Mitä lukiolaiset odottavat korkeakouluopinnoilta?

Hyvällä ohjauksella turvallisuutta ja hyvinvointia opiskeluun

- Mitä lukiolaiset odottavat korkeakouluopinnoilta?

Nuorten koulutusvalintoja voidaan selittää esimerkiksi rationaalisella, kognitiivisella tai psykologisella päätöksentekoteorialla. Rationaalisten, henkilökohtaiseen hyötyyn ja sen puntarointiin perustuvien seikkojen on tutkimuksissa arvioitu selittävän varsin heikosti tehtyjä valintoja. Sen sijaan erilainen taustainformaatio tai sosiaaliset sekä kulttuuriset vaikutteet selittävät hyvin nuorten tekemiä valintoja. Vanhemmat, sisarukset, kaverit, opettajat ja opinto-ohjaajat vaikuttavat valintapäätökseen enemmän kuin virallinen koulutus- ja työmarkkinainformaatio. (Tuomi, Hautamäki & Ketamo 2021, 148-149.)

Hyvä kello kauas kuluu, sanotaan. Mielikuvat rakentuvat käytännön kokemuksista ja tästä kokemuspohjasta lähtevistä viesteistä. Korkeakoulun onkin oltava aktiivisesti kiinnostunut siitä, mitä opiskelijoille kuuluu, mitä he odottavat tai tarvitsevat oppimisensa tueksi. Tällä tavalla korkeakoulut pystyvät vastaamaan yksilöllisiin oppimisen tarpeisiin ja olemaan kiinnostava koulutuksen tarjoaja nuorelle. On osattava tunnistaa tarpeet ja myös kyettävä ennakoimaan niitä. Korkeakoulujen kannattaa olla kiinnostunut siitä, millaisia kokemuksia, uskomuksia ja tarpeita potentiaalisilla opiskelijoilla tulevaa opiskelupaikkaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan on. Opiskelijoiden opintomenestyksestä ja opiskeluhyvinvoinnista huolehtiva oppilaitos on kiinnostunut selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten uran ja koulutuspaikan valinnassa.

Kysely lukiolaisille: Mitä tukea korkeakouluilta odotetaan ja miten odotukset heijastuvat opiskelupaikan valintaan?

Kajaanin ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen tiimi selvitti syksyllä 2021 kyselyllä, millaisia odotuksia lukiolaisilla on korkeakoulun opiskelun tukipalveluista ja miten tärkeiksi he arvottivat tämän tuen opiskelupaikan valinnassa. Kysely lähetettiin KAMKin toiminta-alueen lukioille (Kainuun kunnat, Raahen ja Kuusamon kaupungit). Kyselyyn vastasi 197 lukiolaista. Vastaajista 41,8 % (n=74) oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita, 43,5 % (n=77) toisen vuoden opiskelijoita ja loput kolmannen vuoden opiskelijoita. Vastauksia saatiin Kuhmon, Kuusamon, Paltamon, Sotkamon sekä Vaalan lukioista.

Kysely tehtiin Zefin nelikenttäanalyysilla. Kyselyssä esitettiin esimerkiksi väite: “KAMK tukee työllistymistä tiiviillä työelämäyhteistyöllä, ja opiskelijat verkostoituvat vahvasti työelämään (mm. harjoittelupaikat) jo opiskelun aikana.” Opiskelija arvioi väittämän herättämää tunnetta, kuinka merkityksellisenä hän kokee tämän tekijän hakukohteen valinnassa ja kuinka tärkeänä hän kokee asian itselleen. Kyselyssä oli kaikkiaan kymmenen erilaista väittämää. Väittämät perustuivat aiempiin vastaavan tyyppisiin kyselyihin. Rakenteeltaan ja sisällöltään kysely pyrittiin pitämään mahdollisimman helppona vastata.

Vastausten perusteella lukiolaisille tärkeät korkeakoulun tarjoamat opiskelun tukimuodot voidaan tiivistää kolmeen pääkategoriaan: 1) korkeakoulu edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta, 2) korkeakoulu tarjoaa tukea matemaattisten aineiden oppimiseen ja erilaisten kirjallisten tuotosten laadintaan sekä 3) korkeakoululla on toimiva opiskelijaterveydenhuolto. Vähemmän tärkeiksi koettuja tekijöitä opiskelupaikan valinnassa olivat opiskelutaitojen, kuten tentteihin valmistautumisen tukeminen, säännöllinen opinto-ohjaus ja opintojen tuutorointi, tietoteknisten valmiuksien tuki sekä tuki vieraskielisen opiskelumateriaalin käyttöön.

