Issuu on Google+

RYÖPPY 2/2

Oulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti 30 huhtikuu, 2004

4


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Sisältö Kommodorin kuulumisia .................................................................................................................................... 3 Masto pystyyn, vantit kiinni ja merelle!............................................................................................................. 4 Alca torda Teamin ohjelma ja tavoitteet kesälle 2004 ....................................................................................... 7 Etappipurjehduksen lähtö lähestyy..................................................................................................................... 7 Muutamia saarikohteita välillä Tornio- Luleå.................................................................................................. 10 Kevät toi, kevät toi… ....................................................................................................................................... 12 65ºN, 25 vuotta................................................................................................................................................. 17 Telakkasäätiön kuulumisia :Veneiden laskuohjeet keväällä 2004 ................................................................... 21 Veneet kuntoon – teemapäivän........................................................................................................................ 22 Telakka-alueen kauko-ohjattava portti pidetään kiinni .................................................................................... 22 Metsähallitus/Luontopalvelut tiedottaa ............................................................................................................ 22 Ainaisjäsenyyden poistava sääntömuutosesitys hyväksyttiin vuosikokouksessa............................................ 23 Matti kiittää ...................................................................................................................................................... 23 Tulevia tapahtumia ........................................................................................................................................... 24 Hallituksen jäsenten yhteystiedot Reino Aula, kommorodi Paavo Martti, I varakommodori Matti Ruokonen, II varakommodori Jorma Kinnunen Anri Kivimäki Jussi Ponkala Leila Rannanjärvi, sihteeri Tanja Risikko Jukka Santala, taloudenhoitaja

044 703 3170 0400 581491 040 0295514 050 4224560 040 5010686 040 5653 509 050 3550504 050 5337809 040 844 3517

Reino.Aula@ouka.fi Matti.Ruokonen@maanmittauslaitos.fi Jorma.Kinnunen@ ifvakuutus.fi Anri.Kivimaki@oulu.fi Jussi.Ponkala@kortes.fi, Leila.Rannanjärvi@vtt.fi trisikko@mail.student.oulu.fi Jukka.Santala@nokia.com

Postiosoite: PL 37, 90101 OULU Pankkiyhteys: Nordea Oulu, 205018-125927 Kotisivu: www.om.oulu.fi Keskustelusivu: http://members4.boardhost.com/OMerenkavijat/ Postituslista: omlista@oulu.fi Kansikuva:. Oulun Merenkävijöiden purjehduskoulu täyttää tänä keväänä 25 vuotta. Tässä Kari Lukkarila opettaa purjehtijakurssilaisia kesällä 2002. Lisää purjehduskoulusta sivulla 17

2


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

K ommodo rin kuulumis ia Purjehduskauden alku alkaa olla käsillä. Suhteellisen lauha talvi jätti jäät meressä ja muissa vesistöissä keskimääräistä ohuemmiksi. Tämä ja vähintäänkin keskimääräistä vauhtia edennyt kevääntulo lupaavat ettei purjehduskausi ainakaan alkupäästä lyhene. Tulevan kauden toimintaohjelmasta en malta olla mainitsematta OM:n järjestämää etappipurjehdustapahtumaa, joka alkaa Marjaniemestä 7.7. ja josta matkataan Luulajaan sopivasti 8.7. alkavaan Bottenhavs-regattaan. Etappipurjehdus on suunniteltu ensisijaisesti kilpailuhenkisille matkapurjehtijoille. Tällä kertaa kilpailuhenkisyyttä ei ole tarkoitus millään tavalla peitellä vaan jokainen voi kilpailla niin paljon ja niin avoimesti kuin sielu sietää. Moottoriveneitäkään ei ole kokonaan unohdettu. Oman seuran moottoriveneilijät voivat ilmoittautua mukaan. Omaa kilpailusarjaa heille ei kuitenkaan ole. Seuratoiminnassa tiedon kulussa jäsenistölle ja jäsenistön kesken on aina parantamisen varaa. Sähköpostin ja internetin avulla tiedon välitys on viime vuosina nopeutunut tuntuvasti. Ongelmana vain on se, ettei kaikilla jäsenillä ole käytettävissään nettiyhteyttä. Eivätkä kaikki nekään, joilla yhteys on, käytä sitä kovin aktiivisesti. Kaikki nettiyhteydessä olevat eivät myöskään ole kirjautuneet OM:n sähköpostijakeluun. Viimeksi mainituille suosittelen ilmoittautumista jakeluun. Se käy kätevästi menemällä OM:n nettisivuille osoitteeseen http://www.om.oulu.fi. Sieltä löytyy kenttä, jossa ilmoittautuminen käy helposti. Ja sen jälkeen viestit kulkevat vähintäänkin valon nopeudella! Junioritoiminta on Merenkävijäin toiminnassa ollut eräs tärkeimmistä ellei tärkein toimintamuoto. Junioritoiminnan kautta saamme uusia, motivoituneita purjehduksen harrastajia joukkoomme. Tavoitteena on tätä kautta löytää myös nuoria, joilla on edellytykset menestyä kilpapurjehtijana – mielellään tietysti Merenkävijäin lipun alla. Hallitus on päättänyt tehostaa junioritoimintaa tulevana kesänä palkkaamalla niin sanotulla yhdistelmätuella osa-aikaisen henkilön kesäkuukausiksi junioritoimintaa ho itamaan. Hanke on kokeiluluonteinen ja kestää alkukesän ajan. Kokeilusta saadut kokemukset ratkaisevat sen tuleeko tämän kaltaisesta toimintatavasta pysyvämpi käytäntö.

Perinteinen veneilykauden avaus – lipunnosto on pian taas ajankohtainen. Viikko juhannuksen jälkeen laua ntaina 8.5. starttipyssyn laukaus kajahtaa ja Merenkävijäin lippu nousee Johteenpookin salkoon. Toivon runsasta osanottoa lipunnostojuhlaan.

Kevätterveisin Reino Aula, Kommodori

Tanja Risikko ja Reino Aula sulattelevat kiusasta Röytän saunan panelointitalkoissa.

