Keski-Suomen Yrittäjäsanomat 1/2019 by Viestintä-Paprico Oy

E D U S K U N TA VA A L I T Keski-Suomen yrittäjäehdokkaat gallupissa.

K I E L I TA I T O KU N T O O N Graham Burns saa yrittäjät puhumaan englantia.

Y R I T YS KUM M I AU T TA A Apteekkari Leena Kari koski oppii myös itse kummitettaviltaan.

01 2019 yrittajat.fi/ keskisuomi

V I E R A I L E V E R KOS S A : W W W.Y R I T TA J AT. F I / k e s k i s u o m i K E S K I – S U O M E N Y R I T TÄ J i e n j ä s e n L E H T I

Y R I T TÄ J Ä S A N O M AT

PETTERI KIVIMÄKI

Uusia sovituksia bisnekseen K-kauppiaana yrittäjäuransa aloittanut multialainen Paulus Salo sanoo yrittäjäkipinän syttyneen jo lapsuudessa. Nyt hän toimii Keuruulla Rantakartano Pöyhölän yrittäjänä. Uusin aluevaltaus on lämmönkeräinteknologia, jota vauhdittamaan Salo perusti viime vuonna Finnstainless Oy:n.

4–6

PAREMPI KOKOUSELÄMYS

Nyt Scandicin parempi kokouselämys on tarjolla kaikissa kokoushotelleissamme 31 paikkakunnalla Suomessa, myös meillä Scandic Laajavuoressa. Toimivien kokoustilojen lisäksi räätälöimme tilaisuuden tarjoilut huolella, sillä tiedämme hyvän ruoan tekevän tilaisuuksista parempia. Kokousasiantuntijamme toimivat apunasi suunnittelun ja toteutuksen jokaisessa vaiheessa. Me toteutamme ja sinä voit keskittyä olennaiseen! Varaa parempi kokouselämys sales.finland@scandichotels.com tai 0300 870 883 Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä scandichotels.fi/bettermeetings

KESKISUOMALAINEN • 42

Yritetäänkö yhdessä Uusia tuulia puurakentamiseen -seminaari 13.3.2019 klo 9.00–16.00 Survon kartano Siltakatu 25, 40520 Jyväskylä Ota askel etumatkaa kilpailijoihin ja tule saamaan ideoita, miten voisit palvella asiakastasi vielä paremmin. Päivässä on mukana eturivin yrittäjiä.

Yksi idea voi muuttaa kaiken ja aloittaa menestystarinan!

MILLENNIAL BOARD KESKI-SUOMI

Ilmoittaudu ja katso tarkempi ohjelma: www.metsakeskus.fi/tapahtumat Lisätietoja anu.nurkkala@metsakeskus.fi tai p. 050 408 1634

UUTTA AJATTELUA JA PAREMPAA JOHTAMISTA MILLENNIAL BOARD ON: Kiinnostavia keskusteluja tulevaisuuden johtamisesta näkemyksellisten nuorten kanssa. Avartavia näkökulmia milleniaalien ajatusmaailmasta. Oikeita kysymyksiä. Uusia ideoita omaan tekemiseen. Eteenpäin vievää ajattelua. Kevään round tablet 12.3. ja 24.4.

Keittiönäyttely avoinna TI-PE 10-16 Heinämäentie 20, 40250 JYVÄSKYLÄ (käynti Antinniityntien puolelta) OTA YHTEYTTÄ Puh. 020 786 2222 myynti@trio-keittiot.fi

Varaamalla esittelyajan varmistat kiireettömän palvelun, palvelemme sovittaessa myös iltaisin!

YRITTÄJÄ, TULE HAASTAMAAN AJATTELUASI HAE MUKAAN: www.lyyti.in/millennialboard

KESKISUOMALAINEN • 43

1/19

Lähetä meille uutisvinkkisi: ksy@yrittajat.fi

YRITTAJAT.FI / KESKISUOMI

facebook.com/keskisuomenyrittajat

@KSyrittajat

instagram.com/keskisuomenyrittajat

Kohti tehokkaampaa julkista sektoria

yrittajat.fi/keskisuomi

ksymppis.fi

Vinkkejä kesätyöntekijöiden palkkaamiseen

Julkisyhteisöjen yli 100 miljardin euron menoissa on karsittavaa ja tehostamisen varaa, todetaan Suomen Yrittäjien Suomi 2025 – Kohti tehokkaampaa julkista sektoria -julkaisussa. https://bit.ly/2BkyZkh

Kesätyöntekijän kanssa kannattaa tehdä kirjallinen työsopimus, josta voidaan luotettavasti myöhemmin selvittää, mitä työntekijän kanssa on sovittu. Viisi vinkkiä kesätyöntekijän palkkaamiseen: https://bit.ly/2S8RToX

pä ä k i r j o i t u s

Saako yrittäjä epäonnistua?

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät sanna-mari.hynninen @yrittajat.fi @HynninenMari

Talouden uudistuminen vaatii yrittäjiä, jotka ottavat riskiä. Onnistuminen säteilee koko yhteiskuntaan työpaikkoina, verotuloina sekä parempina tuotteina ja palveluina. Joskus riski toteutuu, ja tällä hetkellä sen seuraukset ovat liian raskaita. Nykyisellään yrittäjä kohtaa monia esteitä jatkaa liiketoimintaa, jos takana on konkurssi tai maksuhäiriömerkintä. Keski-Suomella ei ole varaa menettää yhtään toimintakelpoista yritystä ja työpaikkaa turhan konkurssin ja uuden mahdollisuuden puuttumisen vuoksi. Puolet uusista yrityksistä ajautuu maksuvaikeuksiin ensimmäisen viiden vuoden aikana. Suomen maksukyvyttömyysmenettelyjä tulee uudistaa, jotta ne loisivat yrittäjälle paremmat mahdollisuudet toimia. Yrityssaneeraus johtaa konkurssiin liian usein. Prosessi on raskas, kankea ja kallis etenkin pienimuotoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseen. Nopeutettua saneerausmenettelyä tulisi käyttää laajemmin. Jos yritys ei ole elinkelpoinen, konkurssi voi olla tarpeellinen ratkaisu. Silloin tehokas ja nopea konkurssimenettely on parasta sekä yrittäjälle että velkojille. Konkurssi ei kuitenkaan poista velallisen velkavastuuta, ja yrittäjän henkilökohtainen velkajärjestely seuraa vasta konkurssin jälkeen. Jotta koko prosessi nopeutuisi, pitäisi selvittää konkurssin ja velkajärjestelyn yhdistämistä yhtenäiseksi prosessiksi niin, että yrittäjä pääsee nopeammin uuteen alkuun. Yrittäjän pääsyä velkajärjestelyyn tulisi helpottaa. Nykyisin järjestelyyn pääsy on mahdollista vasta, kun yrittäjällä on takanaan 18 kuukauden työttömyys. Ulosottoon voidaan nykyi-

sellään myöntää helpotusta, jotta työn tekeminen olisi myös ulosoton kohteelle mielekästä. Elinkeinotulon osalta tällainen helpotus perustuu kuitenkin viranomaisen harkintavaltaan. Ulosottomiesten tulospalkkausjärjestelmää olisi tästä syytä tarkastella kriittisesti; tukeeko se yrittäjän pääsyä uuteen alkuun? Olisi syytä selvittää myös, voidaanko ulosottoperusteen vanhentumisaikoja lyhentää. Konkurssi voidaan usein välttää, kun liikkeellä ollaan ajoissa. Väsyminen ja tilanteeseen liittyvä häpeä siirtävät yrittäjän omia toimia myöhemmäksi. Yrityksiä tulisi varoittaa ajoissa taloudellisista vaikeuksista. Digitaalisiin tietokantoihin kertyy monenlaista tietoa, jota voitaisiin automaattisen analytiikan ja tekoälyn avulla valjastaa varhaisen puuttumisen avuksi. Konkurssin taustalla on usein verojen maksuvaikeuksia, ja verohallinnolla onkin keskeinen rooli maksuvaikeuksiin ajautuneen yrittäjän neuvonnassa. Verottajan pitäisi olla neuvojana aktiivisempi ja viestiä suoraan yrittäjälle mahdollisista veroveloista tai mahdollisuudesta hakea maksujärjestelyä ajoissa, ennen kuin verot päätyvät ulosottoon. Lisäksi maksuhäiriömerkintöjen talletusaikaa tulisi lyhentää. Jos velan peruste on lakannut, merkintä pitäisi poistaa rekisteristä nykyistä nopeammin. Tällä hetkellä epäonnistumisesta rangaistaan yrittäjää liian kovaa, mikä näkyy muun muassa laimeina investointihaluina pk-yrityksissä. Tilannetta on mahdollista muuttaa, mikäli löytyy tahtoa parantaa kasvun ja yrittäjyyden toimintaympäristöä.

TÄSSÄ NUMEROSSA

SITAATIT

” Vertaistukea ja huolehtimista Jos ongelmat alkavat kasaantua ja uupumus uhkaa, yrittäjän ei pidä jäädä yksin. Vertaistuesta on usein apua, Paula Noresvuo sanoo. Sivu 8

JOONAS MIKKILÄ DIGI- JA KOULUTUSASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ SUOMEN YRITTÄJÄT

” Harrastuksesta yrittäjäksi Arttu Hiltunen ja Kosti Pynnönen perustivat ohjelmatoimiston myymään omien bändiensä keikkoja, mutta toiminta alkoi nopeasti laajentua. Sivu 18

Digitaalisen teknologian muutosvauhti on poikkeuksellisen ripeää. Digitalisaatio ajaa meitä kohti uutta taloutta, moninaisempaa yhteiskuntaa ja globaalisti verkottunutta ihmiskuntaa. Se tuo mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia mutta myös visaisia haasteita.

Usko matkailuyrittämisen tulevaisuuteen ei horju Viitasaarella toimivan Hotelli Pihkurin yrittäjä Hanna Virtanen uskoo matkailubisnekseen pohjoisessa Keski-Suomessa. Virtanen osti viimeisen yhtiökumppanin ulos viime keväänä ja remontoi hotelliin uudet kokoustilat. Hän aloitti vuodenvaihteessa Viitasaaren Yrittäjien puheenjohtajana ja laittoi heti koko paikallisjärjestön toimintakulttuurin uuteen uskoon. Sivut 16–17

Olen varma, että Suomessa on joitain tuhansia yrittäjäomisteisia yhtiöitä, joiden kehittymisen kannalta listautuminen voisi olla kiintoisa vaihtoehto. Vahvassa kehitysvaiheessa oleva start up -maailma synnyttää niitä koko ajan lisää. PETRI ROININEN SUOMEN YRITTÄJIEN KASVUYRITTÄJÄVERKOSTON PUHEENJOHTAJA

KESKISUOMALAINEN • 44

Jotain uutta mielessä jatkuvasti K-kauppiaana yrittäjäuransa aloittanut Paulus Salo päätti vuonna 2010, että ei halua työskennellä loppuikäänsä vähittäiskaupan palveluksessa. Nyt työsarkaa riittää Keuruulla sijaitsevan Rantakartano Pöyhölän isäntänä. Uutena versona nousee Finnstainless Oy, jonka ydinosaamista ovat ruostumattomasta teräksestä valmistetut lämmönvaihtimet. teksti TIMO SILLANPÄÄ kuvat PETTERI KIVIMÄKI

rittäjän persoonallisuuspiirteisiin on yhdistetty muun muassa luovuus, sinnikkyys sekä halu ottaa riskejä ja kyky sietää epävarmuutta. Multialainen monialayrittäjä Paulus Salo, 44, on yrittäjäpersoona, joka on uransa aikana innostunut monenlaisista yritysideoista. – Kaipaan uusia haasteita ja näkökulmia elämääni säännöllisin väliajoin. Liikun myös mielelläni epämukavuusalueella ja perehdyn uusiin asioihin innolla, Salo luonnehtii itseään. Tällä hetkellä Salo pyörittää Keuruulla Rantakartano Pöyhölää. Keurusselän rannalla sijaitseva entinen kappalaispappila toimii rippileirien, juhlien, tyky-päivien ja monien muiden tilaisuuksien miljöönä. Aivan uusi aluevaltaus on lämmönvaihtimien valmistukseen ja tuotekehitykseen erikoistuneen Finnstainless Oy:n perustaminen viime vuonna. Oma lukunsa on Jyväskylän Killerillä toimiva Buugi liikunta- ja hyvinvointikeskus. Salo toimii Buugin yrittäjien Mikko Ahosen ja Teemu Mannisen yrityssparraajana ja keskukseen kuuluvan Buugi Ice Jyväskylä Oy:n ainoana riskisijoittajana ja hallituksen jäsenenä. – Olen sijoittanut Keski-Suomen maakuntaan kaiken yritysurani aikana kertyneen omaisuuden, Salo kertoo.

Yrittäjäuralle 2000-luvun alussa Keuruulla syntyneen Salon yrittäjäjuuret ulottuvat 1980-luvulle lapsuusaikaan. Hänen isänsä Esko Salo työskenteli vuoteen 1986 saakka Suur-Keuruun päätoimittajana, mutta jätti työnsä ja päätti ryhtyä yrittäjäksi. Seitsemänhenkinen perhe muutti Multialta hankitulle maatilalle, ja isä-Esko ideoi Vehkoon entiseen vanhainkotiin kirjapainoa ja paikallisradiota, maatilalle puolestaan laajaa matkailubisnestä. Kohtalo puuttui peliin vuonna 1987, kun Esko Salo kuoli liikenneonnettomuudessa. Perheeseen jäi viisi alle 18-vuotiasta lasta. Paulus itse oli 12-vuotias. – Jo lapsuudessa oli pakko ottaa vastuuta tilan töistä ja sisaruksista. 14-vuotiaana aloitin keittiöharjoittelijana ja grillikioskin pitäjänä Multi-Motellissa. Yrittäjyyden kipinä sekä halu kantaa vastuuta ja tehdä työtä ovat varmasti peräisin lapsuudesta. Jyväskylässä Priimuksessa 1990-luvun alkupuolella hotelli- ja ravintola-alan esimiestutkinnon suorittanut Salo päätyi aluksi hotelli- ja ravintola-alalle nykyisen Scandicin palvelukseen. Turussa hän vas-

tasi kolmen hotellin ravintolatoiminnasta alle 30-vuotiaana ja saneerasi tappiollisia ravintoloita kannattaviksi. – Vuosituhannen vaihteessa aloin miettiä elämänmuutosta. Pääsin kauppiastestien kautta K-kauppiasharjoittelijaksi, ja ensimmäinen kauppiaspesti silloisen vaimoni kanssa alkoi Kokemäellä K-Supermarketissa 2003. Siirtyminen K-kauppiaaksi merkitsi yrittäjäuran alkua, sillä kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä Keskon omistamissa liikekiinteistöissä. – Itse koin kauppiasajan innostavana, vaikka velkaa oli otettu ja omaisuutta kiinnitetty. Salon kauppiasura kesti kahdeksan vuotta. Kokemäen jälkeen Salot hoitivat vielä Imatran ja Tampereen Lielahden Citymarkettien liiketoimintaa. – Vuonna 2010 olin siinä pisteessä, että halusin jotain uutta. Päivät K-kauppiaana olivat pitkiä, eikä lomia ehtinyt pitää. Siirryimme aina parin vuoden välein uuteen myymälään, joten työ oli aina uuden rakentamista. Halusin pois oravanpyörästä ja pieni vääntö Keskon kanssa kauppakeskuksen remontista nopeutti päätöstä. Muut K-kauppiaat pitivät minua hulluna, kun lopetin Lielahden Citymarketissa, jossa liikevaihtomme oli noin 23 miljoonaa euroa.

