Julkaisija Oppisopimus.fi OpsoDiili-koordinaatiohanke Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtym채 Keuda Painosm채채r채 18 050
Kirjan omistaa nimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . puhelinnumero. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Osaamisen kehittäminen työpaikalla YHTEYSHENKILÖT nimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköposti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . puhelinnumero. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . lisätiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . nimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköposti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . puhelinnumero. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . lisätiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . nimi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . sähköposti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . puhelinnumero. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . lisätiedot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3
Sisällysluettelo Uudistusten avainsanoja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Yksilöllistä osaamista opiskelijalle ja työelämälle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Oppisopimuskoulutus pähkinänkuoressa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Työpaikalla järjestettävä koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Rahoitus: Tutkinnot ja työllistyminen avainasemassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Opettaja johtaa askeleita kohti työelämää. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Suosituimmat tutkinnot oppisopimuksella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Matka oppisopimukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Ohjaan.fi: Ohjaaminen työpaikalla on yhteispeliä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Omat muistiinpanot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23–100
4
Uudistunut ammatillinen koulutus Keskeistä on yhteistyön tekeminen ja osaamisen jakaminen niin koulutuksen järjestäjän sisällä, järjestäjien kesken kuin työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Kaiken keskiössä on asiakas ja hänen osaamistarpeensa. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan yksilöllisesti, mitä osaamista hankitaan ja miten ja missä osaaminen hankitaan. Meillä on mahdollisuus luoda toimintatavat, joilla kehitämme niin oppisopimuskoulutuksen kuin koko ammatillisen koulutuksen laatua, tehokkuutta ja tuloksellisuutta.
Mari Pastila-Eklund
opetusneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö Ytimessä ovat henkilökohtaistaminen ja työelämälähtöisyyden lisääminen. Nämä ovat oppisopimustoimijoiden erityisosaamista. Onkin keskeistä, että tämä osaaminen saadaan nyt koko työyhteisön käyttöön, asiakkaan parhaaksi. Ansaintalogiikan muutoksen myötä nousee kyky ymmärtää asiakkaan tarpeita aivan uuteen merkitykseen.
Satu Ågren
asiantuntija, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Ammatillinen koulutus on jatkuvasti kehittynyt työelämän ja yrittäjyyden muutoksessa. On tärkeää ottaa käyttöön uusia toimintamalleja, kuten työpaikalla tapahtuvan oppimisen erilaisia toteuttamistapoja. Suomen Yrittäjät on palkannut OKM:n tuella kaksi asiantuntijaa auttamaan ja neuvomaan yrittäjiä ammatillisen koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää yrittäjat.fi/ammatillinenkoulutus
Veli-Matti Lamppu johtaja, Suomen Yrittäjät
5
Uudistuneen ammatillisen koulutuksen Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS): Jokaisen aloittavan opiskelijan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot kirjataan suunnitelmaan, jota päivitetään koulutuksen aikana. Henkilökohtaistaminen: Tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, suunnitellaan tulevan osaamisen hankkiminen ja osoittaminen sekä tarvittavat ohjaus- ja tukitoimet. Koulutussopimus: Koulutuksen järjestäjän ja koulutussopimustyöpaikan välinen kirjallinen määräaikainen sopimus opiskelijan osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä ilman, että opiskelija on työsuhteessa koulutus sopimustyöpaikkaan.
6
Näyttö: Opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen. Opiskelijavuosi: Muodostuu 365 päivästä, joiden aikana opiskelija otetaan huomioon rahoituksen perusteena. Oppisopimuskoulutus: Ammatillinen koulutus, joka järjestetään pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Perustuu kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen opiskelijan ja työnantajan välillä. Osaamisen arvioija: Koulutuksen järjestäjän nimeämä henkilö, joka suorittaa osaamisen arvioinnin. Osaamisen arviointi: Verrataan opiskelijan osaamista tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin.
