Kotipitäjä 11 2016

Nro 11 8.6.2016

Turkansaaren kesässä paljon tapahtumia s. 3

Kotipitäjä

Tutkimus suomalaisten energiansäästöasenteista s. 6

1

22.6. Kotipitäjän kesälehti

Kotipitäjä 4

2. Muhoksen kunnan tunnus

2.1 Värillinen tunnus 2.2 Mustavalkoinen tunnus

2.1. Värillinen tunnus

Tunnuksen perusvärit ovat vihreä ja tummanharmaa. Vihreä väri on myös hallinnon tunnisteväri.

MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA • PERÄKYLÄ • KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • LAPINKANGAS • SANGINSUU 8.6.2016 mimmin kunta

Tummanharmaa CMYK 33C/4M/0Y/72K PMS 7546

Vihreä CMYK 40C/0M/70Y/10K PMS 576

Tarvittaessa tunnuksessa voi käyttää hallinnon eri palvelu-alueille määriteltyjen tunnistevärejä.

Ainoastaan Muhos-nimen väri muuttuu, Mimmin kunta -teksti ja Mimmi-kuvio säilyvät tummanharmaina.

Sosiaali- ja terveyspalvelut mimmin kunta

Tekniset palvelut

Punainen CMYK 0C/80M/60Y/20K PMS 1805 C

mimmin kunta

Sivistyspalvelut mimmin kunta

Sininen CMYK 70C/25M/5Y/30K PMS 646 C

Vapaa-aikapalvelut

Oranssi CMYK 0C/50M/100Y/5K PMS 157 C

mimmin kunta

Violetti CMYK 51C/79M/0Y/0K PMS 258 C

2.2 Mustavalkoinen tunnus

Mustavalkoinen tunnus on 100% musta.

Tunnuksessa ei käytetä harmaasävyjä. mimmin kunta

Kajaanissa 6.-10.7.2016

Asu avarasti Muhoksella VUOKRA-ASUNTOJA PÄIVÄRINTEELLÄ 3 h+k+s 80 m2, vuokra 640 €/kk,huhtikuu heti vapaa Kotipitäjä

Vesimaksu 14 € /hlö/kk Vakuus 1 kuukauden vuokra.

Lisätietoja asuntosihteeri Päivi Similä puh. 044 497 0303

• Autojen huollot ja korjaukset • Rengastyöt • Vikakoodienluku

MIKKO KERÄNEN puh. 044 529 7656 Ahmastie 105 91560 KYLMÄLÄNKYLÄ www.kpkeranen.fi

Lue lisää: www.runoviikko.fi

Liput myynnissä

www.maaseutulehdet.fi Paikkakunnallasi viikoittain

Palvia, tuoretta lihaa, mausteita

PERJANTAISIN

Haapalan maalais-

JUUSTOLEIPÄ Siinä maistuu lähitilan maito.

VAALA

10.00-11.00

UTAJÄRVI

11.30-12.30

Torilla

Torilla

SANGINKYLÄ 12.45-13.15 Koululla

YLIKIIMINKI

14.00-15.00

KIIMINKI

15.30-16.30

S-marketin pihalla S-marketin pihalla

www.ruokapohjola.fi Autoon:0400-212014

11

Kotipitäjä

2

Nro 11 8.6.2016

Toimittajan kynästä

8.6.2016

Kesän ensituntemuksia Toukokuu oli tänä vuonna ennätysmäisen lämmin ja se vauhditti monella tapaa kesän tuloa. Lämmin kausi ei ollut mitenkään ainutkertainen, mutta osissa maata toukokuu oli kokonaisuudessaan monille hyötykasveille todella hyvä. Näilläkin leveysasteilla saimme nauttia runsaan viikon mittaisesta hellejaksosta.

Ensimmäiset Varsinais-Suomessa kypsyneet mansikat ennättivät myyntiin viime viikolla ja varhaisperunaakin saatiin kotimaasta ennätysaikaisin.

Näille kasveille helteet eivät ole hyväksi, mutta varhainen kevääntulo istutusvaiheessa joudutti valmistumista.

Metsissä liikkuvat ovat huomanneet mustikan runsaan kukinnan. Hillasoillakin on maa paikoin ollut valkoisena kukinnoista. Nyt vain pitää toivoa, ettei tule kovin pahaa takapakkia sään

Utajärven K-Market Meirami on uuden ajan lähikauppa

www. maaseutulehdet. fi

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas JAKELU: Oulu-Suorajakelu Oy ja Itella Oyj. PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoim. Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen p. 045 127 7383

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

K-Market Meiramissa on kevään aikana tehty uudistustöitä, joilla se on saanut uuden ilmeen niin ulko- kuin sisäpuoleltakin. Kaupan sisältä löytyvät merkittävimmät muutokset, Meiramia on räätälöity entistäkin enemmän asiakkaidensa

Kotipitäjän kirppiksellä teet löytöjä!

suhteen ja pölyttäviä hyönteisiäkin tarvitaan. Pihan marjapensaat näyttävät jo kantavan marjanalkuja. Niin oli viime kesänäkin, kunnes raekuuro teki tepposensa.

Juuri tällä hetkellä keli ei tunnu kovin kesäiseltä. Viime viikon alussa monen nahka ennätti palaa liiasta auringosta ja uimavedet lämmetä. Viikonlopun valmistujaisia jouduttiinkin sitten viettämään sisätiloissa, tai jos ulos halusi niin toppavaatteissa. Suomen kesä osoitti jälleen luonteensa; ilmoja on monenlaisia.

Toivotaan tämän viileän vaiheen olevan vain poikkeus kesän säässä. Toivekesä sisältää kohtuullisesti kaikkea.

Sopivasti helteitä, väliin raikastavia sadekuuroja ja leutoa kesäistä oloa kaivataan. Se olisi varmasti parasta kaikille.

Mennyt kevät oli yksi osoitus ilmas-

näköiseksi ruokakaupaksi. K-kauppiaana toimii Mika Kemilä.

Meiramissa on siirretty jopa seiniä, että kauppaan on saatu lisää tilaa ja avaruutta. "Käytävävälit on saatu levennettyä, jotta kaupassa olisi kiva käydä", heittää kauppias-Mika. Lisätilaan on saatu hyvä käyttötavaravalikoima, joka täydentää ruokakaupan valikoimia. Hedelmät, vihannekset ja leivät olivat myös lisätilan tarpeessa ja sitä tässä uudistuksessa niille saatiinkin. Kylmäkoneet on uusittu energiaystävällisempiin ja kylmäkalusteisiin on vaihdettu led-valaistus. "Uutena on hankittu irtopähki-

ton muutoksesta. Sää vähitellen lämpenee Suomessa, mutta tuo samalla lieveilmiöitä. Kasvikunta ei heti sopeudu ja linnut eksyvät reiteiltään tai muuttoaikataulustaan. Lintubongarit ovat olleet innoissaan uusista lajeista.

Kertoipa Ilmatieteen laitoksen sadetutka kilometrien paksuista hyönteislautoista. Kaalikasvien tuholaiset kaalikoit ja kirvat hyökkäsivät normaaliin verrattuna kilometrien paksuisina lauttoina. Kirvojen hyökkäys on normaalia, mutta kaalikoit kuuluvat eteläisempää Eurooppaan. Onko tulevana talvena enää tarjolla kaalikeittoa tai kaalilaatikkoa?

Tuttavamme sääsket ovat myös lämpimien säiden vuoksi etuajassa. Eiköhän niiden kanssa pärjätä, huidotaan kuin etelän mies tai pannaan ohovia!

Ilkka Hietala

nämyynti, jota asiakkaat ovat toivoneet.

Kun kaupastamme hankkii grillaustarpeet niin meiltä voi vuokrata samalla paljun mukavaan illanviettoon", lupaa Mika.

Avajaisia juhlitaan railakkaasti asiakkaiden kanssa. Keskiviikkona 8.6. rakennetaan kaupan pihaan Soap soccer peliareena, perjantaina 10.6. kaupalla on aito hodarivaunu, josta tarjotaan hodareita ja vielä lauantaina 11.6. vietetään lastenpäivää. Tervetuloa mukaan!", toivottaa Mika.

Kotipitäjä

Nro 11 8.6.2016

3

Turkansaaren kesässä paljon tapahtumia Turkansaaren ulkomuseon kesäkausi avattiin viime sunnuntaina. Koleassa ja välillä lievässä tihkusateessa 90-vuotiaan museon avajaispäivän annista nautti monisatapäinen yleisö. Museon intendentti Patrik Franzèn oli tyytyväinen avajaispäivän suosioon, vaikka sää pakottikin hieman poikkeamaan suunnitellusta ohjelmasta.

Kesän ensimmäinen jumalanpalvelus keräsi saaren vanhan ja viihtyisän kirkon ääriään myöten täyteen sanankuulijoita. Palveluksen toimitti pikakomennuksella tehtävään hälytetty kesäpappi Heikki Pesämaa.