3


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Mas to pys tyyn, va nt it kiinni ja me re lle ! Mitä unohtui? Takilan säätäminen, eikö niin? Se on monimutkaista, vie aikaa, enkä oikein osaakaan näin ajattelee moni rantamme purjehtijoista. Maston kunnollinen ja huolellinen pystyttäminen ja säätäminen on osa turvallisuutta. Liian löysät va ntit, unohtunut sokka tai rispaantunut vaijeri saattaa aiheuttaa katastrofin vesillä. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla takilan ja purjeiden menettäminen tai henkilövahinko. Itse olen kokenut yhden mastohaverin - siitä näen painajaisia vieläkin. Tuon haverin aiheutti todennäköisesti metallin väsyminen tai pop-niitin pettäminen saalingin nokassa. Kunnollisessa trimmissä oleva takila antaa purjeille oikean muodon, veneen vauhti ja käsiteltävyys paranee - mikäs sen mukavampaa. Tässä artikkelissa on eri lähteistä ja omasta kokemuksesta ohjeet tavallisen osatakilan pystyttämiseen ja säätämiseen. Valtaosassa veneistämme on osatakila jossa saalingit on suunnattu enemmän tai vähemmän taaksepäin. Tällaisen takilan saat hyvään trimmiin näillä ohjeilla. Ei se niin vaikeaa ole. Oikeastaan ihan mukavaa ja mielenkiintoista. Ennen pystytystä Maston pystyttäminen on siis syytä aloittaa sen ollessa pitkällään, tutki huolellisesti saalinkien juuret ja päät sekä käy kaikki vantit ja niiden kiinnitykset huolellisesti läpi. Yksikin katkennut säie: Hanki uusi vantti välittömästi. Jos löydät väsymisen jälkiä tai hiushalkeamia saalinkien juuresta, puominivelen kohdalta tai nostinten läpivienneistä, ota välittömästi yhteyttä maston valmistajaan. Tutki nostimet, vaihda rispaantuneet vaijerit köysinostimiin, nykyaikainen köysi on kevyempää ja yhtä vahvaa kuin vaijeri, Suihkaus silikonia mastouraan säästää hauiksia purjeen nostossa. Masto kannattaa pestä ja vahata. Samalla kannatta tutkia mastovalot ja vaihtaa mahdollisesti vioittuneet lamput. Kiristä antennien ja muiden mastonhuippuun tulevien laitteiden jalat kunnolla. Hyvä tapa on vetää mastoon ohut köysi mahdollisia nostinten karkaamisia varten, narulla on helppo vetää karannut nostin takaisin paikalleen. Puhdista ja öljyä vanttiruuvit, likainen ja kuiva vanttiruuvi leikkaa kiristettäessä helposti kiinni ja pilaa kierteet. Erityisen huolellinen tulee olla saalinkien päiden kanssa, varmista että vantit menevät oikein päässä olevan helan läpi, teippaa saalinkien päät, tällä toimenpiteellä jatkat keulapurjeen elämää. Pystyttäminen ja perustrimmaus (osatakila) 1. Huolehdi, että masto on kunnolla mastonjalassa - siis kunnolla! Jos et tiedä mihin kohti jalkaa masto asennetaan, aloita keskeltä. 2. Kiinnitä vantit löysästi niin, että masto pysyy pystyssä. 3. Kiilaa masto kunnolla mastonkaulasta sivuilta. Masto ei saa missään tapauksessa liikkua läpiviennissä sivuttain. 4. Maston tulee olla hieman kallellaan taaksepäin (rake) Hyvä nyrkkisääntö on 3- 4% maston mitasta, 10 m pitkä masto olisi siis noin 30-40 cm kallellaan taaksepäin puomin kohdalta maston takareunasta mitattuna. Kallistusta voit säätää keulavantin kireydellä. Kallistuksen voi mitata vaikkapa ripustamalla vasaran ison nostimeen. 4


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

5. Seuraavaksi asetetaan maston esitaivutus (prebend) Mastoa esitaivutetaan sen takia, että isonpurjeen etuliesma on leikattu kaarevaksi niin että se vaatii hieman taivuksissa olevan maston. Esitaivutus saadaan aikaan kiristämällä ylävantteja (pisimpiä vantteja) Taaksepäin suunnatut saalingit työntävät kiristettäessä mastoa kaarelle. Kiristä ylävantteja niin että sihtaamalla mastoa puominivelen kohdalta sivulta masto on taivuksissa maksimissaan mastoprofiilin verran. Tavallisilla käsityökaluilla et voi kiristää vantteja liikaa. Anna mennä vaan! Voit auttaa tarvittaessa peräharuksella kiristämistä. Kiristä yhtä monta kierrosta molemmin puolin. Viimeistään tässä vaiheessa kiilaa masto tiukasti myös pituussuunnassa läpiviennissään. Varmista että kiilat pysyvät paikoillaan.

Maston kallistus eli rake

Maston esitaivutus eli prebend

6. Seuraavaksi tarkista että masto suorassa sivusuunnassa (maston huippu veneen keskilinjalla) Tämän voit mitata viemällä ison nostimen kevyesti kiristäen veneen laidalta toiselle täsmälleen samaa paikkaan. 7. Tarkista maston lopullinen noja taaksepäin, ylävanttien kiristämisen jälkeen sen pitäisi olla n 5%, säätää voit jälleen keulavantilla ja ylävanttien kireydellä. 8. Välivantti (vantit) kiristetään periaatteella löysät pois, liika kiristäminen poistaa esitaivutuksen. Tarkista vielä ettei välivanttien kiristäminen vienyt mastoa S-mutkalle. Tähystä pitkin mastouraa. Sitten ensimmäiselle purjehdukselle! Maston lopullinen säätö tehdään vesillä, mielellään keskituulessa. Purjehdi rauhassa luovien ja tarkista maston suoruus sivusuunnassa. Masto saa alkaa keskituulessa taipumaan suojan puolelle juuri ennen keulavantin kiinnityskohtaa. Ylävanttien tulee olla niin kireällä, että suoja puolen vantti ei saa roikkua löysällä. Vantteja on helppo kiristää (tai löysätä) luoviessa suojan puolelta. tällä tavoin saat maston symmetriseksi molemmilla halsseilla. Takilan kireyttä voi tarkistella myös keulasta. keskituulessa keulavantin taipumasta, normaalisti vantti roikkuu sivulle (sag) noin 4-6 cm 30-jalkaisessa veneessä. Esitaivutuksen tulisi olla luonnollisesti sopiva isonpurjeen etuliesman muotoon. Liian suora masto sulkee isonpurjeen takaliikkiä liikaa - liian suuri esitaivutus avaa purjetta liikaa. Taivutusta voit lisätä huoletta, masto kyllä kestää. Nyt veneesi takila on hyvässä vireessä kesän purjehduksiin. Voit lukita vanttiruuvit sokalla. Mittaa vanttien kireys vanttiruuveista mauserilla, kirjaa mitat ylös lokikirjaan, sieltä ne löydät seuraavana vuonna. Vinkkejä: Kilpapurjehtijat säätävät vantteja tuulen mukaan: Heikossa tuulessa löysätään hivenen päävantteja (keulavantti löystyy ja antaa pulleamman muodon keulapurjeelle, isopurjeen muoto syvenee) Kovassa tuulessa vantteja kiristetään (keulapurjeen muoto litistyy ja isonpurjeen takaliesma avautuu) 5