a
n
avainsanoja Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen: Aikaisempi osaaminen voi perustua työkokemukseen, harrastuneisuuteen tai koulutukseen. Aikaisempaa osaamista verrataan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin. Osaamispisteet: Vuoden 2018 alusta alkaen perustutkinto on 180 osaamispistettä (voi olla erityisistä syistä laajempi) sisältäen yhteiset tutkinnon osat ja valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat. Ammattitutkintojen laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä ja erikoisammattitutkintojen 160, 180 tai 210 osaamispistettä. Työelämätoimikunnat: Osallistuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen. Opetushallitus asetti ensimmäiselle kaudelle (v. 2018–2020) 39 työelämätoimikuntaa ja niihin 328 jäsentä: 104 työnantajien edustajaa, 104 työntekijöiden edustajaa, 20 itsenäisten ammatinharjoittajien edustajaa ja 100 opetusalan edustajaa.
Työpaikkaohjaaja: Työnantajan nimeämä henkilö, joka ohjaa ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden työssäoppimista työpaikalla. Hän on ammattinsa kokenut taitaja, joka toimii yhteistyössä työssäoppimista ohjaavan opettajan kanssa. Yhteiset tutkinnon osat: Perustutkintoihin sisältyy pakollisena: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen ja valinnaiset osaamistavoitteet opiskelijan yksilöllisen valinnan mukaan. Reformilähettiläät: tukevat opettajia ja muuta oppilaitoksen henkilökuntaa reformin toimeenpanossa. Reformilähettiläsverkostossa on ammatillisen koulutuksen asiantuntijoita ympäri Suomen. Verkostoa koordinoi Ammattiopisto Luovi.
7
UUDISTUKSIA PÄHKINÄNKUORESSA
Yksilöllistä osaamista opiskelijan ja työelämän tarpeisiin Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta astui voimaan 1.1.2018. Yksi järjestämislupa kattaa tutkintoon johtavan ammatillisen, oppisopimus- ja työvoimakoulutuksen. Yksi näyttöön perustuva, osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto. Jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jota päivitetään tutkinnon suorittamisen aikana. Aiemman osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän velvollisuus. Työpaikalla tapahtuva oppiminen koulutus- tai oppisopimuksena. Koulutussopimus korvannut työssäoppimisen.
50 % rahoituksesta opintojen etenemisestä ja työllistymisestä »» kannustaa koulutuksen järjestäjiä vähentämään keskeyttämistä ja pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta »» oppisopimuskoulutuksesta maksettava rahoitus nostettu oppilaitosmuotoisen koulutuksen tasolle 8
164 entistä laajempaa tutkintoa »» ennen tutkintoja 351, nyt erikoistutaan tutkinnon sisällä »» opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin kasvaneet »» vastataan nopeasti työelämän osaamistarpeisiin, joiden muuttuessa ei tarvitse aina luoda uutta tutkintoa »» yhteiset tutkinnon osat jokaiselle ammatillisen perustutkinnon suorittajalle
Pääväylänä jatkuva haku »» koulutuksen aloittaminen mahdollista ympäri vuoden »» vähennetään koulutuspolun katkeamista »» helppo alku uudelleenkouluttautujille »» yhteishaku ammatilliseen perustutkintokoulutukseen keväisin perusopetuksen päättäville ja muille vailla ammatillista tutkintoa oleville
Lue lisää: minedu.fi/amisreformi, oph.fi
OPPISOPIMUSKOULUTUS
Palkkaa, työkokemusta ja tutkinto
Voi suorittaa kaikkia ammatillisia tutkintoja. Myös tutkinnon osia sekä ammatillista tutkintoa syventävää ja täydentävää koulutusta.
Aloittamiseen tarvitaan työpaikka. Opiskelija hankkii työpaikan itse.
Ei pääsykokeita, ei hakuaikaa. Oppisopimusopiskelun voi aloittaa koska tahansa.
Käytännönläheistä koulutusta kaikille yli 15-vuotiaille 10
Opiskelija on työsuhteessa ja saa palkkaa
Joustavat opintopolut Oppisopimuskoulutuksen voi aloittaa esimerkiksi kesätyöpaikassa. Myös koulutussopimus on väylä oppisopimukseen.
