa juuri omassa kunnassa, ja panostaa siihen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala huomauttaa.

Uudet valtuustot valitaan kuntavaleissa, jotka siirretään huonon koronatilanteen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle.

Yhtä selkeä kakkonen on ripeä lupakäsittely (45 %).

— Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä suurempi suhteellisesti on taakka, joka kertyy luvista, ilmoituksista ja muista toimenpiteistä. Yrittäjät toivovat, että kunta-asiat saisi hoidetuksi verkossa ajasta ja paikasta riippumatta, Kujala huomauttaa.

Yli 90 prosenttia Suomessa toimivista

Määräaikaista työmarkkinatukea yrittäjille on jatkettu kesäkuun 2021 loppuun.

Koronakriisistä johtuva väliaikainen lakimuutos koskee kaikkia yrittäjiä yrityksen koosta, yhtiömuodosta ja työllistävyydestä riippumatta. Normaalitilanteessa yrittäjä voi pääsääntöisesti saada työttömyysturvaa vain, jos lopettaa yritystoiminnan.

Yrittäjä voi saada työmarkkinatukea koronaepidemian seuraavissa tilanteissa: Jos hänen päätoiminen yritystoimintansa on koronaepidemian vuoksi päättynyt (Päätoimisen yritystoiminnan päättymisellä tarkoitetaan joko toiminnan kokonaan päättymistä tai sivutoimiseksi muuttumista.) tai siitä saatavat kuukausitulot ovat laskeneet alle 1 089,67 euroon.

Edun saamiseksi siis riittää, että toinen ehdoista täyttyy.

Näin haet työmarkkinatukea

1. Kunta toimii yhteistyössä yrittäjien kanssa. Yritykset ovat kunnalle kuin asiakkaita, joita tulisi palvella mahdollisimman hyvin kunnan toimivaltaan kuuluvien rajojen puitteissa. On tärkeää, että ymmärretään hyvin hoidetun elinkeinopolitiikan merkitys kuntalaisille. Kunta muodostaa meidän jokapäiväisen elinympäristömme, jonka vireyteen yritysten elinvoimaisuus suoraan vaikuttaa.

2. Tietenkin päällimmäisenä on korona ja siitä selviäminen. Yrittäjät kokevat yleisesti epävarmuustekijöiden lisäänty-

neen monin tavoin eikä näille yrittäjä voi itse mitään. Monille aloille suuria uhkia yrittämiseen tulee myös valtion ja kunnan tahoilta. Esimerkiksi polttoaineveron korotukset, kaavoitus, lupien hinta ja hitaus, kilpailutilanteen välttäminen kunnan palveluiden ja samalla alalla toimivien yrittäjien kanssa.

3. Päättäjien tulisi ymmärtää se perusajatus, että ei ole kuntaa, jos ei ole yrityksiäkään. Yritysvaikutusten arviointi on otettava mukaan kaikkeen päätöksentekoon. n

Suora tuki mahdollista vain poikkeustilanteessa Yrityksistä 32 prosenttia pitää suoraa rahallista tukea kunnan tärkeänä keinona tukea yrittäjyyttä. Anssi Kujala arvelee, että ilman koronakriisiä osuus olisi paljon pienempi.

— Suora rahallinen tuki on mahdollista vain poikkeusoloissa, hän huomauttaa.

Seuraavaksi tärkeimpiä yrittäjyyden tukemisen keinoja yrittäjien mielestä ovat matala kiinteistövero (25 %), nopea kaavoitus (21 %), laadukkaat koulut (20 %), toimiva päivähoito (16 %), hyvät harrastusmahdollisuudet (10 %) ja kohtuullinen talous- ja jäteveden hinta (9 %).

— Kaikki kunnan päätökset vaikuttavat sen elinvoimaan ja lähes kaikki yrityksiin.

Päätöksenteon yrityslähtöisyys on tärkein elinkeinopolitiikan osa-alue kunnassa. Kuntien kannattaa arvioida päätöstensä vaikutukset yrityksiin järjestelmällisesti, osana päätösvalmistelua, Kujala summaa. n

Yrittäjän oikeutta saada työmarkkinatukea on jatkettu koronaepidemian vuoksi TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT

Katja Valkola Saarijärven Yrittäjät

yrityksistä on alle kymmenen työntekijän mikroyrityksiä.

Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon ja anna selvitys päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.

TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta ja antaa arvion tuloistaan työmarkkinatuen rinnalla. Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Ohjeita ja tietoa työttömyysturvasta löydät TE-palveluiden sivulta.

Miten työttömyyskorvaus jatkuu?

Suomen Yrittäjät on saanut kysymyksiä liittyen työttömyyskorvauksen jatkumiseen määräajan jatkuessa. Omaa asiak-

kuuttaan ja tilannetietoja kannattaa seurata Oma asiointi -palvelussa. TE-palvelut on myös yhteydessä asiakkaisiinsa etuuden jatkosta.

Työttömäksi ilmoittaudutaan sivustolla www.te-palvelut.fi tai menemällä suoraan osoitteeseen asiointi.mol.fi/omaasiointi.

Työmarkkinatuen hakeminen hoituu Kelan verkkopalvelussa osoitteessa www.kela.fi.

Oma ilmoitus riittää Hallituksen esityksen mukaan lähtökohtaisesti yrittäjän oma ilmoitus tulojen vähenemisestä koronaepidemian vuoksi riittää.

Yrityksen tai yrittäjän tuloina ei ole tarkoitus ilmoittaa liikevaihtoa, vaan yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohden saatava tulo.

Yrittäjä ilmoittaa omat tulonsa kahdesti: ilmoittautuessaan TE-toimistoon ja hakiessaan etuutta laskeneen tulon perusteella sekä hakiessaan etuutta ja ilmoittaessaan Kelaan arvion tuloistaan etuuden rinnalla.

Esityksen mukaan molemmissa tapauksissa yrittäjän oma ilmoitus tuloista riittää. Esityksessä ei edellytetä tulojen perustuvan mihinkään tiettyyn yritystoiminnan tunnuslukuun, joten asia jää täysin yrittäjän omaan harkintaan.

Puolison tulot eivät vaikuta työmarkkinatukeen. Puolison tuloilla on vaikutusta toimeentulotukeen, mutta nämä ovat kaksi eri tukea.

Yrittäjällä on ollut oikeus työttömyysturvaan myös aiemmin, mutta nyt voimaan tulleen lain myötä yritystoimintaa ei tarvitse päättää saadakseen tukea. Muutos on väliaikainen ja laki on voimassa 30.6. asti. n

10

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 46

”Jokaisen yrittäjän pitäisi löytää itselleen sopiva tapa purkaa stressiä”, Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen sanoo. Kääpiövillakoirat Lotta ja Lilli ovat usein mukana töissä, ja isäntä saa sopivan hengähdystauon, kun hän käy koirien kanssa kävelyllä työpäivän lomassa.

Tavoitteena 400 yrittäjäehdokasta ”Kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin tarvitaan yrittäjiä ja heidän vankkaa yhteiskunnallista osaamistaan”, sanoo Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen.

Erityisen tärkeää se on nyt, kun koronarajoitukset rassaavat yrittäjien kestokykyä.

TEKSTI JA KUVA: PASI RAHIKAINEN

– Jos yhtään askarruttaa ja intoa on, kannattaa lähteä rohkeasti ehdokkaaksi.

Kunnanvaltuustoissa on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa, Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen kannustaa.

Keski-Suomen Yrittäjät asetti kesäkuulle siirtyneisiin kuntavaaleihin kovan tavoitteen: maakuntaan halutaan 400 yrittäjäehdokasta. Jos tavoitteeseen ylletään, se on kaikkien aikojen ennätys.

– Oli puoluetaustasi mikä tahansa, sillä ei ole väliä. Osa on valinnut työnantamisen omaksi urakseen ja suurin osa työllistää itsensä, mutta meitä kaikkia yhdistää yrittäjyys. Yrittäjillä on laajaa ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista ja niiden suhteista. Jos yhteiskunnan moottori on epäkunnossa, he tietävät mitä ja miten kannattaa korjata, huoltoasemayrittäjä muotoilee.

– Yrittäjät ymmärtävät myös taloutta.

Sen, kuinka yhdenkin euron voiton tekeminen on äärettömän vaikeaa ja miten helposti voitollinen toiminta voi kääntyä tappiolliseksi, hän jatkaa.

Koponen tietää mistä puhuu, sillä hänelläkin on kunnallispoliittista taustaa.

Tosin poliittinen ura jäi huomattavasti vaatimattomammaksi kuin yrittäjä- tai järjestöura ovat olleet. Hänet valittiin Hankasalmen valtuustoon varasijalle vuonna 1992. Koska varsinainen valtuutettu odotti tuolloin lasta, Koponen tuurasi tätä usein valtuuston kokouksissa.

