Nuuksio-lehti
2/2025
Osataanko vanhoja rakennuksia arvostaa?
Vuosi sitten Helsingin sanomien mielipidesivulla julkaistiin kirjoitukseni otsikolla ”Onko seurantaloilla tulevaisuutta”. Huoleni heräsi, kun Suomen Kotiseutuliitto antoi Nuuksio-seuran Honkamajan remonttia koskevaan avustushakemukseen kielteiseen päätöksen. Tämän taustalla oli se, että Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkasi tukirahoitusta yli 70 prosenttia.
Lähes 90-vuotiaan Honkamajan entisöintiä on vuosikausia rahoitettu Kotiseutuliiton avustuksilla. Vanha rakennus vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja kunnostusta. Kahdenkymmenen vuoden aikana on uusittu huopakatto, sadevesijärjestelmä ja lämmitys, maalattu ulkoseinät sekä entisöity juhlasali ja muut sisätilat. Vuonna 2021 Honkamaja liitettiin kunnalliseen vesihuoltoon. Nämä remontit eivät onnistu ilman avustuksia.
Kotiseutuliiton lisäksi olemme hakeneet remonttiavustusta Espoon kaupungilta, Uudenmaan ELY-keskukselta ja Aktia pankin säätiöltä. Kaikista tuli kielteinen päätös, syynä avustusrahojen vähäisyys. Onneksi kahden kielteisen päätöksen jälkeen, nyt saatiin Kotiseutuliitolta 5 000 euroa avustusta Honkamajan ikkunoiden kunnostamiseen.
Honkamaja on hieno, perinteinen kylätalo, jossa järjestetään asukkaille kaikenlaista mukavaa toimintaa. Meillä on nyt vastuu siitä, että Honkamaja voidaan pitää kunnossa, tulipa avustuksia tai ei. Tällä hetkellä tilanne on kohtalaisen hyvä, sillä talon vuokrauskirja on ilahduttavan täynnä. Tämä mahdollistaa taloudellisen puskurin, mutta tärkeän osan seuran rahoituksesta muodostavat myös jäsenmaksut. Suuri kiitos teille asukkaille, jotka haluatte kuulua Nuuksio-seuraan ja maksaa vuosittain 15 euron jäsenmaksun. Näin meillä on yhdessä mahdollisuus näyttää, että me täällä Nuuksio-Nupurissa osaamme arvostaa vanhoja rakennuksia.
Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja
Juhannusiltamat: Juurruta iloni juuret
Torstaina 19. kesäkuuta klo 21- 22.15 Honkamajalla
Lippuja voi kysyä: https://www.urkuyofestival.fi/konsertit/juhannusiltamat
NUPURINJÄRVEN RANTAJUHLA
Nuuksio-seura järjestää tänäkin vuonna koko perheen rantajuhlan Nupurinjärven rannassa lauantaina 30.8.
Tarkempaa tietoa juhlan ohjelmasta seuraavassa lehdessä, Nuuksio asukasfoorumilla ym.
Vappujuhla täytti taas Honkamajan
Koko perheen iloista vappujuhlaa vietettiin Honkamajalla 27.4. Lapsille jaettiin hienot vappupallot. Tarjolla oli munkkia, kahvia ja mehua, pomppulinna ja poniratsastusta. Mestarilaulajat esitti kevätlauluja.
Dämmanin kalatie valmistuu kesällä
Gumbölenjoen Dämmanin säännöstelypadolle rakennetaan luonnonmukainen kalatie osana virtavesikunnostuksia ja alkuperäisen meritaimenkannan hoitoa. Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä (HSY) on parhaillaan toteuttamassa rakennushanketta, ja urakoitsijana toimii VRJ Etelä-Suomi Oy. Kalatie parantaa vaelluskalojen kulkumahdollisuuksia joessa ja sen valmistuttua kalat saavat käyttöönsä noin 6 kilometriä uutta elinaluetta aina Nuuksion Pitkäjärvelle asti.