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Asenna ennen maston pystytystä vanttien alaosiin esimerkiksi noin metrin mittaiset suojat esimerkiksi vesijohtoputkesta. Nämä suojat auttavat keulapurjeen kulkua puolelta toiselle käännöksissä. Purjeen ikä pitenee ja käännökset sujuvat jouhevammin. Purjeen kulkua mantookivaijerin yli voit helpottaa parilla vaijeriin pujotetulla sählypallolla tai tarkoitukseen valmistetuilla pyörylöillä. Merkkaa saalinkeihin teipillä merkit, näiden merkkien mukaan voit säätää keulapurjetta. Saalinkien päät ovat hyvä kiintopiste keulapurjeen trimmaamisessa. Valitse nostimiksi erivärisiä köysiä, helpottaa oikean köyden löytämistä Merkkaa nostimiin reivien kohdat tussilla tai rihmoksella, se jouduttaa reivaamista. Nostimiin voi myös merkitä kohdat kunkin purjeen oikealle kireydelle keskituulessa, toinen vaihtoehto on merkata keulaprofiiliin tai harukseen näkyvä merkki ja vastaavasti purjeeseen merkki samalle kohdalle keskituulessa, nämä merkit on helppo säätää sitten kohdakkain. Vanttien kireyden mittaamiseen on olemassa erilaisia mittareita, sellaisen löydät ainakin venepaikalta C6, annan lainaksi mielelläni. Älä ujostele tulla kysymään neuvoja Oulun Merenkävijäin kilpapurjehtijat ja purjehduksenopettajat ovat käytettävissäsi! Jorma Kinnunen team Alca torda

Alca torda Team on Oulun Merenkävijäin lipun alla purjehtiva X-99 luokan venekunta. 6


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Alc a to rda Te amin o hje lma ja tavoitte e t ke sälle 2004 Haaveemme osallistumisesta Itävallassa järjestettäviin MM-kilpailuihin kariutui rahoitusongelmiin, veneen kuljettaminen ja kaikki muut kulut olisivat olleet kohtuuttomat budjetillemme. Vuoden 2005 MM-kilpailut järjestetään Pohjois-Saksassa Itämeren rannalla, katseet on suunnattu jo sinne. Miehistöön on saatu uusi jäsen. Johanna Kesti on nuori E-jollapurjehtija, joka harjoittelee ja kilpailee kanssamme tulevana kesänä, hän kiertää myös E-jollakilpailuja. Vene ja miehistö suuntaa heti toukokuun puolivälissä Helsinkiin kilpailemaan ja harjoittelemaan pariksi viikonlopuksi. Kesäkuun alku juhannukseen saakka harjoitellaan Oulussa. Juhannuksen jälkeen purjehditaan luokkamestaruuskilpailut Hangossa, sieltä meillä on puolustettavana kaksi peräkkäistä mestaruutta. Luokkamestaruuksien jälkeen siirrytään välittömästi avomerikisoihin: Gotland Runtin lähtöpaikalle purjehditaan siirtymäkilpailu Hanko-Sandhamn- sitten perään 350 malilin mittianen Gotland Runt. X99 luokkaan odotetaan lähes 20 venettä. Runtin voitto on ollut suurena haaveenamme jo 15 vuotta, toivotaan että se vihdoin tulee. Heinäkuun lopussa purjehditaan avomeriluokkien SM-kilpailut Helsingissä, sinne mennään jos budjetti vielä sallii. Kotoisiin kilpailuihin loppukesällä ja syksyllä osallistutaan ahkerasti. Miehistössä purjehtivat Helinä Puranen, Johanna Kesti, Anna Maaninen, Jarkko Limnell, Ilkka Rautio, Timo Ollila, Hannu Lounila, Jari Puttonen kipparinaan Jorma Kinnunen. Toivotamme kaikki innostuneet kilpapurjehduksesta kiinnostuneet muka kanssamme merelle, miehistössä löytyy aina tilaa. Terveisin Jorma Kinnunen

Etappipurje hdukse n lähtö lä he st yy Oulun Merenkävijät järjestää tulevana kesänä etappipurjehduksen Marjaniemestä Luulajaan ja siitä pohjoisen kautta Ouluun. Voit venekuntinesi osallistua joko koko matkalle tai vain tietyille legeille. Jokaisella legillä järjestetään kilpailu, jossa kaikki veneet kilpailevat samassa lystiluokassa. Kilpailut järjestetään ylitystä lukuunottamatta LYS-tasoituksen mukaisina takaa-ajolähtöinä. Ja purjehtiminen ilman kisaamista on tietysti myös ma hdollista! Etappipurjehduksemme alussa Luulajassa (Likskärissä) järjestetään Bottenhavsregatta 8.-10.7.2004 Sinne olemme kaikki tervetulleita. http://www.batlivlulea.nu/bhs/index.html Etappipurjehdustoimikunnalla alkaa olla tulevan kesän etappipurjehduksen järjestelyjutut pikkuhiljaa kasassa. Etappisatamat on selvitetty, reittiä fiilailtu ja etappipurjehduksen kotisivuja päivitelty. Kutsuja purjehdusseuroille on lähetetty ympäri Pohjanlahtea. Tulevassa etappipurjehdustapahtumassa keskitytään tällä kertaa merellä oloon ja veneilystä nauttimiseen, etappisatamissa ei ole luvassa mitään erityisiä sirkushuveja vaan sen sijaan leppoisaa yhdessäoloa iltanuotiolla päivän tapahtumia kertaillen, merimieskaskuja kertoillen ja tietenkin merimieslauluja laulellen.

