Tolppatalossa paalutetaan koulutuksen perusta!
OpinPostin vaalinumero
Eduskuntavaalit 2023
Koulutus on veli ennen vaaleja, veljenpoika vaalien jälkeen?
Otsikko mukailee vanhaa suomalaista, luultavasti kaikille tuttua, sanontaa. Ajatuksen otsikointiin antoi Tuulilasi-lehden päätoimittaja Olli Koivusalo, joka kirjoitti aiheesta osuvasti Tuulilasin numeron 03/2023 pääkirjoituksessa. Kirjoituksen sisältö on tiivistettynä se, että vaalikeväänä autoilijoille riittää kavereita; lupauksia, lupauksia ja lupauksia… mutta kuka niistä kiinni pitää!
Koivusalo lähestyy luonnollisestikin asiaa autoilun näkökulmasta. Tämä kysymys on kuitenkin siirrettävissä muihinkin aihealueisiin, siis myös koulutukseen: näidenkin vaalien alla tulemme kuulemaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista lupausta. On lähes hämmentävää, kuinka vähän annettuja lupauksia tarkastellaan jälkikäteen. On toki ymmärrettävää, että reaalipolitiikka on jotakin aivan muuta kuin vaalien alla annetut lupaukset. Olisiko kuitenkin niin, että jotkut lupaukset ovat sellaisia, ettei niistä voi livetä. Hyvä esimerkki on kysymys koulutuksesta säästämisestä. Jos luvataan, ettei koulutuksesta säästetä, niin kai lupauksesta on pidettävä kiinni. Ja jos ei pysty pitämään kiinni, niin sekin olisi hyvä sanoa jo ennen vaaleja.
OpinPostineduskuntavaalilehdestä voit lukeaalueemme ehdokkaiden ajatuksia, mielipiteitä ja myös niitä lupauksia. Olemme lähestyneet kaikkia alueemme puolueita sähköpostilla ja pyytäneetheitävälittämäänkysymykseterityisestikoulutuksesta kiinnostuneilleehdokkaille. Jokaiselta puolueelta sallittiin yksi vastaus. Vastauksen voi antaa joko yksittäinen ehdokas, tai se voi olla useamman ehdokkaan yhdessä kirjoittama. Vastauksiin oli tarkat ”tekniset” reunaehdot, esimerkiksi joitakin vastauksia sai täydentää yhdellä päälauseella ja yhdellä sivulauseella.
Yhteenvetona voi sanoa, että opetus ja koulutus kiinnostaa; saimme vastaukset Keskustalta, Kokoomukselta, Perussuomalaisilta, RKP:ltä, SDP:ltä, Vasemmistoliitolta ja Vihreiltä. Ahkera lukija saa lehdestämme aika hyvän kuvan eri puolueiden ja eri ehdokkaiden koulutusajatuksista. Toivottavasti se auttaa sinua valitsemaan itsellesi sopivan ehdokkaan tai puolueen!
Demokratia ei ole täydellinen, mutta sen parempaa järjestelmää ei ole vielä keksitty. Äänestäminen on demokratian ydin – käy äänestämässä!
Vaaliterveisin
Kaitsu
OpinPostin vaalilehden toimittaja
Kysymykset
1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa? Mainitse kolme asiaa. Voit perustella valintojasi yhdellä virkkeellä
2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä? Perustele korkeintaan kolmella virkkeellä.
3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste? Voit perustella molempia valintoja yhdellä virkkeellä.
4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden? Vastaa korkeintaan kolmella virkkeellä.
5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta? Perustele kahdella virkkeellä.
6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on mahdollisuus resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta? Vastaa korkeintaan kolmella virkkeellä.
7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia? Kerro esimerkki jostakin haluamastasi muutoksesta ja perustele korkeintaan kahdella virkkeellä.
8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivän koulun vaatimuksiin? Perustele korkeintaan kahdella virkkeellä.
9. Miten kansanedustajan edistäisit opettajien työssäjaksamista? Mainitse enintään kolme asiaa. Voit täydentää vastaustasi yhdellä virkkeellä.