Dämmanin kalatiehanke on jatkoa aiemmille Mankinjoen virtavesikunnostuksille. Vuonna 2020 valmistui Gumbölen luonnonmukainen kalatie, joka sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Dämmanin padolta alavirtaan. Seuraava askel on Nuuksion Pitkäjärven säännöstelypadon muutos, joka vapauttaa koko Mankinjoen vesistöalueen vaelluskaloille. Suunnitelmissa on purkaa patorakenteita ja rakentaa uusia kalateitä, jotta kalat pääsevät esteettä liikkumaan vesistöalueella. TRA
Nuuksion kylänvanhin 2025 Gita Laitinen
Olen Gita Laitinen (os. Rönnberg). Nuuksio-Seura ry:n hallitus valitsi minut kylänvanhimmaksi vuosikokouksessaan 6.5.2025 Honkamajalla. Pidän tätä huomion osoitusta suuressa arvossa ja olen uudesta arvonimestäni ylpeä.
Uusi kylänvanhin Nuuksio-seuran onniteltavana (vas. Hannele Kerola, Gita Laitinen ja Timo Rauhanen).
Koen olevani aito nuuksiolainen, muutimme Rauhamäenkujalle/ Fredsbackagränden vuonna 1952 isäni Frans (kirvesmies) rakentamaan pieneen omakotitaloon. Hän oli perinyt tontin vanhemmiltaan. Heillä oli kaksitoista sisarusta, jotka jakoivat Fredsbacka-nimisen tilan (15 ha). Isoisäni Johan oli Histan torpparina ollessaan lunastanut tilan itselleen. Isäni sisaruksista neljä rakensi myös talot Rauhamäenkujalle. Meillä oli aluksi aika erikoinen asuinympäristö, kaikki naapurit olivat sukulaisia, valvonta pelasi.
Jossain vaiheessa isäni rakentamaa taloa piti suurentaa kun perhe kasvoi, sain sisaruksia Börje, Bengt ja Berit. Nuuksiolaisuus vahvistui kun rakensimme mieheni Erikin kanssa talon isäni maille. Taloon muutti 1980 pieni perhe, poikani Magnus, Erik ja minä.
Koen olevani juurillani, tunnen isieni henget kulkiessani mailla. Tätä maata ja seutua rakastan, olen onnekas kun olen saanut syntyä näin hienoon Nuuksion järviylänkö ympäristöön.
Lisäksi olen iloinen, että rakas äitini Ulla (99 v) asuu naapurinani, rakas poikani Magnus perheineen asuu lähellä, sekä muutama sukulainenkin vielä Rauhamäenkujalla.
Perheemme on ruotsinkielinen, joten koulun kävin Noux svenska folskolanissa, joka nyt on Nupurin päiväkoti. Siihen aikaan haettiin neljänneltä luokalta oppikouluun, minun koulukseni valikoitui Arkadiegatans svenska flickskola, ja sitten myöhemmin suomenkielinen Leppävaaran kauppaoppilaitos.
Työelämäni aloitin myyjänä Gumbölen Elannossa, tämä oli kesätyöpaikka. Silloin sai todella palvella asiakkaita, koska kaikki myytiin tiskin takaa. Makkaran siivuttamin kauniiseen pinoon tai leivän paketoiminen makulatuuripaperiin oli aluksi haastavaa. Elanto oli usein nuorten ensimmäinen kesätyöpaikka, Elantoja oli joka kylässä.
Asiakaspalvelukokemuksesta oli myöhemminkin hyötyä, kaikki työurani tehtävät ovat olleet myyntiorganisaatioissa. Kokemusta on seuraavista tehtävistä; vaihteenhoitaja, kassanhoitaja, laskuttaja, myyntiassistentti, osastosihteeri, kirjanpitäjä, palkanlaskija jne. Työelämäni viimeiset 20 vuotta olin toimistopäällikkönä amerikkalaisessa yrityksessä nimeltään National Instruments.