7


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Marjaniemi–Luleå -Röyttä 7. – 14.7.2004 Ti 6.7. Kokoontuminen Marjaniemeen Ke 7.7. Marjaniemi –Likskär, Luulaja To 8.7. Luulaja, Bottenhavs regatta Pe 9.7. Luulaja, Bottenhavs regatta La 10.7. Luulaja, Bottenhavs regatta Su 11.7. Likskär – Gårdsviken Ma 12.7. Gårdsviken - Karlsborg Ti 13.7. Karlsborg - Haparandahamn Ke 14.7. Haparandahamn – Kemi To 15.7. Kemi Vatunki Pe 16.7 Vatunki – Iin Röyttä

NM 60,0

20,7 21,0 20,5 27,2 21,0 20,0

http://members.surfeu.fi/eskaaderi/http://members.surfeu.fi/eskaaderi Etappipurjehduksen kotisivuilta voit tarkistaa etappisatamat, kilpailuohjeet sekä takaa-ajotasoitustaulukon. Myös etappipurjehduksen reittipisteiden koordinaatit voit kopioida itsellesi kotisivuilta. Koordinaattiluetteloita ilmestyy kevään kuluessa myös rantaan, josta tarvitsijat voivat niitä ottaa. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu Etappipurjehdukselle ilmoittaudutaan 15.6.04 mennessä web-lomakkeella tai Matti Ruokoselle, email: matti.ruokonen@maanmittauslaitos.fi , p: 0400-295514. Osallistumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä Oulun Merenkävijöiden tilille: Nordea 205018-125927. Käytä viitenumeroa: 302371 31770 maksaessasi osanottomaksua. IBAN: FI0720501800125927, SWIFT: NDEAFIHH Koko matka: Yksi etappi:

50 € / venekunta 10 € / venekunta

Osallistumismaksu kattaa laituripaikan 6.-16.7. kaikissa satamissa, sähköiset kartat (ei navigointiin) ja reittipisteet (paperikartat vaaditaan lisäksi) sekä tuomariveneen kulut. Yhden etapin osallistumismaksu kattaa satamamaksun etapin alku- ja loppup äässä. Kaikki purjehtivat omilla vastuillaan, ja huolehtivat itse vakuutuksistaan. Osallistumismaksu EI sisällä: • mahdollista satamamaksuja Luulajan kaupungin rannassa (Regatan ajan mahdollisuus olla Ligskärissä) • regattamaksuja Bottenshavsregattaan. Kilpailuohjeet Etapille suomen puolelta lähtevien venekuntien kokoontuminen tiistaina 6.7. 2004 Hailuodon Marjaniemeen. Marjaniemessä pidetään kipparikokous tiistai-iltana n. klo 22, jolloin ilmoitetaan seuraavan aamun lähtöaikataulusta sekä järjestelyistä. Ylitykseen pyritään lähtemään mahdollisimman aikaisin keskiviikko- aamuna. Marjaniemi – Luulaja -välillä ei järjestetä takaa-ajokilpailua. Ryöppy IV toimii ylityksessä tukiveneenä. Etapit Luulajasta – Röyttään purjehditaan LYS -tasoituksen mukaisina takaa-ajolähtöinä oheisen tasoitustaulukon mukaan. Taulukossa oleva 00:00 –aika on paikallista aikaa klo 10.00, eli ensimmäiset LYS 0,96 –veneet lähtevät matkaan kello 10:00 ja esim. 20 mailin radalla LYS 1,0 –vene lähtee klo 10:10:38, LYS 1,15 -vene 10:43:53 jne. Voittaja on maaliin ensimmäisenä ehtinyt vene. Etappien tulokset ovat nähtävissä Ryöppy IV:n ilmoitustaululla iltaisin. Lisäksi tulokset julkaistaan päivittäin ainakin Pohjolan sanomissa. Koska kyseessä on leikkimielinen kilpailu niin mahdolliset protestit ratkotaan jo merellä. Etapin mukana voit tietysti veneillä myös osallistumatta itse takaa-ajokilpailuun. 8


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Tuomarivene Tuomariveneemme Ryöppy IV kulkee etapin mukana ja pyrkii olemaan lähtölinjalla antamassa piip – lähtömerkin lähteville veneille. Ellei Ryöppy IV ehdi lähtö- eikä maalilinjalle niin lähtö- ja tuloajat voi jokainen tarkastaa oman kellonsa mukaan. Ryöppy IV toimii tukiveneenä. Lähtö- ja maali sekä kipparikokous Lähtölinja sekä maali ilmoitetaan edellisenä iltana Röyppy IV:ssa sekä aamuisin klo 9:15 – 9:30 pidettävässä kipparikokouksessa. Kipparikokouksessa kerrotaan lisäksi tulevan sataman järjestelyistä, päivän reitistä sekä säätila tänään. LYS 0,96 0,97 0,98 0,99 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 1,12 1,13 1,14 1,15 1,16 1,17 1,18 1,19 1,20 1,21 1,22 1,23 1,24 1,25 1,26 1,27 1,28 1,29 1,30 1,31 1,32 1,33 1,34 1,35 1,36

20,0 mpk 0:00:00 0:02:44 0:05:25 0:08:03 0:10:38 0:13:09 0:15:38 0:18:03 0:20:26 0:22:46 0:25:04 0:27:18 0:29:31 0:31:41 0:33:48 0:35:54 0:37:57 0:39:58 0:41:56 0:43:53 0:45:48 0:47:41 0:49:31 0:51:20 0:53:08 0:54:53 0:56:37 0:58:19 1:00:00 1:01:38 1:03:15 1:04:50 1:06:24 1:07:57 1:09:28 1:10:58 1:12:27 1:13:54 1:15:20 1:16:44 1:18:08

20,5 mpk 0:00:00 0:02:48 0:05:33 0:08:15 0:10:54 0:13:29 0:16:01 0:18:30 0:20:57 0:23:20 0:25:42 0:27:59 0:30:15 0:32:29 0:34:39 0:36:48 0:38:54 0:40:58 0:42:59 0:44:59 0:46:57 0:48:53 0:50:45 0:52:37 0:54:28 0:56:15 0:58:02 0:59:46 1:01:30 1:03:10 1:04:50 1:06:27 1:08:04 1:09:39 1:11:12 1:12:44 1:14:16 1:15:45 1:17:13 1:18:39 1:20:05

20,7 mpk 0:00:00 0:02:50 0:05:36 0:08:20 0:11:00 0:13:37 0:16:11 0:18:41 0:21:09 0:23:34 0:25:57 0:28:15 0:30:33 0:32:48 0:34:59 0:37:09 0:39:17 0:41:22 0:43:24 0:45:25 0:47:24 0:49:21 0:51:15 0:53:08 0:55:00 0:56:48 0:58:36 1:00:21 1:02:06 1:03:47 1:05:28 1:07:06 1:08:43 1:10:20 1:11:54 1:13:27 1:14:59 1:16:29 1:17:58 1:19:25 1:20:52