Kyselyn tuloksista tehtävien päätelmien kannalta on oleellista tunnistaa, että nyt toteutettu kysely antaa tietoa nimenomaan lukiolaisten tämänhetkisistä odotuksista. Tulokset kuvaavat heidän tuntemuksiaan siitä, millaiset asiat heitä kenties huolestuttavat, kun he suunnittelevat lukion jälkeisiä jatko-opintoja ja opiskelupaikkaa. Jos vastaavan tyyppinen kysely tehtäisiin korkeakoulussa jo opiskeleville opiskelijoille, saattaisivat kysytyt muuttujat sijoittua eri tavoin akselistolla.

Miten KAMK vastaa tulevien opiskelijoiden tarpeisiin?

KAMK on pieni ammattikorkeakoulu, jossa opettajat ja opiskelijat tuntevat toisensa ja kynnys vuoropuhelulle on matalalla. Opiskelijapalautteen (Vipu-

nen n.d.) perusteella opiskelijat kokevat opetushenkilöstön ja oppilaitoksen johdon helposti lähestyttävinä. KAMKissa tarjotaan opiskelijoille tarpeen vaatiessa opintojen aikaista tukea ja tuen muotoja kehitetään jatkuvasti.

Erityisesti koronapandemia-aika on tehnyt näkyväksi opiskeluhyvinvoinnin merkityksen ja edistänyt tukimuotojen kehittämistä. Esimerkiksi syksyllä 2021 KAMKissa on käynnistynyt kaksi opiskeluhyvinvointia, opinto-ohjausta ja opintojen aikaista tukea kehittävää hanketta. KAMKissa aloitti vuoden 2022 alussa työnsä erityisopettaja. Lisäksi on järjestetty työpajoja mm. opinnäytetyön tuettuun kirjoittamiseen ja matematiikan tukiopetukseen niitä tarvitseville opiskelijoille. KAMKin opiskelijapalautteen sekä vuonna 2020 toteutetun Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) arvioinnin (Ojasalo ym. 2021) perusteella KAMKissa vastataan hyvin lukiolaisten kyselyssä esiin tulleisiin tarpeisiin turvallisuudesta ja opiskelijoille tarjottavasta opintojen aikaisesta tuesta.

Lopuksi

Suomalaisten koulutustason kasvu on hidastunut, kun sitä verrataan OECDmaiden vastaavaan ja maan sisäisesti nuorten ikäluokkien koulutustasoa verrataan vanhempien työikäisten koulutustasoon (Kalenius 2020). Samaan aikaan valtakunnallisena tavoitteena on, että vähintään puolet jokaisesta nuorten ikäluokasta opiskelisi tulevaisuudessa korkeakoulututkinnon. Tavoitteen saavuttaminen ja siinä pysyminen edellyttää korkeakoulutoimijoilta pedagogiikan ja opetuksen sisältöjen jatkuvaa uudistamista. Uudistamisessa tulee ottaa huomioon yksilöiden kiinnostukset, työelämätarpeet sekä jatkuvan ja joustavan oppimisen edellytykset.

Vaikka koulutuksen rahoitusmallit perustuvat suoritettujen tutkintojen määrään, on menestyvän korkeakoulun osattava tehdä yhteistyötä eri koulutussektoreiden ja -toimijoiden kanssa. Oppilaitosten on pyrittävä luomaan motivoivat ja yksilölliset oppimispolut varmistavia opetuksellisia ratkaisuja opiskelijoille. Opiskelijoiden kuuleminen, säännöllinen palautteen kerääminen opinnoista ja sen käsittely sekä tämän pohjalta käytävä kehittävä vuoropuhelu ovat tärkeä osa pedagogiikkaa, jotta korkeakoulun opetus elää ajassa ja vastaa opiskelijoiden kokemia tarpeita. Vuoropuhelu lukioiden, ammatillisen toisen asteen sekä myös perusopetuksen kanssa on huomioitava ja tärkeä osa palautejärjestelmää ja etenkin sen kehittämistä. Perus- ja toisen asteen koulutuksesta saatu palaute edistää korkeakoulun pedagogiikan ennakoivaa kehittämisotetta.

Kirjoittajat: Mikko Saari, kehitysjohtaja; Hannele Siipola, projektipäällikkö; Pekka Silvén, projektipäällikkö; Anu Piirainen, suunnittelija; Hannu Tikkanen, suunnittelija; Tuula Rajander, lehtori

Lähteet Kalenius, A. (2020). Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa. T&Y 4/2020. Saatavilla 21.2.2022. https://labour. fi/t&y/suomen-koulutustaso-kansainvalisessa-vertailussa/

Ojasalo, K., Heikkilä, S., Kuparinen, N., Ruotsalainen, M., Wrange, K., Mustonen, K. & Huusko, M. (2021). Kajaanin ammattikorkeakoulun itsearviointi (toim.) Teija Sievänen. Auditointivuosi 2021, Karvin julkaisu 5:2021. Saatavilla 221.2.2022. https://auditoinnit.karvi.fi/luvut/1-osaamista-luova-korkeakoulu/1-1-koulutuksen-suunnittelu-2/