10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen. Vastaa kysymykseesi korkeintaan kolmella virkkeellä.
Eveliina Leskelä, Keskusta
1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?
Kiinnittäisin ensisijaisesti huomiota peruskoulutuksen rahoitukseen ja riittäviin resursseihin, mikä auttaisi opettajia keskittymään työssänsä olennaiseen eli opettamiseen ja lasten kohtaamiseen. Myös koulutusta vastaava palkkaus on avainasemassa työn houkuttelevuuteen.
2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?
Periaatteessa toteuttaa. Oppivelvollisuuden nosto on vaikuttanut entisestään siihen, että mahdollisuudet käydä koulua ovat tasavertaiset. Peruskoulussa tulisi kuitenkin olla mahdollista keskittyä entistä enemmän perustaitojen (lukeminen, kirjoittaminen, keskittyminen, jne) ja oppiaineiden keskeisten sisältöjen oppimiseen ja hallintaan.
3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste?
Suurin vahvuus on ehdottomasti jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua. Haasteena näen opettajien alati lisääntyvän työkuorman ja koulutuksen resurssien vähäisyyden.
4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?
Uskon, että tulevaisuus on valoisa, mikäli tämän hetken haasteet tunnistetaan ja niiden eteen toimitaan systemaattisesti. On tärkeää, että koulu pysyy ajan tasalla ja opetussuunnitelmienkin sisältöjä päivitetään. Tätä ei kuitenkaan saisi tehdä perustaitojen kustannuksella, vaan tulevaisuudessa pitäisi edelleen muistaa, että ilman luku- ja kirjoitustaitoa ei esimerkiksi medialukutaitokaan kehity.
5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta?
Inkluusio on ajatuksena kaunis, mutta ei toimi nykyisen kaltaisilla vähäisillä resursseilla. Oppitunneilla pitäisi aina olla tarpeeksi opetuksen ammattilaisia mukana erityisopettajista koulunkäynninohjaajiin, muuten kaikki oppilaat jäävät ilman tarvitsemaansa tukea.
6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on mahdollisuus resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?
Ottaisin käyttöön alueellisen opintolainahyvityksen, joka toisi osaavia ja motivoituneita opettajia myös kasvukeskusten ja yliopistokaupunkien ulkopuolelle. Ei voi olla niin, että oppimisen taso ja oppilaiden yhdenvertaisuus polarisoituu jo peruskoulussa. Tämän lisäksi pitäisin huolta koulutuksen riittävästä resurssoinnista.
7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?
Koen epäoikeudenmukaisena sen, että opettajia palkataan töihin ilman kesäajan palkkaa. Kansanedustajana pyrkisin kitkemään tämän vääryyden lainsäädännöllisin keinoin.
8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivän koulun vaatimuksiin?
Opettajankoulutus on todella korkeatasoista ja sisällöllisesti rikasta. On kuitenkin paljon koulun arkeen liittyviäasioita, joita ei koulutuksessa käsitellä juuri ollenkaan, kuten erilaisten tukiprosessien käytännön toteutus.
9. Miten kansanedustajan edistäisit opettajien työssäjaksamista?
Pitäisinhuolensiitä,ettäopettajallaolisiaidostiaikaakeskittyäopettamiseenjalapsilleläsnä olemiseen. Ryhmäkokoja on pienennettävä, liiallisen paperityön teettämistä vähennettävä ja projektiluontoisia töitä pidettävä inhimillisissä määrissä.
10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen.
Miksi keskusta on mielestäsi paras puolue pitämään huolta koulutuksesta sen joka tasolla?
Keskusta on vaaliohjelmassaan sitoutunut pelastamaan Suomen peruskoulun. Sen lisäksi keskusta on puolueista ainoa, joka rohkeasti esittää erilaisia keinoja koulutuksen saavutettavuuden toteuttamiseksi. Esimerkiksi pohjoisen Suomen korkeakouluja ei olisi olemassa ilman keskustaa.
Saija Hyvönen, Perussuomalaiset
1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?