Jumalanpalveluksen jälkeen päärakennuksen pihalla yleisölle tarjosi viihdyttävän konsertin Pohjankartanon mandoliiniorkesteri. Avajaispäivä oli houkutellut varttuneen väen lisäksi paljon lapsiperheitä, jotka ottivatkin päivän piknikin kannalta. Luonnonhelmassa nautittiin oman eväsrepun ja museon kahvilan antimista.

Museon suosio kasvussa Turkansaaressa kävi viime kesänä runsaat 20 000 vierailijaa, kun edellisenä kesänä kävijöitä oli noin 17 000. Intendentti Pat-

Pohjankartanon mandoliiniorkesterin konsertissa oli menoa ja meininkiä. Pienet sadekuurot ja kolea tuuli eivät haitanneet pikniktunnelmaa.

rik Franzèn odottaa alkaneesta kesästä vähintään yhtä vilkasta kuin viime kesä. – Ohjelmassa on paljon aiemmin koettua, mutta myös uutuuksia.

- Oulunseutu -matkailuhankkeen kautta museota markkinoidaan alkaneella kaudella keskieurooppalaisille, etenkin saksalaisille. Alueella on noin 40 rakennusta, eikä rakennuskantaa ole tarkoitus lisätä. Häitä on perinteisesti vietetty Turkansaaressa ja varauksia on tehty myös tälle kesälle.

Museo on avoinna koko kesän elokuun loppuun saakka. Jumalanpalvelukset järjestetään joka sunnuntai kello 12 ja keskiviikkoisin on työnäytöksiä kello 10 alkaen. Kesäkuun alkupuolella yleisö pääsee seuraamaan muun muassa pärekaton tekoa ja pitkin kesää järjestetään perinneviikonloppuja.

Juhannus on perinteisesti ollut Turkansaaren kesän ykköstapahtuma. Aattona 24.6 koko perheen juhannusiltamat alkavat kello 18. Juhannuspäivänä on tarjolla kansanmusiikkia ja lampaiden rapsutusta. Iltamiin on luvassa uusia esiintyjiä.

tuutena 6. – 10. heinäkuuta järjestettävä Muksujen museoviikko. Silloin ohjelmassa on muun muassa lastenmusiikkikonsertti Liikkuva laulureppu 9.7. Seuraavana päivänä on vuorossa Tervatonttu Toivo –päivä esiintyjinä Nukketeatteri Sytkyt ja balettikoulu Sinikello.

– 19. kesäkuuta on lastenteatteria Kaisan ja Kustaan kummitustarinoita, joka uusitaan 16. ja 17. heinäkuuta. Nämä esitykset alkavat kello 14. Elokuun 6. päivä lastenmusiikkikonsertissa esiintyy Seppo-sammakko.

Heinäkuun 23. ja 24. järjestetään perinneviikonloppu, jolloin työnäytöksiä on koko päivän ajan. Jälkimmäisenä päivänä myös lauletaan yhdessä. Ja Jaakonpäivänä 25.7. kello 17 heitetään kylmäkivi!

Elokuun 7. päivänä kuunnellaan kansanmusiikkia otsikolla Oulun Pammaus. Ulkomuseon 91-vuotispäivää vietetään 9.8 ja 17.8. järjestetään tynnyritervan polttonäytös. Tervahaudan poltossa pidetään nyt välivuosi.

Kauden päättävät 11. syyskuuta järjestettävät syysmarkkinat.

Museon intendentti Patrik Franzèn viritteli avajaispäivän aluksi vanhaa gramofonia, jolla oli tarkoitus kuunnella savikiekkoja vuosikymmenien takaa. Sadekuurot hieman sotkivat suunnitelmia.

Ilkka Hietala

Lapsille paljon ohjelmaa Lapsille on Patrik Franzènin mukaan paljon tarjontaa, uu-

Suomalaiset kaipaavat rentoa yhdessä syömistä Samalla haluttiin tietää, millaista yhdessä syömistä toivotaan ja mitkä tekijät sitä estävät.

Lapsiperheissä syödään yhdessä – työpaikolla usein myös yksin

Juuri valmistuneen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä.

Perheaterioiden lisäksi halutaan rentoa syömistä ystävien ja lähipiirin kanssa. Myös ravintolassa haluttaisiin syödä nykyistä enemmän. Tutkimus osoittaa, että kaipaamme yhteisöllisyyttä, mutta keinoja sen toteuttamiseen ei tahdo löytyä.

Myös kansainvälisissä vertailututkimuksissa näkyy, että meillä käytetään muita maita vähemmän aikaa yhteisiin aterioihin.

Juhlavuonna 2017 tähän halutaan tehdä muutos.

91% suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhdessä syöminen perheen tai ystävien kanssa on hieno juttu. Suomalaiset myös haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Tulosten mukaan toive ei toteudu suomalaisten arjessa.

Tutkimuksessa* kysyttiin yli 2000 suomalaiselta, miten arvostamme yhdessä syömistä, miten sitä toteutetaan kotona, työpaikoilla ja ystäväpiirissä.

Tutkimuksen mukaan vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Työpaikoilla lounaan syö päivittäin yhdessä työkavereiden kanssa noin kolmannes. Joka neljäs jättää väliin yhteiset lounas- ja kahvihetket.

Töissä ja kotona on hyvä mahdollisuus lisätä yhdessä syömistä. Varsinkin kun sen tiedetään parantavan sekä työkykyä, terveyttä että henkistä jaksamista.

Uhanalainen kyläilykulttuuri Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset osoittavat, että yhdessäoloon käytetty aika perheen ulkopuolella on vähentynyt tasaisesti jo pitkän aikaa. Tuore tutkimus vahvistaa aiempia käsityksiä. Suuri osa suomalaisista näyttää kyläilevän vain "jouluna ja juhannuksena".

Ei siis ihme, että suomalaiset

haluaisivat lisätä rentoa ja helppoa kyläilyä ja kokoontumista ruoan äärelle kotona, kylässä, luonnossa ja ravintoloissa.

Myös yhdessä kokkaaminen innostaa niin nuoria kuin vanhempiakin. ”Yksilöllisyyttä ja työtä korostava elämäntapa, maaltamuutto ja pysyvien yhteisöjen purkautuminen ovat vieneet pohjaa entisajan kyläilykulttuurilta. Ihmisillä on kuitenkin suuri yhteyden halu ja kaipuu kiireettömään yhdessäoloon tärkeiden ihmisten kanssa.

Ruokailu nähdään keinona toteuttaa tätä. Lasilliselle meno ja esimerkiksi biletys toimivat samankaltaisena sosiaalisena tekniikkana”, sanoo suomalaisten juomiseen ja syömiseen perehtynyt yhteisöllisyystutkija VTT Antti Maunu.

Kiire ja ajanpuute esteenä yhdessä syömiselle Suurimpina yhdessä syömisen esteinä mainitaan kiire, oma tai toisten seurallisuuden puute ja osaamattomuus ruoka-asioissa.

Syissä näyttää korostuvan riittämättömyyden ja erillisyyden

tunne, jonka Maunu arvelee johtuvan lähihistoriamme muutoksista. ”1960-80-luvulla pysyvistä yhteisöistä siirryttiin nopeasti individualistiseen ja nopeatahtiseen yhteiskuntaan, joka on tuottanut paljon hyvää, mutta myös erillisyyden ja yksinäisyyden kokemuksia. Arkiselle yhdessäololle on vain vähän toimivia malleja. Siksi ollaan hieman hämmennyksissä niinkin tavallisen asian kuin yhteisen ruokailun äärellä. Toisaalta ruokailu voi tarjota uudenlaiselle yhdessäololle helpon ja miellyttävän alustan”, Maunu analysoi tuloksia.

Syntyneet yhteisölliset ruokailmiöt, kuten ravintolapäivä ja Illallinen taivaan alla, ovat saavuttaneet valtavan suosion, sillä ne vastaavat ihmisten yhdessä syömisen tarpeeseen.

Syödään yhdessä –tutkimus avaa uuden teeman ruokakeskusteluun.

Meillä on puhuttu paljon ruoan ravitsemuksellisista ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksistakin, mutta yhteisöllisyyden edut ovat jääneet taka-alalle.

Syödään yhdessä –ilmiöllä ha-

lutaan saattaa ihmisiä yhteisten pöytien ääreen ja luoda pysyviä käytäntöjä arkeen ja juhlaan.

Ilmiön ympärille on saatu noin 100 innostunutta organisaatiota tekijöineen mukaan. ”Tämä tutkimus auttoi meitä kirkastamaan tavoitteet, jotka muutetaan juhlavuonna teoiksi”, kertoo Syödään yhdessä – hanketta vetävän ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

"Kaikkien mukanaolevien tavoitteena on luoda maahamme pysyvää yhdessä syömisen kulttuuria. Toive ja tarve on olemassa, nyt on mahdollisuus luoda keinot ja käytännöt ” kiteyttää projektipäällikkö Sini Garam.

Syödään yhdessä -hanke on osa Suomi100 –juhlavuoden ohjelmaa.

