Page 1

Oulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti

2/2013

ryöppy

Huviveneilijän koulutus & tutkinnot, s. 8   Oulun Merenkävijöiden strategia 2013–2018, s. 14  Kevättorilla paleltiin, s. 12   Thalian pentterissä, s. 22

Ryöppy

1


Ω Ω sisältö

– ryöppy 2/2013, kesäkuu 2013

Ryöppy 2/2013 3

Pääkirjoitus

4

Ruorin takaa

6

Pullopostia

8

Huviveneilijän koulutus & tutkinnot

12 Purjehtijakurssi 2013 14 Oulun Merenkävijöiden strategia 2013–2018 18 Kevättorilla paleltiin 20 Junioripurjehduksen kuulumisia 22 Thalian pentterissä Kansikuva: Lisää vauhtia – Jukka Santala.

Oulun Merenkävijät ry postiosoite. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . pl 37,90101 oulu pankkiyhteys . . . . . . . . . . . . . . nordea oulu, 205018-125927 iban: fi07 2050 1800 1259 27, bic: ndeafihh kotisivu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . www.oulunmerenkavijat.fi kuva-arkisto. . . . . . . . . . . . . . . . . . oulunmerenkavijat.kuvat.fi rekisteri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . rekisteri.oulunmerenkavijat.fi hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . hallitus@oulunmerenkavijat.fi

2

Ryöppy

ryöpyn toimitus. . . . . . . . . . . . . ryoppy@oulunmerenkavijat.fi venerekisteri . . . . . . . . . . . . . . . . . rekisterit@oulunmerenkavijat.fi osoitteenmuutokset . . . . . . . . . . rekisterit@oulunmerenkavijat.fi issn-l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720 issn (painettu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8720 issn (verkkojulkaisu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242-8739


Ω Ω pääkirjoitus

– petteri parhi, päätoimittaja

Pääkirjoitus

M

eitä veneilijöitä on tänä kesänä hellitty lämpimillä säillä. Vaikka kelit ovat olleet mitä mainioimmat, ei merellä vielä toukokuussa ollut veneitä tungokseen asti – liekö vanhasta muistista. Erityisesti purjehduskoululaiset ovat tänä vuonna olleet suorastaan etu­

oikeutettuja. Ryöpyn kesänumerossa kerrataan kevään tapahtumat läpi ja tietysti kerrotaan kesän tulevista kuvioista. Salovaaran A-P on tehnyt hienoa selvittelytyötä ja koonnut yhteen tiedon veneilijöiden koulutuksista. Kevätkokouksessa käsitelty seuran uusi strategia löytyy myös lehden sivuilta ja siihen toivotaan lisää näkemyksiä. Tuttuun tapaan kuulemme junioreiden tekemisistä sekä tutustumme uuteen pentteriin. Kesän tapahtumista mainittakoon erityisesti kesäkuun puolivälin merellinen suurtapahtuma Toppilan Meripäivät sekä samalla uudelle paikalle syyskuulta siirtyvä Toppila Ocean Race -purjehduskilpailu. Samalla Oulun Regatta siirtyy tänä vuonna vanhalle MOR/OOR/TOR -paikalle elo-syyskuun taitteeseen. Tuoreimman tiedon näistä tapahtumista saat Oulun Merenkävijöiden kotisivuilta. Hyvää veneilykesää, petteri parhi, päätoimittaja PS. Seuraava numero tulee ulos lokakuussa kauden päättyessä. Mieti hyviä jutun aiheita kesän tapahtumista ja laita juttuvinkki tulemaan. Tai ole vain korvat höröllä ja kerro kiinnostavasta juttulähteestä.

Ryöppy

3


Ω Ω kommodori

– matti ruokonen

Ruorin takaa

Oulun Merenkävijöiden lippu on jälleen noussut Pookin salkoon liehumaan: pressut auki, pohjat kuntoon, veneet vesille ja mastot ylös! Seilorit ruoriin, gastit köysiin – joko kurssin kautta tai entisin opein!

Purjehduskurssi

Teemaillat

Vaikka alkukeväästä purjehduskurssille ilmoittautuminen oli edellisvuosia hiljaisempaa, kurssi saatiin kuitenkin täyteen ja 30 uutta innokasta oppilasta on aloittanut kurssin. Ensimmäinen oppitunti pidettiin jo 16. huhtikuuta. Tuolloin kurssilaiset saivat purjehdusoppaat, jotta he voisivat opiskella purjehduksen saloja itsekseen ennen seuraavaa teoriailtaa, joka oli 8. toukokuuta. Oppilaat vaikuttavat hyvin motivoituneilta ja haluavat ottaa kaiken irti kurssista. Mikäs sen sopivampaa; on ilo jakaa osaamista oppilaille, jotka ovat todella kiinnostuneita. 30 oppilasta kursseillamme näyttää olevan maaginen raja, sillä peruutuksia vakinaisen kaluston suhteen ei juurikaan kestä tulla. Tänä keväänä erinäisistä syistä johtuen emme saaneet kaikkia opettajien omia veneitä vesille, joten tilanne näyttikin aluksi pahalta, mutta onneksi purjehduskoulu sai jäsenistöltä lainaan kaksi purkkaria, ja kun vielä kahdella oppilaalla oli omat veneensä, niin opetusveneitä oli tarpeeksi ja voimme turvata korkeatasoisen ja yksilöllisen opetuksen myös käytännön jaksoilla.

Talven ja kevään teemaillat ovat vetäneet hyvin porukkaa paikalle. Eritoten rikaus- ja purjeiden trimmaus -ilta veti Pookin ihan täyteen, ja turvallisuusteemaillassakin oli ollut paljon kuulijoita paikalla. Mielestäni teemaillat puolustavatkin hyvin paikkaansa yhtenä seuramme talvisena toimintamuotona. Silloinhan on aikaa kertailla purjehduksessa tarvittavia erityistaitoja. Jäsenet voivat lähettää pitkin vuotta hallitukselle esityksiä teemailtojen aiheiksi ja ehdottakaa luennoitsijaakin. OM:n hallituksen aivoriihessä pyörii usein aikalailla samat teemailtojen aiheet, joten uusia ideoita kaivataan. Tätä kirjoittaessani on vielä tälle keväälle yksi teemailta: keskiviikkona 15.5. Botnia Arc Marinen Juha Manninen käy läpi veneen kevätkunnostustöitä ja navigoinnin apuvälineitä. Lisäksi Meripelastusseura kertaa meri-vhf:n käyttöä. Kaikkien teemailtojen puuhamiehenä ja isäntänä on toiminut Heikki Koivurova, joten Heikille suurkiitokset tästä rutistuksestä.

Toppilan Meripäivät 15.–16.6.2013 Toppilan Meripäivien johtavana ajatuksena on tänä vuonna se, että kaikki uuden Oulun purjehdusseurat esittäytyvät yhdessä suurelle yleisölle. Mukana ovat ainakin Oulun merenkävijät, Oulun purjehdusseura, Oulun työväen pursiseura, Haukiputaan pursiseura ja Varjakan Veneilijät.

