Bisnes, työ & ura 2022

& BISNES

TYÖ URA

KUOPIO 2022

Itäisestä Suomesta kajahtaa!

Huomisen johtajuus

on muutakin kuin titteli

Syksyn bisnesmuotia Heidi Lampinen toimitusjohtaja

Angel Silva yrittäjä

Kohti hiilineutraalia

Pohjois-Savoa Sitä oikeaa etsimässä: Apuna rekrykonsultti

» Kokoustiloja esittelyssä » Syksyn bisnesmenoja

E Q U A L

D E S I G N

Palad on savolainen designbrändi.

Suunnittelemme kestäviä, kauniita ja muuntuvia huonekaluja, jotka sopivat moneen eri tilaan ja sisustukseen.

Harkitsetko toimitilojen uudistamista?

Tilojen kalustajat ja sisustussuunnittelijat, tervetuloa lounastreffeille Palad Showroomille!

Kaikki Palad-kalusteet valmistetaan Savossa. Meille on tärkeää tukea paikallista yrittäjyyttä ja kotimaista työntekoa.

Varaa aika Kati Markkaselta palad@palad.fi / puh. 050 436 2355.

DESIGN FOR ALL SHAPES AND SIZES Avoimet ovet lauantaina 19.11.2022 klo 12-17 Kuopion Joulukauden avajaisten aikaan.

Palad Showroom Puijonkatu 16, Kuopio Tervetuloa!

www.palad.fi palad@palad.fi palad.fi

#palad_fi #paladshowroom

Kun tavallinen ei riitä.

Laadukkaita henkilökuljetusratkaisuja yli 20 vuoden kokemuksella.

Premium taksipalvelut | Henkilösuojauspalvelut | Tilausmatkat & tilausajot | Kaluston vuokraus | Linja-autot

info@kangaslamminauto.fi | puh. 040 025 1525

www.kangaslamminauto.fi

8

6/2022 11. vuosikerta LOKAKUU 2022

Oodia on Kuopion positiivisin sisältötoimisto. Tarkkaan kohdennettavat palvelumme koostuvat sisältömarkkinoinnista, maksuttomista erikoisaikakauslehdistä sekä digikanavista.

Oodian erikoisaikakauslehtien jokainen numero on tiettyyn aihealueeseen kohdennettu. Lehden jakelupisteet sijaitsevat vilkkailla liikennepaikoilla ympäri kaupunkia.

Tässä lehdessä

www.oodia.fi www.kaupunkisi.fi Kustantaja Oodia Media Oy Puijonkatu 9, Kuopio media@oodia.fi ilmoitukset@oodia.fi www.oodia.fi etunimi.sukunimi@oodia.fi

Työelämä 8 Itäisestä Suomesta kajahtaa 10 Teheranista Savoon Parastoo Jalilin tarina 11 Kansainvälisiä osaajia tarvitaan 12 Sitä oikeaa etsimässä 13 Vinkit rekrytoijalle 14 Rakentumassa uusi joustava työnteon malli 15 Onnistuneen projektin tuntomerkit

Kokoustaminen 31 Millainen on hyvä palaveri?

32 Kokoontumistiloja arkeen ja juhlaan

Myynti Jyrki Riekkinen 040 130 4410

Päätoimittaja Heta Jyrälä 040 130 4416

Toimitus Essi Huttunen, Tatu Jyrälä, Roosa Kosunen, Henni Nousiainen, Joona Paakkanen, Marlene Sanoukian, Topias Tölli

20

Tuotanto Eetu Kettupuu 040 130 4415

Painopaikka Punamusta Oy ISSN 2737-3290 (painettu) ISSN 2737-3304 (verkkojulkaisu) Kaikki oikeudet pidätetään.

Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Vastuu virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan.

Kannessa Kuva: Studio EveLiisa/Eveliina Immonen Suunnittelu: Oodia/Eetu Kettupuu

kumppani Kumppanimerkillä varustetun sivun artikkeli sisältää mainontaa, tuotesijoittelua ja kumppaneiden kustantamaa sisältöä.

R PÄ

ISTÖME

R I

45

KK

Hyvinvointi 38 Boreout – kun työ ei enää innosta 40 Miten hallita aivokuormaa?

42 Motivaatiotekijöitä etsimässä Hio tiimityöskentely huippuunsa

Saga Iinatti 040 130 4412

YM

Bisnes 18 Huomisen johtajuus on muutakin kuin titteli 20 Nimitetty: Jere Penttilä Keskon Itä-Suomen aluejohtaja 22 Polku oman näköiseen elämään 23 Yrittäjän työhyvinvointi ja liiketoiminta kasvuun 24 Uudenlaista insinöörikoulutusta rakentamassa: mallia Saksasta 25 Data valmistavan teollisuuden voimavarana 26 Kohti hiilineutraalia Pohjois-Savoa 27 Vastuullisuusteot näkyville ymmärrettävästi

Toimitusjohtaja

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619

Vapaa-aika 45 Bisnesmuodissa nautitaan syysväreistä 50 Syksyn menovinkkejä ja pikkujouluja Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

5

Haemme Tuusniemen uudelle teollisuusalueelle yritystoimintaa Aivan 9-tien varrella on helposti rakennettavaa teollisuusaluetta 12 hehtaaria, josta valmiilla kunnallistekniikalla on jo 4,5 hehtaaria. Teollisuusalueen tie ja liittymä ovat HCT-tasoisia.

Kuopioon on matkaa 59 km, Joensuuhun 78 km ja Rissalan lentokentälle 50 km.

Koillis-Savon talousmetsien miljoonan m3 vuosittaiset hakkuut sijaitsevat äärellä. Paikka on otollinen puunja biojalostukselle. Puhtaat, kirkkaat ja kalaisat vedet mahdollistavat matkailu- ja kalastuselinkeinot sekä vettä käyttävää tuotannollista toimintaa. Olemme kiinnostuneita myös muusta yritystoiminnasta.

Lisätietoja: Tuusniemen Teollisuus Oy / Heikki Kokkonen, 041 310 8688

Avoimia työpaikkoja

mm. teknologiateollisuudessa: www.paakkilankonepaja.fi/rekrytointi ja hoiva-alalla: www.tuusniemi.fi/avoimet-tyopaikat

Rohkeasti, rakkaudella!

www.tuusniemi.fi Tuusniemen kunta

Lue lisää:

www.tuusniemi.fi/kankaalan-teollisuusalue www.visittuusniemikaavi.fi

Pääkirjoitus

Säväyttää juuri nyt

Kuopion kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa kansainvälisistä opiskelijoista saadaan jäämään pysyvämmin alueelle.

JOONA PAAKKANEN Sisällöntuottaja

Kohti huomisen työelämää

Olemme oman elämämme luojia, joten työuraakin voi muokata tarpeen mukaan opiskelemalla uutta tai vaikka vaihtamalla kokonaan alaa. Mielekäs työ inspiroi sekä itseä että muita.

MARLENE SANOUKIAN Sisällöntuottaja

Työelämän murros näkyy monella tapaa: monien työt ovat projektiluontoisia, työpaikkoja voi olla useampia tai palkkatyön rinnalla pyöritetään pienempää tai suurempaa yritystoimintaa. Töitä myös tehdään työpaikan lisäksi joustavasti muuallakin. Osa jopa saattaa muuttaa työpisteensä koko talveksi suoraan auringon alle.

Työ on kiinteä osa arkea, joten sen halutaan myös tuovan iloa. Mielekäs tapa tehdä sopivasti haasteellista työtä luo työn imua, energisoi ja innostaa. Kuitenkin esimerkiksi liian pitkät (yksinäiset) etätyöjaksot tai työtehtävän näköalattomuus saattavat aiheuttaa tylsistymistä. Boreout on ilmiö, jossa työstä ei enää innostu eikä se tuota iloa.

Työelämän muutos näkyy myös siinä, miten huomisen johtajuus nähdään. Johtajuusbarometrin mukaan 18–40-vuotiaat haluavat suomalaisen johtamiskulttuurin olevan ihmisläheinen, monimuotoinen ja tasa-arvoinen. Työn pirstaloituminen vaatii johtajalta myös muutoskykyä – tämä kyky korostuu siinä, miten hyvin hybriditiimi toimii yhteen ja miten hyvin tiimiläiset sitoutuvat tehtäväänsä lokaatiostaan huolimatta.

Murroksessa ei kuitenkaan tarvitse selvitä yksin, vaan Kuopion alueelta löytyy mittava asiantuntijaverkosto, joka on tukena muutostilanteissa. Tarvitseepa vinkkejä ryhmäytymiseen, selkoa siihen, millaisia tyyppejä tiimissä työskentelee, tai apua rekrytointiin tai työhyvinvoinnin kehittämiseen, tukea löytyy.

Kohta alkaa pikkujoulukausi, ja Kuopiossa on paljon tapahtumia jokaiselle.

Voit lähteä työporukalla tai vaikka ihan vaan kavereiden kanssa rentoutumaan ja nauttimaan illasta.

TATU JYRÄLÄ Digisisällöntuottaja

Tsemppiä syksyyn!

Psst! Pistä meidät seurantaan:

HETA JYRÄLÄ, PÄÄTOIMITTAJA

@oodiamedia #oodia

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

7

kumppani

Itäisestä Suomesta kajahtaa TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/ROOSA KOSUNEN

Ollaan ylpeitä siitä, mitä meillä Itä-Suomessa on.

Kerrotaan myös muille, että alueella hyvä asua, elää, yrittää ja investoida. Täällä voi olla samaan aikaan sekä matkalla että perillä.

R

iitta Forsten-Astikainen on monipuolinen verkostoituja, jolle Itä-Suomen elinvoimaisuus on sydämen asia. Forsten-Astikainen pitää metakkaa itäisen Suomen puolesta ja yhdistää alueen toimijoita, kuntia ja kaupunkeja yhteiseen rintamaan. Tavoitteena on herätellä yhteisvoimin muun muassa päättäjiä huomaamaan alueen erinomaisuus.

– Suomessa on rahoitettu erilaisia kasvukäytäviä yli 10 vuotta, mutta näissä rahoituksissa Itä-Suomi on aina ollut tyhjä taulu. Eri tahot ovat jo vuosia pitäneet keskustelua yllä jo pelkästään Itä-Suomen edunajamisenkin näkökulmasta, kertaa Forsten-Astikainen taustoja ja jatkaa: – Viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriö rahoitti kolmea kasvukäytävää, joista ainoa uusi oli Viitoskäytävä eli meidän ylimaakunnallinen aluekehitys- ja verkostoitumishankkeemme. Saimme rahoitusta yli puoli miljoonaa, iloitsee Forsten-Astikainen.

Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke -hanke on Pohjois-Savon liiton hallinnoima, ja Forsten-Astikainen valittiin projektin hankejohtajaksi. Hankkeen tavoitteena on paitsi pitää ääntä itäisestä Suomesta, myös yhdistää alueen toimijoita systemaattisemmin sekä herättää myös suuren kansan mielenkiinto Viitoskäytävää kohtaan.

Viitoskäytävä on mielentila Kun perjantaina kello lyö työpäivän loppumista, monen ajatukset suuntautuvat alitajuisesti Viitoskäytävän suuntaan. Viitoskäytävä on 900 kilometriä pitkä vyöhyke, joka muodostuu Suomea halkovan valtatie 5:n ja Savon radan ympärille. Matkan varrella on viisi projektissa mukana olevaa aluetta: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Koillismaa ja Itä-Lappi.

– Viitostie on Suomen suurin mökkitie, sillä sen varrella on muuhun Suomeen verrattuna eniten mökkejä, vapaa-ajan asunto8

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Työelämä

ja, perintöasuntoja sekä lomaosakkeita. Nämä muistetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun ajatukset kääntyvät kohti vapaa-aikaa tai etätöihin siirtymistä, kuvailee Forsten-Astikainen.

Alueella on myös paljon upeaa luontoa, mäkeä, mutkaa ja järviä. Käytävän suuruudesta kertonee sekin, että siihen kuuluu peräti 30 prosenttia koko Suomen maapinta-alasta sekä 40 prosenttia makean veden pinta-alasta. Viitoskäytävää voi luonnehtia myös matkailukäytäväksi.

– Käytävän varrella on useampi suuri matkailukeskus, kuten Tahko, Vuokatti, Ruka ja Pyhä sekä runsaasti pienempiä kohteita. Alueella on myös peräti 13 kansallispuistoa, jotka ovat viime vuosina tehneet kävijäennätyksiä, kertoo Forsten-Astikainen.

Suomen raaka-aineiden aarreaitta Itäistä Suomea voisi luonnehtia maan raaka-aineiden aarreaitaksi, sillä alueen kolme suurinta toimialaa ovat metsätalous, kaivannaisteollisuus ja puutuoteteollisuus. Alueelta lähtee runsaasti raaka-aineita myös muualle Suomeen tai maailmalle jalostukseen.

– Saimaan kanavan kautta kulkeneen rahdin siirtäminen kumipyörille tarkoittaa käytännössä noin 27 000 täyttä rekallista lisää lastia Suomen teille. Siilinjärveläinen Yara on ollut suurin Saimaan kanavaa käyttänyt vientiyritys ja nyt siis myös merkittävä rata- ja tieinfran käyttäjä, Forsten-Astikainen konkretisoi toimivan infran merkitystä.

– Kaikki ei tosin harmiksemme kirjaudu alueemme ansioksi, sillä esimerkiksi merta pitkin kuljetettavat tuotteet kirjautuvat satamien kirjoihin. Pian kuitenkin valmistuu Pellervon taloustutkimuksen tekemä selvitys, jossa alueen merkittävä kansantaloudellinen merkitys selvitetään, jatkaa Forsten-Astikainen.

Viitoskäytävän alueella on noin 197 000 työpaikkaa sekä runsaasti erilaista osaamista aina valmistavasta teollisuudesta korkean teknologian yrityksiin. Forsten-Astikainen huomauttaa, että alueella on myös kenties yllättävä valttikortti, sillä Viitoskäytävällä asuu muuhun maahan verrattuna eniten toisen asteen koulutuksen käyneitä ihmisiä.

– Toisen asteen käyneistä ammatti-

laisista on pula eri puolilla Suomea, mutta he ovat pääsääntöisesti hyvin paikkauskollisia. Ammatillisen tutkinnon suorittaneista kilpaillaan, mutta he eivät halua lähteä alueelta. Näen tämän suurena vahvuutena, Forsten-Astikainen kertoo.

Satoja kilometrejä pitkä käytävä pilkkoutuu useampaan tunnin työssäkäyntialueeseen: Mikkeliin, Pieksämäkeen, Varkauteen, Kuopioon, Iisalmeen, Kuusamoon ja Kemijärveen. Ihmiset ovat tottuneet pendelöimään kuntien välillä, sillä moni haluaa asua esimerkiksi maaseudun rauhassa järven rannalla, mutta käydä silti töissä kaupungissa.

– Itä-Suomessa tunnissa pääsee ajamaan helposti sata kilometriä, kun taas ruuhka-Suomessa saattaa samassa ajassa edetä vain 10 kilometriä. Myös työelämän murros on muuttanut suhtautumista asuinpaikkaan, sillä nyt töitä tehdään paljon myös joustavasti etänä, pohtii ForstenAstikainen.

Ylpeästi Viitoskäytävän varrelta Kaiken kaikkiaan kaikkien tulisi ehdottomasti olla ylpeitä siitä, että he asuvat, elävät, yrittävät ja investoivat Viitoskäytävän varrella. Kyse on kuitenkin valtavasta alueesta, jolla asuu joka kymmenes suomalainen. Alueella sijaitsee yhteensä 48 kuntaa, mikä tarkoittaa noin 16 prosenttia Suomen kaikista kunnista.

– On ollut upeaa nähdä, miten monet kunnat, kaupungit ja organisaatiot ovat halunneet lähteä tähän yhteiseen projektiin mukaan. Alueen menestys perustuu me-henkeen ja verkostoihin. On tärkeää näyttäytyä yhtenä rintamana ja tuoda esille alueen monimuotoisuutta sekä sen merkittävä kansantaloudellinen arvo, jota ei vielä kunnolla tunnisteta, summaa Forsten-Astikainen.

Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke Hankejohtaja Riitta Forsten-Astikainen Puh. 044 714 2611 riitta.forsten-astikainen@pohjois-savo.fi www.suomenviitoskaytava.fi Viitoskäytävä on massiivinen projekti, jossa tavoitteet ovat korkealla. Alueen menestys perustuu me-henkeen ja yhtenä rintamana toimimiseen, summaa Riitta Forsten-Astikainen.

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

9

kumppani

Teheranista Savoon TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVA AHMAD MORADIAN

Iranista Kuopioon muuttanut Parastoo Jalili kehuu suomalaisen työelämän tasa-arvoisuutta ja nauttii vapaa-ajallaan liikuntaharrastuksista.

