Nuku vielä, kun voit

Mitä sä tekisit, jos saisit tietää, että nukkumaan mennessäsi et enää heräisi koskaan? Mä itse varmaankin pyrkisin vaan pysyttelemään mahdollisimman pitkään hereillä. Eräs Michael Corke –niminen mies ei saanut kuulla kuolevansa seuraavalla kerralla nukkumaan mentyään vaan päinvastoin sairastui FFI–nimiseen unettomuustautiin. Tauti oli hirveä. Tän taudin aiheuttaa yhden geenin poikkeavuus, joka luo aivoihin virheellisesti vääränlaista proteiinia, joka kiinnittyy ja alkaa sitten tuhota aivojen talamusta. Talamus on se aivojemme osa, jonka on sulkeuduttava, jotta valveillaolo päättyisi ja nukkuminen voisi alkaa. Kaikki tautiin sairastuvat kuolevat viimeistään kymmenen kuukauden kuluessa diagnoosista. Kun Corke oli valvonut yhtäjaksoisesti kahdeksan viikkoa, alkoi hänen henkiset ja kognitiiviset kykynsä heiketä. Lähes puolen vuoden unettomuuden jälkeen Corke oli vuodepotilas ja lähestyi kuolemaa.

Tämä FFI-sairaus on onneksi harvinainen, mutta sen uhrit osoittavat, millaista jälkeä unettomuus tuottaa.

Ainakin mun omasta mielestä on lähes mahdotonta käsittää oikeasti, kuinka kokonaisvaltaisesti uni vaikuttaa hyvinvointiimme.

Unella on iso merkitys elämäämme – kaikki eivät välttämättä tiedä, mihin kaikkeen se vaikuttaa.

Unella on potentiaali ratkaista monet ajankohtaiset yhteiskunnalliset ongelmat. Aloitetaan vaikka sillä, että koska nykyinen yhteiskuntamme ja kulttuurimme ei ota riittävästi huomioon unen tärkeyttä, ovat ihmiset nykyään stressaantuneita. Ja sehän on ilmeistä, että stressi lisää riskiä muun muassa mielenterveyden häiriöille tai sydän- ja verisuonisairauksille.

Unenpuutteen tuottamia kuluja yhteiskunnalle on tietenkin vaikea arvioida, mutta ne ovat varmasti valtavat. Neljässä amerikkalaisessa suuryrityksessä suoritetun tutkimuksen mukaan unenpuutteesta johtuvat tuottavuuden menetykset olivat noin 2000 dollaria vuodessa työntekijää kohti. Kun suoritetaan tarvittavat laskutoimitukset, voidaan todeta noiden yritysten nettomenetysten olevan 54 000 000 dollaria vuodessa. Myös ajatushautomo RAND Corporationin tuottaman tutkimuksen arvio univajeen taloudellisesta hinnasta yhteiskunnalle olisi Yhdysvaltojen kohdalla 411 miljardia dollaria vuodessa.

Itsellä ainakin herää kysymys ajatellen myös nykyistä keskustelua talouden tilasta Suomessa: voisiko tässä olla ratkaisu valtiomme talouden hyvinvointiin?

Toiseksi unella on merkitystä meidän oppimiseemme. Kaikki tietenkin tietävät, että uni on tärkeää oppimisen kannalta, mutta mun mielestä mekanismi sen takana on kuitenkin tosi mielenkiintonen. Mä käytän esimerkkinä vaikka pianistia, joka harjoittelee kappaletta. Harjoiteltuaan ahkerasti pianisti uupuu ja ottaa nokoset. Unien jälkeen pianisti palaa pianon ääreen ja yhtäkkiä osaa kappaleen huomattavasti sujuvammin kuin ennen torkkumistaan. Tämä ilmiö on tosi kiehtova ja se siis osoittaa, että uni opettelun jälkeen tuottaa oppimisen.

Kolmanneksi voisin todeta, että sen lisäksi, että unella on keskeinen vaikutus fyysiseen hyvinvointiimme, on myös itse nukkumisen aikana nähdyillä unilla merkitystä. Omasta mielestäni mielenkiintoinen hypoteesi siitä, miksi luonnonvalinta on ohjannut meidät ihmiset näkemään unia, johon mä myös itse uskon, on se, että unien avulla ihminen saa jatkuvasti kokemusta erilaisista esimerkiksi pelottavista tai muista mahdollisesti opettavista tilanteista. Koska unet ovat monesti jatkuvaa tunteiden vuoristorataa, oppii unien avulla tehokkaasti käsittelemään erilaisia tunteita. Toisin sanoen voisi ajatella unien olevan evoluution aikaansaama ominaisuus, joka antaa meille harjoitusta oikean maailman tositilanteita varten.

Lopuksi todettakoon, että terveellinen tapa suhtautua nukkumiseen olisi nähdä se elämää hyödyttävänä työkaluna. Hyvää yötä, hyvää onnea ja ennen kaikkea, toivon, että nukutte hyvin.