Kotipitäjä
Nro 11 8.6.2016
5
Paltamon kesäteatterissa Kekkosen elämää kuvaava kuningaskomedia
Kuvassa uudet ylioppilaat. Ahola Samu Petteri, Heikkinen Ida-Emilia Katariina, Heikkinen Reeta Maria Jekaterina, Kaistola Anniina Tuuli Sofia, Karjalainen Jutta Karoliina, Keränen Anni Reetta Eveliina, Koistinen Essi Aliisa, Korhonen Janne Olavi, Kuisma Jonna Amanda Orvokki, Leinonen Noora Ritva Pauliina, Oikarinen Pirita Kati Marjukka, Rautiainen Jenni Maria, Riehukangaas Mervi Elisabet, Toivonen Aino Elisabet, Viitanen Jani Joonas Kristian ja Väyrynen Pekka Matias. Stipendien saajat julkaistaan seuraavassa numerossa.
Paltamossa lakitettiin 17 ylioppilasta Viime lauantaina Paltamossa järjestetyssä lakkiaisjuhlassa sai valkolakin päähänsä 17 ylioppilasta. Lukiossa on kaikkiaan 54 oppilasta, joten kunnan hallinnoimassa opinahjossa jatkoa seuraa vielä tulevinakin vuosina. Lukion rehtorina toimiva Eija Alasalmi totesikin, että lukio-opetus uudistuu aina yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten ja kehityksen myötä. Uuden elokuussa voimaan astuvan opetussuunnitelman mukaan opetuksessa suuntaudutaan yhä enemmän sähköisen viestinnän ja tietotekniikan käyttöön. ”Opetussuunnitelmalla pyritään ratkaisuihin, joka kehittää toimintakulttuuria ja edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Siinä huomioidaan myös paikallisuus ja yrittäjyysopetus”, täsmentää Eija Alasalmi. Alasalmi kertoo, että kuluneen syksyn ja talven aikana on val-
mentauduttu sähköisiin ylioppiaskirjoituksiin mm. osallistumalla harjoituskokeisiin. Sähköisen viestinnän osuus onkin kasvamassa niin, että vuonna 2019 otetaan käyttöön sähköiset ylioppilaskirjoitukset. ”Niille oppilaille, joilla ei ole tietokonetta annetaan se koulun puolesta ja ne jotka eivät ”läppäriä” tarvitse he saavat ostaa samalla summalla opetusmateriaalia, kuten kirjoja”, valottaa Eija Alasalmi. Paltamon lukion päättäjäisissä oli mukana myös seitsemän henkilön joukko niin sanottu ”riemuryhmä”, eli 50 vuotta sitten Paltamon lukion eli silloisen yhteiskoulun käyneitä. Riemuryhmän puheen pitänyt Pertti Leinonen muistelikin niitä aikoja, kun kynä oli ainoa tietokone ja koulukuri erimuotoista ja eli kovempaa. Seurakunnan terveiset ylioppilaille toi kirkkoherra Esa Oikarinen joka toivoi kaikille hyviä jatkoja jatkokouluja ajatellen kuin työelämässäkin. ”Maailma muuttuu koko ajan ja se tuo mukanaan aina uusia haasteita,
joihin on osattava vastata. Osa joutuu muuttamaan pois kotiseudultaan jne. Yhteyttä voi kuitenkin nykyisin mukavasti pitää mm. sähköisten viestimien avulla esim. somettamalla”, tulkitsi Oikarinen. Juhlapuheen piti syksyllä eläkkeelle jäävä sivistyspalveluiden johtaja Paavo Nuortimo, joka korosti laaja-alaista koulutuksen tärkeyttä ja oli tyytyväinen tämän hetkiseen Paltamon alueen koulutusjärjestelmään, jossa samassa koulussa voi opiskella eskari-iästä aina ylioppilaaksi saakka. Vanhempien onnittelut lausui Jarmo Korhonen ja ylioppilaiden kiitoksen toi juhlayleisölle opettajille ja ylioppilaille huumorellisesti puhuen ylioppilaslakin saanut Pirita Oikarinen. Juhlassa esiintyivät lukion musiikkiryhmä esityksellä ”Tinakenkätyttö”, Wiljam Hautanen pianoesityksellään ”Liekki” ja ”Eläköön” kappaleellaan uudet ylioppilaat Aino Toivonen ja Anniina Kaisotola sekä Kaisa Toivosen säestyksellä. - PMmedia/ Paltamo.