Paluu takaisin kotiseudulle Kauppiasuran lopetettuaan Salo sanoi viettäneensä pari kuukautta miettien, mitä seuraavaksi tekisi. – Päädyimme vaimoni kanssa siihen, että muutamme takaisin kotiseudullemme. 2010-luvun alkupuoli kului talonrakennusprojektissa. Rakensin taloa Multialla välillä yksin, välillä kirvesmiesten kanssa. Vaimoni hoiti 5-lapsisen perheen arkea viikot Nokialla, kun olin rakennustyömaalla, Salo muistelee. Salon uusimman yrityksen, Finnstainless Oy:n, juuret ulottuvat rakennusaikaan. Hän alkoi pohtia, miten aurinkoenergiaa ja hukkalämpöä voisi hyödyntää 350-neliöisen omakotitalon energiataloudessa. – Törmäsin lehtiartikkelissa Polarsolin kehittämään lämmönvaihtimeen ja kävin tutustumassa tuotteeseen yrityksen tehtaalla Joensuussa. Omakotitaloomme asennettiin pilottiprojektina Polarsolin järjestelmä, jonka avulla aurinkoenergia ja kiinteistön hukkalämpö saatiin valjastettua rakennuksen energiatarpeisiin.

JATKUU SIVULLA 6 uu

Rantakartano Pöyhölän pöytien äärellä pohditaan parhaillaan, miten Finnstainless Oy:n liiketoiminta saadaan vauhtiin. ”Haen ympärilleni ihmisiä, joiden kanssa voin vaihtaa ajatuksia yrityksen kehittämisestä”, Paulus Salo kertoo.

KESKISUOMALAINEN • 45

RANTAKARTANO PÖYHÖLÄ Tilan rajat on vahvistettu vuonna

1478 Otettu maaherran päätöksellä Pöyhösen suvulta kappalaispappilaksi vuonna

1693

Päärakennuksessa kokous- ja ravintolatiloja

700 NELIÖMETRIÄ Ruokailutilat

150 HENGELLE Majoitustilat

70 HENGELLE

6 uu Joensuulainen Polarsol oli lupaavassa alussa ja sai muun muassa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmarahoitusta. Erilaisten omistajajärjestelyjen myötä yritys kuitenkin ajautui konkurssiin, eikä venäläislähtöisen Anton Serbinin kehittämää teknologiaa ehditty kunnolla kaupallistaa ja kehittää. – Konkurssin myötä Serbinille jäi lämmönvaihdinteknologian patentti. Mietin, miten Serbinin aloittamaa liiketoimintaa ja kehittämistyötä voitaisiin jatkaa Suomessa. Ratkaisuna Salon itselleen esittämään kysymykseen oli uusi yritys, Finnstainless Oy. Salolla on 90 prosenttia osakkeista, Serbinillä 10. Yritys osti konkurssipesältä lämmönvaihtimien valmistukseen käytettäviä koneita ja laitteita, jotka siirrettiin Keuruulle HT Laserin tiloihin. Salo sijoitti rohkeasti omaa pääomaa konkurssipesän ostoon ja tuhannen lämmönvaihtimen koe-erän valmistukseen. – Jatkossa lämmönvaihtimia valmistetaan Keuruulla HT Laserin laserhitsausosaamisen pohjalta. Serbin jatkaa pienosakkaana Finnstainless Oy:ssä ja kehittää oman yrityksensä kautta kokonaisratkaisuja lämmönvaihtimen ympärille. Nyt mietimme, miten lupaavasta teknologiasta saadaan kehitettyä uutta liiketoimintaa, ja kuinka laajasti skaalautuva lämmönvaihdin voisi tulla muidenkin yritysten toteuttamien lämmöntalteenottoratkaisujen osaksi, Salo toteaa. Finnstainless on Salon mukaan ikään kuin kiitoradan päässä odottamassa nousukiitoaan. – Toimiva ja testattu teknologia on olemassa, mutta varsinaisen liiketoiminnan käynnistyminen vaatii uusia ideoita, kumppaneita ja kehitystyötä, Salo pohtii.

Vanhan pappilan omistajaksi Takaisin kotiseudulle muutettuaan Salo oli huomannut, että kris-

KESKISUOMALAINEN • 46

tillinen nuorisotyöjärjestö Nuorten Keskus ry on myymässä Pöyhölän leirikeskusta Keuruulla. Aluksi käytiin neuvotteluja vuokraamisesta, mutta keväällä 2015 tehtiin kaupat, ja Pöyhölä siirtyi Paulus ja Sanna Salon omistamalle Ruokamajakka Oy:lle. – Ajattelin kauppaa myös elämänlaadun näkökulmasta. Näin, että juhlakartano voisi olla hyvä mahdollisuus koko perheellemme tehdä työtä kotiseudulla. Ja olihan Pöyhölä tuttu miljöö, koska olin käynyt rippikouluni siellä, Salo kertoo. Rippikoulu- ja juhlapalvelutoiminta Pöyhölässä on lähtenyt hyvin vauhtiin. – Esimerkiksi ensi kesän varauskalenteri täyttyi jo viime kesäkuussa. Pöyhölän joululounas ja -päivällinenkin ovat nousseet Keuruun seudulla suureen suosioon. Rantakartano Pöyhölänkin liiketoiminta on nyt uuden edessä. Viime vuonna tulleen avioeron jälkeen Salo on kokenut, että haluaa vähentää vastuuta Pöyhölän päivittäisestä toiminnasta. – Nuorimmat lapset ovat 7- ja 9-vuotiaita. Pöyhölä työllistää erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin, kun erilaisia tilaisuuksia ja juhlia järjestetään. Juuri silloin minua tarvittaisiin vuoroviikoin myös kotona. – Siksi olen valmis siirtämään Pöyhölän työtaakkaa juhlapalvelutoiminnan hallitsevalle kumppanille tai osakkaille. Voisin jäädä vaikka kiinteistön omistajaksi, Salo miettii tulevaisuutta. Markkinointia ja organisointia helpottaa jo se, että Ravintola Göstan ravintolapäällikkö Anu Huhtala aloitti maaliskuussa työnsä Pöyhölässä. Huhtalan kanssa on tehty sopimus siirtymisestä Pöyhölän osakkaaksi kesän jälkeen. – Vielä tarvitaan keittiöpuolen osaamista, jotta voin itse siirtyä niistä tehtävistä vähän enemmän sivuun, Salo toteaa.

Rantakartano Pöyhölän vilkkainta aikaa on kesä, mutta talvellakin rakennuksessa järjestetään monia juhlatilaisuuksia. Hirsinen päärakennus on valmistunut 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Palava innostus energiateknologiaan Finnstainless Oy:n liiketoiminnan kehittämisessä Paulus Salo sanoo liikkuvansa omaan koulutustaustaansa nähden epämukavuusalueella, mutta ei pidä sitä ongelmana. Salo on jo usean vuoden ajan perehtynyt Polarsolin suojissa kehitettyyn lämmönvaihtimeen. Hän on myös testannut teknologiaa sekä omassa talossaan että Pöyhölässä, jonka päärakennuksessa ja saunarakennuksessa on Finnstainlessin lämmönvaihtimiin perustuva lämmitysjärjestelmä. Salo näkee lämmönvaihtimien ja niihin liitettävän teknologian hyödyntämisessä mittavia mahdollisuuksia sekä pientaloissa että liike- ja teollisuuskiinteistöissä sekä erilaisissa prosessiteollisuuden kohteissa. – Itse uskon, että teknologia on yksi vastaus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja energiansäästöön. On täysin järjetöntä siirtää rakennuksen lämpöenergiaa viemäreiden ja savupiippujen kautta harakoille ja samalla käyttää luonnonvaroja rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen, Salo painottaa.

Finnstainlessin lämmönvaihdin on valmistettu 0,3 millimetrin paksuisesta ruostumattomasta teräksestä. – Ruostumattomasta teräksestä valmistettu lämmönvaihdin kestää korkeita lämpötiloja ja kemiallista rasitusta. Sen avulla voidaan ottaa talteen lämpöä muun muassa auringosta, savukaasuista, kosteiden tilojen höyrystä ja viemärivesistä. Ideaalitilanteessa suuri osa rakennuksen hukkalämmöstä saadaan lämmönvaihtimien avulla talteen käytettäväksi uudelleen rakennuksen ja käyttöveden lämmityksessä. – Omassa talossani olen huomannut teknologian hyödyt. 350-neliöisen omakotitalon sähkönkulutus on noin 11 000 kilowattituntia vuodessa, kun se pelkällä sähkölämmityksellä olisi vähintään kolminkertainen. Salon mukaan erilaisia käyttökohteita on maailma täynnä. Sitä ennen Finnstainless Oy:ssä on kuitenkin tehtävä työtä tuotteistuksen, markkinoinnin ja myynnin eteen. – Siihenkin työhön tarvitaan kumppaneita.

Saksofonin ja klarinetin soitto tarjoaa Paulus Salolle vastapainon yrittäjän pitkille päiville.

KESKISUOMALAINEN • 47

UUSI ŠKODA

OCTAVIA BUSINESSLINE

NYT ENTISTÄKIN RUNSAAMMIN VARUSTELTU Uudessa BusinessLine-mallistossa vakiona lisää lämpöä, turvaa, mukavuutta ja näyttävyyttä.* Octavia on enemmän – ja BusinessLine-mallina vielä enemmän. Tervetuloa tutustumaan. ŠKODA OCTAVIA BUSINESSLINE -mallisto alk. 23 474,83 €, CO2-päästöllä 125 g/km ja yhdistetyllä EU-kulutuksella 4,8 l/100 km. ŠKODA OCTAVIA BUSINESSLINE COMBI -mallisto alk. 24 621,86 €, CO2-päästöllä 115 g/km ja yhdistetyllä EU-kulutuksella 5,0 l/100 km. OCTAVIA -malliston CO2-päästöt 115–187 g/km ja yhdistetty EU-kulutus 4,7–8,3 l/100 km. *Katso BusinessLine-paketin saatavuus ja mallikohtainen sisältö skoda.fi. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein. Katso tarkat hintatiedot malleittain osoitteesta skoda.fi/hinnastot. Kysy myös ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODA-myyjältäsi tai lue lisää: skoda.fi/huolenpitosopimus.

Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20 40320 Jyväskylä

Avoinna Ma-pe 9-18, la 10-15 ŠKODA-myynti 010 214 8486

skoda.fi

Puheluhinnat 010–yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

Opel

INSIGNIA GRAND SPORT NYT UUSI 200 HV AUTOMAATTI 1.6 TURBO S/S INNOVATION KAMPANJAHINTAAN

34 998 €

tai

369 €/kk* TALVIAUTO 2018

Tekniikan Maailma 4/2018

Testivoittajan iso ja tehokas 200 hv uutuus Innovation-varustelulla nyt kampanjahintaan Insignia on Saksan autobahneilla testattu ja Suomen olosuhteissa menestyksekkäästi koeteltu luokkansa tyylikäs tiennäyttäjä. Insignia voitti TM:n Talviauto 2018 -vertailun ja keräsi ainoana autona täydet 5 lumihiutaletta! Grand Sport -korimalli on yhdistelmä urheilullista ulkonäköä ja erinomaista ajomukavuutta. Edistykselliset kuljettajan apujärjestelmät tekevät ajamisesta rennompaa ja turvallisempaa. Tuulilasin heijastusnäytöltä näet mm. nopeuden, navigaattorin opasteet ja varoitukset, jolloin voit keskittyä ajamiseen. FlexRide®-järjestelmällä taas voit säätää auton ajo-ominaisuudet omaan ajotyyliisi sopivaksi. Tervetuloa koeajamaan! Opel.fi Insignia Grand Sport yhdistetty polttoaineen kulutus 5,0–7,8 l/100 km, CO2-päästöt 131–193 g/km (uusi WLTP-mittaus). Insignia Grand Sport Innovation 1.6 Turbo automaatti Start/Stop 200 hv kokonaishinta alk. 34 998,23 € (sis. toimituskulut). *RAHOITUSESIMERKKI 2,9 %: Insignia Grand Sport Innovation 1.6 Turbo automaatti Start/Stop 200 hv kokonaishinta toimituskuluineen 34 998,28 €, korko 2,9 %, perustamiskulu 249 €, käsittelymaksu 12 €/kk, luottoaika 72 kk, käsiraha 6 500 €, luoton määrä 28 747,28 €, kk-erä 369,28 €, suurempi viimeinen erä 6 500 €, luotto+luottokustannukset yhteensä 32 979,95 €, KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 4,01 %. Edellyttää luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus, Aleksis Kivenkatu 9, 00500 Helsinki. Rahoitustarjous koskee uusia Opel-kauppoja ja on voimassa koko Opel-henkilöautomallistoon toistaiseksi. Kuvan auto erikoisvarustein.

Laakkonen JYVÄSKYLÄ Palokankaantie 20 40320 Jyväskylä

Avoinna Ma-pe 9-18, la 10-15 Opel-myynti 010 214 8487

Puheluhinnat 010–yritysnumeroon: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. alv. 24 %)

KESKISUOMALAINEN • 48

”Toisen yrittäjän kuuleminen ja hänen kanssaan puhuminen koetaan tärkeimmäksi jaksamista tukevaksi asiaksi”, sanoo yrittäjien hyvinvointikillan suunnittelija Paula Noresvuo Suomen Mielenterveysseurasta.