L

ähes kymmenen miljoonan asukkaan Teheraniin verrattuna Kuopiota voisi kuvailla mukavan kompaktiksi pitäjäksi, jossa luonto on aina lähellä ja palvelutkin sijaitsevat korkeintaan lyhyen pyöräilymatkan päässä.

Tätä mieltä on myös syyskuussa 2021 Teheranista Kuopioon muuttanut Parastoo Jalili. Miljoonakaupungin sykkeessä kasvanut nainen kehuu Kuopiota luonnonkauniiksi asuinpaikaksi, joka tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia urheiluun ja luontoelämyksiin.

– Olen itse urheilullinen ja nautin erilaisista ulkoilma-aktiviteeteista, kuten patikoinnista. Ensimmäiset kuukaudet Kuopiossa asuin lähellä Rauhalahtea, jonka metsä- ja rantapolut tulivat tutuiksi, Jalili muistelee.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON International Business and Sales Mana-

gement -maisteriohjelman perässä Kuopioon muuttanut Jalili kotiutui kaupunkiin nopeasti – joskin haasteitakin ilmaantui.

Iranissa suoritetusta korkeakoulututkinnosta ja vuosien työkokemuksesta huolimatta osa-aikatyön löytäminen osoittautui haastavaksi.

– Työllistyminen on vaikeaa, jos ei puhu suomea. Monet korkeasti koulutetut maahanmuuttajat vaihtavat tämän vuoksi lopulta kaupunkia, ja mielestäni siinä menetetään valtavasti potentiaalia, Jalili sanoo ja peräänkuuluttaa yrityksiltä rohkeutta rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että myös työnhakijan itsensä pitää olla työnhaussa aktiivinen ja luoda jo opiskeluaikoina työllistymisen kannalta elintärkeitä kontakteja.

10

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

– Tulevaisuudessa esimerkiksi Savilahden työpaikkakeskittymä tarjoaa yhä enemmän työllistymismahdollisuuksia myös kansainvälisille opiskelijoille. Alueella toimii runsaasti kansainvälisiä yrityksiä ja lisää on tulossa, kuten FinVector Oy. NYKYISIN PUIJONLAAKSOSSA asuva Jalili työllistyi itse Kuopion

kaupungin yrityksille palveluita tarjoavan Business Kuopion palvelukseen. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa sisällöntuotanto ja sidosryhmäyhteistyö maakunnan vetovoimaisuuden kasvattamiseen tähtäävässä Invest & Expand in Pohjois- Savo -hankkeessa. Jalili kertoo nauttivansa sekä työstään että yleensäkin suomalaisesta työkulttuurista.

– Suomalainen työkulttuuri on tasa-arvoista ja hierarkiatonta. Täällä voi keskustella avoimesti niin johtajan kuin kollegoiden kanssa ja työilmapiiri on aina avuliasta ja ystävällistä.

Tulevaksi lukukaudeksi Jalili lähtee vaihto-oppilaaksi Belgian Antwerpeniin, mutta työkuvioiden natsatessa Kuopio on mahdollinen kotipaikkakunta myös tulevaisuudessa. Laajan tuttavapiirin Kuopiosta löytänyt nainen kaipaa Kuopioon kuitenkin yhtä asiaa, nykyistä elävämpää kahvila- ja ravintolakulttuuria.

– Kaupunki hiljenee usein kuuden jälkeen. Kenties maahanmuuttajien perustamien ravintoloiden myötä voisimme tulevaisuudessa saada kaupunkiin nykyistä aktiivisempaa iltaelämääkin, Jalili pohtii.

Business Kuopio Kuopion kaupungin yrityspalvelut Valtuustotalo, Suokatu 42 D, 3. krs. Kuopio www.businesskuopio.fi

Työelämä

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan LÄHTEET SUOMEN KAUPPAKAMARIEN KYSELYT, STAT.FI KUVA SHUTTERSTOCK

Kauppakamarin viime ja tämän vuoden kyselyiden perusteella ulkomaisia osaajia tarvitaan erityisesti työntekijätehtäviin, mutta pohjoissavolaisten yritysten valmiudessa rekrytoida kansainvälisiä osaajia on vielä kehitettävää.

Pohjois-Savon kauppakamarien jäsenyrityksistä

Tärkeimpiä syitä rekrytointihaasteisiin

Yritysten kovin pula osaajien koulutusasteissa

Ulkomaisista opiskelijoista

73

%

kärsii osaavan työvoiman puutteesta.

arvioi rekrytointitarpeen kasvavan 2–3 vuoden aikajänteellä.

63

52

%

Hakijoiden riittämätön määrä.

55 % Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita työntekijöitä.

20 % muuttaa Suomesta tutkinnon suoritusvuonna.

Pohjois-Savossa yrityksistä

76

%

75 % kokee osaajapulan rajoittavan kasvua ja liiketoimintaa.

4% tarvitsee osaajia johtotehtäviin.

%

Kiristynyt kilpailu työntekijöistä.

25

16 %

%

Hakijoiden soveltumaton koulutus.

Työn vastaanottamisen kannustinloukut.

28 % 14 % Ammattikorkeakoulusta valmistuneita osaajia.

Yliopistosta valmistuneita.

61 % on työllistynyt vuoden kuluttua valmistumisvuodesta.

53 % 45 % aikoo rekrytä ulkomaisia tekijöitä tulevaisuudessa.

35 %

on jo rekrynnyt ulkomaisia osaajia.

41 % 82 % tarvitsee osaajia asiantuntijatehtäviin.

kokee valmiutensa rekrytoida ulkomaisia osaajia hyviksi tai melko hyviksi.

hakee osaajia työntekijätehtäviin.

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

11

kumppani

Monialaisen tiimin voimin oikea osaaja ja työpaikka saadaan kohtaamaan, kertovat Kuopion MPS-konsultit Hilkka Hirvasniemi, Mika Herlin ja Anne-Maria Lehtinen (ei kuvassa) sekä palvelukoordinaattori Eeva-Leena Savolainen.

Sitä oikeaa etsimässä TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI

Osaajapula haastaa työnantajia kilpailussa parhaista ehdokkaista.

H

yvä johtaminen ja motivoitunut henkilöstö ovat lähtökohta liiketoiminnan menestykselle. Parhaiden osaajien löytyminen tai tehtävään houkutteleminen voi kuitenkin olla haastavaa. Siksi yhä useampi yritys käyttää apuna ulkopuolista rekrytointija suorahakukumppania.

– Rekrytointi kannattaa suunnitella huolella, ja prosessiin on hyvä varata riittävästi aikaa. Puutteellisesti tai kiireessä toteutettu rekrytointi saattaa tuoda ei-toivotun lopputuloksen, ja kallein rekrytointi on tunnetusti epäonnistunut rekrytointi. Rekrytoinnin ammattilaisen hyödyntäminen sekä hakuprosessin huolellinen suunnittelu ja toteutus maksavat itsensä tehokkaasti takaisin, kertoo rekrytointikonsultti Hilkka Hirvasniemi MPS Kuopiosta.

YRITYS AUTTAA eri toimialojen asiakkaita

löytämään osaajia erilaisiin tehtäviin yli 150 asiantuntijan voimin ja moderneja työkaluja hyödyntämällä. Hirvasniemen mukaan yrityksen konsulteilla on laaja rekrytointiosaaminen ja työkäyttäytymisen ymmärtäminen. Konsultit myös perehtyvät asiakkaan liiketoimintaan kattavasti. Näiden yhdistäminen vahvaan rekrytointimarkkinoinnin osaamiseen 12

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

on avain asiantuntija-, päättäjä- ja johtajatason onnistuneisiin rekrytointeihin.

– Ilmoitushaku on kustannustehokkain vaihtoehto, kun potentiaalisia hakijoita on riittävästi ja tehtävästä halutaan viestiä julkisesti. Suorahaku on paras ratkaisu silloin, kun halutaan varmistaa ilmoitushaun ohella, että löydetään toimialan parhaat osaajat asiantuntija- ja keskijohdon tehtäviin. Suorahaku on tällä hetkellä suosituin rekrytointipalvelumme, sanoo Hirvasniemi.

HYÖDYNTÄMÄLLÄ ILMOITUSHAKUA ja suora-

kontaktointia samanaikaisesti löydetään alan parhaat osaajat myös haasteellisimmissa rekrytoinneissa.

– Meillä on erillinen research-tiimi, jolla on erinomainen tuntuma eri liiketoiminta-alueiden osaajien löytämiseen suorahakutilanteissa niin Itä-Suomessa kuin pääkaupunkiseudullakin. MPS Executive Search -palvelumme vastaa puolestaan asiakkaiden tarpeisiin, kun etsitään luottamuksellisesti alan parhaita osaajia yritysten ylimpään johtoon tai hallitustyöskentelyyn, kertoo Hirvasniemi.

Hirvasniemen mukaan eri tehtävätasoille räätälöidyillä henkilöarvioinneilla varmistetaan, että oikeat osaajat sijoittuvat oikeaan tehtävään ja organisaa-

tioon. Arviointien avulla tunnistetaan osaajien työkäyttäytymistä, kyvykkyyksiä, vahvuuksia, kehittymisalueita sekä tulevaisuuden potentiaalia.

– Henkilöarviointeja voi hyödyntää työsuhteen elinkaaren muissakin vaiheissa tai esimerkiksi organisaatiomuutosten yhteydessä, ei pelkästään rekrytointityökaluna, vinkkaa Hirvasniemi.

Hyödyntämällä rekrytointimarkkinoinnin osaajia yritykset varmistavat, että ilmoitukset julkaistaan oikeissa kanavissa ja ne näkyvät halutulle kohderyhmälle. Tämän päivän kanavaviidakossa vaihtoehtoja on paljon, ja välillä mainosta kannattaa kohdentaa erityisen tarkasti potentiaalisille ehdokkaille. Digikanavien rinnalla myös printtimediaa voi tarvittaessa hyödyntää ilmoittelussa ja imagomarkkinoinnissa.

MPS on suomalaisen johtajuuden ja työelämän asiantuntija. Yritys auttaa osaajien arvioinnissa ja löytämisessä sekä yksilöiden ja organisaatioiden kehittämisessä. Suomen toimistot ovat Kuopiossa, Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa ja Vaasassa.

MPS-Yhtiöt Kuopio Snellmaninkatu 33, Kuopio Puh. 020 746 9400, kuopio@mps.fi www.mps.fi/kuopio

Bisnes

Vinkit rekrytoijalle TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA PEXELS

Varsinkin ensimmäistä kertaa työhaastattelua vetävän työnantajan kannattaa perehtyä työhaastattelun pelisääntöihin.

Y

leensä työnhakijalta kysytään muun muassa suurimmista saavutuksista tai haastavimmasta työtilanteesta, siitä mikä hakijaa motivoi tai missä tämä näkisi itsensä viiden vuoden päästä. Hoksottimia tai reagointia voi testata myös hupsulta kuulostavalla kysymyksellä.

On kuitenkin muutamia kysymyksiä, joita työhaastattelussa ei lain mukaan saa kysyä. Nämä koskevat esimerkiksi puoluekantaa tai kuulumista ammattiliittoon, perhetilannetta, uskontoa, etnistä taustaa tai terveydentilaa. Poikkeuksia ovat ainoastaan tilanteet, joissa tieto vaikuttaa työssä suoriutumiseen tai se on tehtävän vaatimuksena.

Kielletyt kysymykset Jos hakija kokee, että näistä aiheista on hänelle etua, hän saa tuoda asiat ilmi. Mutta kysyä niistä ei saa.

• Ikä • Parisuhde, seksuaalinen suuntautuminen ja asumisjärjestelyt • Omat vanhemmat, lapset tai raskaus • Sairaudet, lääkitys, terveydentila • Etninen ryhmä, vanhempien juuret • Uskonto (ryhmä tai vaikkapa tiedustelu rippikoulusta) • Ammattiliitto (kuuluminen tai aktiivisuus) • Poliittinen kanta tai aktiivisuus • Armeijan käyminen

ENNEN HAASTATTELUUN kutsumista teki-

si mieli käydä kurkkaamassa hakijan sosiaalisen median profiilit, mutta sekin on kiellettyä. Haastattelija ei myöskään saa googlata hakijaa eikä soittaa vaivihkaa hänen entiselle työnantajalleen kysyäkseen kokemuksia.

Kaikki tieto tulee tulla hakijalta itseltään. Jos hakemuksessa on valmiiksi kerrottu someprofiilit tai vinkattu suosittelija, tietoa saa tietysti hyödyntää.

Rekrytointia säätelevät useat eri lait.

Jos niiden tuntemus tuntuu liian työläältä, onneksi HR-yritykset pystyvät auttamaan. Ammattilaisten käsissä kaikki lakipykälät ovat aina hallussa ja ajan tasalla. Rekrytointi voi olla jopa miljoonainvestointi, joten se kannattaa tehdä huolella.

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

13

kumppani Antti Makkonen, Jaana Konttinen ja Petrus Rantamäki kehittävät uutta työn tekemisen mallia, jossa yritysten ylijäämäresurssit otetaan hyötykäyttöön.

Rakentumassa uusi

joustava työnteon malli TEKSTI JA KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI

Kehitteillä oleva inhimillinen resurssointiympäristö mahdollistaa työajasta yli jäävien työresurssien ostamisen ja myymisen yritysten ja osaajien välillä.

T

yön tekemisen tavat ovat viime vuosien aikana olleet monella alalla jatkuvassa muutoksessa.

Monipaikkatyö, etätyö ja hybridityö ovat esimerkkejä siitä, miten työelämä muuttuu. Ihmiset haluavat yhä enenevissä määrin nauttia työn joustavuudesta esimerkiksi asuinpaikan tai työnteon ajankohdan suhteen.

Työn skaalautuvuus työnantajan tarpeiden ohella myös työntekijän intresseihin nähdään yhä keskeisempänä osana nykyajan työelämää. Monilla toimialoilla onkin todennäköistä, että perinteinen kahdeksasta neljään kestävä toimistotyöpäivä jää taka-alalle.

Muuttuva työelämä tarvitsee myös uusia tapoja työn suorittamiseen. Tähän kysymykseen on paneutunut Savonia-ammattikorkeakoulun Inhimillinen resurssointiympäristö -hanke. ELYkeskuksen ja Euroopan unionin rahoittamassa hankkeessa on kyse työajasta ylijäävien resurssien jakamisesta muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehiteltävä resurssointiympäristö kerää yrityksiltä ylijäämäresursseja, joista muodostetaan erillisiin projekteihin tiimejä. Tällöin ylimääräinen työaika saadaan käytetyksi kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla.

14

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

– Ajatellaan vaikka ohjelmistoyritystä, jonka työntekijällä menee työajastaan 80 pinnaa työn tekemiseen, niin 20 pinnaa jää käyttämättä. Hankkeen ideana on saada jaettua se ylijäämäresurssi muiden työntekijän osaamista tarvitsevien yritysten kanssa, joilla ei ole mahdollisuutta palkata kokoaikaista tekijää.

Eli toteutamme tällaisen resurssointiympäristön, osaajapoolin, jossa työntarjoajat ja työntoteuttajat voivat jakaa osaamistaan ja tarpeitaan, kertoo hankkeen ohjelmistokehittäjä Antti Makkonen.

HANKKEEN TÄRKEÄNÄ tavoitteena on myös

tehdä työnhausta entistä tasa-arvoisempaa. Ohjelmistossa esimerkiksi anonymisoidaan ylijäämäresurssin tarjoaja ja työntekijää etsitään enneminkin arvojen ja luonteenpiirteiden perusteella.

– Tavoitteena on mätsätä ja nostaa esiin työntekijän ja firman arvot. Totta kai työkokemuksellakin on merkitystä, mutta se ei ole ainoa merkitsevä tekijä, Makkonen kertoo.

Marraskuussa 2021 alkanut hanke on edennyt suunnitellusti, ja lokakuun aikana julkaistaan osaajapoolin betaversio.

– Tämän testiversion julkaisusta lähdetään kehittämään ja parantelemaan ohjelmistoa sen mukaan, mitä kehitys-

tarpeita nousee esiin. Virallinen tuotantovaihe pyritään toteuttamaan helmikuussa 2023, kertoo hankkeen projektiasiantuntija ja käyttöliittymästä vastaava Petrus Rantamäki.

Hankkeen kohderyhmänä ovat ICTalan yritykset, mutta ohjelmisto on suunniteltu niin, että valmistuttuaan sitä voi käyttää millä alalla vain. Tarvetta ylijäämäresurssien jakamiselle on yritysmaailmassa paljon, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jaana Konttinen.

– Tutkimusten mukaan tarve tällaiselle yritysten yli- ja alijäämäresurssien hyödyntämiselle on olemassa, Konttinen kertoo.

Myös keskustelu osaajapoolin testauksesta on avoinna.

– Ohjelmiston testaukseen mukaan haluavien yritysten, kevytyrittäjien ja freelancereiden kannattaa olla yhteydessä meihin hankkeen toimijoihin, Konttinen vinkkaa.

