Bisnes, työ & ura 2022

Page 26

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Savoa Itäisestä Suomesta kajahtaa! Sitä oikeaa etsimässä: Apuna rekrykonsultti Huomisen johtajuus on muutakin kuin titteli Syksyn bisnesmuotia Angel Silva yrittäjä toimitusjohtaja Heidi Lampinen BISNES » Kokoustiloja esittelyssä » Syksyn bisnesmenoja &TYÖ URA KUOPIO 2022

EQUAL DESIGN

Palad on savolainen designbrändi. Suunnittelemme kestäviä, kauniita ja muuntuvia huonekaluja, jotka sopivat moneen eri tilaan ja sisustukseen.

Kaikki Palad-kalusteet valmistetaan Savossa. Meille on tärkeää tukea paikallista yrittäjyyttä ja kotimaista työntekoa.

Harkitsetko toimitilojen uudistamista? Tilojen kalustajat ja sisustussuunnittelijat, tervetuloa lounastreffeille Palad Showroomille!

Varaa aika Kati Markkaselta palad@palad.fi / puh. 050 436 2355.

DESIGN FOR ALL SHAPES AND SIZES

Palad Showroom Puijonkatu 16, Kuopio Tervetuloa! palad.fi #palad_fi #paladshowroom Avoimet ovet lauantaina 19.11.2022 klo 12-17 Kuopion Joulukauden avajaisten aikaan. www.palad.fi palad@palad.fi
Kun tavallinen ei riitä. info@kangaslamminauto.fi | puh. 040 025 1525 www.kangaslamminauto.fi Laadukkaita henkilökuljetusratkaisuja yli 20 vuoden kokemuksella. Premium taksipalvelut | Henkilösuojauspalvelut | Tilausmatkat & tilausajot | Kaluston vuokraus | Linja-autot

Tässä lehdessä

Työelämä

Itäisestä Suomesta kajahtaa

Teheranista Savoon Parastoo Jalilin tarina

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan

Sitä oikeaa etsimässä

Vinkit rekrytoijalle

Rakentumassa uusi joustava työnteon malli

Onnistuneen projektin tuntomerkit

Bisnes

Huomisen johtajuus on muutakin kuin titteli

Nimitetty: Jere Penttilä Keskon Itä-Suomen aluejohtaja

Polku oman näköiseen elämään

Yrittäjän työhyvinvointi ja liiketoiminta kasvuun

Uudenlaista insinöörikoulutusta rakentamassa: mallia Saksasta

Data valmistavan teollisuuden voimavarana

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Savoa

Vastuullisuusteot näkyville ymmärrettävästi

Kokoustaminen

Millainen on hyvä palaveri?

Kokoontumistiloja arkeen ja juhlaan

Hyvinvointi

Boreout – kun työ ei enää innosta

Miten hallita aivokuormaa?

Motivaatiotekijöitä etsimässä Hio tiimityöskentely huippuunsa

Vapaa-aika

Bisnesmuodissa nautitaan syysväreistä

Syksyn menovinkkejä ja pikkujouluja

Oodia on Kuopion positiivisin sisältö toimisto. Tarkkaan kohdennettavat pal velumme koostuvat sisältömarkkinoin nista, maksuttomista erikoisaikakaus lehdistä sekä digikanavista.

Oodian erikoisaikakauslehtien jokai nen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehden jakelupisteet sijaitsevat vilkkailla liikennepaikoilla ympäri kaupunkia. www.oodia.fi www.kaupunkisi.fi

Kustantaja

Oodia Media Oy

Puijonkatu 9, Kuopio media@oodia.fi ilmoitukset@oodia.fi www.oodia.fi etunimi.sukunimi@oodia.fi

Toimitusjohtaja

Saga Iinatti 040 130 4412

Myynti

Jyrki Riekkinen 040 130 4410

Päätoimittaja

Heta Jyrälä 040 130 4416

Toimitus

Essi Huttunen, Tatu Jyrälä, Roosa Kosunen, Henni Nousiainen, Joona Paakkanen, Marlene Sanoukian, Topias Tölli

Tuotanto

Eetu Kettupuu 040 130 4415

Painopaikka Punamusta Oy

ISSN 2737-3290 (painettu) ISSN 2737-3304 (verkkojulkaisu)

Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.

Kannessa

Kuva: Studio EveLiisa/Eveliina Immonen Suunnittelu: Oodia/Eetu Kettupuu

Painotuotteet 1234 5678 YMPÄRISTÖMERKKI MILJÖMÄRKT Painotuotteet 4041-0619 Kumppanimerkillä varustetun sivun artikkeli sisältää mainontaa, tuotesijoittelua ja kumppaneiden kustantamaa sisältöä. kumppani
8
10
11
12
13
14
15
18
20
22
23
24
25
26
27
31
32
38
40
42
45
50
6/2022 11. vuosikerta LOKAKUU 2022
8 20 45 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 5

Haemme

Lue lisää: www.tuusniemi.fi/kankaalan-teollisuusalue www.visittuusniemikaavi.fi Avoimia työpaikkoja mm. teknologiateollisuudessa: www.paakkilankonepaja.fi/rekrytointi ja hoiva-alalla: www.tuusniemi.fi/avoimet-tyopaikat Rohkeasti, rakkaudella! www.tuusniemi.fi Aivan 9-tien varrella on helposti rakennettavaa teollisuusaluetta 12 hehtaaria, josta valmiilla kunnallistekniikalla on jo 4,5 hehtaaria. Teollisuusalueen tie ja liittymä ovat HCT-tasoisia. Kuopioon on matkaa 59 km, Joensuuhun 78 km ja Rissalan lentokentälle 50 km. Koillis-Savon talousmetsien miljoonan m3 vuosittaiset hakkuut sijaitsevat äärellä. Paikka on otollinen puunja biojalostukselle. Puhtaat, kirkkaat ja kalaisat vedet mahdollistavat matkailu- ja kalastuselinkeinot sekä vettä käyttävää tuotannollista toimintaa. Olemme kiinnostuneita myös muusta yritystoiminnasta. Lisätietoja: Tuusniemen Teollisuus Oy / Heikki Kokkonen, 041 310 8688 Tuusniemen kunta
Tuusniemen uudelle teollisuusalueelle yritystoimintaa

Kohti huomisen työelämää

Työelämän murros näkyy monella tapaa: monien työt ovat projektiluontoisia, työpaik koja voi olla useampia tai palkkatyön rinnalla pyöritetään pienempää tai suurempaa yri tystoimintaa. Töitä myös tehdään työpaikan lisäksi joustavasti muuallakin. Osa jopa saat taa muuttaa työpisteensä koko talveksi suoraan auringon alle.

Työ on kiinteä osa arkea, joten sen halutaan myös tuovan iloa. Mielekäs tapa tehdä so pivasti haasteellista työtä luo työn imua, energisoi ja innostaa. Kuitenkin esimerkiksi liian pitkät (yksinäiset) etätyöjaksot tai työtehtävän näköalattomuus saattavat aiheuttaa tylsistymistä. Boreout on ilmiö, jossa työstä ei enää innostu eikä se tuota iloa.

Työelämän muutos näkyy myös siinä, miten huomisen johtajuus nähdään. Johtajuusba rometrin mukaan 18–40-vuotiaat haluavat suomalaisen johtamiskulttuurin olevan ih misläheinen, monimuotoinen ja tasa-arvoinen. Työn pirstaloituminen vaatii johtajalta myös muutoskykyä – tämä kyky korostuu siinä, miten hyvin hybriditiimi toimii yhteen ja miten hyvin tiimiläiset sitoutuvat tehtäväänsä lokaatiostaan huolimatta.

Murroksessa ei kuitenkaan tarvitse selvitä yksin, vaan Kuopion alueelta löytyy mittava asiantuntijaverkosto, joka on tukena muutostilanteissa. Tarvitseepa vinkkejä ryhmäyty miseen, selkoa siihen, millaisia tyyppejä tiimissä työskentelee, tai apua rekrytointiin tai työhyvinvoinnin kehittämiseen, tukea löytyy.

Tsemppiä syksyyn!

Säväyttää juuri nyt

Olemme oman elämäm luojia, joten työuraakin voi muokata tarpeen mu kaan opiskelemalla uutta tai vaikka vaihtamalla koko naan alaa. Mielekäs työ inspiroi sekä itseä että muita.

Kohta alkaa pikkujoulu kausi, ja Kuopiossa on pal jon tapahtumia jokaiselle. Voit lähteä työporukalla tai vaikka ihan vaan kaverei den kanssa rentoutumaan ja nauttimaan illasta.

TATU JYRÄLÄ

Digisisällöntuottaja

Psst! Pistä meidät seurantaan:

JOONA PAAKKANEN Sisällöntuottaja
HETA JYRÄLÄ, PÄÄTOIMITTAJA
@oodiamedia #oodia
Pääkirjoitus
Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 7

Itäisestä Suomesta kajahtaa

Ollaan ylpeitä siitä, mitä meillä Itä-Suomessa on. Kerrotaan myös muille, että alueella hyvä asua, elää, yrittää ja investoida. Täällä voi olla samaan aikaan sekä matkalla että perillä.

Riitta Forsten-Astikai nen on monipuoli nen verkostoituja, jol le Itä-Suomen elinvoi maisuus on sydämen asia. Forsten-Astikainen pitää me takkaa itäisen Suomen puoles ta ja yhdistää alueen toimijoita, kuntia ja kaupunkeja yhteiseen rintamaan. Tavoitteena on herä tellä yhteisvoimin muun muas sa päättäjiä huomaamaan alueen erinomaisuus.

– Suomessa on rahoitettu eri laisia kasvukäytäviä yli 10 vuot ta, mutta näissä rahoituksis sa Itä-Suomi on aina ollut tyh jä taulu. Eri tahot ovat jo vuosia pitäneet keskustelua yllä jo pel kästään Itä-Suomen edunajami senkin näkökulmasta, kertaa Fors ten-Astikainen taustoja ja jatkaa:

– Viime vuonna työ- ja elinkein oministeriö rahoitti kolmea kas vukäytävää, joista ainoa uusi oli Viitoskäytävä eli meidän ylimaa kunnallinen aluekehitys- ja ver kostoitumishankkeemme. Saim me rahoitusta yli puoli miljoonaa, iloitsee Forsten-Astikainen.

Viitoskäytävä – Kumppanuu della kehittyvä kasvuvyöhyke -hanke on Pohjois-Savon liiton hallinnoima, ja Forsten-Astikai nen valittiin projektin hankejoh tajaksi. Hankkeen tavoitteena on paitsi pitää ääntä itäisestä Suo mesta, myös yhdistää alueen toi mijoita systemaattisemmin se kä herättää myös suuren kansan mielenkiinto Viitoskäytävää koh taan.

Viitoskäytävä on mielentila

Kun perjantaina kello lyö työ päivän loppumista, monen aja tukset suuntautuvat alitajuisesti Viitoskäytävän suuntaan. Viitos käytävä on 900 kilometriä pitkä vyöhyke, joka muodostuu Suo mea halkovan valtatie 5:n ja Sa von radan ympärille. Matkan var rella on viisi projektissa mukana olevaa aluetta: Etelä-Savo, Poh jois-Savo, Kainuu, Koillismaa ja Itä-Lappi.

– Viitostie on Suomen suu rin mökkitie, sillä sen varrella on muuhun Suomeen verrattuna eni ten mökkejä, vapaa-ajan asunto

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/ROOSA KOSUNEN
kumppani 8 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

ja, perintöasuntoja sekä lomaosakkei ta. Nämä muistetaan viimeistään sii nä vaiheessa, kun ajatukset kääntyvät kohti vapaa-aikaa tai etätöihin siirty mistä, kuvailee Forsten-Astikainen.

Alueella on myös paljon upeaa luontoa, mäkeä, mutkaa ja järviä. Käy tävän suuruudesta kertonee sekin, että siihen kuuluu peräti 30 prosent tia koko Suomen maapinta-alasta se kä 40 prosenttia makean veden pin ta-alasta. Viitoskäytävää voi luonneh tia myös matkailukäytäväksi.

– Käytävän varrella on useampi suuri matkailukeskus, kuten Tahko, Vuokatti, Ruka ja Pyhä sekä runsaasti pienempiä kohteita. Alueella on myös peräti 13 kansallispuistoa, jotka ovat viime vuosina tehneet kävijäennätyk siä, kertoo Forsten-Astikainen.

Suomen raaka-aineiden aarreaitta

Itäistä Suomea voisi luonnehtia maan raaka-aineiden aarreaitaksi, sillä alueen kolme suurinta toimialaa ovat metsätalous, kaivannaisteollisuus ja puutuoteteollisuus. Alueelta lähtee runsaasti raaka-aineita myös muual le Suomeen tai maailmalle jalostuk seen.

– Saimaan kanavan kautta kulke neen rahdin siirtäminen kumipyörille tarkoittaa käytännössä noin 27 000 täyttä rekallista lisää lastia Suomen teille. Siilinjärveläinen Yara on ol lut suurin Saimaan kanavaa käyttä nyt vientiyritys ja nyt siis myös mer kittävä rata- ja tieinfran käyttäjä, Fors ten-Astikainen konkretisoi toimivan infran merkitystä.

– Kaikki ei tosin harmiksemme kir jaudu alueemme ansioksi, sillä esi merkiksi merta pitkin kuljetettavat tuotteet kirjautuvat satamien kirjoi hin. Pian kuitenkin valmistuu Peller von taloustutkimuksen tekemä selvi tys, jossa alueen merkittävä kansan taloudellinen merkitys selvitetään, jatkaa Forsten-Astikainen.

Viitoskäytävän alueella on noin 197 000 työpaikkaa sekä runsaas ti erilaista osaamista aina valmista vasta teollisuudesta korkean tekno logian yrityksiin. Forsten-Astikainen huomauttaa, että alueella on myös kenties yllättävä valttikortti, sillä Vii toskäytävällä asuu muuhun maahan verrattuna eniten toisen asteen kou lutuksen käyneitä ihmisiä.

– Toisen asteen käyneistä ammatti

laisista on pula eri puolilla Suomea, mutta he ovat pääsääntöisesti hy vin paikkauskollisia. Ammatillisen tutkinnon suorittaneista kilpaillaan, mutta he eivät halua lähteä alueel ta. Näen tämän suurena vahvuute na, Forsten-Astikainen kertoo.

Satoja kilometrejä pitkä käytävä pilkkoutuu useampaan tunnin työs säkäyntialueeseen: Mikkeliin, Piek sämäkeen, Varkauteen, Kuopioon, Iisalmeen, Kuusamoon ja Kemijär veen. Ihmiset ovat tottuneet pen delöimään kuntien välillä, sillä mo ni haluaa asua esimerkiksi maaseu dun rauhassa järven rannalla, mutta käydä silti töissä kaupungissa.

– Itä-Suomessa tunnissa pää see ajamaan helposti sata ki lometriä, kun taas ruuhka-Suo messa saattaa samassa ajassa edetä vain 10 kilometriä. Myös työelämän murros on muutta nut suhtautumista asuinpaikkaan, sillä nyt töitä tehdään paljon myös joustavasti etänä, pohtii ForstenAstikainen.

Ylpeästi Viitoskäytävän varrelta

Kaiken kaikkiaan kaikkien tulisi eh dottomasti olla ylpeitä siitä, että he asuvat, elävät, yrittävät ja investoi vat Viitoskäytävän varrella. Kyse on kuitenkin valtavasta alueesta, jol la asuu joka kymmenes suomalai nen. Alueella sijaitsee yhteensä 48 kuntaa, mikä tarkoittaa noin 16 pro senttia Suomen kaikista kunnista.

– On ollut upeaa nähdä, miten mo net kunnat, kaupungit ja organisaa tiot ovat halunneet lähteä tähän yh teiseen projektiin mukaan. Alueen menestys perustuu me-henkeen ja verkostoihin. On tärkeää näyttäytyä yhtenä rintamana ja tuoda esille alueen monimuotoisuutta sekä sen merkittävä kansantaloudellinen ar vo, jota ei vielä kunnolla tunnisteta, summaa Forsten-Astikainen.

Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke

Hankejohtaja Riitta Forsten-Astikainen Puh. 044 714 2611 riitta.forsten-astikainen@pohjois-savo.fi www.suomenviitoskaytava.fi

Viitoskäytävä on massiivinen projekti, jossa tavoitteet ovat korkealla. Alueen menestys perustuu me-henkeen ja yhtenä rintamana toimimiseen, summaa Riitta Forsten-Astikainen.
Työelämä
Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 9

Teheranista Savoon

Iranista Kuopioon muuttanut Parastoo Jalili kehuu suomalaisen työelämän tasa-arvoisuutta ja nauttii vapaa-ajallaan liikuntaharrastuksista.

Lähes

kymmenen miljoonan asukkaan Teheraniin ver rattuna Kuopiota voisi kuvailla mukavan kompaktik si pitäjäksi, jossa luonto on aina lähellä ja palvelut kin sijaitsevat korkeintaan lyhyen pyöräilymatkan päässä.