4

Ryöppy


Purjehdusseuroilla on päivien aikana yhteinen esittelypöytä, solmurasti, videoesityksiä yms. purjehdusaiheista touhua. Toppilassa järjestetään myös kelluva puuvenenäyttely. OM järjestää entiseen tapaan Toppila Ocean Racen ja STO puolestaan opparikisan satama-altaassa. Toivottavasti molempiin kisoihin saadaan runsaasti kisailijoita, vaikkei harjoitteluaikaa ehdikään – muuttuneen ajankohdan vuoksi – olla paljon ennen kisoja. Jos kiinnostuit osallistumisesta seuratoiminnan esittelyihin, ota yhteyttä hallituksen uuteen jäseneen Markku Hurskaiseen, joka toimii OM:n puolelta tapahtuman puuhamiehenä. Meripäivien toisena päivänä, sunnuntaina järjestämme yleisölle purjehdus- tai moottorivenekyydin. On tarkoitus käyttää veneilystä/ purjehduksesta kiinnostuneita noin tunnin reissu merellä. Lähdöt ovat sunnuntaina klo 11, 13 ja 15. Tähän touhuun tarvitaan kaikista seuroista purkkareita ja moottoriveneitä, joten kiinnostuneet ottakaa tässäkin asiassa yhteyttä Markkuun.

Kaupungin osallisuuden suhteen ei tänä vuonna käynyt kaikki ihan niin kuin Strömsössä: kaupungin tiukentunut rahapolitiikka näkyy tässäkin yhteydessä. Tehän voitte kaikki kompata niin, että menette Meripäiville ilman aamupalaa ja syötte STO:n paistopisteeltä kaikki makkarat suihinne. ”Harmillisesti” itselläni ja miehistöllämme jäävät Meripäivät tällä kertaa väliin, sillä uuden veneen haku lähestyy. Vene odottelee Skotlannin länsipuolella, joten tarkoituksemme on purjehtia Caledonian kanavan läpi saaren itäpuolelle. Tämän kanavan varrelle osuu myös Loch Ness, jossa kuuluisa hirviö asustaa. Varaan mukaamme HK:n sinistä, valtaisan koukun sekä kolmen mm:n siimaa. Luulenpa, että hirviölle tulee tiukat paikat, jos se vain tykkää kunnon lenkistä. Siitä, miten hirviön pyydystyskeikka meni ja miten paatti löysi uuteen kotisatamaansa Ouluun, sitten myöhemmin. Hyvää kesää ja juonikkaita tuulia retkillenne. matti ruokonen, kommodori

Mielestäni teemaillat puolustavatkin hyvin paikkaansa yhtenä seuramme toimintamuotona talvisin. Silloinhan on aikaa kertailla purjehduksessa tarvittavia erityistaitoja. Jäsenet voivat lähettää pitkin vuotta hallitukselle esityksiä teemailtojen aiheiksi ja ehdottakaa luennoitsijaakin.

Ryöppy

5


Ω Ω pullopostia

– kuulumisia meiltä ja maailmalta

Trossi SPV:n jäsenille etuhintaan spv:n jäsenet saavat toukokuun alusta lähtien Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelun alennettuun hintaan 60 eurolla (norm. 70 euroa). Trossi-palveluun kuuluu veneen yllättäen rikkoutuessa vesillä hinaus lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita sekä tarvittaessa apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa. Jäsen saa vastaavan palvelun Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa (vain rajatulla alueella). Trossi voidaan myöntää EU:n huvivenedirektiivin määrittelemälle huviveneelle (pituus 2,5 m – 24 m), ja se edellyttää aina Meripelastusseuran jäsenyhdistyksen henkilöjäsenyyttä. www.meripelastus.f i/Trossi

Kiinnostaako eskaaderi­ purjehdus Vaasaan heinäkuun loppupuolella? muutaman venekunnan kanssa on ollut alustavasti puhetta järjestää eskaaderipurjehdus Vaasaan ja mahdollisesti Valassaarille ja/tai Ruotsin saaristoon. Eskaaderi on tarkoitus ajoittaa siten että halukkailla on mahdollisuus osallistua Pohjanlahden regattaan 17.7.–21.7. Matkalle voivat osallistua myös moottoriveneilijät. Eskaaderi on luonteeltaan epävirallinen eikä ole tarkoitus perustaa Bottnia Eskaderin kaltaista virallista turvallisuus- ja järjestelyorganisaatiota. Kaikki kipparit osallistuvat omalla vastuullaan ja huolehtivat veneensä ja miehistönsä turvallisuudesta ja vierailuohjelmasta. Suositeltavaa on hankkia Trossi-jäsenyys. Ilmoittakaa kiinnostuksestanne matkaveneilyjaoston vetäjälle, niin sovimme tapaamisesta mahdollisimman pian ennen Pohjanlahden regatan ilmoittautumisajan päättymistä: seppo.parhi@gmail.com tai puhelin 044 328 0650.

6

Ryöppy

Toppila Ocean Race 15.6. ja Toppilan Meripäivät 15.–16.6. – tule ja osallistu toppilan meripäivien kävijätavoite on 10 000 kävijää ja kaupunki haluaa luoda tapahtumasta merellisen Oulun vetonaulan. Lauantaina ohjelmassa on STO:n järjestämänä junioreiden Toppilansatama Junior Race sekä Toppila Ocean Race, johon toivomme runsasta osanottoa. Kisan jälkeen on vuorossa palkintojen jako ja mukavaa yhdessä oloa ravintolateltassa. Oulun Merenkävijät osallistuvat Meripäiville neljän muun oululaisen pursiseuran (OPS, OTPS, HaPS, Varjakan vene) ja STO:n kanssa. Tavoitteena on esitellä toimintaamme yhdestä pisteestä. Seurojen yhteisen esittelypisteen edessä on Hai-vene sekä rannassa uiva puuvenenäyttely sekä kouluvene Omppu. Esittelypisteessä jaamme yhdessä tietoa seuroista, STO:sta, purjehduskoulusta ja kouluvene Ompun toiminnasta. Lisäksi opetamme veneilijöille muutamia hyödyllisiä solmuja ja näytämme purjehduskisojen parhaita paloja vuosien varrelta. Sunnuntaina järjestämme yleisöpurjehduksia teemalla ”Tuu kyytille, mennään merelle!”. Ajatuksena on viedä ihmisiä noin tunnin purjehdukselle tutustumaan merelliseen Ouluun. Lähdöt merelle ovat kello 11, 13 ja 15. Matkat ovat osallistujille ilmaisia ja varauslista on pursiseurojen esittelypisteessä. Meripäivien täydellinen ohjelma löytyy täältä: www.ouka.f i/oulu/oulun-paiva/toppilanmeripaivat


Uudet jäsenet

Kilpailukalenteri 2013

seuran hallitus on hyväksynyt Oulun Merenkävijöiden uusiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: Hannu Orre, Mikko Huurinainen, Katja Orbinski, Timo Portaankorva, Jari Keskimaula, Outi Palosaari, Pertti Niemelä, Saara Ilkka ja Sami Koskenniska. Tervetuloa hyvään seuraan!