– Pääsin teknisen lautakunnan jäseneksi, mutta kunnallispoliittinen urani jäi yhteen kauteen. Nytkin minua on kysytty ehdokkaaksi, mutta yrittäjäjärjestö on minulle parempi paikka vaikuttaa. Takana on jo 21 vuotta järjestötyötä Hankasalmen Yrittäjissä, Keski-Suomen Yrittäjissä sekä Suomen Yrittäjissä, Koponen sanoo.

Yrittäjien jaksaminen on koetuksella Korona koettelee yrittäjien kestokykyä monella tavalla. Silti moni suomalainen varmasti pohtii, miksi yrittäjiä aina hyysätään. Koposen mukaan harva ymmärtää sitä, kuinka helposti yrityksen toiminta painuu miinukselle.

– Jos yritys pyörittää yrittäjää eikä päinvastoin, on yrittäjä pulassa. Korona-

kriisi on ollut monella tapaa vaikeampi kuin reilun kymmenen vuoden takainen finanssikriisi. Ei meillä täällä Keski-Suomessa finanssia ole vaan yrittämistä, Koponen napauttaa.

Yrityskenttä jakaantuu kolmeen osaan.

Yksi kolmasosa pärjää hyvin ja toinen huonosti. Loput ovat jossain siinä välissä. Korona on kärjistänyt tätä jakoa.

Koponen on mukana Suomen Yrittäjien hyvinvointikillassa, joka muun muassa järjestää yrittäjien hyvinvointikoulutuksia eri puolilla maata.

– Yrittäjät jaksavat paremmin, kun he kokevat tekevänsä työtä koko maan hyväksi. Minun mielestäni ei ole hurskastelua sanoa tekevänsä lapsilleen parempaa maailmaa, hän toteaa.

Koponen sanoo, että yrittäjille avun hakeminen on vaikeampaa kuin muille. ”Kyllä yrittäjä jaksaa” -ajattelu on vielä varsin yleistä.

Onneksi valoakin on näkyvissä. Vertaistukea on tarjolla enemmän kuin koskaan. Suomen Yrittäjät on myös laatinut Mieli ry:n kanssa ohjeet siitä, milloin ja miten apua kannattaa hakea.

”Yrittäjillä on laajaa ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista ja niiden suhteista.”

Tukea on oltava tarjolla myös koronan jälkeen. Moni yrittäjä sinnittelee kyllä sinne asti, mutta vaara vaaniikin silloin, kun tilanne helpottaa. Koposen mukaan pitää varautua siihen, että jälkihoitoa on tehtävä pitkään.

– Toivoa on, kunhan käyttää nämä vaikeat ajat hyväkseen. Markkinatalous on hyvä korjaamaan ongelmia. Kun talouden isot veturit lähtevät liikkeelle, ne vetävät pienetkin vaunut takaisin raiteilleen. Moni asia kuitenkin muuttuu, joten yritysten pitää olla valmiina uuteen digitaaliseen maailmaan, hän muistuttaa.

Omat keinot purkaa stressiä Stressi on hyväksi, sillä se saa asioita tapahtumaan. Ilman sitä mikään ei etenisi. Ongelma stressistä tulee silloin, jos paineita ei pääse välillä purkamaan. Jokaisella pitäisi olla joku tapa nollata paineet, jotta ei jää niiden kanssa painimaan.

– Itselläni ratkaisu löytyy luonnosta.

Koronakeväänä 2020 kävelimme vaimon kanssa ympäri Vaajakosken metsiä enemmän kuin koskaan. Luonnossa liikkumiseen myös löytyi aikaa, koska etätyö ja videopalaverit tehostivat työntekoa. Asiat hoituivat jopa paremmin kuin normaaliaikoina. Haittapuolena oli tietenkin sosiaalisten kontaktien väheneminen, Koponen sanoo. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

47 • KESKISUOMALAINEN

11

Hyvinvointia etsimässä Hyvinvointikartta-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen mikro- ja pk-yritysten hyvinvointia sekä hyvinvoinnin osaamista ja johtamista.

TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ

Yrittäjät kokevat haastavana oman työn rajaamisen, vapaa-ajan viettämisen ja lomien pitämisen, kertoo keskisuomalaisille yrittäjille tehty hyvinvointikartoitus.

– Kartoituksen vastauksien perusteella yrittäjät kaipaavat apua ja työkaluja liikuntaan, mielen hyvinvointiin, uneen, stressiin ja ajanhallintaan, kertoo KeskiSuomen Yrittäjien hyvinvointiasiantuntija Essi Määttä.

Keski-Suomen Yrittäjät ja Hyvinvointikartta-hanke toteuttivat yrittäjille hyvinvointiin liittyvän kyselyn vuodenvaihteessa. Kyselyyn vastasi 228 keskisuomalaista yrittäjää. Vastaajista 48 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

Elämän tasapainosta ja työn rajaamisesta kysyttäessä yrittäjät arvioivat oman ajankäyttönsä sujuvuuden, lomien pitämisen ja työstä irrottautumisen kuutosen arvoiseksi asteikolla 1–10.

Kyselyssä selvitettiin yrittäjien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäksi, millaisia tapahtumia ja koulutuksia yrittäjät kaipaavat hyvinvointinsa tueksi.

– Yrittäjät kokivat, että heillä on riittävästi osaamista ja koulutusta toimiakseen työssään (keskiarvo 8,5) ja työ on heille merkityksellistä ja antoisaa (keskiarvo 8,3). Työkaluja kaivattiin erityisesti henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, Määttä kertoo.

Työllistäville yrittäjille suunnattuun työkykyjohtamisen osioon vastasi 120 yrittäjää. Kysymyksiä oli neljä, joissa oli kolme tasoa: aloittava, kehittyvä ja taitava. Väittämistä valittiin tämän hetken tilannetta parhaiten kuvaava määritelmä.

Vastauksissa ilmeni, että suurimman osan työpaikkojen työkykyjohtaminen on tasolla aloittava tai kehittyvä.

– Keväällä alkaa hyvinvointivalmennus, joka on tarkoitettu vahvistamaan kokonaisvaltaisesti yrittäjän omaa hyvinvointia. Ilmoittautuminen maksut-

JENNI ORANEN

tomaan valmennukseen on auennut.

Hankkeen aikana järjestämme lisäksi yksinyrittäjille ryhmämuotoisia työnohjauksia ja pk-yrittäjille työkykyjohtamisen valmennuksia. Näistä kaikista saat tietoa Keski-Suomen Yrittäjien sivuilta, Määttä kertoo.

Hyvinvointikartan tapahtumiin on osallistunut tällä hetkellä yli 600 yrittäjää ympäri Keski-Suomen. Tarvetta yrittäjien hyvinvoinnin tukemiselle on selvästi ollut.

”Kartoituksen vastauksien perusteella yrittäjät kaipaavat apua ja työkaluja liikuntaan, mielen hyvinvointiin, uneen, stressiin ja ajanhallintaan.”

Essi Määttä – Tapahtumat ovat yrittäjille maksuttomia ja valmennuksiin pääsee ilmoittautumaan Keski-Suomen Yrittäjien nettisivujen kautta. Tapahtumat päivittyvät kevään aikana, Essi Määttä kertoo.

Yrittäjyys voi olla elämäntehtävä, mutta…

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen kannustaa yrittäjiä pitämään hyvää huolta itsestään.

Yrittäjän hyvinvointi vaikuttaa niin liiketoimintaan kuin työyhteisöön.

Keski-Suomen Yrittäjien hyvinvointiasiantuntija Essi Määttä muistuttaa, että Hyvinvointikarttahankkeen tapahtumat ovat yrittäjille maksuttomia. Tapahtumiin voi ilmoittautua Keski-Suomen Yrittäjien verkkosivujen kautta.

– Pitää uskaltaa antaa vastuuta myös muille, eikä tehdä kaikkea itse. Voihan olla niinkin, että vastuun jakamisen myötä asiat hoituvat paremmin, Koponen muistuttaa.

Koponen itse hoitaa omaa hyvinvointiaan avantouinnilla, kuntosaliharjoittelulla ja hiihtämällä sekä kesäisin pelaamalla golfia. Hänellä on käytössään askelmittari, joka motivoi askeltamaan päivän aikana 10 000 askelta.

Koponen pitää vuodessa viisi viikkoa

Hyvinvointikartta

Näin yrittäjät arvioivat omaa tilannettaan Väittämä

Vastausten keskiarvo asteikolla 0—10

Tunnen itseni fyysisesti terveeksi.

Tunnen itseni psyykkisesti hyvinvoivaksi.

Liikun säännöllisesti ja pidän huolta kunnostani.

