Espoon kaupunki hakee nyt ympäristölupaa, jonka mukaan Lankasuolle vietäisiin ylijäämämaita 4 milj. tonnia vuodessa. Liikenne Ämmässuolle lisääntyisi siis entisestään. Nuuksio-seura vaatii, että luvan ehdoksi asetetaan raskaan liikenteen ohjaaminen Turunväylälle, ei Nupurintielle. Lupaehto saattaisi parhaimmillaan johtaa siihen, että kaupunki laajentaa velvoitteen koskemaan kaikkia sen tekemiä Ämmässuon ja Kulmakorven kuljetussopimuksia.
Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja
TERVETULOA ILOISEEN KOKO PERHEEN
NUPURINJÄRVEN RANTAJUHLAAN
lauantaina 30.8. klo 14 - 17
Ohjelmassa makkaranpaistoa ja virvokkeita, sup-lautakisa, lapsille mm. poniratsastusta, pomppulinna ja luontoaiheinen suunnistuskilpailu, maksuton kirpputori oman pöydän kanssa.
Musiikista vastaavat paikalliset bändit Ylösen Korjaamo ja Electric Head. Ohjelmassa myös Tanssiteatteri Tsuumin tanssi–ja musiikkiesitykset klo 14.15 ja klo 16.
Nupurinjärven kunnostaminen
Nuuksio-Nupurin alueen asukasyhdistys Nuuksio-seura on tilannut LänsiUudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä vesikasvikartoituksen ja niittosuunnitelman Nupurinjärven itärannalla sijaitsevan vanhan uimapaikan ympäristöstä. Seuran toiveena on saada uimapaikka uudelleen käyttöön.
Vesikasvikartoitus toteutettiin heinäkuussa viikolla 30 rannansuuntaisesti noin 100 m leveällä alueella. Vanhan uimapaikan ympäristössä kasvillisuus rantavedessä koostui pääasiassa järviruoko- ja ulpukkavyöhykkeistä. Järviruoko ja ulpukka ovat yleisiä, monenlaisissa vesistöissä viihtyviä vesikasveja. Pohjalla kasvoi paikoin vesisammalta ja kostean rannan puolella kasvoi mm. saraa ja rantakasveja kapeana vyöhykkeenä.
Kunnostettava alue uimapaikalta laituriin päin.
Raportti kartoituksen tuloksista ja niittosuunnitelma valmistuu myöhemmin. Kartoitetun alueen ulkopuolella varsinkin järven etelä- ja länsirannat ovat soistuneet ja matala, rehevä Nupurinjärvi onkin paikallisesti arvokas kosteikko- ja suoalue. Nupurinjärvi kuuluu Mankinjoen vesistöalueeseen, jolle Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on mukana valmistelemassa Mankinjoen vesistövisiota, jonka tavoitteena on valuma-alueen vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen.
Heidi Tanttu
Vesistöasiantuntija/
LUVY
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
Nuuksioon perustettu uusi luonnonsuojelualue
Histan kartanoa hallinnoiva Hista-yhtymä on toukokuussa yhdessä Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa perustanut tämän kirjoittajan nimellä kulkevan luonnonsuojelualueen kartanon maille Nuuksion Hankalahteen. Suojelualueen pinta-ala on 3,2 hehtaaria ja se sijaitsee Tervaniemestä pohjoiseen rajoittuen pääosiltaan Pitkäjärveen. Alueen eteläosan kasvillisuus on lehtomaista, haapoja on runsaasti sekä jonkin verran metsälehmusta sekä muutama pieni tammen taimi. Pitkäjärven ranta on jyrkähköä, vanhoja kuusia kasvavaa rinnettä. Alue liittyy läheisesti Nuuksion kansallispuistoon, vain yksi huvilatontti on välissä.
Kolme vuotta sitten Hista perusti yli 20 hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen Nuuksion kotasuolle ja sen ympäristöön.
Risto Ihamuotila
Nouxfest kokoaa ulkoilman ystävät 14-17.8.
Ulkoiluharrastusten festivaali Nouxfest järjestetään toista kertaa Nuuksiossa 14.-17. elokuuta. Tapahtumakeskus on luontokeskus Haltian kentällä, jossa on tarjolla paljon ulkoiluaiheista tekemistä ilmaiseksi.