Inhimillinen resurssointiympäristö Projektipäällikkö Jaana Konttinen Puh. 044 785 5824 jaana.konttinen@savonia.fi hrenv.savonia.fi

Bisnes

Onnistuneen

projektin tuntomerkit TEKSTI OODIA/HENNI NOUSIAINEN KUVA UNSPLASH

Juhlien suunnittelu, remontit ja esityksien pitäminen ovat kaikki projekteja. Onnistuneet projektit tarvitsevat kuitenkin suunnitelman ja projektipäällikön, joka tietää mitä tekee.

Riittävä resursointi

Projektipäällikön tehtävänä on pitää langat käsissään ja toimia vastuuhenkilönä, seuraten samalla, että projekti saadaan onnellisesti päätökseen ja sekä asiakas että tiimi pysyvät koko matkan tyytyväisenä. Projektipäällikkö tukee tiimiä ja katsoo, että asiakkaan toiveet tulevat mahdollisuuksien mukaan täytetyksi.

Muut tiimiläiset voivat olla projektipäällikköön yhteydessä, ja hän pitää yhteyttä projektin tilanneeseen henkilöön. Projektipäällikön kuuluu tiedottaa selvästi ja säännöllisesti asiakasta projektin edistymisestä, ja täten pitää asiakas aktiivisena osana tiimiä. Tiimiläisten roolit ja viestintäkäytännöt kannattaa jakaa tarkasti, jotta kaikki tietävät mitä on heidän vastuullaan. Projektipäällikön kannattaa tuntea tiiminsä ja tietää kenelle kaikista vastuullisimmat hommat kannattaa antaa.

Väljä aikataulutus

Aikataulutus on avainasemassa projektin onnistumisessa. Ensimmäisessä palaverissa on hyvä laittaa kalenteriin projektin kaikki kokoukset ja niiden aiheet, jotta kaikki osaavat valmistautua ja saa-

pua oikeaan kokoukseen. Käytettävissä oleva aika onkin hyvä jakaa konkreettiseksi aikajanaksi, jotta toisistaan riippuvat työt saadaan sujumaan sulavasti.

Aikataulutuksen kulmakivi on usein se, että asiat hoidetaan etuajassa ja toisistaan riippuvien töiden väliin laitetaan sopivasti aikaa, jotta yllättävät käänteet ehditään ratkoa. Projektin tavoitteet ja riskit on hyvä kerrata sekä tiimin että projektin tilanneen asiakkaan kanssa jo heti alkuvaiheessa. Kannattaa kirjoittaa ylös deadlinet asioiden järjestämiselle ja varmistaa, että jokainen on ymmärtänyt vastuualueensa.

Tarkka budjetti

Etenkin isoissa projekteissa on paljon rahaa vaativia toimenpiteitä. Budjetti kannattaa lohkoa osioihin, joiden perusteella voi laskea niiden alustavan lohkokohtaisen budjetin. Budjettivastaava voi seurata budjetin käyttöä ja pitää muut ajan tasalla siitä.

Budjettiin kannattaa laittaa hieman myös liikkumavaraa, jotta kallistuneet materiaalihinnat tai muu yhtäkkinen muutos ei kaada sitä. Hyvin toteutettu budjetointi ja siinä pysyminen ovat jokaisen projektin tärkeimpiä kulmakiviä.

Kattava analysointi

Kun projekti on saatu onnistuneesti päätökseen, on aika pysähtyä analysoimaan mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Jokaisesta projektista kannattaa pitää sekä sisäisesti tiimin kanssa että asiakkaan kanssa loppupalaveri, jossa kuullaan asiakkaan ajatuksia projektin sujumisesta ja lopputuloksesta. Kun lopussa tehdään kattava kirjallinen raportointi, voi seuraavassa projektissa löytää ajan tai rahan säästökohteita.

Jokaisen projektissa toimineen kannattaakin pitää projektin aikana kirjanpitoa ja raportoida tekemästään työstä, jotta loppuraportin kirjoittaminen olisi helpompaa ja asiat siirtyisivät seuraavalle projektitiimille. Vaikka kaikki ei menisikään alkuperäisen suunnitelman mukaan, voi projekti silti olla onnistunut, mikäli annettuun tavoitteeseen päästään. Tärkeintä on asiakastyytyväisyys ja se, että lupaukset ovat tulleet täytetyiksi.

Lähteet: Keystone Education Group: Mitä on projektinhallinta ja mitä projektipäällikkö tekee?

Visma Solutions: Projektinhallintaopas – näin teet projektinhallinnasta helppoa.

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

15

Onnistuneita työkokemuksia Katso lisää: eezy.fi

Moderni tilitoimisto – mukana menestyksessä

Sähköisten työkalujen ja asiantuntevan henkilöstön avulla edesautamme asiakkaitamme menestymään entistä paremmin – Pyydä tarjous

WWW.YKKOSTILIT.FI

Kysy lisää:

Mikko Happonen Asiakkuudet Puh. 040 164 1661 mikko.happonen@ykkostilit.fi

Palvelen myös WhatsAppissa!

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

17

Tulevaisuudessa johtajuuden vastuuta jakautuu organisaation kaikille jäsenille, sanoo Suomen Nuorkauppakamarien kansallinen puheenjohtaja Mari Männistö.

Huomisen johtajuus

on muutakin kuin titteli TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVA SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT

Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset kaipaavat muutosta johtajuuteen.

Tulevaisuuden johtaja on ihmisläheinen muutosjohtaja, joka ei koreile titteleillä.

18

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Bisnes

M

illaista on suomalainen johtajuus? Mielikuvissa suomalainen johtaja on usein aavistuksen insinöörimäinen asiaosaaja, jonka vahvuudet eivät ole kommunikaatiossa ja ihmislähteisessä innostamisessa.

Suomalaista johtajuutta kuvaillaan myös suoraksi, selkeäksi ja rehelliseksi. Valitettavan usein kolikon kääntöpuolella on niin sanottu management by perkele -asenne, joka pahimmillaan myrkyttää koko työyhteisön ilmapiirin.

Vuoden 2022 alussa julkaistun Johtajuusbarometrin mukaan nuoret aikuiset kaipaavatkin muutosta johtajuuteen. Suomen Nuorkauppakamarit ry:n, Työterveyslaitoksen sekä TYÖ2030-ohjelman toteuttamaan tutkimukseen vastanneista vain viidesosa oli tyytyväisiä siihen, miten johtajuus suomalaisessa työelämässä tällä hetkellä ymmärretään.

Vastauksista ilmeni, että alle 18–40vuotiaat toivovat suomalaisen johtamiskulttuurin olevan aiempaa ihmisläheisempää, monimuotoisempaa ja tasa-arvoisempaa. Tulevaisuuden johtajalta kaivataan myös vastuullisuutta sekä kykyä muutosjohtamiseen.

– Muutosjohtamisen merkitys korostuu entisestään työelämän murroksessa. Työnteon tavat pirstaloituvat, minkä lisäksi johtajan on huomioitava esimerkiksi etätyön ja digitalisaation kaltaiset työelämää muokkaavat ilmiöt, kertoo Suomen Nuorkauppakamarien kansallinen puheenjohtaja Mari Männistö.

Työelämän murros pohdituttaa Vaikka muuttuvaan työelämään liittyy uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia, suhtautuvat useimmat suomalaiset meneillään olevaan murrokseen huolestuneesti. Konsultointiyhtiö CGI:n tekemän kyselyn mukaan jopa kolmannes suomalaisista kokee työelämän murroksen ahdistavana ja vain 15 prosenttia suhtautuu siihen myönteisesti ja innostuneesti.

Tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden kasvaessa johtajalta odotetaan kykyä luotsata läpi haasteellisten aikojen.

Johtajuusbarometrin mukaan huomisen johtaja on tarkkanäköinen edelläkävijä, joka tukee ja mahdollistaa. Tärkeää on myös organisaation monimuotoisuuden huomioiminen.

– Sukupuolten ja kulttuurisen tasa-arvon lisäksi myös itse johtajuudes-

ta toivotaan nykyistä tasa-arvoisempaa.

Kaikilla organisaation jäsenillä tulee olla mahdollisuus osallistua sen toiminnan kehittämiseen ja vastuuta tulee jakaa eri tasoille, Männistö sanoo.

Vastuuta kaivataan ja halutaan Männistön mukaan hyvät alaistaidot korostuvat tulevaisuuden työelämässä. Johtajuus ei ole enää pelkästään niin sanottujen tittelijohtajien vastuulla, vaan vastuu jakautuu organisaation kaikille jäsenille.

Jopa yli 50 prosenttia tutkimukseen vastanneista ilmoitti, että työntekijät haluavat osallistua tulevaisuudessa myös organisaation liiketoimintastrategiaan liittyvien asioiden – kuten toiminnan suunta, visio, tarkoitus ja arvot – suunnitteluun ja toteuttamiseen.

– Vastausten perusteella vastuuta halutaan ottaa kaikilla tasoilla, eikä asioiden odoteta tai edes haluta tulevan johdolta annettuina. Vastuuta kaivataan ja halutaan, Männistö huomauttaa.

Miten edistää parempaa johtajuutta ja työelämää?

Johtajuusbarometriin annettujen vastausten perusteella Suomen Nuorkauppakamarit nostavat esiin toimenpide-ehdotuksia suomalaisen työ- ja johtamiskulttuurin kehittämiseksi.

1

Nuorten osallistaminen työelämän kehittämiseen

Eri ikäluokkien välisen vuorovaikutuksen lisääminen organisaatioissa on keino lisätä nuorten mahdollisuutta osallistua työelämän ja johtamismallien kehitykseen. Myös yhteistyö työelämäorientoituneiden nuorisojärjestöjen kanssa edesauttaa tavoitetta.

2

Avoimempaa keskustelukulttuuria johtamisesta

Työntekijällä voi olla suuri kynnys ottaa esille johtajuuteen liittyviä asioita – varsinkin, jos ikäja työkokemusero on suuri. Työpaikoille pitää luoda avoimempaa keskustelukulttuuria, jotta palautteen antaminen ja vastaanottaminen on helpompaa.

3

Rohkeasti kohti itseohjautuvampaa johtamisjärjestelmää

4

Vastuullisuus aidosti osaksi yritysten tuloksen mittaamista

Tutkimuksen perusteella nuoret aikuiset haluavat osallistua organisaation kehittämiseen myös työntekijän roolissa. Yritysten kannattaa kokeilla rohkeasti uusia johtamismalleja ja lisätä itseohjautuvuutta.

Vastuullisuus ja työn merkityksellisyys ovat nuorten mielestä erityisen tärkeitä tekijöitä sekä työpaikan valinnan että siihen sitoutumisen suhteen.

Yritysten kannattaa kehittää toimintamalleja, jotka aidosti ja läpinäkyvästi tuovat vastuullisuuden osaksi yrityksen tuloksen ja menestyksen mittaamista.

JCI kysyi: Oletko ollut työnimikkeeltäsi johtaja?

30 % vastaajista on tällä hetkellä työnimikkeenä johtaja, vaikka 3 % ei titteliään haluaisikaan.

12 % vastaajista on aikaisemmin ollut työnimikkeeltään johtaja ja suurin osa heistä haluaisi johtajaksi myös uudelleen.

58 % vastaajista ei ole koskaan ollut työnimikkeeltään johtaja, mutta 87 %:lla vastaajista on tai on ollut kuitenkin muunlaista kuin hallinnolliseen asemaan sidottua johtajuusroolia.

88 % 77 % Halukkuus toimia johtajana on yleisempää miehillä kuin naisilla. Halukkuus johtajuuteen ei eroa ikäluokkien tai asuinpaikan suhteen.

49 % 37 % Jos vastaajalla ei ollut kokemusta johtamisesta, naisilla halukkuus toimia johtajana on miehiä korkeampaa.

Lähde: Suomen Nuorkauppakamarit: Valtakunnallinen johtajuusbarometri 2022 Johtajuusbarometri on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta www.johtajuusbarometri.fi

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

19

Jere Penttilä 50 Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja Executive Master of Business Administration.

Asuu perheineen Joensuussa, asunto myös Kuopiossa.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä.

Harrastaa liikuntaa sen kaikissa muodoissa, luonnossa liikkumista, sienestämistä ja kalastamista sekä yhteiskunnallisten asioiden seuraamista.

Myönteisyys voimavarana TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVA JENNI HIETA

Keskon uusi Itä-Suomen aluejohtaja Jere Penttilä tarttuu uusiin haasteisiin positiivisella asenteella.

T

ämän vuoden kesäkuun alussa Keskon Itä-Suomen aluejohtajan toimen aloittanut Jere Penttilä (YTM, eMBA) on ollut tyytyväinen uuteen tehtäväänsä. Hänellä on jo laaja alueen tuntemus ja 20 vuoden kokemus johtotehtävistä.

Kuopio Penttilälle tuli tutuksi jo lapsena, sillä hänen äitinsä on kotoisin Kuopiosta ja hän aloitti koulunkäynnin Haapaniemen koulussa. Ensimmäisen luokan aikana Penttilän perhe muutti Lahteen, josta puolestaan hänen isänsä on kotoisin, ja hän vietti nuoruutensa siellä. Kuopioon Penttilän tie vei kuitenkin jo armeijan jälkeen vuonna 1994, kun hän tuli opiskelemaan yhteiskuntatieteitä silloiseen Kuopion yliopistoon.

Penttilän työura alkoi julkisella sektorilla vuosituhannen vaihteessa Kuopion työvoimatoimistossa työskentelyllä. Työvoimatoimistosta hän siirtyi hoitamaan Niuvanniemien sairaalan henkilöstöasioita ja sieltä kunta-alalle Varkauden kaupungin henkilöstöpäälliköksi. Pentillän vaimo on kotoisin Joensuusta, joten vuonna 2003 perhe muutti Joensuuhun, josta käsin hän kävi Varkaudessa töissä.

Sen jälkeen Penttilä työskenteli muun muassa Pyhäselän kunnanjohtajana, Joensuun kaupungin liiketoimintajohtajana ja Kontiolahden kunnanjohtajana. Vuonna 2021 hänestä tuli Riihimäen kaupunginjohtaja, jona hän toimi runsaan vuoden ennen Keskon aluejohtajaksi siirtymistä.

– Ajatuksena oli, että olisin palannut Hämee20

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

seen, jossa olen käynyt kouluni, mutta sitten vuoden 2022 puolella minua kysyttiin Keskon Itä-Suomen aluejohtajaksi. Prosessi kesti noin kolme kuukautta, joiden aikana ehdin miettiä, mitä työuralta ja elämältä haluan. Kun sain mahdollisuuden pitkän julkisen uran jälkeen siirtyä yksityiselle sektorille ja palata Itä-Suomeen, valinta ei ollut vaikea, Penttilä taustoittaa.

Penttilän toimialueena ovat Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.

– Täällä on paljon ystäviä ja tuttavia, ja tunnen olevani täällä ihan kotonani. Koska alueen pääkonttori sijaitsee Kuopiossa, minulla on asunto Kuopiossa. Talo meillä on Joensuussa, koska vaimoni on töissä Joensuussa ja nuorin tyttöni käy siellä lukiota, Penttilä kertoo.

Kuntajohtajana Penttilä halusi houkutella yrityksiä ja kaupallisia palveluita kuntiin ja nyt hän on pöydän toisella puolella tarjoamassa niitä alueelle.

– Tavoitteenani on Keskon ja K-ryhmän myynnin ja menestymisen edistämisen lisäksi edistää yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tuoda alueelle investointeja ja kaupallisia palveluita, jotta ihmisten olisi täällä parempi asua, Penttilä valottaa.

Penttilän mielestä työelämässä ovat keskiössä ihmiset. Positiivinen ajattelu ja asenne edesauttavat menestymistä ja ratkaisevat monet asiat.

– Suhtaudun elämään aina hyvin positiivisesti ja menen uusien haasteiden mukaan. Haluan kehittyä sekä työssä että ihmisenä, Penttilä kuvailee.

Bisnes

JÄTÄ PYSYVÄ

MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI

Laadukas esite tai vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu ympäristövastuullisesti.

Siksi saat meiltä nyt kaikki mainospainotuotteet ja viestinnän materiaalit aina 100-prosenttisesti hiilineutraaleina.

HIILIN E

Esa Nykänen asiakkuusjohtaja p. 050 370 6724 esa.nykanen@punamusta.com

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Kysy lisää palveluistamme:

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

www.punamusta.com Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

21

kumppani

Business Kuopion Jari Kosonen, Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen Tarja Pöyhönen ja Kuopion työllisyyspalveluiden Jari Parkkonen rohkaisevat kaikkia innokkaita kokeilemaan siipiään yritysmaailmassa.

Polku omannäköiseen elämään TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI

Työelämän murroksessa oma toimeentulo hankitaan palkkatöillä, yrittäjyydellä tai näiden yhdistelmällä. Palkkatöistä voi siirtyä yrittäjyyteen tai toisin päin, sillä vaihtoehtoja on runsaasti eikä minkään ratkaisun tarvitse olla ikuinen.