Kotipitäjä

4

Nro 11 8.6.2016

Yksinäisyys kiusaa vauvojen äitejä

Pikkulasten vanhemmat ovat silti suhteellisen onnellisia

Kustannus Oy

Maaseutulehdet

Vauva-arkeen sisältyy yksinäisyyttä ja avuttomuutta mutta myös onnea, kyselytutkimus paljastaa. Äidit ovat selvästi väsyneempiä kuin isät. Pikkulasten vanhemmat ovat kokonaisuudessaan kuitenkin kohtuullisen onnellisia. Tulot ja töissä käynti ovat yhteydessä onnellisuuteen.

Vauva-aika on useimmille muutakin kuin vaaleanpunaista hattaraa. Vakuutusyhtiö Ifin teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että lähes joka toisen pikkulapsen vanhempi on kärsinyt väsymyksestä melko tai hyvin usein lapsensa ensimmäisen elinvuoden aikana. Neljännes äideistä kertoo olleensa väsynyt hyvin usein, isistä ainoastaan kuusi prosenttia.

Lapsen syntymä mullistaa vanhempien elämän mutta tuo mukanaan myös epävarmuutta. Neljä kymmenestä vanhemmasta kertoo kokeneensa avuttomuutta ainakin toisinaan lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Niin ikään neljä kymmenestä vanhemmasta tunsi itsensä yksinäiseksi ainakin toisinaan.

Vauvojen äidit jäävät yksin selvästi miehiä useammin.

Kuusi kymmenestä äidistä tunsi yksinäisyyttä ainakin toisinaan lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, ja noin joka kymmenes äiti oli yksinäinen hyvin usein.

Isistä alle viidennes koki yksinäisyyttä vähintään toisinaan.

Parempituloiset ovat onnellisempia Pikkulasten vanhemmat koke-

vat itsensä arjen haasteista huolimatta suhteellisen onnellisiksi.

Onnellisuuden keskiarvo on 8,2, kun vanhemmat itse arvioivat onnellisuuttaan kouluarvosanoilla. Seitsemän kymmenestä kuvaa onnellisuuttaan arvosanalla kahdeksan tai yhdeksän.

Joka kymmenes arvioi onnensa täyden kympin arvoiseksi. Naiset ovat hieman miehiä onnellisempia.

Kyselytutkimuksessa ilmeni, että tulot ovat yhteydessä onnellisuuteen. Eniten tienaavista vastaajista lähes joka toinen antoi onnellisuudelleen kiitettävän arvosanan. Vähiten tienaavista vastaajista onnellisuutensa arvioi kiitettäväksi joka kolmas.

Esimiehet ovat keskimäärin onnellisempia kuin ei-esimiesasemassa olevat tai työelämän ulkopuolella olevat.

Lapsiperheissä työt eivät seuraa vapaaajalle Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset lapsiperheet onnistuvat pitämään työn ja vapaaajan erillään. Neljä kymmenestä päivätyössä käyvästä vanhemmasta ei työskentele koskaan illalla sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Neljä kymmenestä tekee töitä korkeintaan yhtenä iltana viikossa ja 15 prosenttia työskentelee useampana iltana viikossa.

Neljä kymmenestä kertoo työn ja vapaa-ajan olevan erittäin tai melko hyvin tasapainossa. Erittäin tai melko huonoksi työn ja vapaa-ajan tasapainon arvioi

noin 15 prosenttia vastaajista.

Miehet ovat hieman naisia tyytyväisempiä työn ja vapaa-ajan tasapainoon.

Vanhempien huoli numero 1: Kiusataanko lastani?

Vanhempien huolilistan kärjessä on arkisia lapsiin liittyviä asioita. Vanhemmat huolehtivat useimmin lapsen mahdollisesta kiusaamisesta, kasvattamisesta sekä kavereiden saamisesta.

Sen sijaan suhteiden vaaliminen sukulaisiin tai arkiset sairastelut eivät juurikaan huoleta vanhempia.

Naiset ovat yleisesti ottaen enemmän huolissaan lapsistaan kuin miehet. Osa vanhemmista suhtautuu kuitenkin elämään lasten kanssa erityisen luottavaisesti. Viittätoista prosenttia ei huoleta mikään asia jälkikasvuun liittyen.

Tiedot ovat peräisin Ifin teettämästä kyselytutkimuksesta, joka kohdistettiin alle 6-vuotiaiden lasten vanhemmille huhti–toukokuussa 2016. Tutkimukseen osallistui yhteensä 506 suomalaista. Otokseen valittiin puolet äitejä ja puolet isiä. Kyselyn toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov Finland.

Uimareiden hygienia tärkeää tarttuvien tautien ehkäisyssä Ympäristöterveydenhuolto muistuttaa kaikkia uimarantojen käyttäjiä ja ylläpitäjiä, että hyvälaatuinenkin uimavesi voi toisinaan saastua, joskus jopa uimarannan käyttäjien oman toiminnan seurauksena.

Esimerkiksi noroviruksen aiheuttaman ripuli- ja oksennustaudin saattaa saada nielemällä uimarin suoliston mikrobeilla saastunutta uimavettä uimisen aikana. Norovirukset voivat levitä uimarantaympäristössä myös esimerkiksi WC-käynnin jälkeen huonon käsihygienian seurauksena.

Uimarantaympäristöihin liittyvien epidemioiden ehkäiseminen edellyttää toimenpiteitä sekä uimarannan käyttäjiltä että uimarantojen ylläpitäjiltä.

Uimarannan peseytymis-, pukeutumis- ja WC-tilat on pidettävä siisteinä. Tiloihin on varattava riittävästi käsisaippuaa ja -pyyhkeitä, WC-paperia ja roska-astioita.

Uimareiden tulee huolehtia omalta osaltaan hygieniasta ja käyttää uimaranta-alueella olevia peseytymis- ja WC-tiloja.

Vaipanvaihto pesuineen tulee tehdä muutoin kuin uimavedessä, esim, kertakäyttöpyyhkeitä käyttämällä.

Uimareiden tulee välttää uimista ripuli- ja oksennustaudin aikana ja toipilasvaiheessa.

Uimareiden tulee huomioida uimarannan tiedotustaululla oleva mahdollinen lisäohjeistus ja toimia ohjeiden mukaisesti.

Uimarantaa huoltavan ja ylläpitävän tahon yhteyshenkilön tiedot löytyvät ilmoitustaululta.

Jos epäilet saaneesi oireita tai sairastuneesi uimaveden välityksellä, ota yhteyttä ympäristöterveyskeskukseen, terveysvalvonta@ phsotey.fi tai p. 03 819 4210.

Kotipitäjä

Nro 11 8.6.2016

5

Paltamon kesäteatterissa Kekkosen elämää kuvaava kuningaskomedia

Kuvassa uudet ylioppilaat. Ahola Samu Petteri, Heikkinen Ida-Emilia Katariina, Heikkinen Reeta Maria Jekaterina, Kaistola Anniina Tuuli Sofia, Karjalainen Jutta Karoliina, Keränen Anni Reetta Eveliina, Koistinen Essi Aliisa, Korhonen Janne Olavi, Kuisma Jonna Amanda Orvokki, Leinonen Noora Ritva Pauliina, Oikarinen Pirita Kati Marjukka, Rautiainen Jenni Maria, Riehukangaas Mervi Elisabet, Toivonen Aino Elisabet, Viitanen Jani Joonas Kristian ja Väyrynen Pekka Matias. Stipendien saajat julkaistaan seuraavassa numerossa.

Paltamossa lakitettiin 17 ylioppilasta Viime lauantaina Paltamossa järjestetyssä lakkiaisjuhlassa sai valkolakin päähänsä 17 ylioppilasta. Lukiossa on kaikkiaan 54 oppilasta, joten kunnan hallinnoimassa opinahjossa jatkoa seuraa vielä tulevinakin vuosina. Lukion rehtorina toimiva Eija Alasalmi totesikin, että lukio-opetus uudistuu aina yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten ja kehityksen myötä.

Uuden elokuussa voimaan astuvan opetussuunnitelman mukaan opetuksessa suuntaudutaan yhä enemmän sähköisen viestinnän ja tietotekniikan käyttöön. ”Opetussuunnitelmalla pyritään ratkaisuihin, joka kehittää toimintakulttuuria ja edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Siinä huomioidaan myös paikallisuus ja yrittäjyysopetus”, täsmentää Eija Alasalmi.

Alasalmi kertoo, että kuluneen syksyn ja talven aikana on val-

mentauduttu sähköisiin ylioppiaskirjoituksiin mm. osallistumalla harjoituskokeisiin. Sähköisen viestinnän osuus onkin kasvamassa niin, että vuonna 2019 otetaan käyttöön sähköiset ylioppilaskirjoitukset. ”Niille oppilaille, joilla ei ole tietokonetta annetaan se koulun puolesta ja ne jotka eivät ”läppäriä” tarvitse he saavat ostaa samalla summalla opetusmateriaalia, kuten kirjoja”, valottaa Eija Alasalmi.

Paltamon lukion päättäjäisissä oli mukana myös seitsemän henkilön joukko niin sanottu ”riemuryhmä”, eli 50 vuotta sitten Paltamon lukion eli silloisen yhteiskoulun käyneitä.