Lisätietoja: oppisopimus.fi
Pääasiassa osaaminen hankitaan työpaikalla. Opiskellaan myös oppilaitosten oppimisympäristöissä ja digitaalisissa oppimisympäristöissä.
Työpaikalla opiskelijaa ohjaa työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjaajan perehdyttää koulutuksenjärjestäjä.
Osaaminen todistetaan näytöillä.
Työtä vähintään 25 h/vk
Kesto yleensä 1–36 kuukautta 11
Työpaikalla järjestettävä koulutus
SOPIVALLA KOULUTUSTYÖPAIKALLA ON »» riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa »» tarpeelliset työvälineet »» ammattitaidolta, koulutukselta ja kokemukselta pätevä henkilöstö 12
»» henkilöstöstä nimettävä työpaikkaohjaaja »» tutkintovaatimuksia vastaavat työtehtävät
Oppisopimus vai koulutussopimus? Koulutussopimuksen avulla opiskelija pääsee tutustumaan työpaikkaan, työtehtäviin ja siihen, mitä työ oikeasti on. Molemminpuolinen tutustuminen madaltaa myös työnantajan kynnystä solmia mahdollinen oppisopimus ja aloittaa palkan maksu. Oppisopimus
Koulutussopimus
Milloin?
Oppisopimuksella hankitaan ja vahvistetaan osaamista ammattia opiskelevalle, rekrytoitavalle tai työssä olevalle henkilölle.
Koulutussopimuksella hankitaan ja vahvistetaan osaamista työpaikalla opiskelijana (entinen työssäoppiminen).
Työsuhde
Opiskelija on työsuhteessa ja hänestä tulee työntekijä.
Opiskelija ei ole työsuhteessa ja hän säilyy opiskelijana.
Palkka
Opiskelijalle maksetaan palkkaa.
Opiskelijalle ei makseta palkkaa.
Sopimus
Solmitaan koko tutkinnon tai tutkinnon osan ajaksi tai tutkinnon osaa pienempi kokonaisuus kerrallaan.
Solmitaan tutkinnon osa/osat tai pienempi kokonaisuus kerrallaan.
Sopimusosapuolet
Sopimus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä: koulutuksen järjestäjä ja työnantaja. Oppisopimus: opiskelija ja työnantaja.
Työnantaja ja koulutuksen järjestäjä.
Kesto
Perustuu HOKSin sisältöön ja suunniteltuun kestoon. Työskentelyaika min. 25 h / viikko.
Perustuu HOKSin sisältöön ja suunniteltuun kestoon. 1–5 pv / vko, tuntimäärä sovitaan yksilöllisesti.
Tuet opiskelijalle
TES:n mukainen palkka ja opintososiaaliset edut koulupäivien ajalta, jos työnantaja ei maksa niiltä palkkaa.
Oikeus opintotukeen, koulumatkakorvaukseen ja koulutuksen järjestäjän tarjoamaan maksuttomaan ateriaan.
Koulutuskorvaus työnantajalle
Kyllä, jos työpaikalla tapahtuvasta opiskelusta ja sen ohjaamisesta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia.
Ei.
Tutkinnot ja työllistyminen avainasemassa Rahoitusuudistuksen tavoitteena on lyhentää opiskeluaikoja, suunnata koulutusta aloille, joilla on työvoiman tarvetta ja antaa koulutuksenjärjestäjille enemmän valtaa päättää koulutuksesta. Perusrahoitus takaa koulutuksen kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijoille.
Perusrahoitus 50 % Opiskelijavuosi Tutkintojen kustannusryhmät ja muut koulutukset (kustannuserot) »» »» »» »»
5 kustannusryhmää VALMA & TELMA muu ammatillinen koulutus opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot
Vaikuttavuusrahoitus 15 % Työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen 2/3 rahoituksesta 1/6 opiskelijapalaute 1/6 työelämäpalaute
Tutkintotyyppi (pt, at/eat) »» »» »» »» »»
erityisen tuen järjestäminen majoituksen järjestäminen henkilöstökoulutus työvoimakoulutus vankilaopetus
Suoritusrahoitus 35 % Suoritetut tutkinnot ja niiden osat 14
Strategiarahoitus max. 4 % Koulutuspoliittisesti merkittävien tavoitteiden toteutumista tukeva rahoituksen osa. Myönnetään esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kansalliseen kehittämiseen, ammattitaitokilpailujen järjestämiseen tai järjestäjärakenteen kehittämiseen.