Tätä mieltä on myös syyskuussa 2021 Teheranista Kuopioon muuttanut Parastoo Jalili. Miljoonakaupungin sykkees sä kasvanut nainen kehuu Kuopiota luonnonkauniiksi asuin paikaksi, joka tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia urhei luun ja luontoelämyksiin.

– Olen itse urheilullinen ja nautin erilaisista ulkoilma-akti viteeteista, kuten patikoinnista. Ensimmäiset kuukaudet Kuo piossa asuin lähellä Rauhalahtea, jonka metsä- ja rantapolut tulivat tutuiksi, Jalili muistelee.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON International Business and Sales Mana gement -maisteriohjelman perässä Kuopioon muuttanut Jalili kotiutui kaupunkiin nopeasti – joskin haasteitakin ilmaantui. Iranissa suoritetusta korkeakoulututkinnosta ja vuosien työ kokemuksesta huolimatta osa-aikatyön löytäminen osoittau tui haastavaksi.

– Työllistyminen on vaikeaa, jos ei puhu suomea. Monet korkeasti koulutetut maahanmuuttajat vaihtavat tämän vuok si lopulta kaupunkia, ja mielestäni siinä menetetään valtavasti potentiaalia, Jalili sanoo ja peräänkuuluttaa yrityksiltä roh keutta rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Samalla hän kuiten kin muistuttaa, että myös työnhakijan itsensä pitää olla työn haussa aktiivinen ja luoda jo opiskeluaikoina työllistymisen kannalta elintärkeitä kontakteja.

– Tulevaisuudessa esimerkiksi Savilahden työpaikkakeskit tymä tarjoaa yhä enemmän työllistymismahdollisuuksia myös kansainvälisille opiskelijoille. Alueella toimii runsaasti kan sainvälisiä yrityksiä ja lisää on tulossa, kuten FinVector Oy.

NYKYISIN PUIJONLAAKSOSSA asuva Jalili työllistyi itse Kuopion kaupungin yrityksille palveluita tarjoavan Business Kuopion palvelukseen. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa sisäl löntuotanto ja sidosryhmäyhteistyö maakunnan vetovoimai suuden kasvattamiseen tähtäävässä Invest & Expand in Poh jois- Savo -hankkeessa. Jalili kertoo nauttivansa sekä työstään että yleensäkin suomalaisesta työkulttuurista.

– Suomalainen työkulttuuri on tasa-arvoista ja hierarkiaton ta. Täällä voi keskustella avoimesti niin johtajan kuin kollegoi den kanssa ja työilmapiiri on aina avuliasta ja ystävällistä.

Tulevaksi lukukaudeksi Jalili lähtee vaihto-oppilaaksi Bel gian Antwerpeniin, mutta työkuvioiden natsatessa Kuopio on mahdollinen kotipaikkakunta myös tulevaisuudessa. Laajan tuttavapiirin Kuopiosta löytänyt nainen kaipaa Kuopioon kui tenkin yhtä asiaa, nykyistä elävämpää kahvila- ja ravintolakult tuuria.

– Kaupunki hiljenee usein kuuden jälkeen. Kenties maahan muuttajien perustamien ravintoloiden myötä voisimme tule vaisuudessa saada kaupunkiin nykyistä aktiivisempaa iltaelä määkin, Jalili pohtii.

Business Kuopio

Kuopion kaupungin yrityspalvelut

Suokatu

TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVA AHMAD MORADIAN
kumppani
Valtuustotalo,
42 D, 3. krs. Kuopio www.businesskuopio.fi 10 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan

Kauppakamarin viime ja tämän vuoden kyselyiden perusteella ulkomaisia osaajia tarvitaan erityisesti työntekijätehtäviin, mutta pohjoissavolaisten yritysten valmiudessa rekrytoida kansainvälisiä osaajia on vielä kehitettävää.

Pohjois-Savon kauppakamarien jäsenyrityksistä kärsii osaavan työvoiman puutteesta.

Tärkeimpiä syitä rekrytointihaasteisiin

Hakijoiden riittämätön määrä.

Yritysten kovin pula osaajien koulutusasteissa

Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita työntekijöitä.

Ulkomaisista opiskelijoista

muuttaa Suomesta tutkinnon suoritusvuonna.

Pohjois-Savossa yrityksistä

%

kokee osaajapulan rajoittavan kasvua ja liiketoimintaa.

arvioi rekrytointitarpeen kasvavan 2–3 vuoden aikajänteellä.

tarvitsee osaajia johtotehtäviin.

Kiristynyt kilpailu työntekijöistä.

Hakijoiden soveltumaton koulutus.

Työn vastaanottamisen kannustinloukut.

Ammattikorkeakoulusta valmistuneita osaajia.

Yliopistosta valmistuneita.

on työllistynyt vuoden kuluttua valmistumisvuodesta.

% 35 %

aikoo rekrytä ulkomaisia tekijöitä tulevaisuudessa.

tarvitsee osaajia asiantuntijatehtäviin.

on jo rekrynnyt ulkomaisia osaajia.

kokee valmiutensa rekrytoida ulkomaisia osaajia hyviksi tai melko hyviksi.

hakee osaajia työntekijätehtäviin.

Työelämä
LÄHTEET SUOMEN KAUPPAKAMARIEN KYSELYT, STAT.FI KUVA SHUTTERSTOCK
73 %
76 %
20 %
61 %
16 %
63 %
52 %
25 %
55 %
28 %
14 %
75
53 %
45
4 % 41 % 82 % Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 11

Sitä oikeaa etsimässä

Osaajapula haastaa työnantajia kilpailussa parhaista ehdokkaista.

Hyvä

johtaminen ja motivoi tunut henkilöstö ovat läh tökohta liiketoiminnan me nestykselle. Parhaiden osaajien löytyminen tai tehtä vään houkutteleminen voi kuitenkin ol la haastavaa. Siksi yhä useampi yritys käyttää apuna ulkopuolista rekrytointija suorahakukumppania.

– Rekrytointi kannattaa suunnitel la huolella, ja prosessiin on hyvä vara ta riittävästi aikaa. Puutteellisesti tai kii reessä toteutettu rekrytointi saattaa tuo da ei-toivotun lopputuloksen, ja kallein rekrytointi on tunnetusti epäonnistu nut rekrytointi. Rekrytoinnin ammattilai sen hyödyntäminen sekä hakuprosessin huolellinen suunnittelu ja toteutus mak savat itsensä tehokkaasti takaisin, ker too rekrytointikonsultti Hilkka Hirvas niemi MPS Kuopiosta.

YRITYS AUTTAA eri toimialojen asiakkaita löytämään osaajia erilaisiin tehtäviin yli 150 asiantuntijan voimin ja moderneja työkaluja hyödyntämällä. Hirvasniemen mukaan yrityksen konsulteilla on laaja rekrytointiosaaminen ja työkäyttäytymi sen ymmärtäminen. Konsultit myös pe rehtyvät asiakkaan liiketoimintaan kat tavasti. Näiden yhdistäminen vahvaan rekrytointimarkkinoinnin osaamiseen

on avain asiantuntija-, päättäjä- ja joh tajatason onnistuneisiin rekrytointeihin.

– Ilmoitushaku on kustannustehok kain vaihtoehto, kun potentiaalisia ha kijoita on riittävästi ja tehtävästä ha lutaan viestiä julkisesti. Suorahaku on paras ratkaisu silloin, kun halutaan var mistaa ilmoitushaun ohella, että löyde tään toimialan parhaat osaajat asiantun tija- ja keskijohdon tehtäviin. Suorahaku on tällä hetkellä suosituin rekrytointipal velumme, sanoo Hirvasniemi.

HYÖDYNTÄMÄLLÄ ILMOITUSHAKUA ja suorakontaktointia samanaikaisesti löydetään alan parhaat osaajat myös haasteellisim missa rekrytoinneissa.

– Meillä on erillinen research-tiimi, jolla on erinomainen tuntuma eri liike toiminta-alueiden osaajien löytämiseen suorahakutilanteissa niin Itä-Suomessa kuin pääkaupunkiseudullakin. MPS Exe cutive Search -palvelumme vastaa puo lestaan asiakkaiden tarpeisiin, kun et sitään luottamuksellisesti alan parhai ta osaajia yritysten ylimpään johtoon tai hallitustyöskentelyyn, kertoo Hirvas niemi.

Hirvasniemen mukaan eri tehtäväta soille räätälöidyillä henkilöarvioinneilla varmistetaan, että oikeat osaajat sijoit tuvat oikeaan tehtävään ja organisaa

tioon. Arviointien avulla tunnis tetaan osaajien työkäyttäytymistä, kyvykkyyksiä, vahvuuksia, kehittymis alueita sekä tulevaisuuden potentiaalia.

– Henkilöarviointeja voi hyödyntää työsuhteen elinkaaren muissakin vai heissa tai esimerkiksi organisaatiomuu tosten yhteydessä, ei pelkästään rekry tointityökaluna, vinkkaa Hirvasniemi.

Hyödyntämällä rekrytointimarkki noinnin osaajia yritykset varmistavat, että ilmoitukset julkaistaan oikeissa ka navissa ja ne näkyvät halutulle kohde ryhmälle. Tämän päivän kanavaviidakos sa vaihtoehtoja on paljon, ja välillä mai nosta kannattaa kohdentaa erityisen tarkasti potentiaalisille ehdokkaille. Di gikanavien rinnalla myös printtimediaa voi tarvittaessa hyödyntää ilmoittelussa ja imagomarkkinoinnissa.

MPS on suomalaisen johtajuuden ja työelämän asiantuntija. Yritys auttaa osaajien arvioinnissa ja löytämisessä se kä yksilöiden ja organisaatioiden kehit tämisessä. Suomen toimistot ovat Kuo piossa, Helsingissä, Tampereella, Oulus sa, Turussa ja Vaasassa.

MPS-Yhtiöt Kuopio

Snellmaninkatu 33, Kuopio

Puh. 020 746 9400, kuopio@mps.fi www.mps.fi/kuopio

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI
kumppani
Monialaisen tiimin voimin oikea osaaja ja työpaikka saadaan kohtaamaan, kertovat Kuopion MPS-konsultit Hilkka Hirvasniemi, Mika Herlin ja Anne-Maria Lehtinen (ei kuvassa) sekä palvelukoordinaattori Eeva-Leena Savolainen.
12 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Vinkit rekrytoijalle

Varsinkin ensimmäistä kertaa työhaastattelua vetävän työnantajan kannattaa perehtyä työhaastattelun pelisääntöihin.

Yleensä

työnhakijalta ky sytään muun muassa suu rimmista saavutuksista tai haastavimmasta työtilan teesta, siitä mikä hakijaa motivoi tai missä tämä näkisi itsensä viiden vuoden päästä. Hoksottimia tai reagointia voi testata myös hup sulta kuulostavalla kysymyksellä.

On kuitenkin muutamia kysymyk siä, joita työhaastattelussa ei lain mu kaan saa kysyä. Nämä koskevat esi merkiksi puoluekantaa tai kuulumis ta ammattiliittoon, perhetilannetta, uskontoa, etnistä taustaa tai tervey dentilaa. Poikkeuksia ovat ainoastaan tilanteet, joissa tieto vaikuttaa työs sä suoriutumiseen tai se on tehtävän vaatimuksena.

Kielletyt kysymykset

Jos hakija kokee, että näistä aiheista on hänelle etua, hän saa tuoda asiat ilmi. Mutta kysyä niistä ei saa.

• Ikä

• Parisuhde, seksuaalinen suuntautuminen ja asumisjärjestelyt

• Omat vanhemmat, lapset tai raskaus

• Sairaudet, lääkitys, terveydentila

• Etninen ryhmä, vanhempien juuret

• Uskonto (ryhmä tai vaikkapa tiedustelu rippikoulusta)

• Ammattiliitto (kuuluminen tai aktiivisuus)

• Poliittinen kanta tai aktiivisuus

• Armeijan käyminen

ENNEN HAASTATTELUUN kutsumista teki si mieli käydä kurkkaamassa hakijan so siaalisen median profiilit, mutta sekin on kiellettyä. Haastattelija ei myöskään saa googlata hakijaa eikä soittaa vaivih kaa hänen entiselle työnantajalleen ky syäkseen kokemuksia.

Kaikki tieto tulee tulla hakijalta it seltään. Jos hakemuksessa on valmiiksi kerrottu someprofiilit tai vinkattu suo sittelija, tietoa saa tietysti hyödyntää.

Rekrytointia säätelevät useat eri lait. Jos niiden tuntemus tuntuu liian työ läältä, onneksi HR-yritykset pystyvät auttamaan. Ammattilaisten käsissä kaik ki lakipykälät ovat aina hallussa ja ajan tasalla. Rekrytointi voi olla jopa miljoo nainvestointi, joten se kannattaa tehdä huolella.

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA PEXELS
Bisnes Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 13

Rakentumassa uusi joustava työnteon malli

Kehitteillä oleva inhimillinen resurssointiympäristö mahdollistaa työajasta yli jäävien työresurssien ostamisen ja myymisen yritysten ja osaajien välillä.

tekemisen tavat ovat viime vuosien aikana olleet monella alalla jatkuvassa muutoksessa. Monipaikkatyö, etätyö ja hybri dityö ovat esimerkkejä siitä, miten työelämä muuttuu. Ihmiset halua vat yhä enenevissä määrin nauttia työn joustavuudesta esimerkiksi asuinpai kan tai työnteon ajankohdan suhteen. Työn skaalautuvuus työnantajan tarpei den ohella myös työntekijän intressei hin nähdään yhä keskeisempänä osana nykyajan työelämää. Monilla toimialoil la onkin todennäköistä, että perinteinen kahdeksasta neljään kestävä toimisto työpäivä jää taka-alalle.

Työn

Muuttuva työelämä tarvitsee myös uusia tapoja työn suorittamiseen. Tä hän kysymykseen on paneutunut Sa vonia-ammattikorkeakoulun Inhimilli nen resurssointiympäristö -hanke. ELYkeskuksen ja Euroopan unionin rahoitta massa hankkeessa on kyse työajasta yli jäävien resurssien jakamisesta muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehi teltävä resurssointiympäristö kerää yri tyksiltä ylijäämäresursseja, joista muo dostetaan erillisiin projekteihin tiime jä. Tällöin ylimääräinen työaika saadaan käytetyksi kaikkia osapuolia hyödyttä vällä tavalla.

– Ajatellaan vaikka ohjelmistoyritys tä, jonka työntekijällä menee työajas taan 80 pinnaa työn tekemiseen, niin 20 pinnaa jää käyttämättä. Hankkeen idea na on saada jaettua se ylijäämäresurssi muiden työntekijän osaamista tarvitse vien yritysten kanssa, joilla ei ole mah dollisuutta palkata kokoaikaista tekijää. Eli toteutamme tällaisen resurssointiym päristön, osaajapoolin, jossa työntarjoajat ja työntoteuttajat voivat jakaa osaa mistaan ja tarpeitaan, kertoo hankkeen ohjelmistokehittäjä Antti Makkonen

HANKKEEN TÄRKEÄNÄ tavoitteena on myös tehdä työnhausta entistä tasa-arvoisem paa. Ohjelmistossa esimerkiksi anony misoidaan ylijäämäresurssin tarjoaja ja työntekijää etsitään enneminkin arvojen ja luonteenpiirteiden perusteella.

– Tavoitteena on mätsätä ja nostaa esiin työntekijän ja firman arvot. Totta kai työkokemuksellakin on merkitystä, mutta se ei ole ainoa merkitsevä tekijä, Makkonen kertoo.

Marraskuussa 2021 alkanut hanke on edennyt suunnitellusti, ja lokakuun aika na julkaistaan osaajapoolin betaversio.

– Tämän testiversion julkaisusta läh detään kehittämään ja parantelemaan ohjelmistoa sen mukaan, mitä kehitys

tarpeita nousee esiin. Virallinen tuo tantovaihe pyritään toteuttamaan hel mikuussa 2023, kertoo hankkeen pro jektiasiantuntija ja käyttöliittymästä vastaava Petrus Rantamäki

Hankkeen kohderyhmänä ovat ICTalan yritykset, mutta ohjelmisto on suunniteltu niin, että valmistuttuaan si tä voi käyttää millä alalla vain. Tarvetta ylijäämäresurssien jakamiselle on yri tysmaailmassa paljon, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jaana Konttinen

– Tutkimusten mukaan tarve tällai selle yritysten yli- ja alijäämäresurssien hyödyntämiselle on olemassa, Kontti nen kertoo.

Myös keskustelu osaajapoolin tes tauksesta on avoinna.

– Ohjelmiston testaukseen mukaan haluavien yritysten, kevytyrittäjien ja freelancereiden kannattaa olla yhtey dessä meihin hankkeen toimijoihin, Konttinen vinkkaa.

Inhimillinen resurssointiympäristö

Jaana Konttinen

kumppani
TEKSTI JA KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI
Projektipäällikkö
Puh. 044 785 5824 jaana.konttinen@savonia.fi hrenv.savonia.fi
Antti Makkonen, Jaana Konttinen ja Petrus Rantamäki kehittävät uutta työn tekemisen mallia, jossa yritysten ylijäämäresurssit otetaan hyötykäyttöön.
14 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Onnistuneen projektin tuntomerkit

Juhlien suunnittelu, remontit ja esityksien pitäminen ovat kaikki projekteja. Onnistuneet projektit tarvitsevat kuitenkin suunnitelman ja projektipäällikön, joka tietää mitä tekee.