21,0 mpk 0:00:00 0:02:52 0:05:41 0:08:27 0:11:10 0:13:48 0:16:25 0:18:57 0:21:27 0:23:54 0:26:19 0:28:40 0:31:00 0:33:16 0:35:29 0:37:42 0:39:51 0:41:58 0:44:02 0:46:05 0:48:05 0:50:04 0:52:00 0:53:54 0:55:47 0:57:38 0:59:27 1:01:14 1:03:00 1:04:43 1:06:25 1:08:04 1:09:43 1:11:21 1:12:56 1:14:31 1:16:04 1:17:36 1:19:06 1:20:34 1:22:02 9

27,2 mpk 0:00:00 0:03:43 0:07:22 0:10:57 0:14:28 0:17:53 0:21:16 0:24:33 0:27:47 0:30:58 0:34:05 0:37:08 0:40:09 0:43:05 0:45:58 0:48:49 0:51:37 0:54:21 0:57:02 0:59:41 1:02:17 1:04:51 1:07:21 1:09:49 1:12:16 1:14:38 1:17:00 1:19:19 1:21:36 1:23:49 1:26:01 1:28:10 1:30:18 1:32:25 1:34:28 1:36:31 1:38:32 1:40:30 1:42:27 1:44:21 1:46:16

Vieressä Tasoitustaulukko. 00:00 aika on klo 10.00 jolloin lys 0,96 starttaa.

Tervetuloa kaikki mukaan ratkiriemukkaaseen veneilytapaht umaan, Hailuodossa tavataan 6.7.2004

Järjestelytoimikunnan puolesta Matti Ruokonen


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Muutamia saa riko hte ita vä lillä To rnio- L ule å Vaikka Oulun edustan saaristo on melkoisen harvalukuinen, ei sitä kannata jäädä harmittelemaan, koska yllättävän lähellä sijaitsee runsas ja kaunis Luleån saaristo. Välttämättä ei siis tarvitse lähteä Turkuun tai Ahvenanmaalle asti. Onpa joku sanonut, että mitä kauemmaksi lähdet, sen vähemmän ehdit lomapurjehduksella nähdä. Luleån edustalle voi purjehtia päivässä Marjaniemestä suoraan perämeren poikki tai sitten kiertää Suomen rantoja pitkin pohjoisen kautta, jos se tuntuu turvallisemmalta ja he lpommalta. Ohessa lyhyet kuvaukset muutamista saarikohteista, joissa olen vieraillut. Varsinaisiin vierassatamiin en nyt juuri puutu. Niistä löytyvät hyvät oppaat. Suomen puolen kohteista voi mainita Selkäsarven, jossa on pieni suojasatama ja kaksi laituria. Perämeren kansallispuistoon kuuluva saari on kaikessa karuudessaan kaunis paikka. Siellä on hyvä sauna ja grillipaikka. Selkäsarvi on suosittu paikka torniolaisten ja kemilästen veneilijöiden joukossa, joten saattaa olla ajoittain hiukan rauhaton. Mielestäni kaunein tämän alueen saarista on Haaparannan edustalla sijaitseva Sandskär. Pitkän niemen kärjessä itäpuolella on kaksi poijua ja kuuleman mukaan (en ole itse kylläkään todennut) uusi laituri. Purjeveneillä ei tässä kohden pääse rantautumaan. Muutenkin paikka on avoin tuulille, mutta olen kuitenkin siellä yöpynyt. Rannalla on grillipaikkoja ja toiletit sekä kilometreittäin hiekkarantaa. Saaren eteläpäässä on satama, johon on kulkukelpoiset vedet ainakin moottoriveneille. Siellä on myös sauna ja kirkko.

Minä ja Kiisla St Huvössä

10


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Malören on tietysti oma lukunsa, mutta eteläpuolen satamassa ei ole syvyyttä kuin matalasyväyksisille moottoriveneille. Hyvällä säällä voi yrittää rantautua pohjoisen puoleisille hajonneisiin betonilaitureihin. Yöpymistä täällä en voi suositella ja muistaakseni betonilohkareiden päältä ei pääse kuivin jaloin maihin. Malörenillä on majakka ja kirkko. Saarella on hiekkarantaa ja paljon täysin pyöreiksi hiotuneita pään kokoisia kiviä, mutta ei puustoa. Kalixin edustalla on Båtskärnesin vierassatama ja sille on saman niemen toisella puolella myös ihan kiva vaihtoehto. Kalixin moottorivenekerhon saaritukikohta St (stora) Trutskär saaren itäpuolella. Rakennukset ja miljöö on todella siistissä kunnossa. Linjatauluja seuraamalla väylä sisään kyllä löytyy. Paikka on kohtuullisen suojainen tuulille ja laiturit ihan hyvät. Saunasta mainittakoon, että en ole missään nähnyt lauteilta upeampia näköaloja merelle. Yksi suosittu paikka Kalixin edustalla on Renskär, joskus myös Getskäriksikin kutsuttu. Lahden poukamaan mennään ihan kallioiden vierestä sisään. Renskärissä on laituri, hiekkaranta ja kelvollinen sauna. Rannalta löytyy myös hieno jatulintarha. Hyvä paikka pistäytyä, koska sijaitsee ihan väylän vieressä ja tuulelta suojainen. Tosin viime kesänä alkoi yöllä puhaltamaan idästä ja naapuriveneen kumijolla hakkasi veneeseeni. Lahdella on myös poijuja, joihin katsoin yöllä viisaammaksi siirtyä unia jatkamaan. Renskärin lähellä on St Huvön saari, jossa otin pohjoispuolen lahden poukamassa keulan rantaan (tai ainakin melkein). Aivan syvimpään kohtaan Kiislan (syväys 1.6 m) kanssa ei osuttu ja keulasta oli polvivedet. Tässä saaressa on lounaisrannalla ehkäpä alueen korkeimmat pystysuorat kalliot. Kohamn Luleån alueella suuren Bergön saaren pohjoisosassa on myös viehättävä paikka. Lahden poukamassa on laituri ja muutenkin paikka on suojaisa tuulille. Eskaaderissa kesällä 2001 vierailimme kohteessa ja silloin oli saunamahdollisuus venekerhon tiloissa pienen kävelymatkan päässä. Sitä en tiedä, onko se muuten yleisessä käytössä?