Kun jaksuhali ei enää auta Valtaosa yrittäjistä voi hyvin, mutta moni kamppailee jaksamisensa kanssa. Jos yrittäjä jää ongelmineen yksin, pienet asiat voivat kasvaa nopeasti isoiksi. Vaikutukset ulottuvat yrittäjän lähipiirin lisäksi koko yhteiskuntaan. teksti ja kuvat PASI RAHIKAINEN

HYVINVOINTI Yrittäjät ovat vahvoja ja haavoittumattomia, periksi antamattomia jääräpäitä, jotka menevät tarvittaessa läpi harmaan kiven. Kuulostiko tutulta? Yrittäjiä luonnehditaan usein näillä ominaisuuksilla ja tätä mielikuvaa myös yrittäjät itse pitävät mielellään yllä. – Yrittäjiä eteenpäin vieviä ominaisuuksia ovat stressin sietäminen, haasteista nauttiminen ja ongelmien ratkaisukyky. Mutta juuri näissä samoissa ominaisuuksissa piilee vaara. Kun yrittämisen imu vie mukanaan, ei muisteta palautumisen tärkeyttä, eikä huomata uupumisesta

”Yrittäjät ovat ihmisiä, jotka elävät samassa maailmassa kuin muutkin ja heille sattuu samanlaisia elämäntapahtumia kuin muillekin.”

kertovia varoitusmerkkejä, huomauttaa yrittäjien hyvinvointikillan suunnittelija Paula Noresvuo Suomen Mielenterveysseurasta. – Yrittäjät ovat ihmisiä, jotka elävät samassa maailmassa kuin muutkin ja heille sattuu samanlaisia elämäntapahtumia kuin muillekin. Erona työntekijöihin on se, että heillä on lisäksi yritys hoidettavanaan ja yritystä on vaikea jättää oman onnensa nojaan, hän jatkaa.

Yrittäjä painaa kaasua, kun pitäisi jarruttaa Uupumisen vaara vaanii kaikkia, mutta erityisesti pien- ja yksinyrittäjiä. Moni lähtee yrittäjäksi tekemään sitä mistä tykkää, eli tekee esimerkiksi harrastuksesta itselleen ammatin. Uudelle yrittäjälle voi kuitenkin tulla yllätyksenä, että kaikki muu yrittämiseen liittyvä viekin enemmän aikaa kuin itse tekeminen. – Kun hoitamattomat asiat alkavat kasaantua, myös stressi ja paineet lisääntyvät. Ongelmiin pitäisi puuttua heti, kun ensimmäiset merkit ilmaantuvat, mutta tämä

on helpommin sanottu kuin tehty, Noresvuo myöntää. Yrittäjien jaksamista mitattaessa eivät päde samat asteikot kuin palkansaajilla. Tutkimusten mukaan yrittäjä jatkaa työntekoa vielä siinä vaiheessa, kun keskimääräinen palkansaaja on jo työkyvytön. Kun pitäisi hidastaa, yrittäjä painaa lisää kaasua. Siinä tilanteessa kannustaviksi tarkoitetut ”koeta jaksaa” -toivotukset tai jaksuhalit eivät auta, päinvastoin. – Kun työeläkeyhtiöille tulee yrittäjien kuntoutushakemuksia, ovat yrittäjät usein jo niin huonossa kunnossa, että heitä ei kelpuuteta kuntoutukseen vaan aletaan suoraan miettiä eläkettä. Apua haetaan liian myöhään, Noresvuo sanoo.

Vertaistukea ja riittävästi unta Millä sitten yrittäjän saisi pysähtymään ja tutkailemaan omaa tilannettaan? Suomen Mielenterveysseuran koordinoimissa Yrittäjäkilta-koulutuksissa nousee kerta toisensa jälkeen esiin yksi asia: vertaistuki.

”Stressiputkessa näköalat kapenevat ja edessä näkyy vain huonoja vaihtoehtoja.” – Toisen yrittäjän kuuleminen ja hänen kanssaan puhuminen koetaan tärkeimmäksi jaksamista edesauttavaksi asiaksi. Vertaistuen puuttuessa voi puhua jonkin täysin neutraalin ja ulkopuolisen tahon, esimerkiksi ammattiauttajan kanssa. Pidä edes yksi numero, johon voit aina soittaa, Noresvuo sanoo. Viisas keho kertoo, missä mennään, jos sitä kuuntelee. Oikea ravinto, liikunta ja lepo ovat hyvinvoinnin perusta. Yöunen häiriintyminen on usein ensimmäinen merkki siitä, että jotain pitäisi tehdä. Riittämätön uni vaikuttaa kaikkeen: päätä särkee, kroppaa kolottaa ja vatsa oireilee. – Väsymys näkyy keskittymis kyvyn heikkenemisenä ja huo noina päätöksinä. Ärtyisyys ja

lyhentynyt pinna taas vaikuttavat ihmissuhteisiin. Kaikki nämä lisäävät kuormitusta entisestään, ja itseään ruokkiva noidankehä on valmis. Stressiputkessa näkö alat kapenevat ja edessä näkyy vain huonoja vaihtoehtoja, Noresvuo kuvailee.

Apua on saatava, kun sitä hakee Uusille yrittäjille tarjotaan tietoa markkinoinnista, digitalisaatiosta ja muusta yrityksen pyörittämiseen liittyvästä asiasta. Mutta yrittämisen henkisestä puolesta ja jaksamisesta ei Noresvuon mielestä puhuta riittävästi. Uudelta yrittäjältä olisi hyvä vaatia liiketoimintasuunnitelman lisäksi myös hyvinvointisuunnitelma. – Yrittäjien neuvontapalveluissa työskenteleville pitäisi myös opettaa sitä, kuinka apua hakeva yrittäjä kohdataan ja miten häntä ohjeistetaan. Jos ongelmiensa kanssa painiskeleva yrittäjä ei saa apua siinä hetkessä, kun hän ottaa yhteyttä, se voi olla viimeinen puhelu, jonka hän asian tiimoilta tekee, Noresvuo painottaa.

KESKISUOMALAINEN • 49

Kolumni KOLUMNI

Tapu Holttinen Puheenjohtaja, KeskiSuomen Yrittäjät ry tapu@tapuholttinen.fi

Suomi on yksinyrittäjien maa Olen yksinyrittäjä. En ole yksin, sillä meitä yksinyrittäjiä on Suomessa paljon. Tiesitkö sitä, että me yksinyrittäjät edustamme yrittäjyyden yleisintä muotoa? Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2017 jo 171 000 yksinyrittäjää. Tämän yrittäjyysmuodon yleistyminen on ollut 2000-luvulla työelämämme merkittävin trendi. Suomen Yrittäjien jäsenistäkin hieman yli puolet on meitä yksinyrittäjiä. Tällä hetkellä voi todeta, että Suomen Yrittäjät on vahvasti yksinyrittäjien asialla. Keskusjärjestössä on päivitetty Yksinyrittäjäohjelma vuosille 2019–2022. Meillä on toiminnassa valtakunnallinen yksinyrittäjäverkosto, joka huolehtii siitä, että yksinyrittäjien ääni kuuluu järjestön päätöksenteossa. Tässä verkostossa meitä keskisuomalaisia yrittäjiä edustaa Esa Järvinen Saarijärveltä. Tämän lisäksi Suomen Yrittäjät tulevat tänä vuonna jakamaan yksinyrittäjäpalkinnon. Alueellisia palkintoja on jaettu aiemmin, meilläkin jo kaksi kertaa osana maakunnallista yrittäjäjuhlaa. Yksinyrittäjille on myös luotu oma uutiskirjeensä, jonka kautta viestitään eritoten yksinyrittäjyyteen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Suomen Yrittäjillä on myös oma vaaliohjelma yksinyrittäjän tilanteen parantamiseksi osana laajempaa Kasva Suomi -tavoiteohjelmaa. Tällä ohjelmalla haetaan muutoksia 11 eri teemaan. Listalla ovat niin yrittäjävähennyksen säilyttäminen, arvonlisäveron alarajan nostaminen kuin yrittäjän työttömyysturvan parantaminen. Ohjelmassa otetaan kantaa myös palkkauksen helpottamiseen, perhevapaajärjestelämän joustavoittamiseen sekä omistajanvaihdosten tukemiseen. Ohjelmassa ei ole unohdettu yrittäjän hyvinvointiin liittyviä

asioita. Nämä, jos mitkä, ovat merkittäviä, sillä me kaikki tiedämme, että yksinyrittäjä on oman bisneksen vahvin tai heikoin lenkki. Kun yrittäjä voi hyvin, bisnes voi hyvin. Nämä yllämainitut teot kertovat vahvasti siitä, että yksinyrittäjän asia on meidän yrittäjäjärjestömme asia. Tässäkään mielessä emme ole yksin. Yrittäjäjärjestö on yhteisö, joka tehtävänä on vaikuttaa. Paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja EU:ssa. Kasva Suomi -ohjelma on yhteinen tahtotilamme siitä, millaista hyvinvoivaa Suomea me yrittäjät haluamme olla yhteistyössä rakentamassa. Sen sisällä oleva yksinyrittäjien tavoiteohjelma kertoo siitä, miten luoda parempia edellytyksiä yksinyrittäjien menestymiselle. Olethan tutustunut näihin tärkeisiin vaikuttamisvälineisiin? Sillä nyt on aika vaikuttaa! Meistä jokainen voi nostaa esille yksinyrittäjyyteen liittyviä asioita ja teemoja. Epä- ja kipukohtia. Meillä on mahdollisuus käydä vuoropuhelua kasvokkain ja somessa, toreilla ja tapahtumissa. Yksittäisten edustajien tai isompien keskustelutilaisuuksien kautta. Hieno vaikuttamismahdollisuus on, kun Kasva Suomi -kiertuebussi kaartaa Keski-Suomeen 14.3. Tulethan paikalle keskustelemaan yrittäjäehdokkaiden ja -järjestömme edustajien kanssa. Lopuksi on todettava, että onhan meissä yksinyrittäjissä paljon potkuakin. Yksinyrittäjäkyselyn (2016) mukaan olemme kasvunhaluisia. Kahdeksan prosenttia hakee voimakasta kasvua ja 62 prosenttia kasvua mahdollisuuksien mukaan. Yksinyrittäjät ovat kasvuhakuisempia kuin yrittäjät keskimäärin. Tämä tieto voi joillekin tulla yllätyksenä. Meissä yksinyrittäjissä on siis paljon voimaa ja potentiaalia. Ollaan ylpeitä omasta yrittäjyydestä.

LEXUS RX

KOE EDELLÄKÄVIJYYS LEXUS SELF-CHARGING HYBRID RX tunnetaan maailman ensimmäisenä premiumluokan crossoverina. Neljänteen sukupolveensa siirtynyt itselataava hybridineliveto on edelleen päät kääntävä edelläkävijä, jonka viimeistelytason ylellisyys tekee vaikutuksen. Saatavana myös 7-paikkainen RX L. Tutustu RX-malleihin ja varaa koeajo osoitteessa lexus.fi

RX 450hL alk. 90 341,63 €*

RX 450h alk. 80 776,65 €*

TALVIPAKETTI RX-MALLEIHIN 990 € Sis. talvirengasyhdistelmän 20” Lexus-vanteilla, kumimatot ja tavaratilan suojapohjan. Etusi jopa 3 200 €.

LEXUS JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 5, Jyväskylä 010 522 8300 Avoinna ma–pe 9–17 *Sisältää toimituskulut 600 €. RX 450h CO2 173–179 g/km, EU-yhd. kulutus 7,6–7,9 l/100 km. RX 450hL CO2 183 g/km, EU-yhd. kulutus 8,0–8,1 l/100 km. Arvot perustuvat uuteen WLTPmittaustapaan. Kuvan autot erikoisvarustein.

KESKISUOMALAINEN • 50

Emilia Koikkalainen

瘀愀猀琀甀甀琀愀䨀䄀䤀一吀伀䠀䤀䴀伀䄀

夀刀䤀吀吀쐀䨀夀夀䐀䔀一倀唀伀䰀䔀匀吀䄀

Huopakauppias, yrittäjä

Emilia Koikkalainen maailmankansalainen Keu

Särmä valinta sinulle, Intohimona yrittäjyys, joka arvostat Aktiivinen kansalainen tasa-arvoisempaa työe yrittäjyyttä ja ja vastuullista rohkeutta.yrittäjy mainoksen maksaa: ehdokas

匀䤀一唀䠀䔀圀䄀䰀䰀䤀一䠀䔀䤀䴀伀䬀愀渀猀愀渀攀搀甀猀琀愀樀愀Ⰰ 礀爀椀琀礀猀瘀愀氀洀攀渀琀愀樀愀䰀椀椀欀甀渀琀愀琀椀攀琀攀椀搀攀渀洀愀椀猀琀攀爀椀 ⠀䨀礀瘀猀欀礀氀渀礀氀椀漀瀀椀猀琀漀⤀ 䬀愀甀瀀瀀愀琀椀攀琀攀椀搀攀渀欀愀渀搀椀搀愀愀琀琀椀 ⠀䨀礀瘀猀欀礀氀渀礀氀椀漀瀀椀猀琀漀渀琀礀搀攀渀渀礀猀欀漀甀氀甀琀甀猀欀攀猀欀甀猀⤀ 夀栀琀攀椀猀欀甀渀琀愀琀椀攀琀攀椀搀攀渀ⴀ 欀愀渀搀椀搀愀愀琀琀椀 ⠀䐀攀渀瘀攀爀椀渀礀氀椀漀瀀椀猀琀漀⤀

䔀䠀䐀伀䰀䰀䄀䔀䐀唀匀䬀唀一吀䄀䄀一

TERÄS-MEKANO OY Ohutlevytuotteiden valmistusta teollisuuteen ja rakentamiseen.

Lävistys, leikkaus, särmäys/kanttaus, hitsaus, maalaus ja kokoonpano. Tuotantomme: • metallilistat, kynnykset, suojakotelot • julkisivukasetit ja fasetit • tarkastusluukut • levytyökeskustyöt Valmistamme tuotteemme asiakkaan mukaan, eri raaka-aineista. Myös kotitalouksille. K-S Teräsmekano Oy

眀眀眀⸀猀椀渀甀栀攀眀愀氀氀椀渀栀攀椀洀漀⸀昀椀

Maksuton seminaari kaikille hankinnoista kiinnostuneille tahoille. Tervetuloa!