Perustehtävään eli opettamiseen keskittyminen, mikä tarkoittaa lisäarvoa tuottamattoman kirjallisen työn jättämistä pois. Perheille ja vanhemmuudelle tulee saada riittävä vastuu lapsista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tuki, jotta kaikilla lapsilla on olemassa perusturva ja siten kyky oppia.
2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?
Kuulen lääkärin työssäni paljon opettajien kokemuksia heidän työelämästään. Pääosin kouluissa onnistutaan edelleen hyvin ja opettajien motiivit opettaa ovat erinomaiset. Strategiset tavoitteet ovat nykyisin liian hajallaan, jolloin ydintehtävät ovat jääneet epäselviksi ja tavoitteita tulee kehittää siten, että kaikkien oppilaiden potentiaali saadaan käyttöön.
3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste?
Suurin vahvuus on, että koulujärjestelmämme antaa kaikille tasavertaiset mahdollisuudet onnistua. Suurinta haastetta en osaa nimetä, mutta koulujärjestelmän alamäen pysäyttäminen siten, ettei koulu haukkaa kaikkea kuntien taloudellista resurssia, on meidän tärkein yhteinen tavoite.
4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?
On surullista että hukataan paljon potentiaalia sekä opettajissa että oppilaissa. Ehdotus siitä että yläkoulussa eriydyttäisiin jonkin verran teoria- ja käytäntö- tai taide-painotteisiin opintoihin kuulostaa järkevältä, jotta kiinnostus kouluun säilyisi kaikilla.
5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta?
Lisää väkisinkin häiriötä, kun erityisen tuen tarpeen oppilaita siirretään ympäristöihin, joissa heillä ei ole mahdollisuutta oppia. Avustajien määrän lisääminen aiheuttaa pahimmillaan vain lisää häiriöitä, kun ryhmien koko, eli ihmisten määrä kasvaa.
6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on mahdollisuus resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?
Työntuleeollahoukuttelevaa, johtamisen,palkansekätyöolojenkunnossa.Pienilläkouluilla tulee hyödyntää erikoisaineissa myös etäopetuksen mahdollisuutta.
7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?
Laki on meillä käsittääkseni kattava ja tasa-arvoinen, opetussuunnitelma taas on liian lavea ja pirstaleinen. Strategisissa tavoitteissa tulee keskittyä paremmin perusasioihin, kuten perustaitojen oppimiseen ja johtaa järjestelmää näiden toteuttamiseksi.
8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivän koulun vaatimuksiin?
Tähän minulla ei ole substanssiosaamista vastata. Kun strategia, eli opetussuunnitelma on kunnossa, opettajakoulutus pystynee vastaamaan tämän vaatimuksiin.
9. Miten kansanedustajana edistäisit opettajien työssäjaksamista?
Kaikilla em. asioilla. Työhyvinvoinnin avaimet ovat tavoitteiden mukaiset onnistumiset työssä sekä sujuva, häiriötön työ.
10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen. Miksi minut kannattaa valita kansanedustajaksi?
Osaan ottaa asioista selvää, sisäilman ja kosteusvaurioiden osalta olen tehnyt sitä väitöskirjan verran. Lähestyn asioita ongelmanratkaisun näkökulmasta. Osaan vakuuttaa myöstoistenpuolueidenedustajiakannoistani,työterveyslääkärinäkolmikantapalaveritovat olleet arkipäivää jo reilun parin vuosikymmenen ajan.
Tanja Nyman, RKP
1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?
a. Työolosuhteet, on turvattava sekä opettajille että oppilaille, erityisesti kohtuulliset ryhmäkoot.
b. Opettajien on saatava keskittyä ydintyöhönsä - eli opetukseen; moniammatillinen tuki helposti saatavilla.
c. Luokan- ja varhaiskasvatuksen opettajien palkat vastattava työn vaativuutta. Samasta työstä sama palkka.
2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?
Kyllä osittain, mutta opettaja joutuu ottamaan vastuuta monista asioista, jotka eivät liity häneen koulutukseen.
3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste?
Korkeasti koulutetut osaavat opettajat, joilla on korkea työmoraali.
Haasteena se, että kaikki saavat tasavertaista opetusta nykyisillä resursseilla.
