Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Tehemä yhessä

Tehemä yhessä – havaintoja ja kenttävetoja Lapin tulvatilanteesta keväältä 2020

Lapissa koettiin tänä keväänä poikkeuksellisen suuret tulvat. Alkukeväästä saadut asiantuntijoiden arviot maalasivat tilannetta, jossa tulvan ennustettiin nousevan ”kerran 50 vuoteen” tasolle. Tässä artikkelissa nostamme esiin muutamia, mielestämme keskeisiä havaintoja ja kenttäkokemuksia kevään tulvatilanteesta.

Varautumisvaihe

Tulviin varautuminen aloitettiin helmi–maaliskuun aikana, kun saatiin ensimmäiset arviot tilanteesta. Varautuminen ja käytännön toimenpiteet toteutettiin aiemmin tehtyjen suunnitelmien (alueellinen + paikalliset) mukaisesti. Tulvatorjuntaviranomaiset koordinoivat varautumisvaihetta ja käytännön toimia.

Käytännön varautumistoimet käsittivät esimerkiksi kohteiden suojaustason parantamista, erikoiskaluston hankkimista (muun muassa suursäkityslaite), operatiivisen vaiheen yhteistoiminnan ja suunnitelmien tarkistamista ja sopimista.

Vuonna 2019 pidetyn valmiusharjoituksen opit ja käytännön menettelyt pääsivät todelliseen kenttätestiin. Varautumisvaiheen alueellinen viranomaisyhteistyö, koordinaatio ja toimien yhteensovittaminen toteutettiin Lapin alueellisen valmiustoimikunnan sekä sen sihteeristön kautta. Pelastustoimen osalta sovittiin jo varautumisvaiheessa koko pelastustoimen ketjun yhteistoiminnasta. Ketjuun kuuluivat sisäministeriön pelastusosasto, Lapin aluehallintovirasto (myöh. LAAVI) ja Lapin pelastuslaitos.

Tulvatilanteessa LAAVI perusti tilannekeskuksen (myöh. LAAVI TIKE), joka perustehtävänsä mukaisesti tuki Lapin pelastuslaitosta sekä avusti sisäministeriön pelastusosastoa tilanteessa. LAAVI toteutti pelastuslaitoksen tekemät tukipyynnöt muun muassa valmistautumalla Host Nation Support (HNS) -toimintoihin ja muun ulkopuolisen avun koordinointiin. Tilanteeseen otettiin mukaan neljä asiantuntijaa Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan rosterista. 28 koulutettua KV-asiantuntijaa ilmoitti olevansa käytettävissä asiantuntijoina tilanteeseen. LAAVI toteutti sovitusti asiantuntijoiden mukaan vedon. Lisäksi LAAVI TIKE tuotti kerran vuorokaudessa Lapin koko aluetta koskevan tilannekatsauksen sekä arvion tilanteen kehittymisestä eri toimijoiden käyttöön.

Operatiivinen vaihe alkaa

Lapin pelastuslaitos otti tulvantorjunnan johtovastuun tulvan ylitettyä arvioidun vahinkorajan. Valmiiden suunnitelmien pohjalta perustettiin pelastusjohtajan vetämä johtoryhmä, joka kerran vuorokaudessa kävi läpi tilanteen ja koordinoi sekä teki tarvittavat päätökset yhteistyön ja muun muassa Kemijoen juoksutusten osalta. Johtoryhmän kokoonpanoon kuuluivat tulva-alueen viranomaiset ja vastuuroolissa olevat vapaaehtoistoimijat sekä tulvatilanteen alla olevat kunnat. Johtoryhmän kokoonpano määriteltiin jo alussa dynaamiseksi eli mukaan otettiin johtoryhmätyön edetessä sellaisia kuntia, joissa jouduttiin riskirajalle. Vaikka vastuu tulvantorjunnasta oli pelastuslaitoksella, johtoryhmätyöskentely toi yhteistä näkemystä tarvittaviin toimiin ja toisaalta ylläpiti yhteistä tilannetietoisuutta.