Puuppolantie 125, 40270 PALOKKA

Yrittäjien Kasva Suomi -kiertue Keski-Suomessa torstaina 14.3. klo 8.00

Yrittäjäkahvit Neste Jari-Pekka, Hankasalmi

klo 10.30

Vaalipaneeli yrittämisen edellytyksistä sekä Keski-Suomen kohtalon kysymyksistä Crazy Town, Kauppakatu 39, Jyväskylä

HANKINTASEMINAARI

Panelisteina Anne Kalmari (Kesk), Tommi Lunttila (Kok), Ahti Ruoppila (SDP), Meri Lumela (Vihr), Kauko Isomäki (PS) ja Tomi Kuosmanen (KD)

28.3.2019 klo 9-15 Agora, Mattilanniemi

ROHKEUS -

Kohti laadukasta ja innovatiivista hankintaa Miten innovoida ja vaikuttaa tarjouskilpailun ehtoihin? Mitä eri tapoja on tehdä hankintoja? Ilmoittaudu mukaan: www.lyyti.in/hankintaseminaari2019

Puh. 010 396 7200 mekano@elisanet.fi www.terasmekano.fi

Moderaattorina toimii Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen klo 14.00

Yrittäjäkahvit Neste Jämsän Portti, Jämsä Tervetuloa keskustelemaan sekä tapaamaan yrittäjäehdokkaita ja yrittäjäjärjestön edustajia!

Ilmoit

KESKISUOMALAINEN • 51

EDUSKUNTAVAALIT 2019

Yrittäjien vaaliteema kannustaa kasvuun Eduskuntavaalit järjestetään 14. päivä huhtikuuta. Suomen Yrittäjillä on selkeät tavoitteet tuleviin vaaleihin.

on leikattava yritysten sääntelykuluja kaksi euroa jokaista sääntelystä syntyvää euron lisäkustannusta kohden.

5. Enemmän kansainvälisyyttä

teksti OSKARI VILLANEN kuva SUOMEN YRITTÄ JÄT

EDUSKUNTAVAALIT Suomen Yrittäjien teemana tulevissa eduskuntavaaleissa on Kasva Suomi. Tavoitteena on luoda 2020-luvusta Suomessa kasvun vuosikymmen. Tätä tavoitetta Suomen Yrittäjät lähtee tavoittelemaan yhdeksänkohtaisella vaalitavoitteiden listalla. Suomen Yrittäjien mukaan Suomi tarvitsee:

rätietoisesti. Yrittäjät haluaa lisää sopimisen vapautta työpaikoille ja vahvempaa parlamentarismia. Työllistämisen helpottaminen, joustavuuden lisääminen ja työpaikkojen kehittäminen ovat yrittäjäjärjestön tärkeimpiä tavoitteita työllisyysasteen nostamiseksi.

1. Kannustavan verojärjestelmän

Yrittäjän hyvinvointi heijastuu vahvasti yrityksen hyvinvointiin. – Haluamme, että sosiaaliturvamme kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon sekä mukautuu myös aikaan, jossa yrittäjän ja työntekijän roolit vaihtuvat tai menevät päällekkäin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yritysverotuksen on tuettava yrittäjyyttä, yrittäjän riskinottoa ja yritystoiminnan kasvattamista. – Verotuksella on merkittävä vaikutus yrittäjän motivaatioon sekä haluun ja kykyyn kasvattaa yrityksiään. Tällä hetkellä verojärjestelmä ei kannusta riittävästi kasvuun. Pitää uudistaa voitonjaon verotusta ja korottaa arvonlisäverollisen toiminnan alarajoja, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen linjaa.

2. Rohkeita rakenneuudistuksia Työmarkkinauudistuksia on tehtävä mää-

3. Tukea yrittäjien hyvinvointiin

4. Vähemmän yrityssääntelyä Suomen Yrittäjät haluaa, että yrityksiin kohdistuvia sääntelykustannuksia vähennetään neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä. Uutta sääntelyä kannattaa hillitä kaksi yhdestä -mallilla, jossa lainsäätäjän

Kansainvälistyvät yritykset luovat kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen. Suomen Yrittäjien mukaan tarvitaan vahvempi Business Finland -verkosto tukemaan kaikenkokoisten yritysten kasvua. Lisäksi ulkomaisen työvoiman palkkaamista on helpotettava. Osaamista ja työvoimaa ulkomailta tarvitaan, jotta talouden perusta kestää.

6. Osaavaa työvoimaa Suomen Yrittäjät tavoittelee yritysten ja oppilaitosten syvempää yhteistyötä, jotta nuorten työllistyminen helpottuu ja aikuisten osaaminen säilyy hyvällä tasolla. Työurat pitenevät ja osaaminen pysyy ajan tasalla. – Jo tällä hetkellä näkyy, että yritysten kasvun esteenä on osaavan työvoiman saatavuus. Tarvitsemme ehdottomasti uudenlaista yhteistyötä ja vuoropuhelua työelämän ja koulutuksen järjestäjien välille. Yrittäjyyskasvatusta on lisättävä linjakkaasti ja laadukkaasti varhaiskasvatuksesta korkeaastelle, sillä se lisää jokaisen yksilön valmiuksia hyvään elämään ja työelämään, Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Tapu Holttinen kommentoi.

7. Yrittäjälle uusi mahdollisuus Yrittäjälle pitää myös konkurssin tai tilapäisen taloudellisen kriisin jälkeen taa-

ta mahdollisuus uuteen alkuun. Esteitä on niin lainsäädännössä kuin käytännöissä. Taloudelliset vaikeudet opettavat ja niitä oppeja voi hyödyntää jatkossa, mutta käytännössä yrittäjä kohtaa monia esteitä jatkaa liiketoimintaa, jos takana on konkurssi tai maksuhäiriömerkintä.

8. Ilmastonmuutoksen torjumista Suomen on lisättävä panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keskeisiä keinoja siihen ovat päästökauppa ja verotus. Myös uuden teknologian ja kiertotalouden avulla voidaan pienentää ilmastokuormaa. – Uskon, että yrittäjät tulevat olemaan niitä, jotka ratkovat ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita tehokkaimmin. Yrittäjän kasvollinen ja vastuullinen omistajuus luo omalta osaltaan hyvän edellytyksen olla vastuullinen toimija myös ilmastonmuutoksen kysymyksissä, Holttinen pohtii.

9. Enemmän maahanmuuttajayrittäjyyttä Yrittäjiksi pyrkivien maahanmuuttajien kotoutumista ja kieliopintoja pitää yrittäjäjärjestön mukaan helpottaa. – Myös maahanmuuttajien korkea osaaminen, yrittäjämäinen asenne ja halu onnistua luovat erittäin hyvät edellytykset yrittäjyydelle. Haasteensa tuo toki kielen ja kulttuurin ymmärtäminen. Meidän varsin säädelty ja normitettu yrittäjän arki voi tulla monelle maahanmuuttajayrittäjälle yllätyksenä, Holttinen kommentoi.

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

FORD TRANSIT

BUSINESS Uudessa Ford Transit Business -erikoismallissa on vakiona mm. kaikki nämä • 350 L3H2 tai 350 L3H3 • 2.0 TDCi 130 hv tai 170 hv • Aktiivinen vakionopeudensäädin • Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä • Kaistavahti • Driver Alert -vireystilan valvonta • Peruutuskamera, kiinteä • Parkkitutka, anturit edessä ja takana • Automaattiset kaukovalot • Etusumuvalot • Lämmitettävä tuulilasi • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä • Ilmastointi TRANSIT BUSINESS-MALLISTO

BUSINESS-VARUSTELU 0 €

FORD LIIKKUMISTURVA**

alk. 39.842 €*

Etu jopa 1.650 €

0 € / 5 vuotta

Valitse Business-varusteltu kuljetusten jättiläinen, saat parasta vastinetta rahallesi! Tervetuloa koeajolle Käyttöautoon! www.ford.kayttoauto.fi Lauri Muhonen p. 050 3363 801

Marko Tikkanen p. 0400 205 656

* Ford Transit Business 350 L3H2 130 hv M6 -pakettiauto alkaen 39.842 € (autoveroton suositushinta 35.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 179 g/km 3.592 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Business -malliston CO2-päästöt 179–182 g/km ja EUyhdistetty kulutus 6,7–8,8 l/100 km. **Ford Liikkumisturva on lisäpalvelu säännöllisesti Ford-merkkihuollossa huolletuille Ford-ajoneuvoille. Liikkumisturva auttaa, jos matka katkeaa yllättävän vian vuoksi. Palvelu kattaa myös liikennevahingot. Ford Liikkumisturva 0 € / 5 vuotta. Lisätiedot: Ford-liike tai ford.fi. Kuvan auto erikoisvarustein.

Leipomonkuja 7, Jyväskylä automyynti ark. 9–18, la 10–14, 014–3314 620 huolto ark. 7.30–18, 014–3314 640

varaosamyynti ark. 8–18, 014–3314 630 vauriokorjaamo ark. 9–16, 014–3314 644 KAYTTOAUTO.FI

TRANSIT KESKUS

KESKISUOMALAINEN • 52

EDUSKUNTAVAALIT 2019

Näin yrittäjäehdokkaat para Millaisilla päätöksillä yrittäjien asemaa ja Keski-Suomen maakuntaa voitaisiin tulevalla vaalikaudella vahvistaa? Keski-Suomen Yrittäjät ry:n eduskuntavaaliehdokkaina olevilla jäsenillä on tarjolla monenlaisia näkökulmia yrittäjyyden ja maakunnan kehittämiseen. Byrokratiaa pitäisi purkaa edelleen, maakunnan infrastruktuuri on saatava kuntoon ja ajettava myös pienempien yritysten etua. Metsäja paperiteollisuus ovat maakunnalle tärkeitä, minkä vuoksi niiden toimintaedellytykset on turvattava. Myös maaseudun pienyrittäjyyden sekä maa- ja metsätalouden menestymiselle on tarjottava rakennusaineksia. Ilmastonmuutos nähdään asiana, joka vaikuttaa vahvasti huomisen päätöksiin.

GRAFIIKKA: MARTTI HÄNNINEN

Maailman yrittäjyysvertailu

Yritysrakenne Suomessa 2017

(Global Entrepreneurship Index) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Maa

Yhdysvallat Sveitsi Kanada Iso-Britannia Australia Tanska Islanti Irlanti Ruotsi Ranska Hollanti Suomi

GEI

0,2 % 1,0 % 5,6 %

83.6 80.4 79.2 77.8 75.5 74.3 74.2 73.7 73.1 68.5 68.1 67.9

Suuryritykset ( 250– hlöä) 591 Keskisuuret yritykset ( 50–249 hlöä) 2 728 Pienyritykset ( 10–49 hlöä) 15 725

93,2 % Mikroyritykset (1–9 hlöä) 264 519

GEI-indeksi vertailee yrittäjyyttä globaalisti. Indeksi koostuu kolmesta alaindeksistä, jotka ovat yrittäjyyteen liittyvät asenteet, yrittäjyyteen liittyvät kyvykkyydet sekä yrittäjyyteen liittyvät pyrkimykset. Nämä rakentuvat puolestaan yhteensä 14 pilarista, joiden sisällä on sekä yksittäisiä että institutionaalisia yrittäjyyteen liittyviä muuttujia.

Yhteensä

286 934 yritystä, pois lukien maa, metsä ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus 2017

Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin 19 065 1–9 h

26 276

36 159

31 836

Nettolisäys: 104 690

21 478

10 332 10–19 h

20–49 h

50–99 h

100–249 h

250–499 h

500–999 h

> 1 000 h

-2 668

Pienet yritykset, alle 50 h: +81 500 Keskisuuret yritykset, alle 50–249 h: + 53 314 Pk-yritykset: + 134 814

Suuryritykset 250– h:

- 30 124

Suuryritykset: - 30 124

-37 788

Lähde: Tilastokeskus. Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä vuosina 2001–2017. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa-, metsä- ja kalatalous. Lähde: Suomen Yrittäjät tavoiteohjelma 2019-2023 #kasvasuomi

Eduskuntavaalit 2019 • Ehdokasasettelun vahvistaminen: 14.3. • Ennakkoäänestys kotimaassa: 3.–9.4. • Ennakkoäänestys ulkomailla: 3.–6.4. • Vaalipäivä: 14.4. • Tulosten vahvistaminen: 17.4.

Kansanedustajiksi valitut Suomen Yrittäjien jäsenet Puolue

2003 2007 2011

2015

Kokoomus

8 16 17 8

Perussuomalaiset

RKP

Keskusta

12 14 9 16

Kristillisdemokraatit

SDP

Vasemmistoliitto

- 1 -

Vihreä Liitto

Yhteensä LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT

24 30 35 32

Tarja Uusipaasto (54), keskusta, Jämsä Uusi-Yijälän tilan ja Ravintola Patapirtin yrittäjä

Emilia Koikkalainen (38), kokoomus, Keuruu Koskenpään Huopatehdas Oy

• Meille jämsäläisille paperiteollisuus ja sen työpaikat ovat erittäin tärkeitä. Siksi suurteollisuuden tarpeiden, kuten puuraaka-aineen sekä työntekijäresurssin hinnan ja saatavuuden, pitäisi olla kohtuullisen hyvällä tolalla. Erityistä huolta kannan kuitenkin meidän pienten yrittäjien toimeentulosta ja jaksamisesta. Byrokratian paljous uuvuttaa, lakien ja asetusten muutokset ahdistavat. Yrittäjä tekee päivät sitä työtä, johon hänellä on intohimo ja tekemisen palo – siksihän hän on yrittäjä. Illat hän surffaa talous-, henkilöstö- ja hallintoasioiden parissa. Se ei ole kivaa.

• Suomessa tarvitaan lisää rohkeutta ja riskinottoa. Tarvitsemme talouskasvua, innovaatioiden tuomaa lisäarvoa ja tuotteita maailmanmarkkinoille. Kasvun vauhdittamiseksi ja ulottamiseksi yhä useammalle alalle tarvitaan kevenevää sääntelyä ja verokohtelua yrityksen tuloksesta. Yrityksen varojen tulisi voida siirtyä investointeihin ja kehitykseen ilman verokarhun kouraisua. Menestys edellyttää aina riskinottoa, ja yrityksen tulisi voida rahoittaa kasvun riskiä kannattavammin omilla pääomillaan. • Kaikki yritykset tarvitsevat joustavampia työmarkkinoita. Tämä tarkoittaa laajaa paikallista sopimista, monipuolisia osaamisen kehittämisen malleja, palkansaajan ja yrittäjyyden raja-aitojen kaatamista sekä työperäisen maahanmuuton helpottamista. • Minulle tasa-arvoinen työelämä on tärkeä teema. Sukupuolittunut työelämämme ja perhevapaiden kustannukset hidastavat naisten työurien kehittymistä ja estävät vaurastumista. Samaan aikaan nähdään huolestuttavia merkkejä nuorten miesten syrjäytymistä ja tippumisesta työmarkkinoilta. Meidän on rakennettava tasa-arvoisempaa työelämää. Toinen keskeinen seikka on vastuullisuus. Se ulottuu laajasti sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta ympäristövastuuseen. Kestävä kehitys on hyvää bisnestä kaikille ja siihen meidän on kannustettava.