4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?
Haluaisinnähdätulevaisuudenperuskoulunsellaisena,jossaoppilaatjaopettajatviihtyisivät ja jossa resurssit olisivat taattuja siten, että jokainen oppilas oppisi omien tavoitteidensa mukaisesti.
5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta? Perustele kahdella virkkeellä.
Suurissa luokissa resurssivajavuuden takia, se ei aina onnistu. Inkluusio-oppilaan mukana pitäisi tulla lisäresursseja.
6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on mahdollisuus resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?
Lainsäädännöllä ja riittävällä rahoituksella on taattava, että jokaisella koululla pitää olla tasavertaiset resurssit.
7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?
Resurssit oppilasta kohden pitäisi olla laissa määriteltynä sekä ryhmäkoot.
8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivän koulun vaatimuksiin?
Opettajakoulutuksessa pitäisi harjoitella enemmän valmiuksia oppilaan ja oppilaan vanhempien kohtaamiseen.
9. Miten kansanedustajan edistäisit opettajien työssäjaksamista?
Työonselkeästirajattua,työtaakkaaeilisätäenääjaopettajatietää,mitähäneltäodotetaan. Työolosuhteet ovat kunnossa - käytettävissä olevat resurssit ja ryhmäkoot. Koulu on turvallinen ja terveellinen paikka työskennellä.
10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen. Pystynkö vaikuttamaan opettajien työssäjaksamiseen?
Parhaani teen. Ilman motivoituneita opettajia, meidän koulurakenne murenee.
Pia Hiltunen, SDP
1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?
-Työoloja paremmiksi
-Tuki toimivammaksi
-Positiivinen ja arvostava asenne kaikessa toiminnassa opettajan työtä kohtaan
Kukaan kansanedustaja ei voi yksin muuttaa asioita, mutta lupaan tehdä kaikkeni edistääkseni tässä kyselyssä esiin nousevia epäkohtia ja sitä kautta parantaa opettajan työn vetovoimaa.
2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?
Koulun ydintehtäväntulisi olla opettaminen jasivistyksen turvaaminen yhteiskunnassamme. Tällä hetkellä koulun tehtäväksi valuu jatkuvasti lisätehtäviä, jotka vaarantavat ydintehtävän hoitamista vaillinaisten resurssien ja ajankäytön vuoksi. Ymmärrän, että koulussa tavoitetaan suurin osa lapsista ja siitä johtuen muiden tehtävien määrä paisuu, mutta silti opettajan tulisi saada keskittyä rauhassa ydintehtäväänsä eli opetus- ja kasvatustyöhön. Ydintehtävää tulisi pystyä toteuttamaan nykyistä paremmin luottamalla opettajien ammattiosaamiseen ja antamalla työrauha.
3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste?
Suurimpia vahvuuksia ovat ammattitaitoiset opettajat sekä laadukas, maksuton ja tasaarvoinen koulutusjärjestelmä.
Haasteena voidaan nähdä tällä hetkellä oppimistulosten osittainen lasku sekä kolmiportaisen tuen käytännön toimimattomuus.
Suhtaudun positiivisesti peruskoulun mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Tiedostamme haasteet ja epäkohtia pitää pyrkiä korjaamaan. Ihanteellista olisi, että ala nähtäisiin vetovoimaisena, opettajat saisivat keskittyä ydintehtäväänsä ja rahoitus sekä resurssit olisivat kunnossa.
Inkluusion ja integraation trendin varjolla koko peruskoulu kärsii. Konkreettisia toimia onnistuneen inkluusion toteutumiseen ovat mm. pienemmät ryhmäkoot yleisopetukseen sekä lisää pienryhmiä ja erityisopettajia.
4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?
5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta?
6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on mahdollisuus resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?
Kunnat ovat eriarvoisessa asemassa muun muassa tuntikehysten, hankerahoitusten, kouluverkkojen, digitalisaation ja luokkakokojen suhteen. Esimerkiksi perusrahoituksen turvaaminen sekä edellä mainittuihin asioihin lainsäädännöllä vaikuttaminen lisäävät tasaarvoisuutta. Jokaisella lapsella tulee myös olla oikeus laadukkaaseen opetukseen ammatillisesti pätevän opettajan johdolla.