Syön terveellisesti.

Nukun yöni hyvin.

Arvioi tämän hetken hyvinvointiasi.

Pystyn irrottautumaan työstä vapaa-ajallani.

Minulla on taitoja ja työkaluja nollata ajatuksiani ja rentoutua.

Pystyn pitämään lomaa työstäni.

Oma ajankäyttöni on suunniteltua ja sujuvaa.

LÄHDE: HYVINVOINTIKARTTA-HANKE: HYVINVOINTIKARTOITUS

lomaa, jolloin hän suuntaa yleensä ulkomaille. Viime kesänä lomaan tosin kuului vaellus Lapissa.

Koponen haastaa keskisuomalaiset yrittäjät osallistumaan Hyvinvointikartta-hankeen tapahtumiin.

– Yksikin oivallus, työkalu tai menetelmä voi saada mullistavia asioita aikaan yrittäjässä itsessään. Se puolestaan heijastuu omaan hyvinvointiin ja sitä kautta liiketoimintaan, Jari-Pekka Koponen muistuttaa. n

7,3 7,3 6,6 7,1 6,5 6,6 6,1 7,1 6,0 6,0

• Hyvinvointikartta-hankkeen tavoitteena on vahvistaa KeskiSuomen mikro- ja pk-yritysten hyvinvointia, hyvinvoinnin osaamista ja johtamista.

• Hankkeessa kehitetään hyvinvointia, tutkimustuloksiin perustuviin ja yrittäjän arkeen sopivia hyvinvointia tukevia- ja edistäviä toimintamalleja.

• Hanke kohdistuu välittömillä vaikutuksilla yksilön hyvinvointiin sekä mikro- ja pk-yritysten työhyvinvointiin.

Kaksivuotinen hanke (2020–2022) on ESR-rahoitteinen.

TOIMISTOTILAA HYVÄLLÄ SIJAINNILLA JYVÄSKYLÄSSÄ Perinnän asiantuntijat apunasi Älä anna kassavajeen tyrehdyttää yrityksesi kasvua. Cash-Inin perintäasiantuntijat auttavat kotiuttamaan erääntyneet eurot tilillesi.

Tutustu palveluihimme cash-in.com/perinta Luota perintä ammattilaiselle. Soita: 0207 701 501

Jyväskylän Toimistotalo sijaitsee kauniissa puistomaisessa ympäristössä rauhallisen Tourujoen läheisyydessä.

Jyväskylän keskusta on lyhyen kävelymatkan päässä.

Vuokraamme eri kokoisia kokonaisuuksia asiakkaan tarpeen mukaan.

Katso lisätietoja www.toimistotalo.fi tai soita 040-387 2300

12

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 48

Yrittäjien uusi jäsen: Elonen Oy Leipomo

”Valikoimassamme on nyt noin 400 tuotetta. Tämän tuotepaletin kehittäminen on lähiaikojen haasteemme”, Jari Elonen kertoo.

Monta koukkua vedessä Jämsäläinen Elonen Oy Leipomo osti tammikuussa Malviala Oy:n osakekannan. Kaupan myötä Elosesta tuli alallaan Suomen kolmanneksi suurin.

TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ JA ELONEN

Tammikuussa julkistettu osakekauppa Malviala Oy:n kanssa oli luonteva jatkumo jämsäläisen leipomoyhtiö Elosen kehityskaaressa. Kuopiolaisen perheyrityksen siirtyminen jämsäläisyrityksen omistukseen nosti Elosen Suomen kolmanneksi suurimmaksi toimijaksi alallaan Fazerin ja Vaasan Oy:n jälkeen.

– Kymmenkunta vuotta sitten teimme Jämsän pääleipomossamme noin kahdeksan miljoonan euron investoinnit.

Tämä kauppa oli luonteva jatkumo yrityksemme kehittämisessä. Vaikka nyt elämme haasteellisia aikoja, on kyettävä näkemään kriisin ulkopuolelle. Malvialan osto täydentää tuotevalikoimaamme ja tuo meille lisää tukijalkoja: uusia tuotteita ja uutta osaamista, kertoo Elosen toimitusjohtaja Jari Elonen.

Alan kiristyvä kilpailu oli yksi tekijä, joka ajoi Elosta vahvistamaan asemaansa yrityskaupalla. Jari Elosen mukaan alalla tehdään tulosta suurella volyymilla, laajalla valikoimalla ja huolellisesti suunnitellulla logistiikalla.

Kaupan jälkeen Elonen työllistää noin 250 ihmistä ja sen liikevaihto on yli 40

miljoonaa euroa. Malvialan myötä Elosen valikoimaan tuli tuotteita, jotka kestävät tuoreita leipomotuotteita pidempään, kuten pakasteina myytävät cocktailriisipiirakat sekä pikkuleivät, piparit, korput, donitsit, marengit ja vohvelit.

– Edessämme on kahden perheyrityksen toimintatapojen yhdistäminen, mikä vaatisi ihmisten kohtaamisia ja tutustumisia leipomoiden tuotantotiloihin. Valitettavasti koronaepidemia on hidastanut työtä samoin kuin vähittäiskaupalle tehtäviä tuote-esittelyjä. Henkilökohtaiset tapaamiset voittavat aina Teams-keskustelut, Elonen pohtii.

Esimerkiksi Jämsän leipomossa tuotanto on suojattu niin tiukasti, ettei edes yrityksen oma hallintohenkilöstö pääse tiloihin.

Meneekö lapsia pesuveden mukana?

Jari Elonen sanoo olevansa nyt erityisen tyytyväinen siihen, että Elosella on liiketoiminnassaan useita rönsyjä. Jos joku osa-alue yllättävien muutosten myötä hiipuu, nokka pysyy pinnalla.

– Koronasta on kärsinyt erityisesti food service -toimintamme, sillä toimitukset kahviloille, ravintoloille ja yritysten tilaisuuksiin vähenivät. Menetimme viime vuonna noin kahden miljoonan euron myynnin. Vaikeuksia oli myös kahviloissa ja ravintoloissa, joiden toiminta jäi yli 200 000 euroa tappiolle.

Jouduimme käymään tilanteen sopeuttamiseksi myös yt-neuvotteluja.

Elonen toivoo, että päättäjät kohdis-

taisivat koronarajoitukset juuri oikeisiin kohteisiin, eivätkä ampuisi haulikolla kaikkea elinkeinonharjoittamista. Terveyttä ei toki saa vaarantaa.

– Suomessa on kymmeniä erilaisia ravintolakonsepteja. Päivisin toimivissa kahviloissa ja lounasravintoloissa kyetään noudattamaan koronarajoituksia, eikä niissä ole todettu leviämisketjuja.

Yöaikaan toimivissa ravintoloissa mahdollisuudet taudin leviämiseen kasvavat.

Elosen useat muut liiketoimintamallit pitivät pintansa koronavuonnakin.

– Tavoitteemme on luoda maukkaita elämyksiä kuluttajille niin arkeen kuin juhlaan. Tuotteiden menekissä on ollut selkeästi havaittavissa, että ihmiset haluavat näitä elämyksiä myös koronan myötä tulleen ankeuden keskelle.

Yksi ulospäin vähemmän näkyvä bisnes Elosella on sopimusvalmistus. Yhteistyö Atrian kanssa on jatkunut lähes 20 vuotta. Tuona aikana Elonen on tehnyt Atria-brändille satoja miljoonia einespitsoja.

– Olemme Suomen toiseksi suurin valmispitsojen valmistaja. Ja nehän ovat korkeatasoisia tuotteita, miltei 100-prosenttisesti kotimaisista raaka-aineista tehtyä arkiruokaa, Elonen painottaa.

Kulutustrendejä on seurattava Jari Elosen mukaan tuotteiden raakaaineiden kotimaisuusaste pyritään pitämään jatkossakin korkeana, mitä myös kuluttajat arvostavat. Yrityksessä seurataan tiiviisti, millaisia muutoksia kulut-

tajien käyttäytymisessä tapahtuu.

– Tällä hetkellä kiinnostus on selvästi lisääntynyt erilaisiin kaurasta valmistettuihin tuotteisiin sekä vegaanituotteisiin.

Mielenkiintoinen kysymys on Elosen mukaan se, mitä tapahtuu koronapandemian jälkeen. Kasvaako maaseudun vetovoima, kun yhä useampia töitä voidaan tehdä kotoa käsin?

– Jämsän seutu on varmasti houkutteleva asuinpaikka maaseudusta kiinnostuneille sijaintinsa ja kauniin luontonsa ansiosta. Jyväskylä, Tampere ja Lahti ovat kohtuullisen matkan päässä, mikä esimerkiksi meille on mahdollistanut henkilöstön saamisen myös asiantuntijatehtäviin.