Brändöskär kesällä 2003 11


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Jonkin verran etelään sisäsaariston Kohamnista on avointen vesien äärellä ulkosaariston Brändöskäret. Täällä on jotain samaa tunnetta kuin saaristomerellä. Punaiset venevajat reunustavat tuulilta suojaisaa lahtea. Palveluita ei kyllä laituri- ja grillipaikkaa lukuunottamatta ole. Småskäret Brändöskäretin vieressä jäi tällä kertaa väliin, mutta Kluntarna tarjoaa myös oivat puitteet. Tämä kohde sijaitsee Luleån laivaväylän varressa ja on sijainniltaan oivallinen, jos tullaan illalla väsyneenä suoraan Marjaniemestä perämeren yli. Saunoja on useampia ja muutenkin paikat viimeisen päälle. Tämän lyhyen matkakuvauksen lopetan Likskäretiin, hiukan sisään jo mainitsemaani laivaväylää. Täältä löytyy kaikki palvelut, myös ravintolapalvelut. Henkilökunta on ystävällistä ja itse olen täällä paljon mieluummin yötä kuin kaupungin rannassa. Tästä eteenpäin olen käynyt myös Piteån pohjoispuolella Svinörenillä sekä eteläpuolella Stenskäretissä ja Rönskärissä. Nämäkin ihan mukavia paikkoja. Mutta toisaalta olen nähnyt vain osan osan kauniista Luleån saaristosta, joten katsottavaa riittää myös tuleville kesille. Jussi Ponkala, S/Y Kiisla

K e vät toi, ke vät toi… Viikonloppuna 17-18.4. oli Röytän majalla saunan remontointitalkoot. Lauantaiaamuna Praavasta starttasi toistakymmentä talkoomiestä ja –naista kelkkaeskaaderissa kohti Röyttää.

Sunnuntaina Röytästä palatessa sohjo jo lensi. Siitäpä tiesi reissun olleen talven viimeinen. Nyt on odoteltava jäiden sulamista ennen kesäkuun talkoita! 12


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Saunan ilme kirkastui Puuhamiehinä toimineet Matti Pehkonen ja Ossi Hälli olivat talvikuukausina jo purkaneet vanhat paneelit ja kuljettaneet moottorikelkalla uudet laudat ja koneet saareen. Matti, Ossi ja Pate olivat aloittaneet valmistelut jo torstaina, joten muu porukka pääsi heti tosi toimiin. Lauantaipäivän aikana sauna ja pesuhuoneen alaosa paneloitiin valmiiksi ja osittain jo pintakäsiteltiin, lauteet hiottiin ja asennettiin paikoilleen. Talkoomestarit ottivat lauantai-iltana loppukirin ja ensimmäiset löylyt otettiin uudessa saunassa 14-tuntisen työpäivän päätteeksi!

Räytän majan sauna on paneloitu ja paneloijien naamat loistaa. Vas. Reino Aula, Matti Pehkonen, Ossi Hälli, Paavo Martti ja Yrjö Luoto. Halki, poikki ja pinoon Kirvesmiesten tehdessä remonttia muu porukka hääri ulkona puuhommissa. Reino kaatoi ja katkoi pari majaa varjostanutta lahoavaa koivua, ja muu porukka kantoi pölkyt pinoon kuivumaan. Risut saivat kyytiä rantaan, ja polttopuuta on taas pitkäksi aikaa. Samalla vaihdettiin palaneita lamppuja ja siivoiltiin muutenkin paikkoja. Aurinko paistoi ja oli mukavaa. Tauoilla talkooväki nautti emäntien loihtimia herkkuaterioita ja Kati Lukkarilan lähettämiä maailman parhaita munkkeja. Sunnuntaina tehtiin vielä viimeistelyhommia ja aloitettiin työkalujen ja koneiden kuljetus mantereelle. Tekemistä majalla riittää edelleen, liiterikin kaipaa jo kunnostusta. Kesäkuun alussa kunnostetaan paikkoja yhdessä seuraavan kerran… ja pölkkyjä saa halkoa kuivumaan ihan ominkin päin!

13


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Pesuhuoneen paneeleita ei uusittu kattoon asti. Juhani Lämsä ja Yrjö Luoto katselevat työn jälkeä - tai muuria.

Puuvajan katto oli kait vuotanut, koska vajaan pinotut puut eivät olleet kuivuneet, joten ne kannettiin ulos tuultumaan! Tässä pinoamassa Matti Pehkonen sekä Walleniukset, Annukka ja Ilkka. 14


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Röytän saunan panelointitalkoissa oli mukavaa, oi jospa oisit ollut muana Tässä Ossi Hälli katsoo, kun Paavo Martti kahmii salaattia kiusauksen kyytipojaksi. [Kuvat: Annukka Wallenius]

Jorma Lämsä miettii seuraavaa työvaihetta; mistä kohtaa paneeli katkaistaan. 15


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Ilkka Wallenius ja Juha Pernu hoivat luteet uuteen loistoon! Annukka Wallenius huolehtii uusien paneelin kosteussuojauksesta.. Talkooväki: Matti Pehkonen, Osmo Hälli, Paavo Martti, Reino Aula, Pertti Puurunen, Kari Lukkarila, Jorma Lämsä, Juhani Lämsä, Anna-Mari Wallenius, Ilkka Wallenius, Yrjö Luoto, Martti Heikkinen, Juha Pernu, Leila Rannanjärvi, Tanja Risikko.

16


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

65ºN, 25 vuotta Oulun Merenkävijöiden purjehduskoulu viettää tänä keväänä 25-vuotisjuhliaan työn merkeissä. Kurssi tuli jälleen täyteen kahdessa viikossa! Vuosien saatossa uusia purjehtijoita on koulutettu lähes 500. Kurssit ovat pääasiassa olleet purjehtija- tai entisiä sinipurjehtijakursseja, muutama perämieskurssikin on järjestetty. Miten kaikki alkoi? OM:n hallitus päätti kokouksessaan 21.3.1979 (9§) esittää vuosikokoukselle purjehduskoulun perustamista Ouluun. Suomen purjehtijaliiton purjehduskoulujen kouluttajakurssin suorittaneet kommodori Olli Kauppi ja junioripäällikkö Aimo Heinonen toimisivat opettajina. Huhtikuussa kurssille oli jo 26 ilmoittautunutta, ja kaiken kaikkiaan oppilaita tuli kurssille 42. Ensimmäinen kurssi alkoi 16.5.1979 Oulun Kauppaklubin Pohjansalissa. Käytännön purjehdusosuus toteutettiin Iin Röyttään kolmella veneellä.