Lapsuuteni oli onnellinen, vanhempani antoivat meidän olla lapsia, saimme leikkiä, urheilla, kisailla naapurin lasten kanssa. Melkein joka talossa oli 3-4 lasta, joten kavereita riitti. Pihalla opin myös kavereilta suomenkielen. Aina meillä oli joku kisa, äitini Ulla otti vekkarilla aikaa, ei tainnut olla sekuntipeliä. Lapsena syntynyt liikuntakipinä ja kilpailuvietti on säilynyt. Jossain vaiheessa olin mukana Kalevan kierroksessa, johon kuuluu kuusi pitkänmatkan kestävyyslajia. Tänä päivänä golf on tärkeä liikuttaja.
Kesäisin Nupurinjärvi oli tärkeä virkistymispaikka, käytiin uimassa monta kertaa päivässä, meillä oli oma uimaranta järven pohjoispuolella. Vanhemmat pitivät yhdessä huolta rannasta.
Honkamaja on aina kuulunut elämääni, isäni on ollut sitä rakentamassa, vanhempani, siskoni ja veljeni häät on vietetty siellä. Mieheni oli mukana alakerran saunan remontissa. Myös moni Rönnbergin sukuun kuuluva on osallistunut talkoisiin, tai jopa asunut Honkamajalla.
Nuuksion Nuorisoseura on pitänyt siellä urheilukisoja, kesällä yleisurheilukisoja ja talvella hiihtokisoja. Siihen aikaan ei ollut vielä moottoritietä, joten latuja oli helppo tehdä lähimetsään. Hiihtokisat olivat mieluisat, jos oli lentokeli niin olin palkintopallilla, mutta suojakelillä voitto meni Siikajärvelle. Honkamajalla järjestettiin myös elokuvailtoja, tansseja, joulujuhlia yms.
Seuraavalla sivulla: Yllä Fredsbackan talo. Perunapellon tilalla on nyt Nupurintie, joka rakennettiin 1936 eli samana vuonna kuin Honkamaja. Alla Honkamaja 1980-luvun lopulla. Kuvat: Gita Laitisen albumi.
Nykyisin käyn Honkamajalla joogaamassa, sekä erilaisissa tilaisuuksissa.
Nuuksion Nuorisoseuran (nykyinen Nuuksio Seura) toimintaan liityin 1990-luvulla, olin jossain vaiheessa seuran sihteeri ja puheenjohtaja.
Unohtamatta Honkamajan bingoiltoja, jossa avustin erilaisissa tehtävissä. Bingo oli siihen aikaan hyvä rahantulolähde seuralle. Aktiiviuran jälkeen olen ollut jäsenenä.
Olen myös jäsen föreningen för Nytta ja Nöje i Noux, Noux Marthakrets, sekä Nuuksion Siikajärven asukasyhdistys ry:ssä. Näin pystyn laajemmin seuraamaan mitä kylällä tapahtuu.
Kylänvanhimpana voin todeta, että Nuuksio Seura on hoitanut Honkamajaa erittäin hyvin, siitä on tullut meidän kaikkien kyläläisten kohtaamispaikka. Vanhoista hirsistä huokuu elettyjen aikojen patinaa.
Olen iloinen, että seura on aloittanut myös Nupurinjärven kunnostusprojektin. Mielenkiinnolla jään seuraamaan miten projekti etenee, ja pääseekö itse vaikka joihinkin talkoisiin mukaan.
Nähdään Nupurijärven rantajuhlissa.
Terveisin Gita Laitinen
Mankinjoen vesistöalueen suunnittelutyö alkoi
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on aloittanut Kirkkonummen, Espoon ja Vihdin kuntien kanssa suunnittelutyön Mankinjoen valuma-alueen vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi. Työhön osallistuu myös Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY). Jokivesistön laajuinen kunnostaminen ei onnistu pelkästään kuntien ja valtion viranomaisten toimesta vaan mukaan on saatava laaja joukko paikallistoimijoita.