• Sipilän hallitus on aloittanut byrokratian purkutalkoot. Paljon työtä on vielä tehtävänä. Tällä hallituskaudella on paneuduttu yritystoiminnan kannattavuuteen, työn tuottavuuteen ja muun muassa innovaatiorahoitukseen. Olisiko seuraavan neljän vuoden aikana panostettava entistä enemmän pienyrittäjien jaksamiseen ja tukemiseen. Toimisiko esimerkiksi taloushallintoseteli, jolla voisi ostaa osaavan ammattilaisen taloushallinto- ja henkilöstöasioita hoitamaan? Pidetään huolta. Kaikista! #välittämisenvaltakunta.

KESKISUOMALAINEN • 53

antaisivat yrittäjien asemaa

Anne Kalmari (50), keskusta, Kivijärvi Maatalousyrittäjä, kansanedustaja vuodesta 2007

Olli-Pekka Jalkanen (47), keskusta, Konnevesi Hinkkalan Maatalousyritys Oy

Pertti Lehtomäki (64), keskusta, Multia Veljekset Lehtomäki Oy

• Meidän tulee jatkaa yrittämisen verotuksen huojentamista ja norminpurkua, parantaa yrittäjän sosiaaliturvaa, madaltaa edelleenkin työllistämisen kynnystä sekä mahdollistaa osa-aikainen yrittäminen palkkatyön tai opiskelun ohessa ja sovittaa sosiaaliturva tähän. Osaamistasoa ja kansainvälisyyttä pitää nostaa ja saada nuorille oikeaa asennetta asioihin tarttumiseen. • Suomalainen ruoka on peruskallio: Puolustan koko sydämelläni kotimaista ruuantuotantoa ja eettisiä tuotantotapojamme. Lähiruoka tuo työtä. • Talous on hyvinvoinnin kivijalka: Kun saamme tiet kuntoon ja bitit liikkeelle, on yrittäminenkin helpompaa. Haluan edelleen byrokratiaa alas ja työllisyyttä ylös. Yrittäjä on avain työllisyyteen. Yhdenkin työpäivän tekemisen pitää kannattaa, myös ylivelkaantuneella. Alv-alarajan nosto auttaisi yrittäjyyden alussa. Sivutyön tekemisestä ei tule rangaista opiskelijaa. • Perhe on yhteiskunnan tukipilari: Aina ei jaksa – annetaan apua koteihin ajoissa ja tuetaan mielenterveyttä. Haluan nuorille koulutuksella osaamista ja työtä mieluummin kuin pikavippejä. • Kattona meillä on taivas: Ilmastonmuutos tarvitsee ratkaisuja. Energiatehokkuutta, biokaasua, kotimaisia valkuaiskasveja soijan tilalle ja lisää metsien kasvua.

• Suomi joutuu pohjoisena ja pitkien etäisyyksien maana suunnittelemaan liikenteen järjestelyjä eri lähtökohdista kuin monet muut EU-maat. Meidän on pidettävä huoli perusinfrastruktuurista, kuten tiestöstä, tietoliikenteestä sekä raide- ja lentoliikenteestä. Infrastruktuuri on tärkeää tavaroiden ja ihmisten liikkumiselle ja tukee yrittäjyyden edellytyksiä ympäri Suomea. • Pienten yritysten suurimpia haasteita on ensimmäisen ulkopuolisen henkilön palkkaaminen. Palkkaamisen kynnystä on alennettava erilaisin toimenpitein, esimerkiksi vaikuttamalla työehtoihin ja verotukseen. • Suomessa suuryritykset työllistävät 35 prosenttia, pk- ja mikroyritykset 65 prosenttia työvoimasta. Omassa kampanjassani nostan esille yrittäjyyden merkitystä maakunnissa. Yrittäjillä on tärkeä rooli muun muassa työttömyyden alentamisessa ja palvelujen saatavuuden turvaamisessa. • Metsäteollisuus alihankkijoineen on Keski-Suomelle erittäin merkittävä niin talouden kuin työllisyydenkin kannalta. Metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja maatalouden kannattavuus on turvattava. Myös koulutukseen on panostettava ja valmistauduttava Suomen ikärakenteen muuttumiseen.

• Pk-yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava. Haluan edistää tasapuolista yritysverotusta ja kannustavaa veropolitiikkaa. Yritysten poisto-oikeudet verotuksessa on säilytettävä nykyisellään ja harjoitettava omavaraisuuteen kannustavaa veropolitiikkaa. Suhdanneherkillä ja pääomavaltaisella aloilla investointivarausjärjestelmä helpottaisi yritysten toimintaa. • Kaikenlaista byrokratiaa on edelleen purettava. Yrityssaneerauksen edellytyksiä on muutettava, jotta kilpailua kypsillä markkinoilla ei vääristettäisi. • Suomen tiestön korjausvelan hoitoon tarvitaan vähintään 300 miljoonaa euroa vuosittain. • Metsien ensiharvennusten tulee olla verovapaita, jotta ne olisivat kannattavia metsänomistajalle. Ensiharvennukset vaikuttavat puun laatuun ja metsien kasvuun tulevaisuudessa. Oikein ajoitettujen ensiharvennusten ansiosta syntyy maailman parasta tukkipuuta. Lisäksi metsästä korjattava energiapuu työllistää maakunnissa ja mahdollistaa laajan energiaomavaraisuuden sekä parantaa huoltovarmuutta.

Tommi Lunttila (42), kokoomus, Äänekoski Maa- ja metsätalousyrittäjä

Terhi Simonen-Jokinen (42), kokoomus, Karstula Tervet Oy, Termair Oy

Kauko Isomäki (67), perussuomalaiset, Jyväskylä Säynätsalon puhallusvilla Oy

• Olen 42-vuotias kahden lapsen isä Äänekoskelta. Monialayrittäjänä sekä maa- ja metsätaloustuottajana yrittäjyyden kehittäminen on minun intohimoni. Haluan olla kehittämässä Suomea kohti kannustavampaa yrittäjyyttä ja tämä alkaa onnistuneesta yrittäjyyskasvatuksesta. Olen ollut perustamassa yrityksiä niin kiinteistö-, rakennus- kuin ulkomaanvientiliiketoimintaan. Olen toiminut MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajana, jossa ammattiedunvalvontatyö keskittyi erityisesti juuri elinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseen. Olen toiminut kokoomuksen kunta- ja maakuntavaltuutettuna. Pitkä kokemus päätöksenteosta poliittisella, järjestö- sekä elinkeinosektorilla sekä luottamustoimet Brysselissä EU:n komission tasolla ovat tuoneet laajat verkostot ja osaamisen asioiden edistämisestä. • Haluan parantaa sivutoimisen yrittäjyyden kannustavuutta, edistää vapaampaa sopimista sekä tukea yrittäjien hyvinvointia. Yrittäjävähennys on säilytettävä ja yrityksen sekä työntekijöiden verotusta on kehitettävä mahdollistavampaan ja kannustavampaan suuntaan. Työhön, biotalouteen ja erityisesti yrittäjyyteen liittyvät asiat ovat vaaliteemojani. Haluan tehdä työtä sen eteen, että Keski-Suomi on entistä parempi paikka elää, yrittää, tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuutta.

• Perintöverosta tulee luopua, koska se vauhdittaisi sukupolvenvaihdoksia ja mahdollistaisi yrityksen jatkamisen nykyistä paremmin oman perheen piirissä. Perustulomalli oikein toteutettuna tukisi etenkin yksinyrittäjien toimeentuloa varsinkin aloilla, joilla on voimakasta kausivaihtelua. Yrittäjänäkökulma tulee ottaa erityisen tarkasti huomioon ensi vaalikaudella todennäköisesti alkavassa sosiaaliturvan uudistuksessa. Samaan uudistukseen liittyvät yrittäjien työttömyysturva sekä turva sairastumisen varalta. Tilannetta suhteessa palkansaajiin tulisi edelleen tasata ja YEL-järjestelmää kehittää tasapuolisemmaksi muiden eläkejärjestelmien kanssa.

• Suomen työikäisestä väestöstä pk-yrittäjät työllistävät yli 60 prosenttia. Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä. Yrittäjät ovat Suomen kivijalka ja luovat työtä ja talouden kasvua. Kasvupolitiikan tulee kannustaa yritystoimintaan ja sen kasvattamiseen sekä palkita riskien ottamisesta. • Monipuolinen teknologian ja tietotekniikan sekä metalli- ja puuteknologian jalostaminen vientituotteiksi takaa Suomen hyvinvointivaltion perustan. • Työmarkkinauudistuksia on mielestäni tehtävä määrätietoisesti. Työpaikalla on lisättävä sopimisen valtaa ja vahvempaa parlamentarismia voimassa olevia työehtosopimuksia kunnioittaen. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan joustoja ja sääntelykustannuksien vähennyksiä. • Mielestäni arvonlisäverollisen toiminnan alaraja tulisi nostaa 30 000 euroon. Tämä aktivoisi pk-yritysten halukkuutta investoida ja palkata lisää työntekijöitä. • Rakennusalalla on pitkään esiintynyt halpatyövoimaongelma. Halvin tarjous tulee yleensä Suomenlahden takaa. Tällöin työvoima ja usein tarvikkeetkin tulevat sieltä. Näidenkin yritysten pitäisi noudattaa suomalaista rakennusalan työehtosopimusta. Valvonta ei ole tätä ilmiötä pystynyt pysäyttämään.

• Minulle on tärkeää yrittelijäs ja elinvoimainen maaseutu. Maaseudun yrittäjyydessä on rajaton potentiaali. Tietoliikenneinfra täytyy laittaa kuntoon. Tiedon lisäksi ihmisten ja tavaroiden liikkumisen tulee olla sujuvaa ja toimivaa maaseudullakin. Lisäksi haluan panostaa siihen, että jatkossakin myös pk-yritykset voivat edelleen olla mukana maaseudun julkisessa palvelutuotannossa julkisen sektorin kumppaneina. Lisäksi sosiaaliturvan tulee olla työntekoon kannustava. Joustavat työsuhteet ja osaaikatyö on mahdollistettava paremmin, jolloin työllistämisen riskit vähenevät.

KESKISUOMALAINEN • 54

EDUSKUNTAVAALIT 2019

Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -kiertue saapuu Keski-Suomeen Suomen Yrittäjien eduskuntavaalien alla toteuttama vaalikiertue tekee yrittäjäjärjestön vaalitavoitteita tunnetuiksi eri puolilla Suomea. teksti OSKARI VILLANEN kuva SUOMEN YRITTÄ JÄT

VAALIT Maaliskuun 14. päivänä on Keski-Suomessa hieman erilainen päivä yrittäjäjärjestön näkökulmasta. Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -vaalikiertue rantautuu tuolloin Keski-Suomeen. Eri puolilla Keski-Suomea nähdään päivän aikana Kasva Suomi -vaalibussi erilaisissa tilaisuuksissa, joissa ihmisillä on mahdollisuus päästä keskustelemaan eduskuntavaaliehdokkaiden ja yrittäjäjärjestön edustajien kanssa. – Kasva Suomi -kiertue kattaa 37 päivän aikana noin 40 paikkakuntaa, yli 100 tapahtumaa ja yli 10 000 kahvikupillista ihmisten kanssa eri puolilla Suomea, Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko kertoo.

Lähellä yrittäjiä ja ehdokkaita Kovista luvuista huolimatta Kokko kokee, että Kasva Suomi -kiertueen järjestelyt ovat sujuneet erittäin mukavasti ja hän antaakin tunnustusta eri aluejärjestöjen aktiiveille, jotka ovat tarttuneet projektiin innostuneesti. – Tällaisten projektien äärellä näkyy konkreettisesti se, miten vahva järjestömme todella onkaan. Eri alueilla ja kaupungeissa aluejärjestöt ja osittain paikallisjärjestötkin ovat ottaneet todella hienosti järjestelyvastuuta omien alueidensa Kasva Suomi -päivistä.

Todella luottavaisin ja rauhallisin mielin on saanut tämän kiertueen osalta olla, Kokko jatkaa. Suomen Yrittäjät julkisti helmikuun alussa yhdeksän kohdan tavoitelistan tuleviin eduskuntavaaleihin, joista lisää tämän lehden sivulla 11. Kasva Suomi -kiertueen tavoitteena on tuoda Suomen Yrittäjien vaalitavoitteita lähemmäksi ehdokkaita ja tavallisia yrittäjiä. – Halusimme olla lähellä yrittäjiä ja eduskuntavaaliehdokkaita, halusimme mennä sinne, missä nämä ihmiset parhaiten tavoitamme. Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -kampanjan pääviestinä on ”Yrittäjät luovat kasvua Suomeen” ja tätä viestiä pyrimme viemään mahdollisimman laajalle, Kokko kertoo. Kasva Suomi -kiertue kattaa kaikki Suomen Yrittäjien 20 aluejärjestöä, joiden sisällä on lukuisia tapahtumia eri paikkakunnilla. – Tapahtumissa pääsemme kuulemaan yrittäjien terveisiä keskusjärjestön suuntaan, mutta samalla myös viemään Suomen Yrittäjien terveisiä eri alueiden eduskuntavaaliehdokkaille. Kasva Suomi -kiertueen avulla kerrotaan Suomen Yrittäjien vaalitavoitteista laajasti ympäri Suomea. Kiertue tarjoaa myös loistavat puitteet kansanedustajaehdokkaille saada näkyvyyttä ja tuo-

da omaa viestiään esiin. – Varsin hyvin on ehdokkaita ilmoittautunut mukaan kiertueelle eri puolilta Suomea. Tietenkään emme velvoita ehdokkaita viettämään välttämättä koko päivää kiertueen mukana, vaan ehdokas voi olla vaikka vain oman kuntansa tilaisuudessa, Kokko vinkkaa.

Yrittäjäkahveja ja vaalipaneeleita Kasva Suomi -kiertueen konsepti on varsin selvä, mutta jokaiselle alueelle on myös annettu suhteellisen vapaat kädet räätälöidä tilaisuuksista omalle alueelleen sopivia. Kaikkia alueita yhdistää esimerkiksi vaalikahvit. – Yhteistyössä kanssamme ovat Neste-huoltamot, joiden tiloissa eri paikkakunnilla järjestetään esimerkiksi aamukahvitilaisuuksia. Lisäksi järjestämme useita vaalipaneeleita eri puolella Suomea. Näihin tilaisuuksiin on kutsuttu alueiden kansanedustajaehdokkaita keskustelemaan Suomen Yrittäjille tärkeistä teemoista, Kokko sanoo. – Tilaisuuksia moderoi usein yrittäjäjärjestön edustaja. Esimerkiksi Keski-Suomen vaalitentti järjestetään Crazy Townin uusissa tiloissa Jyväskylässä ja sitä moderoi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Kokko jatkaa.