Riemuryhmän puheen pitänyt Pertti Leinonen muistelikin niitä aikoja, kun kynä oli ainoa tietokone ja koulukuri erimuotoista ja eli kovempaa.

Seurakunnan terveiset ylioppilaille toi kirkkoherra Esa Oikarinen joka toivoi kaikille hyviä jatkoja jatkokouluja ajatellen kuin työelämässäkin. ”Maailma muuttuu koko ajan ja se tuo mukanaan aina uusia haasteita,

joihin on osattava vastata. Osa joutuu muuttamaan pois kotiseudultaan jne. Yhteyttä voi kuitenkin nykyisin mukavasti pitää mm. sähköisten viestimien avulla esim. somettamalla”, tulkitsi Oikarinen.

Juhlapuheen piti syksyllä eläkkeelle jäävä sivistyspalveluiden johtaja Paavo Nuortimo, joka korosti laaja-alaista koulutuksen tärkeyttä ja oli tyytyväinen tämän hetkiseen Paltamon alueen koulutusjärjestelmään, jossa samassa koulussa voi opiskella eskari-iästä aina ylioppilaaksi saakka. Vanhempien onnittelut lausui Jarmo Korhonen ja ylioppilaiden kiitoksen toi juhlayleisölle opettajille ja ylioppilaille huumorellisesti puhuen ylioppilaslakin saanut Pirita Oikarinen.

Juhlassa esiintyivät lukion musiikkiryhmä esityksellä ”Tinakenkätyttö”, Wiljam Hautanen pianoesityksellään ”Liekki” ja ”Eläköön” kappaleellaan uudet ylioppilaat Aino Toivonen ja Anniina Kaisotola sekä Kaisa Toivosen säestyksellä. - PMmedia/ Paltamo.

Paltamolaiskirjailija Pentti Sainiolta kirja sotajohdon salaisuuksista Paltamolaiselta tietokirjailija Pentti Sainiolta ilmestyi 10:s kirja, jossa hän ruotii Suomen sotajohdon salaisuuksia. Jo kirjan nimi ”Armeijan hukatut miljardit” kuvaa sitä, miten rahaa on tuhlattu Suomen sotakalustoon ja kalliisiin hävittäjäpommittajiin, joita jälleen ollaan uusimassa ja hankkimassa lisää. Nyt puhutaan noin 30 miljardista jos ei enemmästäkin. Sainio ottaa esille mm. nyt uudet hankintamenosuunitelmat, joista annetaan harhaanjohtavaa tietoa. ”Jälleen kerran, kuten Hornethankinnan aikaan, puolustusministeri kaunistelee konehankinnan hintaa alaspäin esittämällä

hinta-arvioksi vain itse lentokoneiden hinnat. Sen päälle tulee paljon muuta. Pitäisi puhua elinkaarikustannuksista, jolloin tiedetään, miten paljon rahaa koneet tosiasiassa syövät”, sanoo kirjassaan Pentti Sainio.

Sainiolta on jo vuonna 2001 ilmestynyt Suomen puolutuslaitosta koskeva kirja ” Maanpuolustusta vai suurvaltapolitiikkaa”. Hän sanoo, että nyt ilmestynyt kirja on tavallaan jatkoa tuolloin ilmestyneelle kirjalle. ”Suomi on jälleen mammuttimaisia varoja kysyvien uusien sotavarustehankintojen edessä.

Siksi haluan tuoda esiin seikko-

ja, joilla on merkitystä Suomen puolustuskyvylle”, sanoo Pentti Sainio.

Sanion mukaan suhde Natoon ja Yhdysvaltoihin on kehittynyt 25 vuoden aikana siihen pisteeseen, että oleellinen kysymys on se, kuinka Suomi auttaa Natoa ja Yhdysvaltoja, eikä päinvastoin kuten yleensä luullaan. ”Kehitys on tapahtunut oman puolustuksen kustannuksella, hiljaa hivuttautumalla”, sanoo Pentti Sainio.

Sainio täsmää, ettei hänen tarkoituksena ole ollut kirjoittaa luetteloa kenraalien pieleen menneistä hankkeista, vaan hän sanoo tarkkailevansa niitä hank-

Paltamon kesäteatterissa esitetään tämän kesän näytelmänä Tuomas Parkkisen käsikirjoittama ja Sami Sainion ohjaama kuningaskomedia Kekkonen -syntymästä kuolemattomuuteen.

Näytelmä kertoo koko Kekkosen elämäntarinan syntymästä kuolemattattomuuteen hauskalla ja värikkäällä tavalla. Huumorilla maustettuna ja ironiaakin sisältävässä näytelmässä on esillä aikoinaan hyvinkin tunnettuja henkilöitä mm. Hrustsev, Hitler, Stalin, Paasikivi, Koivisto, Sorsa, Väyrynen, Karjalainen, Virolainen, Jakobson jne. Siis politiikan tekijöitä ja päättäjiä.

Näytelmän ohjaaja Sami Sainio kertoo, että idea kekkosnäytelmästä syntyi kevättalvella, hänen pohdinnan seuraksena siitä miten näytelmä soveltuisi Kainuuseen. Sainion päätös oli, että se soveltuu mainiosti, sillä olihan Kekkonen hyvin arvostettu henkilö, joka jo ennen presidettikausiaan vieraili Kainuussa ja Paltamossa urheilukisojen merkeissä. Mm. Mieslahden urheilukenttä tuli Kekkoselle tutuksi kesäkisapaikkana, koska hän harrasti paljon urheilua mm. korkeushyppyä ja juoksulajeja.

Kekkosta esittää suomusssalmelainen Vesa Heikkinen ja hänen vaimoaan Sylvia Tessa Hostikka.

Näytäntökausi alkaa tavanomaista myöhemmin eli ensi-ilta on heinäkuun 8.s päivä.

Esityksiä on 14 ja viimeinen esitys elokuun 5.s päivä. Näytelmässä on kaikkiaan 11 näytteli-

jää, mutta roolihenkilöitä enemmänkin, koska yhdelle näyttelijälle lankeaa neljäkin eri roolia.

Lavastuksesta ja fisuaalisesta ilmeestä vastaa Tapani Homanen. Lavastemiehinä ovat Reijo Koskela ja Olavi Ala-Hiiro. Puvustuksesta vastaa Leena Sainio ja äänitekniikasta ja muusikin sovituksesta ja ääniefekteistä vastaa Markku Korhonen ja äänitekniikasta Tanja Korhonen. Näytelmän tuottajaksi on nimetty Anneli Manninen. -P-media/Paltamo.

Kekkosta esittää suomussalmelainen Vesa Heikkinen, joka muistuttaa kasvojen piirteiltä kovastikin Kekkosta.

Kuvassa oikealta lukien Tessa Hostikka, Hillevi Koskela, Ira Määränen ja Joni Tolvanen. Keskellä ohjaaja Sami Sainio.

keita, joilla puolustuskykyämme on onnistuttu heikentämään.

Sainio ottaa kantaa myös ajakohtaisiin asehanhankintoihin, joiden suuntauksena näyttää olevan Nato ja ja Naton läheisyys.

Asehankinnat suuntautuvat yhä enenevässä määrin Naton käyttämän sotakaluston yhteensopivuuteen niin ilmassa kuin maallakin.

Pentti Sainion kirjaa on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista ja kustantajan Innon nettikaupasta. PM-media/ Paltamo

Tietokirjailija Pentti Sanion uusin kirja pohjautuu Suomen sotajohdon salaisuuksien paljastuksiin ja valtion varojen holtittomaan rahan käyttöön mm. asehankinoissa.

Kotipitäjä

6

Nro 11 8.6.2016

Tutkimus suomalaisten energiansäästöasenteista:

Suomalainen uskoo olevansa pihi energiankäyttäjä

Mitä eroa on kattoremontilla ja kärpäsillä?

Kärpäset ovat seuranasi koko kesän, kattoremppa vain 2 päivää.

• Kattopellit ja kattoturvatuotteet suoraan valmistajalta • Markkinoiden ainoa ruostumaton kouru • Tehokas ja laadukas asennuskonsepti

Tule katsomaan alueesi työnäytöksiä, SOITA

08 2377 9501

Paikalliset pojat!

Arkiset energiaa säästävät teot ovat suomalaisten mielestä tärkeitä ilmastonmuutoksen estämiseksi ja omien kulutusmenojen pienentämiseksi.

Vaikuttavuuden näkökulmasta he siirtävät vastuun tehostamistoimista mieluummin yritysten vastuulle. TNS Gallup Oy tutki suomalaisten energiansäästöasenteita Motivan pyynnöstä talvella 2016.

Ymmärrys omasta kulutuksesta hukassa Oulun yksikkö

www.laaturemontti.fi

Autonhuoltoa tutussa osoitteessa Muhoksella Muhoslaisille ja naapurikuntien autoilijoille tutussa osoitteessa Muhoksen Honkalantiellä aloitti keväällä Autonhuolto Leskinen autojen korjaus- ja huoltotoiminnan. Yrittäjä Joonas Leskinen täsmentää, että kaikenlaiset autoihin liittyvät työt otetaan vastaan. – Korjaamme kaikkia merkkejä, niin uusia kuin vanhojakin.