Pökö eli Pertti Palamo luennoi kauppaklubilla purjehduskoulun ensimmäiselle vuosikurssille vuonna 1979. OM:n järjestämä kurssi oli ensimmäinen aikuisille järjestetty Suomen Purjehtijaliiton auktorisoima purjehduskurssi Perämerellä. OM:n hallituksen kokouksessa 4.8.1979 pöytäkirjaan kirjattiin seuraava sti: ”Purjehduskoulusta saadut kokemukset osoittautuivat erittäin myönteisiksi ja rohkaiseviksi, ja jatkoa varten päätettiin lähettää Hannu Lounila purjehduskouluttajapäiville 7-9.3.1980. Lisäksi päätettiin järjestää kilpapurjehdussäännöistä koulutustilaisuus kevättalvella kaikille halukkaille purjehtijoille. Pertti Palamo hoitaa asian.” Teoriaa, kuivaharjoittelua ja käytäntöä 1980-luvun alussa Palamon Pertti neuvotteli Oulun Kansalaisopiston rehtorin Markku Tapperin kanssa yhteistyösopimuksen, ja yhteistyö onkin jatkunut siitä asti. Kansalaisopiston pihalle vedettiin peräkärryssä Kinnusen Joren Vikla, ja sen avulla kuivaharjoiteltiin jiippejä ja vendoja. 1990-luvun alussa päästiin omiin tiloihin Johteenpookiin. Teoriatunneillakin päästään aina tarvittaessa piipahtamaan veneitä katsomassa.

17


RYÖPPY 1/2004

Todistus hyvin suoritetusta kurssista koulun ensimmäisenä toimintavuonna.

18

30 huhtikuu, 2004


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Purjehtijakurssin tavoitteena on antaa oppilaalle käytännön taidot toimia purjeveneen miehistön jäsenenä ja opettaa turvallista veneilyä. Moni seuramme kippari on saanut kurssimme kautta päteviä gasteja. OM:n koulutus on voimakkaasti käytäntöpainotteinen, jo teoriatunneilla tutustutaan veneisiin sekä harjoitellaan solmujen harjoittelua ja purjeen viikausta. Purjehduskoulumme starttaa perinteisesti heti vapun jälkeen, ja merelle lähdetään jäiden lähdettyä. Vuoden 1997 kurssilaiset suorittivat ensimmäistä käytännön harjoitusta lumipyryssä kohmeisin sormin! Sataman suulta ei päästy edemmäs, kun jäät tunkivat tielle. Sekään ei porukan intoa sammuttanut; puolet tuon vuoden kurssilaisista on edelleen mukana seuran toiminnassa ja kipparoi omia veneitään. Työ jatkuu Koulun vetäjänä on lähes alusta saakka toiminut Hannu Lounila. Tällä hetkellä opettajia ja ohjaajia on mukana toistakymmentä, uusia ohjaajia koulutettiin taas viime syksynä. Koulumme on Suomen Purjehtijaliiton auktorisoima; opettajat ja ohjaajat ovat kouluttautuneet Purjehduksenopettajat ry PORY:n kursseilla. Suuri kiitos kuuluu myös monille seuran jäsenille, jotka keväisin tarjoavat veneensä koulun käyttöön. Oulun Merenkävijät panostaa aikuisten ja junioripurjehtijoiden kouluttamiseen jatkossakin, onhan se myös paras tapa saada seuraan aktiivisia jäseniä! Tanja Risikko OM:n purjehduskoulu

Käytännön harjoitukset alkavat veneeseen tutustumisella (Kuva: Jukka Hast)

19


RYĂ–PPY 1/2004

Vuoden 1999 purjehduskoululaisia Alca Tordan puikoissa (Kuva: Jukka Hast)

Vuoden 1999 purjehduskoululaisia Sinilinnulla purjehtimassa (Kuva: Jukka Hast). 20

30 huhtikuu, 2004


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Haluamme kiittää Oulun Merenkävijöiden Purjehduskoulun toiminnassa vuosien varrella mukana olleita henkilöitä ja Oulun kansalaisopistoa. Työ turvallisen veneilyn edistämiseksi jatkuu! Hannu Lounila OM:n Purjehduskoulu

Te lakkasäätiö n kuulumis ia :Ve ne ide n las kuo hje e t ke väällä 2004 Veneen siirron ja laskun johtajana toimii aina veneen omistaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Traktorin kuljettajana ja laskukraanan käyttäjänä toimii vain telakkamestarien valtuuttama henkilö. Veneitä lasketaan arkipäivisin klo 12-20 välisenä aikana. Maanantaina ei lasketa veneitä, koska silloin on traktorin ja kraanan ym. huoltopäivä. La-su veneitä lasketaan klo 9-20. Muulloin veneitä lasketaan vain poikkeustapauksessa ja silloin aika on sovittava aina erikseen. Veneen omistajan tulee varata sopiva määrä avustavia henkilöitä. Hänen tulee varata paikalle kaikki tarvittavat työkalut. Vene tulee va lmistella niin, että työ käy joustavasti (mastot ym vastaavat). Kaikki siirrot ja laskut varataan VARAUSKIRJAAN. Varaus on tehtävä vähintään 1vrk ennen laskua. Varausaika venettä kohti on 1-2 tuntia. Varauskirja on vartiotuvan käytävässä ja siihen tulee kirjoittaa veneen nimi, omistaja ja puhelinnumero. Ylimääräisistä nostoista ja laskuista telakkamestarit saavat periä 10-20 euron maksun. Venepaikkaan kuuluu veneen lisäksi vain jolla ja venepukki/traileri. Telakka-alueelle ei saa jättää ”muuta” tavaraa. Tilapäiset talvikatokset on kaupungin järjestyssäännön mukaisesti purettava kesäajaksi. Katoksen voi jättää venepaikalle purettuna. Venepaikat on siivottava laskun jälkeen ja kaikki jätteet on vietävä asianomaisiin paikkoihin. VARTIOVUOROJEN varaus tapahtuu kuten ennenkin. Varauslistat tulevat vartiokopin käytävään 1.5.2004 kello 12.00. Jokainen venepaikka varaa listaan vartiovuoron. Niiden osalta, jotka eivät varaa vuoroaan 15.6. mennessä, telakkamestarit täyttävät vuorolistat satunnaisessa järjestyksessä. Kaikissa epäselvissä tapauksissa ota yhteys telakkamestareihin. Yhteispelillä tämä iso urakka saadaan hoidettua joustavasti.

