7 KASVU VAATII TEKOJA

8 VUOKRATYÖSTÄ ALKU URALLE

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat

KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI

nro 1 2020

WWW.YRITTAJAT.FI/KESKISUOMI PETTERI KIVIMÄKI

YHDESSÄ SOPIEN Pihtiputaalaisen Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n vahvuuksia ovat vaativat paikallavalettavat betonirakenteet. Yhtiö on Tuomas Skantzin johdolla noussut merkittäväksi tuulivoiman rakentajaksi Suomessa. Yksi tekijä kasvun takana on paikallinen sopiminen työajoista. Sivut 4–6

PAREMPI KOKOUSELÄMYS

Nyt Scandicin parempi kokouselämys on tarjolla kaikissa kokoushotelleissamme 31 paikkakunnalla Suomessa, myös meillä Scandic Laajavuoressa. Toimivien kokoustilojen lisäksi räätälöimme tilaisuuden tarjoilut huolella, sillä tiedämme hyvän ruoan tekevän tilaisuuksista parempia. Kokousasiantuntijamme toimivat apunasi suunnittelun ja toteutuksen jokaisessa vaiheessa. Me toteutamme ja sinä voit keskittyä olennaiseen! Varaa parempi kokouselämys sales.finland@scandichotels.com tai 0300 870 883 Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä scandichotels.fi/bettermeetings

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 34

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

FORD TRANSIT CUSTOM VAN

Nyt automaattivaihteistolla kampanjahintaan alk.

37 374 €

Suomen ostetuin pakettiautomerkki* tarjoaa nyt Ford Transit Custom Van Trend -mallin A6-automaattivaihteistolla ja 5 vuoden takuulla kampanjahintaan – etusi yli 2 000 €! Erinomainen ajettavuus ja kuljetuskyky sekä suorituskykyinen 2.0 TDCi -moottori (130, 170 tai 185 hv). Valittavana joko L1 tai L2-akseliväli H1-kattokorkeudella. Varusteina mm. LED-päiväajovalot • Parkkitutkat edessä ja takana • Vakionopeudensäädin • Lämmitettävä tuulilasi • Bluetooth • llmastointi • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella • Tavaratilan läpilastausluukku.

Kampanjamalli nyt myynnissä. Tervetuloa!

www.ford.kayttoauto.fi

Ford Transit Custom Van Trend A6-kampanjamalli alk. 37.373,45 € CO2 -päästöillä 216 g/km, sis. toim.kulut 600 €. A6-kampanjamalliston CO2-päästöt 216–237 g/km ja EU-keskikulutus 8,2-9,0 l/100 km. Transit Custom A6 -kampanjamalli saatavana 31.3.2020 asti. *Lähde: Traficom, pakettiautojen ensirekisteröinnit 1-12/2019. Kuvan auto erikoisvarustein.

HYÖTYAUTOJA

KAIKENLAISIIN KULJETUKSIIN AUTOMAATTI

CITROËN JUMPER BLUEHDI 163 35 L3H2

FORD RANGER SUPER CAB 3.2 TDCI 200HV WILDTRAK A6 4X4

FORD TRANSIT 350 2.0 TDCI 130HV TREND L3H2

FORD TRANSIT CUSTOM 2.2 TDCI 125HV TREND L2H1

MERCEDES-BENZ SPRINTER 313 CDI PITKÄ K-A

RENAULT TRAFIC DCI 145 TWINTURBO L2H1 NAVI EDITION

2017 97 000 KM

2015 65 000 KM

2016 80 000 KM

2014 107 000 KM

2013 159 000 KM

2018 33 000 KM

24 890 €

32 990 €

NELIVETO

26 890 €

19 990 €

22 890 €

AUTOMAATTI

NELIVETO

CITROËN JUMPER HDI 130 35 L3H2

FORD TRANSIT 350 2.0 TDCI 130HV AWD TREND L4H3

FORD TRANSIT AWD 2.0 TDCI 170HV LECTICA 1+5 PAIKKAINEN

FORD TRANSIT CUSTOM 310 2.0 TDCI 170HV A6 LIMITED VAN L2H1

OPEL VIVARO 2.0 CDTI L2H1

2012 119 000 KM

2017 130 000 KM

2018 46 000 KM

2018 65 000 KM

2011 139 000 KM

14 990 €

33 990 €

29 790 €

49 990 €

33 790 €

TOYOTA PROACE 1.6 D 90 ACTIVE L2H1

12 990 €

2014 98 000 KM

13 890 €

FORD FIESTA VAN 1.5 TDCI SPORTVAN

FORD TRANSIT 350 2.0 TDCI 130HV TREND L3H2

FORD TRANSIT CUSTOM 2.0 TDCI 170HV TREND L2H2

MERCEDES-BENZ SPRINTER 215 CDI-3.0/37 PAKETTIAUTO

PEUGEOT BOXER L2H1 HDI 130

VOLKSWAGEN CRAFTER 2.0 TDI 163HV K-A PERÄLAUTANOSTIMELLA

2017 51 000 KM

2017 122 000 KM

2017 230 000 KM

2009 230 000 KM

2013 104 000 KM

2016 44 000 KM

14 890 €

24 890 €

19 890 €

Leipomonkuja 7, Jyväskylä, 014–3314 620 automyynti ark. 9–18, la 10–14

14 790 €

14 990 €

automyynti I huolto I varaosamyynti I vauriokorjaamo KAYTTOAUTO.FI

29 990 €

TRANSIT KESKUS

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

35 • KESKISUOMALAINEN

1 • 2020

Juttuvinkit: ksy@yrittajat.fi

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/keskisuomi

Nykyinen ilmastopolitiikka tulee kalliiksi 

Yli puolet yrittäjistä on yksinyrittäjiä

Yrittäjillä on merkittävä rooli vähähiiliseen talouteen siirtymisessä. Keskeistä on toteuttaa ilmastopolitiikkaa kunnianhimoisesti, mutta samalla mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkastellaan Suomen Yrittäjien raportissa “Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita”. Oppaan voit ladata osoitteesta https://bit.ly/38J9xDq

Yksinyrittäjyyden yleistyminen on työelämän 2000-luvun merkittävimpiä trendejä. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli 123 000. Tuorein luku on 182 000. Suomen Yrittäjät on julkaissut 12-kohtaisen listan toimista, joilla on merkitystä yksinyrittäjien aseman vahvistumiseen. https://bit.ly/2UduVNh

ksymppis.fi

PÄÄKIRJOITUS

Kasvua ja haasteita

uore Pk-yritysbarometri kertoo verrattain myönteisistä ja viime syksystä piristyneistä kasvuodotuksista KeskiSuomen pk-yrityksissä. Erityisesti Jyväskylän seudulla näkymät ovat myönteiset. Liikevaihdon kasvun saldoluku koko maakunnassa on +24 ja henkilökunnan määrän saldoluku +9. Vastaavat luvut Jyväskylän seudulla ovat +36 ja +14. Yritysten kehittämisrahoitus on liikkunut vilkkaasti, mikä kertoo kasvua tukevista kehittämispanostuksista. Valtakunnallisten yrittäjäpäivien teema lokakuussa Jyväskylässä ei turhaan ole ”Lisää löylyä”. Osaavan työvoiman saatavuus ratkaisee sen, onnistuvatko kasvuhankkeet ja pystytäänkö nykyistäkään liiketoimintaa pitämään yllä. Näkymä osaavasta työvoimasta vaikuttaa myös yrityskauppoihin. Keski-Suomessa tarvitsemme onnistuneita omistajanvaihdoksia koko maakunnan alueella. Väestökehityksen suunta tiedetään. Nuorten maailma on globaali, kotiseutu ei välttämättä houkuta jäämään. Syntyvyyden kasvu ei ole merkittävää edes suurimmissa kaupungeissa. Mistä löydämme ratkaisuja työvoiman riittävyyteen? Ratkaisuja tarvitaan ainakin viidellä eri kärjellä. Ensinnäkin sosiaaliturvauu-

distuksen tulee tähdätä siihen, että kannustinloukut eivät rajoita intoa käydä töissä. Toiseksi oppilaitosten on pystyttävä vastaamaan ajan haasteisiin sekä nuorten että ammatinvaihtajien osalta. Kolmanneksi paikallisen sopimisen rajoitteiden purku pienissä yrityksissä mahdollistaa sopimisen mielekkäistä työskentelymalleista. Neljänneksi parempi johtaminen saa työyhteisöt kukoistamaan ja houkuttelee lisää osaajia. Viidenneksi tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Tekemistä riittää eri sektoreilla, eivätkä mitkään toimet yksin riitä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen muovaavat liiketoimintoja ja osaamistarpeita uusiksi. Barometrissa kysyttiin ensi kertaa yritysten näkemyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutuksista liiketoimintaan. Haasteiden lisäksi hillitsemistoimissa nähdään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Koko maassa lähes neljäsosa ja Keski-Suomessa viidennes pk-yrityksistä näkee uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksen ilmastovastuullisuuteen panostamisessa, kierrätys- ja uusiokäytössä, vähäpäästöisissä tuotteissa sekä ilmastonmuutosta hillitsevissä ratkaisuissa. Energiaa kevään kasvuun ja haasteisiin!

SANNA-MARI JYRÄKOSKI Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi @JyrakoskiSanna

TÄSSÄ LEHDESSÄ

Halu kasvaa edelleen ”Ei metsäinsinöörin koulutuksesta ole haittaakaan ollut hotelli- ja ravintola-alalla, mutta paljon on pitänyt opetella työn ohessa”, sanovat Yöpuu Yhtiö Oy:n yrittäjät Katriina Pilppula ja Ari Pärnänen. Sivut 12–13

Miljoonien investoinnit Himos-Yhtiöt investoi koko ajan laskettelukeskuksen ja sen oheispalvelujen kehittämiseen toimitusjohtaja Elsi Ojalan johdolla. Ojala siirtyi yrityksen johtoon lokakuussa 2018. Sivut 20–21

TE-toimiston Miitti-palvelu mahdollistaa työnantajien ja työntekijöiden kohtaamiset ”Miitissä työnantaja pääsee kertomaan suoraan hakijoille avoimesta työpaikasta, sillä työpaikkailmoitus ei aina kerro kaikkea. Miitissä työantaja on myös helpommin lähestyttävissä ja motivoitunut työnhakija pääsee erottumaan joukosta”, kertoo Keski-Suomen TE-toimiston yrityspalveluprosessien ja kumppanuustyön asiantuntija Anu Jormanainen. Sivut 10–11

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 36

Keski-Suomen Betonirakenteen liikevaihdosta yli puolet tulee tuulivoimasta. Suomessa yhtiö on ollut rakentamassa noin 180:tä tuulivoimalaa, kuten kuvassa näkyvää Luhangan tuulipuistoa.

Keski-Suomen Betonirakenne Oy Valaa yli

50 000

Mukana

180

m3 betonia vuodessa

tuulivoimalan rakentamisessa

Voimaloiden yhteenlaskettu teho on

Työllistää

megawattia

toimihenkilöä ja työntekijää

750

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

37 • KESKISUOMALAINEN

Paikallinen sopiminen toi joustoa työaikoihin Keski-Suomen Betonirakenteen työmaat sijaitsevat usein kaukana asutuskeskuksista. Joustavat työajat mahdollistavat sen, että niin työntekijät, yrittäjät kuin asiakkaatkin ovat tyytyväisiä. Aloite paikalliseen sopimiseen tuli osin työntekijöiltä. TEKSTI: PASI RAHIKAINEN KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI

Tuulivoimaloita ei juuri koskaan rakenneta kaupunkialueelle, vaan työmaat sijaitsevat usein hyvinkin kaukana korvessa. Pihtiputaalla päämajaansa pitävän Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n (KSBR)työntekijät eivät voi jatkuvasti käydä töissä kotoa käsin, joten työajoista sovitaan yhdessä työmaakohtaisesti. Toimitusjohtaja ja yrittäjä Tuomas Skantz sanoo, että aloite paikalliseen sopimiseen on tullut työntekijöiltä itseltään. – Meillä on käytössä hyvinkin erilaisia työaikamalleja. Jotkut ovat viikon töissä ja viikon vapaalla. Toiset tekevät kahdeksan päivää töitä ja ovat kuusi päivää vapaalla, toiset taas työskentelevät yhdellä viikolla kuusi päivää ja seuraavalla neljä. Malleja on monia ja pyrkimys on vähentää matkapäiviä, Skantz sanoo. Työaikojen lisäksi syrjäinen tuulivoimatyömaa vaatii muunkinlaista erikoissuunnittelua. Esimerkiksi työntekijöiden asuminen ja ruokailut aiheuttavat omat haasteensa.

biinitoimittaja on asentanut turbiininsa ja pääsemme testaamaan sähköverkon, Skantz sanoo. – Tuulivoimaprojekteissa volyymit tulevat maarakentamisesta, sähkötöistä ja anturan teosta, mutta myös suunnittelu ja projektin ohjaus ovat merkittävässä roolissa. Tuulivoimassa on vielä paljon kasvumahdollisuuksia. Seuraavaksi aloitamme Karstulan uuden tuulipuiston rakentamisen. Työt alkavat maaliskuun aikana, hän jatkaa. KSBR ei tee betonielementtejä vaan kaikki rakenteet valetaan paikan päällä. Siksi tarvittava betoni ostetaan mahdollisimman läheltä kohdetta. Usein betoni tehdään työmaalla. Sitä varten KSBR:llä on kumppaniyrityksiä, jotka tuovat kohteeseen siirrettävän betonilaitoksen. Osa

tarvittavasta hiekasta ja kiviaineksesta tuodaan paikan päälle, mutta mahdollisuuksien mukaan kiviainesta jalostetaan myös itse kohdealueella.