Ω Ω OTPS: Ranking 1, 12.6. Ω Ω OM: Toppila Ocean Race 15.6. Ω Ω OPS: Keskiyön auringon purjehdus 16.6. Ω Ω OPS: Ranking 2, 26.6. Ω Ω OTPS: Mäkelinin purjehdus 6.7. Ω Ω OM: Ranking 3, 17.7.

Röytän majan tapahtumakalenteri

Ω Ω OM: Nautilus-cup 4.8. Ω Ω HaPS: Kello-Open 10.–11.8.

Ω Ω Keskiyön auringon purjehduskilpailu 16.6.

Ω Ω OTPS: Yökilpailu 17.8.

Ω Ω Juhannus 21.–23.6.

Ω Ω OPS: Varjakka-purjehdus 24.8.

Ω Ω Elojuhlat ja Nautilus-cup 3.–4.8.

Ω Ω OM: Oulu Regatta 31.8.–1.9.

Ω Ω Syyskuun alun lämpimät viikonloput sekä sienet

ja marjojen kypsyminen vetävät yleensä paljon kävijöitä

Ω Ω OM: Räntärace 14.9. Ω Ω OM, OPS, OTPS: Palkintojen jako 5.10.

Ω Ω Räntä Race ja Valon juhlat 14.9. Ω Ω Syysrykäisy 28.9. tai 5.10. (tai myöhemmin)

OM:n hallituksen jäsenten yhteystiedot nimi ja titteli

puhelin

sähköpostiosoite

Matti Ruokonen, kommodori

040 480 9955

kommodori@oulunmerenkavijat.f i

Jukka Santala, i varakommodori

040 844 3517

jukka.santala@oulunmerenkavijat.f i

Leila Rannanjärvi, ii varakommodori

050 355 0504

leila.rannanjarvi@oulunmerenkavijat.f i

Heikki Koivurova, teemailtaisäntä

050 4125 872

heikki.koivurova@oulunmerenkavijat.f i

Juhani Lämsä, kilpailupäällikkö

040 536 7982

juhani.lamsa@oulunmerenkavijat.f i

Petteri Parhi, webmaster

040 531 8123

petteri.parhi@oulunmerenkavijat.f i

Markku Hurskainen

0400 485 322

markku.hurskainen@oulunmerenkavijat.f i

Sanna Meriläinen, sihteeri

040 550 7882

sihteeri@oulunmerenkavijat.f i

Ari-Pekka Salovaara

050 487 2575

ari-pekka.salovaara@oulunmerenkavijat.f i

Harri Närhi, taloudenhoitaja

050 480 1445

harri.narhi@oulunmerenkavijat.f i

Ryöppy

7


Huviveneilijän koulutus & tutkinnot Suomessa Suomeen rekisteröidyllä veneellä huvikseen veneilevä ei tarvitse mitään virallisia tutkintoja alle 24 metrisen veneen kuljettamiseen. Tarjolla olevat kurssit ja tutkinnot ovat siis vapaaehtoisia.

8

Ryöppy


Lainsäätäjän näkemys veneilijän kursseista ja tutkinnoista

Kansallisesti määritellyt purjehdustaidon kurssit ja tutkinnot

Monet tuntevat Kansainvälisen huviveneenkuljettajan pätevyyskirjan, joka yleensä vaaditaan venettä vuokrattaessa Välimerellä. Tämä pätevyyskirja perustuu nykymuodossaan YK:n alaisen Euroopan talouskomission määrittelemiin navigointitaitovaatimuksiin ja osoittaa pätevyyden niissä maissa, jotka ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen. Koska parempaakaan kansainvälisesti tunnettua osoitusta henkilön navigointitaidoista ei ole tarjolla, kyseinen pätevyyskirja käytännössä kelpaa useimmissa Euroopan maissa, vaikka ne eivät olisi ratifioineet kyseistä sopimusta. Tällaisia maita ovat mm. Espanja, Kreikka ja Portugali. Koska pätevyyskirja pohjautuu YK:n alaisen Euroopan talouskomission määrittelyihin, ei kyseisellä pätevyyskirjalla liene paljon virallista painoarvoa Euroopan ulkopuolella, vaikka komeasti kalskahtavasta nimestä voisi niin päätelläkin. Jos haluat kansainväliseen huviveneenkuljettajan pätevyyskirjaan myös sisävesikelpoisuuden eli merkinnän ”I”, sinun on erikseen todistettava, että sinulla on riittävät tiedot Euroopan sisävesien liikennesäännöksistä (eli CEVNI-säännöt). Myös Euroopan sisävesien liikennesäännökset perustuvat YK:n alaisen Euroopan talouskomission säännöksiin ja sisävesikelpoisuus on voimassa niissä maissa, jotka ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen. Suomessa Kansainvälisen huviveneenkuljettajan pätevyyskirjan myöntää liikenteen turvallisuusvirasto TraFi. Pätevyyskirjan edellytyksenä on vaadittujen navigaatiotaitojen osoittamisen lisäksi todistus riittävästä käytännön veneilytaidosta. Tässä on syytä huomata, että missään ei määritellä mikä on TraFi:n tarkoittama riittävä veneilytaito, joten luotettavaksi tunnetun henkilön myöntämä todistus riittävästä käytännön veneilytaidosta kelvannee tähän tarkoitukseen. Veneilykäyttöön osoitettujen radiotaajuuksien käyttöön sen sijaan vaaditaan käytettävän taajuusalueen mukainen tutkintotodistus. Tutkintovaatimukset perustuvat IMO:n (Internation Maritime Organization) GMDSS:n (Global Maritime Distress and Safety System) mukaisiin määrittelyihin. Suomessa näitä todistuksia myöntää Viestintävirasto.

Suomalaisen Purjehduksenopettajat PORY:n auktorisoimat kurssit ja tutkinnot pohjautuvat kansainvälisesti tunnustetun Brittiläisen Royal Yachting Associationin (RYA) koulutussisältöihin ja tutkintovaatimuksiin. Myös myöhemmin perustetun Amerikkalaisen International Yacht Training Worldwiden koulutussisällöt ja tutkintovaatimukset perustuvat RYA:n sisältöihin ja tutkintovaatimuksiin. Koska huviveneilijän tutkinnot ovat vapaaehtoisia, on PORYn auktorisoinnin merkitys enemmänkin tae siitä, että tarjottavien kurssien ja tutkintotodistuksien koulutussisällöt ovat huolellisesti mietittyjä sekä sisältövaatimuksiltaan yhdenmukaisia eri purjehduskoulujen kesken. PORYn auktorisoimat kurssit ja tutkinnot ovat: Purjehtijakurssi – Antaa valmiudet toimia miehistön jäsenenä, harjoitella hallitusti ja itsenäisesti sekä kartuttaa kokemusta suojaisilla vesialueilla, hyvissä olo­suhteissa. Perämieskurssi ja -tutkinto (Kansainvälinen (RYA) vastaavuus: Day Skipper) – Tavoite on toimiminen kipparina suotuisissa saaristo-olosuhteissa päiväsaikaan. Teoreettisen lainsäädäntö- ja navigaatio-opin osalta edellytetään Suomen Navigaatioliiton saaristomerenkulkuopin osaamistaso. Päällikkökurssi ja -tutkinto (Kansainvälinen (RYA) vastaavuus: Coastal Skipper) – Tavoite on toimia veneen päällikkönä rannikon läheisyydessä päiväsaikaan kaikissa olosuhteissa sekä suotuisissa olosuhteissa yöllä. Teoreettisen lainsäädäntö- ja navigaatio-opin osalta edellytetään Suomen Navigaatioliiton rannikkomeren­ kulkuopin osaamistaso. Avomeripäällikkötutkinto (Kansainvälinen (RYA) vastaavuus: Yacht Master Offshore) – Tutkinnon suorittajan on hallittava veneen käsittely kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa päivällä ja yöllä. Lisäksi on tunnettava avomeri- ja vuorovesinavigoinnin perusteet sekä sään kehittymisen arviointi ja vaikutus purjehdusolosuhteisiin.