Kohti kasvua ja kansainvälistymistä

Kiinnostaako yrittäjyys?

Löydä oma polkusi

Iskikö uniikki liikeidea?

Kuopio on vahvasti kasvava ja kehittyvä kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa on tilaa monenlaisille yrityksille. Business Kuopio kokoaa yhteen kaikki Kuopion kaupungin yrityksille tarkoitetut palvelut, asiantuntija-avun ja verkostot. Kun yrityksen on aika kasvaa, etsiä uusia toimitiloja, kehittää toimintaa tai laajentua uusille markkina-alueille, Business Kuopion asiantuntijat verkostoineen auttavat.

Verkostoon kuuluvat muun muassa TE-palvelut, ELY-keskus, Kuopionseudun Uusyrityskeskus, BusinessCenter, oppilaitokset, kauppakamari ja yrittäjäjärjestöt. Verkostoitumalla yrityspalvelut voivat tuottaa lukuisan määrän palveluita yhden luukun taktiikalla: riittää, että asiakas menee yhden toimijan luokse ja sieltä avautuvat kaikki mahdollisuudet asiantuntijoineen.

Business Kuopio, www.businesskuopio.fi

Suuntaa omalle urapolulle voi etsiä Kuopion Navigaattorista, osoitteesta Torikatu 5. Navigaattori kokoaan yhteen asiantuntijat ja verkostot, joiden avulla lähdetään purkamaan asiakkaan tilannetta. Uraohjauksessa kartoitetaan asiakkaan tulevaisuuden suunnitelmia, joita voivat olla esimerkiksi uusi työpaikka, lisäkouluttautuminen tai yrittäjyys.

Yrittäjyydestä kiinnostuneiden kanssa keskustellaan yritysideasta matalalla kynnyksellä. Asiakkaan kanssa sparraillaan ja etsitään sopivat verkostot sekä varmistetaan toimeentulo myös yrittäjyyden alkumetreillä. Nuorille alle 30-vuotialle alkaa tänä syksynä Start up -pilottihanke, jossa valmistellaan vuorovaikutteista polkua yrittäjyyteen. Kun yritys kasvaa, työnantajapalveluiden kautta se löytää uusia työntekijöitä. Yrittäjille ja työnantajille on tarjolla monipuolisesti tukea ja palveluita yritystoiminnan eri vaiheisiin asiantuntijaverkostojen avulla.

Kuopion Työllisyyspalvelut, www.kuopio.fi/navigaattori

22

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Hähmäisetkin liikeideat muuttuvat Kuopion seudun Uusyrityskeskuksella liiketoimintasuunnitelmiksi ja kannattavuuslaskelmiksi. Uusyrityskeskuksen asiantuntijat auttavat liikeidean sparrailussa ja käytännön asioiden pohtimisessa, kuten onko myyntiä ja asiakkaita riittävästi. Asiantuntijoilta saa apua myös byrokratiaviidakkoon, kuten starttirahan hakemiseen sekä yrityksen rekisteröintiin. Nykyään monet testaavat yrittäjyyttä ensin sivutoimisesti esimerkiksi kevytyrittäjyyden kautta. Myös yritysosto voi olla hyvä tapa aloittaa yrittäjyys.

Uusyrityskeskuksella on kattava asiantuntijaverkosto, johon kuuluu muun muassa tilitoimistoja, pankkeja, vakuutusyhtiöitä, mainostoimistoja sekä oppilaitokset – eli kaikki aloittavan yrityksen tarvitsemat palvelut. Asiantuntijoiden kanssa voi sopia maksuttoman alkusparrauksen, jossa tuore yrittäjä voi kysyä mielenpäällä olevia asioita sekä löytää itselleen oikeanlaiset palvelut.

Kuopionseudun Uusyrityskeskus, www.kuopionseudunuusyrityskeskus.fi

Jos innovaatiosalama iski täysin uudenlaiselle liikeidealle tai -konseptille, suunnaksi kannattaa ottaa BusinessCenter. Asiantuntijat auttavat kasvavia yrityksiä, joiden aikeena on kehittää olemassa olevan liikeidean lisäksi myös uusia tuotteita tai palveluita.

Jos idea on vielä raakile, voi ensimmäisenä askeleena osallistua Havuja#!@%&! Bootcamp -innovaatioleirille. Kyseessä on viikonlopun kestävä ideakiihdytysohjelma, josta saa tietoa ja työkaluja muun muassa liikeidean synnyttämiseen, kaupallistamiseen sekä todellisen markkinapotentiaalin löytämiseen. Business Center on osa Business Kuopion palvelutarjontaa, ja Pohjois-Savon oppilaitosten kanssa tapahtuva yhteistyö liittyy kiinteästi sen toimintaan.

BusinessCenter, www.bcpohjois-savo.fi Business Kuopio Kuopion kaupungin yrityspalvelut Valtuustotalo, Suokatu 42 D, 3. krs. Kuopio www.businesskuopio.fi

Bisnes

kumppani

Yrittäjän työssä jaksaminen on yrityksen tärkein menestymiseen vaikuttava pääoma, painottavat yritysneuvojat Kari Heikkinen, Ninja Vepsäläinen ja Pekka Naumanen.

Yrittäjän työhyvinvointi ja liiketoiminta kasvuun TEKSTI JA KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI

Pienyrittäjille suunnatusta uudesta maksuttomasta palvelusta saa neuvontaa liiketoiminnan kehittämiseen ja yrittäjän työhyvinvoinnin edistämiseen.

Y

rittäjä on aina töissä, kuuluu sananlasku. Työtä ei kuitenkaan kannata tehdä hyvinvoinnin kustannuksella. Työhyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää yrittäjille, eikä vähiten pienyrittäjille. Suomessa on lähes 300 000 yritystä, joista mikroyritysten, eli alle 10 henkeä työllistävien yritysten osuus on 93 prosenttia. Mikroyrittäjien työhyvinvointi koskettaa siis laajaa joukkoa ihmisiä.

Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen maksuton Yrittäjän Uusi Suunta -palvelu pureutuu juurikin mikroyrittäjien hyvinvointiin sekä liiketoiminnan kannattavuuden edistämiseen. Palvelua voi hyödyntää Kuopiossa, Siilinjärvellä tai Rautavaaralla toimiva mikroyrittäjä matalalla kynnyksellä ja vaivattomasti.

– Meille voi varata ajan, jos haluaa jutella hyvinvoinnista. Ei tarvitse olla mitään erityistä tapahtunut, riittää, jos vaikka tuntuu, että on vähän väsynyt tai stressaantunut, kertoo työhyvinvointiosuudesta vastaava yritysneuvoja Ninja Vepsäläinen.

Hyvinvointiosuus aloitetaan kartoituskeskustelulla, jossa jutellaan yrittä-

jän tilanteesta ja mietitään yhdessä, miten työhyvinvointia voitaisiin parantaa.

Halutessaan yrittäjä voi osallistua sykevälivaihtelun mittaukseen, josta saadun datan merkityksestä keskustellaan asiantuntijan kanssa.

– Yrittäjällä on myös mahdollisuus osallistua pienryhmätoimintaan, jossa käydään hyvinvoinnin eri osa-alueita läpi ja saadaan konkreettisia vinkkejä esimerkiksi liikuntaan, ravintoon, palautumiseen, itsensä johtamiseen ja arjen hallintaan, Vepsäläinen luettelee.

YRITTÄJÄN HYVINVOINTI on myös suoraan

verrannollinen yrityksen liiketoimintaan.

– Mikroyrittäjille yrittäminen on usein elämäntapa, ja niitä työtunteja saattaa kertyä. Kuitenkaan oman hyvinvoinnin kustannuksella töitä ei kannata tehdä, sillä siinä kärsii sekä liiketoiminta että yrittäjä itse, kertoo yritysneuvoja Kari Heikkinen.

Palvelun liiketoimintakunnon kehittämisessä syvennytään yrityksen talouteen. Esimerkiksi kannattavuus, hinnoittelu ja markkinointi ovat teemoja, joita tällöin käydään läpi.

– Jos jokin asia omassa liiketoiminnassa mietityttää, meihin voi ottaa yhteyttä. Me kartoitetaan tilannetta ja mietitään mikä olisi oikea suunta. Me tunnetaan myös muut yrityspalveluverkostot hyvin, eli voidaan myös ohjata eteenpäin, Heikkinen jatkaa.

Palvelusta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen nettisivujen kautta tai soittamalla tai laittamalla sähköpostia palvelun yritysneuvojille. Palvelua rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Kuopionseudun Uusyrityskeskus ry sekä Kuopion kaupunki ja Siilinjärven ja Rautavaaran kunnat.

Kuopionseudun Uusyrityskeskus Ninja Vepsäläinen, puh. 044 388 3083 ninja.vepsalainen@uusyrityskeskus.fi www.kuopionseudunuusyrityskeskus.fi

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

23

kumppani

Saksasta mallia ottava opintokokonaisuus tuo opiskelijoita ja yrityksiä lähemmäs toisiaan, sanovat Etelä-Suomen aluemyyntipäällikkö Jussi Piispanen ja Itä-Suomen aluemyyntipäällikkö Harri Leppänen Beckhoff Automation Oy:ltä.

Uudenlaista

insinöörikoulutusta rakentamassa TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT MIKKO LAPPALAINEN, KP JUURIKKALA

Saksalaisessa mallissa insinööriopiskelijat opiskelevat tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

B

eckhoff Automation Oy aloittaa keväällä 2023 poikkeuksellisen laajan oppimiskokonaisuuden pilottiprojektin yhdessä alueen yritysten sekä ammattikorkeakoulujen kanssa. Koulutusohjelmassa tuodaan työelämää ja opiskelijoita lähemmäksi toisiaan.

– Tavoitteenamme on, että insinööriopiskelijat voivat suorittaa yhden ammattiopintomoduulin käytännönläheisesti. Koulutus painottuu automaatiotekniikkaan, ja kokonaisuuden aikana käsitellään muun muassa konenäön, koneoppimisen ja käyttöliittymien teemoja, kuvailee Itä-Suomen aluemyyntipäällikkö Harri Leppänen Beckhoff Automation Oy:ltä. Yritys on saksalainen perheyritys, joka toimittaa PC-pohjaisia automaatiojärjestelmiä. Yrityksen ohjaus- ja automaatioratkaisuja käytetään maailmanlaajuisesti monenlaisissa sovelluksissa.

Beckhoff Automation Oy tekee aktiivisesti yhteistyötä alan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyö eri oppilaitoksien kanssa tuo mahdollisuuksia luoda uutta sekä saada tuoreita näkemyksiä toimialan kehittämiseen. Koulutuksia myös kehitetään yhdessä oppilaitosten kanssa vastaamaan paremmin työelämän 24

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

tarpeita. Pilottiprojekti on saanut alkunsa saksalaisesta toimintamallista, sillä maassa on jo pitkään toimittu tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden ja yritysten kanssa.

– Koulutuskokonaisuus tapahtuu ammattikorkeakoulun tiloissa, ja siinä käytetään Beckhoffin toimittamia laitteita.

Beckhoff myös vastaa koulutuksen toteuttamisesta ja oppimateriaalin laatimisesta, Leppänen kertoo.

Pilottiprojektin tavoitteena on antaa opiskelijoille ajantasaista ja käytännönläheistä tietoa, jotta he ovat valmiimpia astumaan työelämään ja suoraan haasteellisempiin tehtäviin. Kaikki projektit, harjoittelut ja opinnäytetyöt tehdään oikeisiin yrityksiin. Leppäsen mukaan alalla riittää töitä hyville tekijöille.

– On myös yritysten etu olla mukana kehittämässä koulutuksia. Samalla on mahdollista projektitöiden ja muiden kautta löytää itselleen suoraan tulevaisuuden tekijöitä, Leppänen sanoo.

MYÖS ITÄ-SUOMESSA seurataan pilottipro-

jektia tarkalla silmällä. Itä-Suomen UpTech -hankkeen projektipäällikkö Anssi Suhonen kertoo, että he kävivät viime kesänä tutustumassa saksalaiseen koulutusmalliin.

– Sitä voisi melkein kutsua korkeakoulun

oppisopimusmalliksi. Saksan mallia räätälöimällä saadaan Suomeen sopiva toimintatapa, jonka avulla voimme nostaa itäsuomalaisen teknologiaosaamisen tasoa, pohtii Suhonen.

Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää itäsuomalaista insinööriosaamista.

Ensimmäinen askel oli tuoda Kuopioon automaatioinsinöörin diplomi-insinöörikoulutus. Uusi tutkinto on otettu hyvin vastaan, ja tänä syksynä pyörähti käyntiin toinen ryhmä aloittavia diplomi-insinöörejä.

Tutkinnon myöntää Tampereen yliopisto, ja mukana sitä ovat toteuttamassa Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

– Ensi kesään mennessä rakennamme ja pilotoimme myös meille uudenlaisia koulutusmalleja, joihin liittyvät kiinteästi työelämälähtöinen ote ja yritysten osallistuminen, summaa Suhonen.

Tekniikan osaajia Itä-Suomeen (UpTech Itä-Suomi) Projektipäällikkö Anssi Suhonen Puh. 044 785 5558 anssi.suhonen@savonia.fi www.uptech-ita-suomi.fi

Bisnes

kumppani

Lapinlahden Koneistuksen toimitusjohtaja Tuomas Litmanen esittelee uutta investointia, Mazak-sorvia, seuranaan projektipäällikkö Jari Lipponen ja tiimin jäsenet Henri Juntunen, Jussi Nivamo ja Timo Lassila.

Data

valmistavan teollisuuden voimavarana TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA DIVA/ARI TANSKANEN

Systemaattisesti kerätty data tuo päätöksentekoon luotettavuutta ja lisää euroja viivan alle.

V

almistavassa teollisuudessa kuljetaan koko ajan kohti älykkäämpiä tuotantolaitoksia, jossa koneet keskustelevat keskenään. Jotta ihmisestä riippumattomat prosessit etenevät sujuvasti, ne tarvitsevat rinnalleen dataa. Älykkäissä tuotantolaitoksissa jokaisen päätöksen tulee perustua todennettuun dataan.

– Idealistisessa tuotantolaitoksessa hukka on minimoitu ja arvo maksimoitu. Nykyään paljon päätöksiä tehdään tuntuman perusteella, kun taas unelmatilanteessa nykytilan ja tavoitetilan välistä kuilua voidaan paikata hyödyntämällä digitalisaatiota ja IoT-teknologiaa, kertoo projektipäällikkö Jari Lipponen Savonia-ammattikorkeakoululta.

Lipposella itsellään on konetekniikan tausta, ja hän luotsaa Digitalisaatio valmistavan teollisuuden yrityksissä (DiVa) -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tehdä esineiden internetin (IoT, Internet of Things) ja digitalisaation mahdollisuuksia konkreettisemmaksi valmistavan teollisuuden yrityksille.

– Kyseessä ovat massiiviset teemat,

mutta niiden takana on merkittäviä ja kilpailukykyä edistäviä hyötyjä.

Konkreettisesti kyseessä voi olla esimerkiksi sovellus, joka tunnistaa tuotannon virhetiloja. Sillä voidaan kerätä systemaattisesti dataa siitä ajasta, kun tuotanto ei pyöri, Lipponen kertoo.

Kerätyn datan avulla prosessia voidaan optimoida, aikaa säästää ja katetta parantaa. Usein valmistavan teollisuuden yrityksissä haasteeksi digitalisaation hyödyntämiseen nousee se, ettei kaikkeen tarvittavaan löydy vielä ostovalmiita ratkaisuja.

– Tulee myös muistaa, ettei mikään sovellus vielä itsessään tee autuaaksi, vaan sen keräämää dataa pitää myös pystyä hyödyntämään.

Kehitysprojektit tulee valita sillä perusteella, että se tuo liiketaloudellista hyötyä, Lipponen sanoo.

taan aitoja ongelmia, joilla on liiketaloudellista merkitystä ja joissa digitalisaatiosta voisi olla hyötyä.

– Keräämme ja tutkimme tietoa sekä kehitämme ratkaisuja monialaisen tiimin voimin. Teemme toimintamme näkyväksi myös artikkeleiden ja videoiden avulla sekä puhumalla erilaisissa tilaisuuksissa. Kerromme ilmenneistä haasteista yleisellä tasolla siitä, miten ongelma on ratkaistu ja erityisesti miksi sitä on lähdetty ratkomaan, jotta muutkin alan yritykset voivat hyötyä tiedosta, kertoo Lipponen.

– Teemme intensiivistä kehitystyötä mukana olevien yritysten kanssa sekä sisäisesti Savonialla, sanoo Lipponen.

Mukana olevat yritykset ovat SP stainless, SK-tools, Iisalmen sähkö- ja automaatiosuunnittelu, Lapinlahden Koneistus, Hanza Toolfac, Suomen Elektropinta, RD Group sekä Ratesteel.