7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?
Esimerkiksi Perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa noudattamaan inkluusioperiaatetta,mutteikuitenkaanavaamiten velvoitetta tulee toteuttaa jatukea tarjota. Mahdollisuudet inkluusion moninaiseen toteuttamiseen kunnissa on johtanut erityiskoulujen ja pienryhmien vähentämiseen ja suoraan säästötoimenpiteeksi. Suunnan muuttaminen vaatii lainsäädännöllisen uudistamisen, joka velvoittaa mm. tuen parempaan järjestämiseen kunnissa.
8.
nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivän koulun vaatimuksiin?
Ei mielestäni vastaa tarpeeksi. Aineenhallintaa, erityispedagogiikkaa ja käytännön harjoitteluja saisi ainakin kehittää. Paremmiksi koetut valmiudet valmistumisen jälkeen helpottaisivat paineita työelämään siirtymisestä ja siellä selviämisestä.
9. Miten kansanedustajan edistäisit opettajien työssäjaksamista?
Lähtökohtaisesti työhyvinvointi on työnantajan vastuulla, eli kunnan tehtävä. Aiemmissa kohdissa esittämilläni muutoksilla olisi kuitenkin mielestäni positiivisia vaikutuksia työssäjaksamiseen.
10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen. Miksi äänestäisit eduskuntavaaleissa minua?
Olen luokanopettajataustainen ehdokas ja yksin elävänä ihmisenä minulla on paljon aikaa ja myös kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen. Toimin aina luotettavasti, ahkerasti, rohkeasti ja yhteistyössä inhimillisen tulevaisuuden puolesta. Tutustu ajatuksiini osoitteessa www.piahiltunen.com
Vastaako
Jessi Jokelainen ja Mikko Raudaskoski, Vasemmistoliitto
1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?
Työrauha opetusryhmiin, keskittyminen opettamiseen ja psykiatrista tukea oppilaille.
Inkluusion onnistumiseksi pienryhmiä ja erityisluokkia kouluihin ja ylimääräinen ”sälä” vähemmäksi sekä psykiatrisen hoidon turvaaminen sitä tarvitseville oppilaille.
2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?
Ei toteuta. Ylimääräistä ”sälää” on liian paljon verrattuna opettajan oppilaan kanssa kasvokkain tapahtuvaan opetustyöhön ja kohtaamiseen. Tilastointeja, vastauksia erilaisiin kyselyihin ja muita hankkeita on turhan paljon, mikä syö aikaa itse ydintyöltä
3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste?
Suurin vahvuus liittyy peruskouluun siirtymiseen, jolloin haluttiin turvata kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja tämä ajatus on lähtökohtana edelleen.
Suurin haaste liittyy inkluusioon nykyiseen toteuttamiseen, jolloin erilaista tukea tarvitsevat oppilaat suurissa yleisopetuksen ryhmissä eivät saa riittävää tukea oppiakseen edellytyksiensä mukaisesti.
4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?
Jos inkluusioon liittyviä rakenteellisia epäkohtia ei korjata Pisa-tulokset heikkenevät edelleen ja opettajat väsyvät työssään, koska eivät koe voivansa kohdentaa ammatillista osaamistaan oppilaiden parhaaksi.
Opettajien, rehtoreiden, koulunkäynnin ohjaajien, kouluterveydenhoitajien ja muiden koulun arkea tuntevien on tuotava rohkeasti esille koulun arjen realismi. Tuon kouluväen sanoman
OAJ:ntukemanaolettaisivaikuttavanmyöskansanedustajienlaajaantukeensaattaakoulun arki toimivaksi.
5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta?
Inkluusio ei nykyisellään toimi, vaikka ajatus sinällään on ideaalinen. Isommissa kouluissa pitäisi olla mahdollisuus opiskella myös pienryhmissä ja erityisluokilla sekä pienempien koulujen yhteisissä alueellisissa pienryhmissä.
