5 minute read
Yhdessä vahvempia: Meillä kaikilla on vastuu
Tasa-arvo, monimuotoisuus, inkluusio, intersektionaalisuus… Yhdenvertaisuus on asia, josta menee helposti pää pyörälle. Aihepiirissä tehdäänkin usein oikovia yksinkertaistuksia ja olettamuksia, joiden takia keskustelu karkaa nopeasti väärille urille. Kun pelastustoimessa mainitaan yhdenvertaisuus, kääntyy monen ajatus pelastajan kuntotesteihin ja poteroihin kaivaudutaan jo ennen kuin lauseessa on päästy alkusanoja pidemmälle.
Meillä kaikilla on vastuu
Käsittelen tässä tekstissä aihepiirin keskeisiä sisältöjä ja pyrin siten saattamaan keskustelua edellä kuvailemaani tilannetta pidemmälle. ”Monimuotoisuus on sitä, että tulet kutsutuksi juhliin. Inkluusio on sitä, että sinua pyydetään juhlissa tanssiin”, on osuva kuvaus siitä, miten pelkät yksinkertaistukset eivät itsessään ratko yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon haasteita.
Organisaatio voi olla monimuotoinen, vaikkei se välttämättä ole inklusiivinen. ITalalla ongelmaa kuvataan siten, että vaikka sukupuolijakauma olisi organisaatiossa hyvä, tyypillisesti kaikki naiset työskentelevät HR-osastolla. ”Kyllähän sä tiedät Mikko, että mä olen aina ollut palokunnassa tämmönen outolintu”, sanoi kollega minulle jokin aika sitten. Tämä lausahdus sai minut ajattelemaan, miten helposti pelastustoimessa leimautuukaan outolinnuksi. Ajattelin, että taidan itsekin kuulua tähän lintulajiin, kun asiaa jäin miettimään. ”Palokunnassa kannattaa kyl olla harmaata massaa”, on toisen kollegan toteamus, joka on jäänyt mieleeni.
Ihmisiä syrjitään monesta eri syystä, valitettavasti.
Käsitys siitä, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo olisivat yhtä kuin sukupuolijakauma, seksuaalinen suuntautuminen tai etnisyys, on hyvin rajallinen, ja se kaventaa aiheesta käytävää keskustelua.
Hallituksen politiikassakin herätti taannoin ihmetystä sana intersektionaalisuus, joka tätä seikkaa pyrkii kuvaamaan. On tärkeää ymmärtää, että yksi ihminen voi kuulua moneen vähemmistöön ja altis
tua pahimmillaan syrjinnälle useammasta syystä. Intersektionaalisuus käsitteenä kuvaa sitä, miten ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen ohella monet muutkin erot, kuten yhteiskuntaluokka, ikä, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen (THL.fi).
Jotta syrjinnän muotoja voidaan ymmärtää ja niihin voidaan puuttua, on
kuunneltava syrjinnälle altistuvia. Tämä valkeni itselleni omien kokemusteni kautta. Minulla oli hyvin huono käsitys liikuntarajoitteisten tilanteesta ennen kuin jouduin leikkauksen takia kulkemaan kaupungilla kävelykepeillä. Vasta koettuani kaupungin esteellisyyden, ymmärsin miten en pysty ilman kokemusta hahmottamaan syrjinnän eri muotoja. Vielä pysäyttävämpiä ovat olleet tilanteet, joissa kaupungin yöelämässä ohikulkija on ollut valmis lyömään turpaan vain siitä oletuksesta, että olen homo. Nämä ovat minulle pilkahduksia siitä, mitä muut joutuvat kokemaan koko elämänsä ajan, ja lyhyet kokemukseni ovat rajautuneet ainoastaan liikuntaesteisiin ja seksuaalivähemmistöihin. Kuten muussakin turvallisuudessa, kokemus vaarasta muuttaa käsitystämme riskin vakavuudesta ja todennäköisyydestä.
Aktiivisten syrjintään vaikuttavien toimien ohella on mielestäni yhtä tärkeää puuttua passiivisuuteen. Sillä, millä sanoin käymme keskustelua, millä nimityksillä puhumme vähemmistöistä, muokkaamme toimialan kulttuuria. Suhtautumalla välinpitämättömästi syrjivään puheeseen annamme syrjinnälle elintilaa. Passiivisuus on tästä syystä erittäin vahingollista, ja sillä on huomattava vaikutus toimialan kehittymiseen inklusiiviseksi ja monimuotoiseksi. Meillä kaikilla on vastuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa.