HANKKEESSA ON mukana yhdeksän yri-

Digitalisaatio valmistavan teollisuuden yrityksissä (DiVa) Projektipäällikkö Jari Lipponen Puh. 044 785 5828, jari.lipponen@savonia.fi diva.savonia.fi

tystä, joiden kanssa haasteita etsitään ja ongelmia ratkotaan yhteistyössä. Hanke kestää 31.8.2023 saakka, ja sen tarkoitus on luoda uutta tietoa valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Pilottiyritysten avulla poimi-

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

25

kumppani

Pohjois-Savon tähtäyksessä

HIILINEUTRAALIUS

Saara Karkulahti ja Tapio Kettunen kutsuvat kaikki mukaan yhteiselle polulle kohti hiilineutraalia Pohjois-Savoa.

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA OODIA/ROOSA KOSUNEN

Ilmastotyö on jokaisen asukkaan ja organisaation vastuulla.

Pienilläkin muutoksilla luodaan suuria vaikutuksia.

P

ohjois-Savon ilmastotyötä tehdään suuren verkoston voimin, ja maakunnan yhteiset tavoitteet on kirjattu Pohjois-Savon ilmastotiekarttaan. Tavoitteena on, että maakunta on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

– Tiekartan tekemisessä on ollut mukana monenlaisia toimijoita, kuten yrityksiä. Onkin ollut hieno nähdä, miten laajalla rintamalla yritykset ja organisaatiot ovat lähteneet mukaan, kertoo projektipäällikkö Saara Karkulahti ELY-keskuksen koordinoimasta Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeesta.

Ilmastoasiantuntija Tapio Kettusen mukaan maakunnasta löytyy paljon edelläkävijäyrityksiä, jotka ovat ottaneet merkittäviä askeleita kohti ympäristöystävällisempää toimintaa. Esimerkkinä hän mainitsee hydraulisia paalutuskoneita valmistavan Junttanin, joka kehitti maailman ensimmäisen akkusähköisen paalutuskoneen.

– Taustalla on strategisia valintoja sekä vuosien kehitystyö, jossa on otettu huomioon muun muassa kiertotalous sekä tuotteen elinkaari kokonaisuudessaan, pohtii Kettunen.

26

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Jokainen yritys toteuttaa ympäristövastuullisuuttaan omista vahvuuksistaan käsin. Asiantuntijayritys voi esimerkiksi pohtia, ovatko tilat toimintaan sopivat, millainen alihankintaverkosto on tai miten työ- ja liikematkat kuljetaan.

– Esimerkiksi Piirre luopui omista toimitiloistaan ja siirtyi hyödyntämään yhteiskäyttötiloja. ICT-yritys e-Sollertis puolestaan laski oman hiilijalanjälkensä, karsi mistä pystyi ja kompensoi loput päästöt.

Tärkeää on huomioida, että kompensaatio tehdään laadukkaasti, vastuullisesti ja vain niille päästöille, joille ei voi tehdä nykytietämyksellä ja -tekniikalla mitään, sanoo Karkulahti.

ILMASTOTYÖN POHTIMINEN on helppo aloit-

taa keskustelemalla muiden kanssa. Hanke luotsaa kaikille avointa Ilmastofoorumia, jonka tilaisuuksissa on helppo jakaa tietoa, ajatuksia sekä kuulla ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet ovat pääsääntöisesti verkossa, ja ne alustetaan asiantuntijan puheenvuorolla.

– Seuraava askel yrityksen ilmastotyössä on tutustua ilmastotiekarttaan ja pohtia mihin toimenpiteisiin yritys voisi osallis-

tua. Ohjaamme yrityksiä myös mielellämme sellaisten tahojen pariin, jotka voivat auttaa hiilijalanjäljen laskemisessa ja konkreettisen suunnitelman tekemisessä, kuvailee hankkeen ympäristöasiantuntija Hanne Siikström.

Karkulahti, Siikström ja Kettunen kannustavat viestimään vastuullisuusteoista rohkeasti ja muistuttavat, ettei kaiken tarvitse olla valmista, vaan jokainen askel on tärkeä. Yritysten tekemää ilmastotyötä voi julistaa ulospäin myös hankkeen myöntämällä Mukana yhteisellä polulla -tunnuksella. Tunnuksia on myönnetty jo 27 organisaatiolle.

– Asiakkaat ovat koko ajan tietoisempia ja vaativat yrityksiltä ja organisaatioilta ilmastotekoja. Tunnus on hyvä keino näyttää, että organisaation toiminnassa otetaan huomioon ympäristöteot.

Myös ELY-keskuksen yritysrahoitushauissa korostuvat nykyään ilmasto- ja kiertotalousteemat, summaa Kettunen.

Hiilineutraali Pohjois-Savo Projektipäällikkö Saara Karkulahti Puh. 050 390 2765 saara.karkulahti@ely-keskus.fi www.hiilineutraalipohjoissavo.fi

kumppani

VASTUULLISUUSTEOT

Bisnes

näkyville ymmärrettävästi

Kerätty tieto muutetaan konkreettiseksi ja helposti ymmärrettäväksi. Kuvassa hankkeen data-analyytikko Jesse Honkanen, projektisuunnittelija Anne Vartiainen ja projektipäällikkö Laura Leppänen.

TEKSTI JA KUVA OODIA/TOPIAS TÖLLI

Datan visualisoinnin avulla kuluttaja näkee konkreettisesti esimerkiksi, monenko omakotitalon lämmityksen verran energiaa on säästetty aurinkoenergialla.

D

ataan perustuva vastuullisuusviestintä ja erityisesti vastuullisuustekojen havainnollistaminen visualisoinnin avulla on yhä tärkeämpi osa yritysten viestintää. Kun yritysten keräämä tieto saadaan muokatuksi helposti käsitettävään muotoon esimerkiksi piirrosten ja infografiikan avulla, saavat kuluttajat ja yritysten toimijat paremman käsityksen tehdystä vastuullisuustyöstä.

Savonia-ammattikorkeakoulun Green Data Future Solutions -hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen kertoo datan visualisoinnin hyödyntämisen olevan hankkeen keskiössä. Hankkeessa on mukana 17 kuopiolaista yritystä sekä Kuopion kaupunki.

– Hankkeen tarkoitus on saada yritysten keräämä data näkyväksi ja helposti ymmärrettäväksi. Aurinkoenergian avulla tuotettu megawattituntilukema ei välttämättä kerro kuluttajalle säästetystä energiasta, mutta kun sen kuvaa olevan vaikkapa viiden omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus, on esityksessä konkretiaa, Leppänen kertoo.

Hankkeen projektisuunnittelija Anne Vartiainen kertoo vastuullisen viestinnän perustuvan tietoon.

– Viestinnän tulee olla läpinäkyvää ja oikeaan dataan perustuvaa. Hankkeen avulla yritykset voivat parantaa ja kehittää omaa vastuullisuusviestintäänsä ja saada siitä hyötyä liiketoiminnalleen, Vartiainen toteaa.

Tuloksena on syntynyt esimerkiksi Suomi Solar Oy:n ja Jätekukko Oy:n aurinkoenergiadatan visualisointia hyödynnettäväksi Jätekukon viestintään, e-Sollertis Oy:llle toteutettu hiilijalanjälkilaskenta sekä sen visualisointi, tai Niiralan Kulmalle tehtyä veden kulutuksen pienentämisen visualisointeja ja Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:lle tehtyjä energian kulutuksen vähentämisen vaikutusten visualisointeja.

Hankeyhteistyössä näiden yritysten lisäksi ovat Data Group Oy, Hurry, We Make It Rock Oy, Preventos Oy, 3D Talo Oy, 3AWater Oy, Tahko Safarit Oy, Panorama Bar Oy, Kuopio-Tahko Markkinointi ja Kuopion Saana Oy.

loksia näkee esimerkiksi Vilkku-fillarien käyttödatan visualisointien muodossa sekä Totec Systems Oy:n laatiman Tasavallankadun ruuhkadatan visualisointina. Kuvituksen avulla ovat nähtävillä ruuhkaisimmat päivät ja kellonajat autoliikenteen osalta.

Hanke järjestää 10.11. kello 12–16 Data kiinnostavaksi? Datan mahdollisuudet vastuullisessa viestinnässä -tapahtuman, jossa käsitellään datan käyttöä vastuullisuusiviestinnän välineenä sekä tiedolla johtamista yrityksen apuna. Ohjelmaan kuuluu puheenvuoroja ja niihin liittyviä työpajoja.

Pääpuhujana on vastuullisuusasiantuntija Fenia Niemitz Third Rock Finland Oy:stä. Tapahtuma järjestetään Kuopion Lapland Hotelsin kokoustiloissa.

Green Data Future Solutions Hankeaika: 1.8.2020–31.5.2023 Rahoitus: Etelä-Savon ELY-keskus (EAKR 75 %), yritysrahoitus ja Savonia amk:n omarahoitus greendata.savonia.fi

KUOPION KAUPUNGIN osalta hankkeen tuBisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

27

Suvannontie 1

(ETRAN talon sisäpiha) 70780 Kuopio

ma–pe 9–17 la 10–14 www.sähkis.fi 040 528 1180

YRITTÄJÄ, OLEMME PUOLELLASI – JO 200 VUOTTA. Suorat yhteystietomme löydät saastopankki.fi/optia-yrityksille

Erja Savolainen

asiakkuuspäällikkö

Risto Hämäläinen asiakkuuspäällikkö

Matti Heiskanen asiakkuuspäällikkö

asiakkuuspäällikkö

Mari Jäntti

Risto Savolainen

Päivi Sydänsalo

Tuomas Hänninen

Jussi Kauppinen

sijoituspäällikkö

28

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

yksityispankkiiri

asiakkuusjohtaja

myyntijohtaja

SISUSTUSSUUNNITTELU & STAILAUS

Pysäyttäviä tiloja, elämännäköisiä koteja – 3D-visualisointi – liiketilasuunnittelu – toimitilasuunnittelu – tekstiili- ja kalustesuunnittelu – sisustuskonsultointi www.emiliakarenina.fi • 044 288 3447 • emilia@emiliakarenina.fi

KUOPIO – IISALMI – VARKAUS – ETÄOPETUS – NONSTOP

VALMIITA JA RÄÄTÄLÖITYJÄ KOULUTUKSIA MARRASKUU Alk. 1.11.

Alk. 2.11.

Alk. 3.11.

Alk. 8.11.

Alk.10.11.

12.-13.11.

22.11.

Tietosuojavastaavan peruskoulutus (2 op) S22 (etä) Ajattelemisen ja kirjoittamisen työkalut (etä) Työyhteisön digitutor -koulutus 5 op (etä) Brave Speakers, kielikurssi (etä) Palautumisohjaajakoulutus 10 op (Kuopio) Voicefulness® – tietoista läsnäoloa äänessä (Kuopio) Rakentava vuorovaikutus – opi ilmaisemaan itseäsi selkeämmin ja kuuntelemaan toista empaattisesti (etä)

JOULUKUU

Ilm. 1.12. menn. Positiivisen johtamisen koulutusohjelma 32 op (etä) 10.12.

Voicefulness® – tietoista läsnäoloa äänessä (Iisalmi) 17.-18.12.

Movingness® – Läsnäoloa lempeässä liikkeessä (Kuopio)

VUONNA 2023 Alk. 9.1.

10.-11.1.

Alk. 11.1.

Alk. 21.1.

2.-3.2.

Alk. 5.2.

Alk. 9.2.

Alk. 14.2.

17.-19.2.

Arkijohtamisen koulutusohjelma (Kuopio) Mini-Nepsy (etä) Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena, hengityskoulu 6 op (Kuopio) ITU Kirjoittajavalmennus (Kuopio) Mini-Nepsy nuorten ja aikuisten kanssa työskenteleville (etä) Voicefulness® - tietoista läsnäoloa äänessä (Varkaus) Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja koulutus 30 op (Kuopio, monimuoto) Psykologinen työstä palautuminen ja stressinsäätely työyhteisössä (etä) Nautitaan kirjoittamisesta (K23) (Kuopio)

TILAA MEILTÄ

Oppivan organisaation testi Testimme avulla saat tarkan tilanneanalyysin oppimisen tarpeista organisaatiossanne. Testin jälkeen ette jää yksin vaan oppimisen asiantuntijamme auttavat jatkotyöskentelyyn.

Soita ja kysy lisää! p. 044 746 2849 / Virpi

TILAUSKOULUTUKSET Monet koulutuksemme voit tilata omalle organisaatiollesi sopivaan ajankohtaan juuri teille muokattuna!

...paljon muuta näiden lisäksi OPPIMISEN VERKKOKAUPASTAMME snellmanedu.fi snellmanedu.fi • 044 746 2840 • asiakaspalvelu@snellmanedu.fi Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

29

DIGIÄ

TALOUSHALLINTOON

VIENTIKUMPPANISI SAWOSTA MAAILMALLE

Keskity olennaiseen, me osaamme luvut!

PALVELUITAMME:

• Taloushallinto • Kirjanpitopalvelut • Palkkahallinto • Verosuunni�elu Meiltä saat aitoa ihmisläheistä palvelua ja henkilökohtaista neuvontaa Käytössämme on parhaat talous-

hallinnon digitaaliset työkalut:

TUPLASTI POHJOISSAVOLAISIA VIENTIYRITYKSIÄ VUOTEEN 2030 MENNESSÄ

Export2X-vientiohjelma on kaksi vuotta kestävä valmennuksellinen kehittämisohjelma yrityksille, jotka suunnittelevat, aloittavat tai käynnistävät uudelleen kansainvälistymistä yrityksessään.

Hae mukaan! kuopiochamber.fi

w w w. n i l s i a n l a s ke n t a . fi

Export2X – Pk-yritysten kyvykkyyksien kehittäminen kansainvälisille markkinoille -hanketta (S22805) rahoittaa Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

ONKO TEILLÄ JO SAAVUTETTAVUUSVASTAAVA?

.

VERKKOKURSSILLAMME OTAT TULEVAT DIGIPALVELULAIN SAAVUTETTAVUUSVAATIMUKSET JO NYT HUOMIOON. • Sähköiset kirjanpidon ja taloushallinnon peruspalvelut yrityksille ja yhdistyksille • Kustannustehokas ja joustava palvelu merja.korkalainen@etilit.fi 044 3666 503

www.etilit.fi

YRITTAJANPLANEETTA.FI

EARLYBIRD KOODILLA 100€ ALENNUS ALENNUS VOIMASSA 13.1.2023 SAAKKA

30

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Kokous

Millainen on hyvä palaveri TEKSTI OODIA/TATU JYRÄLÄ KUVA PIXABAY

Kokosimme yhteen vinkkejä siitä, kuinka järjestää tehokkaita ja aikaa säästäviä palavereita sekä paikan päällä että etänä.

1

Mieti onko palaveri tarpeellinen

Turha palaveri vain tuhlaa kaikkien aikaa. Mieti kenelle palaverista on oikein hyötyä ja voiko asian hoitaa muulla tavalla, kuten viestillä tai sähköpostilla. Jos palaverille ei ole oikeaa syytä, ei sitä myöskään kannata järjestää.

2

Valitse oikea kokoonpano

3

Palaverin tavoite

Mieti kenen on tarpeellista olla paikalla, sillä palavereissa vähemmän on yleensä enemmän. Jos osallistujalla on tietoa aiheesta, asia liittyy suoraan häneen tai häntä tarvitaan asian käsittelyyn, on hänellä myös motivaatiota osallistua. Kerro osallistujille myös, miten haluat heidän valmistautuvan.

Palaverilla on oltava selvä tavoite sekä tarkoitus. Asialistan lähettäminen etukäteen antaa osallistujille mahdollisuuden valmistautua palaveriin. Agenda kannattaa kuitenkin pitää yksinkertaisena, ja on pidettävä huolta siitä, että palaveri etenee johdonmukaisesti ja pysytään asiassa, vaikka keskustelu lähtisi välillä sivuraiteille.

4

Pidä kiinni aikataulusta

5

Kirjoita muistiinpanot

6

Sujuva etäkokous

Palaveri alkaa ja loppuu sovittuun aikaan, vaikka joku myöhästyisi tai joutuisi lähtemään etuajassa. Mieti kuinka kauan asioiden käsittelyyn menee aikaa. Jokaiseen palaveriin ei tarvitse varata kokonaista tuntia, mutta on myös muistettava, että palavereilla on tapana venyä. Jätä alkuun aikaa tekniikan säätämiselle sekä kuulumisten vaihtamiselle.

Ota käyttöön yhteinen muistio, johon kirjataan mitä palaverissa on sovittu ja kuka on vastuussa mistäkin. Sopikaa etukäteen, kuka toimii kirjurina ja minne muistio jaetaan, jotta myös ne, jotka eivät osallistuneet palaveriin pääsevät näkemään mitä on sovittu.