Ryöppy

9


Kansallisesti määritellyt navigointitaidon kurssit ja tutkinnot Suomen navigaatioliitto on määritellyt kolme eri­ tasoista navigaatiotutkintoa: Saaristolaivurin tutkinto – Navigoinnin perusteet ja vesiliikennesäädökset Rannikkolaivurin tutkinto – Paikanmääritysmenetelmät, eksymä, sääoppi, vuorovesioppi ja elektroninen paikanmääritys. Navigointivaatimukset perustuvat YK:n alaisen Euroopan talouskomission määrittelemään Kansainvälisen huviveneen kuljettajan pätevyyskirjan vaatimuksiin. Avomerilaivurin tutkinto – Antaa valmiudet taivaankappaleiden tunnistamiseen ja paikanmääritykseen niiden perusteella. Haettaessa Kansainvälistä huviveneenkuljettajan pätevyyskirjaa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi hyväksyy Navigaatioliiton myöntämän Rannikkolaivurin tutkinnon osoituksena YK:n alaisen Euroopan talouskomission määrittelemien navigointitaitovaatimuksien hallitsemisesta. On syytä huomata, että TraFi voi hyväksyä myös muiden suomalaisten toimijoiden myöntämän todistuksen osoituksena YK:n alaisen Euroopan talouskomission määrittelemien navigointitaitovaatimuksien hallitsemisesta. Esimerkiksi oululaisen Oulu-opiston myöntämä Rannikkolaivurin tutkintotodistus kelpaa Trafille osoituksena vaadittujen navigointitaitojen hallitsemisesta.

Kansainvälisesti määritellyt radioliikenteen pätevyystodistukset Rannikkolaivurin radiotodistus (SRC-todistus) – IMO:n (Internation Maritime Organization) GMDSS:n (Global Maritime Distress and Safety System) mukainen Short Range Certificate – Vaaditaan merenkulun VHF-taajuuksien käyttöön – Koska VHF radioliikenne on osa kansainvälistä hätä- ja turvallisuusjärjestelmää, tutkinnon pääpaino on hätä-, pika- ja varoitusliikenteen menettelytavoissa ja meri-VHF-kanavien käyttöä koskevissa asioissa. – Tutkintoaineistona on Viestintäviraston julkaisu Rannikkolaivurin VHF-radioliikenneopas, jonka voi ladata sähköisessä muodossa Viestintäviraston Internet-sivuilta.

10

Ryöppy

Avomerilaivurin radiotodistus (LRC-todistus) – IMO:n GMDSS:n mukainen Long Range Certificate – Vaaditaan merenkulun MF- tai HF-taajuuksien käyttöön – Koska MF ja HF –taajuinen radioliikenne on osa kansainvälistä hätä- ja turvallisuusjärjestelmää, tutkinnon pääpaino on hätä-, pika- ja varoitusliikenteen menettelytavoissa ja MF/HF-taajuuksien käyttöä koskevissa asioissa sekä toiminta ulkomaisen rannikkoradioaseman kanssa. – Tutkintoaineistona on Viestintäviraston julkaisu Avomerilaivurin radioliikenneopas (työn alla).

Paikalliset muut veneilijän kurssit Suomessa järjestetään myös paljon paikallisia kursseja, joiden sisältöä ei koordinoi mikään kansainvälisesti tai kansallisesti toimiva viranomainen tai järjestö. Usein näkee järjestettävän esimerkiksi Veneilijän esiapukurssia, joka sisällöltään voi olla Suomen Punaisen Ristin EA1 -kurssia vastaava, mutta painottuen veneilyssä välttämättömään ensiavun osaamiseen. Toinen suosittu kurssien aihepiiri liittyy veneen dieselmoottorin keskeisten huoltotoimenpiteiden hallitsemiseen. Jos tutkii suomalaisten veneseurojen internet-sivujen koulutustarjontaa, löytää nopeasti kursseja tai koulutusiltamia nimeltään veneilijän sääoppi, tutkankäytön perusteet, paukkuliivien huoltaminen, köysien pleissaus, alkusammutuskoulutus, hätäraketin laukaisuharjoitukset, spinnukurssi, purjeiden trimmaus, pelastautumiskurssi jne. Kaikki nämä kurssit ovat varmasti suunniteltu olemassa olevan koulutustarpeen tyydyttämiseksi ja edistävät veneilijän osaamista. Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva kouluttaa Lohjalla pääasiallisesti ammattimerenkulkijoita kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n STCW-standardin (Standards for Training, Certification and Watchkeeping) vaatimusten mukaisesti. Meriturva järjestää myös harrastajille avoimia yhden päivän kestäviä veneilijän pelastautumiskursseja, missä osallistujat oppivat käyttämään veneen turvavarusteita, liivejä ja lauttoja aidoissa olosuhteissa.

Esimerkki huviveneilijän koulutuspolusta Koulutustarjonnan runsaudesta johtuen jokainen huviveneilijä varmasti pohtii, mitkä kaikki tarjolla olevat kurssit ja tutkinnot saattaisivat auttaa juuri häntä veneilemään turvallisemmin. Jotta kurssit ja tutkinnot asettuisivat oikeaan viitekehykseensä, määritellään ensin muutama yleisesti käytetty termi käytännönläheisesti: Saaristo = jatkuva näköyhteys mantereeseen/ saaristoon jolloin navigointi voi kokonaisuudessaan perustua näköhavaintoihin. Yhteydenpito matkapuhelinverkon varassa.


Purjehtijan koulutuspolukusuosituksia.

Käy päivittämässä seuran jäsenrekisteriin oman koulutustietosi ja kerro mistä koulutuksesta olisit kiinnostunut rekisteri.oulunmerenkavijat.fi. Rannikko = ei jatkuvaa näköyhteyttä mantereeseen/saaristoon. Paikanmääritys perustuu näköhavaintoihin. Yhteydenpito VHF-puhelimella, jolla taattu kantavuus 30 mpk rannikosta. Avomeri = pitkiä aikoja ilman näköyhteyttä mantereeseen/saaristoon. Paikanmääritys perustuu taivaankappaleisiin. Yhteydenpito MF/HF-laitteilla, joilla kantavuus 180–400 mpk tai satelliittipuhelimella (INMARSAT). Edellä käydyt kurssit ja tutkinnot voidaan esittää esimerkiksi huviveneilijän koulutuspolkuna, jossa erilaiset veneilijän taidot ja tehtävät veneessä auttavat sijoittamaan erilaiset kurssit oikeaan viitekehykseensä. Kirjoittaja on aloitteleva purjehtija joka on suorittanut Oulun Merenkävijöiden purjehduskoulun purjehtijakurssin sekä Oulu-opiston rannikkolaivurin tutkinnon ja jolla on Kansainvälinen huviveneenkuljettajan pätevyyskirja sekä SRC-todistus. Mahdollisuuksien mukaan kirjoittaja aikoo tällä kaudella osallistua ainakin hätäraketin laukaisuharjoituksiin. Koulutus ja kurssit ovat aloittelijalle luoneet myös vakaan ymmärryksen siitä, että mikään teoriaopetus ei korvaa käytännön taitoa, joka karttuu vain purjehtimalla.