Ohjelmalavalle nousee mm. nuuksiolainen seikkailujuoksija Jukka Viljanen kertomaan Islannin jäätikköjuoksustaan. Messualueella voit kokeilla harrastusvälineitä, hyödyntää tarjouksia ja osallistua ständien toimintapisteisiin. Kentältä löytyy myös nokipannukahvio, pop-up kioski ja letunpaistopiste. Musiikkivieraiden tunnelmalliset iltakeikat houkuttavat mukaan vaikka useampana päivänä!
Tapahtuman taustajoukkoihin kuuluvat mm. Espoon kaupunki, Vihdin kunta, luontokeskus Haltia ja Folkhälsan Solvalla. Nuuksiosta mukana on iso joukko yrityksiä ja yksittäisiä ihmisiä toteuttamassa tapahtumaa käytännössä. Myös tapahtuman perustaja Terho Lahtinen on nuuksiolainen.
Monipuolinen harrastusohjelma
Nouxfestissa voit kokeilla esimerkiksi melontaa, maastopyöräilyä, avovesiuintia, polkujuoksua, suunnistusta, kalliokiipeilyä, snorkkelisukellusta, metsäjoogaa, retkeilyä, ja harjoitella retkitaitoja.
Valikoimassa on yli 20 erilaista aktiviteettia ja yli 200 lähtöä kolmen vuorokauden aikana. Tekemistä löytyy niin ensikertalaisille kuin kokeneille harrastajille. Osa ohjelmista on suunniteltu erityisesti lapsille (612v.) ja perheille. Tutustu tarkemmin sivulla nouxfest.fi/ohjelma.
Tekemistä ja tunnelmaa nuuksiolaisille ilmaiseksi
Nouxfest tarjoaa Nuuksion asukkaille mukavaa ulkoiluhenkistä tekemistä torstai-illasta sunnuntaihin. Ilmaisella aluepassilla pääset mukaan tapahtumakentän toimintaan, Nouxfest Expoon ja nauttimaan livemusiikista. Torstaina 14.8. esiintyjänä on Asa, perjantaina 15.8. Rebekka Holi ja lauantaina 16.8. Yona. Varaa oma Aluepassisi tapahtuman nettisivulta nouxfest.fi – niitä on tarjolla rajallinen määrä!
Harrastamaan ja kisaamaan Nuuksio-edulla
Nouxfestin aktiviteetteihin voit osallistua Kokeilupassilla tai Seikkailupassilla. Kokeilupassi sisältää lyhyitä harrastusmaistiaisia ja retkitaitotyöpajoja jonotusperiaatteella. Seikkailupassi puolestaan avaa pääsyn pidemmille ohjatuille retkille ja lenkeille, joihin varataan paikat etukäteen. Ohjattuihin ryhmiin myydään myös kertalippuja, jos ryhmissä on tilaa.
Lisäksi ohjelmassa on kisoja kuten perjantai-iltana mäkijuoksu Nuuksion Tonni, tuhat metriä nousua ja laskua Swinghillin laskettelurinteessä, lauantaina matalan kynnyksen Swimrun Super Sprint, jossa on 7km:n matkalla viisi juoksu- ja neljä uintiosuutta, ja sunnuntaina 5 ja 10km:n polkujuoksu
Nouxfest Trail. Kisoihin voi osallistua myös erikseen.
Nouxfest tarjoaa Nuuksio-lehden lukijoille 10% alennuksen Kokeilu- ja Seikkailupasseista ja Nouxfest Trailin osanottomaksusta koodilla NUUKSIO10. Tapahtuman nettisivun Ota yhteyttä -osion kautta voi myös vielä tarjoutua vapaaehtoiseksi järjestelytiimiin. Nähdään Nouxfesteillä!
Pitkäjärven pohjapato valmistuu
Dämmanin tekojärven kalaportaat ja pohjapato on valmistunut. .Toistaiseksi vesi kulkee vanhaa koskea pitkin, sillä taimenen nousureitillä on vielä kunnostettava Nuuksion Pitkäjärven säännöstelypato. Sen luukut puretaan ja pato korvataan lähistölle rakennettavilla pohjapadolla. Tämän jälkeen Dämmanin kalatie ottaa käyttöön ja se ehtii avautua ajoissa tämän vuoden kutuun.
Pohjapato on vedenpinnan alapuolelle tehty patorakennelma tai kynnys, jonka avulla voidaan nostaa järven vedenkorkeutta. Luonnonkivistä tai -sorasta virtaveteen rakennettu pohjapatojen sarja jäljittelee luonnonkosken putousportaita.
Länsiradan kaavoituksesta
Yritän tässä puristaa muutamalle sivulle yli 20 vuoden tapahtumat. Kaikki alla oleva perustuu pöytäkirjoihin ja muistioihin, mutta asianosaisena minun on pakko myöntää, että tietyt painotukset ovat omiani!