Pysäköintitaloja ja teollisuuden hankkeita Vaikka tuulivoimaloiden osuus on jo yli puolet liikevaihdosta, KSBR tekee tasaisesti muitakin rakennusprojekteja, kuten pysäköintihalleja ja julkisia rakennuksia. Yritys on vahvasti mukana myös teollisuuden hankkeissa. – Olemme olleet toteuttamassa muun muassa metsäteollisuuden suurhankkeita. Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalle rakensimme uuden jätevedenJATKUU SEURAAVALLA SIVULLA uu

Vastuu koko työmaasta avaimet käteen -periaatteella KSBR on erikoistunut paikalla valettujen massiivisten betonirakenteiden tekemiseen. Vuonna 2004 perustettu yritys on tehnyt eri puolilla Suomea esimerkiksi liike- ja julkisrakennuksia, pysäköintihalleja sekä vaativia teollisuuden erikoiskohteita. 2010-luvun alussa mukaan tulivat tuulivoimalat ja niiden osuus on tällä hetkellä jo yli 50 prosenttia liikevaihdosta. – Samoihin aikoihin, kymmenkunta vuotta sitten, aloimme keskittyä pääurakointiin. Vastaamme nykyään koko työmaan toiminnasta ja toteutamme työn asiakkaalle avaimet käteen -periaatteella. Tuulivoimalatyömaalla tämä tarkoittaa sitä, että aloitamme poistettavan puuston kartoituksella ja puiden kaadolla. Päätämme urakan siihen, kun tur-

”Työntekijät ovat työaikajärjestelyihin tyytyväisiä. Siitä kertoo sekin, että työvoiman vaihtuvuus on meillä ollut vähäistä.”

”Tuulivoimassa on vielä paljon kasvumahdollisuuksia. Seuraavaksi aloitamme Karstulan uuden tuulipuiston rakentamisen”, Tuomas Skantz kertoo.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 38

KSBR:n rakentama Mikkelin 420 auton sairaalaparkki valmistui huhtikuussa 2017. Urakkaan kuului myös rakennuksen toisen päädyn helikopterikenttä.

käsittelylaitoksen ja parhaillaan teemme jätevesialtaita Stora Ensolle Ouluun. Porvoossa toteutimme uuden vesilaitoksen ja rakensimme alueelle uuden jätevedenpuhdistamon, Skantz kertoo esimerkkejä. – Toivottavasti teollisuus jatkaa investointejaan myös tulevaisuudessa, hän lisää.

Työvoimaa on löytynyt ja yritys kasvanut Keski-Suomen Betonirakenne on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2019 liikevaihto kipusi jo 38 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvun rinnalla myös henkilökunnan lukumäärä on noussut. Yritys työllistää tällä hetkellä noin 40 toimihenkilöä ja saman verran työntekijöitä. – Olemme löytäneet uutta työvoimaa suhdannetilanne huomioiden kohtuullisesti. Tässä on auttanut yhteistyö rakennusalan koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Työvoiman saantia hel-

pottaa myös se, että maksamme kaikille kilpailukykyistä palkkaa. Pk-sektorilla vaaditaan pikkuisen erilaisia henkilöitä kuin rakennusalan pörssifirmoissa. Pulaa on tällä hetkellä kielitaitoisista työmaainsinööreistä sekä ajoittain hyvistä kirvesmiehistä ja raudoittajista. – Työmaiden työntekijöiltä vaaditaan liikkumisvalmiutta, kun taas suurin osa toimihenkilöistä työskentelee Oulun, Vantaan, Lappeenrannan ja Pihtiputaan toimistoissamme, hän jatkaa. n

Keski-Suomen Betonirakenne Oy Kotipaikka: Pihtipudas Perustamisvuosi: 2004 Perustaja: Tuomas Skantz Toimiala: Rakentaminen Liikevaihto: 38 Me (v. 2019) Toimitusjohtaja: Tuomas Skantz

LAATUA SIIVOUKSEEN YRITYKSIIN JA KOTEIHIN JYVÄSKYLÄN MATTOPESUSTA -

SIIVOUSAINEET JA -VÄLINEET PEHMOPAPERIT SIIVOUSKONEIDEN MYYNTI JA VUOKRAUS LIKAA KERÄÄVÄT MATOT

MEILTÄ EDULLISESTI TRUVOX VTVe JA NUMATIC HENRY/HETTY PÖLYNIMURIT. AMMATTILAATUA MYÖS KOTEIHIN!

RUNSAASTI TARJOUSTUOTTEITA JA POISTOERIÄ SIIVOUSAINEISTA JA -VÄLINEISTÄ! VASARAKATU 17, JYVÄSKYLÄ ARK. 8-18, LA 9-14 PUH: 014 283 800 www.jklmattopesu.com

Kannustavuutta ja liikkuvuutta lisää Keski-Suomen Betonirakenne Oy:ssä on sovellettu menestyksellisesti paikallista sopimista ja sillä linjalla on tarkoitus jatkaa. Toimitusjohtaja Tuomas Skantzin mukaan ilman paikallista sopimista ei työllisyystavoitteisiin ole mahdollista yltää. Sekään ei kuitenkaan riitä. – Sosiaaliturvaan tarvitaan lisäksi porrastusta ja kannustavuutta, jotta työn vastaanottamisesta tulisi houkuttelevampaa. Myös työvoiman liikkuvuutta on edistettävä. Maaseutu tyhjenee työpaikoista ja palveluista, mutta porukka jää paikalle asumaan. Ei voi olla yhteis-

kunnan tehtävä elättää korpimetsien väkeä, vaan työn perässä on oltava valmis muuttamaan ja liikkumaan, Skantz napauttaa. Skantz ei ymmärrä liikenteen ja polttoaineen verotuksen jatkuvaa kiristämistä ilmastonmuutoksen perusteella. – Liikenne sähköistyy joka tapauksessa, myös ilman keppiä. Veronkorotukset haittaavat niitä, jotka olisivat valmiita liikkumaan työn perässä ja erityisesti kehäkolmosen ulkopuolella asuvia, joilla on pitkät työmatkat eikä käytössä ole julkista liikennettä, hän muistuttaa. n

TOIMISTOTILAA HYVÄLLÄ SIJAINNILLA JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän Toimistotalo sijaitsee kauniissa puistomaisessa ympäristössä rauhallisen Tourujoen läheisyydessä. Jyväskylän keskusta on lyhyen kävelymatkan päässä. Vuokraamme eri kokoisia kokonaisuuksia asiakkaan tarpeen mukaan. Katso lisätietoja www.toimistotalo.fi tai soita 040-387 2300

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

39 • KESKISUOMALAINEN

KOLUMNI

Kasvu vaatii tekoja

TAPU HOLTTINEN Puheenjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät tapu@tapuholttinen.fi

elmikuussa julkaistu Pk-yritysbarometri lupaa kasvua Keski-Suomeen. Alueemme pk-yritykset kasvavat, jos ja kun sopivaa työvoimaa löytyy. Tutkitusti myös yksinyrittäjissä on vahvaa kasvupotentiaalia. Yksinyrittäjäkyselyn (2019) mukaan 67 prosenttia tavoittelee joko voimakasta kasvua tai kasvua mahdollisuuksien mukaan. Kasvun haluja siis tutkitusti on, vaan miten mahdollistaa ja tukea kasvua? Yksi kasvun esteistä on osaavan työvoiman saanti. Osaajapulaa on sanottu olevan jo monissa eri ammattiryhmissä ja usealla eri koulutustasolla. Tähän haasteeseen ei ole mitään helppoa ratkaisua, sillä siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Niin yrityksen maine työpaikkana, kunnan tarjoamat hyvän elämisen eväät kuin alueen koulutusmahdollisuudet. Yhtenä keinona osaajapulan taklaamiseksi on mietitty syvempää yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Jos jo opiskeluaikoina onnistutaan tuomaan esille maakuntamme erilaiset ura- ja yrittäjyyspolut, se helpottaa osaajan jäämistä alueelle. Mikäli suhteita työelämään tai visiota mahdollisista urapoluista ei synny, on aina hel-

SE ON VAHVA. SE ON VARMA.

”Yksi kasvun esteistä on osaavan työvoiman saanti. Osaajapulaa on sanottu olevan jo monissa eri ammattiryhmissä ja usealla eri koulutustasolla.” Suomen Yrittäjät esittää, että tätä tukea olisi hyvä soveltaa myös 2–3 henkilöä työllistäviin yrityksiin portaittain alenevana.

Julkiset hankinnat ovat parhaimmillaan kasvua ja paikallista elinvoimaa vauhdittava työkalu. Kyseessä ei ole mikään pieni markkina, sillä sen koon on arvioitu olevan vuosittain noin 35 miljardia euroa. Pk-yritysten kannalta keskeistä on hankintojen jakaminen osiin. Viime aikoina on ollut esillä Hansel Oy:n siivoustarvikkeiden kilpailutus, jossa hankinnan arvo oli 50 miljoonaa. Tätä hankintaa ei jaettu osiin, mikä vaikutti pk-yritysten mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuun. Kasvun näkökulmasta myös kynnysarvoja alittavia pienhankintoja tulisi kilpailuttaa avoimesti. Jo pienhankinnat tarjoavat pk-yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Meillä Keski-Suomessa käynnistyy tänä vuonna Elinvoimaa kuntiin yhdessä -hanke, jossa vahvistetaan hyvää yhteistyötä kuntien ja yrittäjien kesken, myös hankintojen osalta. Hyvällä hankintaosaamisella edistetään alueen elinvoimaa, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Se on myös väline rakentaa kestävämpää kuntataloutta. Kasvuhaluja pk-yrityksillä on. Nyt tarvitaan aitoja tekoja kasvun mahdollistamiseksi. n

Toyota Proace. Kolme korimallia, tehokkaat ja taloudelliset moottorit. Vakiona mm. peruutustutka ja -kamera, polttoainelämmitin kellosarjalla ja kauko-ohjaimella, Smart Cargo -läpilastausluukku (+1,1 m tavaratilan pituuteen) ja vakionopeussäädin nopeudenrajoittimella. Saatavissa myös esim. kosketusnäytöllinen mediakeskus navigoinnilla.

SE ON TOYOTA. TOYOTA PROACE. Työ ei ole koskaan vain työtä. Se on luottamuksen rakentamista. Aikataulujen ja lupausten pitämistä. Odotusten ylittämistä. Kun työkaverinasi on Proace tai Hilux, voit keskittyä töihisi täysillä.

Malli Proace Compact 1.5 D 100 Proace L1 2.0 D 120 Proace L2 2.0 D 120 Automatic Edition Hilux Extra Cab 2.4 D-4D 150 4WD Active

pompi kääntää muuttoauton valot kohti etelää. Mikä sitten rohkaisisi yksinyrittäjää hyödyntämään kasvuhaluaan? Suurimpina kasvun esteinä yksinyrittäjät pitävät työllistämisen kalleutta ja riskiä. Marinin hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tämä on tärkeä asia, sillä ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yksi yrittäjän uran merkittävimmistä päätöksistä.

Palvelumme ammattilaisille • Suomen laajin huoltoverkosto • Auton varustelun räätälöinti • Huoltosopimukset • Vakuutukset • Rahoitusratkaisut

Autoverollinen kokonaishinta

Toimitus- Kokonaishinta WLTP CO2 kulut toim.kuluineen -päästöt*

WLTP EU-yhd. kulutus*

27 418,12 € 31 856,76 € 33 783,06 € 39 559,04 €

600 € 600 € 600 € 600 €

6,9 l/100 km 7,2 l/100 km 7,5 l/100 km 9,0 l/100 km

28 018,12 € 32 456,76 € 34 383,06 € 40 159,04 €

180 g/km 190 g/km 196 g/km 236 g/km

Takuu 3 vuotta/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta.*Proace-malliston CO2-päästöt 178–197 g/km ja yhdistetty kulutus 6,9–7,5 l/100 km. Hilux-malliston CO₂-päästöt 222–245 g/km ja yhdistetty kulutus 8,5–9,3 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.

• JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 5, automyynti: 0300 870 681, ma-pe 8–17, la 10–14 huolto: 0300 870 682, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 0300 870 683, ma-pe 8–17.00

Automaattivaihteinen Toyota Proace Automatic Edition nyt manuaalin hinnalla 34 383 € Toyota Jousto Pro -rahoituksella esim. 345 €/kk

ESIMERKKILASKELMA: Toyota Proace L2 2.0 D 120 Automatic Edition 34 383,06 € (sis. toimituskulut 600 €). TOYOTA JOUSTO kk-erä 345 €. Rahoitusaika 48 kk. Kilometrit 60 tkm. Käsiraha 20 % (6 876,61 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä/taattu hyvityshinta 14 380 €. Korko 2,95 %. Käsittelymaksu 9 €/kk. Perustamiskustannus 180 €. Todellinen vuosikorko 3,75 %. Luototettava määrä 27 506,45 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 30 613,09 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa. • JÄMSÄ Koskentie 6, automyynti: 0300 870 656, ma-pe 9–17, la 10–14 huolto: 0300 870 657, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 0300 870 658, ma-pe 7.30–16.30

Vaihdepalvelu palvelee ma-pe klo 7.30-16.30 puh. 0300 870 650

Teleoperaattorin veloitus yritysnumeroihin Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%) Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min (alv 24%)

• ÄÄNEKOSKI Rahastajantie 2, automyynti: 0300 870 668, ma-pe 9–17, la 10–14 huolto: 0300 870 688, ma-pe 7.30–16.30 varaosat: 0300 870 689, ma-pe 7.30–16.30

www.okauto.fi www.toyota.fi

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 40

Jotta työ saa tekijänsä Vuokratyö on monelle alle 25-vuotiaalle työntekijälle ensimmäinen kosketus työelämään. Suomen Henkilöstöasiantuntijat Oy:ssä uskotaan, että henkilöstöpalvelualan yritysten rooli vahvistuu ja vuokratyövoiman kysyntä kasvaa. TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ

Suomen Henkilöstöasiantuntijat Oy:n toimitusjohtajan Anu Laasasen (57) mukaan työelämä on kuin helminauha, jonka helmet edustavat erilaisia elämänvaiheita: työsuhteita, pätkätöitä, vuorotteluvapaita, yrittäjyyttä... – Omasta helminauhastani puuttui yrittäjyys. Se oli yksi yrittäjyyteen kannustaneista tekijöistä, Laasanen pohtii. Henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiratkaisuihin erikoistunut Suomen Henkilöstöasiantuntijat perustettiin syksyllä 2017. Kolmatta vuotta toimiva yritys on lähtenyt nopeaan kasvuun. Yrityksen toimistossa Polttolinja 1:ssä Jyväskylässä työntekijöitä on seitsemän, joista neljä on yrityksen osakkaita. – Noin 90 prosenttia liikevaihdostamme tulee henkilöstövuokrauksesta. Lisäksi asiantuntijapalveluille on kysyntää yhä enemmän, sillä monet työnantajat ulkoistavat rekrytointiin liittyviä tehtäviä aivan kuten kirjanpito- tai työterveyspalveluja. Henkilöstöpalvelualan yritys voi hoitaa koko rekrytointiprosessin hakemusten läpikäymisestä työhaastatteluihin, Laasanen kertoo.

Hyvät verkostot auttoivat alkuun Virolaissyntyinen Anu Laasanen on opiskellut 1980-luvulla Tallinnan yliopistossa muun muassa teatterialaa. Jyväskylän yliopistossa hän on suorittanut henkilöstöjohtamiseen ja pk-yritysten kehittämiseen liittyviä opintoja. Hänellä on takanaan pitkä ura erilaisissa rekrytointiin ja työllisyyden edistämiseen liittyvissä tehtävissä julkisella sektorilla ja säätiöissä. – Aikaisemmissa tehtävissä syntynyt verkosto on helpottanut yrityksen alkutaivalta, Laasanen sanoo. – Meillä on mahtava tiimi ja innostunut ilmapiiri. Jokainen työnantaja kilpailee tällä hetkellä hyvistä osaajista. Olemme itsekin mukana valtakunnallisessa Vastuullinen työnantaja -kampanjassa, jonka periaatteiden pohjalta kehitämme yritystämme. Pääalueemme on Keski-Suomi, mutta käytännössä toimimme ympäri Suomea.

Työllistäminen on tie kasvuun Työnantajan vastuullinen rooli korostuu myös henkilöstövuokrauksessa, sillä vuokratyövoima on työsuhteessa Suomen Henkilöstöasiantuntijat Oy:hyn. – Henkilöstöpalveluyritys maksaa vuokratyöntekijälle palkan ja huolehtii lakisääteisistä sosiaaliturva- ja eläkemaksuista, työterveyspalveluista sekä vakuutuksista. Asiakkaamme tehtävänä on vain perehdyttää työntekijä tehtävään, Anu Laasanen tarkentaa. Laasasen mukaan toimintamalli siirtää riskiä työntekijöiden palkkaamisesta henkilöstöpalveluyrityksille, jotka laskuttavat asiakastaan vain tehdyistä työ-

tunneista. Sairaustapauksissa henkilöstöpalveluyritys maksaa sairausajan palkan. – Yrittäjyyteen kuuluu riskinotto. Meillä on tällä hetkellä lähes sata vuokratyöntekijää, kuten sairaala Novan rakennussiivoojia. Halukkaille vuokratyöntekijöille pyrimme löytämään uuden pestin, kun edellinen loppuu. Osa vuokratyöntekijöistä on ollut listoillamme lähes koko yrityksen olemassaolon ajan. Vuokratyövoimaa käyttäville työnantajille mallista on useita etuja. Se saa halutessaan työntekijän vaikka muutaman tunnin pestiin ja epävarmoina talouden aikoina työntekijän palkkaamiseen liittyvistä riskeistä ei tarvitse huolehtia. – Toisaalta malli tarjoaa vuokratyöntekijälle mahdollisuuden valita, millaisia toimeksiantoja hän ottaa vastaan. Vaihtuvat työtehtävät ja työskentelypaikat merkitsevät vaihtelua myös työntekijälle, Laasanen pohtii. Laasanen uskoo, että henkilöstöpalveluyritys voi auttaa asiakasyritystään kasvamaan. – Jos yritys ei uskalla työllistää, se ei kasva, vaikka yrityksen tuotteille ja palveluille olisi markkinoilla kysyntää. Kasvava yritys työllistää ja työllistävä yritys kasvaa, hän kiteyttää.

Tavoitteena auttaa nuoria työllistymään Suomen Henkilöstöasiantuntijat kuuluu Henkilöstöpalveluyritysten liittoon, joka edustaa yli 300 alan yritystä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli kaksi prosenttia eli vuokratyön osuus

”Kasvava yritys työllistää ja työllistävä yritys kasvaa.” Anu Laasanen

Suomen Henkilöstöasiantuntijat Oy:n asiantuntijoita. Vasemmalta Pasi Soikkeli, Markus Hirsimäki, Anu Laasanen, Heikki Laasanen ja Markus Lasanen.

oli noin 41 000 henkilötyövuotta. Vuokratyöntekijöiden määrä on viime vuosina kasvanut. – Alalla on todella suuria yrityksiä, mutta myös meidän kaltaisille pienille yrityksille on kysyntää. Vahvuuksiamme ovat kyky reagoida ketterästi asiakkaidemme tarpeisiin, hyvät verkostot ja henkilökohtaiset kontaktit. Lisäksi monet pienet asiakasyrityksemme pitävät siitä, että ne voivat tehdä yhteistyötä toisen pienen yrityksen kanssa, Anu Laasanen sanoo. – Olemme saaneet kiitosta myös siitä, että osa toimihenkilöistämme on osakkaina yrityksessä. Asiakkaat kokevat, että töitä tehdään tosissaan, kun ollaan myös yrittäjän roolissa, myyntipäälllikkö Heikki Laasanen huomauttaa. Anu Laasanen pitää tärkeänä, että hänen johtamansa yritys voi edistää nuor-

ten työllistymistä. Siksi yhteistyötä tehdään tiiviisti muun muassa ammatillista koulutusta tarjoavien organisaatioiden kanssa. Vuokratyö on monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään: alan työntekijöistä monet ovat alle 25-vuotiaita. n

Suomen Henkilöstö asiantuntijat Oy Kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2017 Toimiala: Henkilöstövuokraus ja rekrytointiratkaisut Liikevaihto: 343 000 e (8/2019), ennuste 1,0 Me (8/2020) Toimitusjohtaja: Anu Laasanen

Työelämä muuttuu valtavaa vauhtia Työelämä on muuttumassa valtavaa vauhtia. Tänä päivänä vain harva uskoo, että 20-vuotiaana sahalla pestinsä aloittanut juo eläkekahvinsa samassa työpaikassa. Anu Laasasen tavoitteena on kehittää Suomen Henkilöstöasiantuntijat Oy:stä eräänlainen työvoiman logistiikkakeskus, joka edistää osaavan työvoiman liikkuvuutta ja saatavuutta. – Varsinkin nuoremman sukupolven sitoutuminen työhön on hennompaa. Monet haluavat matkustella ja opiskella työjaksojen välillä. Meidän tehtävämme on huolehtia, että asiakkaamme saa työhön tekijöitä. Toisaalta vuokratyöntekijät voi-

vat itse vaikuttaa, milloin he ovat työmarkkinoiden käytössä. Suomen Henkilöstöasiantuntijoiden nettisivuilla on avoimia työpaikkoja muun muassa autonasentajalle, betonityöntekijälle, siivoojalle, hyllyttäjälle ja myyjälle. Laasanen on kollegoineen pohtinut paljon lähitulevaisuuden työvoimakysymyksistä. Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta vuoden 2023 loppuun mennessä. Keväällä 2023 on määrä tulla voimaan uusi vanhuspalveluiden hoitajamitoitus, 0,7 hoitajaa vanhusta kohti nykyisen 0,5:n sijaan, mikä merkitsee tarvetta noin 4 400 uudelle hoitoalan työntekijälle.

Kaiken lisäksi lähes joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kun tähän ynnätään uusi hoitajamitoitus, hoiva-alalle tarvitaan ennusteiden mukaan runsaasti uusia ammattilaisia. Heikki Laasanen huomauttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan hoivapalvelujen ylläpitämistä vaikeuttavat myös alhainen syntyvyys ja vanhusväestön määrän kasvu. – Esimerkiksi lähihoitajista ennustetaan tulevan pulaa, mutta toisaalta lähihoitajia on myös työttömänä. He voisivat työllistyä vanhustenhoitoon, mutta kaikille se ei sovi työn vaativuuden vuoksi. n

41 • KESKISUOMALAINEN

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

“ Vahvuuksiamme ovat kyky reagoida ketterästi asiakkaidemme tarpeisiin, hyvät verkostot ja henkilökohtaiset kontaktit”, toteaa Suomen Henkilöstöasiantuntijat Oy:n toimitusjohtaja Anu Laasanen.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 42

Miitti tuo työnhakijan ja yrittäjän yhteen TE-toimiston kehittämä Miitti Keski-Suomi -palvelu madaltaa työantajan ja työntekijän kohtaamisen kynnystä. Työnantajalle räätälöity rekrytointipalvelu on yrittäjälle maksuton. TEKSTI JA KUVA: PASI RAHIKAINEN

Ei ole työkkärikään enää entisellään! Nykyajan TE-toimisto on aktiivinen toimija työmarkkinoilla ja tekee töitä niin työnhakijoiden kuin työantajienkin parhaaksi. Hyvä esimerkki TE-toimiston roolista on yrityksille räätälöity ja kohdennettu maksuton rekrytointipalvelu Miitti Keski-Suomi. Nimensä mukaan Keski-Suomessa ideoitu konsepti käynnistyi vuonna 2018 ja on nopeasti kasvattanut suosiotaan. – Miitti on suunniteltu niin, että se on työnantajalle mahdollisimman yksinkertainen ja helppo. Kun yrittäjä tunnistaa tarpeen esimerkiksi palkata uusi työntekijä, hän voi ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Tämän jälkeen käymme yhdessä yrittäjän kanssa läpi, mitä tarvitaan ja mikä on paras tapa edetä, Keski-Suomen TE-toimiston yrityspalveluprosessien ja kumppanuustyön asiantuntija Anu Jormanainen kertoo.

Työnantaja ja -hakija kohtaavat Jos Miitin tarkoitus on löytää yritykseen uusia työntekijöitä, täytyy ensin päättää, onko tilaisuus tarkoitettu vain TEtoimiston asiakkaille vai onko se avoin. Avoimeen Miittiin voi tulla kuka tahan-

sa työnantajasta tai työtehtävästä kiinnostunut. – Avoimet Miitit ovat lisänneet suosiotaan. Seuraavaksi sovitaan, pidetäänkö Miitti yrityksen vai TE-toimiston tiloissa. Ideaali tilanne on, jos Miitti voidaan järjestää työpaikalla. Silloin työnhakijat pääsevät näkemään, millaisesta työpaikasta ja työstä on kysymys, Jormanainen sanoo. Kun nämä asiat on päätetty, TE-toimiston henkilöstö etsii asiakkaistaan potentiaaliset avoimeen työpaikkaan sopivat hakijat ja kutsuu heidät Miittiin. Työtehtävästä ja siihen liittyvistä vaatimuk-

sista riippuu, millaisia hakijoita Miitiin kutsutaan. Erityisen hyvin Miitti soveltuu tehtäviin, joihin ei vaadita mitään tiettyä koulutusta tai työkokemusta. Miitin alussa TE-toimistolla on oma puheenvuoronsa, minkä jälkeen ääneen pääsee yrittäjä. Hän kertoo vapaamuotoisesti yrityksestä ja avoimesta työpaikasta. Hän käy läpi, millaista henkilöä he etsivät ja mitä he työntekijälle tarjoavat. Miitissä on mahdollisuus myös pikahaastatteluihin. – Miitin hyvä puoli on se, että yrittäjä pääsee kertomaan suoraan hakijoille avoimesta työpaikasta, sillä työpaik-

kailmoitus ei aina kerro kaikkea. Miitissä työantaja on myös helpommin lähestyttävissä ja motivoitunut työnhakija pääsee erottumaan joukosta, Jormanainen sanoo.