Lähteet • Suomen purjehdus ja veneily / veneilykoulutus www.purjehtija.f i/index.php?sivu=35207 • Purjehduksenopettajat PORY RY www.purjehduksenopettajat.f i/tutkinnot/ tutkintokuvaukset • Royal Yacht Association:in kurssit www.rya.org.uk/coursestraining/courses/ sailcruising/Pages/default.aspx • International Yact Training iytworldwide.com/ • Trafin säädökset www.veneily.f i/tiedot_ja_taidot/patevyydet • www.suomennavigaatioliitto.com • www.viestintavirasto.f i/taajuudet/ radioluvat/veneilijatjamerenkulku/ patevyystutkinnotjatodistuksetveneilijoille.html • en.wikipedia.org/wiki/Global_Maritime_Distress_ and_Safety_System • www.meriturva.f i/f i/koulutus/ veneilijan-pelastautumiskurssi • www.viestintavirasto.f i/attachments/ Rannikkolaivurin__radioliikenne_opas_2010.pdf

ari-pekka salovaara Ryöppy

11


Purjehtijakurssi 2013 – ma r k ku v impa rin ku v ia & h y vää fiilis tä!

12

Ryöppy


Ryรถppy

13


Oulun Merenkävijöiden strategia 2013–2018 Oulun Merenkävijöiden kevätkokous hyväksyi seuralle uuden strategian vuosille 2013–2018. Tämän esityksen pohjalta lähdetään seuran toimintaa kehittämään eteenpäin. Käytännössä edessä on vielä paljon täsmennettävää ja pohdittavaa – varsinaisen toteutus­työn lisäksi. Tutustu ajatuksiin ja osallistu työhön kertomalla mielipiteesi.

14

Ryöppy


Visio Oulun Merenkävijät on alueellinen suunnannäyttäjä purjehduksen ja veneilyn kehittämisessä. Tavoitteena on nostaa seuran toiminta ja toimintaympäristö uudelle tasolle seuraavan viiden vuoden aikana. Palvelu- ja seuratoimintaa kehittämällä meistä tulee Perämeren elinvoimaisin ja houkuttelevin purjehdus- ja veneilyseura.

Missio Tavoitteenamme on herättää ja ylläpitää harrastusta purjehdukseen, moottoriveneilyyn ja merenkulkuun. Kehitämme ja edistämme purjehdus-, merenkulku- ja merimiestaitoja. Edistämme merikelpoisten alusten varustamista, hoitoa ja käyttämistä. Herätämme ja ylläpidämme hyvää merenkulkijahenkeä ja -perinnettä.

Toiminnan painopisteet 2013–2018 Tuemme parhaiten missiomme toteutumista panostamalla seuraaviin osa-alueisiin.

1. Kilpailutoiminnan uudistaminen Kilpailutoiminnassa toteutetaan sukupolvenvaihdos ja kehitetään toimintaa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena kilpailutoiminnan arvostuksen ja osallistujamäärien nostaminen. Haasteet • järjestäjät ikääntyvät ja toimijoita on vähän • kyky järjestää omia kilpailuita vaarantuu lähi­ tulevaisuudessa • kansallisten arvokilpailuiden saaminen vaarantuu, kun jatkossa ei ole riittävää kokemusta • toimitsija- ja kokemusvaihto muiden kilpailu­ järjestäjien kanssa olematonta • kilpailutoiminnasta puuttunut tahtotila ja suunta mihin kilpailuja kehittää • kilpailujen osallistujamäärät ovat pysyneet paikalleen • näkemys 2010-luvun kilpailuista ja kilpailumallista puuttuu Tahtotila • aktiivinen kilpailutoiminta on näyteikkuna seuran toimintaan • kilpaileminen on paras tapa kehittää jäsenten purjehdustaitoja • kilpailutoimitsijoiden reservissä on syvyyttä

• kilpailutoiminnassa saavutetaan jatkuvuus toimihenkilöitä liikaa kuormittamatta • koulutus on suunnitelmallista ja jatkuvaa • kokemuksen saaminen on suunnitelmallista ja rekrytointi jatkuvaa • kilpailujärjestämisen osaamisen arvostuksen nostaminen niin, että meiltä kysytään järjestäjiä kansallisiin ja kansainvälisiin kisoihin • jatkuvuus kansallisten ja kansainvälisten kisojen järjestämisessä Oulussa • alueellinen johtajuus kilpailutoiminnassa; osaaminen, resurssit, arvostus, pätevyys • uusi kulttuuri kilpailujen järjestämiseen ja sitä kautta kilpailutoimintaan ja kilpailujen arvostukseen Toimenpide-ehdotukset • rakentaa kilpailukonsepti uudelleen: minkälaisia kilpailuja järjestetään, miten palkintojenjako hoidetaan, miten kilpailulautakunta toimii • monipuolistetaan kilpailutarjontaa yhdessä muiden seurojen kanssa • jokaiselle kilpailujärjestäjälle tehdään koulutussuunnitelma pätevyyksien hankkimiseksi järjestäjän toivomalle tasolle saakka – samalla tiedetään mitä koulutuksia on ja mitä tulee järjestää • pätevien kilpailujärjestäjien määrää kasvatetaan • kilpailujen järjestämiskalusto on ensiluokkaista • kilpailujen järjestämistä harjoitellaan säännöllisesti – esimerkiksi Tiistaikisojen yhteydessä

2. Purjehdus- ja veneilyakatemia Vuodesta 1979 toiminut purjehduskoulu laajenee kattamaan koko koulutustarjonnan, jolloin käytännön ja teorian opetusta voidaan tarjota jäsenille yhdeltä luukulta. Haasteet • pätevyyksien saaminen pirstaloitunut eri toimijoille • tarjonta epäselvää asiakkaille – selvä koulutusputki puuttuu • purjehduskoulun konsepti vanha ja toistaiseksi toimiva – mutta potentiaalia kehittämiseen on • purjehduskoulun jatkuvuus turvattava – pätevät ja motivoituneet opettajat keskiössä Tavoitetila • seura turvaa purjehduskoulun jatkuvuuden rekrytoimalla uusia opettajia ja kouluttamalla heitä jatkuvasti • veneilyn teorian ja käytännön koulutuksen voi saada jatkossa yhden luukun kautta – koulutusta laajennetaan myös moottorivenepuolelle • tarjonnan laajentaminen: hyvän peruskurssin lisäksi tarjotaan perämieskursseja ja otetaan tutkintoja vastaan