Kun ns. ELSA-radan linjausta ryhdyttiin uusimaan viime vuosituhannen loppupuolella, syntyi Länsiradan nykyinen linjaus, josta Hannele Kerola on kirjoittanut jo monta kertaa. Keskityn Mynttilän ja Forsbackan alueisiin, jotka ovat lähimpänä sydäntäni, koska perheeni ”omistaa” noin kilometrin verran rataa, joka halkaisee alueemme pääasiassa syvässä kallioleikkauksessa. Sen jälkeen kun kaupunki äskettäin osti OP-Pohjolan ja Lotta Svärd-säätiön maat Forsbackan pohjoispuolella olemme ainoat yksityiset maanomistajat radan varrella.
Ensimmäinen kirjaus alueen asemaan liittyen löytyy Uudenmaan Liiton v. 2002 selvitystyöstä, loogisesta paikasta Espoon aseman ja Histan puolestavälistä, nimellä Koskenmäki (Forsbacka). Radanvarren kuntien v. 2009 teettämästä raportista asema oli yhä Forsbackassa, mutta nyt nimellä ”Mynttilä”! Tämän jälkeen asema on pomppinut seuraavasti: 2010 Espoon edustaja alustavan yleissuunnitelman työryhmässä uitti aseman Mynttilään, viitaten dokumentoimattomiin maankäyttösuunnitelmiin. Eri selvityksissä asemalla on seuraavia nimiä: 2011 Forsbacka, 2014 Mynttilä, 2015 POKE-visiossa Forsbacka, 2016 yleisötilaisuuksissa Forsbacka, mutta 2016 Liikenneverkkoselvityksessä Mynttilä. Keväällä, 2017 juuri ennen kuntavaaleja, tuotiin Kaupunkisuunnittelulautakuntaan (KSL) joukko selvityksiä (yhteensä 7 kpl) ”tiedoksi”. Niissä asemavaraus sijaitsikin Mynttilässä.
Päätöstä POKE-visiosta poikkeamisesta ei koskaan tehty. Asia esitettiin yleisölle 30.3.2017. Uusi lautakunta sai siis asian ”annettuna”. Hyvissä ajoin ennen ensimmäistä kaavaluonnosta valmistui kaupungin teettämä ”Mynttilän viitesuunnitelma” jossa asema sijaitsi tunnelissa Dämmanjärven eteläpuolella, ja taajama levittäytyi maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen yli, siirtäen mm maakuntakaavan edellyttämät viheryhteydet Dämmanin pohjoispuolelle.
Lähde: Väylävirasto
Lautakunta kuitenkin ryhdistäytyi ja edellytti kokouksessaan 31.01.2018 asian selvittämistä. Tilattiin Sitowise Oy:ltä vertailu, jossa piti selvittää ”sekä Mynttilän että Forsbackan asema tai vain toinen niistä, ja…..voisiko asema sijoittua lähemmäksi Kehä III:sta”. Samalla tehtiin jo kulisseissa työtä maakuntakaavan virkistysalueen supistamiseksi ja viheryhteystarpeen nuolen siirtämiseksi Dämmanin etelärannan suuntaiseksi, jotta se ei häiritsisi Mynttilän asemataajamaa.
KSL sai 27.2.2019 konsulttien 8.2. päivätyn raportin käsittelyyn. Raportissa oli runsaasti virheitä, joista vain pahimmat tässä lueteltuina:
• maakuntakaavan rajoituksia ei huomioitu
• raportti ei käsitellyt ekologisia haittoja
• Kustannuslaskelmissa kymmenien miljoonien (myöhemmin myönnettyjä) virheitä Forsbackan haitaksi
• Forsbackasta teetettiin meluselvitys, Mynttilästä ei
• alkeellisessa pistevertailussa samoja asioita käsiteltiin useamman otsikon alla, pääasiassa Forsbackan haitaksi
• Mynttilä olisi ”laajennettavissa lähes joka suuntaan” vaikka käytännössä maakuntakaava ja Gumbölenjoki estävät laajentamisen.
Raportti esiteltiin ”osana ESA-radan valmisteilla olevaa yleissuunnittelua”, vaikka se oli KSL:n tilaama. Jo lauantaina 2.3. asia lisättiin kovalla kiireellä Kaupunginhallituksen (KH) esityslistalle maanantaina 4.3. pidettävää kokousta varten. Esittelijä ei unohtanut mainita, että Myntinmäki sijaitsee pääasiassa kaupungin omistamilla mailla. Tällä päätöksellä (joka ei ole päätös, koska se kulki valmistelun nimellä) suljettiin Forsbacka-vaihtoehto pois jatkokäsittelystä.