Profiilin nostaja tai koululutusinfo Miitti voi toimia myös yrityksen tai toimialan profiilin nostajana. Esimerkiksi yritysvierailulla alasta kiinnostuneet hakijat saavat ensi käden kosketuksen potentiaaliseen työnantajaan. Miitti on hyvä tapa muuttaa vanhentuneita mielikuvia työtehtävistä tai kokonaisesta alasta

Keski-Suomen työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat TOP 10 (1/2020) Työttömät työnhakijat Myyjät 760 Yleissihteerit 405 Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 391 Lähihoitajat 357 Talonrakentajat 323 Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät 297 Toimisto- ja laitossiivoojat ym. 291 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 286 Moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat 248 Puutarhurit, kasvihuoneviljelijät ja -työntekijät 236 Lähde: Työnvälitystilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö / Tilastokeskus Lähde: Työnvälitystilasto, työ- ja elinkeinoministeriö / Tilastokeskus

Avoimet työpaikat Myyjät 619 Toimisto- ja laitossiivoojat ym. 257 Lähihoitajat 225 Myyntiedustajat 102 Kioski- ja torimyyjät 98 Talonrakentajat 96 Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. 77 Kiinteistöhuollon työntekijät 66 Sairaanhoitajat ym. 58 Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym. 54

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

43 • KESKISUOMALAINEN

Täsmäapua kohtaantoongelmaan Keuruulla Keuruun seudulla on saatettu avoimia työpaikkoja ja työnhakijoita menestyksellisesti yhteen jo parin vuosikymmenen ajan. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät suurrekryt kokoavat laajalta alueelta saman katon alle työpaikkoja tarjoavat yritykset ja työtä etsivät ihmiset.

TEKSTI JA KUVA: PASI RAHIKAINEN

”Miitti on suunniteltu niin, että se on työnantajalle mahdollisimman yksinkertainen ja helppo”, Keski-Suomen TE-toimiston yrityspalveluprosessien ja kumppanuustyön asiantuntija Anu Jormanainen kertoo.

Jos yritys etsii hakijoita haussa olevaan työllistymiseen johtavaan rekrykoulutukseen, niin Miitti voi toimia koulutusinfona. Myös oppilaitokset voivat olla Miiteissä mukana kertomassa täydennyskoulutusmahdollisuuksista, kuten oppisopimuksesta.

Miitit johtavat tulokseen Vuonna 2019 Miittejä järjestettiin KeskiSuomessa kaikkiaan 80 ja niihin osallistui noin 1 500 työnhakijaa. Miiteistä 11 liittyi rekrykoulutukseen. Kaksi kolmesta Miitistä johti toimenpiteisiin eli haastatteluun, oppisopimukseen, työkokeiluun tai työllistymiseen. Joka viidennessä Miitissä työnantaja oli rekrytoinut heti haastattelun perusteella vähintään yhden työntekijän. Miittejä järjestettiin eri puolilla maakuntaa kymmenellä paikkakunnalla: Jyväskylässä, Äänekoskella, Karstulassa, Viitasaarella, Saarijärvellä, Jämsässä, Keuruulla, Joutsassa, Muuramessa ja Uuraisilla. Toimialoittain Miitit jakaantuivat tasaisesti teknisille aloille ja teollisuuteen, kaupan ja hallinnon aloille sekä hyvinvointiin. Hyvinvointialan Miiteistä puolet suuntautui hoitotehtäviin. n

Keuruulla ei ole jääty ihmettelemään, miksi avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa. Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n järjestämistä rekrytointitapahtumista on tullut seutukunnalla niin tunnettu perinne, että varsinkaan työvoimaa etsiville yrityksille ei tilaisuuksia enää tarvitse juuri markkinoida. – Ensimmäinen suurrekry järjestettiin Keuruulla vuonna 2005, mutta pienempiä rekryjä on ollut tätäkin kauemmin. Keulinkin hallitus on linjannut, että suurrekryjä pidetään kaksi kertaa vuodessa, eli maaliskuussa ja loka– marraskuussa, kertoo Keulinkin suunnittelija Ritva Pohjoisvirta. Pohjoisvirta on alusta asti ollut rekryjen vastuujärjestäjä. Alkuvaiheessa Keuruun kaupungitalolla toteutettu tapahtuma on paisunut niin suureksi rekrytointimessuksi, että se on jo vuosia pitänyt järjestää Keuruun seurakuntakeskuksessa.

Mukana myös piilotyöpaikat Työnjako on sellainen, että Keulink etsii rekryyn yritykset eli avoimet työpaikat ja Keski-Suomen TE-toimisto etsii työnhakijat yhteistyössä Keulinkin kanssa. Koska rekryt ovat avoimia eli paikalle voi tulla kuka tahansa, pitää niitä mainostaa sosiaalisessa mediassa ja lehti-ilmoituksilla. Keulink huolehtii ilmoittelusta omalla kustannuksellaan. – Oma panostuksemme on ollut ehdottoman tärkeää. Rekry on meille taloudellisesti iso satsaus, Pohjoisvirta sanoo. Työpaikat rekryihin kootaan noin 60 kilometrin säteeltä Keuruulta, Jyväskylä pois lukien. Mukana olevat kunnat ovat Keuruu, Multia, Petäjävesi, Jämsä, Mänttä-Vilppula, Juupajoki, Virrat ja Ähtäri. Pohjoisvirran mukaan tavoitteena on aina kerätä kaikki avoinna olevat, mutta myös lähiaikoina avoimiksi tulevat työpaikat. Mukaan yritetään saada myös niin sanotut piilotyöpaikat. – Useimmiten suurin osa työpaikosta on juuri näitä piilotyöpaikkoja, eli sellaisia, jotka eivät ole avoinna vielä missään muualla. Työpaikkojen etsiminen on kovaa työtä. Otan puhelimen käteen ja kysyn yrityksistä suoraan, onko heillä nyt tai pian tulossa työpaikkoja auki, Pohjoisvirta sanoo. – Rekryissä ei ole mukana harjoittelupaikkoja, joista ei saa palkkaa. Kevään rekrystä löytyvät kuitenkin myös kesätyöpaikat, joten esimerkiksi opiskelijoiden kannattaa tulla käymään, hän jatkaa.

Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n suunnittelija Ritva Pohjoisvirta vastaa muun työnsä ohella puolivuosittaisista rekrytointitapahtumista. Rekryt kokoavat yhteen kymmenien yritysten avoimet työpaikat ja noin 300 työnhakijaa

Aina ennen rekryn alkamista Pohjoisvirta koostaa kaikista avoimista työpaikoista listan, joka jaetaan paikalle tuleville työnhakijoille. Yritysten ei tarvitse tehdä muuta kuin kertoa avoimista paikoistaan. – Tämän helpommaksi tätä ei oikein voi enää tehdä. Yritysten kynnys osallistua on todella matala, Pohjoisvirta huomauttaa.

Noin 300 työnhakijaa Turkua ja Helsinkiä myöten Työnhakijoita rekryissä on ollut jopa noin 300. Joukossa on aina myös pitkämatkalaisia, joita tulee Tamperetta, Turkua ja Helsinkiä myöten. Eniten kysyntää on teollisuuden sekä hoiva- ja palvelu-alojen tekijöistä. Keulink on järjestänyt pienempiä rek-

ryjä myös oman alueensa ulkopuolella suurissa kaupungeissa. Näillä on haettu etenkin metalli- ja hoiva-alojen osaajia. Keulinkissä tehdään työtä alueen yritysten ja työnhakijoiden hyväksi myös puolivuosittaisten rekryjen lisäksi. Keulink ylläpitää muun muassa cv-pankkia. – Pankkiin voi kuka tahansa lähettää oman sähköisen cv:nsä. Kun yritys ilmoittaa meille avoimesta työpaikasta, valitsen pankista sopivat hakijat ja ilmoitan ne työnantajalle, joka kutsuu halutessaan hakijoita haastatteluun, Pohjoisvirta kertoo. Sähköisessä cv:ssä pitää olla lause ”Saa lähettää työnantajalle”, jotta pankki voi toimia määräysten mukaisesti. Koska kaikki eivät muista ilmoittaa työllistymisestään, on sähköinen cv voimassa kolme kuukautta kerrallaan. n

Läsnä työttömän arjessa Aina kun Keuruun seudulla ilmoitetaan vähintään 30 hengen yt-neuvotteluista, Keulinkin Ritva Pohjoisvirta tulee prosessiin mukaan. Hän auttaa työttömäksi jääneitä löytämään alueelta uutta työtä. Pohjoisvirta järjestää myös työnhaku- ja cv-valmennuksia ja neuvoo tarvittaessa kädestä pitäen. Pohjoisvirta on läsnä myös työt-

tömien arjessa ja tukee heitä tarvittaessa henkisesti. – Se ei useinkaan tapahdu virka-aikaan, mutta vastaan kyllä puhelimeen myös iltaisin ja viikonloppuisin. Moni työllistyy nopeasti, mutta olen kulkenut työttömän rinnalla myös vuosien ajan. Ikävä kyllä niitäkin tapauksia on silloin tällöin, Pohjoisvirta sanoo. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 44

Monta mutkaa matkassa Yksikään hotelli- ja ravintola-alan yritys ei menesty, ellei se onnistu rekrytoimaan palvelukseensa osaavia työntekijöitä. TEKSTI JA KUVA: TIMO SILLANPÄÄ

Yöpuu Yhtiö Oy:n tavoitteena on olla hotelli- ja ravintola-alan laatujohtaja Jyväskylässä. Näin tiivistävät yrityksen toimitusjohtaja Ari Pärnänen ja hallituksen puheenjohtaja Katriina Pilppula, joiden käsissä on Yöpuu- ja Verso-hotellien sekä niiden yhteydessä toimivien ravintoloiden tulevaisuus. – Olemme saaneet kahdessa kiinteistössä toimivien hotellien ja ravintoloiden yrityskokonaisuuden hyvään vauhtiin. Keskellä kasvua on hyvä miettiä, miten etenemme jatkossa. Kasvuhalua meillä on edelleen, yrittäjät toteavat. Pilppulan ja Pärnäsen mukaan alan yrittäjien toimintaympäristö on parantunut Suomessa viime vuosina selkeästi. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla matkailua kehitetään tavoitteellisesti, ja myös alan yrittäjät saavat olla mukana suunnittelemassa matkailustrategiaa. – Näyttää siltä, että yrittäjyyden merkitys Suomen hyvinvoinnille on oivallettu, Katriina Pilppula toteaa. Yöpuu Yhtiö työllistää tällä hetkellä Yliopistonkadulla ja Kauppakadulla sijaitsevissa toimipisteissään lähes 90 työntekijää. Ulkoistamisen aikoina yrityksessä on uitu myös vastavirtaan. – Vuosi sitten siirsimme kerroshuollon ja -siivouksen omille työntekijöille. Syynä eivät olleet taloudelliset tekijät tai tyytymättömyys alihankkijaan, vaan halusimme kokeilla perinteistä tapaa toimia. Lisäksi meillä oli hyvä työntekijä, joka oli valmis ottamaan vastuulleen työnjohdon, Pärnänen sanoo. Pärnäsen mukaan töiden siirtäminen yrityksen työntekijöille voi tuoda jopa säästöjä. Omat työntekijät voivat organisoida työt joustavasti ja tehdä pieniä korjauksia.

Kaikki alkoi pienestä kahvilasta Pilppulan ja Pärnäsen taival arvostettujen hotellien ja ravintoloiden yrittäjiksi on ollut monipolvinen. Itse asiassa kaikki alkoi 1980-luvulla Joensuun metsä- ja puutalousoppilaitoksessa, jossa Pärnänen ja Pilppula tapasivat opiskellessaan metsäinsinööriksi. – Kävimme kaupallisen linjan, mistä varmasti on ollut apua myös yrittäjän uralla, Pilppula sanoo. Jyväskylä tuntui sopivalta puolimatkan krouvilta asuinpaikaksi tuoreille metsäinsinööreille, koska Pärnänen on

kotoisin Savonlinnasta ja Pilppula Laitilasta. Vielä lasten kanssa kotona ollessaan Pilppula työskenteli osa-aikaisesti Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan paikallisena edustajana ja vieraili usein Vaajakosken Naissaaressa Hilarius-hiiren toimistolla. Samassa talossa toiminut Naissaaren kahvila tuli tutuksi, ja Pilppula sai mahdollisuuden ryhtyä kahvilan yrittäjäksi vuonna 2000. – Oli virhe lähteä alalle, josta ei ollut koulutusta eikä kokemusta. Oppiakseni matkailu- ja ravintola-alan terminologiaa kävin vuoden mittaisen koulutuksen. Pienessä yrityksessä oli tehtävä kaikkea mahdollista ja opeteltava asioita kantapään kautta, Pilppula muistelee. Naissaaren Kahvihuone erikoiskahveineen oli aikaansa edellä, mutta kaikki asiakkaat eivät sitä ymmärtäneet. Kuusi vuotta Kahvihuoneen yrittäjänä herätti kuitenkin Pilppulan kiinnostuksen alaa kohtaan. Ja sitten ensimmäinen illallinen ravintola Pöllöwaarissa pysäytti. – Ajattelin, että tämäntyyppisen ravintolan haluaisin. Pitkän empimisen jälkeen soitin silloiselle omistajalle Heli Rajamäelle kysyäkseni, olisiko hän halukas myymään Hotelli Yöpuun ja ravintola Pöllöwaarin. Syyskuussa 2005 vastaus oli jyrkkä ”ei”. Mutta ajatus kypsyi: kauppakirjat koko kiinteistöstä, hotellista ja ravintolasta allekirjoitettiin toukokuussa 2006, Pilppula kertoo. Alun perin hotelli- ja ravintolatoiminnan vuonna 1927 valmistuneessa asuinja liiketalossa aloittivat Esa ja Sirkku Arola vuonna 1988. Heli Rajamäki kehitti liiketoimintaa edelleen niin, että uusien omistajien oli vuonna 2006 helppo lähteä kehittämään yritystä. Uudessa yrityksessä Pilppula pystyi keskittymään liikkeenjohtamiseen. – Suuria muutoksia itse liiketoimintaan ei ole tarvinnut tehdä, ja nimikin on säilytetty samana. Kiinteistön hankittuamme uusimme sisustuksen ja teimme pintaremontteja, Pärnänen kertoo.