– Keskeinen sijainti mahdollistaa Eloselle toimivat logistiset yhteydet kaikkialle Suomeen. Se on välttämätöntä tuotteidemme säilyvyyden kannalta, Elonen pohtii.

UPM:n Kaipolan tehtaan lakkauttaminen oli isku Jämsän seudulle, mutta Elonen kannustaa katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen.

– Toivon, että luvatut kehittämisrahat löytävät alueelle, eivätkä jää poliitikkojen lupauksiksi. Myös terveyspalveluiden säilyminen on alueen kehittymisen kannalta kynnyskysymyksiä.

– En ole havainnut Jämsän seudulla apatiaa. Myös Himos pitää omalta osaltaan seutua elinvoimaisena ja tunnettuna. Muutos on jatkuvaa ja uskon, että Jämsä ja koko Keski-Suomi pysyvät kehityksessä mukana, kun teemme yhdessä töitä sen eteen. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

49 • KESKISUOMALAINEN

Kotileipomosta teolliseksi toimijaksi Jari Elosen vanhemmat Marja-Liisa ja Raimo Elonen aloittivat Elosen leipomotoiminnan pienessä mittakaavassa Mäntässä vuonna 1966. Muutaman Mäntän-vuoden jälkeen Eloset siirtyivät Jämsään, jossa he pyörittivät jonkin aikaa myös huoltoasemaa, mutta erityisesti leipomotuotteille näytti olevan kysyntää.

Runsaan 50 vuoden aikana pienestä leipomosta on kasvanut alallaan yksi Suomen suurimmista yrityksistä, jossa tilojen laajennuksia ja yrityskauppoja on tehty useaan otteeseen. Patalahdenkadulla sijaitsevassa pääleipomossa on nykyään noin 6 000 neliön nykyaikaiset tuotantotilat.

— Meillä pelkästään laatujärjestelmien ja -kysymysten parissa työskentelee kokopäiväisesti neljä työntekijää, Jari Elonen kertoo.

Vuonna 1964 syntynyt Jari Elonen sanoo käytännössä kasvaneensa leipomossa. Myös hänen vaimonsa Tuire on mukana yritystoiminnassa ja työskentelee Elosen henkilöstöpäällikkönä.

— Nuorena olin usein vanhempieni apuna leipomossa. Ajokortin saaminenkin merkitsi sitä, että pääsin jakamaan pullaa — huviajot jäivät vähemmälle.

Jari Eloselle oli jo varhain selvää, että hän jatkaa vanhempiensa perustamassa yrityksessä. Toimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta 2005 lähtien. Raimo Elonen toimii edelleen Elosen Konditoria Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

— Alkujaan oli ajatus, että sisareni Kirsi olisi jatkanut rinnallani, mutta valitettavasti hän menehtyi vaikeaan sairauteen vain 34-vuotiaana. Nyt jo kolmas polvi on kiinnostunut yritystoiminnasta, mutta olen kannustanut heitä hankkimaan erilaisia kokemuksia muista tehtävistä ennen uraa Elosella.

Kiinnostusta heillä kyllä on. Elonen on vähän sellainen maailma, että tänne uppoaa loppuiäksi, Jari Elonen miettii.

Edunvalvontaa yli 25 vuotta Jari Elonen on työskennellyt erilaisissa edunvalvontatehtävissä yli 25 vuotta muun muassa Leipuriliitossa ja Elintarviketeollisuusliitossa. Tällä hetkellä hän toimii Elintarviketeollisuusliiton hallituksen varapuheenjohtajana.

— Yrittäjien on kaikin keinoin pidettävä huoli oman alansa tulevaisuudesta vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon. Esimerkiksi takavuosina kaavailtu sokerivero olisi heikentänyt alan kilpailukykyä, mutta sen tuotto valtiolle olisi ollut käytännössä olematon, Elonen sanoo.

Nyt samanlaiset verokeskustelut nousevat suuren valtionvelan myötä taas esiin.

— On taas muistettava terveysverojen hyöty ja tuotto. Kokemus on osoittanut, että niiden vaikutus ostotottumuksiin on melko pieni. Kilpailukykyyn ja kotimaan työpaikkoihin vaikutus voi olla suuri, koska usein verotuksella on vaikea vaikuttaa tasapuolisesti esimerkiksi tuontiin. n

Luovuutta.

Tietoa.

Kiinteistöjohtaminen muuttuvassa toimitilaympäristössä, 60 op Onko tavoitteenasi laajentaa osaamistasi kiinteistöpalvelualalla ja edetä suunnittelu- ja esimiestehtäviin?

Täysin verkossa toteutettavasta kiinteistöjohtamisen korkeakouludiplomista saat eväitä esimiehenä kehittymiseen, opit ymmärtämään kiinteistöjohtamisen kokonaisuutta ja käyttämään digitaalisia työkaluja työsi tukena. Ilmoittaudu 3.5.–15.8.

jamk.fi/kiinteistojohtaminen

Palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen asiakaslähtöisessä liiketoiminnassa, 30 op Opi vastaamaan muuttuvan ja digitalisoituvan työelämän tarpeisiin kehittämällä osaamistasi! Täysin verkossa opiskeltava kolmiosainen koulutus tarjoaa sinulle työkalut työn tuottavuuden parantamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Ilmoittaudu 3.–31.5.

jamk.fi/pamurobo

Verkostojohtaminen, 30 op Haluaisitko oppia johtamaan ja kehittämään verkostoja sekä toimimaan eri verkostoissa paremmin? Opiskele verkostojohtamista monialaisessa ryhmässä! Jos sinulla on alempi korkeakoulututkinto ja halua kehittyä, ilmoittaudu 12.4.–8.8.

jamk.fi/tekniikanala

Ajatukset kesässä?

Avoimen kesäopintoina tarjolla lähes sata kiinnostavaa kurssia. Ilmoittaudu 12.4. alkaen.

jamk.fi/avoin/kesa

Raimo ja Marja-Liisa Elonen perustivat Elosen leipomon vuonna 1966.

JAMK on arvostettu työelämän kehittäjä. Teemme yhteistyötä yritysten ja organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla. Osaavat asiantuntijamme, opiskelijat ja

Elonen Oy Leipomo, Elosen Konditoria Oy Perustajat: Marja-Liisa ja Raimo Elonen Perustamisvuosi: 1966 Johto: Toimitusjohtaja Jari Elonen (molemmat yhtiöt). Elosen Konditoria Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Raimo Elonen, Elonen Oy:n Leipomon hallitusta johtaa Kalle Tanhuanpää.

Liikevaihto ja henkilöstö: Malviala Oy:n oston jälkeen (12.1.) 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 Me Toiminta-alue: Koko Suomi Toimipaikkoja: 20, johon kuuluu leipomoita, kahviloita, ravintoloita, Artessamyymäläleipomoita ja Mummin Pullapuoti Tuotteet: Valikoimassa on noin 400 leipomo-, konditoria- ja elintarviketuotetta

verkostot ovat käytössäsi. Valmiiden palvelutuotteiden lisäksi rakennamme asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa uusia, räätälöitäviä palvelukokonaisuuksia.

13

14

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 50

Rohkea, uhkarohkea, kyläkauppias Jarno Ankerman osti Luhangan kyläkaupan syksyllä 2018. Siitä lähtien hän on toteuttanut omaa visiotaan, laajentanut toimintaa ja kaksinkertaistanut yrityksen liikevaihdon.

Hänen esimerkkinsä osoittaa, että valmiin yrityksen ostaminen on oivallinen keino aloittaa yrittäminen.

TEKSTI JA KUVA: PASI RAHIKAINEN

Luhangan kyläkauppias Jarno Ankermania ei pelota. Ostaessaan kyläkaupan itselleen syyskuussa 2018 hänellä oli jo vahva visio siitä, miten toimintaa pitää kehittää ja samalla elävöittää koko kylää. Reilun kahden vuoden rakennusja remonttiurakan jälkeen kaikki alkaa olla valmista kesää 2021 varten.

– Enää pitää vain toivoa, että ihmiset pääsevät kesällä liikkumaan, kyläkauppias huokaa.

Ankerman remontoi vanhan kauppakiinteistön, rakensi uuden isomman ravintolan terasseineen talon Päijänteen puoleiseen päätyyn sekä remontoi majoituskuntoon neljä kahden hengen huonetta. Rantaan on noussut veneiden tankkauspiste sekä laituri, johon pääsee vähän isompikin paatti.

– Rantaa ruopattiin 800 kuution verran ja kivilouhetta ajettiin noin tuhat kuutiota. Kaupan alakertaan valmistuvat kesään mennessä vielä sauna- ja pyykinpesutilat. Pesula on tärkeä paitsi veneilijöille ja motoristeille myös monelle Luhangan mökkiläiselle, Ankerman sanoo.