Riittävä resursointi

Projektipäällikön tehtävänä on pitää langat käsissään ja toimia vastuuhen kilönä, seuraten samalla, että projekti saadaan onnellisesti päätökseen ja se kä asiakas että tiimi pysyvät koko mat kan tyytyväisenä. Projektipäällikkö tu kee tiimiä ja katsoo, että asiakkaan toi veet tulevat mahdollisuuksien mukaan täytetyksi.

Muut tiimiläiset voivat olla projek tipäällikköön yhteydessä, ja hän pitää yhteyttä projektin tilanneeseen henki löön. Projektipäällikön kuuluu tiedot taa selvästi ja säännöllisesti asiakasta projektin edistymisestä, ja täten pitää asiakas aktiivisena osana tiimiä. Tiimi läisten roolit ja viestintäkäytännöt kan nattaa jakaa tarkasti, jotta kaikki tietä vät mitä on heidän vastuullaan. Projek tipäällikön kannattaa tuntea tiiminsä ja tietää kenelle kaikista vastuullisimmat hommat kannattaa antaa.

Väljä aikataulutus Aikataulutus on avainasemassa projek tin onnistumisessa. Ensimmäisessä pa laverissa on hyvä laittaa kalenteriin pro jektin kaikki kokoukset ja niiden aiheet, jotta kaikki osaavat valmistautua ja saa

pua oikeaan kokoukseen. Käytettävissä oleva aika onkin hyvä jakaa konkreetti seksi aikajanaksi, jotta toisistaan riippu vat työt saadaan sujumaan sulavasti.

Aikataulutuksen kulmakivi on usein se, että asiat hoidetaan etuajassa ja toi sistaan riippuvien töiden väliin laitetaan sopivasti aikaa, jotta yllättävät kään teet ehditään ratkoa. Projektin tavoitteet ja riskit on hyvä kerrata sekä tiimin et tä projektin tilanneen asiakkaan kanssa jo heti alkuvaiheessa. Kannattaa kirjoit taa ylös deadlinet asioiden järjestämisel le ja varmistaa, että jokainen on ymmär tänyt vastuualueensa.

Tarkka budjetti

Etenkin isoissa projekteissa on paljon ra haa vaativia toimenpiteitä. Budjetti kan nattaa lohkoa osioihin, joiden perus teella voi laskea niiden alustavan lohko kohtaisen budjetin. Budjettivastaava voi seurata budjetin käyttöä ja pitää muut ajan tasalla siitä.

Budjettiin kannattaa laittaa hieman myös liikkumavaraa, jotta kallistuneet materiaalihinnat tai muu yhtäkkinen muutos ei kaada sitä. Hyvin toteutettu budjetointi ja siinä pysyminen ovat jo kaisen projektin tärkeimpiä kulmakiviä.

Kattava analysointi

Kun projekti on saatu onnistunees ti päätökseen, on aika pysähtyä ana lysoimaan mikä meni hyvin ja mi kä huonosti. Jokaisesta projektista kannattaa pitää sekä sisäisesti tii min kanssa että asiakkaan kanssa loppupalaveri, jossa kuullaan asiak kaan ajatuksia projektin sujumises ta ja lopputuloksesta. Kun lopussa tehdään kattava kirjallinen rapor tointi, voi seuraavassa projektissa löytää ajan tai rahan säästökohteita.

Jokaisen projektissa toimineen kannattaakin pitää projektin aikana kirjanpitoa ja raportoida tekemäs tään työstä, jotta loppuraportin kir joittaminen olisi helpompaa ja asiat siirtyisivät seuraavalle projektitii mille. Vaikka kaikki ei menisikään al kuperäisen suunnitelman mukaan, voi projekti silti olla onnistunut, mi käli annettuun tavoitteeseen pääs tään. Tärkeintä on asiakastyytyväi syys ja se, että lupaukset ovat tul leet täytetyiksi.

Lähteet: Keystone Education Group: Mitä on projektinhallinta ja mitä projektipäällikkö tekee?

Visma Solutions: Projektinhallintaopas – näin teet projektinhallinnasta helppoa.

TEKSTI OODIA/HENNI NOUSIAINEN KUVA UNSPLASH Bisnes
Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 15

työkokemuksia

Onnistuneita
Katso lisää: eezy.fi

mukana menestyksessä

Sähköisten työkalujen ja asiantuntevan henkilöstön avulla edesautamme asiakkaitamme menestymään entistä paremmin – Pyydä tarjous

Kysy lisää: Mikko Happonen Asiakkuudet Puh. 040 164 1661 mikko.happonen@ykkostilit.

Palvelen myös WhatsAppissa!
Moderni tilitoimisto –
WWW.YKKOSTILIT.FI Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 17

Tulevaisuudessa johtajuuden vastuuta jakautuu organisaation kaikille jäsenille, sanoo Suomen Nuorkauppakamarien kansallinen puheenjohtaja Mari Männistö.

Huomisen johtajuus on muutakin kuin titteli

Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset kaipaavat muutosta johtajuuteen. Tulevaisuuden johtaja on ihmisläheinen muutosjohtaja, joka ei koreile titteleillä.

TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVA SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT
18 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Millaista

on suomalainen johtajuus? Mielikuvis sa suomalainen johtaja on usein aavistuksen in sinöörimäinen asiaosaa ja, jonka vahvuudet eivät ole kommuni kaatiossa ja ihmislähteisessä innostami sessa.

Suomalaista johtajuutta kuvaillaan myös suoraksi, selkeäksi ja rehellisek si. Valitettavan usein kolikon kääntö puolella on niin sanottu management by perkele -asenne, joka pahimmillaan myrkyttää koko työyhteisön ilmapiirin.

Vuoden 2022 alussa julkaistun Joh tajuusbarometrin mukaan nuoret ai kuiset kaipaavatkin muutosta johtajuu teen. Suomen Nuorkauppakamarit ry:n, Työterveyslaitoksen sekä TYÖ2030-oh jelman toteuttamaan tutkimukseen vas tanneista vain viidesosa oli tyytyväisiä siihen, miten johtajuus suomalaisessa työelämässä tällä hetkellä ymmärretään.

Vastauksista ilmeni, että alle 18–40vuotiaat toivovat suomalaisen johtamis kulttuurin olevan aiempaa ihmislähei sempää, monimuotoisempaa ja tasa-ar voisempaa. Tulevaisuuden johtajalta kaivataan myös vastuullisuutta sekä ky kyä muutosjohtamiseen.

– Muutosjohtamisen merkitys koros tuu entisestään työelämän murrokses sa. Työnteon tavat pirstaloituvat, minkä lisäksi johtajan on huomioitava esimer kiksi etätyön ja digitalisaation kaltaiset työelämää muokkaavat ilmiöt, kertoo Suomen Nuorkauppakamarien kansalli nen puheenjohtaja Mari Männistö

Työelämän murros pohdituttaa

Vaikka muuttuvaan työelämään liittyy uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia, suhtautuvat useimmat suomalaiset me neillään olevaan murrokseen huolestu neesti. Konsultointiyhtiö CGI:n tekemän kyselyn mukaan jopa kolmannes suo malaisista kokee työelämän murroksen ahdistavana ja vain 15 prosenttia suh tautuu siihen myönteisesti ja innostu neesti.

Tulevaisuuteen liittyvän epävarmuu den kasvaessa johtajalta odotetaan ky kyä luotsata läpi haasteellisten aikojen. Johtajuusbarometrin mukaan huomisen johtaja on tarkkanäköinen edelläkävijä, joka tukee ja mahdollistaa. Tärkeää on myös organisaation monimuotoisuuden huomioiminen.

– Sukupuolten ja kulttuurisen ta sa-arvon lisäksi myös itse johtajuudes

ta toivotaan nykyistä tasa-arvoisempaa. Kaikilla organisaation jäsenillä tulee olla mahdollisuus osallistua sen toiminnan ke hittämiseen ja vastuuta tulee jakaa eri ta soille, Männistö sanoo.

Vastuuta kaivataan ja halutaan

Männistön mukaan hyvät alaistaidot ko rostuvat tulevaisuuden työelämässä. Joh tajuus ei ole enää pelkästään niin sanottu jen tittelijohtajien vastuulla, vaan vastuu jakautuu organisaation kaikille jäsenille.

Jopa yli 50 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti, että työntekijät ha luavat osallistua tulevaisuudessa myös organisaation liiketoimintastrategiaan liit tyvien asioiden – kuten toiminnan suunta, visio, tarkoitus ja arvot – suunnitteluun ja toteuttamiseen.

– Vastausten perusteella vastuuta ha lutaan ottaa kaikilla tasoilla, eikä asioiden odoteta tai edes haluta tulevan johdolta annettuina. Vastuuta kaivataan ja halu taan, Männistö huomauttaa.

Miten edistää parempaa johtajuutta ja työelämää?

Johtajuusbarometriin annettujen vastausten perus teella Suomen Nuorkauppakamarit nostavat esiin toimenpide-ehdotuksia suomalaisen työ- ja johta miskulttuurin kehittämiseksi.

JCI kysyi: Oletko ollut työnimikkeeltäsi johtaja?

30 %

vastaajista on tällä hetkellä työnimikkeenä johtaja, vaik ka 3 % ei titteliään haluaisikaan.

12 %

vastaajista on aikaisemmin ollut työnimikkeeltään johta ja ja suurin osa heistä haluai si johtajaksi myös uudelleen.

58 %

vastaajista ei ole koskaan ol lut työnimikkeeltään johta ja, mutta 87 %:lla vastaa jista on tai on ollut kuitenkin muunlaista kuin hallinnolli seen asemaan sidottua joh tajuusroolia.

Nuorten osallistaminen työelämän kehittämiseen Eri ikäluokkien välisen vuorovaikutuksen li sääminen organisaatioissa on keino lisätä nuorten mahdollisuutta osallistua työelämän ja johtamis mallien kehitykseen. Myös yhteistyö työelämäorie ntoituneiden nuorisojärjestöjen kanssa edesauttaa tavoitetta.

Avoimempaa keskustelukulttuuria johtamisesta Työntekijällä voi olla suuri kynnys ottaa esil le johtajuuteen liittyviä asioita – varsinkin, jos ikäja työkokemusero on suuri. Työpaikoille pitää luoda avoimempaa keskustelukulttuuria, jotta palautteen antaminen ja vastaanottaminen on helpompaa.

Rohkeasti kohti itseohjautuvampaa johtamisjärjestelmää

Tutkimuksen perusteella nuoret aikuiset ha luavat osallistua organisaation kehittämiseen myös työntekijän roolissa. Yritysten kannattaa kokeilla rohkeasti uusia johtamismalleja ja lisätä itseohjau tuvuutta.

1 2 3 4

Vastuullisuus aidosti osaksi yritysten tuloksen mittaamista

Vastuullisuus ja työn merkityksellisyys ovat nuorten mielestä erityisen tärkeitä tekijöitä sekä työ paikan valinnan että siihen sitoutumisen suhteen. Yritysten kannattaa kehittää toimintamalleja, jotka aidosti ja läpinäkyvästi tuovat vastuullisuuden osak si yrityksen tuloksen ja menestyksen mittaamista.

88 % 77 %

Halukkuus toimia johtajana on yleisempää miehillä kuin naisilla. Halukkuus johtajuu teen ei eroa ikäluokkien tai asuinpaikan suhteen.

49 % 37 %

Jos vastaajalla ei ollut koke musta johtamisesta, naisilla halukkuus toimia johtajana on miehiä korkeampaa.

Lähde: Suomen Nuorkauppakamarit: Valtakunnallinen johtajuusbarometri 2022

Johtajuusbarometri on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta www.johtajuusbarometri.fi

Bisnes
Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 19

Koulutukseltaan yhteiskuntatietei den maisteri ja Executive Master of Business Administration.

Asuu perheineen Joensuus sa, asunto myös Kuopiossa. Perheeseen kuuluu vai mo ja kolme tytärtä.

Harrastaa liikuntaa sen kaikissa muodoissa, luon nossa liikkumista, sie nestämistä ja kalastamis ta sekä yhteiskunnallisten asioiden seuraamista.

Myönteisyys voimavarana

Keskon uusi Itä-Suomen aluejohtaja Jere Penttilä tarttuu uusiin haasteisiin positiivisella asenteella.

vuoden kesäkuun alussa Keskon Itä-Suomen aluejohtajan toimen aloitta nut Jere Penttilä (YTM, eMBA) on ollut tyytyväinen uuteen tehtäväänsä. Hänellä on jo laaja alueen tuntemus ja 20 vuoden kokemus johtotehtävistä.

Tämän

Kuopio Penttilälle tuli tutuksi jo lapsena, sillä hänen äitinsä on kotoisin Kuopiosta ja hän aloit ti koulunkäynnin Haapaniemen koulussa. Ensim mäisen luokan aikana Penttilän perhe muutti Lah teen, josta puolestaan hänen isänsä on kotoisin, ja hän vietti nuoruutensa siellä. Kuopioon Penttilän tie vei kuitenkin jo armeijan jälkeen vuonna 1994, kun hän tuli opiskelemaan yhteiskuntatieteitä sil loiseen Kuopion yliopistoon.

Penttilän työura alkoi julkisella sektorilla vuosi tuhannen vaihteessa Kuopion työvoimatoimistos sa työskentelyllä. Työvoimatoimistosta hän siirtyi hoitamaan Niuvanniemien sairaalan henkilöstö asioita ja sieltä kunta-alalle Varkauden kaupungin henkilöstöpäälliköksi. Pentillän vaimo on kotoisin Joensuusta, joten vuonna 2003 perhe muutti Jo ensuuhun, josta käsin hän kävi Varkaudessa töissä.

Sen jälkeen Penttilä työskenteli muun muassa Py häselän kunnanjohtajana, Joensuun kaupungin lii ketoimintajohtajana ja Kontiolahden kunnanjohta jana. Vuonna 2021 hänestä tuli Riihimäen kaupun ginjohtaja, jona hän toimi runsaan vuoden ennen Keskon aluejohtajaksi siirtymistä.

– Ajatuksena oli, että olisin palannut Hämee

seen, jossa olen käynyt kouluni, mutta sitten vuo den 2022 puolella minua kysyttiin Keskon Itä-Suo men aluejohtajaksi. Prosessi kesti noin kolme kuu kautta, joiden aikana ehdin miettiä, mitä työuralta ja elämältä haluan. Kun sain mahdollisuuden pitkän julkisen uran jälkeen siirtyä yksityiselle sektorille ja palata Itä-Suomeen, valinta ei ollut vaikea, Penttilä taustoittaa.

Penttilän toimialueena ovat Pohjois-Savo, Poh jois-Karjala, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.

– Täällä on paljon ystäviä ja tuttavia, ja tunnen olevani täällä ihan kotonani. Koska alueen pääkont tori sijaitsee Kuopiossa, minulla on asunto Kuopi ossa. Talo meillä on Joensuussa, koska vaimoni on töissä Joensuussa ja nuorin tyttöni käy siellä lukio ta, Penttilä kertoo.

Kuntajohtajana Penttilä halusi houkutella yrityk siä ja kaupallisia palveluita kuntiin ja nyt hän on pöydän toisella puolella tarjoamassa niitä alueelle.

– Tavoitteenani on Keskon ja K-ryhmän myynnin ja menestymisen edistämisen lisäksi edistää yhteis kunnallista vaikuttavuutta, tuoda alueelle investoin teja ja kaupallisia palveluita, jotta ihmisten olisi tääl lä parempi asua, Penttilä valottaa.

Penttilän mielestä työelämässä ovat keskiössä ih miset. Positiivinen ajattelu ja asenne edesauttavat menestymistä ja ratkaisevat monet asiat.

– Suhtaudun elämään aina hyvin positiivisesti ja menen uusien haasteiden mukaan. Haluan kehittyä sekä työssä että ihmisenä, Penttilä kuvailee.

Jere Penttilä 50
TEKSTI
OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVA JENNI HIETA
20 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi
Bisnes www.punamusta.com ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H I I LINEUTRAALI PAINOTUOT E JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI Esa Nykänen asiakkuusjohtaja p. 050 370 6724 esa.nykanen@punamusta.com Kysy lisää palveluistamme: Laadukas esite tai vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu ympäristövastuullisesti. Siksi saat meiltä nyt kaikki mainospainotuotteet ja viestinnän materiaalit aina 100-prosenttisesti hiilineutraaleina. Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 21

Polku omannäköiseen elämään

Työelämän murroksessa oma toimeentulo hankitaan palkkatöillä, yrittäjyydellä tai näiden yhdistelmällä. Palkkatöistä voi siirtyä yrittäjyyteen tai toisin päin, sillä vaihtoehtoja on runsaasti eikä minkään ratkaisun tarvitse olla ikuinen.