Verso oli luonteva tapa kasvaa Ari Pärnänen siirtyi työskentelemään päätoimisesti perheen hotelli- ja ravintolayritykseen kahdeksan vuotta sitten työskenneltyään pitkään puutavarakaupan parissa. Vuonna 2014 Pärnänen joutui ottamaan vastuuta entistä enemmän, kun Katriina Pilppula jäi pitkälle sairauslomalle.

– Halvaannuin luuydinsyövän aiheuttaman kasvaimen vuoksi rintakehästä alaspäin useaksi kuukaudeksi. Olin vuoden verran sairauslomalla. Tosin aloin hoitaa yrityksen hallinnollisia tehtäviä heti, kun voimat riittivät. Olen vähitellen palannut työelämään, mutta liikkuminen ei palaudu koskaan ennalleen, Pilppula kertoo. Pilppula uskoo, että yrittäjyydellä on ollut suuri merkitys toipumiselle. Perheyritys on tarjonnut mahdollisuuden tehdä töitä oman jaksamisen rajoissa. Terveyteen liittyvät vastoinkäymiset eivät ole Pärnästä ja Pilppulaa hidastaneet. – Kun julkisuuteen tuli tieto, että Kes-

”Yrittäjyyden merkitys Suomen hyvinvoinnille on oivallettu.” Katriina Pilppula

kimaa ei jatka Jyväshovin toimintaa, piti miettiä, kiinnostaisiko tila meitä. Ja kyllähän se kiinnosti. Teimme vuokrasopimuksen Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiön kanssa joulukuussa 2015, minkä jälkeen uusi hotelli alkoi rakentua. Vajaan puolen vuoden aikana remontoimme tilat, loimme uuden hotellin toimintakonseptin sekä järjestimme koulutuksen henkilökunnalle, Pärnänen kertoo. Ensimmäiset asiakkaat astuivat sisään uuteen hotelli Versoon 5.6.2016. – Remontissa ja konseptisuunnittelussa paikallisilla pk-yrittäjillä oli keskeinen rooli ja kaikki tekivät hienoa työtä tiukassa aikataulussa. Nyt kaikki entisen Jyväshovin tilat ovat jälleen käytössä. Alakerrassa toimivat baari ja ravintola, ja entiset ravintolatilat on saneerattu juhla- ja kokouskäyttöön. Yöpuu Yhtiö on investoinut Verson tilojen remonttiin noin kaksi miljoona euroa. Investointi on ollut kannattava, sillä

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

45 • KESKISUOMALAINEN

Yöpuu Yhtiö Oy Kotipaikka: Jyväskylä Perustamisvuosi: 2006 Toimiala: Hotelli- ja ravintola-ala (Hotelli Yöpuu, Ravintola Pöllöwaari, Hotelli Verso, Urban Bar&Kitchen) Liikevaihto: noin 7 Me Toimitusjohtaja: Ari Pärnänen Hallituksen puheenjohtaja: Katriina Pilppula

“Yrittäjyydessä on kaksi puolta. Toinen on vapaus, toinen on tarve olla valmiudessa ympäri vuorokauden. Meille yrittäjyys on enemmän kuin työ: se on elämäntapa”, kertovat Katriina Pilppula ja Ari Pärnänen.

asiakkaat ovat löytäneet hyvin uuden hotellin oheispalveluineen. Jo Verson toiminnan alkuvaiheessa huomattiin, että uuden hotellin 128 huonetta eivät täyty niin helposti kuin Hotelli Yöpuun 26 huonetta. – Tehostimme myyntiä ja markkinointia. Tällä hetkellä myynnissä työskentelee neljä työntekijää ja markkinoinnissa hyödynnetään kaikkia mahdollisia kanavia. Panostus myyntiin on tuottanut tulosta, Pärnänen kertoo. Perheen vanhin tytär Aino työskentelee Yöpuu Yhtiössä myyntipäällikkönä. Hänellä on taustallaan viisi vuotta alan opintoja USA:ssa ja Saksassa. – Olemme säilyttäneet tietoisesti kahdella hotellilla erilaiset profiilit. Molemmilla hotellilla on paljon kanta-asiakkaita. Liiketoimintojen laajentaminen Versoon oli onnistunut ratkaisu, pohtii tasan 20 vuotta alan yrittäjänä toiminut Pilppula. n

Miten saada nuoria alalle? Toimitusjohtaja Ari Pärnäsen mukaan suuret hotelliketjut kilpailevat pääasiassa keskenään. Lisäksi ketjuhotellit pitävät huolen siitä, että hinnoittelu alalla säilyy kannattavana. Pienellä toimijalla säilyy kuitenkin aina omat kilpailuvalttinsa. – Meidän vahvuuksiamme ovat paikallisuus, henkilökohtainen palvelu ja osaava henkilökunta. Tosin kanta-asiakasjärjestelmä voisi hyödyttää meitäkin, Katriina Pilppula pohtii. Hotelli- ja ravintola-alaa kiusaa työvoimapula. Takavuosikymmeninä alan koulutus oli suosittua, mutta nyt oppilaitoksilla on hankaluuksia saada hakijoita.

– Luulen, että osittain alaa on alettu karsastaa huonojen työsopimusten vuoksi. Jos valmistumisen jälkeen tarjolla on vain pätkätöitä, alan opinnot eivät innosta. Nuoret pitäisi taas saada kiinnostumaan alasta, Pärnänen miettii. Pöllöwaarin tyyppisessä Fine dining -ravintolassa salihenkilökunnan työ on haastavaa ja vaatii kovaa ammattitaitoa. – Kun pöydässä on kymmenkunta ulkomaalaista asiakasta ja heitä on palveltava vieraalla kielellä, on kyettävä tekemään päätöksiä nopeasti ja ymmärrettävä asiakkaiden toiveet. Viinien ja ruokalajien tuntemuksen pitää olla huippuluok-

kaa. Salityöskentelyyn ei pysty kuka tahansa, Pärnänen sanoo. Hotelli- ja ravintola-alan haasteena ovat suuret kysynnän vaihtelut. Työvoimaa tarvitaan paljon viikonvaihteessa ja sesonkiaikoina, kun taas tavallisina arkipäivinä voi olla selvästi hiljaisempaa. – Siksi alalla tarvitaan myös osa-aikaisia työntekijöitä, Pärnänen miettii. Yöpuu Yhtiö haluaa auttaa nuoria menestymään ammatissaan. – Monet meillä työskennelleet nuoret ovat menestyneet loistavasti Taitajaja WorldSkills-kilpailuissa, Pilppula huomauttaa. n

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 46

Mediatunnus on avain kaikkiin

sähköisiin palveluihimme Mediatunnuksella pääset lukemaan KSML Digilehden sekä kaikki KSML.fi-palvelun sisällöt. Tiesithän, että Mediatunnuksen avulla voit myös kommentoida, päivittää asiakastietojasi sekä tehdä jakelumuutokset helposti verkossa. Kirjaudu sisään osoitteessa KSML.fi/kirjaudu.

Mediatunnuksella käytössäsi on kaikki tämä:

KSML Digilehti

KSML Sovellus

KSML.fi maksulliset sisällöt

Päivitä omia tietojasi

Jakelumuutokset

Kommentoi verkossa

Kestotilaajana saat kaikki sähköiset palvelut tilauksesi kylkeen hintaan

3 €/kk osoitteesta KSML.fi/tilaa

Näin saat Mediatunnuksen käyttöösi: 1. 2.

Mene osoitteeseen KSML.fi/tunnus Syötä asiakasnumerosi sekä postinumerosi ja klikkaa JATKA. Asiakasnumerosi saat lähettämällä tekstiviestin ASIAKASNUMERO numeroon 13520 (viestin hinta 0,25 €) tai tarkistamalla sen viimeisimmästä laskustasi.

Anna sähköpostiosoite ja luo salasana, joilla käytät palveluita jatkossa. Tarkista myös, että nimitietosi ovat oikein, hyväksy käyttöehdot ja klikkaa AKTIVOI-painiketta.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

47 • KESKISUOMALAINEN

Pk-yritysbarometri enteilee kasvua Jyväskylän seudun piristyminen on hyvä uutinen. Keski-Suomessa vakuuspulan koetaan olevan muuta maata korostuneemmin rahoituksen saannin suurin este. TEKSTI: KATJA HYYTIÄLÄ

Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet koko maassa lievästi viime syksystä. Yleisiä suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on +9, kun se viime syksynä oli +10. Keski-Suomen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +5, sama kuin syksyllä. Jyväskylän seudun yleiset suhdanneodotukset ovat maan keskitasoa selvästi korkeammalla, tasolla +11. Liikevaihdon kehityksen suhteen saldoluku Keski-Suomessa on kohonnut tasolle +24 syksyn tilanteesta +22, ja se on Keski-Suomessa kaksi yksikköä korkeampi kuin maan keskimääräinen luku +22. Pohjoisessa Keski-Suomessa saldoluvussa on pudotus tasolta +8 tasolle +4. Eteläisessä Keski-Suomessa on pudottu tasolta +23 tasolle +14. Jyväskylän seudun liikevaihdon kasvuodotuksissa on roima nousu tasolta +21 tasolle +36. – Jyväskylän seudun piristyminen on erittäin hyvä uutinen. 14 yksikön ero maan keskiarvoon on selkeä ja kertoo seudun yritysten kasvupanostuksista se-

”Jyväskylän seudun liikevaihdon kasvuodotuksissa on roima nousu tasolta +21 tasolle +36.”

Valwood tarvitsee kasvuun tekijöitä Karstulalaisen talo- ja hirsitaloteollisuuden käyttöön alihankintatuotteita toimittavan Valwood Oy:n tavoitteena on kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti. – Kasvu tarvitsee meidän alallamme tekijöitä. Ensin pitää saada kauppaa ja sitten löytää hyvät tekijät. Mikäli asetetut kasvutavoitteet saavutetaan, tarvitsemme lisää tekijöitä porukkaamme. Myös omistajanvaihdos muuttaa yrityksen usein kasvuhakuiseksi. On huolehdittava siitä, että tunnistetaan omistajavaihdostilanteet ja osataan auttaa vaihdoksen molempia osapuolia, kertoo Valwood Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Valkeinen. Henkilökunnan määrän suhteen saldoluku on koko maassa +9 ja Keski-Suomessa samoin +9, jossa on kasvua syksystä kahdeksan yksikköä tasolta +1. Jyväskylän seudulla rekrytointiodotukset ovat kohonneet tasolle +14. Syksyllä oltiin tilanteessa +1 ja vuosi sitten keväällä tilanteessa +7. n

Valwood Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Valkeinen.

kä markkinan vedosta omaa kieltään, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Puolet Jyväskylän seudun pk-yrityksistä kasvuhakuisia Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Kasvuhakuisten yritysten osuus koko maassa on 43 prosenttia, Keski-Suomessa osuus on 42 prosenttia. Jyväskylän seutu on pk-yritysten kasvuhakuisuudessa koko maan edellä 50 prosentin osuudella, eteläisessä KeskiSuomessa osuus on 28 ja pohjoisessa 35 prosenttia. Kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut syksyn mittauksesta.

Kehittämisrahoituksen kysynnässä kasvua Pk-yritysten kehittämisrahoituksen kysyntä kasvoi merkittävästi ELY-keskuksessa vuoden 2019 aikana edellisvuoteen verrattuna. Rahoitusta myönnettiin lähes 8,2 miljoonaa euroa, josta investointien osuus oli hieman yli puolet, 56 prosenttia. Erityisen positiivista oli isojen, teollisten investointien kasvu muutaman vähän hiljaisemman vuoden jälkeen. – Uudistuminen ja panostukset uusimpaan kone- ja laiteteknologiaan parantavat etenkin alihankintaketjuissa

Liikevaihdon suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%) 70 60 50 40 30 20 10 0 —10 —20 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/10 1/11 1/12 1/13 1/14 1/15 1/16 1/17 1/18 1/19 1/20 Keski-Suomi

Koko maa

LÄHDE: PK-YRITYSBAROMETRI KEVÄT 2020, ALUERAPORTTI, KESKI-SUOMI

toimivien yritysten kilpailukykyä ja pärjäämistä markkinoilla. Moderni työympäristö ja työvälineet lisäävät myös yrityksen houkuttelevuutta alan osaavan työvoiman saamiseksi, tarkentaa KeskiSuomen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Jaakko Ryymin.