”Liikevaihto oli aloitettaessa 650 000 euroa ja tälle vuodelle arvio on 1,2—1,3 miljoonaa euroa.”

Rohkeutta ei mieheltä ainakaan puutu, eikä myöskään uhkarohkeutta. Siitä on todisteena kaupan seinällä kunniakirja, jonka hän sai vuonna 2020 voitettuaan Yrittäjäkassan järjestämän valtakunnallisen Vuoden uhkarohkein yrittäjä -kilpailun.

Nimi ja y-tunnus säilyivät Pohjois-Suomesta pääkaupunkiseudulle muuttanut Ankerman on ollut yrittäjänä pitkään. Espoossa hän pyöritti 1990-luvulla kuusi vuotta grillikioskia. Muun ajan hän on toiminut rakennusalalla, joten hän pystyi tekemään ”köyhän miehen budjetilla” suurimman osan rakennustöistä itse.

– Luhankaan päädyin oikeastaan vahingossa. Ostin tontin Päijänteen rannasta vuonna 2012. Siihen piti rakentaa mökki, mutta koska alue oli kaavoitettu omakotitalolle, niin semmoinen siihen piti tehdä. Aloin vähitellen viihtyä Luhangassa enemmän kuin Espoossa, joten lopulta päätin jäädä, hän kertoo.

Vuonna 2018 Ankerman kysyi entiseltä kauppiaalta, oliko tämä koskaan ajatellut myymistä. Yrityskauppaproses-

Jarno Akerman osti Luhangan kyläkaupan syksyllä 2018. Vuonna 1960 rakennettu kiinteistö on saanut aivan uuden ilmeen ja kauppakin käy entistä paremmin.

si lähti nopeasti vauhtiin ja kauppakirja allekirjoitettiin 1.9.2018. Ankerman halusi pitää nimen, Luhangan Kyläkauppa Oy:n, ja yrityksen y-tunnuskin säilyi samana. Kiinteistöt ja tontti kuuluvat Luhangan Liikekeskus Oy:lle, josta Ankerman omistaa 95 prosenttia.

Maantie kutsuu innokasta motoristia Ankerman sanoo, että valmiin yrityksen ostaminen toimi hänen tapauksessaan erinomaisesti. Hiljalleen hiipumassa ollut kyläkauppa on reilussa kahdessa vuo-

dessa päässyt hyvään vauhtiin.

– Liikevaihto oli aloitettaessa 650 000 euroa ja tälle vuodelle arvio on 1,2–1,3 miljoonaa euroa. Tulevalle kesälle minulla on kovat odotukset. Kolmas kesäni kyläkauppiaana on ensimmäinen sen jälkeen, kun remontit ja laajennukset on saatu valmiiksi, hän sanoo.

Ankermanin mukaan tulos tehdään kesällä, mutta koronatalvi 2020–2021 oli sekin varsin hyvä. Kyläkaupan myynti on noussut noin 25 prosenttia.

– Luhankalaiset tekevät ostoksensa läheltä. Lisäksi täällä on ollut paljon mök-

kiläisiä ja etätyöntekijöitä, joita normaalitalvena ei ole, hän huomauttaa.

Koska rakennustyöt on kesään mennessä saatu valmiiksi, aikoo Ankerman varata aikaa myös itselleen. Hän on innokas veneilijä, mutta vielä innokkaampi motoristi. Tällä hetkellä maantie kutsuu selvästi Päijännettä enemmän.

– Viime vuonna ajoin moottoripyörällä 500–600 kilometriä. Olen luvannut kirjanpitäjälle, että tänä kesänä ajomatka kymmenkertaistuu. Moottoripyöräily on hyvä tapa nollata ajatukset ja rentoutua, Ankerman tietää. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

51 • KESKISUOMALAINEN

Yrityskaupalla yrittäjän uralle, miksipä ei TEKSTI: PASI RAHIKAINEN

Moni varmasti pohtii yrittäjäksi ryhtymistä, mutta miten lähteä liikkeelle? Yksi varteenotettava vaihtoehto on ostaa valmis yritys. Yrityskaupan myötä voi välttää monet aloittavan yrityksen sudenkuopat.

– Muutaman vuoden toiminnassa ollut yritys on jo päässyt kuolemanlaakson ylitse. Kuolemanlaakso tarkoittaa niitä noin kolmea ensimmäistä vuotta, jolloin liiketoiminnasta syntyvät tulot eivät vielä kata menoja. Jos ostettava yritys toimii jo kestävästi, ei tuota alun sukellusvaihetta tarvitse käydä läpi lainkaan, projektipäällikkö Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä toteaa.

Haavisto vetää valtakunnallista omistajanvaihdoshanketta ja on mukana myös yrityskauppoja ja sukupolvenvaihdoksia vauhdittavassa Omistajanvaihdosfoorumissa.

Ostamalla yrityksen pääsee nopeasti liikkeelle. Jos yrityksen maine ja asiakaskunta ovat kunnossa, uusi yrittäjä voi alkaa heti kehittää toimintaa omien vahvuuksiensa avulla itsensä näköiseksi.

– Ennen kaupantekoa ostajan täytyy pystyä määrittämään yrityksen arvo omista lähtökohdistaan. Pörssiyhtiön arvon voi lukea lehdestä joka päivä. Pienen ja listaamattoman yrityksen arvon-

15

MARKUS SOMMERS

määrittäminen onkin toinen juttu. Yrityksen arvo riippuu siitä, millaisen tulevaisuuden jatkava yrittäjä sille rakentaa.

Yrityksen arvo on ostajakohtainen, Haavisto huomauttaa.

– Yritykset ovat olemassa kahta tarvetta varten: yritys joko ratkaisee asiakkaan ongelmia tai tyydyttää asiakkaan tarpeita. Teki yritys kumpaa tahansa tai vaikka molempia, sen on hoidettava työnsä niin että tekee positiivista tulosta, hän jatkaa.

Suomen kohtalonkysymys Eläköityville yrittäjille ja heidän yrityksilleen on pakko löytää jatkajia. Tätä voi luonnehtia jopa Suomen kohtalonkysymykseksi.

Tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan tällä vuosikymmenellä jatkajan löytäminen tulee ajankohtaiseksi lähes joka toisessa maan vajaasta 300 000 yrityksestä. Näistä valtaosa on yksinyrittäjiä, mutta pelissä ovat joka tapauksessa yrittäjien lisäksi kymmenien tuhansien ihmisten työpaikat.

– Jos omistajanvaihdos ei onnistu ja yritys joutuu lopettamaan, sillä voi olla pienelle paikkakunnalle iso vaikutus.

Asiakkaiden tarpeet eivät häviä minnekään, vaan ne alkavat etsiä uusia palveluntarjoajia. Jos niitä ei löydy läheltä, moni yritys tai asukas voi harkita muut-

”Valmiin yrityksen ostaminen on hyvä tapa päästä nopeasti yrittäjän uralle”, Suomen Yrittäjien projektipäällikkö Mika Haavisto sanoo.

tamista sellaiselle paikkakunnalle, mistä tarvittavat palvelut saa, Haavisto toteaa.

– Vireä yrityselämä on jokaiselle kunnalle vetovoimatekijä ja jatkajien löytyminen on tärkeää elinvoiman säilyttämiseksi, hän lisää.

Tutkimustietoa omistajanvaihdoksista Joka vuosi Suomessa vaihtaa omistajaa keskimäärin 3 000 yritystä. Tarkkaa lukua myytyjen, myynnissä olevien tai myyntiin tulevien yritysten määrästä ei ole saatavilla. Yrittäjien omien yritystensä omistajanvaihdoksiin liittyviä toiveita ja tarpeita on kartoitettu säännöllisesti.

Juuri nyt on käynnissä Valtakunnallinen

LEXUS UX 250h Comfort Technology Plus Edition

VALMIINA SEIKKAILUUN LEXUS ITSELATAAVA HYBRIDI UX 250h Comfort Technology Plus Edition -malliin sisältyy seuraavat varusteet: Lexus-navigointi, lämmitettävä ohjauspyörä, pysäköintitutka edessä ja takana, Smart Entry & Start -avaimeton lukitus ja käynnistys, peruutusvahti jarrutustoiminnolla, 18” kevytmetallivanteet, tummennetut takalasit ja kuolleen kulman varoitin. Vakiona lisäksi mobiililiitettävyys: Apple CarPlay, Android Auto ja Lexus Link.