6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?
Tasa-arvo toteutuu parhaiten siten, että sosioekonomisesti haasteellisten asuinalueiden kouluille kohdennetaan rahoitusta oppilasta kohden enemmän kuin muille kouluille. Resursoinnin myötä kaikki viihtyvät koulussa paremmin eikä jouduta pääkaupunkiseudun kaltaiseen hyvien ja huonojen koulujen jaotteluun.
7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?
Olisi syytä määritellä erityisopettajien määrä erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden suhteen.
Näin turvattaisiin se, ettei inkluusiota käytettäisi vain säästökeinona.
8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivä vaatimuksiin?
Ei olisi pahitteeksi vaikka opettajankoulutukseen kuuluisi pakollisena enemmän kuin yksi erityispedagogiikan kurssi.
Opinnoista hyötyisivät kaikki kolmiportaisen tuen (yleinen, tehostettu, erityinen) oppilaat.
9. Miten kansanedustajana edistäisit opettajien työssäjaksamista?
Inkluusioon rakenteellisia muutoksia, ylimääräiselle työlle enemmän palkallisia tunteja ja oppilaille psykiatriseen hoitoon pääsyyn takuu määrätyssä ajassa.
10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen.
Mitkä ovat tärkeimmät koulujärjestelmässä parannettavat asiat?
Inkluusio toimimaan riittävillä resursseilla. Psykiatrista koulutusta omaavia kouluterveydenhoitajia riittävästi kouluihin. Uusiin koulutiloihin ”avokonttoreiden” sijaan eriyttämisen mahdollistavia opetustiloja.
Tanja Suomalainen ja Juha Malinen, Kokoomus
1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?
a) Panostukset opettajien työoloihin ja jaksamiseen, b) pienemmät ryhmäkoot, c) riittävä tuki Opettajien työoloihin ja työssä jaksamiseen on panostettava sekä opetuksen resurssit on saatava kuntoon, koska siten vahvistetaan opetuksen laatua sekä tasoitetaan oppimiseroja.
2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?
Edelleenkin koulun tehtävä on opettaa, sivistää ja lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Kasvattamisen merkitys on kasvanut koko ajan yhteiskunnan muutoksen mukana, koska perheiden rooli on muuttunut. Tarvitsemme vaikuttavia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä koulutuksen edistämiseksi, koska osaamisen kehittäminen on tärkeä investointi tulevaisuuteen.
3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste?
Vahvuus: Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta sekä koulutuksen maksuttomuus ylimmälle tasolle asti. Haaste: Opetus on jatkuvassa muutostilassa (monimuotoiset oppimisryhmät ja oppimisvaikeudet), joten on kyettävä kääntämään heikkenevät oppimistulokset parempaan suuntaan.
4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?
Ilman muutoksia haastavana, koska kaikki väsyvät niin opetushenkilökunta kuin oppilaat. Tulevaisuuden peruskoulun tulee olla tasa-arvoinen, antaa lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen sekä auttaa jokaista löytämään omat vahvuutensa.
5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta?
Oikein toteutettuna inkluusio on lapsen perusoikeus, mutta sen pitää olla riittävästi resursoitu. Inkluusion toteutumisen edistämiseksi pitää kouluttaa myös lisää erityisopettajia ja erityisluokanopettajia.
6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on mahdollisuus resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?
Koulutuksen rahoitusjärjestelmää on muutettava avoimemmaksi niin, että se ohjaa kuntia panostamaan palveluiden laatuun. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslailla, paikallisella valvonnalla sekä yhdistämällä toimintaa läheisiin yhdistyksiin. Lisäksi koulujen jälkeinen aika (klo 14–16.30) tulisi avata harrastustoiminnalle, jolloin lasten syrjäytymistä estetään ja kyydityksissä säästetään.
7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?
Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi vaaditaan selkeämpää ja sitovampaa kasvatuksen ja koulutuksen lainsäädäntöä. Tarvitaan muun muassa sitovia laatukriteerejä, oma-aloitteista toimivaltaa laillisuusvalvontaan aluehallintovirastoille ja vahvempi koulutuksen tietopohja, jotta palveluiden laatu voidaan avoimesti varmistaa.