- Meillä nykyaikainen välineistö ja siihen kuuluu useampia testereitä. Nykyautoissa on paljon elektroniikkaa ja muita hienouksia. Testerit ovat välttämättömiä vianetsinnässä.

Tarpeen mukaan teen myös joitakin hitsauksia.

Leskisellä on ajoneuvoasentajan koulutus ja runsaan puolenkymmenen vuoden työkokemus alalla muun muassa aiemmin samoissa tiloissa toimineen Keräsen Automaalaamon palveluksessa. Kori-, maalaus- ja rengastöitä samassa kiinteistössä tekee nyt MHS-automaalaamo.

Myös nelipyöräsuuntaukset ja ilmastointihuollot kuuluvat Joonas Leskinen mukaan yrityksen osaamisalueeseen. Hänen lisäkseen yrityksessä työskentelee yksi henkilö työkokeilussa vastaten varaosatoiminnasta ja myöhemmin tulee mahdollisesti yksi henkilö työharjoitteluun. – Tilat riittävät tämänhetkiseen toimintaan ja työvälineistö meillä on nykypäiväistä.

- Toivottavasti entiset ja uudet asiakkaat löytävät tuttuun osoitteeseen Honkalantie 166. Tarjolla on jonkin verran uusiakin toimintoja.

– Peräti 97 prosenttia suomalaisista pitää energian säästämistä arjessa tarpeellisena, ja yli 40 prosenttia vastanneista ajatteleekin jo tehneensä kaikkensa sen eteen. Epäilen, että tässä kohtaa suomalaiset ajattelevat itsestään liian positiivisesti, arvioi Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski tutkimustuloksia.

Kuluttajat näyttävät elävän kultaisen pilven reunalla myös omaa energiankulutustaan arvioidessaan. Tutkimukseen vastanneista energiansäästöön välinpitämättömästi suhtautuvasta kymmenyksestä puolet arvioi tietävänsä hyvin oman veden ja sähkön kulutuksensa.

Peräti 80 prosenttia keski-ikäisistä miehistä väittää tuntevansa tarkasti kotitalouden energiankulutuksen.

– Tutkimustuloksissa ja käytännön neuvontatyöstä muodostuneessa näkemyksessä on ristiriita. Kokemustemme mukaan suomalaisilla ei ole realistista käsitystä oman energiankulutuksensa kuukausi- tai vuositasosta. Tärkeä kulutustieto jää verkkopankkiin, kun laskut eivät enää tule postissa kotiin kuten ennen, Suur-Uski sanoo.

Järkevien energiansäästöratkaisujen tekeminen edellyttää oikeat kulutuslukemat sekä ymmärrystä siitä, missä laitteissa ja käyttötilanteissa sähköä ja lämpöä kuluu. Tietoa esimerkiksi sähkönkäytöstä on tarjolla sähköyhtiön kulutusseurannan verkkopalveluissa, mutta aktiivisten käyttäjien määrä on vielä pienehkö. Sähkölaskusta kulutusta sanoo seuraavansa 63 prosenttia vastaajista. Vain joka viides hyödyntää sähköyhtiön kulutusseurantapalvelua ja 14 prosenttia seuraa kulutusta kotona kulutusmittarilla.

Asenteet kunnossa, mutta käytännön teot ontuvat Yli 70 prosentille suomalaisista yritysten energiansäästön sääntely laeilla ja säädöksillä olisi hyväksyttävää, mutta vain 40 prosenttia sallisi sen kuluttajien kohdalla. Jotta suomalaisten halukkuus energian säästöön ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn muuttuisi vaikuttaviksi teoiksi, olisi nyt omaksuttava uutta tietoa ja tapoja vanhojen tuttujen säästötoimien rinnalle.

Esimerkiksi valaistuksen sammuttaminen kuuluu rutiineihin 80 prosentilla suomalaisista, mutta tätä tärkeämpää on onnistunut lamppuvalinta.

Hyllystä pitäisi poimia kotiin energiatehokas lamppu, mikä tänä päivänä yleensä tarkoittaa ledilamppua. Kuitenkin vain vajaa 40 % vastaajista on vaihtanut lamput energiatehokkaisiin.

– Pitkävaikutteinen arjen energiatehokkuutta edistävä teko on huolella harkittu laitehankinta. Vaikka suomalaiset sanovat tuntevansa laitteiden energiamerkinnän hyvin ja jopa

vaikuttavan ostopäätökseen, vain 6 prosenttia vastanneista myönsi vaihtaneensa kodinkoneita energiapiheihin laitteisiin, Suur-Uski toteaa.

Parhaiten tunnetaan jääkaappien, pyykinpesukoneiden sekä pakastinten energiamerkit (noin 40 % vastaajista). Vain muutama prosentti vastaajista osasi mainita esimerkiksi ilmanvaihtokoneet, huoneilmastointilaitteet ja liesituulettimet laitteiksi, joilla on energiamerkki.

– Energiatehokkuus ja laitteen suorituskyky kulkevat usein käsi kädessä, joten laatua arvostava tekee valinnan energiamerkinnän perusteella, onpa omalla hankintalistalla kylmäsäilytyslaite, imuri tai televisio. Oikea käyttö, laitteiden asetusarvot ja käyttämättömien laitteiden sammuttamien koskevat ihan jokaista laitetta kotona, SuurUski sanoo.

Raha on vahva motiivi Energiansäästöön kannustaa vahvimmin oma taloudellinen hyöty. Yli puolelle vastanneista se on ensisijainen syy energiaa säästäviin valintoihin. Lähes 60 prosenttia vastaajista myöntää, että huomattavat energianhinnan korotukset motivoisivat säästämään energiaa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muut luontoarvot sekä huoli energian riittävyydestä saavat noin kolmanneksen suomalaisista tehostamaan omaa energiankäyttöään.

– Energiansäästössä onnistuminen edellyttää, että omasta kodista ja asumistavoista tunnistaa keskeisimmät energiankäyttöön liittyvät tekijät ja hallitsee järkevällä tavalla kokonaisuutta. Mikäli omat tiedot eivät rii-

tä, apua voi hakea esimerkiksi kuluttajien energianeuvonnasta tai energiayhtiön neuvonnasta, Suur-Uski kannustaa.

Viisi valittua faktaa* suomalaisten asenteista energiansäästöön 97 % pitää tärkeänä, että jokainen tekee energiaa säästäviä tekoja arjessaan. Lähes 90 % tekee edes jonkin verran energiaa säästäviä tekoja.

50 %:lle tärkein motiivi energiansäästöön on oma taloudellinen hyöty. Energian hinnan nousu ajaisi ihmisiä tehokkaimmin säästämään energiankulutuksessaan.

Luonnonsuojelu tai muu yhteinen hyvä on tärkeä motiivi naisista 30 %:lle ja miehistä 15 %:lle.

Yli 40 % suomalaisista kokee, ettei heillä ole enempää keinoja säästää omasta energiankulutuksestaan. Puolet suomalaisista kuitenkin hakee oma-aloitteisesti tietoa tehostamiskeinoista internetistä ja lehdistä.

70 % mielestä yritysten energiansäästämistä voisi säännellä laeilla ja säädöksillä, mutta vain 40 % sallisi sen kuluttajien kohdalla. *) Kestävä kuluttaminen -tutkimukseen vastasi 1 500 18-75 -vuotiasta suomalaista.

Tutkimuksen teki Motiva Oy:n tilauksesta TNS Gallup alkuvuodesta 2016.

Ilkka Hietala

Yrittäjä Joonas Leskinen on valmis ottamaan kaikenlaiset korjaus- ja huoltotyöt vastaan. – Kaikki merkit ja kaikenikäiset autot ovat tervetulleita. (Kuva: Janne Halonen).

Lehden voi myös tilata!

Kotipitäjä

Oulujokivarren oma paikallislehti. Jakelu jokaiseen kotiin Muhoksella, Utajärvellä, Vaalassa, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia

Kotipitäjä

Nro 11 8.6.2016

Oma kesämökki järven rannalla on yhä usean suomalaisen haave Suurin osa suomalaista mökkeilijöistä haluaisi tulevaisuudessa omistaa oman mökin. Näin vastasi 58 prosenttia Suomalaisen Työn Liiton kyselyyn kesämökkien omistamisesta. Lähes 80 prosenttia mökkeilijöistä haluaisi mökin järven rannalta, mutta halukkuutta mökin omistukseen löytyy myös meren rannalta.