Järviä tai lampia Mankinjoen alueella on 68 kappaletta, ja niistä suurimmat ovat Nuuksion Pitkäjärvi (245 ha), Kirkkonummen Juusjärvi (n. 195 ha), Espoon ja Kirkkonummen rajalla sijaitseva Loojärvi (120 ha) sekä Kirkkonummen Tampaja (n. 104 ha) ja Lapinkylänjärvi (n. 101 ha).
Mankinjoen vesistön Gumbölenjoen reitti on pääsääntöisesti hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa, kun taas Kauhalanjoen reitti järvineen on kauttaaltaan hyvää heikommassa tilassa. Vesistössä on kolme huonossa ekologisessa tilassa olevaa järveä: Haapajärvi, Loojärvi ja Lapinkylänjärvi. Veikkolan Kaljärvi on välttävässä tilassa ja Perälänjärvi sekä Lamminjärvi tyydyttävässä.
Mankinjoki on suuren osan vuotta sameavetinen, Gumbölenjoki taas selvästi kirkasvetisempi, joskin alaosistaan humusvaikutteinen metsävaltaisesta valuma-alueestaan johtuen. Gumbölenjoessa merkittävä ongelma on alajuoksun veden vähyys alivirtaamakausina, mikä heikentää mm. vaelluskalojen elinolosuhteita ja -ympäristöjä. Mankinjoen vesistössä on säilynyt alkuperäiseksi arvioitu erittäin uhanalainen meritaimenkanta. Alueelta löytyy myös merkittäviä pistekuormittajia, kuten Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Pitkä kuormitushistoria on pakannut huonokuntoisten järvien sedimentteihin runsaasti ravinteita, jotka vapautuessaan takaisin vesipatsaaseen aiheuttavat säännöllisesti sisäisen kuormituksen ongelmia heikentäen järvien ekologista tilaa ja virkistyskäyttöä.
Nuuksio-seura on omalta osaltaan mukana Mankinjoen vesistön hankkeessa. Nupurijärven ranta-alueen kunnostustyö on edennyt niin, että LUVY tekee kesällä tarvittavan suunnitelman, jonka kustannuksiin Espoon kaupunki osallistuu 2 000 eurolla. Varsinainen kasvillisuuden niitto ja uimapaikan kunnostus toteutetaan OP-Uusimaan 5 000 euron avustuksella.
TRA
Vetoomus avohakkuiden lopettamiseksi Nuuksion metsissä
Tiede kertoo meille yksiselitteisesti, että avohakkuut lisäävät hiilidioksidipäästöjä ja köyhdyttävät metsäluonnon monimuotoisuutta. Ne myös rehevöittävät vesistöjä.
Olen asunut perheeni kanssa viisi vuotta Nuuksiossa Sahajärven rannalla. Lähimmille kansallispuiston merkkitolpille on vain muutama sata metriä. Välissä on kuitenkin monta hakkuuaukkoa.
Avohakkuuvetoinen metsätalous ei ole 2020-luvulla perusteltavissa. Perustuen vankkaan tieteelliseen näyttöön tiedämme hyvin, että avohakkuut lisäävät hiilidioksidipäästöjä ja vähentävät metsäluonnon monimuotoisuutta.
Metsälain uudistuksen jälkeen (v. 2014) on Suomessa ollut mahdollista hoitaa metsiä monipuolisesti. Avohakkuiden lopettaminen ei siis tarkoita hakkuiden lopettamista. Metsiä voi edelleen hyödyntää talousmielessä. Ilmeisin vaihtoehto talousmetsien käsittelylle on jatkuvapeitteinen metsänhoito, jolloin metsästä hakataan kookkain puusto ja jäljelle jääneet puut saavat enemmän valoa ja tilaa kasvuun. Kyseisen metsänhoitomuodon etu on myös metsän luonnonmukaisessa uudistumisessa.