Johtovastuun ottamisen yhteydessä ajettiin ylös myös pelastuslaitoksen johtokeskus, joka johti tulvanaikaista operatiivista toimintaa sekä viestintää ja logistiikkaa. Lapin pelastuslaitoksen tilannekuskuksista molemmat miehitettiin siten että Rovaniemi vastasi tulvatilanteesta Kemin hoitaessa muut tehtävät.

Järjestely toimi hyvin ja keskitti tulvahallinnan yhteen paikkaan. Paikallisesti tilannetta hoidettiin päällystötasoisten tulvatilannepaikan johtajien toimesta.

Johtamisjärjestelyjen lisäksi keskityttiin resursoinnin varmistamiseen nostamalla ammattihenkilöstön vuorovahvuuksia ja sopimuspalokuntien toimintavalmiutta. Varautumistoimena annettiin myös hälytys Arktiselle pelastusjoukkueelle, joka saavutti toimintavalmiuden Rovaniemellä juuri ennakoidun tulvahuipun aikaan. Kalusto- ja henkilöstöresurssien etupainotteinen varaa

minen ja logistiikan suunnittelu olisi mahdollistanut resurssien siirtämisen kriittisiin paikkoihin lyhyellä aikaikkunalla.

Lopulta ennakollisen varautumisen, suosiollisen sään ja hiukan ennakoitua pienemmän lumimäärän ansiosta massiivisilta vahingoilta vältyttiin noin 10–15 senttimetrin marginaalilla. Johtamisjärjestelmä ja resursointi kyettiin ajamaan alas noin viiden vuorokauden kuluttua johtovastuun ottamisesta. Vaikka nyansseista löytyi runsaasti kehitettävää, isossa kuvassa palaute johtovastuun aikaisista suoritteista oli erittäin hyvää.

Yhteistoiminta

Lapin pelastuslaitoksen ja LAAVI:n välinen työnjako toimi saumattomasti etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti. LAAVI TIKE:n tuottama tilannekuva täydentyi kaksi kertaa vuorokaudessa Rovaniemen tilannekeskuksen tuottamalla tiedolla ja jaettiin LAAVI TIKE:n toimesta kuntiin, viranomaisille ja ministeriöihin. Pelastuslaitoksen johtokeskuksen ja aluehallintoviraston tilannekeskuksen välillä pidettiin joka ilta noin tunnin mittainen yhteiskatsaus tilanteesta. Pelastuslaitoksen näkökulmasta tulvaprosessi osoitti, että LAAVI:n valvovan roolin lisäksi vähintään yhtä tärkeä on sen tukeva rooli, joka ainakin Lapissa toimii hyvin.

Yhteistoiminta muiden toimijoiden välillä oli sujuvaa. Toisaalta tilanne, jossa paikallinen aluehallintovirasto pystyttää oman operatiivisen tilannekeskuksen, oli varmasti uusi kaikille toimijoille. Vastaavia vetoja ei ole aiemmin nähty muualla Suomessa. LAAVI TIKE:n rooli oli koko tilanteen ajan johtovastuussa olevan pelastuslaitoksen tukeminen sekä SM:n pelastusosaston avustaminen eri tavoilla.

KV-asiantuntijoiden tuki

Pelastusopiston siviilivalmiusyksikön koordinoiman Suomen kansainvälisen pelastustoimen asiantuntijarosterin käyttö Suomen rajojen sisäpuolella oli poikkeuksellista. Rosteriin kuuluu muun muassa rauniopelastuksen ja teknisen avun (TAST) osaajia. Rosterille annetun valmiuskyselyn jälkeen asiantuntijat olivat Rovaniemellä alle vuorokaudessa LAAVI:n vahvistamasta lähtökäskystä. Kaksi TAST-koulutettua henkilöä toimi viikon ajan Lapin aluehallintoviraston tiloissa LAAVI TIKE:n päivystäjinä 12-tunnin päivävuoroissa. Alkuvaiheessa olennaista oli ottaa käyttöön asianmukaiset viesti- ja tilannekuvajärjestelmät aluepelastuslaitoksen, muiden aluehallintovirastojen, sisäministeriön sekä muiden toimijoiden kesken. Myös fyysisen tilannekeskustilan rakentaminen kuului TAST-henkilöstön ensimmäisiin tehtäviin. Tämän jälkeen työskentely oli tilannekuvan seuraamista, raporttien tuottamista sekä COPERNICUSjärjestelmän aktivointi ja sen tuottaman kuvamateriaalin läpikäyminen ja analysointi. LAAVI TIKE:ssä Desk Officereina toimineiden kahden TAST-henkilön lisäksi yksi henkilö tuki suoraan Lapin pelastuslaitoksen viestintää ja toinen henkilö toimi suoraan Lapin pelastusjohtajan esikunnassa.