Ryöppy

15


• purjehduskoulu toimii koko purjehduskauden ajan • palkattavalla työntekijällä voidaan lisätä tarjontaa ja kevennetään vapaaehtoisten kouluttajien kuormaa • purjehdusopettajille tarjotaan kannustava malli tehdä enemmän purjehdusopetusta koko purjehduskauden aikana • kouluvene Omppu mahdollistaa purjehduksen kokeilemisen ja tukee purjehdusopetusta • Navigaatiokerho tukee navigoinnin teorian ja käytännön opetusta • kalusto vastaa koulun tarpeita Toimenpide-ehdotukset • tarvesuunnitelma siitä miten kalusto vastaa koulun muuttuneita tarpeita • seura järjestää jatkossa saaristolaivuri-, rannikkolaivuri- ja avomerikurssit osana seuran tarjoamaa veneilyn teoriakoulutusta • tuotteistetaan perämies- ja päällikkökurssit miehistö­kurssin jatkeeksi • työntekijän palkkaaminen veneilykoulutusta vetämään • joka kaudelle tehdään koulutuskalenteri, jossa selvitetään käytössä olevat opettajaresurssit • jokaiselle opettajalle tehdään henkilökohtainen koulutussuunnitelma • perustetaan kilpapurjehdusakatemia kehittämään paikallista kilpailuosaamista • mahdollistetaan Match Racet sopivin kalusto­ hankinnoin • Navigaatiokerholle laaditaan uusi toiminta­ suunnitelma osana purjehduskoulua

3. Vesiliikuntakeskus mahdollistaa uudet puitteet Uusi vesiliikuntakeskus mahdollistaa kokonaan uudenlaisen toiminnan ja nykyisen monipuolisen ­kehittämisen yhdessä muiden vesitoimijoiden kanssa. Haasteet • Oulun alueelta puuttuu tällä hetkellä vesi- liikunnan ja urheilun liikunta- ja koulutuspaikka, mikä palvelisi mm. lasten- ja nuorten liikuntaa, aikuisten terveysliikuntaa, harrasteliikuntaa, vammais­ liikuntaa sekä kilpa- ja huippu-urheilua. • Vesiliikunnan ja urheilun harrastajamäärät kasvavat kaikilla osa-alueilla, mikä lisää painetta suorituspaikkojen lisärakentamiseen ja kehittämiseen.

16

Ryöppy

• Nykyiset suorituspaikat sijaitsevat pääsääntöisesti seurojen tukikohtien yhteydessä, joissa harrastusolosuhteet eivät aina kaikilta osin ole asianmukaiset, koska tilat ja toiminnot on alun perin suunniteltu ensisijaisesti esim. veneiden kesä- ja talvisäilytyspaikoiksi (laiturit ja telakka). • Väylä kotisatamasta merelle kulkee teollisuussataman läpi. Siellä liikkuu samaan aikaan suuria rahtialuksia ja muuta kaupallista liikennettä. Tämä on turvallisuusriski varsinkin juniorien ja muiden pienveneilijöiden kannalta – turvallisuus! • Oulun alueen väkiluku ja sen myötä myös veneily­ harrastus kasvaa noin viiden prosentin vuosivauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että Oulun alueen venemäärä kaksinkertaistuu 15 vuodessa. Alueen kasvamisen ja vaurastumisen myötä myös harrastajien venekoot ja palvelujen tarve kasvaa. • Venemäärän kasvu ja venekokojen suurentuminen lisäävät painetta uusien venesatamien rakentamiselle. Tahtotila • Oulun Merenkävijöiden tavoitteena on kehittää vesiliikuntakeskuksesta ja alueesta Pohjanlahden aktiivisin ja tunnetuin vesiliikuntalajien harrastus-, koulutus-, valmennus- ja kilpailukeskus. Toimintaalueita ovat mm. juniori-, nuoriso-, vammais-, aikuisliikunta-, harraste-, koulutus- ja kilpailutoiminta. Lisäksi tavoitteena on tuottaa kaikille vesiliikuntaharrastajille asianmukaiset puitteet harrastaa ja kehittää eri lajeja ja toimintoja. Toimenpide-ehdotukset • Aktiivinen osallistuminen merellisen Ranta-­ Toppilan suunnitteluun. • Vesiliikuntakeskushankkeen yksityiskohtainen suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen suunnitelman mukaan. • Hankeorganisaation perustaminen ja toimihenkilöiden valitseminen.

4. Operatiivisen toiminnan uudistaminen Kehittyvä seuratoiminta luo elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Miten voimme virtaviivaistaa toimintaamme, jotta voisimme tarjota hyvät jäsenpalvelut vähemmällä­työllä jatkossa. Haasteet • Jaostoiminnasta puuttuu suunnitelmallisuus ja jäsenten aktiivisuus on epätasaista • Jäsenten tahtotila epäselvä toivotusta toiminnasta • Suuri osa jäsenistöstä jäseniä vain laituripaikan ja telakkapaikan vuoksi


• Seuran tulee tarjota palveluita sekä veneellisille että veneettömille jäsenille • Jäsenistö ikääntyy ja saattaa sen myötä myös passivoitua • Kilpailu kiristyy jäsenten ajankäytöstä: muut harrastukset, työelämä jne. • Kaikkia seuran hallinnon prosesseja ei ole kehitetty määrätietoisesti eteenpäin ja ne ovat osittain työläitä. Prosessit ovat syntyneet käytännön työn kautta eikä niiden tehokkuutta ole järjestelmällisesti tarkasteltu • Uusien jäsenten perehdytys ja sitouttaminen jää kesken ja uudet jäsenet lipsuvat seuran riveihin passiivijäseniksi. Uuden jäsenen mukanaan tuoma osaaminen ja kokemus jää tunnistamatta ja hyödyntämättä

• Kaikki operatiivisen toiminnan prosessit käydään läpi ja dokumentoidaan • Uusille jäsenille laaditaan perehdytysmateriaali ja -prosessi • Jaokset rakennetaan ja vastuutetaan uudelleen • Jaosvastaavat koulutetaan vuosittain jaosten hallintaan ja toiminnan suunnitteluun

Tahtotila • Jäsenrakenne pysyy iältään monipuolisena: vanhat jäsenet siirtävät kokemusta ja osaamista nuorille sukupolville ja nuoret sukupolvet tuovat uutta ajattelua toimintaan • Seura tarjoaa ympärivuotista toimintaa jäsenilleen. Veneilykaudella järjestetään veneilyyn liittyvää aktiviteettia ja veneilykauden ulkopuolella muuta yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa • Seura viestii aktiivisesti eri välinein seuran toiminnasta, tavoitteista ja mahdollisuuksista. Viestintä on kiinnostavaa ja nykyaikaista sisällöltään sekä ilmeeltään • Uusi seuratoiminnan aktiivi saa käyttöönsä dokumentoidut prosessit ja tehokkaat työkalut voiden helposti jatkaa työntekoa siitä mihin edeltäjä sen jätti • Jaosrakenne ja -toimintamalli päivitetään vastaamaan nykyistä toimintaa • Uudet jäsenet perehdytetään ja sitoutetaan nopeasti seuran toimintaan. Tavoitellaan hallittavaa ja jatkuvaa kasvua jäsenmäärissä.