Sanastoa: Kustannusryhmä: Tutkinnot sijoitettu viiteen kustannusryhmään tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keksimääräisten kustannusten perusteella laskennallisen rahoituksen laskemista varten. Vaikuttavat perus- ja suoritusrahoitukseen. Laskennallinen rahoitus: Laskennallisin perustein myönnettävä rahoitus, koostuu perusrahoituksesta suoritusrahoituksesta ja vaikuttavuusrahoituksesta. Painokerroin: Kerroin, jolla laskennallisen rahoituksen suoritteiden painotusperusteita painotetaan. Painotusperuste: Peruste, jolla ammatillisen koulutuksen laskennallisen rahoituksen suoritteita painotetaan, esimerkiksi tutkintojen järjestämiskustannukset, erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen järjestäminen, tutkintotyyppi ja tutkinnon suorittajan perusasteen jälkeinen koulutus.
OPISKELIJAVUOSI »» 365 päivää, koulutuksen alkamispäivästä päättymispäivään »» opiskeluviikkoon kuuluu 5 päivää »» otetaan huomioon kesäkeskeytys tai muu keskeytys HOKSissa sovittujen opiskelupäivien vastaavalta osuudelta »» oppisopimuskoulutuksessa työaika min. 25 h / vko Esimerkki, jos opiskelu on osa-aikaista 2 pv / vko 1.1.2018–31.12.2018 kerryttää 2/5 x 365/365 = 0,4 opiskelijavuotta
OPETTAJA JOHTAA
Askeleita kohti työelämää
Jaan osaamistani talon sisällä, muiden koulutuksen järjestäjien kesken ja työ- ja elinkeinoelämän kanssa.
Seuraan oman alueeni yrityksiä.
Mitkä tutkinnon osat suoritettua hän voisi työllistyä?
Tiedän kuka hoitaa oppisopimusten ja koulutussopimusten sopimusprosessin. Kerrallaan voi olla voimassa joko koulutussopimus tai oppisopimus.
Tiedän millaista osaamista niissä tarvitaan.
Tunnen oman alani työehtosopimukset. Olen perehtynyt työlainsäädäntöön.
16
Kerron opiskelijoille työpaikalla järjestettävän koulutuksen muodoista.
Valitsen suoritettavat tutkinnon osat. Sovin työpaikkakäynnit sekä näytön ja arvioinnin ajankohdat.
Arvioin opiskelijan ja työpaikan yhteensopivuutta. Tunnistan voiko ammattitaitovaatimukset ja tutkintotavoitteet saavuttaa.
Tutustun oppilaiden työpaikkaohjaajiin. Tuttujen kanssa yhteistyö sujuu paremmin.
Kannustan ja ohjaan. Kuljen rinnalla kohti opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita. Kerään palautetta opiskelijalta ja työpaikalta. Vuodesta 2020 lähtien palaute vaikuttaa rahoitukseen. Palautteen keräämisen tavoista tiedotetaan myöhemmin.
Saan itsekin tukea työelämäyhteistyöhön. Kerron eteenpäin, mitä apua tavoitteisiin pääseminen vaatii. 17
Suosituimmat tutkinnot oppisopimuksella
Opiskelijamäärän mukaan
Valmistuneiden mukaan
1. Sosiaali- ja terveysalan pt., lähihoitaja
1. Johtamisen eat.
2. Liiketalouden pt., merkonomi 3. Hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt. 4. Sähkö- ja automaatiotekniikan pt. 5. Rakennusalan pt.