Tutustu UX-malliin ja varaa koeajo kotiovellesi osoitteessa lexus.fi

Svh. 44 544 €

Sisältää toimituskulut 600 €

Asiakasetusi 2 000 € Lexus Easy -rahoitus esim. 366 €/kk* LEXUS JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 5, Jyväskylä 010 522 8300 Avoinna ma–pe 9–17 UX 250h CO2 120–136 g/km, EU-yhd. kulutus 5,3–6,0 l/100 km (WLTP). *ESIMERKKILASKELMA: LEXUS UX 250h Comfort Technology Plus Edition 44 543,90 € (sis. toimituskulut 600 €). LEXUS EASY kk-erä 366 €. Rahoitusaika 60 kk. Kilometrit 75 tkm. Käsiraha 25 % (11 135,98 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 16 203 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,59 %.

Luototettava määrä 33 407,92 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 37 827,52 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa. Kuvan auto erikoisvarustein.

Omistajanvaihdosbarometri 2021 -tutkimuksen kyselyvaihe. Tutkimuksen toteuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

– Kannustan kaikkia yrittäjiä halki Suomen vastaamaan kyselyyn. Vastaaminen vie aikaa vain kymmenen minuuttia, mutta sillä on valtava merkitys: yrittäjä tulee pohtineeksi oman yrityksensä omistajanvaihdosta ja tutkimuksen tuloksia hyödynnetään omistajanvaihdospalveluiden kehittämisessä. Tulokset julkistetaan marraskuun alussa, Mika Haavisto sanoo. n Yrittäjille avoimeen kyselyyn löytyy linkki Omistajanvaihdosfoorumin kotisivuilta osoitteesta ov-foorumi.fi.

16

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 52

Keuruun seudulla melkoinen digiloikka MunKeuruu.fi-elinvoimasivusto ja Keurusseudun verkkomarkkinat. Kaksi hyvää esimerkkiä siitä, mitä Keuruun seutukunnalla saatiin aikaan, kun lähdettiin yhdessä suunnittelemaan koronakriisin jälkeistä uutta nousua digitalisaation avulla.

TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVAT: PASI RAHIKAINEN JA MIKKO MÄNTYNIEMI

Kun koronapandemia viime vuoden keväällä saavutti Keski-Suomen, Kehittämisyhtiö Keulink Oy:ssä ei aikailtu. Toimitusjohtaja Jukka Kentala sanoo, että Keurusseudulla oivallettiin nopeasti, miten koronakurimuksesta selvitään parhaiten. Vastaus oli yhdessä toimiminen, ja sen oivalluksen pohjalta synnytetty Mun Keuruu -ajattelu.

– Epidemian iskettyä Keski-Suomen liitto teki nopeasti päätöksen koronarahoituksesta. Me haimme rahoitusta, saimme sen ja käynnistimme Elinvoimainen kasvu Keuruun seutukunnalla eli EKSS-hankkeen. Tarkoituksena oli rakentaa seutukunnalle yhteinen kriisistä nousemisen malli, Kentala sanoo.

Hankkeen tuloksista näkyvin on MunKeuruu.fi-elinvoimasivusto, josta tulee jatkossa käytännössä myös Keulinkin kotisivu. Yritys- ja palveluhakutoiminto oli aikaisemminkin olemassa, mutta se on nyt muutettu nykyaikaiseen muotoon. Yhteystietojen lisäksi yrityksiä voidaan markkinoida muun muassa valokuvien, videoiden ja palvelukuvausten avulla.

– Sivuston päätarkoitus on seutukunnan yritysten elinvoiman kasvattaminen digitalisaation kautta. Sivuston avulla on myös tarkoitus brändätä paitsi yrityksiä tuotteineen ja palveluineen myös koko Keuruun seutukuntaa, Kentala sanoo.

Yhteisöllisellä sivustolla on yrittäjien ja asukkaiden blogeja ja tarinoita, joten kuka tahansa voi olla brändäämässä omaa kotikaupunkiaan tai -kuntaansa.

Pienen yrityksen on mahdollista saada sivustolle myös omat nettisivunsa. Noin joka neljännellä seudun noin 600 aktiivisesta yrityksestä ei ole omia nettisivuja. Usein varsinkin yksinyrittäjät näkyvät yleensä pelkästään somessa.

Seutukunnan yritysten ja asukkaiden voimat yhdistävä Munkeuruu.fi-sivusto

avattiin lokakuun lopulla. Yrittäjät ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Elinvoimasivustosta osa on jo käännetty englanniksi ja pääosin sivut saadaan käännettyä kesään mennessä.

Verkkomarkkinat ja yhteinen verkkokauppa Yksi Keurusseudun yritysten kehittämiskohteista on markkinointiosaaminen.

Tähän tarpeeseen syntyi ajatus Keurusseudun verkkomarkkinoista, joita on järjestetty jo viisi.

– Verkkomarkkinoiden konsepti on yksinkertainen. Paikalla kustakin osallistuvasta yrityksestä on 1–2 henkilöä.

He järjestävät esittelykierroksen ja kertovat yrityksestään ja sen tarjonnasta muutaman minuutin live-videolla. Verkkomarkkinoille on seuraajilla vapaa pääsy, Kentala sanoo.

– Olemme tehneet näitä videoita noin 80 ja niillä on ollut yli 90 000 katselukertaa. Se on huikea luku. Markkinoiden avulla on luotu positiivista henkeä silloin, kun tulevaisuudenuskoa on tarvittu, hän jatkaa.

Verkkomarkkinoilla ei käydä kauppaa, mutta yritysten esittelyt voivat poikia uutta liiketoimintaa myöhemmin. Varsinaiseen kaupantekoon avautui maaliskuun loppupuolella Keurusseudun yritysten yhteinen verkkokauppa. Se on alusta, jolle yritykset voivat tuoda tuotteitaan ja palveluitaan.

– Verkkokaupan kautta voi esimerkiksi tilata kanoottiretken tai majoituksen tai ostaa vaikka kukkia. Mahdollisuuksia on paljon, Kentala toteaa.

Se on parin viikon välein verkossa järjestettävä aamukahvitilaisuus, jolla on aina joku teema. Ensimmäinen Tsemppituubi järjestettiin maaliskuun alussa.

– Olemme Keuruun seudulla ottaneet koronan vauhdittamana melkoisen digiloikan. Hyödynnämme vahvasti alueen omaa osaamista. Esimerkiksi Tsemppituubin ovat toteuttaneet paikalliset yrittäjät, Kentala sanoo.

Koronavuosi on näkynyt Keulinkin arjessa monin tavoin. Iso urakka oli lausuntojen kirjoittaminen seudun yksinyrittäjien koronatukihakemuksiin.

Yksinyrittäjien koronatukea haki kaikkiaan 164 yritystä. Keulinkillä oli vuoden aikana käynnissä kymmenen omaa hanketta, joista elinvoimahanke erityisesti liittyi koronaan.

– Korona kuitenkin vaikutti niihin kaikkiin. Esimerkiksi yritysten aktivointitilaisuudet piti järjestää verkossa, Kentala huomauttaa.

Tsemppituubi paikallisin voimin

Yrityspalvelut yhdestä paikasta

Jukka Kentala sanoo, että yhteistyö yritysten ja asukkaiden kanssa on nostanut positiivista henkeä ja uskoa koronasta ylipääsemiseen.

Tuorein käyttöön otettu hengennostatuskeino on Tsemppituubi.

Kehittämisyhtiö Keulinkin palveluksessa on toimitusjohtaja, yritysneuvoja ja suunnittelija sekä heidän lisäkseen tällä hetkellä kolme projektipäällikköä. Jukka Kentalan mukaan kolmen ihmisen työpanoksella Keuruun kaupunki ja Multi-

an kunta saavat 5–7 henkilötyövuoden tuloksen.

– Vahvuuksiamme ovat joustavuus, nopeus ja suoraviivaisuus. Kaikki yritysten palvelut, toimitiloja lukuun ottamatta, ovat tarjolla yhdessä paikassa. Meillä on tiiviit ja hyvät välit seudun yrityksiin, Keski-Suomen Yrittäjiin ja KeskiSuomen kauppakamariin sekä tärkeisiin rahoittajiin Keski-Suomen liittoon ja elykeskukseen, Kentala huomauttaa.

Keurusseudun Yrittäjien hallituksen jäsen, Maansiirto Hämeenniemi Ky:n yrittäjä Petri Hämeenniemi toteaa, että yhteistyö Keulinkin kanssa on saumatonta. Yrittäjäkentästä nousseet käytännönläheiset viestit ja tarpeet on aina otettu kehittämisyhtiön työssä huomioon.

– Yrittäjille tärkeitä asioita on saatu hyvin eteenpäin. Keulinkillä on kattava palvelutarjonta ja yrittäjien on helppo tulla sinne puhumaan, hän toteaa.