Nykyisistä mökin omistajista valtaosa, eli yli 90 prosenttia haluaa säilyttää mökin omistuksen tulevaisuudessakin.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksen mukaan mökkeily on yhä suomalaisten sydäntä lähellä. Vastaajista 26 prosentilla on onni omistaa oma mökki, kun taas yli puolella suomalaista omaa mökkiä ei ole. Vierasmökillä kävijöistä peräti 66 prosenttia haluaisi itsekin mökin omistajaksi ja puolet näistä haluaisi mökin olevan kokonaan oma, eikä tyytyisi jakamaan sitä. Mökin omistaminen on tyypillisintä yli 64-vuotiaiden joukossa (42 % vastaajista) ja ylemmissä tuloluokissa. Yh-

teisomistukseenkin on silti kiinnostusta etenkin Helsingissä ja muualla Uudellamaalla asuvien joukossa. Mökki meren rannalta on erityisesti Etelä-Suomessa asuvien suosiossa.

– Jos omaa mökkiä ei ole, käytössä oleva mökki on yleensä omien vanhempien mökki. Kesämökin omistaminen kiinnostaa erityisesti alle 35-vuotiaita ja korkein kiinnostus mökin omistamiseen on Pohjois- ja ItäSuomessa, jossa kolmasosa haaveilee omasta mökistä, kertoo projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta.

Vierasmaja lisää majoituskapasiteettia Rautia- ja K-rauta-ketjujen myyntipäällikkö Ville Särkilahti vinkkaa vanhempien mökkiä tai yhteisomistusmökkiä käyttäville vierasmajan rakentamista majoituskapasiteetin kasvattamiseksi.

– Vierasmajoja rakennetaan itse vielä jonkin verran, mutta valtaosa ostaa valmispaketin.

Niiden tarjonta on viime vuosina kasvanut huomattavasti ja vaihtoehtoja löytyy sekä moderniin että perinteiseen pihapiiriin Särkilahti kertoo. Valmispaketin pystyttäminen on varsin helppoa: se toimitetaan puuosa-toimituksena, jonka lisäksi tarvitaan perustukset, kattomateriaali ja maalia pintaan.

Kokonaisuuden suunnitteluun saa eväät Rautiasta, Särkilahti toteaa.

Rautia on mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista maamme työllisyystilanteeseen. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton

Viikon puolivälissä odotettavissa voimakkaita myrskypuuskia Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas myrskymatalapaine saapuu Suomeen keskiviikkona. Voimakkaimmat tuulet painottuvat maan länsiosaan, Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan ja Lounais-Lappiin.

Ilmatieteen laitoksen maanantaina 6. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan luoteesta keskiviikkona saapuvan myrskymatalapaineen vaikutukset ulottuvat pitkälle torstaihin saakka.

Pohjoisilla merialueilla lännen ja pohjoisen välinen keskituuli voi olla 25 metriä sekunnissa ja merkitsevä aallonkorkeus noin neljä metriä. Myös sisävesillä esiintyy kovaa tuulta.

Maa-alueilla tuuli voi olla puuskissa laajaalaisesti yli 15 metriä sekunnissa, monin paikoin 20 metriä sekunnissa ja paikoin jopa 25 metriä sekunnissa. - Ajallisesti voimakkaimmat tuulet esiintyvät Suomen alueella keskiviikkoiltapäivän ja torstai-iltapäivän välisenä aikana, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela kertoo. - Alueellisesti voimakkaimmat tuulet sijoittuvat tämän hetkisen ennusteen mukaan maan länsiosaan,

Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan sekä Lounais-Lappiin. Etenkin Perämeren rannikolta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella puuskat saattavat yltää paikallisesti jopa 25 metriin sekunnissa.

Myrskymatalapaine tuo mukanaan myös runsaita sateita. Etelä- ja Keski-Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla vuorokauden sademäärä voi olla paikoin 50 millimetriä.

Keski-Lapissa osa sateesta voi tulla lumena, jolloin se huonontaa ajokeliä.

Kesällä matalapainemyrskyjä harvemmin kuin muina vuodenaikoina Kesällä voimakkaat puuskat aiheuttavat tuulivahinkoja helposti, koska puissa on lehdet ja maaperä on roudaton.

Merialueilla myrskylukemia mitataan kesäkuussa keskimäärin noin kerran viidessä vuodessa. Viimeksi myrskytuulia on kesäkuussa mitattu vuonna 2014 Porvoon edustalla.

Vaikka merellä ei myrskyraja rikkoutuisikaan, voi maa-alueilla puuskainen tuuli aiheuttaa vahinkoja, kuten kävi esimerkiksi kesäkuun 12. päivänä vuonna 2010.

tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan Suomalainen mökkikulttuuri -tutkimukseen.

Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2016 ja 18–79-vuotiaista suomalaisista siihen vastasi 2222 kuluttajaa.

Mistä haluaisit itsellesi mökin?

1) järven rannalla (alle 200m) 79 %, 2) meren rannalla (alle 200m) 36 %, 3) saaressa 18 %, 4) muun vesistön rannalla (alle 200m) 17 %, 5) hiihtokeskuksessa 7 %, 6) kuivalla maalla (yli 200m vesistöistä) 6 %, 7) taajamassa 3 %

7

Kotipitäjä

8

Nro 11 8.6.2016

Kesäkuussa 16.6.

Rannalla Picnic – KENGURUMEININKI, Eino Leino -puisto

16.6.

TORSTAI-ILTATORI, Eino Leino -puisto 28.6.-31.7. EILISEN LAPSET JA LEIKITYT LELUT, Meteli seis -näyttely, Paltamon Metelin Kanerva

Heinäkuussa 1. - 3.7.

1.7.

2.7.

2.7.

14.7.

Lue tistä e n lisää et.fi s i a l i jatt

14.7.

21.7.

21.7.

29.7.

Ohjelmaa koko perheelle!

29.-30.7.

TORSTAI-ILTATORI, Eino Leino -puisto Rannalla Picnic – TELEKS, Eino Leino -puisto TORSTAI-ILTATORI, Eino Leino -puisto HillBilly16 -Entisten nuorten bileet, JUKKA POIKA JA STIG, Pertin halli KUHAKUNKKU-tapahtuma ja -vetouistelukilpailu, Oulujärvi, Eino Leino -puisto

Elokuussa

Maksuttomissa koko perheen Rannalla Picnic -konserteissa esiintyvät Kengurumeininki, Pelle Miljoona United, Teleks sekä Maarit ja Sami Hurmerinta. Lisäksi heinäkuun viimeisenä perjantaina, Kuhakunkun yhteydessä järjestettävissä Entisten nuorten bileissä esiintyvät Jukka Poika ja Stig.

Toteuta

PALTAMO -PÄIVÄT, Eino Leino -puisto TANGO SUVIYÖSSÄ SOI, Kivesvaara PALTAMON YRITYSMESSUT, Eino Leino -puisto KIVESVAARA UP HILL RUN, Kivesvaara Rannalla Picnic - PELLE MILJOONA UNITED, Eino Leino -puisto

11.8.

11.8.

27.8.

Rannalla Picnic - MAARIT JA SAMI HURMERINTA, Eino Leino -puisto TORSTAI-ILTATORI, Eino Leino -puisto METELI SOI!, Paltamon Sydän, Metelinniemi

PALTAMON KESÄTEATTERI ESITTÄÄ: Kekkonen - syntymästä kuolemattomuuteen, esitykset ajalla 8.7. - 5.8.

VARAA MYYNTIPAIKKA TORSTAI-ILTATOREILTA: p. (08) 6155 461 ja neuvonta@paltamo.fi KESÄKAHVILA JOKIVARREN MARION Eino Leino -puistossa avoinna koko kesän!

Oulujärven rannalla

rissa majailee Suomen kauneimmaksikin äänestetty

uudelta asuinalueelta Paltamon Luhtaniemestä.

Paltamo Golfin kenttä. Aurinkoinen ranta, lenkkipolut, vehreä luonto ja monipuoliset aktiviteettipalvelut ovat käden ulottuvilla.

Kaiken lisäksi hyvällä tasolla olevat peruspalvelut ja runsas muu palvelutarjonta teke-

rakennarannalle.fi

jattilaiset.fi

Koti golfkentän naapurissa

Ikkunasta avautuu huikea järvimaisema ja naapu-

Tälle kohdalle Homasen perhe jo toteuttaa omaa unelmaansa. Käy paikan päällä tai katso netistä:

Lisää tapahtumia:

vät olemisesta helppoa.

Kannattaa käydä katsomassa!

Tutustu kohteeseen: rakennarannalle.fi

90 min Oulu • 30 min Kajaani • 5 min kauppa • 2 min golfkenttä • 0 min Oulujärvi

Myytävänä rantatontteja

Kotipitäjä

Nro 11 8.6.2016

9

1. päivä alkoi lohestus Väylässä eli Tornion- ja Muonionjoella Kesäkuun 1. päivä alkoi lohestus Väylässä eli Tornion- ja Muonionjoella. Ensimmäiset lohet saatiin veneellä soutaen alle tunti pyynnin alkamisesta. Lohestuskausi tuo yhden sesongin lisää Tornionjokilaakson yrittäjille. Joki on euroopan unionin pisin vapaana virtaava joki ja paras lohijoki.