KH kuitenkin lisäsi seuraavan ponnen: 1.3. Yleiskaavan tulee osoittaa (Esa-radan) raidelinjaus yleispiirteisesti ja niin laajana ratakäytävänä, että se turvaa mahdollisuuden selvittää, suunnitella ja toteuttaa erilaisia kapasiteetiltaan riittäviä raideratkaisuja… (lihavoinnit lisätty) POKE-kaavaa käsiteltiin erinäisten kissanhännänvetojen säestyksellä, mm yhdessä vaiheessa KH:n puheenjohtajankin nimissä esitettiin kaavaan muutoksia, kunnes toukokuussa 2021 koko Forsbackan/Mynttilän alue jätettiinkin kaavaehdotuksen ulkopuolelle.
Ainoastaan ratalinjaus jäi ohjeellisena (ungefärlig) jotta radan suunnittelua voitaisiin jatkaa. Vuonna 2022 kesällä KH linjasi seuraavasti: mahdollinen Espoo-Salo-oikoradan asemavaraus, joka POKEosayleiskaavan valmistelussa osoitettiin Myntinmäkeen, käsitellään osana (Espoo2060) yleiskaavaa. 2023 27.03 KH totesi lausunnossaan Länsiradan Yleissuunnitelmasta seuraavasti:
Espoon keskuksen ja Histan väliin sijoittuvan aseman sijaintiin ei oteta vielä tässä vaiheessa kantaa. Espoon kaupunki varaa itselleen mahdollisuuden ratasuunnitelmien tarkentumisen yhteydessä erilaisille ratkaisuille aseman sijainnin osalta. Espoo päättää aseman sijainnin osana yleiskaavatyötä (Espoo2060).
Vuonna 2023 Espoo tilasi Sitowise Oy:lta päivityksen vuoden 2019 asemanpaikkavertailusta. Loppuraportti (Forsbacka-Myntinmäki suunnitteluvaihtoehtojen arviointi) on valmistunut syksyllä 2023, mutta päivätty vasta 16.2.2024. Räikeimmät virheet ovat osittain samoja kuin v. 2019 raportissa: - Maakuntakaavan virkistysalueelle sijoittuu n. 20 ha rakentamista - Koska Mynttilään ei mahdukaan riittävästi asukkaita, on otettava Forsbackan alue avuksi. Näin tuhotaan molempien alueiden luonto, ja lisätään maankäyttöä merkittävästi. - Forsbackan aseman kustannukseksi arvioidaan nyt 80M€! Tämä on nelinkertainen summa verrattuna yleissuunnitelman arvioon (<20 M€/asema) - Vertailutapa on edelleen alkeellinen pisteytys. Näin korostuu virheiden vaikutus, kun samoja asioita käsitellään usean otsikon alla - pääasiassa Forsbackan haitaksi.
KSL päättikin seuraavasti: (lautakunta) toteaa, että tässä vaiheessa ei ole ollut mahdollista ottaa kantaa seuraaviin asioihin (mm Forsbackan ja Myntinmäen asemavarausten sijainti), joiden osalta selvitykset ja valmistelu jatkuvat ja kaavaluonnos on virkamiesesittelyn mukainen.
Kaupunginhallituksen viisaassa käsittelyssä luonnos meni kuitenkin eteenpäin, eikä selostuksessa näy enää KSL:n varauksia. Keväällä 2024 yritin keskustella Espoon yleiskaavapäällikön ja konsulttien kanssa raportin arviosta koskien Forsbacka mahdollisen aseman kustannuksia. Kun keskusteluun ei suostuttu, oli turvauduttava julkisuuslain mukaiseen tietopyyntöön. Kun vastaus vihdoin saapui, kävikin ilmi että louhintakustannukset (30M€) oli laskettu tuplana, koska ne sisältyivät jo v. 2019 kustannusarvioon. Samalla konsultit päätyivät tinkimään, 6 vuotta myöhässä, 5M€ vuoden 2019 kustannusarviosta! Lisäksi oli kohdistettu yksinomaan Forsbackaan 15M€ meluntorjunnasta johtuvia kustannuksia, jotka toteutuvat myös Myntinmäki-vaihtoehdossa.
