Henkinen hyvinvointi pinnalla pelastustoim Toukokuun lopulla pidimme viidennen henkisen työsuojelun seminaarin Helsingissä, johon osallistui noin 40 henkilöä ympäri Suomea. Ensimmäisen päivän avasi sisäministeriön erityisasiantuntija Jouni Pousi alustuksellaan pelastustoimen henkisen työsuojelun kehittämisestä. Pousi kertoi, mitä yhtymäkohtia Pelastustoimen strategialla 2025 on työhyvinvoinnin ja henkisen työsuojelun kehittämiseen. HENKINEN työsuojelu on otettu vakavasti ja se on mukana pelastustoimen kehittämisessä. Alueellisesti eroja on jonkin verran ja esimerkiksi defusing-purkukeskusteluja ei vielä ole jokaisella alueella mahdollista saada ”kovien” keikkojen jälkeen. Pelastustoimen henkisen työsuojelun toimikunta on mukana osaltaan tukemassa tulevaisuuden kehitystyötä yhdessä pelastustoimen uudistuksen työhyvinvointityöryhmän kanssa.
Työn kuormittavuuden mittaamisen mahdollisuuksia Työterveyshuollon näkökulmasta henkiseen työsuojeluun kertoi työterveyspsykologi Heli Hannonen. Saimme tietopaketin työterveyshuollon roolista kartoitettaessa työn kuormittavuutta sekä siitä, miten kuormitusta voidaan tutkia esimerkiksi Tikka – Työn integroitu kokonaiskuormituksen arviointimenetelmän avulla. Työn kuormittavuuden arviointi on tärkeää selvitettäessä pelastusalan riskejä ja niiden hallintakeinoja. Keskustelua herätti työnantajien ja työterveyshuollon väliset sopimukset, joissa on tiukentuneen taloustilanteen myötä rajoitettu palveluiden käyttöä. Työsuojelupäälliköt Eeva Ihaksi ja Ritva Lehto kertoivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mallista työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. HUS :n alue on laaja ja työntekijöitä on todella paljon. HUS-organisaatiossa on aktiivinen työsuojelu, työpaikoilla suoritetaan riskienarviointi määräajoin ja tarjolla on myös useita työkykyä tukevia ohjelmia. HUS :n organisaatiossa on erilaisten kriisitilanteiden varalle defusing- ja debriefing-purkukeskustelu mahdollisuus,
12
henkisen ensiavun ryhmä, kriisihoitajat sekä sairaalapastori.
Esimiehen ja tukitoimien rooli työhyvinvoinnissa Asemamestari Antti Kosonen kertoi, kuinka esimiehellä on omassa työvuorossaan merkittävä rooli ja vastuu henkilöstön työhyvinvoinnista huolehdittaessa. Tietoisuus oman yksikkönsä tilasta auttaa esimiestä hyvinvointijohtamisessa. Pelastustehtävien jälkeen on normaalia käydä tekninen jälkipuinti ja keskustelussa olikin, pitäisikö näissä tilaisuuksissa olla paikalla henkiseen työsuojeluun orientoitunut henkilö? Kososen mukaan esimiehille olisi hyvä saada koulutusta defusingin tarpeen arviointiin. Vuoron esimies tuntee yleensä omat alaisensa parhaiten ja kuormittavien merkkien havaitsemiseen saatu koulutus voisi parantaa defusing-tarpeen arviointia ja oikeaan hetkeen ajoittamista. Ensimmäisen seminaaripäivän huipennuksena kuulimme kahden pelastusalan henkilön kertomana omia kokemuksia siitä, miten työ voi muuttaa elämää. Rohkealla esiintulolla ja omien kokemuksien jakamisella vahvistettiin, kuinka tärkeää on erilaisten tukien olemassaolo. Pelastusalan tehtävät voivat olla raskaita ja ennalta emme voi määrittää, miten ne yksilönä meitä koskettavat. Tuen saamisen mahdollisuus ja ennalta sovitut menetelmät tulee olla kaikkien saatavilla.
Voiko poliisilta ottaa oppia? Seminaarin toisena päivänä kuulimme poliisin toimintamalleista henkilöstön kehittä-
mispäällikkö Tuija Hytösen ja poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhosen kertomana. Poliisilla on pelastustoimea pidempi kokemus henkisen työsuojelun saralla, ja pelastustoimella on opittavaa poliisin toimintamalleista. Seminaarissa keskustelimmekin, olisiko pelastustoimessa tarpeellista tarjota traumainternaatteja, joissa voisi kokoontua samanlaisten kokemusten äärellä. Poliisilla kyseisistä internaateista on ollut hyviä kokemuksia. Insinööri-AMK-opiskelija Antti Soila on tehnyt opinnäytetyön pelastusalan organisaatiokulttuurin vaikutuksesta tunteiden käsittelyyn. Pelastustoimi on ollut miehinen ala, jossa maskuliinisuudella on ollut osansa. Tunteista puhuminen ei ole ollut aina niin itsestään selvää. Viime vuosina defusing on tullut toimintamalliksi ja ehkä tilaa keskustelulle onkin aiempaa enemmän.
Isot muutokset mahdollistavat työhyvinvoinnin parantamisen Seminaarissa oli hyvä henki ja koolla aiheesta kiinnostuneita henkilöitä mukavasti. Vuosittain pidetyt seminaarit ovat tervetulleita kokoontumisia. Pelastustoimessa ollaan isojen muutoksien äärellä ja tämä luo mahdollisuuden rakentaa yhteistä käytäntöjä henkiseen työsuojeluun. Seminaareissa on hyvä keskustella ja kuulla, miten muilla alueilla on otettu huomioon työmme kuormituksen keventäminen. Ajatuksien jakaminen myös valmistaa meitä tuleviin muutoksiin ja yhdistymisiin. Henkisen työsuojelun merkitystä tulisi myös pohtia ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Pitäisikö peruskoulutuksesta kertoa, mil-