Vakuuspula häiritsee rahoituksen saantia Nollakoroista ja pankkijärjestelmän valtavasta likviditeetistä huolimatta rahoitusmarkkinoiden arvioitiin pk-barometrin mukaan hieman kiristyneen. Heikoimmissa luottokelpoisuusluokissa olevien yritysten rahoituksen saanti on hei-

kentynyt muun muassa tiukentuneen pankkitoiminnan sääntelyn vuoksi. Keski-Suomessa vakuuspulan koetaan olevan muuta maata korostuneemmin rahoituksen saannin suurin este. Vakuuspula korostuu erityisesti kasvuyrityksillä. – Finnvera lanseerasi syyskuussa 2019 pk-takauksen helpottamaan kasvuhakuisten yli kolmevuotiaiden yritysten pankkirahoituksen saantia (vakuudeton 80 prosentin takaus). Jo useampi sata yritystä on päässyt hyödyntämään pktakausta rahoituksissaan, kertoo rahoituspäällikkö Kari Korhonen Finnverasta. n

OSKARI VILLANEN

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 48

Esittelemme palstalla mielenkiintoisia keskisuomalaisia yrittäjiä Valtakunnallisten yrittäjäpäivien teemoituksen, kasvun, hyvinvoinnin ja yhteistyön ympäriltä.

”Rohkaisen yrittäjiä mukaan lokakuussa Jyväskylässä järjestettäville Valtakunnallisille yrittäjäpäiville. Tällaisia tapahtumia tulee Keski-Suomeen todella harvoin, joten tilaisuus verkostoitua ja oppia kannattaa käyttää hyödyksi. Yrittäjäpäiviltä saat valtakunnallista näkökulmaa ja perspektiiviä paikalliseen yritystoimintaan”, Reijo Kujala sanoo.

360 Palvelut kasvaa vauhdilla Kiinteistönhoitoon ja -huoltoon sekä remontteihin, turvapalveluihin ja siivouksiin erikoistunut jyväskyläläinen 360 Palvelut Oy haluaa olla kiinteistönomistajalle luotettava kumppani. TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Olen sopinut tapaavani 360 Palvelut Oy:n Reijo Kujalan aamuvarhaisella yrityksen toimipisteellä Jyväskylän Grafilassa. Ennen kuin ehdin yrityksen tiloihin, saan jo iloisen huomenen toivotuksen ja kohteliaan oven avauksen yrityksen työntekijältä. Tunnen oloni heti tervetulleeksi. Yrityksen aulan seiniä komistavat jättimäiset kuvat 360 Palveluiden työntekijöistä, ja taukohuoneesta kuuluu iloinen puheensorina. Odotan innolla, millaisen yritystarinan pääsen tällä kertaa kuulemaan. Vaikka itse yritys on vielä kovin nuori, vasta viisivuotias, osaaminen sen taustalla on vankalla pohjalla. Reijo Kujala on toiminut vastaavalla alalla isossa organisaatiossa kehittämistyössä ja kiinteistöalan johtotehtävissä jo yli 20 vuotta. Vaikka työ toisen palveluksessa oli antoisaa ja mielenkiintoista, vastaan tuli

”Aloitimme kahden miehen voimin, mutta nopeasti kävi selväksi, että henkilökunnan määrää on kasvatettava.”

silti hetki, jolloin kipinä omaan kehitystyöhön ja yrittäjyyteen vei Kujalan toisaalle. – Palo yrittämiseen kyti hiljaa mutta vahvasti. Kun aika tuntui oikealta, otin hypyn uudelle uralle ja perustimme kollegani Ari Frimanin kanssa 360 Palvelut, joka on kiinteistöjen kokonaispalveluihin keskittyvä yritys. Yrityksemme kautta onnistuvat ammattitaidolla kiinteistönhoito ja -huolto, remontit, turvapalvelut ja siivoukset. Meillä on alan laajin palvelukonsepti ja sitä kautta myös erittäin laaja asiakaskenttä.

Aktiivinen toiminta on yrittäjyyden sytyke Kujala muistelee, että palkollisena isossa organisaatiossa työskennellessä päivät täyttyivät palavereista ja byrokratiasta. Kehitystyön tekeminen oli hidasta ja haasteellista toteuttaa. – Yrittäjyydessä minua sytyttää erityisesti se, että voin nähdä, mitä olemme saaneet aikaan ja tehdä ketteriäkin liikkeitä toiminnassamme. Yrittäjänä olen nauttinut siitä, että voin keskittyä oikeaan tekemiseen ja pääsen näkemään, kuinka tavoitteissa ja kehitystyössä päästään maaliin. Tyhjästä aloittanut 360 Palvelut työllistää tällä hetkellä yli 60 henkilöä ja pal-

velee miltei 300 asiakasta. Kasvun vauhti on kova. Viime vuonna yrityksen liikevaihto kasvoi 50 prosenttia. Kujala kokee, että ilman hyviä verkostoja ja suhteita näin rivakkaan alkuun olisi ollut paljon hankalampaa päästä. Tällä hetkellä kriittinen tekijä toiminnassa onkin juuri kasvun hallinta. Kokonaisuus halutaan pitää hyvin kasassa ja palvella asiakkaita kasvun keskellä hyvin ja luotettavasti. – Aloitimme kahden miehen voimin, mutta nopeasti kävi selväksi, että henkilökunnan määrää on kasvatettava. Palkkaaminen on ollut yritykselle siivous- ja rakennuspuolta lukuun ottamatta suhteellisen helppoa. Rekrytoinneista tekee haastavan työn kausiluonteisuus.

Intohimoinen yrittäjä ja puutarhanhoitaja Vuodenkierron seuraaminen, sitkeys, riskinotto ja haasteet ovat isossa roolissa yrittämisessä ja puutarhaharrastuksessa. – Toimin Jyväskylän puutarhaseuran puheenjohtajana ja meillä on erittäin vireää toimintaa. Oman omakotitalon tontin puitteissa kasvatan sellaisia kasveja, joiden ei pitäisi näillä leveysasteilla menestyä. Kujalan pihasta löytyvät muun muas-

sa tulppaanipuu, magnolioita, japaninvaahteroita ja valtava pergolan kattava viiniköynnös. – Rypäleitä tuli viime kesänä noin 20 litraa ja päärynöitä 100 litraa. Tulppaanipuun ostin 10 vuotta sitten ja mietin, että noinkohan se selviää yhtään talvea. Nyt sillä on korkeutta jo miltei viisi metriä. Talvisin nostan osan kasvillisuudesta sisälle talvehtimaan, Kujala kertoo. n

REIJO KUJALAN TOP 3 KASVUN TEKIJÄÄ

1 2 3

Huolehdi henkilöstöstäsi ja pidä yllä hyvää työilmapiiriä. On todella tärkeää, että henkilöstö kiinnittyy yritykseen ja sen tekemiseen. Ole aito. Kun toimit kaikessa tekemisessäsi aidosti, se huokuu luotettavuutta. Hyvään fiilikseen ja luotettavuuteen on verkostonkin helppo kiinnittyä. Huolehdi asiakkaittesi tarpeista, kuuntele heitä ja työntekijöitäsi. Asiakkaan odotusten ylittäminen sitouttaa, luo kasvua ja tuo yhdessä tekemisen fiilistä.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

49 • KESKISUOMALAINEN

LYHYESTI TERÄS-MEKANO OY

Vastuullinen kesäduuni -kampanja auttaa yrittäjiä kesätyöllistämisessä SUOMEN YRITTÄJÄT

Vastuullinen kesäduuni -kampanja auttaa yrittäjiä tarjoamaan nuorille myönteisiä kokemuksia kesätyöstä. – Olemme tehneet vuosia yhteistyötä Vastuullinen kesäduuni -kampanjan kanssa. Tavoite on tarjota mahdollisimman monelle nuorelle vastuullinen kesätyö, verkostopäällikkö Aicha

Ohutlevytuotteiden valmistusta teollisuuteen ja rakentamiseen.

Manai Suomen Yrittäjistä sanoo. Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan osallistuu vuosittain satoja työnantajia, joista suurin osa on isoja yrityksiä. – Kannustamme myös pieniä yrityksiä lähtemään kampanjaan mukaan! Manai kertoo. Lisää tietoa kampanjasta ja ilmoittautuminen osoitteessa www.kesaduuni.org/ilmoittaudu. n

Maailman pisin työpaikkailmoitus Nelostien Neste-asemilla SUOMEN YRITTÄJÄT

Suomessa on ristiriitainen ongelma: liian monella ei ole työtä ja samaan aikaan liian moni yrittäjä ei löydä työntekijää. Neste-yrittäjät Nelostien varrella antoivat asemansa paikallisten yrittäjien käyttöön, jotta työ voisi löytää tekijän yllättävästäkin paikasta. Näin syntyi maailman pisin työpaikkailmoitus, jonka avulla työ etsii tekijäänsä Lahdesta Inariin.

Nelostien avoimissa työpaikoissa on mukana myös Autohuolto Biltec Oy Jyväskylästä. – Me Autohuolto Biltec Oy:ssä etsimme huoltokorjaamon asentajaa. Olemme nuorekas porukka, ja meillä on kova kasvuvauhti! Voisitko sinä olla oikea henkilö tiimiimme? Tavoitteenamme on olla paikkakuntamme paras autohuoltopaikka. Lähetä hakemuksesi osoitteeseen joonas.soilu@autoasi.fi. n

Lävistys, leikkaus, särmäys/kanttaus, hitsaus, maalaus ja kokoonpano. Tuotantomme: • metallilistat, kynnykset, suojakotelot • julkisivukasetit ja fasetit • tarkastusluukut • levytyökeskustyöt Valmistamme tuotteemme asiakkaan mukaan, eri raaka-aineista. Myös kotitalouksille. K-S Teräsmekano Oy Puuppolantie 125, 40270 PALOKKA

Puh. 010 396 7200 mekano@elisanet.fi www.terasmekano.fi

TYÖNANTAJA, OSAAMISTA JA OSAAJIA YHDESSÄ

Astetta enemmän

Tarvitseeko henkilöstösi osaamisen päivitystä tai etsitkö uusia osaajia? Olisiko räätälöity koulutus yrityksellesi sopivin vaihtoehto? Ota yhteyttä, niin keskustellaan juuri teille sopivista ratkaisuista: Työelämä- ja yrityspalvelut, p. 040 341 5056, yrityksille@gradia.fi Tutustu gradia.fi

VALTAKUNNALLISET YRITTÄJÄPÄIVÄT JYVÄSKYLÄ 16.–17.10.2020 Lisää löylyä bisnekseen, kasvuun ja kehittymiseen. Riisu rasitteet, ole avoin kohtaamisille, anna energian virrata, panosta hyvinvointiin ja kannusta kaveria.

#VYP2020

VARAA PAIKKASI LAUTEILTA! yrittajapaivat.fi 230 € + alv / 2 päivää

hinta voimassa kesäkuun loppuun

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 50

LYHYESTI Petri Salminen ehdolla Yrittäjien puheenjohtajaksi KATJA HYYTIÄLÄ

Keski-Suomen Yrittäjien hallitus on päättänyt asettaa Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajan Petri Salmisen ehdokkaaksi lokakuussa Jyväskylässä järjestettävään puheenjohtajavaaliin. Kuusi vuotta Suomen Yrittäjien puheenjohtajana toiminut Jyrki Mäkynen ei järjestön sääntöjen mukaan voi enää asettua ehdolle. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä järjestettävässä liittokokouksessa Jyväskylässä 17. lokakuuta. Vajaat kaksi vuotta sitten suurimmalla äänimäärällä varapuheenjohtajaksi valittu Salminen on saanut viime aikoina kiihtyvään tahtiin kyselyitä ja kannustusta puheenjohtajaehdokkuudelleen. – Ajattelin, että päätöksen aika ehdokkuudesta olisi ollut vasta myöhemmin keväällä. Viime aikoina aihe on kuitenkin herättänyt valtavasti kyselyjä ja kannustusta, joten halusin tehdä päätöksen ehdokkuudesta jo nyt alkuvuodesta. Luonnollisesti päätöksen tekemiseen vaikutti myös vahva tuki vaimoltani Annamaija Itäranta-Salmiselta, tarkoittaahan jo ehdokkaaksi lähteminen valmiutta sitoutua kampanjan lisäksi 2–6 vuoden mittaiseen tehtävään puheenjohtajana, Salminen kertoo. Keski-Suomen Yrittäjissä uskotaan, että Salmisella on realistiset mahdollisuudet menestyä puheenjohtajakisassa ja tulla äänestetyksi Suomen Yrittäjien historian ensimmäiseksi keskisuomalaiseksi puheenjohtajaksi. – Petri Salminen on päämäärätietoinen ja yhteistyökykyinen johtaja sekä rohkea uudistaja, mitä järjestömme nyt tarvitsee. Lisäksi kattava kokemus järjestötyöstä, luja vaikuttajaosaaminen sekä pitkäjänteinen työ yrittäjyyden edellytysten kehittäjänä antavat vahvan pohjan viedä yrittäjäjärjestöä eteenpäin, Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Tapu Holttinen kommentoi. Varapuheenjohtajakampanjassaan Petri Salminen korosti yrittäjävetoisten yritysten vastuullisuutta ja yrittäjien omistajuuteen olennaisesti liittyvää ajatusta henkilöstön, asiakkaiden ja sidosryhmien kunnioittamisesta. Päättäjien ja poliitikkojen keskusteluissa ei kuitenkaan edelleenkään riittävästi ymmärretä eroa suomalaisen yrittäjävetoisen yrityksen ja monikansallisten pörssiyhtiöiden välillä. Yrittäjämäinen omistajuus ja vastuullisuus ovat Salmisen mukaan edelleen teemoina ajankohtaisia. n MARKUS SOMMERS

Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Petri Salminen.