Näin on saatu Forsbacka-vaihtoehto samanhintaiseksi kuin kahden taajaman Myntinmäki (n. 450M€), kasaamalla Forsbackan haitaksi 30+5+15 M€ tekaistuja kustannuksia.
Vuosi on jo kulunut, ja Sitowise Oy:n ”selvitykset” lojuvat kaupungin verkkosivuilla yhä muuttumattomina, tekemästäni muistutuksesta huolimatta. Kaupungin johtokaan ei näytä olevan asiasta kiinnostunut. Näyttää siltä, että konsulttien arvio (25M€) aseman louhintakustannuksista olisi edelleen ylimitoitettu. Nyt olemme siis tilanteessa, jossa Forsbackan asemaa pidetään mahdottomana johtuen siitä, että se sijaitsee kaarteessa. Yleiskaava kyllä sallisi radan muuttamisen suoraksi, mutta kun kerran työryhmässä on jo 2019 päätetty jatkaa Myntinmäen pohjalta (päätöstä tulkitaan myös ratageometrian hyväksymisenä), riippumatta Kaupunginhallituksen ylempänä mainitusta päätöksestä (4.3.2019, kohta 1.3), niin asia vaatisi uusia otteita. Kenellä riittää selkärankaa? Valtaa käytetään, kuten ennenkin, asioiden valmistelussa. Tarvitaan todella asioista perillä olevia päättäjiä, jos halutaan että asiat muuttuisivat lautakunnan käsittelyssä! (Lisää aiheesta löytyy blogistani claesehrnrooth.wordpress.com otsikolla pohjoisespoon yleiskaava) .
Claes Ehrnrooth
Muutoksia Espoon keskuksen ja Nuuksion välisessä
bussiliikenteessä 11.8. alkaen
Espoon keskuksen ja Nuuksion välinen bussiliikenne uudistuu maanantaista 11.8. alkaen, kun uusi bussi 247 aloittaa liikennöinnin. Muutokset ovat osa elokuussa tapahtuvia Pohjois-Espoon bussilinjojen reittimuutoksia.
Lyhtyjen yö lauantaina 30.8.
Elokuun iltojen hämärtyessä syttyvät lyhdyt Nuuksiossa jo kolmatta kertaa. kokoonnumme juhlimaan Suomen luontoa ja pimeneviä iltoja. Kutsumme mukaan kaikki järviylängön yrittäjät, asukkaat ja mökkiläiset valaisemaan iltaa. Tavoitteena on, että jokaisella mökkilaiturilla, kodin pihassa, portin pielessä tai esim. terassilla palaisi lyhty tuoden valoa ja iloa.
Lyhtyjen yön tapahtumat
Paikalliset yrittäjät järjestävät useita tapahtumia. Lisätietoa löydät Nuuksio Lakeland ry:n sivuilta www.nuuksiolakeland.fi/lyhtyjenyo
Tervetuloa mukaan loistamaan yhdessä!
Toivottavat: Nuuksio Lakeland ry yrittäjät ja yhteistyökumppanit
Ilves pannoitettu Histan ladossa
Maaliskuun alussa ilvesuros oli joutunut Histan ladossa olleeseen supikoiraloukkuun. Paikalle kutsuttujen viranomaisten joukossa oli Luonnonvarakeskuksen (LUKE) eläinlääkäri, joka ampui nukutusnuolen ilvekseen, jonka jälkeen pannoitus voitiin tehdä. Sen jälkeen eläin pääsi vapaaksi. Ilves sai nimekseen Rokki. Pannan antamien tietojen pohjalta oli tarkoitus tutkia millainen on ilveksen reviiri, pysyykö se kotialueellaan vai lähteekö urosten tapaan muualle. Olen saanut tietoja Rokin liikkeistä joka toinen viikko. Ne kertovat, että se on enimmäkseen pysynyt Sahajärven pohjoispuolella, mutta on tehnyt mutkaisia lenkkejä Veikkolan ja Bodom-järven välillä.
Hämmästyttävää on, että Rokki-ilves meni parin viikon päästä pannoittamisestaan uudelleen ladon loukkuun. Sieltä ärisevä eläin saatiin rauhallisen miesvoiman avulla vapautettua. Rokki on nähty muutaman kerran Nuuksiossa, viimeksi elokuun alussa Mustanpuron tiellä sijaitsevan omakotitalon pihalla. Toivottavasti Rokki vielä pitkään antaa tutkimuksellekin tärkeää tietoa liikkumisestaan.
Risto Ihamuotila
Kuva: Hannu Silanto
Kuva: Hanne Hirvonen