Kohti kasvua ja kansainvälistymistä Kuopio on vahvasti kasvava ja kehittyvä kansainvälinen yliopisto kaupunki, jossa on tilaa monenlaisille yrityksille. Business Kuopio kokoaa yhteen kaikki Kuopion kaupungin yrityksille tarkoitetut pal velut, asiantuntija-avun ja verkostot. Kun yrityksen on aika kasvaa, etsiä uusia toimitiloja, kehittää toimintaa tai laajentua uusille mark kina-alueille, Business Kuopion asiantuntijat verkostoineen auttavat.

Verkostoon kuuluvat muun muassa TE-palvelut, ELY-keskus, Kuo pionseudun Uusyrityskeskus, BusinessCenter, oppilaitokset, kaup pakamari ja yrittäjäjärjestöt. Verkostoitumalla yrityspalvelut voivat tuottaa lukuisan määrän palveluita yhden luukun taktiikalla: riittää, että asiakas menee yhden toimijan luokse ja sieltä avautuvat kaikki mahdollisuudet asiantuntijoineen.

Business Kuopio, www.businesskuopio.fi

Löydä oma polkusi

Suuntaa omalle urapolulle voi etsiä Kuopion Navigaattorista, osoit teesta Torikatu 5. Navigaattori kokoaan yhteen asiantuntijat ja ver kostot, joiden avulla lähdetään purkamaan asiakkaan tilannetta. Ura ohjauksessa kartoitetaan asiakkaan tulevaisuuden suunnitelmia, joi ta voivat olla esimerkiksi uusi työpaikka, lisäkouluttautuminen tai yrittäjyys.

Yrittäjyydestä kiinnostuneiden kanssa keskustellaan yritysideasta matalalla kynnyksellä. Asiakkaan kanssa sparraillaan ja etsitään so pivat verkostot sekä varmistetaan toimeentulo myös yrittäjyyden al kumetreillä. Nuorille alle 30-vuotialle alkaa tänä syksynä Start up -pilottihanke, jossa valmistellaan vuorovaikutteista polkua yrittäjyy teen. Kun yritys kasvaa, työnantajapalveluiden kautta se löytää uu sia työntekijöitä. Yrittäjille ja työnantajille on tarjolla monipuolises ti tukea ja palveluita yritystoiminnan eri vaiheisiin asiantuntijaver kostojen avulla.

Kuopion Työllisyyspalvelut, www.kuopio.fi/navigaattori

Kiinnostaako yrittäjyys?

Hähmäisetkin liikeideat muuttuvat Kuopion seudun Uusyrityskeskuksella liike toimintasuunnitelmiksi ja kannattavuuslaskelmiksi. Uusyrityskeskuksen asian tuntijat auttavat liikeidean sparrailussa ja käytännön asioiden pohtimisessa, kuten onko myyntiä ja asiakkaita riittävästi. Asiantuntijoilta saa apua myös by rokratiaviidakkoon, kuten starttirahan hakemiseen sekä yrityksen rekisteröin tiin. Nykyään monet testaavat yrittäjyyttä ensin sivutoimisesti esimerkiksi ke vytyrittäjyyden kautta. Myös yritysosto voi olla hyvä tapa aloittaa yrittäjyys.

Uusyrityskeskuksella on kattava asiantuntijaverkosto, johon kuuluu muun muassa tilitoimistoja, pankkeja, vakuutusyhtiöitä, mainostoimistoja sekä oppi laitokset – eli kaikki aloittavan yrityksen tarvitsemat palvelut. Asiantuntijoiden kanssa voi sopia maksuttoman alkusparrauksen, jossa tuore yrittäjä voi kysyä mielenpäällä olevia asioita sekä löytää itselleen oikeanlaiset palvelut. Kuopionseudun Uusyrityskeskus, www.kuopionseudunuusyrityskeskus.fi

Iskikö uniikki liikeidea?

Jos innovaatiosalama iski täysin uudenlaiselle liikeidealle tai -konseptille, suunnaksi kannattaa ottaa BusinessCenter. Asiantuntijat auttavat kasvavia yri tyksiä, joiden aikeena on kehittää olemassa olevan liikeidean lisäksi myös uu sia tuotteita tai palveluita.

Jos idea on vielä raakile, voi ensimmäisenä askeleena osallistua Havu ja#!@%&! Bootcamp -innovaatioleirille. Kyseessä on viikonlopun kestävä ideakiihdytysohjelma, josta saa tietoa ja työkaluja muun muassa liikeidean syn nyttämiseen, kaupallistamiseen sekä todellisen markkinapotentiaalin löytämi seen. Business Center on osa Business Kuopion palvelutarjontaa, ja Pohjois-Sa von oppilaitosten kanssa tapahtuva yhteistyö liittyy kiinteästi sen toimintaan. BusinessCenter, www.bcpohjois-savo.fi

Business Kuopio

Kuopion kaupungin yrityspalvelut Valtuustotalo, Suokatu 42 D, 3. krs. Kuopio www.businesskuopio.fi

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI
kumppani
Business Kuopion Jari Kosonen, Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen Tarja Pöyhönen ja Kuopion työllisyyspalveluiden Jari Parkkonen rohkaisevat kaikkia innokkaita kokeilemaan siipiään yritysmaailmassa.
22 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Yrittäjän työhyvinvointi ja liiketoiminta kasvuun

Pienyrittäjille suunnatusta uudesta maksuttomasta palvelusta saa neuvontaa liiketoiminnan kehittämiseen ja yrittäjän työhyvinvoinnin edistämiseen.

Yrittäjä

on aina töissä, kuuluu sananlasku. Työtä ei kuiten kaan kannata tehdä hyvin voinnin kustannuksella. Työ hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää yrittäjille, eikä vähiten pienyrit täjille. Suomessa on lähes 300 000 yri tystä, joista mikroyritysten, eli alle 10 henkeä työllistävien yritysten osuus on 93 prosenttia. Mikroyrittäjien työhyvin vointi koskettaa siis laajaa joukkoa ih misiä.

Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen maksuton Yrittäjän Uusi Suunta -palve lu pureutuu juurikin mikroyrittäjien hy vinvointiin sekä liiketoiminnan kannat tavuuden edistämiseen. Palvelua voi hyödyntää Kuopiossa, Siilinjärvellä tai Rautavaaralla toimiva mikroyrittäjä ma talalla kynnyksellä ja vaivattomasti.

– Meille voi varata ajan, jos haluaa jutella hyvinvoinnista. Ei tarvitse ol la mitään erityistä tapahtunut, riittää, jos vaikka tuntuu, että on vähän väsy nyt tai stressaantunut, kertoo työhyvin vointiosuudesta vastaava yritysneuvoja Ninja Vepsäläinen

Hyvinvointiosuus aloitetaan kartoi tuskeskustelulla, jossa jutellaan yrittä

jän tilanteesta ja mietitään yhdessä, mi ten työhyvinvointia voitaisiin parantaa. Halutessaan yrittäjä voi osallistua sy kevälivaihtelun mittaukseen, josta saa dun datan merkityksestä keskustellaan asiantuntijan kanssa.

– Yrittäjällä on myös mahdollisuus osallistua pienryhmätoimintaan, jossa käydään hyvinvoinnin eri osa-alueita läpi ja saadaan konkreettisia vinkkejä esimerkiksi liikuntaan, ravintoon, pa lautumiseen, itsensä johtamiseen ja ar jen hallintaan, Vepsäläinen luettelee.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI on myös suoraan verrannollinen yrityksen liiketoimin taan.

– Mikroyrittäjille yrittäminen on usein elämäntapa, ja niitä työtunteja saattaa kertyä. Kuitenkaan oman hyvin voinnin kustannuksella töitä ei kannata tehdä, sillä siinä kärsii sekä liiketoimin ta että yrittäjä itse, kertoo yritysneuvo ja Kari Heikkinen

Palvelun liiketoimintakunnon kehit tämisessä syvennytään yrityksen talouteen. Esimerkiksi kannattavuus, hin noittelu ja markkinointi ovat teemoja, joita tällöin käydään läpi.

– Jos jokin asia omassa liiketoimin nassa mietityttää, meihin voi ottaa yh teyttä. Me kartoitetaan tilannetta ja mietitään mikä olisi oikea suunta. Me tunnetaan myös muut yrityspalveluver kostot hyvin, eli voidaan myös ohjata eteenpäin, Heikkinen jatkaa.

Palvelusta kiinnostuneet voivat ot taa yhteyttä Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen nettisivujen kautta tai soit tamalla tai laittamalla sähköpostia pal velun yritysneuvojille. Palvelua rahoit tavat Euroopan sosiaalirahasto, Ete lä-Savon ELY-keskus, Kuopionseudun Uusyrityskeskus ry sekä Kuopion kau punki ja Siilinjärven ja Rautavaaran kunnat.

Kuopionseudun

Vepsäläinen, puh. 044 388 3083

kumppani
TEKSTI JA KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI
Bisnes
Uusyrityskeskus Ninja
ninja.vepsalainen@uusyrityskeskus.fi www.kuopionseudunuusyrityskeskus.fi
Yrittäjän työssä jaksaminen on yrityksen tärkein menestymiseen vaikuttava pääoma, painottavat yritysneuvojat Kari Heikkinen, Ninja Vepsäläinen ja Pekka Naumanen.
Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 23

Uudenlaista

insinöörikoulutusta rakentamassa

Beckhoff Automation Oy aloittaa keväällä 2023 poikkeuksellisen laajan oppimiskokonaisuuden pilottiprojektin yhdessä alueen yritysten sekä ammattikorkea koulujen kanssa. Koulutusohjelmassa tuo daan työelämää ja opiskelijoita lähemmäk si toisiaan.

– Tavoitteenamme on, että insinöö riopiskelijat voivat suorittaa yhden am mattiopintomoduulin käytännönlähei sesti. Koulutus painottuu automaatio tekniikkaan, ja kokonaisuuden aikana käsitellään muun muassa konenäön, ko neoppimisen ja käyttöliittymien teemoja, kuvailee Itä-Suomen aluemyyntipäällik kö Harri Leppänen Beckhoff Automation Oy:ltä. Yritys on saksalainen perheyritys, joka toimittaa PC-pohjaisia automaatiojär jestelmiä. Yrityksen ohjaus- ja automaatioratkaisuja käytetään maailmanlaajuisesti monenlaisissa sovelluksissa.

Beckhoff Automation Oy tekee aktiivi sesti yhteistyötä alan yliopistojen ja am mattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyö eri oppilaitoksien kanssa tuo mahdollisuuk sia luoda uutta sekä saada tuoreita näke myksiä toimialan kehittämiseen. Koulutuk sia myös kehitetään yhdessä oppilaitosten kanssa vastaamaan paremmin työelämän

tarpeita. Pilottiprojekti on saanut alkunsa saksalaisesta toimintamallista, sillä maassa on jo pitkään toimittu tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden ja yritysten kanssa.

– Koulutuskokonaisuus tapahtuu am mattikorkeakoulun tiloissa, ja siinä käy tetään Beckhoffin toimittamia laitteita. Beckhoff myös vastaa koulutuksen toteut tamisesta ja oppimateriaalin laatimisesta, Leppänen kertoo.

Pilottiprojektin tavoitteena on antaa opiskelijoille ajantasaista ja käytännönlä heistä tietoa, jotta he ovat valmiimpia as tumaan työelämään ja suoraan haasteelli sempiin tehtäviin. Kaikki projektit, harjoit telut ja opinnäytetyöt tehdään oikeisiin yrityksiin. Leppäsen mukaan alalla riittää töitä hyville tekijöille.

– On myös yritysten etu olla mukana ke hittämässä koulutuksia. Samalla on mah dollista projektitöiden ja muiden kautta löytää itselleen suoraan tulevaisuuden te kijöitä, Leppänen sanoo.

MYÖS ITÄ-SUOMESSA seurataan pilottipro jektia tarkalla silmällä. Itä-Suomen UpTech -hankkeen projektipäällikkö Anssi Suho nen kertoo, että he kävivät viime kesänä tutustumassa saksalaiseen koulutusmalliin.

– Sitä voisi melkein kutsua korkeakoulun

oppisopimusmalliksi. Saksan mallia räätä löimällä saadaan Suomeen sopiva toimin tatapa, jonka avulla voimme nostaa itäsuo malaisen teknologiaosaamisen tasoa, poh tii Suhonen.

Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää itäsuomalaista insinööriosaamista. Ensimmäinen askel oli tuoda Kuopioon au tomaatioinsinöörin diplomi-insinöörikou lutus. Uusi tutkinto on otettu hyvin vas taan, ja tänä syksynä pyörähti käyntiin toi nen ryhmä aloittavia diplomi-insinöörejä. Tutkinnon myöntää Tampereen yliopisto, ja mukana sitä ovat toteuttamassa Itä-Suo men yliopisto, Savonia-ammattikorkea koulu ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

– Ensi kesään mennessä rakennamme ja pilotoimme myös meille uudenlaisia kou lutusmalleja, joihin liittyvät kiinteästi työ elämälähtöinen ote ja yritysten osallistu minen, summaa Suhonen.

Tekniikan osaajia Itä-Suomeen

Itä-Suomi)

kumppani
Saksalaisessa mallissa insinööriopiskelijat opiskelevat tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT MIKKO LAPPALAINEN, KP JUURIKKALA
(UpTech
Projektipäällikkö Anssi Suhonen Puh. 044 785 5558 anssi.suhonen@savonia.fi www.uptech-ita-suomi.fi
Saksasta mallia ottava opintokokonaisuus tuo opiskelijoita ja yrityksiä lähemmäs toisiaan, sanovat Etelä-Suomen aluemyyntipäällikkö Jussi Piispanen ja Itä-Suomen aluemyyntipäällikkö Harri Leppänen Beckhoff Automation Oy:ltä.
24 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Data valmistavan teollisuuden voimavarana

Systemaattisesti kerätty data tuo päätöksentekoon luotettavuutta ja lisää euroja viivan alle.

Valmistavassa

teollisuudes sa kuljetaan koko ajan koh ti älykkäämpiä tuotantolai toksia, jossa koneet kes kustelevat keskenään. Jotta ihmisestä riippumattomat prosessit etenevät sujuvasti, ne tarvitsevat rin nalleen dataa. Älykkäissä tuotantolai toksissa jokaisen päätöksen tulee pe rustua todennettuun dataan.

– Idealistisessa tuotantolaitoksessa hukka on minimoitu ja arvo maksimoi tu. Nykyään paljon päätöksiä tehdään tuntuman perusteella, kun taas unel matilanteessa nykytilan ja tavoiteti lan välistä kuilua voidaan paikata hyö dyntämällä digitalisaatiota ja IoT-tek nologiaa, kertoo projektipäällikkö Jari Lipponen Savonia-ammattikorkeakoululta.

Lipposella itsellään on konetekniikan tausta, ja hän luotsaa Digitalisaa tio valmistavan teollisuuden yrityksis sä (DiVa) -hanketta. Hankkeen tavoit teena on tehdä esineiden internetin (IoT, Internet of Things) ja digitalisaa tion mahdollisuuksia konkreettisem maksi valmistavan teollisuuden yri tyksille.

– Kyseessä ovat massiiviset teemat,

mutta niiden takana on merkittäviä ja kilpailukykyä edistäviä hyötyjä. Konkreettisesti kyseessä voi olla esi merkiksi sovellus, joka tunnistaa tuo tannon virhetiloja. Sillä voidaan kerä tä systemaattisesti dataa siitä ajasta, kun tuotanto ei pyöri, Lipponen ker too.

Kerätyn datan avulla prosessia voidaan optimoida, aikaa säästää ja katetta parantaa. Usein valmistavan teollisuuden yrityksissä haasteeksi digitalisaation hyödyntämiseen nou see se, ettei kaikkeen tarvittavaan löydy vielä ostovalmiita ratkaisuja.

– Tulee myös muistaa, ettei mi kään sovellus vielä itsessään tee au tuaaksi, vaan sen keräämää dataa pitää myös pystyä hyödyntämään. Kehitysprojektit tulee valita sillä pe rusteella, että se tuo liiketaloudellis ta hyötyä, Lipponen sanoo.

HANKKEESSA ON mukana yhdeksän yri tystä, joiden kanssa haasteita etsi tään ja ongelmia ratkotaan yhteis työssä. Hanke kestää 31.8.2023 saak ka, ja sen tarkoitus on luoda uutta tietoa valmistavan teollisuuden tar peisiin. Pilottiyritysten avulla poimi

taan aitoja ongelmia, joilla on liiketa loudellista merkitystä ja joissa digita lisaatiosta voisi olla hyötyä.

– Keräämme ja tutkimme tietoa se kä kehitämme ratkaisuja monialaisen tiimin voimin. Teemme toimintamme näkyväksi myös artikkeleiden ja vide oiden avulla sekä puhumalla erilaisis sa tilaisuuksissa. Kerromme ilmenneis tä haasteista yleisellä tasolla siitä, mi ten ongelma on ratkaistu ja erityisesti miksi sitä on lähdetty ratkomaan, jot ta muutkin alan yritykset voivat hyötyä tiedosta, kertoo Lipponen.