8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivän koulun vaatimuksiin?
Opettajankoulutukseen pitäisi saada lisää käytännön harjoittelua niissä olosuhteissa, joissa työtä tehdään. Huomiota tulisi suunnata myös kouluarjen muuttumisen myötä esimerkiksi erityisopetuksen osaamisen tarpeen lisääntymiseen sekä opetushenkilöstön digitaalisen osaamisen suunnitelmalliseen parantamiseen.
9. Miten kansanedustajan edistäisit opettajien työssäjaksamista?
a) Resurssit kuntoon, B) pienemmät ryhmäkoot C) lisää oppimisen tukea
Autetaan opettajia keskittymään opetustyöhön resursseja lisäämällä, pienentämällä ryhmäkokoja sekä kohdistamalla tuki niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat.
10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen.
Miksi koulutilat (esim. luokkahuoneet, liikuntasalit ja pihan aktiviteettialueet) tulisi avata harrastus-, liikunta- ja kulttuuritoiminnalle?
Lasten syrjäytymisen estämisen ja aktivoinnin takia koulujen tilat tulisi ottaa iltapäivisin hyötykäyttöön lisäämättä opettajien työmäärää. Esimerkiksi urheilu-, kulttuuri-, musiikki- ja kuvataidetahot voisivat järjestää lapsille harrastustoimintaa ja jopa aikaa läksyjen tekoon.
Näin lapset välttyvät turhilta odotteluilta, kyydityksiltä, yksinäisyydeltä ja saavat mahdollisuuden hyvään yöuneen.
Sakari
Kouti,
Miia Immonen, Susa Vikeväkorva, ja
Taru Hallikainen (sit.), Vihreät
1. Mitä tekisit kansanedustajana parantaaksesi opettajan työn vetovoimaa?
Varmistaisimme opettajille työrauhan keskittyä opettamiseen rauhoittamalla perusopetuksen uudistaminen hetkeksi ja vaatimalla sovitussa yhteissuunnitteluajassa pysymistä. Rajaisimme ryhmäkokoja lailla siten, että ryhmäkoko perustuisi oppilaiden tuen tarpeeseen. Rajatuilla oppilasmäärillä ja jakotunneilla taataan riittävän rauhallinen työ- ja oppimisympäristö, mikä auttaa jaksamaan ja saavuttamaan vahvat perustaidot ja hyvät oppimistulokset. Kirjaisimme lakiin kuntatason erityisopettajamitoituksen1:100.Inkluusioon sysännyt vastuun tuen järjestämisestä luokanopettajille ja aineenopettajille, mikä on korjattava erityisopettajien lisäkoulutuksella ja erityisopettajamitoituksella.
2. Toteuttaako koulu mielestäsi edelleen ydintehtäväänsä?
Koulussa, jossa opitaan tunne- ja turvataitoja, kasvetaan ihmisyyteen ja eettisyyteen sekä aktiiviseksi kansalaiseksi ja lisäksi opitaan tietoja ja itsensä kehittämisen taitoja, toteuttaa mielestämme ydintehtäväänsä edelleen hyvin ja tunnollisesti. Haasteena näemme, että iso osa opettajista on jäänyt tahtomattaan liian suuren työkuorman alle kadottaen alkuperäisen kipinän opettaa ja tähän onpystyttävä puuttumaan;perusrahoitus kuntoon.Samanaikaisesti työoloja ja -hyvinvointia on parannettava, jotta opettajat voivat tehdä elintärkeää työtään uupumatta ja tuntematta riittämättömyyden tunnetta.
3. Mikä on suomalaisen koulun suurin vahvuus ja mikä on suurin haaste? Voit perustella molempia valintoja yhdellä virkkeellä.
Suurin vahvuus: korkeasti koulutetut, osaavat ja motivoituneet opettajat, alansa erityisosaajat Suurin haaste: Olemme lipuneet liian kauas koulun ydintehtävistä, opettajilla on liikaa oheistehtäviä ja lasten yleinen pahoinvointi on lisääntynyt.