Copernicus-satelliitilla ympäri Lappia

Lapin tulviin liittyneenä erikoisuutena pelastustoimi aktivoi ensimmäisen kerran Euroopan Unionin yhteisen COPERNICUS-satelliittijärjestelmän tulvien kartoittamiseen. Aktivointipyyntö tehtiin sisäministeriön päivystäjän kautta ja läheisessä yhteistyössä sisäministeriön asiantuntijan kanssa. Pyydettyjen kuvausalueiden määrittely ja analyysitasojen määritykset tehtiin LAAVI TIKE:n toimesta. Ensimmäiset kuvat tulva-alueilta saatiin vuorokauden sisällä. Satelliittikuvat mahdollistivat ilmaaluksista otettuja kuvia laajemman tilannekuvan luomisen ja hahmottamisen. Tulevaisuuden suhteen on hyvä pitää mielessä, että COPERNICUS-järjestelmän kuvamateriaalia on mahdollista tilata myös muista onnettomuustyypeistä kuten laajoista metsäpaloista.

Yksittäisen Desk Officerin näkökulmasta Lapin kevättulvien myötä tapahtunut aktivointi oli mielenkiintoinen missio monellakin tapaa. Ensinnäkin kansainvälisen pelastustoimen harjoituksissa lähtökohta on pääsääntöisesti ollut toimiminen ulkomailla ja osana monikansallista tiimiä. Nyt aktivointi tapahtui kotimaahan. Toisaalta oman mielenkiinnon tilanteeseen loi myös kansainväliseen toimintaan painottuneen KV-rosterin aktivointi kotimaahan. Ajatus rosterin kansallisesta käytöstä on verrattain uusi ja aktivointeja ei ennen Lapin tulvia ole varsinaisesti ollut. Ehkäpä saatujen kokemusten myötä KV-rosterin kansallinen käyttö voisi jatkossa lisääntyä vastaavanlaisissa laajoissa ja pitkäkestoisissa tilanteissa.

Lessons learned

Lapin tulvatilanteessa toteutettu toimintamalli toimi mielestämme hyvin. Yhteistyö SM:n pelastusosaston, VNTIKE:n (Valtioneuvoston tilannekeskus) ja tulvaviranomaisten kanssa oli sujuvaa. Tilanteessa toteutettiin ja käytettiin ainakin meille uusia suorituskykyjä, kuten KV-asiantuntijoita kotimaan tilanteessa ja satelliittikuvantamista. Molemmat toimintamallit on päätetty vakioida. Syksyn aikana laadimme näistä päivitetyt suunnitelmat ja viritämme toimintaamme yhä paremmaksi.

Laajemmassa mittakaavassa Lapin tulvatilanteen hoitaminen antoi myös testialustan KV-pelastustoimen asiantuntijuuden käyttöön kotimaassa. Toivottavasti saadut positiiviset kokemukset kannustavat jatkossa vastaavissa tilanteissa tämän resurssin aktivointiin myös muilla alueilla.

Kevättä 2021 odotellessa…

Kirjoittajat:

Joni Henttu

johtaja, Lapin aluehallintovirasto

Markus Aarto

pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos

Juha Alander,

Civprot-asiantuntija/valmiuskoordinaattori, Kanta-Hämeen pelastuslaitos