Sillä, että toimitaan inklusiivisesti, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kehittäen, ei tarkoiteta sitä, että enemmistöihin kuuluvat ovat huonoja ammattilaisia tai heissä on jotain vikaa, mitä vähemmistöjen edustajissa ei ole. Monimuotoisuutta ja inkluusiota lisäämällä pystytään tutkitusti kehittämään työyhteisöjen suorituskykyä. Me olemme nyt hyviä, mutta yhdessä voisimme olla parempia.
Nähdäkseni pelastustoimi on tilanteessa, jossa erilaisuutta siedetään huonosti. Tavoiteltavaa olisi, että pelastustoimi pystyisi arvostamaan erilaisuutta. Inkluusiolla saamme aidon hyödyn monimuotoisuudesta ja pystymme huomaamaan ne ilmiöt, jotka estävät sen toteutumista. Matka on pitkä, mutta se pitää kulkea.
Mikko Poutala
koulutuspäällikkö Suomen Palopäällystöliitto
Mikko toimii Palopäällystöliiton edustajana valtakunnallisessa pelastusalan tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmässä
Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa?
Yhdenvertaisuus on laaja kattokäsite, josta on säädetty tarkoin Suomen perustuslaissa.
Perustuslain mukaan yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn, kuten sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vammaisuuden, perusteella.
Organisaatioissa tulee edistää sekä sukupuolten tasa-arvoa että yhdenvertaisuutta. Tasa-arvolain mukaan valtion organisaatioiden ja kuntien tulee sisällyttää tasa-arvonäkökulma kaikkeen toimintaansa, palveluihinsa sekä päätöksentekoonsa. Yhdenvertaisuuslain mukaan kuntien ja valtion organisaatioiden tulee ottaa huomioon yhdenvertaisuus toiminnassaan ja laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. (wom.fi.)
Palopäällystöliiton kaverikirja Osa 2
Oletko koskaan miettinyt, millaista porukkaa Palopäällystöliiton toimistolla oikein häärii – niin tai nykytilanteessa: ketä liiton Teams- tai Howspace-alustoilla oikein häärii? Toimiston väen nimet ovat monelle jäsenelle jo tuttuja, kasvotkin saattavat löytyä muistin perukoilta. Mutta osaisitko arvata, kuka pelaa vapaa-ajallaan Pokemonia tai kenen haaveisiin kuuluu vapaaehtoistyö maailmalla? Jotta sinun ei tarvitsisi ainoastaan arvata, Palopäällystöliiton toimiston väki täytti kaverikirjat, joista jälkimmäiset viisi julkaistaan tässä lehdessä. Arin, Jaanan, Nikin, Mikon ja Antin täyttämät kaverikirjat voit käydä lukemassa Palopäällystö-lehden numerosta 2/2020.
Tutustu Palopäällystöliiton toimiston väen kaverikirjoihin ja täytä lopuksi oma kaverikirjasi! Lehden tulevissa numeroissa julkaisemme myös jäsenten kaverikirjoja, joten mukaan halutessasi voit lähettää kuvat täytetystä kaverikirjasta ja itsestäsi osoitteeseen ajankohtaista@sppl.fi
Kaverikirja
Nimeni on Tomi Timonen
Minua kutsutaan myös nuoruuden kavereiden keskuudessa Tombaksi.
Palopäällystöliitossa minä vastaan liiton koulutus- ja riskienhallinta palveluiden tiimeistä mutta olen itsekin vahvasti mukana tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi toimin liiton edustajana useissa valtakunnallisissa kehityshankkeissa, joihin usein liittyy pelastustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen tai hankkeiden tulosten jalkauttaminen.