Vaihtoehtoisten metsäkäsittelytapojen ohella myös metsien suojelua tulee lisätä Suomessa. Olemme kaukana kansainvälisen luontopaneelin ja EU:n velvoittamasta 30 % suojelutavoitteesta, erityisesti EteläSuomessa. Lisäksi metsäalueet kansallispuistojen laitamilla ovat tärkeitä maakuntakaavassa olevia ekologisia viheryhteyksiä, jotka tukevat kansallispuistojen monimuotoisuutta.
Nuuksiolaisilla metsänomistajilla on näin ollen monia hyviä syitä lopettaa avohakkuut metsissään. Ilmastonmuutoksen tulisi joka tapauksessa olla niistä suurin. Hiilinieluja tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Mitä enemmän metsää seisoo pystyssä hiiltä ilmakehästä sitomassa sen parempi. Taimien istuttaminen ei korvaa kaadettua metsää, sillä kestää pitkään ennen kuin ne sitovat hiiltä kaadetun metsän tavoin.
Toinen tärkeä syy on alueen metsäluonnon monimuotoisuus ja vesistöjen tila. Molempiin voidaan positiivisesti vaikuttaa lopettamalla avohakkuut. Myöskään alueen virkistysarvoja ja asukkaiden asuinviihtyvyyttä ei voida sivuuttaa.
Ainoa syy avohakkuiden toteuttamiseen on raha. Mutta Nuuksiossa jos missä pitäisi olla rahaa jättää hakkuut tekemättä. Jos ei näin ole, voi metsiä alkaa käsittelemään vaihtoehtoisilla tavoilla, tai sitten metsää voi tarjota
Metso-ohjelmaan, jolloin valtio maksaa metsänomistajalle metsien pystyssä pysymisestä.
On meidän vastuullamme turvata metsäluonnon kukoistus ja vesistöjen kirkkaus myös tulevaisuudessa. Arvokkaampaa lahjaa emme voi tuleville sukupolville antaa.
Sahajärvellä 3.4.2025
Toni Ruuska, KTT, Vanhempi tutkija, kestävän talouden dosentti
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Kiitokset Nuuksio-seuralle!
Espoon tuomiokirkkoseurakunnan entinen Nupurin kappelin
Ikäihmisten kerho kiittää lämpimästi Nuuksio-seuraa mahdollisuudesta kokoontua tammikuusta 2024 alkaen Honkamajalla. Nupurin kappelin vuokrasopimuksen päätyttyä toiminta siirtyi Honkamajalle, jossa joka toinen torstai kokoontui 12-20 kerholaista ja yleensä joku vieraileva alustaja tai esiintyjä.
Ikäihmisten kerhon on tarkoitus siirtyä syksyllä Karhusuon vanhalle kirjastolle, joka on Espoon kaupungin nuorisotoimen käytössä lähinnä iltaisin.
Kerholaisten puolesta
Satu Hellsten, vapaaehtoinen kerhonohjaaja
Harrastamaan omin avuin
Teki mieleni kouluttaa nuorta koiraani porukassa, jossa oppisi käyttäytymään kauniisti myös silloin kun läsnä on toisia koiria. Kysyin Nuuksion asukasfoorumilta ja löytyi muitakin koiraharrastajia. Parin kuukauden ajan porukka kokoontui lauantaisin koiriaan kouluttamaan. Kävimme läpi koirien käyttäytymiskokeen (BH-koe) tehtäviä.
Paikaksi valiutui mm. Nuuksion lakkautetun koulun piha, johon kaikkien oli helppo tulla. Epävirallinen ”kurssimme” päättyi kesän korvalla, mutta voi olla, että myöhemmin höntsäilyä jatketaan. Tosin kaikkien koirien kevätjuhla-arvosana oli priimus. Suosittelen muillekin asukkaille porukan kokoamista lyhyt- tai pitempiaikaiseen harrastamiseen tai muuhunkin toimintaan. Meidän asuinalueeltamme löytyy monenlaista osaamista ja on ollut tosi kivaa löytää uusia, samanhenkisiä kavereita.