Kuusi vuotta sitten yhden koneen voimin aloittanut maansiirtoyritys on kasvanut nopeasti. Nykyään Hämeenniemi työllistää 55 ihmistä ja omaa kalustoa on kertynyt kolmenkymmenen koneen ja kymmenen kuorma-auton veran. Uusille itsenäiseen työskentelyyn pystyville kaivinkoneenkuljettajille on jatkuva kysyntä. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

53 • KESKISUOMALAINEN

17

LYHYESTI Keski-Suomen yrittäjäjuhla järjestetään 10. huhtikuuta TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ

Keulink Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kentala ja yrittäjä Petri Hämeenniemi ovat tyytyväisiä kehittämisyhtiön ja Keuruun seudun yrittäjien yhteistyöhön.

Yrittäjät alusta asti mukana Koronavirus ja sen mukanaan tuomat rajoitukset aiheuttivat Keuruun seudulla vuosi sitten samanlaisen shokkireaktion kuin muuallakin. Keurusseudun Yrittäjien puheenjohtaja Emilia Koikkalainen kuitenkin sanoo, että varsin pian yrittäjät lähtivät kehittämään uusia palveluita.

— Onneksi Suomen Yrittäjät ja KeskiSuomen Yrittäjät reagoivat tilanteeseen nopeasti. Oikein ajoitettu ja informatiivinen kriisiviestintä antoi yrittäjille työkaluja jatkaa eteenpäin. Tietoa ei jaettu vain jäsenyrityksille vaan somekanavien kautta se saavutti koko yrityskentän, Koikkalainen kiittelee.

Keurusseudun Yrittäjät oli alusta asti mukana EKSS-hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

— Osallistuimme muun muassa epävirallisen sparrausryhmän toimintaan. Ryhmä varmisti sen, että hankkeeseen valitut toimenpiteet täydentävät toisiaan ja oikeasti auttavat yrittäjiä, Koikkalainen sanoo.

Hänen mukaansa EKSS-hanke on tuonut valtavasti hyviä asioita. Tärkeintä oli se, että hankkeessa keskityttiin yrittäjien digiosaamisen kehittämiseen.

— Yritysten saavutettavuuden parantaminen verkossa oli erityisen tärkeää aikana, jolloin kivijalkakauppaan ei päässyt, kuten ennen. Yrittäjät ovat ottaneet MunKeuruu.fi-sivuston omakseen. Kunhan sana edelleen leviää, niin sivusto vain paranee entisestään, hän sanoo.

Koikkalaista miellyttää erityisesti se, että yritys- ja palveluhakemisto on muuttunut käyttäjälähtöiseksi. Hakemisto on nyt rakennettu niin, että hakija löytää tarvitsemansa tiedon mahdollisimman helposti.

Hän antaa Keulinkille tunnustusta siitä, että se on koko toimintansa ajan toiminut yrittäjien hyväksi.

— Parantamisen varaa on aina, mutta­ tarvittava tieto ja apu on ollut helposti yrittäjien saatavilla. Monista muista kehittämisyhtiöistä poiketen Keulinkin hallituk-

Yrittäjäjuhla järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti etätoteutuksena. Liity mukaamme nostamaan malja palkituille yrittäjille ja kuuntelemaan inspiroivia puhujiamme. Tänä vuonna et tarvitse pöytävarausta etkä illalliskorttia. Jokainen saa paikan eturivistä — omalta kotisohvaltaan.

— Odotamme striimin ääreen yli 500 osallistujaa, niin yrittäjiä kuin yhteistyökumppaneita ympäri Keski-Suomen. Normaalisti juhla kokoaa Jyväskylän Paviljonkiin 1 200 osallistujaa, tänä vuonna otamme paikalle järjestäjien lisäksi vain palkittavat yrittäjät ja esiintyjät. Toivon, että juhlasta on iloa laajasti ympäri Keski-Suomen ja se kerää kotisohville runsaasti katsojia. Juhla on suunnattu juuri sinulle, painottaa Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa jaetaan totuttuun tapaan maakunnallisia yrittäjäpalkintoja. Tilaisuudessa ojennetaan Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjäpalkinto ja yksinyrittäjäpalkinto 2020 sekä palkitaan 2021 Keski-Suomen vuoden nuori yrittäjä.

Lisäksi juhlassa muistetaan aikaisemmin maakunnassa paikallisissa tilaisuuksissa palkittuja yrittäjiä sekä jaetaan Hankasalmen, Jyväskylän, Jyvässeudun, Laukaan ja Muuramen yrittäjäpalkinnot 2020.

Juhlan juontaa Laura Siltala. Tilaisuuden avaavat Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Juhlapuheen pitää Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen. Musiikista vastaa laulaja, lauluntekijä Antti Kleemola.

Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille yrittäjille. Tilaisuuden tunnisteita sosiaalisessa mediassa ovat #ksyjuhla ja #ksyrittäjäjuhla. n Ilmoita itsesi mukaan: livekatsomo.fi/streams/ksyjuhla/

Keurusseuden Yrittäjien puheenjohtaja Emilia Koikkalainen on tyytyväinen siitä, että koronasta selviämisen työkaluksi ja kehittämiskohteeksi otettiin digitalisaatio ja toimintavaksi yrittäjälähtöinen, kokeileva yhdessä kehittäminen, jossa myös opitaan yhdessä.

sessa on aina ollut yrittäjiä ja elinkeinoelämän edustajia eli juuri niitä, joille palveluita tehdään. n

Koronapandemian vuoksi tammikuussa ei järjestetty perinteistä maakunnallista yrittäjäjuhlaa. Tilaisuus järjestetään etä­ toteutuksena 10. huhtikuuta.

18

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 54

RekryKoulutuksen avulla osaajia Keski-Suomeen TEKSTI: TUULIA MARTTILA KUVA: KOTIKATU OY

Lisätyövoimaa ei aina ole heti tarjolla yritysten tarpeisiin: työnhakijoilla ei ole tarvittavaa osaamista, osaaminen on vanhentunutta tai pienelle paikkakunnalle on vain vaikea löytää tekijää. Ammattilaisia ei ole vapailla markkinoilla esimerkiksi siivousalalla.

– Jo koulutettuja työntekijöitä on todella haastava löytää siivousalan tehtäviin, kertoo TL-Maint Oy:n toimialajohtaja Riikka Koukkumäki.

TL-Maint Oy on kuitenkin saanut siivoustyöhön uusia osaajia jo monta kertaa RekryKoulutuksen avulla. Yritys tarjoaa Jyväskylässä taloyhtiöille ja toimitilakiinteistöille palveluita kiinteistöhuolto-, siivous- ja viherpalvelutarpeisiin.

– Työvoiman hankkiminen RekryKoulutuksen avulla on tehty todella helpoksi. Olemme käyttäneet meille räätälöityä ja hyväksi havaittua runkoa jo neljä kertaa, Koukkumäki sanoo ja lisää, että viidettä RekryKoulutusta ollaan suunnittelemassa.

TL-Maint Oy:lle siivousalan RekryKoulutukset ovat toteuttaneet KeskiSuomen TE-toimisto ja Keski-Suomen ELY-keskus yhteistyössä Gradia Koulutuspalvelut Oy:n kanssa. Koulutuksen rahoittaa ELY-keskus yhdessä työnantajan kanssa ja se toteutetaan kouluttajan, työnantajan ja TE-palvelujen yhteistyönä.

– Yritysten kannattaa hyödyntää tätä palvelua vaikka silloin, jos työvoiman saanti vapailta markkinoilta on haasteellista tai haettavaan tehtävään ei pysty suoraan koulunpenkiltä valmistumaan, Koukkumäki sanoo.

Kätevä reitti uudelle alalle Vuonna 2018 alanvaihtaja Anssi Asikkala työllistyi TL-Maint Oy:lle RekryKoulutuksen kautta.

– Halusin muutosta ja yrittää ihan eri alaa, 25 vuotta leipomo-konditorian töitä tehnyt Asikkala kertoo.

Prosessi oli vaivaton myös työnhakijan näkökulmasta.

TL-Maint Oy:n toimialajohtaja Riikka Koukkumäki ja tiiminvetäjä Katja Kokkinen

– Olin kuullut RekryKoulutuksesta jo monesta paikkaa ja löysin TE-toimiston sivuilta ilmoituksen. Koulutus kesti kolme kuukautta, jonka aikana oli lyhyitä teoriaopintoja ja työtehtävien oppimista käytännössä, Asikkala kertoo.

Aiempi osaaminen oli myös hyödyksi uuteen työhön kouluttautumisessa.

– Leipomoalalla piti huolehtia paljon myös siisteydestä, Asikkala sanoo.

RekryKoulutus räätälöidään joustavasti yrityksen tarpeiden ja rekrytoitavien henkilöiden osaamisen perusteella.