Etäkokouksessa kannattaa pitää huoli, että olet linjoilla hieman etuajassa mahdollisten teknisten ongelmien vuoksi. Sopikaa, kuinka puheenvuorot pyydetään, ja pidä mikrofonisi hiljennettynä aina, kun et itse puhu. Muistio kannattaa jakaa kaikkien nähtäville, jotta osallistujat pysyvät paremmin mukana keskustelussa.

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

31

kumppani

Tilaa ja tyyliä

Inspiraatiota työskentelyyn

unohtumattomiin hetkiin TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT VILLA HAVUKKA/JOHANNA KOPONEN

TEKSTI JA KUVAT OODIA/ROOSA KOSUNEN

Entisessä tehtaanjohtajan huvilassa yhdistyvät kattavat puitteet ja mökkitunnelma.

Työpäivää voi piristää livekohtaamisilla ja erilaisella työympäristöllä.

K

allaveden rannalta löytyy kokoustilojen piilotettu timantti: Villa Havukka. Entisen sellutehtaan johtajan edustuskodiksi rakennettu huvila sijaitsee vain 15 minuutin ajomatkan päässä Kuopion keskustasta. Huhujen mukaan siellä on aikoinaan kestitty isojakin nimiä.

Nykyään jokainen voi olla kuin arvovieras ja varata huvilan omaan käyttöönsä. Upeissa maisemissa sijaitseva kohde sopii oivasti sekä virallisempiin että rennompiin kokous- tai työhyvinvointipäiviin. Onpa tiloissa järjestetty myös lukuisia häitä ja muita perhejuhlia. Kaikkiaan tiloihin mahtuu 50 henkilöä.

Huvilassa on peräti 350 neliötä, joten sen sisätilat mahdollistavat monenlaiset tilaisuudet. Päivä voi alkaa vaikkapa aamupalalla ja virallisella ohjelmalla, minkä jälkeen voi jakaantua pienryhmiin eri tiloihin, verrytellä iltapäivällä joogaamalla ja päättää päivä miellyttäviin löylyihin.

Kaksikerroksisen huvilan toisessa kerroksessa on noin 14 hengelle sopiva kokoustila. Siellä on myös oleskelutilaa sekä hyvin varusteltu keittiö, josta löytyy täydellinen astiasto 40 hengelle. Huvilalla mahtuu yöpymään 13 vierasta, joten kauempaakin tulijoiden on helppo saapua paikalle.

Alakerrassa on noin 12 hengen saunatila sekä hyvät äänentoistolaitteet, biljardi- ja pingispöydät sekä darts-taulu. Tarvittaessa tilaa järjestyy myös bändille ja tanssilattialle, kun on aika laittaa jalalla koreasti. Lisäksi ulkona on kota sekä noin 8 hengen idyllinen rantasauna, josta on hyvä pulahtaa suoraan Kallaveteen.

Tunnelmapäällikkö Johanna näyttää tiloja mielellään etukäteen sekä auttaa järjestelyissä avaimet käteen -periaatteella. Saman katon alta saa tarvittaessa cateringin sekä vinkit bändeihin ja aktiviteetteihin. Sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin saapua paikalle.

Villa Havukka Selluntie 25, Kuopio Puh. 040 0376 585, sales@villahavukka.fi www.villahavukka.fi

32

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

P

ersoonallinen ja viihtyisä työtila lisää tehokkuutta ja hyvää tekemisen meininkiä. Työskentely ja kokoustaminen on tuottoisaa, kun jokaiselle löytyy oma paikka ja tapa työskennellä. Toinen tarvitsee ergonomisen työpisteen ja toinen taas antaa luovuudellensa vallan riippumatossa.

Siskokset Anni Lantta ja Emma Lantta haluavat luoda uudenlaista ja yhteisöllistä työkulttuuria Kuopion keskustan tuntumassa, Kallaveden äärellä. Ofisio vuokraa tiloja eri alojen tekijöille, jotka inspiroituvat väreistä ja kodinomaisesta tunnelmasta. Eri sävyiset seinät, vaihtuva taidenäyttely ja talon pitkää ikää kunnioittava sisustus tekevät tilasta uniikin.

Vuokrattavat tilat soveltuvat niin coworking-huoneeksi, kokoustilaksi kuin tyhy-päivän kohtaamispaikaksi. 2–12 henkilön tiimit voivat varata käyttöönsä

rauhallisia huoneita niin lyhyeksi kuin pitkäksikin aikaa. Aula taas tarjoaa iltaisin ja viikonloppuisin puitteet jopa 25 henkilön kokouksiin, harrastustoimintaan tai esimerkiksi juhlaan.

Helpoksi suunniteltu varaussysteemi tekee työskentelystä jouhevaa. Huoneen voi varata hetkessä nettisivuilta tai puhelimitse, ja sisäänpääsy onnistuu näppärästi avainkoodilla. Autoilijat voivat parkkeerata autonsa alueella ilmaiseksi. Huoneissa pääsee nauttimaan toimivasta kokoustekniikasta ja talon kautta järjestettävästä suolaisesta tai makeasta tarjoilusta. Tauolla tai päivän päätteeksi kannattaa suunnata viereiseen rantaan, jossa verenpaine laskee ja aivot latautuvat.

Tilojen varausajat ovat valittavissa muutamista tunneista kuukausiin. Vuokraajilta ei edellytetä jäsenyyttä tai pitkiä sitoutumisia.

Ofisio Snellmaninkatu 2 B, Kuopio Puh. 044 775 3013, ofisio@ofisio.fi www.ofisio.fi

Kokous

kumppani

Juhli lammen rannalla

Tilaisuudet pohjoisessa

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT HOTELLI ISOVALKEINEN, OODIA/MIRKA HAPPONEN

TEKSTI JA KUVAT OODIA/TOPIAS TÖLLI

Asiantuntijoiden avulla suunnitelmista tulee helposti totta.

Lapin tunnelma, arktiset herkut ja monipuoliset ja räätälöitävissä olevat tilat sopivat moneen tilaisuuteen

Y

hdessäolo tarvitsee tilaisuudelle sopivat puitteet. Muutaman minuutin matkan päässä Kuopion keskustasta omassa rauhassaan sijaitsee Hotelli IsoValkeinen. Luonnonkauniissa rantamaisemissa järjestyvät niin perhe- kuin yritysjuhlatkin.

Hotellilla on runsaasti erilaisia tiloja, jotka sopivat sekä pienten että suurten juhlien järjestämiseen. Kahdestatoista erilaisesta tilasta suurin on Lampisali, joka vetää peräti 400 henkeä. Intiimimpään ja luonnonläheisempään tunnelmaan puolestaan voivat hyvin sopia rantasauna ja sen saunakabinetti.

Tiloja yhdistämällä mahdollistuvat esimerkiksi pikkujoulut tai juhlat jopa tuhannelle hengelle.

Tilaisuuden järjestäminen hotellilla on vaivatonta, sillä ammattilaisten apu ja kaikki pal-

velut löytyvät saman katon alta. Tapahtuman tarjoilut luodaan aina toiveiden mukaisesti tilaisuuden luonteeseen sopivaksi. Sopisiko tilaisuuteen texmex-tarjoilu vai ennemmin perinteiset savolaiset maut? Tarjoiluissa suositaan puhtaita, tuoreita ja kotimaisia raaka-aineita.

Asiantuntijat auttavat suunnittelussa ja toteutuksessa aina ruokalistan miettimisestä aktiviteettien pohdintaan ja somistukseen saakka. Palvelu räätälöidään aina tarpeeseen sopivaksi, ja paikan ehdottomia valtteja ovat suuri ilmainen pysäköintialue sekä runsaat majoitustilat, joihin vieraiden on helppo jäädä päivän päätteeksi. Asiantuntijoille voi kertoa suoraan suunnitelmista tai heiltä voi pyytää ideoita sopivan ohjelman toteuttamiseen. Tiloja pääsee myös katsomaan paikan päälle.

Hotelli IsoValkeinen Majaniementie 2, Kuopio Myynti 017 539 6501, sales@isovalkeinen.com www.isovalkeinen.com

ympäristössä

L

apland Hotels Kuopio tarjoaa monipuoliset tilat juhliin, verkostoitumistapahtumiin, workshoppeihin ja kokouksiin.

Tunnelmallinen sohvilla ja taljoilla varustettu Kirnu tarjoaa oivat puitteet tilaisuuksien pitoon. Kirnuun mahtuu jopa 120 henkeä, ja monipuolisuutensa ansiosta se sopii mainiosti sekä kokousten että juhlien järjestämiseen.

joita on myös mahdollista muokata moniin tarpeisiin sopiviksi.

Kätevää tilaisuutta järjestäessä on se, että tiloihin pääsee tutustumaan etukäteen ja katsomaan yhdessä myyntipalvelun kanssa, mikä tila sopii tarkoitukseen parhaiten. Tilan tiedot voi katsoa myös nettisivuilta, ja varaus onnistuu tarvittaessa sähköisen järjestelmän kautta.

Pienemmälle väkimäärälle sopii esimerkiksi ravintolan puolelta löytyvä 22 hengen Jávri-kabinetti, joka on käytössä aamusta iltaan esimerkiksi aamiaspalavereihin, lounastilaisuuksiin tai illallisille. Rennompiin tilaisuuksiin sopii 14 hengen saunakabinetti Kuulea, jossa voi viettää aikaa saunomisen merkeissä. Lisäksi tarjolla perinteisessä luokkamuodossa on 20–50 hengen kokoustiloja,

Tarjoilut ovat monipuoliset, ja niissä korostuu puhdas pohjoinen luonto. Tarjottavissa maistuvat esimerkiksi poro, marjat, kuusenkerkkä sekä smoothiet, pähkinät ja hedelmät. Kokouspäivän voi esimerkiksi aloittaa hotellin palkitulla aamiaisella.

Tarjoilut on mahdollista saada buffettina juhlatilaan tai pöytiin tarjoiltuina ravintolan puolelle.

Lapland Hotels, Puijonkatu 32, Kuopio Puh. 017 552 8802, sales.kuopio@laplandhotels.com www.laplandhotels.com Gallá Kitchen & Bar, www.kitchengalla.fi Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

33

kumppani

Elämyksellinen kartanomiljöö TEKSTI JA KUVAT KOIVUMÄEN KARTANO

K

oivumäen Kartano on ollut yksi merkittävimmistä liike-elämän keskuksista Kuopiossa. Koivumäen Kartanolta löytyvät edustustason kokoustilat, sauna ja ravintolapalvelut. Ravintola tarjoaa vierailleen rauhan ja parhaat makunautinnot. Koivumäen Kartanon ravintolan tilat koostuvat erikokoisista saleista, jotka sopivat parhaiten pienille 10–40 henkilön ryhmille.

Kokouspäivän kruunaavat herkulliset, Kartanon omassa keittiössä valmistetut ruokatarjoilut. Virkistys- ja koulutuspäiviin järjestyvät erilaiset ulkoiluaktiviteetit, sauna ja rennot illanistujaiset tai upea illallinen musiikkiesityksineen.

Koivumäen kartanolla on helppo irtautua hetkeksi ajasta ja arjesta. Maalaismaiseman keskellä olevan jugend-kartanon ikkunoista avautuvat näkymät pelloille, Vanuvuorelle sekä Hiltulanlahteen. Talo on täynnä mielenkiintoisia ja historiaa huokuvia yksityiskohtia, joten paikka on jo itsessään elämys. Matkaa Kuopion keskustaan on kuitenkin vain noin 12 kilometriä.

Tervetuloa kauppaneuvos Gust. Raninin jalanjäljille!

Huippupäivä huipulla

Koivumäen kartano, Koivumäenkuja 18, Kuopio Puh. 017 3614 291, kartano@koivumaenkartano.com www.koivumaenkartano.com

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT PEHKUBAARI

Huippupäätökset syntyvät elämyksellisissä maisemissa Tahkovuoren huipulla.

L Kätevästi keskustassa TEKSTI TALENTREE/SUVI NYYSSÖNEN KUVAT PAOK/JUKKA HARTIKAINEN

P

alvelualan Opiston näyttävät kokous- ja juhlatilat sopivat niin yritysten kokous- ja koulutuskäyttöön kuin yksityistilaisuuksiin. Tilat ovat vuokrattavissa sekä arkena että viikonloppuna. Tilaisuuden kahvituksen ja ruokailun voi tilata helposti samasta paikasta.

Kokous- ja koulutustilat ovat siistit ja sopivat vaativaankin tarpeeseen.

Kaikissa tiloissa on langaton internetyhteys ja moderni varustelu. Tilat mukautuvat niin pienille kuin suurille ryhmille.

Tilavassa ja tyylikkäässä Juhlasalissa järjestää juhlat noin 50–80 henkilölle, ja tarvittaessa tilat ovat muunneltavissa isommallekin juhlaväelle.

Palvelualan Opisto Kuopio sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä Kuopion keskustassa. Sekä linja-autoasema että juna-asema sijaitsevat vain noin 500 metrin kävelymatkan päässä.

Palvelualan Opisto Kuopio Asemakatu 4, Kuopio, puh. 044 035 5623, info@paok.fi www.paok.fi/kokous-ja-koulutustilat

34

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

egendaarinen Tahkon rinneravintola Pehku tarjoaa mahtavat puitteet kokouksille, juhlille ja saunailloille. Hulppeissa maisemissa Tahkovuoren huipulla vietetään häitä, kokouspäiviä, sukujuhlia sekä yritysten tykypäiviä. Mahtavat maisemat ja upea palvelu kruunaavat jokaisen tapahtuman.

Tapahtuman koon ja luonteen mukaan ravintolan pihapiirissä on valittavana useita erilaisia tiloja.

Pienimmät ja lämpöisimmät palaverit vietetään intiimissä Saunakamarissa – saunalla tai ilman.

Vanhan Riihen rauhallisessa tunnelmassa iltaa istutaan mukavasti parinkymmenen hengen porukalla.

Pehkun päärakennus kestitsee 120 vierasta, ja sen lisäksi aurinkoterasseilta kesäisiin juhliin löytyy anniskelupaikkoja yli tuhannelle. Parin askeleen päässä ravin-

tolasta sijaitsee muhkealöylyinen Mualiman Sauna. Puusaunan lauteille mahtuu kerrallaan 20 henkeä, ja sen ikkunasta avautuu henkeäsalpaava näkymä Tahkon ylle.

Ravintolan pakkaspäivien kestosuosikit, fonduepadat, kuumentuvat milloin tahansa. Myös perinteiset pitopöydät rakennetaan notkumaan herkkuja valmiista menuista tai asiakkaan toiveiden mukaan.

Ravintolan ruoka on takuuvarmasti hyvää, ja sitä on aina riittävästi.

Annokset höystetään henkilökunnan hurtilla huumorilla tai sädehtivällä hymyllä.

Monot jalassa, saunavehkeissä tai riihen rauhoittavassa tunnelmassa jokaiselle seurueelle koostetaan omanlaisensa huippupäivä.

Pakettiin on mahdollista yhdistää muita Tahkon alueen aktiviteetteja. Yksityistilaisuudet järjestyvät vuoden ympäri.

Pehku Pehkuntie 457, Tahkovuori Puh. 044 0671 808, pehku@tahko.com www.pehku.fi

Kokous

kumppani

Ihanaa taas

kokoontua!

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVAT OODIA/TOPIAS TÖLLI, TAHKO SPA, SUPERCORNER TAHKO

Kokouspäivä on tiukan asian lisäksi kuulumisten vaihtamista, ryhmäytymistä ja yhteishengen nostatusta.

1

Kokoukset uudistetuissa tiloissa

Olipa luvassa tiukka kokousagenda, luovaa suunnittelua tai mielenkiintoinen seminaari – Tahko Spa Hotellilta järjestyy siihen sopiva tila. Hotellilla on erikokoisia kokoustiloja, joita on freesattu palvelemaan osallistujia paremmin. Sekä VIP-saunan kabinetin että Kappelin pintoja on raikastettu vaalein värein, ja löytyypä kabinetin seinältä myös upea talvinen kuva Tahkosta. VIP-saunakabinetti sopii mainiosti pienemmille porukoille, sillä sen pitkän pöydän ääreen mahtuu noin 20 kokoustajaa. Tilassa on rennot sohvat sekä tietenkin sauna, joten siellä voi jatkaa kokouspäivää pitkälle iltaan saakka.

Kappelitila puolestaan on luokkamallissa sopiva tila 50 hengelle ja U-mallissa 30 hengelle. Tilaan on päivitetty vaaleiden pintojen lisäksi nykyaikainen kokoustekniikka, joten nyt myös hybridikokoukset onnistuvat sujuvammin. Isommat koulutukset ja seminaarit järjestyvät Spa-Arenalla, jossa tilaa on peräti parille sadalle osallistujalle. Maistuvat kokoustarjoilut tarjoilee ravintola Riemu.

2

Kevyttä kisailua ja ajatusten tuulettamista

Kevyt kisailu pitää mielen virkeänä.