Itämeren alueen kalastuspolitiikka on ollut suotuisa viime vuosina itämerenlohen lisääntymiselle. Omassa lapsuudessani 80-luvulla ja 90-luvun alussa lohi oli "tuntematon kalalaji" Muonionjoessa. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin kyseisen joen rannalla, enkä koskaan nähnyt lohen hyppäävän enkä kuullut kenenkään lohta joesta saaneen. Kaupasta kannettiin kotiin ruokaa muovipussissa, jossa luki "Pelasta lohemme!". Tilanne muuttui 90-luvun lopulla dramaattisesti. Lohi pääsi taas jokeen ja rannat täyttyivät jokiveneistä sekä kalastajista.

Oulussa ei lohikuumetta havaitse. Tämä johtuu siitä, että aikanaan yksi parhaista lohijoista, Oulujoki, on padottu. Imagosyistä Merikoskeen on rakennettu lohiportaat. Ei se lohikantaa jokeen tuo. Tutkijat kiinnittivät seurantalaitteita Merikosken portaista nousseisiin lohiin. Seurannan tulos oli, että lohet kiertävät rinkiä mereltä lohiportaita ylös ja heti voimalasta alas takaisin suistoon. Oululainen sanomalehti uutisoi, että Hupisaarten puroissa olisi lohelle ja taimenelle loistava lisääntymisalue, mikäli puroja hieman kunnostettaisiin. Tuokin olisi vain imagollinen temppu. Tällä viikolla uutisoitiin, että Muhoksen Montanssa aloitetaan lohien ylisiirrot

/////////////// ///////////////

tRaCtoR PuLLinG

tämän vuoden kisa tYRnäväLLä La 23.7.2016 klo 11 traktor Pulling kankaanlaita 1 tyrnävä

Liput 15 e, alle 12 v. ilmaiseksi.

Lisätietoa Lakeuden traktoriurheilijoiden facebook sivuilta.

/////teRvetuLoa! ////////// /////////////// www.lakeudentraktoriurheilijat.fi /////////////// ///////////////

Vakiotraktoreiden vetotapahtuma

uudella tekniikalla. Kalat on tarkoitus siirtää yläjuoksulle lisääntymään. Jälleen kerran kysymyksessä on imagotempaus. Edellämainituilla keinoilla ei valitettavasti saada elinvoimaista lohikantaa palautettua jokeen.

Haaveni on, että elinaikanani saataisiin kehitettyä korvaavia energiantuotantomuotoja, jotta voimalapadot saataisiin kaikista Suomen joista purettua. Tämä on valitettavasti se ainoa keino elinvoimaiselle lohi- ja taimenkannalle joessa. Lohi ja taimen tarvitsevat juuri sopivanlaisen lisääntymispaikan sen lisäksi, että ovat leimautuneet kyseiseen jokeen. Lohi palaa syntymäjokeensa lisääntymään.

Vesivoimaa mainostetaan vihreänä ja puhtaana energiana. Ei vain muisteta mainita, että vesivoima on tappanut joen vaelluskalakannat sekä mahdollisuuden kalastusmatkailua palvelevaan yrittäjyyteen. Tämä on se syy, miksi kannatan ydinvoimaa ja toivotan uuden ydinvoimalan tervetulleeksi Pyhäjoelle.

Lapin Kansan pääkirjoituksessa 5.5.2016 todettiin: "Tuulivoimaloiden tukeminen verorahoilla pisti sähkömarkkinat sekaisin.

Jopa vesivoiman kannattavuus on heikentynyt roimasti." Lisäksi kirjoituksessa todettiin seuraavaa: "Viime kesänä markkinahinta oli Ruotsissa muutamia viikkoja alle 10 euroa MWH:lta, kun pelkästään vesivoimalan kiinteistöveroihin kuluu 9 euroa MWH:ta kohti".

Menemme siis kohti vapaana virtaavia jokia ja kalastusmatkailun kukoistuskautta myös oulujokivarressa.

Kireitä siimoja!

Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Oulu

Kotipitäjä

10

Nro 11 8.6.2016

APTEEKKEJA

HUOLTOASEMAT

Lähiruokalounas seisovasta pöydästä arkisin klo 10.30–14.

HANKKIJA HUOLTO AGRIMARKET HUOLTO PALVELEEPALVELEE

AGRIMARKET HUOLTO PALVELEE AGRIMARKET HUOLTO PALVELEE koneisiin

Meiltä myös alkuperäiset varaosat edustamiimme koneisiin Meiltä myös alkuperäiset varaosat edustamiimme

Meiltä myös alkuperäiset varaosat edustamiimme koneisiin

Puhelun hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010-alkuisiin numeroihin on 8,28 snt/puh. + 11,99 snt/min. kaikista liittymistä

Huollamme myös muita merkkejä Puhelun hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010-alkuisiin numeroihin on 8,28 snt/puh. + 11,99 snt/min. kaikista liittymistä Agrimarket HUOLTO KEMPELE Zatelliitintie 10 KEMPELEHUOLTO KEMPELE Agrimarket Meiltä myös alkuperäiset varaosat edustamiimme koneisiin p. 010 7684 Puhelun 870 hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010 -alkuisiin numeroihin

Zatelliitintie 10 on KEMPELE 8,28snt/puh. + 11,99 snt/min. kaikista liittymistä Työnjohtaja: tapani.matinolli@agrimarket.fi Puhelun hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010-alkuisiin numeroihin on 8,28 snt/puh. + 11,99 snt/min. kaikista liittymistä p.

010 7684 870

HANKKIJA HUOLTO KEMPELE Agrimarket HUOLTO KEMPELE Työnjohtaja: tapani.matinolli@agrimarket.fi Zatelliitintie 10 KEMPELE 010 7684 768 4918 p. 010 870 Työnjohtaja: tapani.matinolli@agrimarket.fi Huolto: anssi.suihkonen@agrimarket.fi

Neste Oil Muhos Ratatie 38, 91500 Muhos Puh. 010 279 0900, www.nesteoilmuhos.fi Avoinna ark. 6–21, la 8–21, su 9–21

RAKENTAMINEN

KIRJAPAINOPALVELUJA www.utajarvenapteekki.fi

ASIANAJOTOIMISTOJA

FYSIOTERAPIAA

TILITOIMISTOJA MOOTTORIHUOLTOA

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy HAMMASTYÖT

KYSY KESÄRENGASTARJOUSTA!

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

TUULILASEJA

Nro 11 8.6.2016

Kotipitäjä

11

TILAUSAJOT

vaihtopenkiltä Miesten Superpesistä on pelattu kymmenkunta kierrosta ja alku on näyttänyt, ettei mitään suurta muutosta ole viime vuosiin tapahtunut. Sotkamo ja Vimpeli ovat joukkueet, jotka lopulta jakavat kirkkaimmat mitalit.

Kaksikon tuntumassa on Kouvola, joka koki pahan menetyksen pari viikkoa sitten Oulussa. Pisteiden menetystä pahempi takaisku oli sisä- ja ulkopelin avainpelaajan, lukkari Toni Laakson akillesjänteen katkeaminen.

Sarjanousija Lippo on tällä hetkellä kuudentena kaadettuaan sunnuntaina Alajärven. Jälleen yksi vuoropari muutti ottelun suunnan. Oululaisten pelissä on ollut tyypillistä yhteen vuoropariin kasautunut juoksusuma. Kotiutusvoimaa on laajalla rintamalla, mutta myös vastustajalle annetaan paljon juoksuja.

Koskenkorva vei kotiottelunsa Lippoa vastaan juoksuin 16-13, Kouvola kaatui Oulussa 14-10. Näistä lukemista voi päätellä, missä on oululaisten heikkous.

Oulun seudulla odotetaan vesi kielellä Lipon ja Kempeleen Kirin paikallisotteluja. Ensimmäinen niistä pelataan Sarkkirannassa tuleva sunnuntaina. Kiri on kokenut sarjatulokkaan kohtalon, pistetili on karttunut hitaasti. Sunnuntaina nähdään näiden joukkueiden todellinen tasoero. Naapurit tuntevat toisensa niin hyvin, että kaikki on mahdollista.

Ennen paikallispeliä Lipon taso mitataan vielä huomenna torstaina kotiken-

Pesäpallossa ei mitään uutta

tällään, kun vieraaksi tulee Vimpelin Veto. Huippuotteluun on luvassa miltei talvinen sää. Oulussa on toistaiseksi päästy pelaamaan vain yksi peli kelvollisessa säässä, mikä näkyy yleisömäärässä ja seuran kassassa.

Muhoksen Pallo-Salamat palasi ykköspesiksessä voittojen tielle viime sunnuntaina selvällä vieraissa Lievestuoreella. Kahden tappiopelin jälkeen ainakin ulkopelissä oli uutta ryhtiä, kun vastustaja jätettiin tyystin nollille. Sijoitus sarjataulukon keskikastissa tässä vaiheessa on nousijalta kelpo suorittamista.

Jalkapallon hullut viikot Alkanut kesä on täynnä urheilun suurtapahtumia. Perjantaina alkavat jalkapallon EM-kisat Ranskassa. Heinäkuussa on yleisurheilun EM-kisat ja elokuun loppupuolella Rion olympialaiset. Kotoisiet urheilutapahtumat kärsivät aina jonkin verran huomion ja yleisön puutteesta suurkisojen aikaan.