Kasva Suomi -kiertue KeskiSuomessa 14.3. • Klo 8.00 Yrittäjäkahvit Neste Jari-Pekka, Hankasalmi. • Klo 10.30 Vaalipaneeli yrittämisen edellytyksistä sekä Keski-Suomen kohtalon kysymyksistä Crazy Town, Jyväskylä. Panelisteina Anne Kalmari (Keskusta), Tommi Lunttila (Kokoomus), Ahti Ruoppila(SDP), Meri Lumela (Vihreät), Kauko Isomäki (PS) ja Tomi Kuosmanen (KD). Moderaattorina toimii Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. • Klo 14.00 Yrittäjäkahvit Neste Jämsän Portti, Jämsä. • Tervetuloa tapaamaan yrittäjäehdokkaita sekä yrittäjäjärjestön edustajia ja keskustelemaan sinulle tärkeistä teemoista!

KIMMO RÄISÄNEN

Sami Holmström (vas.) ja Timi Hairetdin teippasivat kiertuebussin paraatikuntoon.

KESKISUOMALAINEN • 55

TILAA TEOILLE

” Kasvu ja hyvinvointi tarvitsevat investointeja tulevaisuuteen ja tukea yrittäjyyteen – Panostetaan lapsiin ja nuoriin, osaamiseen ja koulutukseen! ”

SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ

LUNTTILA TYÖ - YRITTÄJYYS - BIOTALOUS

RIITTA MÄKINEN

“Yrittäjämyönteistyys on Keski-Suomen kasvun siemen”

riittamäkinen.fi

- Yrittäjyyskasvatuksen lisääminen - Sivutoimisen yrittäjyyden kehittäminen

Maksaja: Riitta Mäkisen tukiryhmä

- Yrityksen ja työntekijän verorasitusten joustavampi hallinta

Tommi Lunttila

Ilmoituksen maksaja: ehdokas.

YRITTÄJIEN SOSIAALITURVAA TULEE PARANTAA, ALV-VELVOLLISUUDEN ALARAJA NOSTAA 30000 EUROON, TYÖLLISTÄMISEN BYROKRATIAA JA SIVUKULUJA VÄHENNETTÄVÄ

WWW.JANIKOKKO.FI

UUTUUS TARJOUS!

49 € / hlö

MYSTEERI-ILLALLINEN Yhdistelmä taivaallista ruokaa ja jännitystä. Pelaajana saatte Urho Kekkosen teemalla roolit ja kutsun outoon tilaisuuteen. Kysy lisää! Hinta norm. 59 € / hlö, tarjous voimassa 2. - 31.5.

Olen 42-vuotias kahden lapsen isä. Monialayrittäjänä sekä maa- ja metsätaloustuottajana yrittäjyyden kehittäminen on minun intohimoni. Olen toiminut pitkään kunta- ja maakuntatason päätöksenteossa ja valtakunnallisesti järjestö- sekä elinkeinosektorilla. Luottamustoimet Brysselissä EU:n komission tasolla ovat tuoneet laajat verkostot ja osaamista asioiden edistämisestä. Haluan tehdä työtä sen eteen, että Keski-Suomi on entistä parempi paikka elää, yrittää, tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuutta.

LUNTTILA.COM HUIPPUKEIKKOJA PEURUNGASSA! VIIHDEKEVÄT 2019 LA 9.3.

20 €

REINO NORDIN

PE 5.4.

25 €

J. KARJALAINEN

MA 8.4. 10 €

IRINA

LA 27.4. 25 €

TUURE KILPELÄINEN JA KAIHON KARAVAANI

LA 18.5. 22 €

ELLIPS

Muista myös tanssit Villipeurassa! Apollo Barissa karaokeillat ma-la. Järjestämme mielellämme iltaohjelmaa ja viihdettä ryhmille ajankohtiin, joissa sitä ei ole tarjolla.

KEVÄTHULINAT KOKOUSPÄIVÄ PEURUNGASSA UUDET KOKOUSTILAT SOPIVAT 10-20 HENKILÖN RYHMILLE

KOKOUSPÄIVÄ

46 € / hlö

Isommille ryhmille sopivat tilat auditorio ja Peurunka Areena mahdollistavat jopa 600 henkilön seminaarin järjestämisen.

VARAA NYT KOKOUS- JA TYHYPÄIVÄT TOUKOKUUKSI -20 % ALENNUKSELLA!

Kick off, tiimipalaveri, seminaari tai koko yrityksen aktiivinen tyhy- tai kiky-päivä tuo arkiseen tekemiseen piristystä ja intoa.

Sisältää kokoustilan, jäävedet, tulokahvit, lounas Peurankello Tasting ravintolassamme ja iltapäiväkahvit.

PEURUNKA.FI

KEVÄÄN KOKOUS JA TYHYPÄIVÄT VARATAAN NYT!

Koskee uusia varauksia ajalle 2.-31.5. Varaukset 2.4. mennessä.

LÄHELLÄ noin 20 min. Jyväskylästä!

-20 % min. 20 hlöä

KESKISUOMALAINEN • 56

Yrittäjä Hanna Virtanen on nyt Hotelli Pihkurin ainoa omistaja. Virtasen usko matkailubisneksen tulevaisuuteen pohjoisessa Keski-Suomessa ei horju.

Näkyvyyttä keskiselle Suomelle Vaikka Viitasaari ja muu Pohjoinen KeskiSuomi on matkailumarkkinoilla aktiivinen toimija, ajattelee Hotelli Pihkurin yrittäjä Hanna Virtanen isommin. Hänen mielestään turisteille pitää myydä koko keskistä Suomea. teksti ja kuvat PASI RAHIKAINEN

MATKAILU Ajattele isosti! Siihen voisi tiivistää viitasaarelaisen Hotelli Pihkurin yrittäjän Hanna Virtasen vision matkailualan tulevaisuudesta. Hänen ajatuksissaan Viitasaari on turismin kehittämisen näkökulmasta liian pieni, tosin niin on myös Pohjoinen Keski-Suomi ja koko maakunta. – Matkailualan on ajateltava laajasti ja katsottava maakunnan rajojen yli. Jos haluamme lisää turisteja, varsinkin ulkomailta, meidän on markkinoitava koko keskistä Suomea Jyväskylästä pohjoiseen ja Oulusta etelään sekä vaakasuunnassa rajalta rajalle, Virtanen napauttaa. – Tosin liian laajastikaan ei pidä ajatella. Esimerkiksi Turun ja pääkaupunkiseudun kanssa meillä ei ole juurikaan yhteisiä intressejä, hän lisää.

”Olemme ajomatkan päässä neljästä lentokentästä”

Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tarvetta olisi myös alueelliselle näkyvyydelle. Pihkuri on mukana Viitasaaren, Pihtiputaan, Kinnulan ja Kivijärven matkailuyritysten Lomaseutu #365 -kehittämishankkeessa. Kehittämisyhtiö Witas Oy:n hallinnoiman hankkeen kohdealueena on kotimaan lisäksi Baltia. – Osallistuimme helmikuun alussa Tallinnan Tourest 2019 -matkamessuille. Lomaseutuosastollamme oli runsaasti kävijöitä ja odotamme messuilta hyviä tuloksia. Myimme messuilla myös Saunamaakuntaa, Virtanen kertoo.

Kohtaanto-ongelma pullonkaulana Matkailuyrittäjien kasvun pullonkaula on pohjoisessa Keski-Suomessakin tuttu: osaavan työvoiman löytäminen. Väen vähetessä ongelma on vaarassa kärjistyä. Virtasen mukaan alan oppilaitosten säilyttäminen ja opetuksen korkean tason ylläpitäminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää.

Koulutus on lähellä Virtasen sydäntä, sillä hän on ollut kahdeksan vuotta Opetushallituksessa kehittämässä alan tutkintoja muun muassa vastaamaan entistä paremmin yritysten tarpeisiin. – Paluumuuttajien houkuttelu on yksi mahdollisuus. Olemme vuosien saatossa lähettäneet maailmalle monta loistavaa työntekijää ja olemme joskus hommanneet heille kontaktiemme kautta jopa työpaikan. Jossain välissä veri voi alkaa vetää takaisin kotiin, Virtanen uskoo. Pihkuri työllistää yrittäjän lisäksi talvella viitisen työntekijää ja kesällä tuplamäärän.

Yrittäjän usko ei horju

Hotelli Pihkurissa on 24 kahden hengen huonetta, joista avautuu näköala Keiteleelle.

Hanna Virtanen tuli osakkaaksi Hotelli Pihkuriin vuonna 2003. Keväällä 2018 hän osti viimeisen yhtiökumppanin ulos ja on siitä lähtien ollut yrityksen ainoa omistaja. Osakekauppojen lisäksi hän toteutti viime vuonna ison remontin ja investoi uusiin kokoustiloihin. Usko matkailualan tulevaisuuteen on siis kova. – En näe mitään syytä, miksi täällä ei voisi menestyä. Kunhan Nelostie saadaan joskus kuntoon tänne asti ja ylikin, ei saavutettavuudessa ole juurikaan ongelmia. Olemme jo nyt ajomatkan päässä neljästä lentokentästä. Jos yhden toiveen saisi heittää, niin Tikkakoskelle pitäisi saada lisää chartereita.

Pihkuriin remontoitiin uudet kokoustilat viime vuonna.

KESKISUOMALAINEN • 57

Viitasaaren Yrittäjät uudisti toimintansa Hotelli Pihkurin yrittäjä Hanna Virtanen on tämän vuoden alusta ollut Viitasaaren Yrittäjien puheenjohtaja. Toiminnan nainen pisti heti tuulemaan ja laittoi paikallisyhdistyksen käytännöt uuteen uskoon. – Koko paketti meni uusiksi. Aikaisemmin toiminta keskittyi hallituksen työskentelyyn, mutta muilla ei ollut hajuakaan siitä, mitä yrityskentässä tapahtui. Pistimme hallituksen puoliksi eli meitä on nyt puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Aikaisemmin pienellä paikkakunnalla oli vaikeuksia saada hallituksen kokouksista edes lainvoimaisia, Virtanen sanoo.

Kullakin hallituksen jäsenellä on oma vastuualueensa. Kukin jäsen hakee ympärilleen alan yrityksistä oman ryhmän, joka ryhtyy miettimään, kuinka aluejärjestö voi parhaiten jäseniään auttaa. Uudet vastuualueet ovat matkailu, hyvinvointi ja yrittäjän energia, kivijalkakauppa, digitalisaatio, yhteistyö ja kumppanuus sekä rakentaminen ja tekniikka. Lisäksi koko hallitus muodostaa yrittäjien YRVA-ryhmän. – Uudistuksen tavoitteena on saada kaikki yrittäjät mukaan, ei vain aktiivisimmat. Haluamme selvittää, mitkä asiat ovat yrittäjille oikeasti tarpeellisia, Virtanen sanoo. – Uudistus on otettu hyvin vastaan, eikä vastustusta ole ollut. Ilmeisesti muutokselle oli siis tarvetta, hän jatkaa.

Kaupunkiin uusia tapahtumia

Hanna Virtanen aloitti Viitasaaren Yrittäjien puheenjohtajana vuoden 2019 alussa.

Yksi merkki aktiivisuuden lisääntymisestä ovat Viitasaarelle suunnitellut uudet tapahtumat. Tulossa on ainakin outlet-päivä sekä lastenfestivaalit jo tulevana kesänä. – Lastenfestivaali tukee omaa yrittäjyyskasvatuksen ideologiaani. Lapset saavat olla myös mukana esimerkiksi hallituksen kokouksissa. Oma viisivuotias poikani on ollut pöydän alla jo monta kertaa. Uudesta käytännöstä hyötyvät myös vanhemmat, koska ei tarvitse ratkoa lapsenvahtiongelmia kokoukseen pääsemiseksi.

ARNOLDSIN HERKUT NYT VERKKOKAUPASTA tarjoilut.arnolds.fi

Opiskele

Osaam in kilpailuk en yvyksi

YAMK-tutkinto! Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) syventää ammatillista osaamistasi ja asiantuntijuuttasi. Opiskelet käytännönläheisesti ja verkostoidut muiden asiantuntijoiden kanssa. Opinnot voit suorittaa joustavasti työn ohessa.

Hae 20.3.–3.4.2019 klo 15 mennessä • Cyber Security, insinööri (ylempi AMK) • Energialiiketoiminnan johtaminen, insinööri (ylempi AMK) • International Business Management, Master’s Degree • Kliininen asiantuntija, mielenterveys- ja päihdetyö, ylempi AMK, sosiaali- ja terveysala • Logistiikka, insinööri (ylempi AMK) • Matkailu- ja palveluliiketoiminnan johtaminen, restonomi (ylempi AMK) • Monialainen kuntoutus, ylempi AMK, sosiaali- ja terveysala • Musiikkipedagogi, ylempi AMK • Organisaation ja talouden johtaminen, tradenomi (ylempi AMK) • Sosiaali- ja terveysalan johtaminen, ylempi AMK, sosiaali- ja terveysala • Sport Business Management, Master’s Degree • Teknologiaosaamisen johtaminen, insinööri (ylempi AMK) • Terveyden edistäminen, ylempi AMK, sosiaali- ja terveysala • Verkostojohtaminen, ylempi AMK

Lue lisää: jamk.fi/yamk

Nouda kahvilasta tai tilaa kuljetus pienestä lisämaksusta.

e amm Tarjo konaan ko myös rkossa ve via itetta . r o u s oja opint

MAKEAT

SUOLAISET

Hyödynnä makeid en tuotteiden Take Aw ay -edut

JYVÄSKYLÄ Kauppakeskus Seppä arnolds_jyvaskyla

arnoldsﬁ

OSTA 5 SAAT 6, OSTA 9 SAAT 12

Hae kevään yhteishaussa ja aloita opinnot syksyllä 2019. YAMK-tutkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai toimeen, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto.

KESKISUOMALAINEN • 58

Oma harrastus innosti yrittäjäksi Vaajakoskella toimiva Ohjelmatoimisto Itäpuu välittää artisteja sekä huolehtii keikkojen ja tapahtumien valo- ja äänitekniikasta.

Uusi jäsen

teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

UUSI JÄSEN Ohjelmatoimisto Itäpuun juuret vievät vuoden 2015 kesään. Tuolloin jyväskyläläiset Arttu Hiltunen ja hänen nykyinen yhtiökumppaninsa Kosti Pynnönen huomasivat olevansa tilanteessa, jossa he tekivät todella paljon keikkoja. He päättivätkin kokeilla, josko keikoilla – tarkemmin sanottuna duo-keikoilla, joita kaksikko jo soitti ympäri Suomea – ihan eläisi. – Halusimme lähteä kokeilemaan, että kantaako tämä. Vuoden 2015 kesällä sattui olemaan vielä niin onnekas vaihe, että kummankin elämäntilanteet antoivat myöten yrityksen perustamiselle. Haimme starttirahaa, mikä käytännössä mahdollisti koko toiminnan aloittamisen. – Aloimme myydä keikkoja omille bändeillemme, The Eastwoodille ja Eastwood Duolle. Myimme keikkoja myös kavereidemme bändeille, joista tiesimme, että ne pystyvät operoimaan riittävällä tasolla. Näistä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Full Nelsons, Hiltunen kertoo.