2. Sosiaali- ja terveysalan pt., lähihoitaja 3. Liiketalouden pt., merkonomi 4. Myynnin at.; myyjän at. 5. Tuotekehitystyön eat.; Tuotekehittäjän eat.
6. Logistiikan pt.
6. Yritysjohtamisen eat.; yrittäjän eat.
7. Autoalan pt.
7. Yrittäjän at.
8. Kone- ja metallialan pt.
8. Tekniikan eat.
9. Johtamisen eat.
9. Laitoshuoltajan at.
10. Myynnin at.; myyjän at.
10. Kaupan esimiehen eat.
pt. = perustutkinto, at. = ammattitutkinto, eat. = erikoisammattitutkinto 18
Tilastokeskus - Vipunen - Opetushallinnon tilastopalvelu. Lista perustuu vuodean 2016 tietoihin.
Matka oppisopimukseen Essi Kaipainen, LIIKUNNANOHJAAJA Haaga-Helia AMK, Vierumäen kampus
Olen aina halunnut liikunta-alalle, mutta tänne oli vaikea päästä opiskelemaan. Lukion jälkeen pidin kaksi välivuotta, jonka jälkeen aloitin oppisopimuksella koululiikuttajana Liikkuva koulu -hankkeessa. Se oli väylä ammattikorkeakouluun. Pääsin lopulta sisälle ja sain opintoja myös hyväksiluettua.
Mikko Hietala, KONDIITTORI, MBakery Yrittäjän ammattitutkinto, Turun aikuiskoulutuskeskus
Opiskelin leipuriksi ja lähdin myöhemmin yrittäjäksi ihan pystymetsästä. En tiennyt yrittäjyydestä yhtään mitään. Ennen koulutuksen käymistä olin yrittäjänä pari vuotta, mutta jossain vaiheessa tuli fiilis, että olisi kiva saada tarkempaa pohjaa, mitä se tase oikeasti tarkoittaa, mitä TYEL:t ja YEL:t on ja miksi niitä maksetaan.
Linda Immonen, MERKONOMI Savon ammattiopisto
Valmistuin merkonomiksi suoraan peruskoulun jälkeen vanhempieni yrityksessä Kodin Fiiliksessä, joka on sisustus ja huonekaluliike Suonenjoella. Aloitin myös yrittäjän ammattitutkinnon ja saatan tulevaisuudessa perustaa oman yrityksen. 19
Sari Suono-Rasehorn, HENKILÖSTÖJOHTAJA ISS Palvelut
ISS tarvitsee ammattitaitoisia motivoituneita työntekijöitä. Meille on äärimmäisen tärkeää, että tuetaan oppisopimuksella työntekijöiden kehittymistä. Tavoitteellinen oppisopimustyö vaatii työnantajalta sitoutumista, että ollaan valmiita viemään ohjelmat läpi, rakennetaan hyviä kokonaisuuksia ja tehdään tiivistä yhteistyötä koulutusyhteistyökumppanien kanssa.
Juha Heltimoinen, MENTORI Oppisopimuksella yrittäjän ammattitutkintoa sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa suorittavat saavat tuekseen mentorin eli toisen kokeneemman yrittäjän. Kun mentori näkee, että opiskelija kehittyy ihmisenä, esimiehenä, yrittäjänä, johtajana ja yrityksen toiminta tehostuu, siitä tulee hyvä mieli. Tehdään oikeita asioita ja saadaan tuloksia aikaiseksi.
Leevi Unkuri ja Elia Kinnunen,
mään oppisopimusta.”
Rakennusalan pt. ja talonrakennusalat at.
opiskelevat nyt yrittäjän ammattitutkintoa Meillä oli koulussa työelämään tutustumisjakso ja oltiin aluksi mun faijan rakennusfirmassa ja mentiin sitten Elian faijan rakennusfirmaan. Tykästyttiin tuohon hommaan. Oli sopivasti syysloma tulossa ja jäätiin tekemään senkin ajaksi hommia. Yhteishakujen aikaan tartuttiin tilaisuuteen ja lähdettiin työstämään oppisopimusta.