EM-jalkapalloa tarjotaan televisiosta kahden-kolmen ottelun päivätahtia.

Päivän ensimmäinen lähetys alkaa kello 15.30 ja viimeinen puolikymmeneltä.

Todelliset fanit joutuvat alkulohkojen aikana koville. Kotimaassa otteluita joudutaan sovittamaan erikoisiin alkamisaikoihin.

Euroopan paremmuudesta kilpailee 24 maata, joiden joukossa on tukku tuttuja suosikeita. Näiden joukosta on helppo

nimetä ainakin Saksa, isäntämaa Ranska, kestomenestyjä Espanja, Englantia pidetään vahvana, eikä koskaan ole vara unohtaa suurta jalkapallomaata Italiaa.

Entäs mitä tekevät maailmanrankingissa toiseksi sijoitettu Belgia, Hollanti, Portugali, Kroatia… Suosikkeja riittää ja jo alkulohkoissa voi tapahtua suuria yllätyksiä. Kukapa olisi muutama turnaus sitten osannut veikata mestariksi Kreikkaa. Käykö taas toteen, että kuukausi pelataan ja lopuksi Saksa voittaa!

Suurin ja kaunein on poissa Me vanhemman polven urheilufriikit tunsimme hänet nimellä Cassius Clay, nuoremmat tuntevat nimen Muhammed Ali. Viime viikolla tuli uutinen aikansa suurimman ja kauneimman poismenosta.

Rooman olympialaisissa Cassius Clay voitti kultamitalin sarjassa alle 81 kiloa.

Viisi vuotta myöhemmin hän riisti ammattilaisena maailmanmestaruuden Sonny Listonilta. Se televisioitiin suorana Suomeenkin ja aamuviideltä heränneet saivat nauttia ottelusta yhden erän verran. Toiseen erään Liston ei lähtenyt.

Sittemmin muslimiksi kääntynyt Muhammed Ali saarnasi Vietnamin sotaa vastaan, joutui vankilaan, menetti mestaruusvyönsä ja palasi kaksi kertaa mestaruuden haltijaksi. Parhaimmillaan hän oli raskaansarjan nyrkkeilijänä ylivoimainen.

Kotipitäjä -lehti tarjoaa yksityisasiakkaille edullisen ilmoituskanavan. Rivi-ilmoitukset ovat täysin maksuttomia. Kuvallisten rivi-ilmoitusten hinta on vain 18 euroa. Rivejä saa käyttää korkeintaan viisi. Rivi-ilmoituksen voi jättää sähköpostilla osoitteeseen aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse osoitteeseen Kustannus Oy Maaseutulehdet, PL 78, 91501 Muhos. Kuvalliset ilmoitukset vain sähköpostilla. Muista ilmoittaa viestissä nimesi ja yhteystietosi laskutusta varten. Viestin otsikoksi tai kirjekuoreen merkiksi: "kirpputori". Ilmoituksia ei vastaanoteta puhelimitse. HUOM! Ilmoitukset jätettävä viimeistään perjantaisin.

Ilkka Hietala

Utajärvi raanu ja hyvä vähän käytetty vanhan ajan poljettava ompelukone p. 044-3440220

Rokualla esiintyy: Pe 10.6. Aki Louhela La 11.6. Jukka Lampela & Lapponia Pe 17.6. Karaoke

Tulossa 17.-19.6.2016: oppu Jooga-pilates viikonl

020 7819 200 | myynti@rokua.com www.rokua.com

Kotipitäjä

12

Nro 11 8.6.2016

KESÄLEHTI 22.6.

Edullista ilmoitustilaa

SAARIKONSERTTI KLO 12-18 SAARIBILEET KLO 18-24 (K-18) ESIINTYJÄT

KYSY TARJOUS! Yhteystiedot sivulla 2

LIPUT Aikuinen, ennakkoon 36 € (ovelta 39,50 €) Nuoriso 13-17 v., ennakkoon 15 € (ovelta 18 €) Lapsi 6 -12v., ennakkoon 13 € (ovelta 15 €) Lapsi alle 6v. aikuisen seurassa veloituksetta Perhelippu 90 €, ovelta 99 € (sis. 2 aikuista ja 2 lasta) Saaribileet: ennakkoon 10 € (K-18)

Maija Vilkkumaa Benjamin Softengine Charles Plogman Egotrippi

VIP-liput ja tiedustelut: puh 0440-584837

OHEISOHJELMA

Zumbaa Pelle Neppari NepPisautokilpailu .. lAmyrikisa kasvomaalausta askartelupiste karkkibingo ym.

TULOSSA MYYNTIIN K-Market Tervatori, K-Market Tervaportti, Kajaani Info, Kultahiekat, Kassu Halonen Taidetalo, Manamansalon portti, Shell Kontiomäki, Neste Oil Paltamo MAJOITUKSET Kultahiekat, Scandic Kajanus, Rokua Lisää majoituksia: www.vaala.fi BUSSIKULJETUKSET Meno paluu Saarikonserttiin ja Saaribileisiin Kajaani - Paltamo - Manamansalo, Tiedustelut Kajaanin Tila-autot Vaala - Manamansalo Manamansalon saaressa liikennöi riksabussi Oikeudet muutoksiin pidätetään.

WWW.SAARIKONSERTTI.FI

LAPIN METSÄMARKKINAT OY LKV POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV POHJOIS-POHJANMAA

Haukipudas, Taatanperä, tila 2,6 ha, puustoa 187 m3, josta tukkia 53 m3. Yleiskaavassa AP-3 aluetta, hyvä tontti esim. hevosen pitoon, ravirata vieressä. Hp. 45.000 €. Lisätietoja: Juhani Heikkinen p. 0400 287288.

The Power of Dreams

TEHOKAS JA HILJAINEN

Kestilä, 59,5 ha, puustoa 3.932 m3. Runsaasti hakkuumahdollisuuksia.

Hp. 106.000 €/tee tarjous 12.6.2016 mennessä.

Lisätietoja: Kari Peltokorpi p. 050 3425442.

Pudasjärvi, Iinattijärvi, Iinattiniemessä noin 2,5 ha:n tila, jossa van-ha hirsitalo purettavaksi/kunnostettavaksi. Tilalla on omaa rantaa, peltoa, nie-men molemmilla puolilla. Mahdollisuus saada poikkeamisluvilla kolme uutta rantatonttia. Hp. 65.000 €/tarjous osasta aluetta.

Lisätietoja: Jussi Perttu p. 040 7608939.

Utajärvi, kaksi metsätilaa yht. n. 73,3 ha taajaman lähellä, tiestön varrella.

Puustoa yht. 6221 m3 ja välitön hakkuumahd. noin 1.450 m3. Myös erilliset tarjoukset mahdollisia. Hp. yht. 105.000 €.

Lisätietoja: Tuomo Törrö p. 0400 184017.

EU20i -Generaattori

4-tahti

trimmerit ja ivaussahat raivaussahat alk.

369€

1490€

HRG 466 PKE

Ylikiiminki, Jolos, tila 30,69 ha, puustoa 1.590 m3, josta tukkia 333 m3.

Tilalla on kesäpaikaksi sopiva vanha hirsitalo. Hp. 56.000 €.

Lisätietoja: Juhani Heikkinen p. 0400 287288.

Keräävä ruohonleikkuri

KAINUU

495€

Puolanka, Väyrylä, metsätila 27,19 ha. Puusto 1.229 m3. Välitön hakkuumahdollisuus 630 m3. Somerjärven rantaa noin 200 m ja järvestä lähtevää puronvartta. Hp. 40.000 €.

Lisätietoja: Arto Väyrynen p. 0400 296 468.

• sopii myös herkille sähkölaitteille • tehokas 12 V:n ulosotto (8 A) • polttoaineen kulutus jopa alle 0,3 l/t • paino 21 kg • kokoluokkansa hiljaisin aggregaatti • Eco Throttle -tyhjäkäyntiautomatiikka • erittäin pieni jännitteen ja taajuuden vaihtelu

WX 15 -VESIPUMPPU

Luotettava ja hiljainen tehopumppu, joka nostaa veden jopa 240 litraa minuutissa.

Uusi si taloudellinen moottori.

LAPPI Posio, Kitkan rannalla hyvätasoinen, talviasuttava lomarakennus. Lähellä Riisitunturi ja Kirintövaara, eikä Rukakaan kaukana ole. Tilalla on osuudet Posion yhteismetsään mikä mahdollistaa laajemmankin metsästyksen ja kalastuksen. Hp. 350.000 €. Lisätietoja: Ulla Käkelä p. 040 735 1360.

Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä:

metsatilat.

kattavin markkinapaikka

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

595€ Kestäviä Palvelemme sinua: Tuira, Valtatie 49, (08) 5542 983 ma-pe 9-18, la 9-14

The Power of Dreams

-pienkoneita löydät meiltä

www.jussinpyora.fi

Palvelemme sinua: Oulunlahti, Jukolankuja 1-3, (08) 5542 987 ma-pe 9-18, la 9-14