Tavoitteena on työntekijöiden koulutta-

minen haluttuihin tehtäviin ja koulutuksen jälkeinen työllistäminen.

”Työvoiman hankkiminen RekryKoulutuksen avulla on tehty todella helpoksi.”

– TE-palvelut auttavat työntekijöiden valintakriteerien määrittelemisessä ja sopivien koulutettavien valitsemisessa, Keski-Suomen TE-toimiston asiantuntija Sirpa Kursula kertoo.

Prosessiin kuuluu myös tiivis yhteistyö. Mikäli esimerkiksi joku koulutukseen valituista ei sovellukaan alalle, pystytään työskentely päättämään jo koulutuksen aikana.

Koukkumäki ja Asikkala pitävät palvelua hyvänä reittinä uudelle alalla suuntautumiseen.

– Työntekijä pääsee tutustumaan alaan heti työn kautta, mistä on hyötyä niin meille kuin työntekijällekin. Jokainen meille RekryKoulutuksen kautta työllistetty on ollut nappivalinta tehtäviin, Koukkumäki sanoo. n

Työnantaja, etsitkö osaavia työntekijöitä?

RekryKoulutuksen avulla voit kouluttaa osaajia yrityksesi tarpeisiin.

Koulutuksen sisällöt räätälöidään joustavasti yrityksen osaamisvaatimusten mukaan.

Työnantaja maksaa koulutuksesta 30 % ja ELY-keskus rahoittaa koulutuksesta 70 %.

RekryKoulutuksen kesto määritellään työnantajan tarpeen mukaan.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: Minna Haapala, Keski-Suomen ELY-keskus, koulutusasiantuntija

puh. 0295 024 032, minna.haapala@ely-keskus.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

55 • KESKISUOMALAINEN

EMMI KÄHKÖNEN

19

TAPAHTUMAT ETÄKOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT 10.4.

Keski-Suomen yrittäjäjuhla 13.4.

Hyvinvointikartta: Nuku paremmin -webinaari 13.4.

Keski-Suomen yritystreffit 20.4.

Hyvinvointikartta: Hyvinvointivalmennus 1. tapaaminen 20.4.

Tulevaisuuden sote: Keski-Suomen virtuaalinen

sosiaali- ja terveyskeskus omaKS – tulevaisuuden sote-palvelut 20.4.

Elisan digikoulu: Saavutettavuus ja

asiakaspalvelu verkkoympäristössä 21.4.

Fennia: Yrittäjän vapaapäivä 1. valmennus 28.4.

Maakunnallinen Hankintaseminaari 29.4.

DOERS: Doerstai 5.5.

Fennia: Yrittäjän vapaapäivä 2. valmennus 14.5.

Hyvinvointikartta: Luontotreffit Jääskelän luontopolku 18.5.

Hyvinvointikartta: Hyvinvointivalmennus 2. tapaaminen 18.5.

Tulevaisuuden sote: Tuottajien ohjaus ja valvonta 19.5.

Fennia: Yrittäjän vapaapäivä 3. valmennus 21.5.

Hyvinvointikartta: Luontotreffit Äänekoskella 27.5.

DOERS: Doerstai 27.5.

Elisan digikoulu: Videotuotanto someen 4.6.

Hyvinvointikartta: Luontotreffit Keuruulla

Tommy Hellsten kokee, että nykyajan ihminen on irtaantunut itsestään ja läsnäolostaan.

Suoritatko oman jaksamisesi kustannuksella?

TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ

Terapeutti, kirjailija ja yrittäjä Tommy Hellsten kertoi Hyvinvointikartta-hankkeen aloitusseminaarissa yrittäjän hyvinvoinnista. Puheenvuorossaan hän herätteli yrittäjiä kyseenalaistamaan omaa toimintaansa ja läsnäoloaan.

Hellstenin kokee, että nykyajan ihminen on irtaantunut itsestään ja läsnäolostaan. Pahaa oloa kompensoidaan kiihdyttämällä tekemisen määrää ja vauhtia.

— Ihminen ei enää vaali omaa itseään ja hyvinvointiaan. Mitä enemmän ihminen tekee ja suorittaa, sitä kauemmas hän irtautuu oleellisesta, eli itsestään. Tällaisessa maksimaalisessa suorittamisessa henkilö irtaantuu itsestään ja tekeminen villiintyy. Tästä seuraa väsymystä ja uupumusta, Hellsten avaa.

Hellsten kuvailee väsymyksen ja uupumuksen eroa seuraavasti.

Uupumus on psyykkinen tila, väsymys fyysinen. Väsymys helpottaa levolla, uupumus tutkimalla omaa toimintatapaa. Uupuminen

on yhteydettömyyttä omaan itseen. Kun ihminen kadottaa yhteyden omaan itseensä, hän kompensoi oloaan hillittömällä tekemisellä.

Tämänkaltainen ”tehokkuus” on valitettavasti nykypäivää.

Lääkkeeksi työn nielemille Hellsten tarjoaa aktiivista läsnäoloa.

Kun olet yhteydessä itseesi, tunnistat väsymyksesi, vedät siitä­ omat johtopäätöksesi ja lepäät.

Oleminen on aktiivinen tila, jossa persoona on läsnä siinä, mitä tekee.

Matka hyvään läsnäoloon Oikeasti läsnä oleva henkilö tunnistaa itsestään väsymisen merkit ja lepää sekä vaihtaa toimintatapaansa ennen kuin uupuminen on jo päällä. Läsnä oleva ihminen pystyy myös priorisoimaan työtehtäviään ja jättämään moniajon pois.

Hän on tietoinen ja läsnä voimavarojensa suhteen.

— Nykyaika ihailee suorittamista ja menestymistä. Jollei yrittäjä ole tätä, hän kokee häpeää ja huonoa ihmisarvoa. Pidä yhteys itseesi,

kuuntele itseäsi. Mitä sinä oikeasti haluat ja tarvitset?

Kuinka sitten läsnäolon tilaan päästään?

Tähän Hellstenillä on selkeä ohje: ole rohkea äläkä pelkää kontrollin menettämistä.

— Ihmisen sisällä on pelokas pupu, jonka selkään me hyppäämme ja ratsastamme tulevaisuuteen kohti ongelmia, joita ei koskaan tule. Älä hyppää sen pupun selkään.

Pidä yhteys itseesi, kuuntele itseäsi — kaikki toiminta ohjautuu olemisesta käsin. Kulttuurissamme halutaan tehokkuutta ja se tehdään ihmisten kustannuksella. Hellstenin mielestä tehokkuus ei saa perustua ihmisen alasajoon.

Tulevaisuuden johtajilta tarvitaan hänen mukaansa erityisesti kykyä johtaa ihmisiä.

— Johtajan olisi hyvä oppia tuntemaan itsensä, jotta hän voi ymmärtää ja kunnioittaa muita. Meitä kaikkia ihmisiä yhdistää syvä halu tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Tässäkin tarvitaan läsnäoloa, Hellsten kiteyttää. n

Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Toimiston puhelin: 010 425 9200 Sähköposti: ksy@yrittajat.fi Osoite: Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Sanna-Mari Jyräkoski Toimitusjohtaja 050 563 7780

Katja Hyytiälä Viestintäpäällikkö 050 3741 617

Essi Määttä Hyvinvointi­ asiantuntija 050 5365496

Anni Peltonen Palvelupäällikkö 040 562 2941

Maiju Peltonen Koordinaattori p. 050 543 6647

Veli Puttonen Keski-Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat nro 1 • 2021 ISSN 2342-1533 (painettu) ISSN 2342-1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200 Toimitus Sanna-Mari Jyräkoski, päätoimittaja, Katja Hyytiälä, viestintäpäällikkö, sähköposti: etunimi. sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä-Paprico Oy, Timo Sillanpää, sähköposti etunimi.sukunimi@paprico.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti/KSML Jani Ylönen, p. 050 376 1215, jani.ylonen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, katja hyytiala@yrittajat.fi Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski-Suomen yrityksiin 4 200 kpl.

Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2021 Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 8.6.2021 aineistot viimeistään 27.5.2021

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

20

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 56

Yrittäjä! Elisalla saat aina

OMAN YHTEYSHENKILÖN, joka auttaa paikan päällä tai etänä.

Tule myymälään tai varaa aika etätapaamiseen osoitteessa elisa.fi/ajanvaraus A E N

Elisa Yrityspiste, Forum, Vapaudenkatu 49–51, Jyväskylä Nea Liukkonen, 050 462 4523 nea.liukkonen@elisa.fi

Muista myös kuukausittain vaihtuva LAITETARJOUS ja aina PARAS HINTA Elisan 5G-liittymistä Suomen Yrittäjien jäsenille.

Lue lisää osoitteesta elisa.fi/yrittajaedut