Äänitekniikka valtaa bisnestä Itäpuun toiminta alkoi varsin nopeasti laajentua äänitekniikan tuotannon puolelle. Hiltusen ja Pynnösen fokus onkin siirtynyt viime aikoina jopa enemmän tuotantoon kuin keikkojen myyntiin. – Viime kesänä aloimme tehdä pienten festareiden äänitekniikkaa ja tulevana kesänä olisi tarkoitus jatkaa samalla linjalla. Alkuunhan meillä ei edes tämän tyylistä kalustoa ollut käytettävis-

”Myymme keikkoja ympäri Suomea ja samaan aikaan teemme useiden ravintoloiden kanssa tuotantopuolta”, yrittäjä Arttu Hiltunen kertoo. sämme. Varsin pian kävi selväksi, että näinkin kilpaillulta alalta löytyi vielä meille sopiva markkinarako, Hiltunen kertoo. Toiminnan painopiste on siirtynyt keikkamyynnistä tapahtumatuotannon myyntiin. Keikkoja myydään entiseen tapaan, mutta rahaa tulee enemmän ääni- ja valotekniikan toteuttamisesta. Itäpuun asiakaskunta on monipuolinen. Yritys pystyy myymään ohjelmaa ravintoloihin, tapahtumiin ja yksityistilaisuuksiin sekä toteuttamaan tarpeen mukaan myös äänituotannot.

– Myymme keikkoja ympäri Suomea ja samaan aikaan teemme useiden ravintoloiden kanssa tuotantopuolta. Jyväskylässä tuotamme esimerkiksi Revolution- ja Hemingway’s-ravintoloiden keikoille äänentoisto- ja valotekniikan.

Kassan ehdoilla eteenpäin Hiltunen ja Pynnönen eivät ole sijoittaneet yritykseensä senttiäkään lainarahaa. Yrityksen kasvu on tapahtunut maltillisesti toiminnan kehittymisen rinnalla. – Yritys on kasvanut kassan eh-

doilla. Se on tehnyt kasvusta jossain määrin hidasta, kun ennen isompia investointeja on pitänyt ensin kerätä tarvittava rahasumma kasaan. Pari vuotta sitten emme vielä olisi esimerkiksi voineet tehdä festareiden äänentoistoja, koska meiltä puuttui kalusto. – Ainahan meillä on tähtäimessä se seuraava taso, mikä mahdollistaisi taas isompien tapahtumien tuottamisen. Ehkä viiden vuoden päästä meillä on useampia levyttäviä artisteja tallissa ja voimme tuottaa entistä isompia tapahtumia, Hiltunen miettii.

Ohjelmatoimisto Itäpuu Ay • Arttu Hiltunen ja Kosti Pynnönen perustivat yrityksen vuonna 2015 • Myy keikkoja ja tuottaa tapahtumien ääni- ja valotekniikkaa • Yhtiön tallista löytyy bändejä, kuten The Eastwood ja Full Nelsons.

Millennial Board – käänteistä mentorointia KEHITTÄMINEN Millennial Board on suunniteltu suurten yritysten sparrausohjelmaksi. Siinä milleniaalit paneutuvat yhteen yritykseen ja pyrkivät kehittämään sen toimintaa. Keski-Suomessa ollaan ensimmäisten joukossa tuomassa konseptia pk-yritysten käyttöön ryhmäprosessin muodossa. – Testasimme asiaa Digijohtajaksi-hankkeessa vuonna 2018 ja toiminnalle on selvästi tarvetta Keski-Suomessa. Millennial Boardia lähdetään viemään eteenpäin pk-yritysten kanssa Round table -tilaisuuksissa, joilla jokaisella on oma kattoteemansa, KeskiSuomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Hynninen sanoo. – Tulevien tilaisuuksien teemoja ovat muun muassa digitalisaatio, tulevaisuuden johtaminen ja hyvinvointi. Round table -tilaisuuksissa muodostetaan mento-

ripareja. Sparraamista jatketaan yrityskohtaisesti eli yritys saa pari milleniaalia tuekseen ja he voivat jatkaa yhteistyötä haluamallaan tavalla, hän jatkaa.

Visio tulevaisuudesta Millennial Board on tarkoitettu kehityshaluisille yrityksille. Yhtälailla myös milleniaaleilta odotetaan selkeää näkemystä tulevaisuudelta. – Yrityksen pitää haluta mennä eteenpäin. Millennial Board pyrkii ohjaamaan yrityksiä kehityksen polulle kunkin omista lähtökohdista käsin. Tämän vuoksi yrityksen oman tahtotilan on oltava selkeä. Täytyy olla aito halu kuunnella nuorten näkemyksiä ja oppia sitä kautta uutta. Milleniaaleilta taas odotetaan näkemyksellisyyttä sekä aitoa kiinnostusta pk-yritysten haasteita kohtaan, Hynninen selventää.

– Milleniaalit pääsevät lisäksi osaksi kansainvälistä milleniaalien verkostoa, minkä vuoksi he käyvät läpi erillisen rekrytointiprosessin. Mitään koulutusvaatimuksia ei ole. Tärkeintä on näkemyksellisyys ja kyky vuorovaikutukseen.

Vastauksia pyöreästä pöydästä Ensimmäinen Millennial Board Round table -tilaisuus on tiistaina 12.3. ravintola Le Qulkurissa Jyväskylässä. Tilaisuuden teemana on johtaminen. Osallistuvat yritykset pääsevät kuulemaan suoraan milleniaaleilta itseltään, kuinka he toivovat heitä työssään johdettavan ja mitkä asiat kaipaavat muutosta. – Iltapäivän aikana etsitään vastauksia siihen, kuinka nuoria houkutellaan työhön ja kuinka heistä huolehditaan, niin että he viihtyvät ja antavat parhaan mah-

dollisen panoksensa. Mitkä asiat ottavat milleniaaleja päähän ja miten niitä voidaan ehkäistä? Tavoitteena on tiedostaa nämä epäkohdat mahdollisimman laajasti ja käynnistää joukkoliike niiden korjaamiseksi. Vuonna 2019 järjestetään neljä Round table -tilaisuutta. Niistä ensimmäinen järjestetään maaliskuussa päättyvän Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä (ESR) -hankkeen puitteissa, mutta jatkossa tilaisuudet järjestetään Keski-Suomen Yrittäjien konseptin mukaisesti. Millennial Boardin mahdollistavat kumppanit tuovat kiinnostavia sisältöjä mukanaan. Keski-Suomen Yrittäjien kumppaneita ovat muun muassa LähiTapiola Keski-Suomi, JES ry sekä D11Helsinki, joka on myös luonut alkuperäisen Millennial Board -konseptin isoille yrityksille.

Keski-Suomen Yrittäjien tavoitteena on tehdä Millennial Boardista jatkuvaa toimintaa. Yrityksiä tai milleniaaleja ei velvoiteta sitoutumaan vuosikausiksi. Toiveena on, että kumpikin osapuoli hyödyntää konseptia tarpeidensa mukaan. Jotta yhteys yritysten ja milleniaalien välille saadaan syntymään, vaaditaan kuitenkin vähintään kaksi tapaamista. – Millennial Boardiin osallistuu vuodessa kymmeniä milleniaaleja ja kymmeniä yrityksiä. Round table -tilaisuuksien lisäksi mentoriparit voivat tavata niin usein, kuin kokevat tarpeelliseksi. Tällainen toiminta mahdollistaa laajan osallistujaverkoston syntymisen tulevaisuudessa. Verkosto linkittyy myös maakuntamme yrityskummeihin. Näin saamme luotua toiminnalle jatkuvuutta. Teksti: Oskari Villanen

KESKISUOMALAINEN • 59

JOKAINEN SAAVUTUS ALKAA PÄÄTÖKSELLÄ YRITTÄÄ.

yrittajat.fi/tulemukaan

KESKISUOMALAINEN • 60

Keski-Suomen Homekoirapalvelun yrittäjä Mari Laasanen innostui englannin kielestä uudelleen English Language Management -kurssilla.

Ruosteen poistoa ja uuden oppimista Keskisuomalaiset yrittäjät ovat päässeet nyt jo vuoden ajan kehittämään englannin kielen osaamistaan English Language Management -kursseilla. teksti ja kuva OSKARI VILLANEN

KOULUTUS Tämä tarina sai alkunsa alkuvuodesta 2018. KeskiSuomen Yrittäjien toimiston ovikello soi Jyväskylän Lutakossa ja sisään asteli englannin kielen kouluttaja Graham Burns. Burns esitteli toimistolle idean yrittäjille suunnatuista englannin kielen kielikursseista, jotka keskittyisivät yrittäjien osaamisen kehittämiseen heidän oman yritystoimintansa esimerkkien kautta. English Language Management -kurssit käynnistyivät heti samana keväänä. Vuoden 2019 keväällä ovat alkamassa jo kurssit viisi ja kuusi. – Tämän kevään ryhmien jälkeen on viety läpi kaikkiaan kuusi kurssia. Jokaiseen ryhmään mahtuu enimmillään vain 12 yrittäjää, mikä on mielestäni tärkeä rajoitus kahdesta syystä. Ensinnäkin tila, joka meillä on käytössä, olisi liian ahdas isommille ryhmille. Toiseksi uskon, että pie-

”Kun pääsi vauhtiin, oli ilo huomata, miten rohkeus ja osaaminen kasvavat päivä päivältä.”

net ryhmät mahdollistavat tehokkaamman oppimisympäristön kurssilaisille. Pienessä ryhmässä jokaiselle oppilaalle kertyy enemmän puheaikaa eli aikaa, jolloin he itse käyttävät opeteltavaa kieltä, mikä taas kehittää sanavarastoa ja itseluottamusta käyttää vierasta kieltä, Burns kertoo.

Kehitystä keskustelemalla Burnsin opetusmetodit sisältävät paljon keskusteluja joko pienryhmissä tai suoraan oppilaan kanssa kahden kesken. Toisinaan ongelmaksi kuitenkin muodostuu, kuinka saada oppilaat ylipäätään puhumaan. – Usein oppilaiden itseluottamus omien englannin kielen taitojen suhteen on varsin matala. Jokaisella oppilaalla on totta kai myös omat lähtötasonsa ja tavoitteensa, mutta käytämme lähes aina kurssien alussa muutaman oppitunnin sellaisten harjoitteiden parissa, joiden tarkoitus on kehittää oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä, Burns kertoo. – Kun luottamus on saatu kohoamaan, pääsemme kehittämään varsinaisesti heidän taitojaan. Olen myös huomannut, että mahdollisesti lähitulevaisuudessa olisi hyvä perustaa myös yksi ryhmä,

joka keskittyisi aivan englannin kielen perusteisiin. Osaamisessaan pidemmällä olevat opiskelijat jatkaisivat omissa ryhmissään.

Kurssilaisten oppimistarpeet keskiössä English Language Management -kurssit ovat houkutelleet keskisuomalaisia yrittäjiä hyvin erilaisista taustoista. Kursseille on osallistunut päivittäin työssään englantia puhuvia henkilöitä, sekä henkilöitä, joilla on edellisestä englannin kielen käyttökerrasta jo useampia vuosia. Keski-Suomen Homekoirapalvelun Mari Laasanen lukeutuu jälkimmäiseen ryhmään. – Olihan se oma osaaminen erittäin ruosteessa, Laasanen myöntää. Edellisen kerran Laasanen oli opiskellut englantia ammattiopinnoissa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. – Edellisestä kerrastakin, kun englantia olen viimeksi puhunut, oli jo useampia vuosia. Olen aina ymmärtänyt englantia varsin hyvin, mutta kurssin alussa huomasi, miten sitä oli kuin kala kuivalla maalla, kun piti itse alkaa puhua, hän kertoo. Laasaselle osallistava opetusmetodi toimi erinomaisesti. Op-

pilaat pääsivät itse vaikuttamaan oppituntien sisältöihin, ja myös Burnsin oma englanti saa kiitosta. – Oli hienoa, että pääsimme yhdessä vaikuttamaan siihen, millaisia aiheita oppitunneilla käsitellään. Meillä jokaisella oli omat selkeät ongelmakohtamme englannin kielessä, joihin halusimme kehitystä. Erään oppitunnin yhteydessä pääsin suoraan kyselemään oman työni ammattisanastosta, joka itsellä on ollut hieman hukassa. – Yksi merkittävä oppimiseen vaikuttanut tekijä oli myös se, että Burns puhuu itse niin uskomattoman selvää englantia. Sitä on ilo kuunnella, eikä tarvitse hetkeäkään miettiä, mitä hän sanoo, mikäli vain tuntee sanat, joita hän käyttää. Nämä tekijät yhdessä mahdollistivat itselläni selkeän harppauksen eteenpäin englannin kielen käytössä, Laasanen kehuu.

Aloittelijoille ja edistyneimmille Tulevaisuudessa English Language Management -kurssit keskittyvät entistä enemmän eri tasoisten oppilaiden tarpeisiin. Sekä Burns että Laasanen kokevat, että on tärkeää saada rää-

tälöityä yrittäjille heidän osaamistaan vastaavia kurssikokonaisuuksia. – Tänä keväänä alkavat kurssit menevät vielä pitkälti samalla kaavalla kuin aiemmatkin, mutta tulevaisuudessa järjestämme sekä vaativampia että enemmän perusteisiin keskittyviä kursseja. – Olen myös suunnitellut kiinnostuneiden oppilaiden kanssa Isoon-Britanniaan suuntautuvaa intensiiviviikkoa, jonka aikana osallistujat pääsisivät käyttämään englantia kaikenlaisissa ympäristöissä kouluista ja yliopistoista aina pubeihin ja ravintoloihin, Burns kertoo. Mari Laasanen sanoo, että kurssit olivat erittäin antoisia kokonaisuuksia ja hän jatkaisi mielellään opintoja, mikäli aika vain riittää. – Minua jännitti aluksi todella paljon puhua oppitunneilla. Kun pääsi vauhtiin, oli ilo huomata, miten rohkeus ja osaaminen kasvavat päivä päivältä. Kurssin aikana tajusin, että oikeasti pärjään tällä kielellä käytävissä keskusteluissa. – Suosittelen lämpimästi kaikille, vaikka se oma osaaminen voikin aluksi tuntua riittämättömältä. Tuolla sitä oppii ja kehittyy, Laasanen päättää.