4. Millaisena näet peruskoulun tulevaisuuden?
Suhtaudumme luottavaisesti tulevaisuuteen, mikäli koulutuksen perusrahoitusta lisätään tulevien hallituskausien aikana ja jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan riittävien perustaitojen oppiminen. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppijoiden oppimista ja kotoutumista tulisi tarvittaessa tukea nykyistä pidemmällä valmistavalla opetuksella ja oikeus S2-opintoihin tulisi saada puutteellisen kielitaidon, ei maahanmuuttajataustan perusteella.
5. Mikä on mielipiteesi inkluusiosta?
Inkluusiossa jokainen lapsi saa esteettömästi osallistua kouluyhteisön toimintaan sen täysivertaisena jäsenenä, ja allekirjoitamme tämän tärkeän tavoitteen. Ongelmana on, että erityisluokka- ja erityiskoulutoimintaa on supistettu, mutta yleisopetuksen kouluja ei olla resursoitu siten, että niihin olisi siirtynyt erityisopettajilla ja erityiskouluissa olevia toimivia käytänteitä ja osaamista, sekä mahdollisuus toteuttaa opetusta edelleenkin pienryhmissä.
6. Miten vaikuttaisit siihen, että lapsilla on mahdollisuus resursseiltaan tasavertaiseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta?
Tulevasta opettajarekisteristä saamme tiedon kelpoisten opettajien määrästä, mutta jo nyt tiedämme, että esimerkiksi erityisopettajapula vaatii koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Kelpoisia opettajia tarvitaan kaikkialle, missä on lapsia ja nuoria, ja siksi aloituspaikkoja on lisättävä alueille, joilla opettajapula on vaikein. Kuntien yhteistyö perusopetuksen järjestämisessä on Oulun vaalipiirissäkin jo nykyaikaa, samoin etäopetuksen käyttö esimerkiksi vieraiden kielten opetuksessa.
7. Kaipaako opetusta koskeva lainsäädäntö muutoksia?
Tällä hetkellä yleisopetuksen ryhmäkokoihin ei ole asetettu rajoja. Oikea suunta olisi mielestämme opettajamitoitus eli 1.–2.-luokilla suhdelukuna 1:18 ja sitä ylemmillä luokilla 1:20.Harkitsisimmetäsmennyksiämyösoppilaidenpuhelimenkäytönrajaamiseenliittyvään lainsäädäntöön keskittymisen tukemiseksi, toisaalta tekniikan hyödyt ja yksilönvapaus huomioiden.
8. Vastaako nykymuotoinen opettajankoulutus tämän päivän koulun vaatimuksiin?
Opettajankoulutus vastaa monin osin tämän päivän koulun vaatimuksiin, mutta sen on edelleen pysyttävä ajan hermoilla. Koulutukseen olisi hyvä lisätä mm. sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyyttä sekä erityispedagogista osaamista.
9. Miten kansanedustajana edistäisit opettajien työssäjaksamista?
Koulutuksen perusrahoituksen korottamisella voisimme rajata ryhmäkokoja ja taata riittävän määrän erityisopettajia sekä moniammatillista osaamista kouluihin. Mitoituksen mukaisten kuraattorien ja psykologien lisäksi esimerkiksi nepsyvalmentajat ja koulupsyykkarit antaisivat opettajan keskittyä opettamiseen.
10. Kysy itseltäsi kysymys ja vastaa siihen
Kysymys: Mitä ajattelette digitaalisista vs. paperisista oppimateriaaleista?
Mielestämme molempia tarvitaan, mutta digitaalisten oppimateriaalien osalta on siirryttävä vapaasti hyödynnettävään muotoon tutkimustieto, esteettömyys ja lasten ikä- sekä kehitystaso ja tarpeet huomioiden. Esimerkiksi etenkin nuorimmat lapset ja erityisoppilaat hyötyvät laadukkaista ja selkeistä oppikirjoista. Monipuoliset oppimateriaalit täydentävät toisiaan ja opettajalla on taito ja vapaus valita ryhmälleen sopivimmat materiaalit käyttöön.
