MentalFireFit II -hankkeen kuulumisia työnohjauksesta jaksamista – sekä itselle että muille

Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunta kokoontui helmikuussa pohtimaan laaja-alaisesti työhyvinvointia pelastusalalla Teams-kokouksen muodossa. Toimikunnan jäsenet toivovat, että heihin otettaisiin yhteyttä matalalla kynnyksellä, jotta asioita voidaan viedä eteenpäin yhdessä.

MentalFireFit II -hanke on lähtenyt alkuvuodesta vahvasti edistämään posttraumatyöpajoja koko pelastusalalle. Huhtikuun lopulla on posttraumatyöpaja pelastusalan päätoimisille työntekijöille ja toukokuussa sopimuspalokuntalaisille. Tietoisuuden saattaminen etenkin sopimuspalokuntalaisille työpajasta on haasteellista ja vaatii paljon työtä. Miten saattaa tietoisuus jokaisen aseman kahvipöytään?

MentalFireFit-hanke on sitkutellut etätyön kourissa koko olemassaolonsa ajan. Etätyö alkaa puuduttamaan, sillä pandemia on verottanut monen etätyöläisen voimavaroja. Teams-kokousten henkinen läsnäolemattomuus tylsistyttää. Onneksi monia koulutuksia on saatu järjestymään, kun tahtotaso ja turvallisuudesta huolehtiminen ovat olleet riittävän korkealla. Työssä jaksamista on tukenut myös Palopäällystöliiton hyvä henki. Draivia löytyy ja tukea saa, kun sitä muistaa itsekin pyytää.

Työnohjaus on ollut itselleni valtava tuki, kun jaksaminen on ollut koetuksella. On ollut mukava pohtia omaa

henkisen työsuojelun toimikunta kokoontui helmikuussa pohtimaan laaja-alaisesti työhyvinvointia pelastusalalla Teams-kokouksen muodossa. Toimikunnan jäsenet toivovat, että heihin otettaisiin

työnohjauksesta jaksamista –

Hyvä viestintä hälventää epätietoisuutta

Pandemian lisäksi hyvinvointialueiden muovaantuminen aiheuttaa jännitteitä myös pelastusalalle. Ensihoito on karkaamassa sairaanhoitopiireille – mitä se tulevaisuudessa tarkoittaa? Odotus tulevasta saattaa jättää asioita pöydälle. Pysähtyneisyys ei liene hyve pelastusalalla. Sisäisen viestinnän rooli korostuu tilanteissa, joissa vahva epätietoisuus valtaa henkilöstöä. Osalla pelastusalueista kahvipöydissä ollaan huuli pyöreänä, kun ei tiedetä, mitä on seuraavaksi tulossa. Osalla alueista tiedottaminen puolestaan on selkeämpää ja ketterämpää. Tosin ulospäin viestiminen on uusi musta, johon panostetaan, mutta sisäinen viestintä on saattanut jäädä ammoisille ajoille. Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta sisäinen viestintä ja laadukkaan tietoisuuden jakaminen on ensiarvoisen tärkeää, muuten huhut valtaavat nurkkapöydätkin.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella sattunut todella ikävä työtapaturma puhututtaa vielä pitkään. Tällaiset inhimillisesti vastenmieliset tapahtumat jättävät syvät jäljet mieleen, mutta laaja kollegiaalinen tuki myös yhdistää pelastusalaa. Henkisesti kuormittavat tapahtumat saattavat nostaa myös omasta työhistoriasta lähellä piti -tilanteita mieleen. Toivottavasti pelastuslaitoksissa uskalletaan puhua psyykkisen suorituskyvyn reaktioista ja ennakoida toimintasuunnitelmia vastaavien tilanteiden varalle.

Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunta

Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunta aloitti toimintansa loppuvuodesta 2021. Toimikuntaan valittiin henkilöt pitkäaikaisen henkisen työsuojelun ja jälkipurkutoiminnan edistämisen, työnohjausosaamisen ja posttraumatyöpajakokemuksen perusteella. Toimikuntaan kuuluvat lääkintämestari Sanna Kauppinen (Pirkanmaan pelastuslaitos), palomestari Antti Kosonen (Kymen pelastuslaitos), paloesimies Markus Nuuttila (Kanta-Hämeen pelastuslaitos) ja ensihoitaja Emma Virtanen (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos).

Valoa ja voimia kevääseen,

Saku Sutelainen

projektipäällikkö MentalFireFit-hanke, Suomen Palopäällystöliitto

Kuva: Teemu Heikkilä

työtä toisen kanssa. Työnohjauksesta olen saanut lisää virtaa ja uusia näkökulmia työn tekemiseen. Pieniä murheita on kuultu ja samalla vahvistettu omia vahvuuksia. Usein pienet solmut ovat auenneet ja uusi suunta ja into on löytynyt.

Työnohjausta olen itsekin osana hanketta pitänyt etenkin ensihoidon esihenkilöille, jotka ovat viihtyneet ryhmässä jo pari vuotta. Työnohjaus on antanut heille tukea omaan esihenkilötyöhön. Osallistujat ovat saaneet purkaa omaa kuormitusta vertaistuellisessa ryhmässä. Ryhmässä esihenkilöt ovat huomioineet kollegoilta hyviä käytänteitä sekä muilta pelastusalueilta että omasta organisaatiosta. Lisäksi he pohtivat yhdessä monipuolisesti esihenkilötyön haasteita pelastusalalla. On mielenkiintoista, miten vähän pelastusalalla osataan vielä hyödyntää työnohjauksen hyödyllisyyttä osaamiseen, vertaistukeen ja työn kuormitukseen liittyvissä haasteissa. Jatkossa hanke tarjoaa ryhmätyönohjausta pelastusalan esihenkilöille sekä kahden pelastusalueen jälkipurkuohjaajille.