• Ylläpidetään tukikohtaa Iin Röytässä • Hoidetaan tarvittavat huolto- ja uudisrakentamiset majalla • Ei rakenneta eikä hankinta uutta tukikohtaa • Kehitetään saaren palveluita yhdessä Iin Röytän toimijoiden kanssa

Toimenpide-ehdotukset • Verkkoviestintää kehitetään edelleen seuran kotisivujen ja sosiaalisen median kautta • Jäsenlehteä kehitetään monikanavaiseksi, jotta se on luettavissa sekä paperilla että verkossa

• Johteenpooki tukee seurojen varainhankintaa • Telakkasäätiön kautta kehitetään Hietasaaren veneilykeskuksen palveluita

Toiminnan tukijalat Olemassa olevat palvelut ja toiminnot, jotka mahdollistavat seuratoiminnan kehittymisen ja seuraavan askeleen ottamisen.

Tukikohdat

Junioritoiminta • Laadukas juniorivalmennus toteutetaan yhteistyössä muiden paikallisten pursiseurojen kanssa Sailing Team Oulun -konseptilla • Kaluston siirto yhteistyökumppanien perustamalle uudelle yhdistykselle • Varmistetaan Sailing Team Oululle resurssit; toimijat ja tarvittaessa varat

Katsastus- ja turvallisuustoiminta • Tarjotaan laadukkaat katsastuspalvelut jäsenistölle

Telakkasäätiö

Kehu, kommentoi, kritisoi – lähetä palautteesi osoitteeseen strategia@oulunmerenkavijat.fi. Ryöppy

17


OM-pöydässä oli myynnissä mm. perälippuja, veneen omistajan viirejä, pinssejä, uusia solmioita ja lippalakkeja. Tutustuttavana oli myös Pelle P:n takkeja, fleecejä ja pikeepaitoja, joita saattoi tilata OM-brodeerauksella. Myymässä sihteerimme Sanna Meriläinen.

Kevättorilla paleltiin Veneilijöiden kevättori järjestettiin lauantaina 4.5. Johteenpookissa ja sen ympäristössä. Taivaalta tuli räntää ensimmäisten järjestelijöiden saapuessa paikalle! Säästä huolimatta tapahtuma kokosi veneilijät, yhteistyökumppanit ja muut toimijat veneilijöiden minimessuille.

K

ukin yhteistyökumppani tuli mukaan haluamallaan tarjonnalla. Yrityskumppaneista mukana olivat Bothnian Arc Marine, Evelace, Pohmarin ja Skanska. Uuteen veneilykauteen valmistautuva veneilijä saattoi varata vartiovuoron ja veneen vesille laskupäivän ja maston pystytyspäivän. Lupauksista huolimatta Iin Röytän sähkötarra ei tullut myytiin. Tuoreille OM jäsenille järjestettiin perehdytystilaisuus, jossa heille kerrottiin mm. seuran strategiasta, veneiden katsastuksesta, kilpailutoiminnasta, Röytän majasta ja telakkasäätiöstä. Perehdytystilaisuuden päätyttyä olikin jo lipunnostoaika. Kommodorimme Matti Ruokonen oli hakemassa uutta venettään Skotlannista ja I varakommodori Jukka Santala tuomassa kaverinsa venettä Göteborgista, joten OM lipun komensi ylös II varakommodori. teksti ja kuvat: leila rannanjärvi, ellei toisin mainita

Kylmä keli taisi edistää makkaroiden ja lättyjenmenekkiä, sillä hilloa jouduttiin hakemaan kesken kaiken lisää. Junioreiden vanhemmat paistelivat lättyjä ja tuotot käytetään junioritoimintaan.

18

Ryöppy


Junioreiden jäänsärkijäkisaan tuli osallistujia Kemistä saakka.

Tapahtuman päätyttyä veneilijät lähtivät koteihinsa ja aurinko tuli esiin!

Sammutinhuoltoon oli jatkuva jono. Myös vartiointivuorolistalle jonoteltiin.

Ryöppy

19

Lipunnostossa Leila Rannanjärvi, OPS kommodori Heikki Laitinen, OPS kevättorikoordinaattori Henrik Oja. OM-lipun nostivat Hannu Orell ja Jarkko Juntunen. Kuva: Tuomo Riekki.


Junioripurjehduksen kuulumisia 20

Ryรถppy


Tätä lukiessanne Sailing Team Oulu:n junioritoiminta on jo hyvässä vauhdissa. Säät olivat suotuisat ja sulattivat jäät nopeasti joesta. Veneet laitettiin kuntoon perinteisesti heti vapun jälkeen, tänä vuonna armotto­ massa vesisateessa. Olemme palkanneet kaudelle yhdeksän koulutettua valmentajaa. Päävalmentajana jatkaa Laura Santala. HAPS on tulevan kauden virastovastuussa” vastaten toiminnan hallinnollisista.

E

nnen ensimmäisiäkään harjoituksia järjestettiin Jäänsärkijä-kisat, jotka olivat Lipunnoston yhteydessä. Mukana oli viisi karaistunutta junioripurjehtijaa, näistä kolme tuli Kemistä asti. Tästä oli hyvä jatkaa normaaliin viikkoharjoitteluun, joita järjestetään toukokuussa kolme kertaa viikossa. Osa junioreista on kiertänyt toukokuussa useammat arvokisojen karsintasarjan kisat Helsingin seudulla varmistaakseen paikkansa edustusjoukkueessa. Kesäkuusta syyskuulle harjoitukset jatkuvat neljä kertaa viikossa, joten valinnanvaraa harjoitusaikatauluun löytyy. Vuoden tauon jälkeen tulevana kesänä järjestetään keskiviikkoisin harjoituskisoja, jotta mahdollisimman moni juniori saisi kilpailukokemusta niin halutessaan. Myös Perämeren alueen Kadetti-sarjan kilpailuja järjestetään viidet alueella, joista tarkempi aikataulu on STO:n www-sivuilla. Olemme pyrkineet yhdistämään paremmin toimintaa ja yhteistyötä Perämeren alueen seurojen kanssa. Tänä vuonna alueleiri järjestetään Kemissä heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Heillä onkin siellä loistavat olosuhteen jollapurjehdukseen: laiturilta lähes suoraan harjoitusalueelle. Meidän pitää vielä muutama vuosi odottaa Toppilansaaren tulevaa Vesiliikuntakeskusta, että saadaan vastaavanlaiset harjoitusolosuhteet. Toivottavasti tälle keväälle ei Oulujoen juoksutuksista tule niin kovia, että joudumme siirtämään sen vuoksi toimintamme Kellon Kivinimeen. Näin kävi viime syksynä kiireellisellä aikataululla ja odottamatta.