– Teemme intensiivistä kehitystyötä mukana olevien yritysten kanssa sekä sisäisesti Savonialla, sanoo Lipponen. Mukana olevat yritykset ovat SP stain less, SK-tools, Iisalmen sähkö- ja au tomaatiosuunnittelu, Lapinlahden Ko neistus, Hanza Toolfac, Suomen Elekt ropinta, RD Group sekä Ratesteel.

Digitalisaatio valmistavan teollisuuden yrityksissä (DiVa)

Projektipäällikkö Jari Lipponen

Puh. 044 785 5828, jari.lipponen@savonia.fi diva.savonia.fi

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA DIVA/ARI TANSKANEN
kumppani
Lapinlahden Koneistuksen toimitusjohtaja Tuomas Litmanen esittelee uutta investointia, Mazak-sorvia, seuranaan projektipäällikkö Jari Lipponen ja tiimin jäsenet Henri Juntunen, Jussi Nivamo ja Timo Lassila.
Bisnes Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 25

Pohjois-Savon tähtäyksessä HIILINEUTRAALIUS

Ilmastotyö on jokaisen asukkaan ja organisaation vastuulla. Pienilläkin muutoksilla luodaan suuria vaikutuksia.

ilmastotyötä teh dään suuren verkoston voimin, ja maakunnan yhteiset tavoit teet on kirjattu Pohjois-Savon ilmastotiekarttaan. Tavoitteena on, että maakunta on hiilineutraali vuo teen 2035 mennessä.

Pohjois-Savon

– Tiekartan tekemisessä on ollut mu kana monenlaisia toimijoita, kuten yrityk siä. Onkin ollut hieno nähdä, miten laajal la rintamalla yritykset ja organisaatiot ovat lähteneet mukaan, kertoo projektipäällik kö Saara Karkulahti ELY-keskuksen koor dinoimasta Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeesta.

Ilmastoasiantuntija Tapio Kettusen mu kaan maakunnasta löytyy paljon edelläkä vijäyrityksiä, jotka ovat ottaneet merkittä viä askeleita kohti ympäristöystävällisem pää toimintaa. Esimerkkinä hän mainitsee hydraulisia paalutuskoneita valmistavan Junttanin, joka kehitti maailman ensim mäisen akkusähköisen paalutuskoneen.

– Taustalla on strategisia valintoja se kä vuosien kehitystyö, jossa on otettu huomioon muun muassa kiertotalous se kä tuotteen elinkaari kokonaisuudessaan, pohtii Kettunen.

Jokainen yritys toteuttaa ympäristö vastuullisuuttaan omista vahvuuksistaan käsin. Asiantuntijayritys voi esimerkik si pohtia, ovatko tilat toimintaan sopivat, millainen alihankintaverkosto on tai miten työ- ja liikematkat kuljetaan.

– Esimerkiksi Piirre luopui omista toi mitiloistaan ja siirtyi hyödyntämään yh teiskäyttötiloja. ICT-yritys e-Sollertis puo lestaan laski oman hiilijalanjälkensä, karsi mistä pystyi ja kompensoi loput päästöt. Tärkeää on huomioida, että kompensaa tio tehdään laadukkaasti, vastuullisesti ja vain niille päästöille, joille ei voi tehdä ny kytietämyksellä ja -tekniikalla mitään, sa noo Karkulahti.

ILMASTOTYÖN POHTIMINEN on helppo aloit taa keskustelemalla muiden kanssa. Han ke luotsaa kaikille avointa Ilmastofooru mia, jonka tilaisuuksissa on helppo jakaa tietoa, ajatuksia sekä kuulla ajankohtaisis ta teemoista. Tilaisuudet ovat pääsääntöi sesti verkossa, ja ne alustetaan asiantunti jan puheenvuorolla.

– Seuraava askel yrityksen ilmastotyös sä on tutustua ilmastotiekarttaan ja pohtia mihin toimenpiteisiin yritys voisi osallis

tua. Ohjaamme yrityksiä myös mielelläm me sellaisten tahojen pariin, jotka voi vat auttaa hiilijalanjäljen laskemisessa ja konkreettisen suunnitelman tekemises sä, kuvailee hankkeen ympäristöasian tuntija Hanne Siikström

Karkulahti, Siikström ja Kettunen kan nustavat viestimään vastuullisuusteois ta rohkeasti ja muistuttavat, ettei kaiken tarvitse olla valmista, vaan jokainen as kel on tärkeä. Yritysten tekemää ilmas totyötä voi julistaa ulospäin myös hank keen myöntämällä Mukana yhteisellä polulla -tunnuksella. Tunnuksia on myön netty jo 27 organisaatiolle.

– Asiakkaat ovat koko ajan tietoisem pia ja vaativat yrityksiltä ja organisaati oilta ilmastotekoja. Tunnus on hyvä kei no näyttää, että organisaation toimin nassa otetaan huomioon ympäristöteot. Myös ELY-keskuksen yritysrahoitushauis sa korostuvat nykyään ilmasto- ja kierto talousteemat, summaa Kettunen.

Hiilineutraali Pohjois-Savo

Projektipäällikkö Saara Karkulahti Puh. 050 390 2765

saara.karkulahti@ely-keskus.fi www.hiilineutraalipohjoissavo.fi

TEKSTI
OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/ROOSA KOSUNEN Saara Karkulahti ja Tapio Kettunen kutsuvat kaikki mukaan yhteiselle polulle kohti hiilineutraalia Pohjois-Savoa.
kumppani 26 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

VASTUULLISUUSTEOT näkyville ymmärrettävästi

Datan visualisoinnin avulla kuluttaja näkee konkreettisesti esimerkiksi, monenko omakotitalon lämmityksen verran energiaa on säästetty aurinkoenergialla.

Dataan

perustuva vastuulli suusviestintä ja erityises ti vastuullisuustekojen ha vainnollistaminen visualisoinnin avulla on yhä tär keämpi osa yritysten viestintää. Kun yri tysten keräämä tieto saadaan muoka tuksi helposti käsitettävään muotoon esimerkiksi piirrosten ja infografiikan avulla, saavat kuluttajat ja yritysten toi mijat paremman käsityksen tehdystä vastuullisuustyöstä.

Savonia-ammattikorkeakoulun Green Data Future Solutions -hankkeen pro jektipäällikkö Laura Leppänen kertoo datan visualisoinnin hyödyntämisen olevan hankkeen keskiössä. Hankkees sa on mukana 17 kuopiolaista yritystä sekä Kuopion kaupunki.

– Hankkeen tarkoitus on saada yri tysten keräämä data näkyväksi ja hel posti ymmärrettäväksi. Aurinkoenergian avulla tuotettu megawattituntilukema ei välttämättä kerro kuluttajalle säästetys tä energiasta, mutta kun sen kuvaa ole van vaikkapa viiden omakotitalon vuo tuinen sähkönkulutus, on esityksessä konkretiaa, Leppänen kertoo.

Hankkeen projektisuunnittelija An ne Vartiainen kertoo vastuullisen viestinnän perustuvan tietoon.

– Viestinnän tulee olla läpinäkyvää ja oikeaan dataan perustuvaa. Hank keen avulla yritykset voivat parantaa ja kehittää omaa vastuullisuusviestin täänsä ja saada siitä hyötyä liiketoi minnalleen, Vartiainen toteaa.

Tuloksena on syntynyt esimerkiksi Suomi Solar Oy:n ja Jätekukko Oy:n au rinkoenergiadatan visualisointia hyö dynnettäväksi Jätekukon viestintään, e-Sollertis Oy:llle toteutettu hiilijalan jälkilaskenta sekä sen visualisointi, tai Niiralan Kulmalle tehtyä veden kulu tuksen pienentämisen visualisointeja ja Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:lle tehtyjä energian kulutuksen vähen tämisen vaikutusten visualisointeja. Hankeyhteistyössä näiden yritysten li säksi ovat Data Group Oy, Hurry, We Make It Rock Oy, Preventos Oy, 3D Talo Oy, 3AWater Oy, Tahko Safarit Oy, Pa norama Bar Oy, Kuopio-Tahko Markki nointi ja Kuopion Saana Oy.

loksia näkee esimerkiksi Vilkku-fillarien käyttödatan visualisointien muodossa sekä Totec Systems Oy:n laatiman Tasa vallankadun ruuhkadatan visualisoin tina. Kuvituksen avulla ovat nähtävillä ruuhkaisimmat päivät ja kellonajat au toliikenteen osalta.

Hanke järjestää 10.11. kello 12–16 Data kiinnostavaksi? Datan mahdollisuu det vastuullisessa viestinnässä -tapahtuman, jossa käsitellään datan käyttöä vastuullisuusiviestinnän välineenä sekä tiedolla johtamista yrityksen apuna. Oh jelmaan kuuluu puheenvuoroja ja niihin liittyviä työpajoja.

Pääpuhujana on vastuullisuusasian tuntija Fenia Niemitz Third Rock Finland Oy:stä. Tapahtuma järjestetään Kuopion Lapland Hotelsin kokoustiloissa.

Green Data Future Solutions

Hankeaika: 1.8.2020–31.5.2023

Rahoitus: Etelä-Savon ELY-keskus (EAKR 75 %), yritysrahoitus ja Savonia amk:n omarahoitus greendata.savonia.fi

kumppani
TEKSTI JA KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI
KUOPION KAUPUNGIN osalta hankkeen tu
Bisnes
Kerätty tieto muutetaan konkreettiseksi ja helposti ymmärrettäväksi. Kuvassa hankkeen data-analyytikko Jesse Honkanen, projektisuunnittelija Anne Vartiainen ja projektipäällikkö Laura Leppänen.
Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 27
YRITTÄJÄ, OLEMME PUOLELLASI – JO 200 VUOTTA. Suorat yhteystietomme löydät saastopankki.fi/optia-yrityksille Päivi Sydänsalo Jussi Kauppinen Risto Hämäläinen asiakkuuspäällikkö asiakkuuspäällikkö Tuomas Hänninen Suvannontie 1 (ETRAN talon sisäpiha) 70780 Kuopio ma–pe 9–17 la 10–14 www.sähkis.fi 040 528 1180 28 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Pysäyttäviä

MARRASKUU

Alk. 1.11. Tietosuojavastaavan peruskoulutus (2 op) S22 (etä) Alk. 2.11. Ajattelemisen ja kirjoittamisen työkalut (etä) Alk. 3.11. Työyhteisön digitutor -koulutus 5 op (etä) Alk. 8.11. Brave Speakers, kielikurssi (etä) Alk.10.11. Palautumisohjaajakoulutus 10 op (Kuopio) 12.-13.11. Voicefulness® – tietoista läsnäoloa äänessä (Kuopio) 22.11. Rakentava vuorovaikutus – opi ilmaisemaan itseäsi selkeämmin ja kuuntelemaan toista empaattisesti (etä)

JOULUKUU

Ilm. 1.12. menn. Positiivisen johtamisen koulutusohjelma 32 op (etä) 10.12. Voicefulness® – tietoista läsnäoloa äänessä (Iisalmi) 17.-18.12. Movingness® – Läsnäoloa lempeässä liikkeessä (Kuopio)

VUONNA 2023

Alk. 9.1. Arkijohtamisen koulutusohjelma (Kuopio) 10.-11.1. Mini-Nepsy (etä)

Alk. 11.1. Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena, hengityskoulu 6 op (Kuopio)

Alk. 21.1. ITU Kirjoittajavalmennus (Kuopio) 2.-3.2. Mini-Nepsy nuorten ja aikuisten kanssa työskenteleville (etä) Alk. 5.2.

- tietoista läsnäoloa

Alk. 9.2. Ratkaisukeskeinen

(Varkaus)

KOULUTUKSIA

TILAA MEILTÄ Oppivan organisaation testi

Testimme avulla saat tarkan tilan neanalyysin oppimisen tarpeista organisaatiossanne. Testin jälkeen ette jää yksin vaan oppimisen asiantuntijamme auttavat jatkotyöskentelyyn. Soita ja kysy lisää! p. 044 746 2849 / Virpi

TILAUSKOULUTUKSET

koulutus

op (Kuopio, monimuoto)

Alk. 14.2. Psykologinen työstä palautuminen ja stressinsäätely työyhteisössä

17.-19.2. Nautitaan kirjoittamisesta (K23) (Kuopio)

Monet koulutuksemme voit tilata omalle organisaatiollesi sopivaan ajankohtaan

teille muokattuna!

...paljon muuta näiden lisäksi OPPIMISEN VERKKOKAUPASTAMME snellmanedu.fi

snellmanedu.fi • 044 746 2840 • asiakaspalvelu@snellmanedu.fi KUOPIO – IISALMI – VARKAUS – ETÄOPETUS – NONSTOP VALMIITA JA RÄÄTÄLÖITYJÄ
juuri
Voicefulness®
äänessä
neuropsykiatrinen valmentaja
30
(etä)
SISUSTUSSUUNNITTELU & STAILAUS – 3D-visualisointi – liiketilasuunnittelu – toimitilasuunnittelu – tekstiili- ja kalustesuunnittelu – sisustuskonsultointi www.emiliakarenina.fi • 044 288 3447 • emilia@emiliakarenina.fi
tiloja, elämännäköisiä koteja Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 29
VIENTIKUMPPANISI SAWOSTA MAAILMALLE TUPLASTI POHJOISSAVOLAISIA VIENTIYRITYKSIÄ VUOTEEN 2030 MENNESSÄ Hae mukaan! kuopiochamber.fi Export2X-vientiohjelma on kaksi vuotta kestävä valmennuksellinen kehittämisohjelma yrityksille, jotka suunnittelevat, aloittavat tai käynnistävät uudelleen kansainvälistymistä yrityksessään. Export2X – Pk-yritysten kyvykkyyksien kehittäminen kansainvälisille markkinoille -hanketta (S22805) rahoittaa Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. • Sähköiset kirjanpidon ja taloushallinnon peruspalvelut yrityksille ja yhdistyksille • Kustannustehokas ja joustava palvelu merja.korkalainen@etilit. 044 3666 503 www.etilit. O N K O T E I L L Ä J OO N K O T E I L L Ä J OO N K O T E I L L Ä J O S A A V U T E T T A V U U S SA A V U T E T T A V U U S SA A V U T E T T A V U U SV A S T A A V A V? A S T A A V A V? A S T A A V A ? . . . V E R K K O K U R S S I L L A M M VE E R K K O K U R S S I L L A M M VE E R K K O K U R S S I L L A M M E O T A T T U L E V A T D I G I P A L V E L U L A I ON T A T T U L E V A T D I G I P A L V E L U L A I ON T A T T U L E V A T D I G I P A L V E L U L A I N S A A V U T E T T A V U U S V A A T I M U K S E ST A A V U T E T T
A V U U S V A A T I M U K S E ST A A V U T T T A V U U S V A T I M U K S E T
J O
N Y T H U
O
M I
O O
N J. O N Y T H U O M I
O O
N J. O N Y T H U
O
M I
O O
N .
Y R I T T A J A N P L A N E E T T A . F YI R I T T A J A N P L A N E E T T A . F YI R I T A A N P L A N E E T A F I E A R L Y B I R D K O O D I L L A 1 0 0 € A L E N N U ES A R L Y B I R D K O O D I L L A 1 0 0 € A L E N N U ES A R L Y B I R D K O O D I L L A 1 0 0 € A L E N N U S A L E N N U S V O I M A S S A 1 3 . 1 . 2 0 2 3 S A A K K AA L E N N U S V O I M A S S A 1 3 . 1 . 2 0 2 3 S A A K K AA L E N N U S V O I M A S S A 1 3 . 1 . 2 0 2 3 S A A K K A Käytössämme on parhaat taloushallinnon digitaaliset työkalut: DIGIÄ TALOUSHALLINTOON Keskity olennaiseen, me osaamme luvut! PALVELUITAMME: • Taloushallinto • Kirjanpitopalvelut • Palkkahallinto • Verosuunni�elu Meiltä saat aitoa ihmisläheistä palvelua ja henkilökohtaista neuvontaa www.nilsianlaskenta.fi 30 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Millainen on hyvä palaveri

Kokosimme yhteen vinkkejä

siitä, kuinka järjestää tehokkaita ja aikaa säästäviä palavereita sekä paikan päällä että etänä.

Mieti onko palaveri tarpeellinen

Turha palaveri vain tuhlaa kaikkien ai kaa. Mieti kenelle palaverista on oikein hyötyä ja voiko asian hoitaa muulla tavalla, kuten vies tillä tai sähköpostilla. Jos palaverille ei ole oi keaa syytä, ei sitä myöskään kannata järjestää.

Valitse oikea kokoonpano

Mieti kenen on tarpeellista olla paikalla, sillä palavereissa vähemmän on yleensä enemmän. Jos osallistujalla on tietoa aiheesta, asia liittyy suoraan häneen tai häntä tarvitaan asian käsittelyyn, on hänellä myös motivaatio ta osallistua. Kerro osallistujille myös, miten haluat heidän valmistautuvan.

Palaverin tavoite

4 2 5 3 6

Palaverilla on oltava selvä tavoite sekä tarkoitus. Asialistan lähettäminen etukä teen antaa osallistujille mahdollisuuden val mistautua palaveriin. Agenda kannattaa kui tenkin pitää yksinkertaisena, ja on pidettävä huolta siitä, että palaveri etenee johdonmu kaisesti ja pysytään asiassa, vaikka keskuste lu lähtisi välillä sivuraiteille.