Telakkamestarit: Seppo Silander, puh 0400-193122 Matti Pehkonen, puh 050-3226412

21


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Ve ne e t kuntoon – te e mapäivä n Oulun merenkävijät ry ja Oulun purjehdusseura ry järjestävät Veneet kuntoon – teemapäivän telakkaalueella lauantaina 15.5. klo 11-15. Venetarvikekirpputori alkaen klo 11 Kaikki ovat tervetulleita myymään, ei ennakkoilmoittautumisia, ei paikkamaksuja. Ota oma pöytä mukaan, helpotat järjestelyjä. Kirpputori on huoltorakennuksen edessä, sateen sattuessa kuistilla ja sisällä. Tule kierrättämään tarpeettomat tavarasi ja tekemään löytöjä! Mukana: • Oulun Meripelastajat • Oulun säätölaitehuolto, kaasulaitteiden tarkistus ajanvaraus ennakkoon p: 0400-382060 • Merivartiosto • Röyttätoimikunta, Röytän sähkötarrat • Telakkasäätiö, portin avainkapulat 60 € • Sammutinhuolto Moilanen, sammuttimien vuosihuollot Tervetuloa!

Te lakka-alue e n ka uko-ohjattava po rtt i pide tään kiinni Telakkasäätiö on hankkinut telakka-alueen liikennettä rajoittamaan kauko-ohjattava portti. Näin ylimääräiset autoilijat ja moottoripyöräilijät saadaan pysymään poissa alueelta. Liikkumisen rajoittamisella pyritään osaltaan ennaltaehkäisemään varkauksia ja ilkivaltaa. Portin avaamiseen tarvitaan kaukoohjain, jonka saa lunastaa telakkamestarilta 60 euron hintaan. Telakka-alueen portti pidetään kiinni. Alueelle ja alueelta pääsee vain jos on kaukosäädin jolla portti avautuu. Laituripaikkojen haltijat voivat lunastaa kaukosäätimen 60 euron hintaan telakkamestareilta Seppo Silanderilta tai Matti Pehkoselta. Palautetusta kaukosäätimestä Telakkasäätiö palauttaa pantin, 40 euroa. Talonmiehen asunto vapautuu vuokrattavaksi 1.6.2004 alkaen.

Timo Ollila Telakkasäätiön pj

Me tsä ha llit us/L uonto palve lut t ie dottaa On todettu, että Röytän satamassa käytetään veneen vesivessoja, mikä on ehdottomasti kielletty. Asiaa tullaan seuraamaan ja asianomaista tullaan kuulemaan. Samoin on todettu että kalan perkuujätteet he itetään altaaseen, jotka näkyvät ikävästi auringon paisteessa pohjasta. Kaikenlainen roskittaminen on satama-altaassa hyvän veneilytavan vastaista.

22


RYÖPPY 1/2004

30 huhtikuu, 2004

Aina is jäse nyyde n po istava sääntö muutose sit ys hyväks ytt iin v uosiko koukse ssa Maaliskuussa pidetty Oulun Merenkävijäin vuosikokous hyväksyi hallituksen esityksen seuran sääntöjen muuttamisesta siten, ettei uusia, jäsenmaksusta vapautettuja ainaisjäseniä enää siirtymäkauden jälkeen seuraan tule. Ne jäsenet, jotka ovat tulleet ainaisjäseniksi ennen uusien sääntöjen voimaantuloa tai sitoutuvat täyttämään ainaisjäsenyyden ehdot siirtymäkauden aikana säilyttävät ainaisjäsenen aseman myös uusien sääntöjen voimaantullessa. Vuosikokous päätti, että niiden seuran jäsenten, jotka haluavat tulla ainaisjäseneksi nykyisten sääntöjen mukaisesti, tulee ilmoittaa siitä seuran sihteerille kesäkuun loppuun mennessä 2004. Ainaisjäseneksi tulemisen edellytyksenä on, että henkilö on seuran jäsen ja että hän on maksanut tai maksaa jäsenmaksunsa 25 vuodelta. Seuran sihteeri ilmoittaa kysyttäessä yksittäisten jäsenen osalta puuttuvien jäsenmaksuvuosien määrän. Puuttuvien jäsenmaksujen määrä lasketaan kaavalla: 35 € * (25 – tähänastinen jäsenyysaika vuosina ilman juniorijäsenyysaikaa). Ilmoitus ainaisjäsenyyden ehtojen hyväksymisestä tehdään seuran sihteerille kirjallisesti tai muuten todistettavalla tavalla, esimerkiksi sähköpostilla. Puuttuvat jäsenmaksut seura laskuttaa ainaisjäseniksi ilmoittautuneilta uusien sääntöjen voimaantulon jälkeen todennäköisesti kuluvan vuoden aikana. Tämän jälkeen uusiltakaan ainaisjäseniltä ei veloiteta jäsenmaksuja. Lajiliittoihin (SPL, SVL) ilmoitetut ainaisjäsenet maksavat lehtimaksun vuosittain (nykyisin 10 €.) Reino Aula

Matt i kiittää

Lämmin kiitos kaikille veneily- ystävilleni, jotka muistivat minua 70-vuotispäivänäni 20.3.2004. Kiitos myöskin Oulun Merenkävijöille muistamisesta. Matti Pehkonen

Kommodori Reino Aula ja sihteeri Leila Rannanjärvi onnittelevat päivänsankaria.

23


Tule via ta paht umia Vartiovuoron varaus Vartiovuorojen varaus tapahtuu kuten ennenkin. Varauslistat tulivat vartiokopin käytävään 1.5.2004 kello 12.00. Jokainen venepaikka (=laituripaikka OPS:n ja OM:n telakkasäätiön veneilykeskuksessa) varaa listaan vartiovuoron. Niiden osalta, jotka eivät varaa vuoroaan 15.6. mennessä, telakkamestarit täyttävät vuorolistat satunnaisessa järjestyksessä.

Etappipurjehdus ja Perämeren regatta Alkaa 7.7 Marjaniemestä, ylittää Perämeren ja osallistuu Perämeren regattaan Luulajassa ja palaa yläkautta takaisin Röyttään, kts 7. http://members.surfeu.fi/eskaaderi

Lipunnosto 8.5

Bottenhavs regatta i Luleå 8-10.7. 2004

Veneilykausi avataan lauantaina Johteenpookin edustalla; salkoon nousee niin meidän kuin OPS:n lippu kunnialaukauksen kera. Tule katsomaan klo 19.

Perämeren regatta on Luulajassa 8-10.7. http://www.batlivlulea.nu/lss

Veneet kuntoon -teemapäivä ja venetarvikekirppis lauantaina 15.5 Telakka-aluellamme, kts 22. Röytän majan siivoustalkoot kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, eli 5-6.6 Pidetään huoli, että Röytän majamme vain paranee vanhetessaan. Tekemistä riittää halonhakkuusta ikkunanpesuun. Tuuletetaan talven pölyt pois ja avataan samalla kesäkausi uudessa saunassa. Tervetuloa mukaan!

24


/ryoppy204