Työskentelen täällä, koska koen tämän erinomaiseksi mahdolKaverikirja
Nimeni on Sutelaisen Saku
Minua kutsutaan myös Viimeisin kutsumanimeni on SakariMatias. Se taisi tulla joltain eläimeltä zenmäisen luonteeni vuoksi :) Palopäällystöliitossa minä vastaan MentalFireFit-hankkeesta, jossa pyrimme suuntaamaan katsetta ensilinjan auttajien psyykkiseen hyvinvointiin monilla eri keinoilla. Työskentelen täällä, koska Palopäällystöliitto on ammattitailisuudeksi kehittää pelastustoimea valtakunnallisesti ja on mukava nostaa toimialan uusien asiantuntijoiden osaamista näkyviin.
Vapaa-ajalla minä pyrin viettämään aikaa perheen kanssa ja harrastamaan liikuntaa monipuolisesti golfista erilaisiin kestävyyslajeihin. Liikun mielelläni kaksipyöräisillä joko moottorilla tai ilman.
Vielä joskus tahtoisin kokeilla telemarkkia.
Lomalla minä liikun ja rentoudun. toinen ja innovatiivinen työpaikka, jossa tuetaan toisia. Sitä paitsi meillä on usein jopa hauskaa.
Vapaa-ajalla minä virkistän mieltäni mökkeilyllä. Toki innostun monenlaisesta liikunnasta kuten kuntonyrkkeilystä, kahvakuulien heiluttelusta, padelista ja frisbeegolfista.
Intohimoisesti suhtaudun vähän kaikkeen. Etenkin monenlainen auttaminen tulee sydämestä.
Lomalla minä sain nauttia luonnosta ja nukkua, mikä oli harvinaista ja jopa virkistävää :)
Kaverikirja
Nimeni on Henriikka Majoniemi
Minua kutsutaan myös Henniksi.
Palopäällystöliitossa minä työskentelen koulutuskoordinaattorina ja hoidan koulutuksiimme liittyviä käytännönjärjestelyjä.
Työskentelen täällä, koska työtehtäväni ovat monipuolisia, Kaverikirja
Nimeni on Siiri
Minua kutsutaan myös Sirpaleenaksi, Siiniksi ja Tirriäiseksi Palopäällystöliitossa minä autan ihmisiä ymmärtämään, kehittämään ja muuttamaan asioita viestinnän avulla ja edistän alan yhteistä vuorovaikutusta Työskentelen täällä, koska organisaatio edustaa minulle tärkeitä arvoja, työ on joustavaa ja inhimillistä, työyhteisö on mukava, pidän monipuolisista mahdollisuuksista ja viestinnän työtehtävistäni Kaverikirja
Nimeni on Petteri Rusi
Minua kutsutaan myös Petteriksi:-) Palopäällystöliitossa minä olen mielenterveystyön harjoittelussa MentalFireFit hankkeessa. Opiskelen AMK-ensihoitajaksi. Vapaa-ajalla minä jumppaan ja toimin liikuntaseuran puheenjohtajana, pelaan Pokemonia ja kudon villasukkia.
Intohimoisesti suhtaudun jumppaamiseen ja vapaaehtoistyöhön liikuntaseurassa.
Vielä joskus tahtoisin kokeilla matkustamista, nyt se tuntuu kaukaiselta ajatukselta.
Lomalla minä laiskottelen. Vapaa-ajalla minä kirjoitan, luen, ideoin, liikun luonnossa, viihdyn hyvässä seurassa ja koukutun tosi-tv-ohjelmiin
Intohimoisesti suhtaudun
kirjoittamiseen, luovuuteen, hyvinvointiin, ratkaisuihin ja ideoihin
Vielä joskus tahtoisin kokeilla
rohkeuteni rajoja itseni ylittämistä ihan jotain muuta
Lomalla minä
olen offline
Sinun tietosi tähän!
NIMENI ON
TYÖKSENI MINÄ
TEEN JUURI SITÄ TYÖKSENI, KOSKA
Työskentelen täällä, koska halusin työni ja opiskeluni kannalta parhaaseen harjoittelupaikkaan.
Vapaa-ajalla minä veneilen, liikun monipuolisesti ja tapaan ystäviäni.
Intohimoisesti suhtaudun perheeseen, ystäviin ja työhön.
Vielä joskus tahtoisin kokeilla viettää vähintään viikon luonnon helmassa ilman puhelinta.
Lomalla minä yritän rentoutua. Tulen siinä paremmaksi vuosi vuodelta.