Paltamolaiskirjailija Pentti Sainiolta kirja sotajohdon salaisuuksista Paltamolaiselta tietokirjailija Pentti Sainiolta ilmestyi 10:s kirja, jossa hän ruotii Suomen sotajohdon salaisuuksia. Jo kirjan nimi ”Armeijan hukatut miljardit” kuvaa sitä, miten rahaa on tuhlattu Suomen sotakalustoon ja kalliisiin hävittäjäpommittajiin, joita jälleen ollaan uusimassa ja hankkimassa lisää. Nyt puhutaan noin 30 miljardista jos ei enemmästäkin. Sainio ottaa esille mm. nyt uudet hankintamenosuunitelmat, joista annetaan harhaanjohtavaa tietoa. ”Jälleen kerran, kuten Hornethankinnan aikaan, puolustusministeri kaunistelee konehankinnan hintaa alaspäin esittämällä
hinta-arvioksi vain itse lentokoneiden hinnat. Sen päälle tulee paljon muuta. Pitäisi puhua elinkaarikustannuksista, jolloin tiedetään, miten paljon rahaa koneet tosiasiassa syövät”, sanoo kirjassaan Pentti Sainio. Sainiolta on jo vuonna 2001 ilmestynyt Suomen puolutuslaitosta koskeva kirja ” Maanpuolustusta vai suurvaltapolitiikkaa”. Hän sanoo, että nyt ilmestynyt kirja on tavallaan jatkoa tuolloin ilmestyneelle kirjalle. ”Suomi on jälleen mammuttimaisia varoja kysyvien uusien sotavarustehankintojen edessä. Siksi haluan tuoda esiin seikko-
ja, joilla on merkitystä Suomen puolustuskyvylle”, sanoo Pentti Sainio. Sanion mukaan suhde Natoon ja Yhdysvaltoihin on kehittynyt 25 vuoden aikana siihen pisteeseen, että oleellinen kysymys on se, kuinka Suomi auttaa Natoa ja Yhdysvaltoja, eikä päinvastoin kuten yleensä luullaan. ”Kehitys on tapahtunut oman puolustuksen kustannuksella, hiljaa hivuttautumalla”, sanoo Pentti Sainio. Sainio täsmää, ettei hänen tarkoituksena ole ollut kirjoittaa luetteloa kenraalien pieleen menneistä hankkeista, vaan hän sanoo tarkkailevansa niitä hank-
Paltamon kesäteatterissa esitetään tämän kesän näytelmänä Tuomas Parkkisen käsikirjoittama ja Sami Sainion ohjaama kuningaskomedia Kekkonen -syntymästä kuolemattomuuteen. Näytelmä kertoo koko Kekkosen elämäntarinan syntymästä kuolemattattomuuteen hauskalla ja värikkäällä tavalla. Huumorilla maustettuna ja ironiaakin sisältävässä näytelmässä on esillä aikoinaan hyvinkin tunnettuja henkilöitä mm. Hrustsev, Hitler, Stalin, Paasikivi, Koivisto, Sorsa, Väyrynen, Karjalainen, Virolainen, Jakobson jne. Siis politiikan tekijöitä ja päättäjiä. Näytelmän ohjaaja Sami Sainio kertoo, että idea kekkosnäytelmästä syntyi kevättalvella, hänen pohdinnan seuraksena siitä miten näytelmä soveltuisi Kainuuseen. Sainion päätös oli, että se soveltuu mainiosti, sillä olihan Kekkonen hyvin arvostettu henkilö, joka jo ennen presidettikausiaan vieraili Kainuussa ja Paltamossa urheilukisojen merkeissä. Mm. Mieslahden urheilukenttä tuli Kekkoselle tutuksi kesäkisapaikkana, koska hän harrasti paljon urheilua mm. korkeushyppyä ja juoksulajeja. Kekkosta esittää suomusssalmelainen Vesa Heikkinen ja hänen vaimoaan Sylvia Tessa Hostikka. Näytäntökausi alkaa tavanomaista myöhemmin eli ensi-ilta on heinäkuun 8.s päivä. Esityksiä on 14 ja viimeinen esitys elokuun 5.s päivä. Näytelmässä on kaikkiaan 11 näytteli-
jää, mutta roolihenkilöitä enemmänkin, koska yhdelle näyttelijälle lankeaa neljäkin eri roolia. Lavastuksesta ja fisuaalisesta ilmeestä vastaa Tapani Homanen. Lavastemiehinä ovat Reijo Koskela ja Olavi Ala-Hiiro. Puvustuksesta vastaa Leena Sainio ja äänitekniikasta ja muusikin sovituksesta ja ääniefekteistä vastaa Markku Korhonen ja äänitekniikasta Tanja Korhonen. Näytelmän tuottajaksi on nimetty Anneli Manninen. -P-media/Paltamo.
Kekkosta esittää suomussalmelainen Vesa Heikkinen, joka muistuttaa kasvojen piirteiltä kovastikin Kekkosta.
Kuvassa oikealta lukien Tessa Hostikka, Hillevi Koskela, Ira Määränen ja Joni Tolvanen. Keskellä ohjaaja Sami Sainio.
keita, joilla puolustuskykyämme on onnistuttu heikentämään. Sainio ottaa kantaa myös ajakohtaisiin asehanhankintoihin, joiden suuntauksena näyttää olevan Nato ja ja Naton läheisyys. Asehankinnat suuntautuvat yhä enenevässä määrin Naton käyttämän sotakaluston yhteensopivuuteen niin ilmassa kuin maallakin. Pentti Sainion kirjaa on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja kustantajan Innon nettikaupasta. PM-media/ Paltamo
Tietokirjailija Pentti Sanion uusin kirja pohjautuu Suomen sotajohdon salaisuuksien paljastuksiin ja valtion varojen holtittomaan rahan käyttöön mm. asehankinoissa.