Turvemaille TuhkasTa ravinTeiTa
Ojitetuilla turvemailla ravinnepuutoksia esiintyy selvästi enemmän kuin kangasmailla. Muutos luonnontilaisesta suosta turvemaaksi sekoittaa ravinnetasapainoa. Kun puuston määrä lisääntyy, kasvaa samalla ravinteiden tarve. Turvemailla on ravinnepuutosta ensisijaisesti fosforin, kaliumin ja boorin osalta. Metsätuhka sisältää ravinteita samassa suhteessa kuin puut, joiden energiakäytöstä tuhka on syntynyt. Tuhka kerätään puupolttolaitoksista, minkä jälkeen se rakeistetaan. Metsätuhkaa voidaan tarvittaessa terästää boorilla. – Tuhkalannoitteen parhaat käyttökohteet ovat paksuturpeisia rämemänniköitä, joiden kasvu on heikkoa fosforin ja kaliumin puutteen vuoksi, toteaa metsälannoitustoimintaa harjoittavan FA Forest Oy:n operaatiopäällikkö Jouni Kunnari. Suometsien turpeessa onkin yleensä typpeä runsaasti mutta fosforin, kaliumin ja hivenravinteiden puutos ja hapan kasvualusta tekevät puiden kasvusta kituliasta. Tuhkalannoite sisältää myös kalsiumia, jonka kalkitusvaikutus vähentää maaperän happamuutta. Resurssiasiantuntija Kari Kuru iloitsee puutuhkan päätymisestä takaisin metsään. – UPM käyttää turvemaiden lannoitukseen ainoastaan rakeistettua metsätuhkaa. Hidasliukoinen tuhkalannoite korjaa metsän ravinnetasapainoa 30–50 vuoden ajan ja samalla lisää turvemailla puuston vuotuista kasvua 2–4 kuutiometriä hehtaaria kohti. Tämä tarkoittaa 40–80 kuutiometrin lisäkasvua 20 vuoden aikana. – Lannoituksen kustannukset ovat keskimäärin 300– 400 euroa hehtaarille. Tällä investoinnilla metsänomistaja saa 600–1200 euron arvosta lisäkasvua hehtaaria
kohti. Lannoitus on paras investointi metsässä, Kuru toteaa. Metsän terveyslannoituksiin on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoitustukea. Metsänomistajalle lannoituskulut ovat vähennyskelpoisia puun myyntitulon verotuksessa. TaivaalTa saTaa rakeiTa
UPM lannoittaa vuosittain noin 10 000 hehtaaria, johon sisältyy omien maiden lisäksi metsäpalveluasiakkaiden metsiä. – Käytämme lannoitteen levitykseen helikopteria aina kun mahdollista ja kun työmaakohteet ovat tarpeeksi isoja. Pienempialaiset kohteet tehdään maalevityksenä metsätraktorilla, Kari Kuru kertoo. FA Forest Oy toimii lentolevityksessä UPM:n yhteistyökumppanina. FA Forest myös rakeistaa metsätuhkaa Ecolan®-lannoitteeksi Liperissä ja Viitasaarella. FA Forestin lentolevitysyksikkö koostuu helikopterista sekä lastaus- ja tankkausautoista. – Lentolevityksen etuina on nopeus ja tehokkuus. Helikopterille ei tarvita ajouraverkkoa eikä kelirikko estä sen toimintaa. Metsälannoitetta levitetään keskimäärin sadan hehtaarin päivätahdilla. Yleensä lentolevitys operoidaankin yhteishankkeena, jossa kuviot ovat vähintään hehtaarin kokoisia ja keskitetysti varastopaikan ympärillä, operaatiopäällikkö Jouni Kunnari kuvailee. ●
Rahoitustukea metsälannoituksiin metsän terveyslannoituksiin on mahdollista saada kestävän metsätalouden rahoitus tukea. metsänomistajalle lannoituskulut ovat vähennyskelpoisia puun myyntitulon verotuksessa. UPM Metsän verkkopalvelun, www.metsämaailma.fi, metsälaskuriin on lisätty uusi toiminnallisuus lannoituksen kannattavuuden arviointiin. Metsänomistaja voi kätevästi omien metsikkökuvioiden – tai valitun mallimetsän – tiedoilla selvittää
lannoituksen kannattavuuden. Lannoituslaskurin käyttö on helppoa: laskurin käyttäjä valitsee, lannoitetaanko ennen seuraavaa hakkuuta vai vasta sen jälkeen? Laskennan tuloksena käyttäjälle näytetään metsikkökuviolle sopivaa lannoitetta käyttäen lannoituksella saavutettava nettotuotto. Klikkaa itsesi metsämaailma.fi -osoitteeseen ja arvioi mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia metsässäsi.
uutta
metsäm aa lannoit ilma.fi:n elasku selvitä rilla t lan kanna noituksen ttavuu den.
1.2012
27