Apila Terveyden henkilökuntaa vasemmalta oikealle: Eija Heikkilä, Hanna Miettinen, Niko Martiskainen sekä Leila Luhanko.

Yrittäjien uusi jäsen: Apila Terveys Oy

Työterveyden asiantuntija TEKSTI JA KUVA: KATJA HYYTIÄLÄ

Perheomisteinen ja kokonaan kotimainen terveyspalveluja tarjoava Apila Terveys Oy laajensi Jyväskylään 2019 lokakuussa. – Jyväskylään laajentumisen aikana mietittiin erilaisia lähestymiskulmia tuoda Apila kaupunkiin. Yrityskauppa oli yksi näistä vaihtoehdoista. Päädyimme ostamaan Jyväskylän Työterveys Oy:n ja sen kanssa tehty yrityskauppa osoittautui meille hyväksi vaihtoehdoksi. Kaupan myötä olemassa olevat asiakkaat, henkilöstö ja toimitilat siirtyivät Apila Terveyden alle. Myös arvomaailmamme kävivät yhteen, Jyväskylän yksikönvetäjä Niko Martiskainen kertoo. Nykymuodossaan yritys näki päivänvalon vuonna 2014 yhtiöittämisen myötä, mutta sen juuret ulottuvat vuoteen 1928, jolloin Lahteen perustettu huonekaluvalmistaja Isku aloitti oman työterveystoimintansa. Nykyään Apila Terveys tarjoaa työterveyspalveluja jo liki 500 yritykselle.

Lisää tilaa Reimarista Martiskaisen tavallinen työpäivä alkaa aamukahvin keittämisellä, ja tuore kahvi odottaa totuttuun tapaan myös muita Apilan työntekijöitä. Yksikönvetäjän päivään sisältyy toki muutakin: palavereita, asiakaspalvelua, henkilöstö- ja taloushallintoa.

”Oma hyvinvointi jää helposti huomiotta kiireen keskellä. Monella stressikäyrät ovat korkealla pitkin päivää, unen ja palautumisen vähyys näkyy jaksamisessa.”

Hoitotyötä Martiskainen ei enää tee, vaan päivittäisten potilaiden sijaan yksikönvetäjän asiakkaina ovat luvut. – Yksikönvetäjänä vastaan Jyväskylän Apilan operatiivisesta toiminnasta. Minulla on tulosvastuu, olemassa olevien työterveysasiakkaiden ylläpito ja uusasiakashankinta. Päiviini sisältyy paljon myös palavereita. Erityisesti lähestyvä muuttomme tuottaa työtä. Muutamme isompiin uusiin toimitiloihin Reimariin 1. syyskuuta. Muuton myötä saamme lisää tilaa 100 neliön verran. Laajennamme toimintaamme muun muassa lisäämällä tarjontaa yksityisvastaanoton puolella, kertoo Martiskainen. Apilan vahvuuksina Martiskainen pitää kotimaisuutta sekä yrityksen erityisosaamista toimialoilta ja työtehtävistä, joissa on paljon altisteita. – Altisteita sekä muita työympäristöjen haittatekijöitä ovat esimerkiksi puuja kivipöly, kemikaalit, vuorotyö ja raskas fyysinen työ. Tunnemme hyvin teollisuusyritysten työterveyden ja -hyvinvoinnin haasteet. Olemme hyvä kotimainen vaihtoehto suurien palveluntuottajien joukossa.

Työkykyinen henkilöstö parantaa kilpailukykyä Apila Terveys panostaa toiminnassaan siihen, että se tuntee asiakasyrityksensä hyvin ja osaa toimia ennakoivasti. – Meille on tärkeää, että säilytämme tiiviin yhteistyön asiakkaan kanssa. Teemme jokaisen yritysasiakkaan kanssa yksilölliset toimintasuunnitelmat. Räätälöimme paljon, emmekä käytä valmista muottia. Yritykset ja toiveet ovat erilaisia, avaa Martiskainen. Martiskainen toivoo, että yrittäjät pitäisivät entistä paremmin huolta henkilökuntansa lisäksi myös omasta hyvinvoinnistaan. – Yrittäjät painavat pitkää päivää ja laittavat monet asiat oman hyvinvointin-

sa edelle. Kannustaisin heitä käyttämään työterveyspalveluja itsekin. Oma hyvinvointi jää helposti huomiotta kiireen keskellä. Monella stressikäyrät ovat korkealla pitkin päivää, unen ja palautumisen vähyys näkyy jaksamisessa. Millä sitten Martiskainen sitten itse saa palauduttua? Hymy karkaa huulille – ei ole vaikea huomata, että nyt olemme hänelle mieluisan aiheen parissa. – Moottoripyöräily on todella vienyt sydämeni mennessään. Viime kesänä ajoimme ystäväpariskunnan kanssa kahden viikon aikana 7 000 kilometriä Euroopassa ja näimme 16 maata. Mukanamme olivat molempien perheet. Huolet todella jäävät taakse, kun puhelin on kiinni ja alla on moottoripyörä. n

Niko Martiskainen Ikä: 48 vuotta Mitä: Apilan Jyväskylän yksikönvetäjä Perhe: Puoliso, poika 13 v, tytär 15 v. Neljä koiraa: suomenpystykorva, mäyräkoira, tanskandoggi ja cane corso. Harrastukset: Moottoripyöräily, toiminta vapaaehtoisessa palokunnassa

Apila Terveys Oy Toimiala: Työterveys- ja terveyspalveluja tarjoava kokonaan kotimainen yritys, joka palvelee yrityksiä ja julkisia yhteisöjä sekä yksityisasiakkaita Asiakkaat: Lähes 500 yrityksen reilut 8 000 työntekijää Toimipisteet: Lahti, Nastola, Järvelä, Jyväskylä Perustettu: Vuonna 2014 Omistaja: Apila Terveys kuuluu lahtelaislähtöiseen Isku-konserniin

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

51 • KESKISUOMALAINEN

LIIKEKIINTEISTÖ MYYTÄVÄNÄ Mikkelin Haukivuorella, Haukivuorentie 4

Moniin erilaisiin toimintoihin soveltuva liikekiinteistö, kokonaispinta-ala 4410 m2, rakennuksen pinta-ala 630 m2, koko 15 m x 42 m, josta lämmintä alaa 340 m2, lämpöeristetty varasto 290 m2. Toimisto, taukohuone, pukuhuone ja 2 wc:tä. Vesi- ja sähköliittymä. Rakennusoikeutta jäljellä 1070 m2. Hintapyyntö 189 000 €, tee tarjous. Mahdollisuus myös vuokrata. Käyttö soveltuu esim.: elintarvikeliike/-teollisuutta, puuseppä/kalusteliike, autoliike, hoivapalvelut, varastohotelli, suunnittelutoimisto jne.

Tiedustelut puh. 050 373 8415 tai 050 411 9251.

MKValitse A -tutkinto tai YAMK .–1.4. Hae 18.3

Voisiko pk-takaus olla ratkaisu yrityksesi rahoituksen järjestymiseen?

Yrittäjä tai yrittäjäksi aikova – olisiko aika päivittää osaamista? Opiskele ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK)! Kehitä asiantuntijuuttasi ja varmista kilpailukykysi muuttuvassa työympäristössä. YAMK-opinnoissa verkostoidut monialaisesti ja kasvatat johtamis- ja kehittämisosaamistasi. Halutessasi voit suorittaa pedagogisia opintoja tai tarttua Jyväskylän Yritystehtaan tarjontaan.

Finnveran pk-takaus on kasvuhakuisille pk-yrityksille tarkoitettu takaus, jonka avulla yritys voi hakea lainaa pankista käyttöpääoma-, investointi- ja tuotekehitystarpeisiin. Finnvera takaa vakuudettomalla pk-takauksella 80 prosenttia yrityksen pankkilainasta. Lue lisää nnvera./pk-takaus

Opinnot (60–90 op) on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa tai jopa kokonaan verkossa. Voit hakea, jos sinulla on kaksi vuotta työkokemusta ja alempi tutkinto. Nyt voit hakea myös tietyillä opistoasteen tutkinnoilla. Tutustu YAMK-opintoihin: jamk.fi/yamk

Hae 18.3.–1.4.2020 Insinööri (YAMK): Kestävä energia | Logistiikka | Robotiikka | Teknologialiiketoiminnan johtaminen | Verkostojohtaminen Tradenomi (YAMK): Organisaation ja talouden johtaminen Restonomi (YAMK): Matkailu- ja palveluliiketoiminnan johtaminen

JYTAKSILTA KULJETUSPALVELUT MYÖS YRITYKSILLE! Meiltä mm. taksirahakortit, yrityssopimukset sekä pakettikuljetukset. Ota rohkeasti yhteyttä www.jytaksi.fi!

Sosiaali- ja terveysala: Kliininen asiantuntija | Monialainen kuntoutus | Sosiaalija terveysalan johtaminen | Terveyden edistäminen | Verkostojohtaminen Tiesitkö, että voit tehdä YAMK-opintoja myös avoimessa! Polkuopinnoissa suuntaat tutkintoon. Lue lisää: jamk.fi/avoin

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 52

Lumi-Suomen keskipiste Elsi Ojala aloitti Himos-Yhtiöiden toimitusjohtajana syksyllä 2018. Himoksen laskettelukeskusta kehitetään koko ajan mittavilla investoinneilla. TEKSTI JA KUVAT: KATJA HYYTIÄLÄ

Tapaan Himos-Yhtiöt Oy:n toimitusjohtajan Elsi Ojalan eteläisen Suomen talvilomaviikon aikaan Himoksen laskettelukeskuksessa. Sesonki on kiireisimmillään, ja alueella on tuhansia iloisia loman viettäjiä. Tänä vuonna talvi ei ehkä ole hellinyt talvilajien harrastajia, mutta Himokselle saapuessa lyö vuodenaika itsensä läpi. Lumiset rinteet ja laskettelun äänet osuvat tunnelmallaan syvälle lapsuuden laskettelumuistoihin. Fiilis on tuttu myös Elsi Ojalalle, joka on elänyt vahvasti alaa ja harrastusta lapsuudestaan saakka. Himos-Yhtiöt Oy on perheyritys, jonka johtoon Elsi Ojala siirtyi isänsä Juhani Ojalan jalanjäljissä lokakuussa 2018. Ennen toimitusjohtajaksi siirtymistään hän ehti toimia Himoksella laajasti monenlaisissa tehtävissä ja työskennellä vuosia myös pääkaupunkiseudulla muun muassa Suomen Nestlén ja Arvid Nordquistin palveluksessa. – Vaikka olin pitkään Etelä-Suomessa muissa töissä, kävin kuitenkin Himoksella aktiivisesti. Himoksen toimintaan vakituisesti jääminen ei ollut minulle itsestäänselvyys, mutta lopulta veri alkoi vetää vahvasti takaisin Keski-Suomeen, Ojala muistelee. – Laskettelu on mukava laji ja se yllättää minutkin positiivisesti aina uudelleen. Murheet unohtuvat, kun pääsee rinteeseen. Tässä lajissa yhdistyvät sosiaalisuus ja yksilösuorittaminen – tullaan perheen tai kavereiden kanssa, mutta jokainen laskee omalla tasollaan. Meiltä löytyy eritasoisia rinteitä monenlaisten laskijoiden tarpeisiin.

Miljoonien investoinnit Laskettelusesonki kestää alle puoli vuotta ja tänä aikana Himoksella käy noin 160 000 asiakasta. Viiden vuoden keskiarvolla mitattuna kävijämäärä on kasvanut noin 17 prosenttia. 60 hehtaaria rinnepinta-alaa on oma maailmansa, jossa kiemurtelee kymmeniä kilometrejä lumetusinfraa. – Ala on erittäin investointivaltainen:

Himos Lumilan lastenalueelta löytyy Peikkometro, Himoksen upouusi katettu mattohissi. Lumilassa lapset pääsevät laskettelun lisäksi nauttimaan pulkkailusta ja tuubilaskuista.

hissit, lumetusjärjestelmät, rinnevalaistukset ja muun muassa kalustonhuolto tuovat toimintaan isoja kustannuksia. Pelkästään Keski-Himoksen rinnekokonaisuus tuoli- ja ankkurihisseineen, rinnetöineen, valaistuksineen sekä lumetusjärjestelmineen maksoi noin kuusi miljoonaa euroa, Ojala summaa. Seuraavaksi Himoksella aiotaan kehittää oheispalveluita. Pohjoisrinteet saivat tälle kaudelle uuden upean lasiterassin vanhan palvelurakennuksen päätyyn. Kauden alussa avattiin myös uusi koko perheen Lumila, josta löytyvät muun muassa 96 metriä pitkä katettu mattohissi, helppoja harjoittelurinteitä, pulkka- ja tuubimäki, laavuja sekä omat wcpalvelut. – Parhaillaan suunnittelemme uutta palvelurakennusta. Aloitimme työn jo viime kesänä rakentamalla infraa. Kaikkinensa investoimme viime kesän ja syksyn aikana noin kaksi miljoonaa euroa.