Pidä kiinni aikataulusta

Palaveri alkaa ja loppuu sovittuun aikaan, vaikka joku myöhästyisi tai joutuisi lähtemään etu ajassa. Mieti kuinka kauan asioiden käsittelyyn me nee aikaa. Jokaiseen palaveriin ei tarvitse varata ko konaista tuntia, mutta on myös muistettava, että palavereilla on tapana venyä. Jätä alkuun aikaa tek niikan säätämiselle sekä kuulumisten vaihtamiselle.

Kirjoita muistiinpanot

Ota käyttöön yhteinen muistio, johon kirja taan mitä palaverissa on sovittu ja kuka on vastuus sa mistäkin. Sopikaa etukäteen, kuka toimii kirjuri na ja minne muistio jaetaan, jotta myös ne, jotka ei vät osallistuneet palaveriin pääsevät näkemään mitä on sovittu.

Sujuva etäkokous

Etäkokouksessa kannattaa pitää huoli, että olet linjoilla hieman etuajassa mahdollisten teknis ten ongelmien vuoksi. Sopikaa, kuinka puheenvuo rot pyydetään, ja pidä mikrofonisi hiljennettynä ai na, kun et itse puhu. Muistio kannattaa jakaa kaik kien nähtäville, jotta osallistujat pysyvät paremmin mukana keskustelussa.

TEKSTI OODIA/TATU JYRÄLÄ KUVA PIXABAY
1
Kokous Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 31

Tilaa ja tyyliä unohtumattomiin hetkiin

Entisessä tehtaanjohtajan huvilassa yhdistyvät kattavat puitteet ja mökkitunnelma.

Kallaveden rannalta löytyy ko koustilojen piilotettu timantti: Villa Havukka. Entisen sellutehtaan johtajan edustuskodiksi rakennet tu huvila sijaitsee vain 15 minuutin ajomatkan päässä Kuopion keskus tasta. Huhujen mukaan siellä on ai koinaan kestitty isojakin nimiä.

Nykyään jokainen voi olla kuin arvovieras ja varata huvilan omaan käyttöönsä. Upeissa maisemissa si jaitseva kohde sopii oivasti sekä vi rallisempiin että rennompiin ko kous- tai työhyvinvointipäiviin. On pa tiloissa järjestetty myös lukuisia häitä ja muita perhejuhlia. Kaik kiaan tiloihin mahtuu 50 henkilöä.

Huvilassa on peräti 350 neliötä, jo ten sen sisätilat mahdollistavat mo nenlaiset tilaisuudet. Päivä voi al kaa vaikkapa aamupalalla ja viralli sella ohjelmalla, minkä jälkeen voi jakaantua pienryhmiin eri tiloihin, verrytellä iltapäivällä joogaamalla ja päättää päivä miellyttäviin löy lyihin.

Villa Havukka

Kaksikerroksisen huvilan toisessa kerroksessa on noin 14 hengelle so piva kokoustila. Siellä on myös oles kelutilaa sekä hyvin varusteltu keit tiö, josta löytyy täydellinen astiasto 40 hengelle. Huvilalla mahtuu yöpy mään 13 vierasta, joten kauempaa kin tulijoiden on helppo saapua pai kalle.

Alakerrassa on noin 12 hengen saunatila sekä hyvät äänentoistolait teet, biljardi- ja pingispöydät sekä darts-taulu. Tarvittaessa tilaa järjes tyy myös bändille ja tanssilattialle, kun on aika laittaa jalalla koreasti. Li säksi ulkona on kota sekä noin 8 hen gen idyllinen rantasauna, josta on hyvä pulahtaa suoraan Kallaveteen.

Tunnelmapäällikkö Johanna näyt tää tiloja mielellään etukäteen sekä auttaa järjestelyissä avaimet käteen -periaatteella. Saman katon alta saa tarvittaessa cateringin sekä vinkit bändeihin ja aktiviteetteihin. Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin saapua paikalle.

Inspiraatiota työskentelyyn

Työpäivää voi piristää livekohtaamisilla ja erilaisella työympäristöllä.

Persoonallinen ja viihtyisä työ tila lisää tehokkuutta ja hyvää tekemisen meininkiä. Työsken tely ja kokoustaminen on tuot toisaa, kun jokaiselle löytyy oma paikka ja tapa työskennellä. Toi nen tarvitsee ergonomisen työ pisteen ja toinen taas antaa luo vuudellensa vallan riippumatos sa.

Siskokset Anni Lantta ja Emma Lantta haluavat luoda uudenlais ta ja yhteisöllistä työkulttuuria Kuopion keskustan tuntumassa, Kallaveden äärellä. Ofisio vuok raa tiloja eri alojen tekijöille, jot ka inspiroituvat väreistä ja kodin omaisesta tunnelmasta. Eri sävyi set seinät, vaihtuva taidenäyttely ja talon pitkää ikää kunnioittava sisustus tekevät tilasta uniikin.

Vuokrattavat tilat soveltuvat niin coworking-huoneeksi, ko koustilaksi kuin tyhy-päivän koh taamispaikaksi. 2–12 henkilön tiimit voivat varata käyttöönsä

rauhallisia huoneita niin lyhyek si kuin pitkäksikin aikaa. Aula taas tarjoaa iltaisin ja viikonloppuisin puitteet jopa 25 henkilön ko kouksiin, harrastustoimintaan tai esimerkiksi juhlaan.

Helpoksi suunniteltu varaus systeemi tekee työskentelys tä jouhevaa. Huoneen voi vara ta hetkessä nettisivuilta tai puhe limitse, ja sisäänpääsy onnistuu näppärästi avainkoodilla. Autoi lijat voivat parkkeerata auton sa alueella ilmaiseksi. Huoneis sa pääsee nauttimaan toimivas ta kokoustekniikasta ja talon kautta järjestettävästä suolaises ta tai makeasta tarjoilusta. Tauol la tai päivän päätteeksi kannattaa suunnata viereiseen rantaan, jos sa verenpaine laskee ja aivot la tautuvat.

Tilojen varausajat ovat valitta vissa muutamista tunneista kuu kausiin. Vuokraajilta ei edellyte tä jäsenyyttä tai pitkiä sitoutumi sia.

Ofisio

TEKSTI
OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT VILLA HAVUKKA/JOHANNA
KOPONEN TEKSTI JA KUVAT OODIA/ROOSA KOSUNEN
Selluntie 25, Kuopio Puh. 040 0376 585, sales@villahavukka.fi www.villahavukka.fi
Snellmaninkatu 2 B, Kuopio Puh. 044 775 3013, ofisio@ofisio.fi www.ofisio.fi
kumppani 32 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Juhli lammen rannalla

Tilaisuudet pohjoisessa ympäristössä

Asiantuntijoiden avulla suunnitelmista tulee helposti totta.

Lapin tunnelma, arktiset herkut ja monipuoliset ja räätälöitävissä olevat tilat sopivat moneen tilaisuuteen

Yhdessäolo

tarvitsee tilaisuu delle sopivat puitteet. Muu taman minuutin matkan pääs sä Kuopion keskustasta omas sa rauhassaan sijaitsee Hotelli IsoValkeinen. Luonnonkauniis sa rantamaisemissa järjestyvät niin perhe- kuin yritysjuhlatkin.

Hotellilla on runsaasti erilai sia tiloja, jotka sopivat se kä pienten että suurten juhli en järjestämiseen. Kahdesta toista erilaisesta tilasta suurin on Lampisali, joka vetää perä ti 400 henkeä. Intiimimpään ja luonnonläheisempään tunnel maan puolestaan voivat hyvin sopia rantasauna ja sen sauna kabinetti.

Tiloja yhdistämällä mahdol listuvat esimerkiksi pikkujoulut tai juhlat jopa tuhannelle hen gelle.

Tilaisuuden järjestäminen ho tellilla on vaivatonta, sillä am mattilaisten apu ja kaikki pal

velut löytyvät saman katon alta. Tapahtuman tarjoilut luodaan aina toiveiden mu kaisesti tilaisuuden luontee seen sopivaksi. Sopisiko ti laisuuteen texmex-tarjoilu vai ennemmin perinteiset sa volaiset maut? Tarjoiluissa suositaan puhtaita, tuoreita ja kotimaisia raaka-aineita.

Asiantuntijat auttavat suun nittelussa ja toteutuksessa ai na ruokalistan miettimisestä aktiviteettien pohdintaan ja somistukseen saakka. Palvelu räätälöidään aina tarpeeseen sopivaksi, ja paikan ehdotto mia valtteja ovat suuri ilmai nen pysäköintialue sekä run saat majoitustilat, joihin vie raiden on helppo jäädä päivän päätteeksi. Asiantuntijoille voi kertoa suoraan suunnitelmis ta tai heiltä voi pyytää ideoita sopivan ohjelman toteuttami seen. Tiloja pääsee myös kat somaan paikan päälle.

Lapland Hotels Kuopio tar joaa monipuoliset tilat juh liin, verkostoitumistapahtu miin, workshoppeihin ja ko kouksiin. Tunnelmallinen sohvilla ja taljoilla varustet tu Kirnu tarjoaa oivat puitteet tilaisuuksien pitoon. Kirnuun mahtuu jopa 120 henkeä, ja monipuolisuutensa ansiosta se sopii mainiosti sekä kokousten että juhlien järjestämiseen.

Pienemmälle väkimäärälle so pii esimerkiksi ravintolan puo lelta löytyvä 22 hengen Jáv ri-kabinetti, joka on käytös sä aamusta iltaan esimerkiksi aamiaspalavereihin, lounasti laisuuksiin tai illallisille. Ren nompiin tilaisuuksiin sopii 14 hengen saunakabinetti Kuulea, jossa voi viettää aikaa saunomi sen merkeissä. Lisäksi tarjolla perinteisessä luokkamuodossa on 20–50 hengen kokoustiloja,

joita on myös mahdollista muo kata moniin tarpeisiin sopiviksi.

Kätevää tilaisuutta järjes täessä on se, että tiloihin pää see tutustumaan etukäteen ja katsomaan yhdessä myynti palvelun kanssa, mikä tila sopii tarkoitukseen parhaiten. Tilan tiedot voi katsoa myös netti sivuilta, ja varaus onnistuu tar vittaessa sähköisen järjestel män kautta.

Tarjoilut ovat monipuoliset, ja niissä korostuu puhdas pohjoi nen luonto. Tarjottavissa mais tuvat esimerkiksi poro, marjat, kuusenkerkkä sekä smoothiet, pähkinät ja hedelmät. Kokous päivän voi esimerkiksi aloittaa hotellin palkitulla aamiaisella. Tarjoilut on mahdollista saada buffettina juhlatilaan tai pöy tiin tarjoiltuina ravintolan puo lelle.

Hotelli IsoValkeinen

Majaniementie 2, Kuopio

Myynti 017 539 6501, sales@isovalkeinen.com www.isovalkeinen.com

TEKSTI
OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT HOTELLI ISOVALKEINEN,
OODIA/MIRKA HAPPONEN
kumppani
TEKSTI JA KUVAT OODIA/TOPIAS
TÖLLI
Lapland Hotels, Puijonkatu 32, Kuopio Puh. 017 552 8802, sales.kuopio@laplandhotels.com www.laplandhotels.com Gallá Kitchen & Bar, www.kitchengalla.fi
Kokous Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 33

Elämyksellinen kartanomiljöö

Koivumäen

Kartano on ollut yksi merkittävimmistä liike-elämän keskuk sista Kuopiossa. Koivumäen Kartanolta löytyvät edustustason kokousti lat, sauna ja ravintolapalvelut. Ravintola tarjoaa vierailleen rauhan ja par haat makunautinnot. Koivumäen Kartanon ravintolan tilat koostuvat eriko koisista saleista, jotka sopivat parhaiten pienille 10–40 henkilön ryhmille. Kokouspäivän kruunaavat herkulliset, Kartanon omassa keittiössä valmis tetut ruokatarjoilut. Virkistys- ja koulutuspäiviin järjestyvät erilaiset ulkoi luaktiviteetit, sauna ja rennot illanistujaiset tai upea illallinen musiikkiesi tyksineen.

Koivumäen kartanolla on helppo irtautua hetkeksi ajasta ja arjesta. Maa laismaiseman keskellä olevan jugend-kartanon ikkunoista avautuvat näky mät pelloille, Vanuvuorelle sekä Hiltulanlahteen. Talo on täynnä mielen kiintoisia ja historiaa huokuvia yksityiskohtia, joten paikka on jo itsessään elämys. Matkaa Kuopion keskustaan on kuitenkin vain noin 12 kilometriä. Tervetuloa kauppaneuvos Gust. Raninin jalanjäljille!

Koivumäen kartano, Koivumäenkuja 18, Kuopio Puh. 017 3614 291, kartano@koivumaenkartano.com www.koivumaenkartano.com

Kätevästi keskustassa

Palvelualan Opiston näyttävät kokous- ja juhlatilat sopivat niin yritysten kokous- ja koulutuskäyttöön kuin yksityistilaisuuksiin. Tilat ovat vuok rattavissa sekä arkena että viikonloppuna. Tilaisuuden kahvituksen ja ruo kailun voi tilata helposti samasta paikasta.

Kokous- ja koulutustilat ovat siistit ja sopivat vaativaankin tarpeeseen. Kaikissa tiloissa on langaton internetyhteys ja moderni varustelu. Tilat mu kautuvat niin pienille kuin suurille ryhmille.

Tilavassa ja tyylikkäässä Juhlasalissa järjestää juhlat noin 50–80 henkilöl le, ja tarvittaessa tilat ovat muunneltavissa isommallekin juhlaväelle.

Palvelualan Opisto Kuopio sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä Kuopion keskustassa. Sekä linja-autoasema että juna-asema sijaitsevat vain noin 500 metrin kävelymatkan päässä.

Palvelualan Opisto Kuopio Asemakatu 4, Kuopio, puh. 044 035 5623, info@paok.fi www.paok.fi/kokous-ja-koulutustilat

Huippupäivä huipulla

Huippupäätökset syntyvät elämyksellisissä maisemissa Tahkovuoren huipulla.

Legendaarinen Tahkon rinnera vintola Pehku tarjoaa mahta vat puitteet kokouksille, juhlille ja saunailloille. Hulppeissa maise missa Tahkovuoren huipulla viete tään häitä, kokouspäiviä, sukujuh lia sekä yritysten tykypäiviä. Mah tavat maisemat ja upea palvelu kruunaavat jokaisen tapahtuman.

Tapahtuman koon ja luonteen mukaan ravintolan pihapiirissä on valittavana useita erilaisia tiloja. Pienimmät ja lämpöisimmät pa laverit vietetään intiimissä Sau nakamarissa – saunalla tai ilman. Vanhan Riihen rauhallisessa tun nelmassa iltaa istutaan mukavas ti parinkymmenen hengen poru kalla.

Pehkun päärakennus kestitsee 120 vierasta, ja sen lisäksi aurin koterasseilta kesäisiin juhliin löy tyy anniskelupaikkoja yli tuhan nelle. Parin askeleen päässä ravin

tolasta sijaitsee muhkealöylyinen Mualiman Sauna. Puusaunan lau teille mahtuu kerrallaan 20 hen keä, ja sen ikkunasta avautuu hen keäsalpaava näkymä Tahkon ylle.

Ravintolan pakkaspäivien kesto suosikit, fonduepadat, kuumentu vat milloin tahansa. Myös perintei set pitopöydät rakennetaan notku maan herkkuja valmiista menuista tai asiakkaan toiveiden mukaan. Ravintolan ruoka on takuuvarmas ti hyvää, ja sitä on aina riittävästi. Annokset höystetään henkilökun nan hurtilla huumorilla tai sädeh tivällä hymyllä.

Monot jalassa, saunavehkeissä tai riihen rauhoittavassa tunnel massa jokaiselle seurueelle koos tetaan omanlaisensa huippupäivä. Pakettiin on mahdollista yhdistää muita Tahkon alueen aktiviteette ja. Yksityistilaisuudet järjestyvät vuoden ympäri.

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT PEHKUBAARI
Pehku Pehkuntie 457, Tahkovuori Puh. 044 0671 808, pehku@tahko.com www.pehku.fi
TEKSTI TALENTREE/SUVI NYYSSÖNEN
KUVAT PAOK/JUKKA HARTIKAINEN
TEKSTI JA KUVAT KOIVUMÄEN KARTANO
kumppani 34 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Ihanaa taas kokoontua!

Kokouspäivä on tiukan asian lisäksi kuulumisten vaihtamista, ryhmäytymistä ja yhteishengen nostatusta.