Keilaus sopii monenlaisille ihmisille, joten se on mainio aktiviteetti kokouspäivien oheen. Keilatessa saa nostatettua niin yhteishenkeä kuin kisaviettiäkin; osallistujat voi jakaa vaikkapa muutamaan ryhmään ja tiimien välille voi pistää käyntiin kilpailun. Iltojen hohtokeilaus on aina oma kokemuksensa!

Luonnossa liikkuminen virkistää kehoa ja mieltä, joten Tahkolla ollessa kannattaa ehdottomasti käydä myös tutustumassa alueen upeisiin luontoreitteihin. Huutavanholman reittiä on vastikään uudistettu lisäämällä reitin varrelle muun muassa pitkospuita ja levähdyspaikkoja. Korkeammalle kaipaavat voivat kivuta Suomen pisimpiä portaita Tahkovuoren huipulle ja käydä nauttimassa upeista maisemista Mäkiaution rotkon laavulla. Laavulle kuljetaan ainutlaatuisen kallioiden läpi kulkevan reitin kautta.

3

Ryhmähengen nostatusta pakohuoneessa

Mikäpä tiivistäisi yhteishenkeä paremmin kuin saada yhteinen pähkinä purtavaksi? SuperCorner Tahkolla on uusi Escape Park -pakohuonepeli, jossa korostuvat ryhmän yhteistyökyvyn löytäminen ja hyödyntäminen. "Pakohuone” on tosin tällä kertaa liikuntahallin kokoinen, sillä pelissä hyödynnetään myös kaikkia sisäliikuntapuiston resursseja. Aikuisille suunnattuun pakopeliin voi osallistua keralla 5–20 ihmistä.

Ensimmäinen peleistä painottuu yhteistyökykyyn. Joulun alla julkaistavassa pelissä puolestaan korostuvat ongelmanratkaisutaidot. Keväällä mukaan tulee myös liikunnallisempi versio. Kaikki pelit tarjoavat osallistujille hauskuutta, löytämisen riemua, ripauksen jännitystä sekä yllättäviä haasteita ja oppimiskokemuksia.

Tahko Spa Oy Keitaankatu 1, Tahkovuori Puh. 0600 550 148, info@tahkospa.fi www.tahkospa.fi

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

35

TERVETULOA MAISTUVALLE LOUNAALLE! Lounaslistat löytyvät: www.hyvahuomen.fi 044 581 0457

PAIKALLINEN KUMPPANI Henkilökuljetukset Paketti- ja pientavarakuljetukset Kiinteät sopimushinnat Laskutusmahdollisuus KYSY LISÄÄ toimisto@taksi1.fi TAKSIN TILAUS soittamalla 0200 11101 tai Taksi1-mobiilisovelluksella.

36

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

www.taksi1.fi

10 90 50 Keittolounas 9 Lounas

~ Toimimme myös tilausravintolana iltaisin ja viikonloppuisin! ~

Bioteknia, Neulaniementie 2 Helenan Soppa, Takojantie 17 Pihlajalinna, Leväsentie 1 Ravintola Paalupoika, Matkuksentie 7

Viimeistellään kodin ilme uusilla tekstiileillä ja matoilla!

Ilmainen suunnittelupalvelu!

TERVETULOA MYYMÄLÄÄN!

Avoinna ma–pe 10–17 ja la 10–15 Puijonkatu 24, Kuopio Puh. 017 261 5819 sisustuspicasokuopio@gmail.com www.sisustuspicaso.fi @SisustusPicaso

MATKOJA JOKA MAKUUN • TUURIIN OSTOKSILLE 17.10. JA 3.12.2022 Hinta: 46 € Kuopiosta, 49 € Siilinjärveltä ja 53 € Nilsiästä.

• MARTIN MARKKINOILLE TALLINNAAN 3.–5.11.2022 2 yötä Virussa.

Hinta: 248 €.

• TAMPEREELLE SUOMEN KÄDENTAITOMESSUILLE 18.11. ja 19.11.2022 Hinta: 66 € Kuopiosta, 68 € Siilinjärveltä ja 72 € Nilsiästä.

• TAMPEREELLE SUOMEN KÄDENTAITOMESSUILLE 19.–20.11.2022 Hinta: 140 €, sis. majoitus ja matkat. Messulippu lisämaksusta.

• PÄIVÄPIKKUJOULU RUNNILLA 23.11.2022 Hinta: 68 €.

• TEATTERIMATKA VARKAUTEEN ”ROKKIA JA RAUTALANKAA 2.0” Teatteri goes 50’s & 60’s!

26.11.2022 Hinta: 62 € Kuopiosta, 64 € Siilinjärveltä ja 67 € Nilsiästä.

• JOULUMARKKINOILLE TALLINNAAN 28.–30.11.2022 Käynti myös Karnalukskäsityöliikkeesä, 2 yötä Virussa. Hinta: 210 €.

• TEATTERIMARKA VARKAUTEEN ”VILLIT VUODET” Musiikki-näytelmä Vexi Salmen elämästä 3.12.2022 Hinta: 75 € Kuopiosta, 77 € Siilinjärveltä ja 80 € Nilsiästä.

• HELSINKIIN 3.–4.12.2022 Maj. Scandic Grand Marina.

Tuomaan markkinat Senaatintorilla. Illalla mahdollisuus KULTALAMPI -esitykseen.

Hinta: 145 €, teatterilippu 44 €.

Täysosuma toimintaa Tahkolla!

Polttarit, elämykset, virikepäivät...

• JOULUMATKA HOTELLI KEURUSSELKÄÄN 23.–26.12.2022 Hinta: 490 €.

• HELSINKIIN 21.–22.1.2023 Maj. Sokos Hotel Presidentti.

Mahdollisuus käydä Matka 2023 -messuilla.

Hinta: 150 €.

• HIIHTOMATKA SAARISELÄLLE 23.3.–1.4.2023 Hinta: 610 €.

Bussireitit Kuopiosta, Siilinjärveltä ja Nilsiästä. Ei palvelumaksua. KYSY LISÄÄ MATKOISTA!

LINJA-AUTOLIIKE E. AHONEN KY

www.savoshot.com

050 577 2760 henry.kainulainen@savoshot.com

017 3686 800 • www.eahonen.com

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

37

Boreout –

kun työ ei enää innosta TEKSTI OODIA/MARLENE SANOUKIAN KUVAT SHUTTERSTOCK, DEEGO/JUHA TUOMI

Työssä tylsistyminen on merkki siitä, että työntekijän ja työn välillä vallitsee epätasapaino. Siihen voi puuttua sekä työntekijän itsensä että koko työyhteisön voimin.

38

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Hyvinvointi

K

un työ ei motivoi, siihen keskittyminen on hankalaa ja aika tuntuu töissä kuluvan hitaasti, kyse on todennäköisesti boreoutista eli työssä tylsistymisestä, alentuneesta kielteisestä vireystilasta.

Sen oireet voivat muistuttaa burnoutia eli työuupumusta, joka puolestaan on matala kielteinen vireystila ja pitkittyneestä työstressistä johtuva oireyhtymä.

– Jos tilanne kestää pitkään, työn mielekkyys tai merkityksellisyys voi vaarantua tai jopa kadota. Taustalla on liiallista rutinoitumista ja osaaminen on alikäytössä. Työuupumusoireilussa taas taustalla voi olla jatkuva ylikuormittuminen. Sekä työssä tylsistyminen että työuupumus ovat vastakohtia työn imulle, energisyydelle, työstä innostumiselle ja siinä onnistumiselle, kuvailee Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen.

Boreoutin syitä on monia Työssä tylsistyminen voi Kaltiaisen mukaan johtua monesta tekijästä. Jos työ tai siihen liittyvät tehtävät ovat liian yksitoikkoisia, työntekijä ei silloin saa haastetta työstään, ei opi uusia itseä kiinnostavia asioita tai ei kehity työssään. Tylsistyminen voi toisaalta syntyä siitäkin, että tekemistä on liikaa ja että työn mielekkyys kärsii, kun työtä ei voi tehdä mielekkäällä tavalla. Kiire häiritsee keskittymistä, kun työhön ei pääse uppoutumaan. Työn sujuvan tekemisen esteinä voivat myös olla toimimattomat työvälineet, liian byrokraattiset käytännöt tai työyhteisön ongelmat.

Korona-aikana yleistynyt etätyö on tuonut työntekoon omat haasteensa. Työterveyslaitoksen korona-ajan Miten Suomi voi? -työhyvinvointitutkimuksessa havaittiin, että etätyössä tylsistyminen oli suurempaa kuin niillä, jotka tekivät töitä joustavasti sekä työpaikalla että etänä.

– Työnkuva ja työympäristö kaventuvat, kun ollaan vain läppärin ääressä eikä työympäristö vaihtele yhtä joustavasti kuin aiemmin.

Sosiaalisten kontaktien puute tai vähäisempi tuki työtovereilta voi tuoda ympäristön köyhtymisen kautta tylsistymistä. Virikkeitä voi puuttua

itse työtehtävästä tai työympäristöstä. Ero on nyt kaventunut jonkin verran, sillä etätyössäkin on ehkä löydetty keinoja pitää virikkeellisyyttä yllä, Kaltiainen kertoo.

Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan tylsistyminen on tyypillisempää työntekijöillä kuin esihenkilöillä, mikä voi johtua siitä, että johtamistehtävä tuo innostavia vaateita ja vastuuta sekä vapautta päättää asioista. Työn imua on kuitenkin koettu työpaikalla enemmän kuin työssä tylsistymistä, joten kokonaiskuva on edelleen myönteinen, vaikka kielteistäkin kehittymistä näkyy.

Koko organisaation asia Yksittäisen työntekijän työssä tylsistyminen vaikuttaa koko työyhteisön toimivuuteen. Työhönsä kielteisesti asennoituvalla työntekijällä ei ole voimavaroja auttaa työtovereita ja edistää työyhteisön päämääriä, koska hänen kykynsä ja osaamisensa ovat alikäytössä. Hänen työkykynsä voi heikentyä ja hänelle voi tulla poissaoloja työstä. Työhön sitoutuminen voi heikentyä tai työstä voidaan irtisanoutua, mikä näkyy koko organisaation tasolla.

Miten työssä tylsistymisen sitten voi välttää? Kaltiainen kehottaa tuunaamaan työtä työntekijälähtöisesti ja miettimään, voisiko siihen tuoda uusia innostavia haasteita, jotka mahdollistaisivat paremman osaamisen, työn kehittämisen ja uuden oppimisen. Esihenkilökin voi ottaa asian puheeksi ja kysyä alaiselta, mitkä asiat häntä innostavat työssä.

Virikkeellisyyttä voi tuoda pienilläkin asioilla. Bussikuski voi esimerkiksi päättää kokeilla tervehtiä jokaista matkustajaa ja saada siten uuden voimavaran omaan työhön, tai sairaanhoitaja miettiä, voisiko hän jakaa omaa osaamistaan vaikkapa mentoroimalla uransa alussa olevia.

– Toivon, että tylsistymisestäkin voidaan puhua. Tilanteeseen kannattaa puuttua ajoissa sekä itse ideoimalla että johdon puolesta, kun työntekijällä on vielä voimavaroja jäljellä. Jos työntekijä on jo pitkällä työuupumusoireilussa, häneltä ei voi vaatia, että hän lähtee korjaamaan tilannetta itse. Mahdollisuuksia on onneksi hyvin paljon, ja toivotaan, että työpaikoilla niihin tartutaan, varsinkin jos työntekijä itse niitä ehdottaa, Kaltiainen kannustaa.

Työssä tylsistymiseen kannattaa puuttua ajoissa, kun työntekijällä on vielä voimavaroja jäljellä, kehottaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen.

Vinkkejä boreoutin selättämiseen • Tunnista oma tilanteesi. Jos sinusta tuntuu, että olet alkanut suhtautua työhösi kielteisesti, on parempi reagoida siihen silloin, kun voimavaroja vielä on.

• Mieti, mitä kaipaat työhösi, mikä sinua motivoi, innostaa ja energisoi ja mikä tuo sinulle iloa.

• Keskustele työpaikalla siitä, mikä liikkumavara työtehtävässäsi on ja mitä voisit lähteä kokeilemaan uudella tavalla.

• Selvitä, voitko saada lisää mahdollisuuksia kouluttautua ja oppia uutta.

• Työhyvinvointia voit hahmottaa myös Työterveyslaitoksen Miten voit? -työhyvinvointitestillä. Siinä työhyvinvointia arvioidaan sen mukaan, millaisia tunteita koet työhösi liittyen ja millaiseksi koet työhösi liittyvän vireystasosi. Testin voit tehdä osoitteessa: https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/ tyokalut/miten-voit-tyohyvinvointitesti Vinkit antoi Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

39

Miten hallita aivokuormaa?

TEKSTI OODIA/JOONA PAAKKANEN KUVAT UNSPLASH, JUHO TUOMI

Erityisesti nuoret tietotyöläiset kärsivät työn kuormittavuuden aiheuttamista mielenterveysongelmista. Yksilön omien elämäntapavalintojen lisäksi myös työyhteisö ja organisaatio ovat tärkeässä roolissa kuormituksen hallinnassa.

N

uorten ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat olleen kasvussa pidemmän aikaa. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriöistä on viime vuosina tullut ylivoimaisesti suurin tilastoitu syy 16–34-vuotiaiden pitkille sairauspoissaoloille.

Erityisesti asiantuntija-ammateissa mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyydelle. Tietotyö kuormittaa aivoja ja haastaa yhä useamman suomalaisen työhyvinvointia.

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtosen mukaan kognitiivisen eli tiedon käsittelyyn liittyvän kuormituksen hallinnassa ratkaisuja voidaan hakea niin yksilön, työyhteisön kuin organisaationkin tasolta. Riittävä uni yhdessä terveellisen ravinnon ja säännöllisen liikkumisen kanssa ovat perusedellytyksiä sujuvalle tiedonkäsittelylle.

– On tärkeää huolehtia siitä, että liikettä tulee säännöllises40

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

ti pitkin päivää. Vaikka edessä olisi pitkä kokousputki tai keskittymistä vaativa jakso, on hyvä nousta välillä liikkeelle esimerkiksi kolmen vartin välein, Valtonen sanoo ja muistuttaa, että liikkumisen tärkeys koskee yhtä lailla myös seisomatyötä tekeviä.

Entä sitten, jos työasiat painavat mieltä kotonakin? Monet meistä tietävät sen kuormittavan tunteen, kun tekemättömät työt seuraavat kotiin ja pysyvät päässä kuin tatuoituina. Valtosen mukaan kyky irrottautua työstä edistää palautumista ja auttaa työkuormituksen hallinnassa.

– Työpäiviä ei kannata venyttää liian pitkiksi. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös työpäivän aikana irrottautua töistä edes hetkeksi – käydä esimerkiksi lounastauolla haukkaamassa happea sen sijaan, että istuu koko tauon työpisteellä työsähköpostia selaillen, Valtonen neuvoo.

Ihminen tarvitsee myös kokonaisvaltaista palautumista työn rasituksista. Tutkimusten mukaan riittävä palautuminen

Hyvinvointi Bisnes

Vinkit aivojen hyvinvointiin

1 2 3

Nuku riittävästi, syö hyvin ja liiku säännöllisesti. Aivot oppivat unessa, laadukas ravinto tukee terveyttä ja liike ehkäisee rappeutumista.

Tukahduta ylimääräinen häly. Yhdessä sovitut toimiston pelisäännöt ovat ratkaisu työympäristön meluisuuteen.

Irrottaudu töistä ja tee itsellesi mieluisia asioita.

Vaihtelu ja mielihyvähormonit auttavat aivoja palautumaan.

tasapainottaa stressin tuntemuksia ja ehkäisee monia terveysongelmia sekä työuupumusta. Kun ihminen tuntee loman tai viikonlopun jälkeen itsensä virkistäytyneeksi, on palautuminen ollut riittävää.

Palautumiseen löytyy sekä fyysisesti aktiivisia että passiivisia keinoja. Valtonen neuvoo suosimaan tapoja, jotka miellyttävät itseä ja toimivat toisaalta työlle vastapainona. Paljon yksinäistä istumatyötä tekevän voi olla hyvä lähteä sosiaalisuutta sisältävän liikuntaharrastuksen pariin.

– Esimerkiksi tanssi ja kamppailulajit ovat hyviä vaihtoehtoja sosiaaliseen liikuntaan, Valtonen vinkkaa.

Työyhteisön ja organisaation roolit kuormituksen hallinnassa Avokonttorit yleistyvät 1990-luvulta alkaen. Avoin työtila antaa mahdollisuuden ideoida yhdessä työkavereiden kanssa, mutta monille se on synonyymi jatkuvalle hälylle ja keskeytyksille: puhelimet pirisevät, ihmiset höpöttävät ja kopiokonekin piippailee huoneen seinustalla.