Tutustu tarinoihin Oppisopimus.fi:n Youtube-kanavalla 20
TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OHJAAMINEN
Opettajan ja työpaikkaohjaajan yhteistyö Opiskelijan ohjaamista työpaikalla on aiemmin ajateltu tehtävänä, joka nimetään yhdelle ohjaajalle. Käsitykset ohjaamisesta ovat kuitenkin muuttuneet. Ohjausta pidetään nykyisin yhteisöllisenä toimintana, jossa opettajan, ohjaajan ja työyhteisön osaamiset kohtaavat ja tukevat toisiaan. Opettajan ja työpaikkaohjaajan välinen yhteistyö ja yhteydenpito on ensiarvoisen tärkeää. Kun opettajana tiedät, mitä oppija tekee ja millaisia työtehtäviä työpaikalla on järjestetty, pystyt ohjaamaan opiskelijaa tutkintoon ja tukemaan työpaikkaohjaajaa ohjaustehtävässä. Kun työpaikkaohjaaja puolestaan tietää, mitä oppilaitoksessa opitaan, hän pystyy tukemaan oppijaa opitun soveltamisessa työpaikalle. Yhteyttä voitte pitää työpaikkakäynneillä, sähköpostitse, soittelemalla tai muilla sähköisillä välineillä. Yhteydenpitotavoista on hyvä sopia työpaikkakohtaisesti.
Työpaikkaohjaaja tekee merkityksellistä työtä Työpaikalla ja ohjaajilla on tärkeä rooli ammatillisessa koulutuksessa. Työpaikkaohjaaja ”sisäänajaa” nuoren työelämään oppivan opiskelijan työpaikkaan. Uuden
rekrytoitavan työntekijän hän puolestaan sitouttaa ja kouluttaa. Myös ammattiaan laajentava konkari tarvitsee vertaisen oppimisen tueksi. Ohjaajana toimiessa on mahdollisuus avata ovia myös omalle kehittymiselle ja joillekin ohjaajana toimiminen on polku kohti esimiesroolia.
OPETTAJAN ROOLI »» kartoittaa opiskelijan oppimistarpeet ja niihin vastaavan tutkinnon osan/osat »» suunnittelee opiskelijalle oppilaitoksessa, työpaikalla tai muualla toteutettavat opinnot »» ohjaa opiskelijan oppimisprosessia »» tukee työpaikkaohjaajaa »» ohjaa opiskelijaa ja työpaikkaa näyttöjen toteuttamiseen »» tukee työpaikkaa arvioinnissa ja palautteen antamisessa
Miten työpaikka hyötyy hyvästä ohjauksesta Tämän päivän työelämässä työyhteisön kyky oppia ja ohjata on keino suoriutua arjen muuttuvista tilanteista. Opiskelijan lisäksi myös muiden työntekijöiden perehdyttämisestä tehdään joustavaa ohjausosaamisella. Ohjaamalla opitaan suunnittelemaan omaa sekä muiden työtä ja harjaannutaan antamaan ja ottamaan vastaan palautetta. Näin työyhteisö oppii arvioimaan ja kehittämään työpaikan toimintaa ja työprosesseja. Työpaikalla opitaan myös jakamaan tietoa ja osaamista sekä vähennetään poissaoloista aiheutuvaa haavoittuvaisuutta. Kiinnittämällä huomiota työyhteisöön ohjauksessa, työpaikkaohjaaja ei jää yksin.
TYÖPAIKKAOHJAAJAN ROOLI »» tutustuu opiskelijaan sekä omaan rooliin ohjaajana Tukea ja valmista materiaalia työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, ohjaamiseen ja arviointiin. ohjaan.fi 22
»» perehtyy oppimisen tavoitteisiin ja tutkinnon osiin »» suunnittelee, organisoi ja ohjaa oppimistavoitteita tukevia työtehtäviä »» antaa palautetta opiskelijan kehittymisestä »» tekee yhteistyötä opettajan kanssa »» kehittää omaa ohjausosaamistaan
Kuva: Toni Hukkanen, Unsplash. Kaikki kuvat unsplash.com