Kokoukset uudistetuissa tiloissa

Olipa luvassa tiukka kokousagenda, luo vaa suunnittelua tai mielenkiintoinen se minaari – Tahko Spa Hotellilta järjestyy siihen sopiva tila. Hotellilla on erikokoisia kokoustiloja, joita on freesattu pal velemaan osallistujia paremmin. Sekä VIP-saunan kabinetin että Kappelin pin toja on raikastettu vaalein värein, ja löy tyypä kabinetin seinältä myös upea tal vinen kuva Tahkosta. VIP-saunakabinetti sopii mainiosti pienemmille porukoille, sillä sen pitkän pöydän ääreen mahtuu noin 20 kokoustajaa. Tilassa on rennot sohvat sekä tietenkin sauna, joten siel lä voi jatkaa kokouspäivää pitkälle iltaan saakka.

Kappelitila puolestaan on luokkamal lissa sopiva tila 50 hengelle ja U-mal lissa 30 hengelle. Tilaan on päivitetty vaaleiden pintojen lisäksi nykyaikainen kokoustekniikka, joten nyt myös hybridi kokoukset onnistuvat sujuvammin. Isom mat koulutukset ja seminaarit järjestyvät Spa-Arenalla, jossa tilaa on peräti parille sadalle osallistujalle. Maistuvat kokous tarjoilut tarjoilee ravintola Riemu.

Kevyttä kisailua jaajatusten tuulettamista

Kevyt kisailu pitää mielen virkeänä. Keilaus sopii monenlaisille ihmisil le, joten se on mainio aktiviteet ti kokouspäivien oheen. Keilates sa saa nostatettua niin yhteishen keä kuin kisaviettiäkin; osallistujat voi jakaa vaikkapa muutamaan ryh mään ja tiimien välille voi pistää käyntiin kilpailun. Iltojen hohtokei laus on aina oma kokemuksensa! Luonnossa liikkuminen virkis tää kehoa ja mieltä, joten Tahkol la ollessa kannattaa ehdottomas ti käydä myös tutustumassa alueen upeisiin luontoreitteihin. Huuta vanholman reittiä on vastikään uudistettu lisäämällä reitin varrel le muun muassa pitkospuita ja le vähdyspaikkoja. Korkeammalle kai paavat voivat kivuta Suomen pisim piä portaita Tahkovuoren huipulle ja käydä nauttimassa upeista mai semista Mäkiaution rotkon laavul la. Laavulle kuljetaan ainutlaatui sen kallioiden läpi kulkevan reitin kautta.

3

Ryhmähengen nostatusta pakohuoneessa Mikäpä tiivistäisi yhteishenkeä parem min kuin saada yhteinen pähkinä pur tavaksi? SuperCorner Tahkolla on uusi Escape Park -pakohuonepeli, jossa ko rostuvat ryhmän yhteistyökyvyn löy täminen ja hyödyntäminen. "Pakohuo ne” on tosin tällä kertaa liikuntahallin kokoinen, sillä pelissä hyödynnetään myös kaikkia sisäliikuntapuiston re sursseja. Aikuisille suunnattuun pa kopeliin voi osallistua keralla 5–20 ihmistä.

Ensimmäinen peleistä painottuu yh teistyökykyyn. Joulun alla julkaista vassa pelissä puolestaan korostuvat ongelmanratkaisutaidot. Keväällä mu kaan tulee myös liikunnallisempi ver sio. Kaikki pelit tarjoavat osallistujil le hauskuutta, löytämisen riemua, ripauksen jännitystä sekä yllättäviä haasteita ja oppimiskokemuksia.

kumppani
TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/TOPIAS TÖLLI,
TAHKO SPA,
SUPERCORNER TAHKO Tahko Spa Oy Keitaankatu 1, Tahkovuori Puh. 0600 550 148, info@tahkospa.fi www.tahkospa.fi
1 2 Kokous Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 35
Lounas 10 90 Keittolounas 9 50 Bioteknia, Neulaniementie 2 Helenan Soppa, Takojantie 17 Pihlajalinna, Leväsentie 1 Ravintola Paalupoika, Matkuksentie 7 TERVETULOA MAISTUVALLE LOUNAALLE! Lounaslistat löytyvät: www.hyvahuomen. 044 581 0457 ~ Toimimme myös tilausravintolana iltaisin ja viikonloppuisin! ~ K Y S Y L I S Ä Ä t o i m i s t o @ t a k s i 1 f i T A K S I N T I L A U S s o i t t a m a l l a 0 2 0 0 1 1 1 0 1 t a i T a k s i 1 m o b i i l i s o v e l l u k s e l l a PAIKALLINEN KUMPPANI www.taksi1.fi Henkilökuljetukset Paketti- ja pientavarakuljetukset Kiinteät sopimushinnat Laskutusmahdollisuus 36 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Täysosuma toimintaa

TUURIIN OSTOKSILLE 17.10.

3.12.2022

MARTIN MARKKINOILLE TALLINNAAN 3.–5.11.2022 2 yötä Virussa Hinta: 248

TAMPEREELLE SUOMEN KÄDENTAITOMESSUILLE 18.11. ja 19.11.2022

Hinta: 66 € Kuopiosta, 68 € Siilinjärveltä ja

TAMPEREELLE SUOMEN KÄDENTAITOMESSUILLE 19.–20.11.2022

JOULUMARKKINOILLE TALLINNAAN 28.–30.11.2022

Käynti myös Karnalukskäsityöliikkeesä, 2 yötä Virussa. Hinta: 210 €.

TEATTERIMARKA VARKAUTEEN ”VILLIT VUODET” Musiikki-näytelmä Vexi Salmen elämästä 3.12.2022 Hinta: 75 € Kuopiosta, 77 € Siilinjärveltä ja 80 € Nilsiästä.

HELSINKIIN 3.–4.12.2022

Nilsiästä.

Hinta: 140 €, sis. majoitus ja matkat. Messulippu lisämaksusta. PÄIVÄPIKKUJOULU RUNNILLA 23.11.2022

Hinta: 68 €.

TEATTERIMATKA VARKAUTEEN ”ROKKIA JA RAUTALANKAA 2.0” Teatteri goes 50’s & 60’s! 26.11.2022

Hinta: 62 € Kuopiosta, 64 € Siilinjärveltä ja 67 € Nilsiästä.

Maj. Scandic Grand Marina. Tuomaan markkinat Senaatintorilla. Illalla mahdollisuus KULTALAMPI -esitykseen. Hinta: 145 €, teatterilippu 44 €.

JOULUMATKA HOTELLI KEURUSSELKÄÄN 23.–26.12.2022

HELSINKIIN

Maj.

HIIHTOMATKA SAARISELÄLLE

M AT K OJ A JOKA MAKUUN LINJA-AUTOLIIKE E. AHONEN KY 017 3686 800 • www.eahonen.com • • • • • • • • • • • •
JA
Hinta: 46 € Kuopiosta, 49 € Siilinjärveltä ja 53 € Nilsiästä.
€.
72 €
Hinta: 490 €.
21.–22.1.2023
Sokos Hotel Presidentti. Mahdollisuus käydä Matka 2023 -messuilla. Hinta: 150 €.
23.3.–1.4.2023 Hinta: 610 €. Bussireitit Kuopiosta, Siilinjärveltä ja Nilsiästä Ei palvelumaksua. KYSY LISÄÄ MATKOISTA!
Tahkolla! Polttarit, elämykset, virikepäivät... www.savoshot.com 050 577 2760 henry.kainulainen@savoshot.com Puijonkatu 24, Kuopio Puh. 017 261 5819 sisustuspicasokuopio@gmail.com w w w.sisustuspicaso.fi @SisustusPicaso Avoinna ma pe 10 17 ja la 10 15 Ilmainen suunnittelupalvelu! TERVETULOA MYYMÄLÄÄN! Viimeistellään kodin ilme uusilla tekstiileillä ja matoilla! Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 37

Boreout –kun työ ei enää innosta

Työssä tylsistyminen on merkki siitä, että työntekijän ja työn välillä vallitsee epätasapaino. Siihen voi puuttua sekä työntekijän itsensä että koko työyhteisön voimin.

TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVAT SHUTTERSTOCK, DEEGO/JUHA TUOMI
38 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Kuntyö ei motivoi, siihen keskittyminen on hanka laa ja aika tuntuu töissä kuluvan hitaasti, kyse on todennäköisesti boreou tista eli työssä tylsistymisestä, alen tuneesta kielteisestä vireystilasta. Sen oireet voivat muistuttaa burnou tia eli työuupumusta, joka puoles taan on matala kielteinen vireystila ja pitkittyneestä työstressistä johtu va oireyhtymä.

– Jos tilanne kestää pitkään, työn mielekkyys tai merkityksellisyys voi vaarantua tai jopa kadota. Taustalla on liiallista rutinoitumista ja osaami nen on alikäytössä. Työuupumusoi reilussa taas taustalla voi olla jatku va ylikuormittuminen. Sekä työssä tylsistyminen että työuupumus ovat vastakohtia työn imulle, energisyy delle, työstä innostumiselle ja siinä onnistumiselle, kuvailee Työterveys laitoksen erikoistutkija Janne Kal tiainen

Boreoutin syitä on monia

Työssä tylsistyminen voi Kaltiaisen mukaan johtua monesta tekijäs tä. Jos työ tai siihen liittyvät tehtä vät ovat liian yksitoikkoisia, työnte kijä ei silloin saa haastetta työstään, ei opi uusia itseä kiinnostavia asioi ta tai ei kehity työssään. Tylsistymi nen voi toisaalta syntyä siitäkin, että tekemistä on liikaa ja että työn mie lekkyys kärsii, kun työtä ei voi tehdä mielekkäällä tavalla. Kiire häiritsee keskittymistä, kun työhön ei pääse uppoutumaan. Työn sujuvan teke misen esteinä voivat myös olla toi mimattomat työvälineet, liian byro kraattiset käytännöt tai työyhteisön ongelmat.

Korona-aikana yleistynyt etätyö on tuonut työntekoon omat haas teensa. Työterveyslaitoksen koro na-ajan Miten Suomi voi? -työhy vinvointitutkimuksessa havaittiin, että etätyössä tylsistyminen oli suu rempaa kuin niillä, jotka tekivät töi tä joustavasti sekä työpaikalla että etänä.

– Työnkuva ja työympäristö ka ventuvat, kun ollaan vain läppärin ääressä eikä työympäristö vaihte le yhtä joustavasti kuin aiemmin. Sosiaalisten kontaktien puu te tai vähäisempi tuki työto vereilta voi tuoda ympäristön köyhtymisen kautta tylsisty mistä. Virikkeitä voi puuttua

itse työtehtävästä tai työympäristös tä. Ero on nyt kaventunut jonkin ver ran, sillä etätyössäkin on ehkä löy detty keinoja pitää virikkeellisyyttä yllä, Kaltiainen kertoo.

Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan tylsistyminen on tyypilli sempää työntekijöillä kuin esihenki löillä, mikä voi johtua siitä, että joh tamistehtävä tuo innostavia vaatei ta ja vastuuta sekä vapautta päättää asioista. Työn imua on kuitenkin koettu työpaikalla enemmän kuin työssä tylsistymistä, joten kokonais kuva on edelleen myönteinen, vaik ka kielteistäkin kehittymistä näkyy.

Koko organisaation asia

Yksittäisen työntekijän työssä tyl sistyminen vaikuttaa koko työyhtei sön toimivuuteen. Työhönsä kieltei sesti asennoituvalla työntekijällä ei ole voimavaroja auttaa työtoverei ta ja edistää työyhteisön päämääriä, koska hänen kykynsä ja osaamisen sa ovat alikäytössä. Hänen työkykyn sä voi heikentyä ja hänelle voi tulla poissaoloja työstä. Työhön sitoutu minen voi heikentyä tai työstä voi daan irtisanoutua, mikä näkyy koko organisaation tasolla.

Miten työssä tylsistymisen sitten voi välttää? Kaltiainen kehottaa tuu naamaan työtä työntekijälähtöises ti ja miettimään, voisiko siihen tuo da uusia innostavia haasteita, jotka mahdollistaisivat paremman osaa misen, työn kehittämisen ja uuden oppimisen. Esihenkilökin voi ottaa asian puheeksi ja kysyä alaiselta, mitkä asiat häntä innostavat työssä. Virikkeellisyyttä voi tuoda pienillä kin asioilla. Bussikuski voi esimerkik si päättää kokeilla tervehtiä jokaista matkustajaa ja saada siten uuden voimavaran omaan työhön, tai sai raanhoitaja miettiä, voisiko hän jakaa omaa osaamistaan vaikkapa mento roimalla uransa alussa olevia.

– Toivon, että tylsistymisestäkin voidaan puhua. Tilanteeseen kannat taa puuttua ajoissa sekä itse ideoimalla että johdon puolesta, kun työn tekijällä on vielä voimavaroja jäljellä. Jos työntekijä on jo pitkällä työuu pumusoireilussa, häneltä ei voi vaa tia, että hän lähtee korjaamaan tilan netta itse. Mahdollisuuksia on on neksi hyvin paljon, ja toivotaan, että työpaikoilla niihin tartutaan, varsin kin jos työntekijä itse niitä ehdottaa, Kaltiainen kannustaa.

Työssä tylsistymiseen kannattaa puuttua ajoissa, kun työntekijällä on vielä voimavaroja jäljellä, kehottaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen.

Vinkkejä boreoutin selättämiseen

• Tunnista oma tilanteesi. Jos sinusta tun tuu, että olet alkanut suhtautua työhösi kielteisesti, on parempi reagoida siihen silloin, kun voimavaroja vielä on.

• Mieti, mitä kaipaat työhösi, mikä sinua mo tivoi, innostaa ja energisoi ja mikä tuo si nulle iloa.

• Keskustele työpaikalla siitä, mikä liikku mavara työtehtävässäsi on ja mitä voisit lähteä kokeilemaan uudella tavalla.

• Selvitä, voitko saada lisää mahdollisuuksia kouluttautua ja oppia uutta.

• Työhyvinvointia voit hahmottaa myös Työ terveyslaitoksen Miten voit? -työhyvin vointitestillä. Siinä työhyvinvointia arvioi daan sen mukaan, millaisia tunteita koet työhösi liittyen ja millaiseksi koet työhö si liittyvän vireystasosi. Testin voit tehdä osoitteessa: https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/ tyokalut/miten-voit-tyohyvinvointitesti

Vinkit antoi Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen

Hyvinvointi Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 39

Miten hallita aivokuormaa?

Erityisesti nuoret tietotyöläiset kärsivät työn kuormittavuuden aiheuttamista mielenterveysongelmista. Yksilön omien elämäntapavalintojen lisäksi myös työyhteisö ja organisaatio ovat tärkeässä roolissa kuormituksen hallinnassa.

Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongel mat ovat olleen kasvussa pidemmän aikaa. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriöistä on viime vuosina tullut ylivoimaises ti suurin tilastoitu syy 16–34-vuotiaiden pitkille sairauspoissaoloille.

Erityisesti asiantuntija-ammateissa mielenterveyden häi riöt ovat yleisin syy työkyvyttömyydelle. Tietotyö kuormittaa aivoja ja haastaa yhä useamman suomalaisen työhyvinvoin tia.

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtosen mu kaan kognitiivisen eli tiedon käsittelyyn liittyvän kuormituk sen hallinnassa ratkaisuja voidaan hakea niin yksilön, työyh teisön kuin organisaationkin tasolta. Riittävä uni yhdessä ter veellisen ravinnon ja säännöllisen liikkumisen kanssa ovat perusedellytyksiä sujuvalle tiedonkäsittelylle.

– On tärkeää huolehtia siitä, että liikettä tulee säännöllises

ti pitkin päivää. Vaikka edessä olisi pitkä kokousputki tai kes kittymistä vaativa jakso, on hyvä nousta välillä liikkeelle esi merkiksi kolmen vartin välein, Valtonen sanoo ja muistuttaa, että liikkumisen tärkeys koskee yhtä lailla myös seisomatyö tä tekeviä.

Entä sitten, jos työasiat painavat mieltä kotonakin? Monet meistä tietävät sen kuormittavan tunteen, kun tekemättömät työt seuraavat kotiin ja pysyvät päässä kuin tatuoituina. Val tosen mukaan kyky irrottautua työstä edistää palautumista ja auttaa työkuormituksen hallinnassa.

– Työpäiviä ei kannata venyttää liian pitkiksi. Mahdolli suuksien mukaan kannattaa myös työpäivän aikana irrottau tua töistä edes hetkeksi – käydä esimerkiksi lounastauolla haukkaamassa happea sen sijaan, että istuu koko tauon työ pisteellä työsähköpostia selaillen, Valtonen neuvoo.

Ihminen tarvitsee myös kokonaisvaltaista palautumista työn rasituksista. Tutkimusten mukaan riittävä palautuminen

TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVAT UNSPLASH, JUHO TUOMI
40 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Vinkit aivojen hyvinvointiin

1 2 3

Nuku riittävästi, syö hyvin ja liiku säännöllisesti. Ai vot oppivat unessa, laadu kas ravinto tukee terveyttä ja liike ehkäisee rappeutumista.

Tukahduta ylimääräinen häly. Yhdessä sovitut toi miston pelisäännöt ovat ratkaisu työympäristön meluisuu teen.

Irrottaudu töistä ja tee it sellesi mieluisia asioita. Vaihtelu ja mielihyvähor monit auttavat aivoja palautu maan.