Tuomi, I., Hautamäki, A., & Ketamo, H. (2021). Työmarkkinatieto digitalisoituvassa Suomessa. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2021:24. http://urn. fi/URN:ISBN:978-952-383-271-8

Vipunen. (N.d.). Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekysely AVOP 2020. Saatavilla 21.2.2022. https://vipunen.fi/fi-fi/amk/ Sivut/Opiskelijapalaute.aspx

Kuvien lähde: KAMK

A. Opiskelutaidot. KAMK...

1. ...tarjoaa tukea omien opiskelutaitojen vahvistamiseen (esim. tentteihin valmistautuminen). 2. ...tukee opiskelijoiden opintojen etenemistä aikataulussaan järjestämällä sännöllisiä tapaamisia opinto-ohjaajan ja opettajatuutorin kanssa. 3. ...tarjoaa opiskelijoille yksilöllistä tukea ja ohjausta säännöllisillä tapaamisilla opinto-ohjaajan ja opettajatuutorin kanssa. 4. ...tukee opiskelijoita vieraskielisen opiskelumateriaalin opiskelussa. 5. ...tukee ja ohjaa opiskelijoita kirjoittamiseen (esim. kirjalliset tehtävät / esseet) liittyvissä taidoissa. 6. ... tukee ja ohjaa opiskelijoita matemaattisten aineiden opiskelussa 7. ... tukee opiskelijoita tietotekniikan käyttötaidoissa 8. ... opiskelijaterveydenhuolto tukee ja palvelee opiskelijoita omaan terveyteen liittyvissä asioissa. 9. ... tukee työllistymistä tiiviillä työelämäyhteistyöllä, ja opiskelijat verkostoituvat vahvasti työelämään (mm. harjoittelupaikat) jo opiskelun aikana. 10. ...uusien kavereiden löytämistä ja ryhmäytymistä tuetaan sekä opiskelun arjessa että opiskelijoiden oman ainejärjestön vapaa-ajantoiminnan kautta.

• KAMK toteutti lukiolaisille kyselyn, jossa selvitettiin lukiolaisten odotuksia korkeakouluopiskelusta ja siihen tarjottavasta opiskelujen aikaisesta tuesta.

• Lukiolaisille on tärkeää, että korkeakoulu edistää opiskelijoiden turvallisuuden tunnetta, tarjoaa toimivat opiskelijaterveydenhuollon palvelut sekä tukee oppimista erityisesti matemaattisissa aineissa ja kirjoittamisessa.

• Kyselyn tulokset antavat viitteitä lukiolaisten jatko-opiskelupaikan valintoihin vaikuttavista tekijöistä, joiden huomioiminen on tärkeää korkeakoulujen opiskelun tukipalvelujen kehittämisessä.

• Kysely on yksi osa KAMKin toimenpiteistä, joilla pyritään lisäämään alueen korkeakoulutettujen määrää ja siten osaltaan varmistamaan riittävää osaamista tulevaisuuden työelämässä.

• KAMKissa kehitetään opiskelijoiden ohjausta kahdessa hankkeessa: Tuetusti korkeakouluun ja töihin (TUKO), ESR-rahoitteinen hanke, hankekoodi S22525, hanke päättyy keväällä 2023; Ohjauksella hyvinvointia (OHJY), OKM:n rahoittama korkeakoulujen yhteishanke, jossa myös opiskelijajärjestöt ovat mukana, hanke päättyy vuoden 2023 lopussa.

Pelastusopistosta auttajien ammattiin

Kuopiossa sijaitseva Pelastusopisto järjestää pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä pelastusalan päällystökoulutusta.

Tutkintokoulutuksemme etuja:

• sisällöltään ja kestoltaan tiivis koulutus • hyvät opintososiaaliset edut • arvostettu ala, osana sisäisen turvallisuuden ammatteja • hyvä työllisyystilanne.

Tutkintoihin on suora haku porrastetusti vuoden aikana, ei yhteishaussa.

Hätäkeskuspäivystäjätutkinto

90 op / 1,5 vuotta

Tammikuussa 2023 alkavan koulutuksen hakuaika 2.5.–27.5.2022. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Pelastajatutkinto

90 op / 1,5 vuotta

Tammikuussa 2023 alkavan koulutuksen hakuaika 18.7.–12.8.2022. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

Alipäällystötutkinto

60 op / 1 vuosi

Tammikuussa 2023 alkavan koulutuksen hakuaika 8.8.-2.9.2022. Pohjakoulutusvaatimuksena pelastajatutkinto.

Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)

240 op / 4 vuotta

Elokuussa 2022 alkavan koulutuksen hakuaika 14.3.-8.4.2022. Pohjakoulutusvaatimuksena lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto.

Lisätietoja verkkosivuiltamme, PELASTUSOPISTO.FI tai opintosihteeri Pirjo Paldanius, puh. 0295 453 490, tutkintokoulutus@pelastusopisto.fi