Jatkuva häly on ristiriidassa sen kanssa, että nykyajan työ on yhä useammin keskittymistä vaativaa kognitiivista työtä eli aivotyötä. Siihen sisältyy muistamista, päätöksentekoa, ongelmanratkaisua sekä uusien tietojen ja taitojen oppimista.

Paljon yksinäistä istumatyötä tekevän voi olla hyvä lähteä sosiaalisuutta sisältävän liikuntaharrastuksen pariin, suosittelee työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Teppo Valtonen.

Kun keskittyminen jatkuvasti herpaantuu melun tai muiden häiriötekijöiden seurauksena, aivot kuormittuvat ja ihminen tekee helpommin myös virheitä. Valtosen mielestä aivotyön sujuvoittamista ei voi jättää vain yksilön vastuulle, vaan ratkaisuja on etsittävä koko työyhteisön ja organisaation tasolla.

– Työyhteisön kannattaa miettiä yhdessä työpaikan eri kuormitustekijöitä ja pohtia niihin ratkaisuja. Keinot voivat olla yksinkertaisiakin, kuten kopiokoneen siirtäminen toiseen paikkaan, Valtonen sanoo.

Hälyn lisäksi myös keskeytykset ja tietotulva kuormittavat aivoja työpaikoilla. Valtosen mukaan digitaalisen tiedon luonteeseen kuuluu, että sitä on helppo levittää ja monistaa eteenpäin. Pahimmillaan tietotulva voi johtaa informaatioähkyyn, jolloin eri lähteistä tulleen tiedon omaksuminen ja hallitseminen vaikeutuu oleellisesti.

– Asiassa korostuu työnantajan vastuu. Lähtökohtaisesti ihminen innostuu uuden oppimisesta, mutta siihen pitää antaa riittävästi aikaa. Mikäli aikaa oppimiseen ei ole, koetaan se usein kuormittavana, Valtonen tietää.

– Organisaation pitkän ajan menestyksen näkökulmasta on tärkeää luoda riittävät edellytykset uuden oppimiselle ja esimerkiksi luovalle ideoinnille. Tällä on siten merkittävä rooli niin kuormituksen hallinnan kuin organisaation menestyksen kannalta.

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

41

kumppani kumppani

Asiakkaatkin aistivat hyvinvoivan tiimin kulttuurin, kertoo Tiimihengen yrittäjä Jukka-Tapio Keränen. Tiimihenkivalmennus on raikas ja toiminnallinen tapa vahvistaa yritysten kommunikaatiota.

Motivaatiovalmentajat Marjaana Herlevi ja Leena Ståhlberga auttavat työyhteisöjä tunnistamaan tiimien motivaatiotekijät.

Motivaatiotekijöitä etsimässä

Tiimityöskentely huippuunsa

TEKSTI OODIA/HETA JYRÄLÄ KUVA HEIKKI STÅHLBERG

TEKSTI JA KUVAT OODIA/ROOSA KOSUNEN

Yksilöllinen johtaminen lisää työhyvinvointia ja auttaa jokaista loistamaan työssään.

Ihmiset ja hyvä tiimihenki ovat yrityksen tärkein voimavara.

T

untuuko joskus siltä, että työpaikassa nakertaa jokin, muttet oikein osaa sanoa, mikä? Itseymmärrystä voi lisätä motivaatioprofiililla. Työkalun avulla voi sanoittaa millaisista asioista työntekijä usein saa energiaa ja mitkä asiat saattavat häntä pitkällä tähtäyksellä uuvuttaa.

– Profiili perustuu 16 erilaiseen motivaatiotekijään. Niitä ovat esimerkiksi valta, riippumattomuus, uteliaisuus, idealismi ja syöminen.

Kiinnostavaa on, etten ole koskaan nähnyt kahta identtistä profiilia, vaan jokainen tulos on aina yksilöllinen, luettelee motivaatiovalmentaja Marjaana Herlevi.

Kollega Leena Ståhlberg jatkaa, että profiili on ensisijaisesti itseymmärryksen työkalu, jota voidaan hyödyntää myös johtamisessa. Ståhlberg kuvailee, että esimerkiksi korkea vallan tarve voi näyttäytyä siten, että ihminen haluaa vaikuttaa ja saada asioita ai-

kaiseksi. Mikäli vallantarve on matala, ihminen voi kuormittua vaikkapa kiertävästä puheenjohtajuudesta, jossa asioita pitäisi delegoida muille.

– Motivaatiokyselyssä on 128 väittämää, joiden perusteella motivaatiotekijä asettuu janalle. Lopputuloksesta jokainen saa 50-sivuisen raportin. Tulokset puretaan joko kahdestaan tai pienien tiimien kesken, ja niistä voidaan tunnistaa myös koko tiimiä koskevat motivaatiotekijät, kertoo Herlevi.

RMP-työkalu perustuu Reissin motivaatiotietouteen. Valmentajat ovat kehittäneet työkalusta myös nuorille sopivan mallin ja kouluttaneet nuorten motivaatiovalmennukseen jo noin 200 valmentajaa.

– Toistemme motivaatiotekijöiden tunnistaminen lisää työhyvinvointia. Vahvuuksia vahvistamalla johtaja voi auttaa jokaista työntekijää loistamaan työssään, summaa Ståhlberg.

OpoCoaching, info@opocoaching.fi 044 7220 372, Leena Ståhlberg / 044 5080 808, Marjaana Herlevi www.opocoaching.fi

42

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

I

hmisten välisten vuorovaikutustaitojen rakentaminen vaatii aikaa, mutta vaivannäkö on varmasti panostuksensa arvoinen. Vuorovaikutus nousee tiimin keskeiseksi liimaksi – niin tiimin sisäisesti kuin sen vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

– Kun tiimin kulttuuri on avoin ja luottamuksellinen, tulos paranee monessa mielessä. Työntekijät voivat hyvin, asiakkaat aistivat positiivisen ilmapiirin ja liiketoiminta on tuottoisampaa, kuvailee Tiimihengen yrittäjä Jukka-Tapio Keränen.

Hyvä keskustelukulttuuri edellyttää avoimuutta ja heittäytymistä.

Yhteisöllisyyttä ja me-henkeä voidaan nostattaa esimerkiksi rohkealla itseilmaisulla ja kannustavalla palautteenannolla. Ristiriitaisten asioiden esiin tuonti tuntuu taas kepeämmältä, kun tiimille löytyvät sopivat työkalut keskustelun aloittamiseen. Puhumisen ja kuuntelun

taitojen opettelussa voi onneksi turvautua ammattilaisiin, jotka näkevät kunkin työryhmän potentiaalin.

– Kymmenhenkiseksi kasvanut valmennusporukkamme koostuu ammattilaisista, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon.

Tiimihenkivalmennus on raikas ja toiminnallinen tapa vahvistaa niin pienten kuin suurtenkin yritysten kommunikaatiota, kertoo Keränen.

Tiimihengen ammattivalmentajat palvelevat erikokoisia yrityksiä valtakunnallisesti ja toimialasta riippumatta. Palvelukokonaisuudesta löytyy valmennuksia niin esimiehille kuin kaikille tiimityöskentelyä tekeville. Valmentajasta saa elämän mittaisen kumppanin, joka tukee sekä yritykselle sopivien toimintatapojen etsimisessä kuin hyväksi todettujen oppien vaalimisessa.

Tiimihenki Kauppakatu 29, Kuopio, puh. 044 355 3549 www.tiimihenki.fi

Hyvinvointi

www.tahkospa.fi

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

43

TALVITAKKIVALIKOIMA PARHAIMMILLAAN!

INSPIROIDU SYKSYYN. MIELETÖN VALIKOIMA MUOTIA.

PALVELEMME: Arkisin 10-18 Lauantaisin 10-15

Kauppakatu 49, Kuopio 044 700 4600 | piatta@piattaco.fi Myös verkkokauppa!

Toimitamme tuotteita myös postitse.

P I AT TAC O . F I

44

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Vapaa-aika

Nauti täyteläisistä syysväreistä TEKSTI OODIA/ESSI HUTTUNEN KUVAT STUDIO EVELIISA/EVELIINA IMMONEN

Murretut sävyt pääsevät oikeuksiinsa tänä syksynä.

Oliivinvihreä ja burgundinpunainen tuovat lämpöä asuun ja kukkakuosit pehmentävät virallistakin tyyliä.

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

45

Heidi Lampinen Aikaisemmassa pankkityössä korkokengät ja jakkupuvut olivat Heidi Lampisella jokapäiväisessä käytössä. Nykyisin hän toimii toimitusjohtajana Kuopion Taksiykkösillä ja panostaa työpukeutumisessaan mukaviin ja rentoihin asuihin.

– Syksyn saapuessa on ihana kääriytyä lämpimään villaneuleeseen ja yhdistää se mukaviin housuihin tai mekkoon. Käytän edelleen tarvittaessa jakkutakkia, mutta voisin hyvin kuvitella vaihtavani sen välillä myös ryhdikkääseen liiviin, kertoo Lampinen.

PIATTACÓ

Mekko Ana Alcazar 199,95 € Laukku Rinascimento 99,95 €

LAMPI DESIGN

Korvakorut Pihlaja, hopeaa Sormus Välke, hopeaa

KAMPAUS & MEIKKI Studio Bohair

46

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Vapaa-aika

Angel Silva Angel Silva on tuttu näky Kuopion kauppahallissa, sillä hän toimii yrittäjänä gourmetkauppa & tapasbaari Espanjan Herkuissa. Työpukeutumisessa hänelle on tärkeää käytännöllisyys ja edustava yleisilme. Normaalisti Silvan luottoväri on tuttu ja turvallinen musta.

– Työarjessa pukeudun mielelläni mustaan, sillä se näyttää siistiltä ja se on helppo yhdistää kaiken kanssa. Siitä huolimatta erilaiset kuosit sekä burgundinpunaiset vaatteet olivat positiivinen yllätys. Yhdistelmä sopisi vaikkapa pikkujouluihin, pohtii Silva.

PETRIFUN STORE MATKUS

Kauluspaita Jed 3994-30 79,90 € Housut Ellis 1952-91 89,90 € Solmio silkki 39,90 € Vyö 7122-90 39,90 €

CARLSON

Kengät Vabbot S. Olive 5-15300-39 109,90 €

KAMPAUS

Studio Bohair Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

47

PIATTACÓ

Mekko PBO Group Meneko dress 249,95 € Liivi More & More Alcantara waistcoat 139,99 € Laukku Rinascimento 169,95 €

LAMPI DESIGN

Korvakorut Vilukko-sarjaa, hopeaa Sormus Loiste, hopeaa

KAMPAUS & MEIKKI Studio Bohair

48

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

Vapaa-aika

PETRIFUN STORE MATKUS

Neule Felipe 3566-57 79,90 € Kauluspaita Tommy 3975-57 79,90 € Housut Evan 3570-15 79,90 € Vyö 9048-10 24,90 €

CARLSON

Kengät Rieker 14601-0 99,90 €

KAMPAUS

Studio Bohair

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

49

Syksyn bisnesmenoja & pikkujouluja

Vinkokpioi!n &

Lisää Ku pahtumia Tahkon ta sa osoit tees

i.fi kaupunkis

KUVA PEXELS

Tiedolla johtamisen seminaari

Kunnonpaikan perinteiset pikkujoulut

Sinun tulevaisuutesi

Miten rakennat vuorovaikutusta digikanavissa?

-etäkoulutus

27.10. Valtuustotalo Vietä iltapäivää tiedolla johtamisen merkeissä. Iltapäivän aikana tiedolla johtamisen käsite sekä tarve avautuvat ja kuullaan lyhyitä esittelyitä Kuopion kaupungin tiedolla johtamisen tilasta ja työkaluista. Lopuksi aihetta makustellaan vielä paneelikeskustelussa. www.kaupunkisi.fi/event/tiedolla-johtamisen-seminaari

14.11. Savonia-ammattikorkeakoulu Sinun tulevaisuutesi on ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa toista vuotta opiskeleville suunnattu tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan Savonia-ammattikorkeakoulun monipuolisiin jatko-opiskelumahdollisuuksiin Microkadun kampuksella. www.kaupunkisi.fi/event/sinun-tulevaisuutesi

XI Kuopion alueen brändiseminaari

16.11. Kuopion Musiikkikeskus XI Kuopion alueen brändiseminaari järjestetään Kuopion kaupungin syntymäpäiväviikolla 16.11.2022 teemanaan verkoston voima. Brändiseminaari on alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kasvun ja keskinäisen yhteistyön sekä kumppanuuksien synnyttäjä alueen kehittämisestä kiinnostuneille. www.kaupunkisi.fi/event/xi-brandiseminaari

50

Bisnes, työ & ura 2022 | www.oodia.fi

19.11., 26.11., 3.12 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Kunnonpaikan perinteisissä pikkujouluissa on legendaarisia tähtilaulajia, suomalaisen musiikin parhaita sävelmiä sekä monipuolinen valikoima jouluherkkuja. www.kaupunkisi.fi/event/perinteiset-pikkujoulut-kunnonpaikassa

1.12. Zoom-etäyhteys Asiakaskohtaamiset siirtyvät enenevissä määrin digitaalisiin kanaviin ja myös sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa kyse on ensisijaisesti viestinnästä ja viestintätaidoista. Koulutuksessa opit edistämään yrityksesi tunnettuvuutta sekä myyntiä. Koulutukseen voivat osallistua vain Pohjois-Savon pk-yrittäjät ja heidän henkilöstönsä. www.kaupunkisi.fi/event/miten-rakennat-vuorovaikutusta-digikanavissa

Ruokateatteriesitys: Linnanjuhlat

1.12. Maxim Tanssiteatteri Minimin Linnanjuhlat on ikonisia Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlia mukaileva elämyksellinen esitys, jossa yhdistyvät teatteri, tanssi, juhlahumu ja makuelämykset. Juhlapaikassa ei ole katsomoa tai pöytäpaikkoja vaan vieraat seuraavat tapahtumia vapaasti tilassa oleillen, osallistuen ja katsoen. www.kaupunkisi.fi/event/ruokateatteriesitys-linnanjuhlat

PIKKUJOULUTIIMIINNE OLKAA HYVÄT!

OMIEN JOUKOSSA ON AINA HYVÄ OLLA Me uskomme, että saamalla ihmiset seurustelemaan toistensa kanssa ja arvostamaan ympäristöä, jonne he tuntevat kuuluvansa, maailmasta voisi ihan oikeasti tulla meille kaikille pikkuisen parempi paikka tehdä palkitsevaa työtä ja elää mukavaa arkea.

Pikkujouluvelkaa riittää vielä reilusti ja varauskalenterissamme käy jo kova kuhina.

Ravintolamme sijaitsevat Kuopion parhailla paikoilla Kauppakadulla. Ne taipuvat niin pienemmän kaveriporukan kuin ison yrityksen pikkujoulutarpeisiin mainiosti.

Kauttamme järjestyvät herkulliset tarjoilut ja ohjelmanumerot stand upista gin & tonic- joogaan.

Meiltä saat uusia ja tuoreita ideoita siihen, että tilaisuus on juuri sopiva tai teidän porukalle räätälöity. Sinun tehtäväksi jää vain kutsua vieraat paikalle ja viihtyä!

SUOSITUIMMAT JUHLATILAMME:

AFTER SKI- BILEITÄ IHANNOIVA BAR NOUSU

TUNNELMALLINEN GLORIAN KELLARI

Kun tietää pidon riittävän ja työkavereiden auttavan, toivoo jyrkimmänkin nousun jatkuvan.

Hyvä matka on maaliintuloa mukavampaa, sillä huipun jälkeen suunta kääntyy. Bar Nousu on kuin luotu ikuisesta matkanteosta nauttimiseen. Se on paikka täynnä liikettä, hyvää meininkiä ja uskoa vieläkin parempaan huomiseen.

Se tunne, kun saa olla oma päällikkönsä ja mennä, mihin mieli vie. Gloria tarjoaa elämänmakuisia mahdollisuuksia ja tunnelmaa, joka ei jätä kylmäksi – ei siis mikään ihme, että aikuiset rentoutujat suuntaavat kulkunsa usein juuri sinne. Tunnelmaa ja valikoimaa on jokaiseen tilanteeseen ja makuun: alkuillan pubista viikonlopun yökerhoon, bändeistä karaokeen ja siidereistä viskeihin.

Bar Nousu 20-300 hlö Bar Nousu + Bar Lasku 450 hlö

Glorian kellari 20-40 hlö

NOSTALGINEN BAR LASKU VARAA PARHAIN PIKKUJOULUILTA MYYNTIPALVELUSTAMME: Jenni Kulin +358 40 025 1472 myynti@vrr.fi

Bar Lasku on hurmaava sekoitus tätä päivää ja vähän vanhempaa – nostalgian höystämässä ilmapiirissä rajat rikkoutuvat ja jokainen löytää itsestään uusia ulottuvuuksia!

Bar Lasku 20-150 hlö

po.fi

truek | KATSO ELÄMYSPAKETIT www.

LISÄTIETOA www.vrr.fi/yrityksille