Paljon yksinäistä istumatyötä tekevän voi olla hyvä lähteä sosiaalisuutta sisältävän liikuntaharrastuksen pariin, suosittelee työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen.

tasapainottaa stressin tuntemuksia ja ehkäisee monia terveysongelmia sekä työuupumusta. Kun ihminen tuntee loman tai viikonlopun jälkeen itsensä virkistäytyneeksi, on palautumi nen ollut riittävää.

Palautumiseen löytyy sekä fyysisesti aktiivisia että passii visia keinoja. Valtonen neuvoo suosimaan tapoja, jotka miel lyttävät itseä ja toimivat toisaalta työlle vastapainona. Paljon yksinäistä istumatyötä tekevän voi olla hyvä lähteä sosiaali suutta sisältävän liikuntaharrastuksen pariin.

– Esimerkiksi tanssi ja kamppailulajit ovat hyviä vaihtoeh toja sosiaaliseen liikuntaan, Valtonen vinkkaa.

Työyhteisön ja organisaation roolit kuormituksen hallinnassa

Avokonttorit yleistyvät 1990-luvulta alkaen. Avoin työtila an taa mahdollisuuden ideoida yhdessä työkavereiden kanssa, mutta monille se on synonyymi jatkuvalle hälylle ja keskey tyksille: puhelimet pirisevät, ihmiset höpöttävät ja kopioko nekin piippailee huoneen seinustalla.

Jatkuva häly on ristiriidassa sen kanssa, että nykyajan työ on yhä useammin keskittymistä vaativaa kognitiivista työtä eli aivotyötä. Siihen sisältyy muistamista, päätöksentekoa, ongelmanratkaisua sekä uusien tietojen ja taitojen oppimista.

Kun keskittyminen jatkuvasti herpaantuu melun tai mui den häiriötekijöiden seurauksena, aivot kuormittuvat ja ih minen tekee helpommin myös virheitä. Valtosen mielestä aivotyön sujuvoittamista ei voi jättää vain yksilön vastuul le, vaan ratkaisuja on etsittävä koko työyhteisön ja organi saation tasolla.

– Työyhteisön kannattaa miettiä yhdessä työpaikan eri kuormitustekijöitä ja pohtia niihin ratkaisuja. Keinot voivat olla yksinkertaisiakin, kuten kopiokoneen siirtäminen toi seen paikkaan, Valtonen sanoo.

Hälyn lisäksi myös keskeytykset ja tietotulva kuormitta vat aivoja työpaikoilla. Valtosen mukaan digitaalisen tiedon luonteeseen kuuluu, että sitä on helppo levittää ja monis taa eteenpäin. Pahimmillaan tietotulva voi johtaa informaa tioähkyyn, jolloin eri lähteistä tulleen tiedon omaksuminen ja hallitseminen vaikeutuu oleellisesti.

– Asiassa korostuu työnantajan vastuu. Lähtökohtaises ti ihminen innostuu uuden oppimisesta, mutta siihen pitää antaa riittävästi aikaa. Mikäli aikaa oppimiseen ei ole, koe taan se usein kuormittavana, Valtonen tietää.

– Organisaation pitkän ajan menestyksen näkökulmas ta on tärkeää luoda riittävät edellytykset uuden oppimisel le ja esimerkiksi luovalle ideoinnille. Tällä on siten merkit tävä rooli niin kuormituksen hallinnan kuin organisaation menestyksen kannalta.

Bisnes
Hyvinvointi
Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 41

Motivaatiovalmentajat Marjaana Herlevi ja Leena Ståhlberga auttavat työyhteisöjä tunnistamaan tiimien motivaatiotekijät.

Motivaatiotekijöitä etsimässä

Yksilöllinen johtaminen lisää työhyvinvointia ja auttaa jokaista loistamaan työssään.

Tuntuuko joskus siltä, että työ paikassa nakertaa jokin, muttet oikein osaa sanoa, mikä? Itseym märrystä voi lisätä motivaatiopro fiililla. Työkalun avulla voi sanoit taa millaisista asioista työntekijä usein saa energiaa ja mitkä asiat saattavat häntä pitkällä tähtäyksel lä uuvuttaa.

– Profiili perustuu 16 erilaiseen motivaatiotekijään. Niitä ovat esi merkiksi valta, riippumattomuus, uteliaisuus, idealismi ja syöminen. Kiinnostavaa on, etten ole koskaan nähnyt kahta identtistä profiilia, vaan jokainen tulos on aina yksi löllinen, luettelee motivaatioval mentaja Marjaana Herlevi Kollega Leena Ståhlberg jatkaa, että profiili on ensisijaisesti it seymmärryksen työkalu, jota voi daan hyödyntää myös johtamises sa. Ståhlberg kuvailee, että esi merkiksi korkea vallan tarve voi näyttäytyä siten, että ihminen ha luaa vaikuttaa ja saada asioita ai

7220

kaiseksi. Mikäli vallantarve on matala, ihminen voi kuormittua vaikkapa kiertävästä puheenjohta juudesta, jossa asioita pitäisi dele goida muille.

– Motivaatiokyselyssä on 128 väittämää, joiden perusteella mo tivaatiotekijä asettuu janalle. Lop putuloksesta jokainen saa 50-si vuisen raportin. Tulokset puretaan joko kahdestaan tai pienien tiimien kesken, ja niistä voidaan tunnistaa myös koko tiimiä koskevat moti vaatiotekijät, kertoo Herlevi.

RMP-työkalu perustuu Reissin motivaatiotietouteen. Valmentajat ovat kehittäneet työkalusta myös nuorille sopivan mallin ja koulut taneet nuorten motivaatiovalmen nukseen jo noin 200 valmentajaa.

– Toistemme motivaatiotekijöi den tunnistaminen lisää työhyvin vointia. Vahvuuksia vahvistamalla johtaja voi auttaa jokaista työnte kijää loistamaan työssään, summaa Ståhlberg.

Leena Ståhlberg

5080 808, Marjaana Herlevi

Asiakkaatkin aistivat hyvinvoivan tiimin kulttuurin, kertoo Tiimihengen yrittäjä Jukka-Tapio Keränen. Tiimihenkivalmennus on raikas ja toiminnallinen tapa vahvistaa yritysten kommunikaatiota.

Tiimityöskentely huippuunsa

TEKSTI JA KUVAT OODIA/ROOSA KOSUNEN

Ihmiset ja hyvä tiimihenki ovat yrityksen tärkein voimavara.

Ihmisten välisten vuorovaikutustai tojen rakentaminen vaatii aikaa, mutta vaivannäkö on varmasti pa nostuksensa arvoinen. Vuorovai kutus nousee tiimin keskeiseksi lii maksi – niin tiimin sisäisesti kuin sen vuorovaikutuksessa ympäris tön kanssa.

– Kun tiimin kulttuuri on avoin ja luottamuksellinen, tulos paranee monessa mielessä. Työntekijät voi vat hyvin, asiakkaat aistivat positii visen ilmapiirin ja liiketoiminta on tuottoisampaa, kuvailee Tiimihen gen yrittäjä Jukka-Tapio Keränen Hyvä keskustelukulttuuri edellyt tää avoimuutta ja heittäytymistä. Yhteisöllisyyttä ja me-henkeä voi daan nostattaa esimerkiksi roh kealla itseilmaisulla ja kannusta valla palautteenannolla. Ristiriitais ten asioiden esiin tuonti tuntuu taas kepeämmältä, kun tiimille löytyvät sopivat työkalut keskustelun aloit tamiseen. Puhumisen ja kuuntelun

Tiimihenki

taitojen opettelussa voi onnek si turvautua ammattilaisiin, jotka näkevät kunkin työryhmän po tentiaalin.

– Kymmenhenkiseksi kasvanut valmennusporukkamme koostuu ammattilaisista, jotka ovat val miita laittamaan itsensä likoon. Tiimihenkivalmennus on raikas ja toiminnallinen tapa vahvistaa niin pienten kuin suurtenkin yri tysten kommunikaatiota, kertoo Keränen.

Tiimihengen ammattivalmen tajat palvelevat erikokoisia yri tyksiä valtakunnallisesti ja toimi alasta riippumatta. Palvelukoko naisuudesta löytyy valmennuksia niin esimiehille kuin kaikille tii mityöskentelyä tekeville. Val mentajasta saa elämän mittaisen kumppanin, joka tukee sekä yri tykselle sopivien toimintatapo jen etsimisessä kuin hyväksi to dettujen oppien vaalimisessa.

Kauppakatu 29, Kuopio, puh. 044 355 3549 www.tiimihenki.fi
OpoCoaching, info@opocoaching.fi 044
372,
/ 044
www.opocoaching.fi
TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA HEIKKI STÅHLBERG
kumppani 42 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi
Hyvinvointi www.tahkospa.fi Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 43
TALVITAKKIVALIKOIMA PARHAIMMILLAAN! P I A T T A C O .F I Kauppakatu 49, Kuopio 044 700 4600 | piatta@piattaco.fi Myös verkkokauppa! Toimitamme tuotteita myös postitse. MIELETÖN VALIKOIMA MUOTIA. INSPI R OID U SYKSYYN. PALVELEMME: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-15 44 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Nauti täyteläisistä syysväreistä

Murretut sävyt pääsevät oikeuksiinsa tänä syksynä. Oliivinvihreä ja burgundinpunainen tuovat lämpöä asuun ja kukkakuosit pehmentävät virallistakin tyyliä.

Vapaa-aika TEKSTI OODIA/ESSI HUTTUNEN KUVAT STUDIO EVELIISA/EVELIINA IMMONEN Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 45

Heidi Lampinen

Aikaisemmassa pankkityössä korkokengät ja jakkupuvut olivat Heidi Lampisella jokapäi väisessä käytössä. Nykyisin hän toimii toimi tusjohtajana Kuopion Taksiykkösillä ja panos taa työpukeutumisessaan mukaviin ja rentoi hin asuihin.

– Syksyn saapuessa on ihana kääriytyä lämpimään villaneuleeseen ja yhdistää se mu kaviin housuihin tai mekkoon. Käytän edelleen tarvittaessa jakkutakkia, mutta voisin hyvin ku vitella vaihtavani sen välillä myös ryhdikkääseen liiviin, kertoo Lampinen.

PIATTACÓ

LAMPI DESIGN

Mekko Ana Alcazar 199,95 € Laukku Rinascimento 99,95 €
Korvakorut Pihlaja, hopeaa Sormus Välke, hopeaa KAMPAUS & MEIKKI Studio Bohair
46 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Angel Silva

Angel Silva on tuttu näky Kuopion kauppahal lissa, sillä hän toimii yrittäjänä gourmetkaup pa & tapasbaari Espanjan Herkuissa. Työpu keutumisessa hänelle on tärkeää käytännölli syys ja edustava yleisilme. Normaalisti Silvan luottoväri on tuttu ja turvallinen musta.

– Työarjessa pukeudun mielelläni mustaan, sillä se näyttää siistiltä ja se on helppo yh distää kaiken kanssa. Siitä huolimatta erilai set kuosit sekä burgundinpunaiset vaatteet olivat positiivinen yllätys. Yhdistelmä sopisi vaikkapa pikkujouluihin, pohtii Silva.

PETRIFUN STORE MATKUS Kauluspaita Jed 3994-30 79,90 € Housut Ellis 1952-91 89,90 € Solmio silkki 39,90 € Vyö 7122-90 39,90 € CARLSON Kengät Vabbot S. Olive 5-15300-39 109,90 € KAMPAUS Studio Bohair Vapaa-aika Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 47
PIATTACÓ Mekko PBO Group Meneko dress 249,95 € Liivi More & More Alcantara waistcoat 139,99 € Laukku Rinascimento 169,95 € LAMPI DESIGN Korvakorut Vilukko-sarjaa, hopeaa Sormus Loiste, hopeaa KAMPAUS & MEIKKI Studio Bohair 48 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi
PETRIFUN STORE MATKUS Neule Felipe 3566-57 79,90 € Kauluspaita Tommy 3975-57 79,90 € Housut Evan 3570-15 79,90 € Vyö 9048-10 24,90 € CARLSON Kengät Rieker 14601-0 99,90 € KAMPAUS Studio Bohair Vapaa-aika Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi 49

Syksyn bisnesmenoja & pikkujouluja

Tiedolla johtamisen seminaari

27.10. Valtuustotalo

Vietä iltapäivää tiedolla johtamisen merkeissä. Iltapäivän aikana tiedolla johtamisen käsite sekä tarve avautuvat ja kuullaan lyhyi tä esittelyitä Kuopion kaupungin tiedolla johtamisen tilasta ja työ kaluista. Lopuksi aihetta makustellaan vielä paneelikeskustelussa. www.kaupunkisi.fi/event/tiedolla-johtamisen-seminaari

Sinun tulevaisuutesi

14.11. Savonia-ammattikorkeakoulu

Sinun tulevaisuutesi on ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa toista vuotta opiskeleville suunnattu tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan Savonia-ammattikorkeakoulun monipuolisiin jat ko-opiskelumahdollisuuksiin Microkadun kampuksella. www.kaupunkisi.fi/event/sinun-tulevaisuutesi

Kunnonpaikan perinteiset pikkujoulut

19.11., 26.11., 3.12 Kylpylähotelli Kunnonpaikka

Vinkki!

Kunnonpaikan perinteisissä pikkujouluissa on legendaarisia tähtilaulajia, suoma laisen musiikin parhaita sävelmiä sekä monipuolinen valikoima jouluherkkuja. www.kaupunkisi.fi/event/perinteiset-pikkujoulut-kunnonpaikassa

Miten rakennat vuorovaikutusta digikanavissa? -etäkoulutus

1.12. Zoom-etäyhteys

Asiakaskohtaamiset siirtyvät enenevissä määrin digitaalisiin kanaviin ja myös so siaalisessa mediassa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa kyse on ensisijaisesti viestinnästä ja viestintätaidoista. Koulutuksessa opit edistämään yrityksesi tun nettuvuutta sekä myyntiä. Koulutukseen voivat osallistua vain Pohjois-Savon pk-yrittäjät ja heidän henkilöstönsä.

KUVA PEXELS
Lisää Kuopion & Tahkonosoitteessatapahtumia kaupunkisi.fi 50 Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

OMIEN JOUKOSSA ON AINA HYVÄ OLLA

Me uskomme, että saamalla ihmiset seurustelemaan toistensa kanssa ja arvostamaan ympäristöä, jonne he tuntevat kuuluvansa, maailmasta voisi ihan oikeasti tulla meille kaikille pikkuisen parempi paikka tehdä palkitsevaa työtä ja elää mukavaa arkea.

Pikkujouluvelkaa riittää vielä reilusti ja varauskalenterissamme käy jo kova kuhina. Ravintolamme sijaitsevat Kuopion parhailla paikoilla Kauppakadulla. Ne taipuvat niin pienemmän kaveriporukan kuin ison yrityksen pikkujoulutarpeisiin mainiosti.

Kauttamme järjestyvät herkulliset tarjoilut ja ohjelmanumerot stand upista gin & tonic- joogaan. Meiltä saat uusia ja tuoreita ideoita siihen, että tilaisuus on juuri sopiva tai teidän porukalle räätälöity. Sinun tehtäväksi jää vain kutsua vieraat paikalle ja viihtyä!

AFTER SKI- BILEITÄ

IHANNOIVA BAR NOUSU

Kun tietää pidon riittävän ja työkavereiden auttavan, toivoo jyrkimmänkin nousun jatkuvan. Hyvä matka on maaliintuloa mukavampaa, sillä huipun jälkeen suunta kääntyy. Bar Nousu on kuin luotu ikuisesta matkanteosta nauttimiseen. Se on paikka täynnä liikettä, hyvää meininkiä ja uskoa vieläkin parempaan huomiseen.

Bar Nousu 20-300 hlö

Nousu + Bar Lasku 450 hlö

TUNNELMALLINEN GLORIAN KELLARI

Se tunne, kun saa olla oma päällikkönsä ja mennä, mihin mieli vie. Gloria tarjoaa elämänmakuisia mahdollisuuksia ja tunnelmaa, joka ei jätä kylmäksi – ei siis mikään ihme, että aikuiset rentoutujat suuntaavat kulkunsa usein juuri sinne. Tunnelmaa ja valikoimaa on jokaiseen tilanteeseen ja makuun: alkuillan pubista viikonlopun yökerhoon, bändeistä karaokeen ja siidereistä viskeihin.

Glorian kellari 20-40 hlö

NOSTALGINEN BAR LASKU

VARAA PARHAIN

Bar Lasku on hurmaava sekoitus tätä päivää ja vähän vanhempaa – nostalgian höystämässä ilmapiirissä rajat rikkoutuvat ja jokainen löytää itsestään uusia ulottuvuuksia!

Bar Lasku 20-150 hlö

Bar
PIKKUJOULUILTA MYYNTIPALVELUSTAMME: Jenni Kulin +358 40 025 1472 myynti@vrr.fi PIKKUJOULUTIIMIINNE OLKAA HYVÄT! SUOSITUIMMAT JUHLATILAMME: LISÄTIETOA www.vrr.fi/yrityksille | KATSO ELÄMYSPAKETIT www.truekpo.fi
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.