Ulla Kokko
Koirakoululaiset, kaikki eivät päässeet paikalle, kevätjuhlatunnelmissa Nuuksion koulun pihalla. Paikka sopisi Koirakorkeakouluksi. Mistä löytyisi mesenaatti? Kuva: Rolf Eager
Kuntavaalien tulokset 2025: Nuuksio-Nupuri
Alueen äänestysprosentti: 59,5 Kymmenen kärjessä
Aluevaaleissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon valittiin Nuuksio-Nupurista Emmi Ahonen, varavaltuutetuiksi tulivat Veera Ruoho ja Hannele Kerola.
RAKENNUS JARI KULTANEN TMI
Luotettava paikallinen kumppani vuodesta 1999
• saunat ja kylppärit
• sisä- ja ulkoremontit
• uudisrakennukset js kesämökit
Veikkaustie 14 Nupuri p. 0500488262
jari.kultanen99@gmail.com
Liity Nuuksio-seuran jäseneksi!
Voit maksaa pankkiin FI75 40554720089141 tai MobilePay 63339. Summa: 15 euroa / talous, viestikenttään merkitään jäsenen nimi ja osoite.
Jäsenet saavat 20 prosentin alennuksen Honkamajan vuokrasta, kun jäsenmaksu on maksettu kahdelta peräkkäiseltä vuodelta.
Klapikone TIMCO 8T lainattavissa jäsenille, kysy Timolta.
Tule mukaan asukastoimintaan: kotisivuillamme www.nuuksio-seura.fi / jäseneksi liittyminen. Samalla liityt sähköpostilistallemme ja saat ajankohtaisia tiedotteita.
Nuuksio-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se jaetaan talkoovoimin jokaiseen toiminta-alueemme talouteen ja postitetaan muille jäsenille.
Verkkolehti: https://issuu.com/nuuksio-seura
Mainostilaa lehdessämme: 1/1 sivu (115*175 mm) 140 euroa, 1/2 sivua 70 euroa ja 1/3 sivua 50 euroa. Takasivu 290 euroa ja puolikas 145 euroa. Neliväripainos 1450 kpl.
Toimitus: Timo Rauhanen, timo.rauhanen@gmail.com 0403045556, myös osoite- ja jäsenasiat. Nuuksio-lehti jo vuodesta 1977, numero 3/2025 ilmestyy elokuun alussa.
www.nuuksio-seura.fi
Seuran Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/Nuuksio/
Nuuksion seudun asukasfoorumi:
https://www.facebook.com/groups/643813799021345/
Honkamajan varaustilanne: poutiainen.anni@gmail.com p. 0405705276
Nuuksio-seuran hallitus 2025
Hannele Kerola, puheenjohtaja, Ykköstie 8, 02820 Espoo, hannelekerola@gmail.com p.0408289901
Tessa Alanko, sihteeri tessaalanko1@gmail.com Nupuri p. 0400843460
Marja Kantele marja.kantele@icloud.com Nupuri
Ulla Kokko ulla.a.kokko@gmail.com Gumböle p. 0503653642
Martta Miettinen martta.miettinen.84@gmail.com Vanha-Nuuksio
Seija Lohikoski seija.lohikoski@kolumbus.fi Nupuri p. 0405605269
Helena Louhos helena.louhos@gmail.com Siikajärvi p. 0405921766
Kari Louhos kari.louhos@gmail.com Siikajärvi p. 0400422510
Timo Miettinen miettinen.timo@gmail.com Vanha-Nuuksio
Jukka-Pekka Palmu jukka-pekka.palmu@gtk.fi Kolmperä p. 0405588143
Anni Poutiainen, varapuheenjohtaja poutiainen.anni@gmail.com Nupuri p. 0405705276
Rosa Puhakainen puhakainenrosa@gmail.com Nupuri p. 0452641892
Timo Rauhanen, tiedotus timo.rauhanen@gmail.com Nupuri p. 0403045556
Onni Tunnela, rahastonhoitaja onni.tunnela@gmail.com
Painopaikka: Punamusta Oy, painos 1450 kpl