Aina kun jotain näkyvämpää hanketta ruvetaan tekemään, tarkoittaa se tällä alalla lähes poikkeuksetta isoja investointeja, kertoo Ojala.

Yhtä suurta perhettä Himoksella on 17 vakituista työntekijää. Kausityöntekijöiden määrä nousee sesongin aikana helposti 120:een, joista kaksi kolmasosaa on vanhoja työntekijöitä. Oma haasteensa on jatkuva työntekijöiden perehdyttäminen. Toiminta ajetaan joka vuosi alkutalvesta ylös ja loppukeväästä alas. – Ravintolatyöntekijöistä on välillä huutava pula. Toisinaan taas hisseille ja lumetukseen on vaikea löytää työntekijöitä, kertoo Ojala. – Sesongin aikana muodostamme upean porukan ja joka kerta on haikeaa ajaa toimintaa alas. Oman henkilökunnan lisäksi muodostamme ison hiihtokeskusperheen myös alan muiden toimijoiden

kanssa. Meillä on mahtava yhteisö, jonka kanssa teemme muun muassa opintoretkiä muiden maiden laskettelukeskuksiin. Viimeksi olimme Ruotsissa. Näiltä reissuilta ja ihmisiltä saan aina paljon kehittämisideoita. n

Himos Yhtiöt Oy Perustettu: Juhani Ojalan ja Päivi Kuokkasen vuonna 1984 perustama yksityinen perheyhtiö. Operatiivisesta toiminnasta vastaavat nykyään Juhani Ojalan lapset, toimitusjohtaja Elsi Ojala ja liiketoimintajohtaja Jouni Ojala Liikevaihto: 5,5 miljoonaa euroa kaudella 2018–19 Kävijöitä sesonkiaikana: Parhaimmillaan 190 000, keskiarvo noin 160 000 kävijää Rinteitä: 26 Hissejä: 16

Koululaisten lasketteluretket vaakalaudalla Muut laskettelukeskukset ja huonot talvet eivät suinkaan ole Himoksen pahimpia kilpailijoita. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailee moni muukin, kuten aina auki olevat ostoskeskukset, elokuvateatterit sekä muut harrastukset. – Laskettelun harrastaminen ei ole tällä hetkellä huipussaan. Harrastelijoiden luku on noin miljoonan luokkaa. Lajin harrastajien väheneminen on meille luonnollisesti uhkakuva, kertoo Elsi Ojala.

Lajin pariin löytämisessä Ojalaa huolestuttaa tällä hetkellä Opetushallituksen päivittämä ohjeistus koululaisten maksullisista retkistä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi lokakuussa 2019, että perusopetuksen vuosisuunnitelmaan kuuluvasta opetuksesta koulu ei saa periä mitään maksuja vanhemmilta. Maksullisten retkien järjestäminen onkin päätetty monissa kouluissa lopettaa. – Koululaispäivien osalta olemme saa-

neet kouluilta viestiä, että opettajien ja koululaisten halusta huolimatta retkiä joudutaan uuden linjauksen vuoksi perumaan. Pettymys on ollut lapsille ja opettajille suuri. Ojalan mukaan ohjeistuksen kerrannaisvaikutukset ovat suuret, sillä siitä kärsivät Himoksen kaltaisten toimijoiden lisäksi esimerkiksi huvipuistot, museot, teatterit ja kuljetusala. – Esimerkiksi meillä tämä näkyy työllis-

tämisen vähentymisenä. Koululaisryhmät ovat järjestäneet meille retkiä pääasiassa arkisin, joten niiden vähentyessä emme tarvitse niin paljon henkilökuntaa vuokraamoon, hiihtokouluun, ravintoloihin ja muuhun toimintaamme. Toivottavasti löydettäisiin ratkaisuja järjestää jatkossakin retkiä, Ojala toivoo. Retkipäivät ovat tuoneet oppilaille monipuolisia oppimisympäristöjä eri lajien ja kulttuurin pariin. n

53 • KESKISUOMALAINEN

“Suomalaiset ovat kovaa ulkoilukansaa, jotka eivät pienestä hätkähdä. Rinteille tullaan vähän huonommallakin säällä. Olen todella kiitollinen asiakkaillemme.” Himos-Yhtiöiden toimitusjohtaja Elsi Ojala

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 54

TULOSSA 4.11.2020!

TERVETULOA SIJOITUSMESSUILLE JYVÄSKYLÄÄN! Raha & Talous -sijoitusmessut kokoaa marraskuussa yhteen alueen rahoitusalan yritykset ja sijoittamisesta kiinnostuneet yksityishenkilöt. Messut tarjoaa kattavan katsauksen markkinoihin sekä parhaat vinkit ja välineet parempaan sijoittamiseen.

MAALISKUUN

PARAS SIJOITUSVINKKI:

Tapahtuman järjestävät:

Laita päivämäärä 4.11. kalenteriin jo nyt!

PUHEENVUOROJA

ASIANTUNTIJOITA WWW.RAHATALOUS.FI

SIJOITUSVINKKEJÄ

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

55 • KESKISUOMALAINEN

KATJA HYYTIÄLÄ

TAPAHTUMAT MAALISKUU 13.3. Etäkoulutus: Menestyksekäs muutosjohtaminen – Esimiehenä muutoksessa 19.3. VIRTAA! Yrittäjyyteen aamukahvitilaisuus, Kannonkoski 21.–22.3. Yrittäjäristeily 24.3. Etäkoulutus: Yrityksen tärkein pääoma – yrittäjän mielenterveys 25.3. Hankintaseminaari 2020. Viestintä menolippuna julkisiin hankintoihin! 26.3. DOERS – Keski-Suomen Vuoden nuori yrittäjä 2020 31.3. Etäkoulutus: Taitava palautteenanto ja puheeksiotto

HUHTIKUU 3.4. 7.4. 9.4. 15.4.

”Nyt kaivattaisiin parempaa viestintää yritysten ja julkisen sektorin hankintayksiköiden välille”, hankinta-asiamies Veli Puttonen toteaa.

Elinvoimaa kuntiin yhdessä -hankkeen aloitustilaisuus

Yrittäjät: Julkiset ostot jaettava osiin, lakia noudatettava   TEKSTI: SUOMEN YRITTÄJÄT JA KATJA HYYTIÄLÄ

Vain viidesosa yrityksistä kokee, että ostot on jaettu osiin niin, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat niihin osallistua. Tieto käy ilmi Suomen Yrittäjien tilaamasta yrittäjägallupista, jonka toteutti Kantar TNS. Kyselyyn yritysten julkisista hankinnoista vastasi 1 051 yrittäjää eri puolilta Suomea.  Julkisissa hankinnoissa on kyse vähintään 35 miljardin euron markkinasta vuosittain. 28 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkiseen tarjouskilpailuun. Yrittäjäjärjestö julkisti konkreettiset ratkaisut julkisten hankintojen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Yrittäjien ratkaisuilla valtio ja kunnat voisivat käyttää rahansa järkevästi, ja yrittäjät pärjätä tarjoten siten työtä kuntalaisille ja verotuloja alueelleen.  Keski-Suomen hankinta-asiamies Veli Puttosta osallistumisprosentin pienuus mietityttää. – Onko vika viestinnässä vai siinä, että yrityksiä ei kiinnosta vai ovatko hankinnat liian byrokraattisia? Nyt selvästi kaivattaisiin parempaa molemminpuolista viestintää yritysten ja hankintayksiköiden välille. Aihe on ajankohtainen, sillä hallitusohjelmassa on lähes 30 tavoitetta hankinnoille, ja valtiovarainministeriö valmistelee Kuntaliiton kanssa kansallista hankintastrategiaa, Hankinta-Suomea. Yhteishankintayksiköt Hansel Oy ja KLKuntahankinnat yhdistyivät viime vuonna.    

Kunnan ja yrityksen vuoropuhelua  Noin 48 prosenttia yrityksistä kertoo kaipaavansa neuvontaa, jos aikoo tehdä tarjouksen esimerkiksi kunnan tarjouspyyntöön. Suomen Yrittäjien hankintaneuvojat auttavat sekä yrittäjiä tarjouk-

Etäkoulutus: Mainosta Twitterissä ja LinkedInissä Etäkoulutus: Toiminimiyrittäjän matkat verotuksessa Etäkoulutus: Tehosta markkinointiasi maksetuilla digitaalisilla kanavilla

sen tekemisessä että kuntaa tarjouspyynnön laatimisessa.  Yrittäjien mukaan hallitusohjelmaa toimeenpantaessa ja kansallista hankintastrategiaa laadittaessa on varmistettava, että linjaukset eivät heikennä pk-yritysten mahdollisuuksia kilpailla. – Hankintojen kehittäminen on jatkuvaa hankkijan ja tarjoajan eli yrittäjän välistä vuoropuhelua. Siihen kannattaa panostaa. Hankintoja kehittämällä hankintayksiköt saavat lisää kaipaamiaan tarjouksia. Myös hankintojen arvostus pääsee sille oikeutettuun asemaan,  Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala toteaa.   – Vuoropuhelua ja kontaktointia tulisi lisätä jo kilpailutuksien suunnitteluvaiheessa. Lisäksi hankinnat tulisi ottaa paremmin huomioon jo kuntien strategiatyössä, painottaa Puttonen. – On tärkeää jakaa hankinnat järkevän kokoisiin osiin ja lisätä pienille yrityksille sopivia kokonaisuuksia, Puttonen jatkaa. n

Viestintä menolippuna julkisiin hankintoihin • Julkisten hankintojen seminaari järjestetään jälleen. • Yrittäjä, yrityksen edustaja, kunnan edustaja, muu julkisista hankinnoista kiinnostunut toimija – tervetuloa mukaan hankintaseminaariin Jyväskylään 25.3. Seminaarin teemana on viestintä ja sen tuomat mahdollisuudet julkisissa hankinnoissa. • Lue lisää tapahtumasta Keski-Suomen Yrittäjien nettisivuilta ja ilmoittaudu mukaan 18.3. mennessä. • Tapahtuma on maksuton, tervetuloa mukaan!

17.4. Etäkoulutus: Pk-yrityksen ja yrittäjän verotus 21.4. Etäkoulutus: Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen 28.4. Etäkoulutus: Yritysblogi lentoon! 28.4. Yrittäjän tärkeät sopimukset, Fennian aamukahvitilaisuus

TOUKOKUU 8.5. 15.–16.5. 19.–20.5.

Etäkoulutus: Pk-yrityksen arvon määritys Get Together Kunnallisjohdon seminaari

Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT Toimiston puhelin: 010 425 9200 Sähköposti: ksy@yrittajat.fi Osoite: Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ yrittajat.fi

Katja Hyytiälä Viestintäpäällikkö 050 3741 617

Sanna-Mari Jyräkoski Toimitusjohtaja 050 563 7780

Sari Laitinen Järjestöpäällikkö 040 538 4602

Veli Puttonen Keski-Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Anni Peltonen Koordinaattori 040 562 2941

Keski-Suomen

Yrittäjäsanomat nro 1 • 2020 ISSN 2342-1533 (painettu) ISSN 2342-1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski-Suomen Yrittäjät, Kauppakatu 28 B, 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200 Toimitus Sanna-Mari Jyräkoski, päätoimittaja, Katja Hyytiälä, viestintäpäällikkö, sähköposti: etunimi. sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteeri Viestintä-Paprico Oy, Timo Sillanpää, sähköposti etunimi.sukunimi@paprico.fi Ilmoitusmyynti Keski-Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti/KSML Jani Ylönen, p. 050 376 1215, jani.ylonen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, katja hyytiala@yrittajat.fi Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski-Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2020 Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 6.5. aineistot viimeistään 22.4.

Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT

KESKISUOMALAINEN • 56

YRITTÄJÄT TEKEVÄT SUOMESTA VEROPARATIISIN Siksi myös Elisa maksaa veronsa Suomeen. Suomea ei heti miellä veroparatiisiksi. Tähän me Elisalla olemme silti päätyneet. Me nimittäin maksamme veromme Suomeen. Se hyödyttää Elisan ohella myös keskisuomalaista yrittäjää, sillä näiden varojen avulla rakennetaan ja ylläpidetään Suomea. Tuottommekaan ei karkaa ulkomaille, vaan niiden avulla kehitämme entistä parempia IT- ja tietoliikennepalveluita muille yrittäjille, jotka taas puolestaan kantavat kortensa kekoon. Eikö siis tämä, jos mikä, ole todellinen veroparatiisi? Lue lisää osoitteessa yrityksille.elisa.fi/elisalaisuus-on-tekoja

Elisa Yrityspiste, Forum, Vapaudenkatu 49–51, Jyväskylä Nea Liukkonen, 050 462 4523 nea.liukkonen@elisa.fi

Elisa Yrityspiste, Gigantti, Ahjokatu 1, Jyväskylä Niko Hirvimäki, 050 331 0853 ext-niko.hirvimaki@elisa.fi

Viestintä-Paprico Oy

Published on Mar 10, 2020

Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 1/2020

Published on Mar 10, 2020

paprico

Go explore