KESKISUOMALAINEN • 61

Tavoita Keski-Suomesta yrityspäättäjät, yritykset ja 221 000 lukijaa. Varaa nyt mainontaa Keski-Suomen parhaasta B2B-mediasta ja kasvata myyntiäsi. Keski-Suomen Yrittäjäsanomat jaetaan Keskisuomalaisen liitteenä neljä kertaa vuodessa, lisäksi lehti toimitetaan suorajakeluna 4200 yritykseen.

Ilmestymispäivät 2019 ke 8.5. ti 17.9. ti 19.11.

Yrittäjäsanomat julkaistaan myös digitaalisena näköislehtenä, jota yrittäjät jakaa omassa verkostossa ja Keskisuomalainen ksml.fi-sivustolla.

Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous! 014 622 001 myynti.keskisuomenmedia@media.fi

Sanomalehti Keskisuomalainen tavoittaa päivittäin paperisena ja verkossa yhteensä 221 000 lukijaa. (Lähde: KMT AL 2018, TNS Gallup Oy.)

MAALAISJÄRKEÄ JA YRITYSOSAAMISTA PÄÄTÖKSENTEKOON! Hallitusammattilainen, kolmenkymmenen vuoden yrittäjäkokemuksella. Ympäristöystävällistä rakentamista, CLT-levytehtaan hallituksen puheenjohtaja. Kunnanvaltuutettu, Keski-Suomen maakuntavaltuutettu. Lue Akin yrittäjätarina www.virtaniemi.com.

AKI VIRTANIEMI www.virtaniemi.com

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

Jyväskylän liikuntapalveluilta sarjatuotteet ja kertaliput henkilöstösi liikuttamiseen – soita tai laita sähköpostia niin kerromme lisää!

Palveluja saatavissa Vesiliikuntakeskus AaltoAlvariin, Vaajakosken uimahalli Wellamoon, sekä Monitoimitalon ja Graniitin kuntosaleille. Lisätietoja: vastaava kassanhoitaja Kirsi Vauranto, p. 050 310 0173, kirsi.vauranto@jkl.fi AaltoAlvari Pitkäkatu 2 40700 Jyväskylä p. 014 266 4296 www.jyvaskyla.fi/aaltoalvari

Wellamo Savonmäentie 7 40800 Vaajakoski p. 014 266 4331 www.jyvaskyla.fi/wellamo

Monitoimitalo Kuntoportti 3 40700 Jyväskylä p. 014 266 4310

Kuokkalan Graniitti Pohjanlahdentie 12 40520 Jyväskylä p. 014 266 4324

Ilmoituksen maksaja: Ehdokas itse.

Hei mainostaja!

VALITSE

KESKISUOMALAINEN • 62

Yrityskummina innostuksesta Vapaaehtoiset yrityskummit ovat kokeneita yrittäjiä, jotka auttavat ja sparraavat toisia yrittäjiä liiketoimintaan liittyvissä haasteissa. Apteekkari Leena Karikoski on huomannut, että yrittäjien haasteet ovat samankaltaisia. teksti ja kuvat OSKARI VILLANEN

YRITYSKUMMIT Yrityskummiksi päädytään erilaisia reittejä. Usein taustalla on kuitenkin halu auttaa kanssayrittäjiä tilanteissa, joissa itsekin on mahdollisesti jo aiemmin ollut. Vaajakosken apteekin yrittäjä ja apteekkari Leena Karikoski innostui yrityskummitoiminnasta Jyvässeudun Yrittäjien aamukahvitilaisuudessa. – Satuin olemaan tilaisuudessa, jossa tuolloin yrityskummien toimintaa koordinoinut Maarit Viljakainen oli kertomassa yrityskummitoiminnasta. Toiminta vaikutti juuri sellaiselta, josta uskoin, että itselläni voisi olla siihen annettavaa. Niin päädyin hakemaan mukaan, Karikoski kertoo. Karikosken mukaan ihmiset unohtavat toisinaan, että apteekkaritkin ovat yrittäjiä - vaikka apteekkialalla sitä yrittämistä todella vaaditaan. – Ajattelin, että yrityskummitoiminnan kautta pääsen myös itse oppimaan lisää yrittäjyydestä ja näkemään, millaista se on muilla aloilla. Kaiken kaikkiaan olen ollut mukana noin viidessätoista yrityskummitapauksessa näiden muutaman vuoden aikana, Karikoski kertoo.

kinta, markkinointi, henkilöstöhallinto ja erilaiset yrityksen elinkaareen liittyvät muutokset. – Yrityskummitoiminnan myötä olen huomannut, että yrittäjä ei ole haasteellisessa tilanteessa yksin, vaikka juuri sillä hetkellä niin tuntuisi. Meillä yrittäjillä suhtautuminen haasteisiin voi olla sellainen, että usein yritetään vain puskea ja puskea eteenpäin ilman että pyydetään apua, Karikoski sanoo. – Tämä jatkuu monesti hieman liian pitkään. Kun apua lopulta ymmärretään pyytää ja hakea, tilanne voi näyttäytyä yrittäjälle

varsin epätoivoisena. Varsin pian keskustelun ja tilanteen puimisen jälkeen usein onneksi huomataan, että ei se tilanne aivan niin epätoivoinen ollutkaan.

Yrityskummeille riittää kysyntää Yrityskummien tarjoamalle tuelle riittää ottajia myös tulevaisuudessa. Aiemmin yrityskummeja oli jokaista kummitettavaa kohden jopa kolme, mutta nykyään kummeja on ollut yleensä kaksi per kummitettava. – Yrityskummeja on tällä hetkellä itse asiassa enemmän kuin kol-

Samassa veneessä alasta riippumatta Yrittäjyyden haasteet ovat varsin universaaleja. Alasta riippumatta yrittäjät käsittelevät samoja teemoja, joita ovat asiakkaiden han-

”Usein suuret muutokset yrityksessä ovat tilanteita, joissa yrityskummi voi olla avuksi”, kertoo yrityskummina toimiva Leena Karikoski.

me vuotta sitten. Toiminta on yrityskummeille puhtaasti vapaaehtoista. Me emme saa yrityskummitoiminnasta korvausta. On kuitenkin palkitsevaa lukea lehdestä, että yrittäjällä, jota on ollut aiemmassa vaiheessa sparraamassa ja auttamassa yrityskummina, menee hyvin. Tietenkään näistä tapauksista ei voi puhua, koska vaitiolovelvollisuus sitoo meitä. Mutta itse saa tietenkin iloita, Karikoski kertoo.

Millaisia ominaisuuksia yrityskummilla on oltava? Yrityskummille ei ole olemassa mitään tiettyä muottia, johon pitää sopia. Tärkeimmät ominaisuudet yrityskummille ovat kuitenkin innokkuus, aika ja halu kuunnella. – Itse olen aina ollut kova puhumaan. Aluksi oli haastavaa malttaa kuunnella kummitettavaa, kun tämä kertoo omaa tarinaansa ja omasta tilanteestaan. Tekisi aina mieli tarttua heti ensimmäiseen asiaan, kun alkaa tuntua, että itsellä voisi olla siihen jotain annettavaa. Karikosken mukaan on tärkeää päästä sisään kummitettavan tilanteeseen, jotta pystyy tätä kunnolla auttamaan. Yrityskummeilta vaaditaan myös hieman aikaa. – Ei voi ottaa sellaista riskiä, että oma yritystoiminta kärsii, jos on muutaman tunnin silloin tällöin pois työpaikalta. Meillä on niin upea porukka täällä Vaaja-

kosken apteekissa töissä, että pystyn silloin tällöin irtoamaan muihin tehtäviin. Olen siinä suhteessa onnellisessa asemassa, Karikoski kehuu. Yrityskummia voi hyödyntää monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. On kuitenkin tietyt raamit, joiden puitteissa yrityskummia kannatta hakea ja jolloin yrityskummista on eniten hyötyä yrittäjälle. – Itse koen, että yrityskummit voivat auttaa parhaiten sellaisia yrittäjiä, joilla on jo jonkin verran kokemusta yrittäjyydestä. Yrityskummi voi luonnollisesti neuvoa myös yrittäjyyden alkutaipaleella, mutta siihen tilanteeseen on olemassa myös päteviä yritysneuvojia, Karikoski sanoo. Hänen mukaansa yrittäjä saa yrityskummista eniten irti, kun on jonkin aikaa ollut tekemisissä yrittäjyyden kanssa ja pääpiirteissään tietää, millaista on olla yrittäjä. Usein myös isot muutokset yritykselle ovat vaiheita, joissa yrityskummi voi olla avuksi. – Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen voi olla tällainen tilanne. Toinen ääripää on yrittäjän ajautuminen niin syvälle ongelmiin, että yrityskummitkaan eivät voi enää olla avuksi. – Tämänkin vuoksi kannattaa hakea tukea esimerkiksi yrityskummeista ennemmin hyvissä ajoin kuin liian myöhään, Karikoski linjaa.

KESKISUOMALAINEN • 63

PK-YRITYSBAROMETRI

T u l e v i a ta pa h t u m i a

MAALISKUU

Keski-Suomi, kevät 2019

28.3.

Hankintaseminaari, Agora, auditorio 2, Jyväskylä

7.3.

Digijohtajaksi!: Digitaalisten riskien hallinta, Keulink Oy, Keuruu

Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Saldoluku (%) Keski-Suomi, n=246

5 7

Eteläinen Keski-Suomi, n=53 Jyväskylän seutu, n=137

11.4.

12.3.

24.4.

14.3.

TOUKOKUU

Millennial Board – Round Table, Le Qulkuri, Jyväskylä

Pohjoinen Keski-Suomi, n=56

11 0

7.3.

Digijohtajaksi!: Yrittäjäenergiaa -seminaari, Grazy Town, Jyväskylä

KOKO MAA, n=4 556

Kasva Suomi -kiertue Keski-Suomessa

15.3.

Työbileet, Survo-Korpela, Jyväskylä

Henkilökunnan määrä Saldoluku (%) Keski-Suomi, n=244

26.3.

DOERS: Kasvuverkostot, kenen kanssa kasvuun, paikka ilmoitetaan myöhemmin

Jyväskylän seutu, n=136

Pohjoinen Keski-Suomi, n=55

Kevätkokous, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

15.–16.5. Kunnallisjohdon

seminaari 2019, Holiday Club Saimaa

24.–25.5. Get Together 2019,

Hotelli Yöpuu, Jyväskylä

Eteläinen Keski-Suomi, n=53

Myynti-iltamat, Jyväskylä, paikka ilmoitetaan myöhemmin

15.–16.3. Vaikuttaja 2 -koulutus,

KOKO MAA, n=4 474

HUHTIKUU

Huvivaltio PowerPark

KESÄKUU

8.–9.6.

Yrittäjäristeily, Silja Europa

-1 -5

Kalenteri päivittyy osoitteessa yrittajat.fi/keskisuomi. Tapahtumien sisällöistä ja ilmoittautumisesta lisää myös kotisivuillamme tai kysy lisää KSY:n toimistolta p. 010 425 9200.

Liikevaihto Saldoluku (%) 26

KOKO MAA, n=4 507 22

Keski-Suomi, n=241 Eteläinen Keski-Suomi, n=51

Jyväskylän seutu, n=135

Keski–Suomen Yrittäjät ry:n henkilökunta

23 26

Pohjoinen Keski-Suomi, n=55 0

Yrityksen kannattavuus Saldoluku (%) KOKO MAA, n=4 467

Keski-Suomi, n=244

Eteläinen Keski-Suomi, n=53

Sanna–Mari Hynninen Toimitusjohtaja 050 563 7780

Sari Laitinen Koordinaattori 040 538 4602

Oskari Villanen Tiedottaja 050 522 1569

Veli Puttonen Keski–Suomen hankinta–asiamies 0500 646 793

Jyväskylän seutu, n=136 13

Pohjoinen Keski-Suomi, n=55 0

Investointiodotukset Saldoluku (%) -3

KOKO MAA, n=4 454 -10

Keski-Suomi, n=240

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

-20

Eteläinen Keski-Suomi, n=53

-9

Jyväskylän seutu, n=134

-3

Pohjoinen Keski-Suomi, n=53 -25

-20

-15

-10

-5

Pk-yritysten kasvuhakuisuus Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä (%) KOKO MAA, n=4 546

facebook.com/ keskisuomenyrittajat

Eteläinen Keski-Suomi, n=53

Jyväskylän seutu, n=135

Pohjoinen Keski-Suomi, n=55

41 32

Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2019. Seuturaportti, Keski-Suomi. Barometri löytyy verkosta osoitteesta www.yrittajat.fi/tutkimukset.

instagram.com/ keskisuomenyrittajat

yrittajat.fi/ keskisuomi

ksymppis.fi

ISSN 2342–1533 (painettu), ISSN 2342–1541 (verkkojulkaisu) Kustantaja Keski–Suomen Yrittäjät, Lutakonaukio 7, (Innova 2), 40100 Jyväskylä, p. 010 425 9200. Toimitus Sanna–Mari Hynninen, päätoimittaja • Oskari Villanen, tiedottaja, sähköpostit etunimi.sukunimi@yrittajat.fi Toimitussihteerit Viestintä–Paprico Oy, Pasi Rahikainen ja Timo Sillanpää, etunimi.sukunimi.@paprico.fi. Ilmoitusmyynti Keski–Suomen Yrittäjät, p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi Ilmoitusmyynti/KSML Timo Vilpponen, p. 040 551 9240, timo.vilpponen@keskisuomalainen.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 010 425 9200, ksy@yrittajat.fi, kirsi.veijonen@yrittajat.fi Paino Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2019. Jakelu Keskisuomalaisen tilaajille sekä osoitteellisena Keski–Suomen yrityksiin 4 200 kpl. Ilmestyminen Seuraava lehti ilmestyy 8.5., aineistot viimeistään 24.4.

Keski-Suomi, n=243

@KSyrittajat

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli– tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KESKISUOMALAINEN • 64

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt puhelimeen 100M datanopeuden 50M hinnalla tai tietokoneeseen 200M datanopeuden 100M hinnalla. Katso kaikki edut elisa.fi/yedut

Hyödynnä jäsenetusi soittamalla Elisan Yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 04411 tai varaa aika yrittäjäpalveluun elisa.fi/ajanvaraus.

Elisa Yrityspiste, Forum, Vapaudenkatu 49–51, Jyväskylä Jussi Laurila, 050 500 5527 ext-jussi.laurila@elisa.fi

Elisa Yrityspiste, Gigantti, Ahjokatu 1, Jyväskylä Ville Aalto, 050 331 0853 ext-ville.aalto@elisa.fi