Heinäkuun lopulla olemme saamassa uudelleen Pim Stumpelin valmentamaan meidän valmentajia ja junioreita. Oheisessa jutussa on myös juniorin odotuksia tulevasta kaudesta. Toivomme, että saamme uusia junioreita harjoituksiin ja hyvän harjoituskesän! Syksyllä kuulette miten kesä sitten menikään. Junioripurjehdusterveisin, anri kivimäki ja pekka saukkonen www.sailingteamoulu.com

Esittelyssä junioripurjehtija: Antti Pettissalo Olen Antti Pettissalo (kuvassa), harrastan talvella salibandyä ja perheemme harrastaa retkipurjehdusta. Viime kesänä aloitin jollapurjehduksen, osallistuin alkeiskurssille Sakarin kanssa (s/y Ellis). Opin siellä perusjuttuja kuten jollan kasaamisen ja käännökset. Kesä oli todella kylmä, mutta menin vielä jatkokurssille, jossa opin mm. väistämissäännöt ja muutakin. Kesän aikana sain uusia kavereita ja olemme nähneet myös talvella. Syksyllä sain tarpeellisen kuivapuvun. Kun kaaduin jollalla, kuivapuku tuli hyvin testattua. Tosin kaatuessa puomi osui otsaan ja siihen tuli julman iso kuhmu. Syksyllä hankimme myös oman jollan, FIN848, mutta uutta nimeä sille ei ole keksitty. Jolla on pesty ja vahattu ja ensimmäiset harjoitukset käyty. Toivottavasti myös kaverit pääsevät kesällä useasti harjoituksiin.

Ryöppy

21


thalian pentterissä Thaliassa seilaa yleensä nelihenkinen perheemme ja erinäinen määrä vieraita. Joukon ruokkiminen vaatii kokkausta, mutta sehän meille sopii. Olemme melko innokkaita kotikokkeja ja tämä into näkyy myös veneellä.

P

entterissämme on kaksiliekkinen kaasuliesi, kaasu-uuni ja tilava coolboxi. Nämä varusteet antavat hyvät mahdollisuudet toteuttaa erilaisia aterioita pidemmälläkin matkalla. Ruuanlaittovälineistöä olemme myös saaneet mahdutettua mukaan riittävän määrän. Samoin setti mausteita ja muita ruuanlaitossa tarvittavia perusruoka-aineita on aina mukana. Säilykkeistä suosimme Muttin maukasta tomaattimurskaa, vaaleaa tonnikalaa, kookosmaitoa, bambunversoja ja vesikastanjoita. Maustehyllyn suosikkeja ovat chilirouhe, balsamiviinietikka ja myllyllä varustettu mustapippuri. Usein otamme mukaan myös curry- ja inkivääritahnaa. Yrtinrakastajan veneessä on satamassa oltaessa kannelle nostettava minikokoinen persiljasta, tillistä, basilikasta ja korianterista koostuva yrttiviljelmä. Kuivamuonien suosikkeja ovat spagetti ja nuudeli. Kasvisten puolella valkosipuli, inkivääri ja sipuli ovat ehdottoman tärkeitä, samoin kuin sitruuna. Kesäkurpitsaa, paprikaa ja porkkanaa otetaan myös mukaan. Jos suunnitteilla on wok-ruokaa, jossa paistetut kasvissuikaleet höystetään valkosipulilla, inkiväärillä, kookosmaidolla sekä currytahnalla ja nautitaan nuudeleiden kera. Mukaan voi toki paistaa esimerkiksi kanasuikaleita.

22

Ryöppy

Periaatteessa vapaa-aikaa veneellä vietettäessä kokkaamiseen on aikaa tavallista enemmän. Silloin on kiva nauttia ruuasta pitkän kaavan mukaan. Pitempiä matkoja tehtäessä ja maihin tultaessa valmista on kuitenkin saatava nopeasti. Nopealla aikataululla turvaudumme usein pastaan tai tuohon edellä kuvailemaani wok-viritykseen. Uuteen satamaan saavuttaessa ykkösvaihtoehto on aina savukala, jos sitä vain on saatavissa. Sen kanssa nautitaan aina uusia perunoita, joita miehistömme syö uskomattomia määriä. Ryöpyn lukijoille haluan jakaa pari reseptiä, joiden lopputulokset sopivat hyvin vaikka juhannukseen savukalapääruualle alkupalaksi tai arkena pääruuaksi perunoiden kanssa. Ensimmäisen reseptin erikoisuus on, että sillä on moni sillinvihaaja saatu pitämään sillistä.


Gubbröra – sillikaviaari tai sillisössö (rakkaalla lapsella on monta nimeä) 1 omena pieninä kuutioina n. 300 g matjessillifileetä pieninä kuutioina 1 pieni sipuli pieninä kuutioina 1 maustekurkku pieninä kuutioina 1 prk smetanaa 0,5 prk kermaviiliä tuoretta tilliä oman maun mukaan, ripaus suolaa tarvittaessa, sekä vähän valkopippuria. Sekoita ainekset keskenään ja anna maustua noin tunti. Veneessä hyvin säilyvä leipä on arvossaan. Venereissulle mukaan napattava, maukas ja kotona helposti toteutettava vaihtoehto on saaristolaisleipä. Thaliassa sillisössön jämät nautitaan lähes aina saaristolaisleivän päällä. Parasta leivässä on säilyvyys, mutta vasta maun jälkeen.

Saaristolaisleipä (2 kappaletta) 1 l piimää 75 g tuorehiivaa 3 dl siirappia 2 dl vehnäleseitä 1 dl ruismallasrouhetta 3 dl ruismaltaita (näyttää tummalta jauholta) 3 dl ruisjauhoa n. 1 l vehnäjauhoja 1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen piimään. Lisää muut ainekset sekoittaen tai yleiskoneella. Taikina jää melko löysäksi. Laita taikina pitkänomaiseen leipävuokaan. 2. Anna leipien kohota noin 2 tuntia 3. Paista leipiä melkein 3 tuntia 160 asteessa. Noin tunnin jälkeen on hyvä laittaa leipien päälle folio, jotta pinta ei tummu liikaa. Leivän maku on parhaimmillaan noin kolme päivää paistamisen jälkeen.

Ryöppy

23


Tyylikäs Priki purjehtii Toppilansalmen rantaan

Mietitkö uuden kodin hankintaa? Saat erikoisedun. Jos vanhan asuntosi myynti takkuilee, Skanskan KotiTurvaTM korvaa uuden kotisi asumiskuluja jopa 1000 euroa kuukaudessa vuoden ajan. Lue lisää www.skanska.fi/kotiturva Visualisointi

www.skanska.fi/priki As Oy Oulun Priki, Siilotie 31, 90520 Oulu Ennakkomarkkinoinnissa, arvioitu valmistuminen syksy 2014 Toppilansalmen kaupunginosaan nousee 5- ja 3-kerroksiset talot, joihin tulee yhteensä 22 tasokasta kotia. Huoneistovaihtoehtoja löytyy tilavista 61 m2 kaksioista hulppeisiin 128 m2 4 huoneen asuntoihin. Hinnat alkaen 2h+kt+rt+s 61 m2 mh. 65.880 € vh. 219.600 €. Lisätietoja asuntomyynnistämme Kansankatu 50 A, 90100 Oulu, p. 0800 140 150 (maksuton) Maarit Nevalainen p. 040 828 0063, maarit.nevalainen@skanska.fi

Ryoppy 2 2013  

Oulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you