Nuuksio-lehti
4/2024

4/2024
Nuuksio-seura täytti tänä vuonna 95 vuotta. Juhlavuonna järjestimme asukkaille monenlaisia mukavia tapahtumia. Toivottavasti olette viihtyneet!
Nuuksio-seuran Honkamaja, meidän yhteinen kylätalomme tarjoaa kaikkeen toimintaan hienot tilat. Kesällä uusittiin keittiö ja eteinen, syksyllä laitettiin pihalle paljon uusia istutuksia.
Kaikki tämä onnistuu, koska seuralla on osaava ja aikaansaava hallitus. Suurena tukena olette te asukkaat. Aina löytyy auttajia ja talkooväkeä.
Näin vuoden lopussa haluan kiittää seuran hallitusta ja jokaista meidän alueen asukasta. Yhdessä me pystymme mihin vaan, olipa sitten kysymys tapahtumista tai alueen edunvalvonnasta. Yhdessä me myös pidämme huolta 88 vuotiaasta Honkamajasta, jotta talo säilyy tuleville sukupolville hyvässä kunnossa.
Suuret kiitokset vuosiavustuksista Espoon kaupungille ja Nuuksio-seuran tapahtumia avustaneille yrityksille K-supermarket Kunkulle, DrOetkerille, Orklalle ja Koffille.
Toivotan teille kaikille hyvää joulunaikaa. Toivotaan myös onnellista ja rauhallista vuotta 2025. Pidetään huolta toisistamme.
Hannele Kerola
Nuuksio-seuran puheenjohtaja .
Kansikuva: Arja Alho: Kolmperän joulu
Tavoitteena on kaavoittaa alueelle luonnonläheistä, viihtyisää ja kaupunkikuvallisesti vaihtelevaa pientaloasumista, uusia lähi- ja virkistyspalveluita sekä tarvittavat kadut.
Asuinrakentamisen tonttitehokkuudeksi tavoitellaan pääosin väliä 0,15–0,25. Hieman tiiviimpi rakentaminen sekä lähipalvelut sijoittuvat Nupurintien läheisyyteen. Sen ulkopuolella kaupunkirakenne väljenee ja suunnittelussa korostuu alueen luonnonläheinen ja vehreä luonne.
Alueelle suunnitellaan päiväkoti sekä muita pienimuotoisia lähipalveluita sekä yleiskaavan mukaiset itä-länsisuuntaiset virkistysyhteydet. Alue kytketään osaksi olevaa ulkoilureittien verkostoa.
Alueen tyypilliset piirteet huomioidaan suunnittelussa. Olevaa puustoa säilytetään mahdollisimman paljon ja kallioiden lakialueet ja jyrkät rinteet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Tärkeimmät luontoarvokeskittymät suojavyöhykkeineen jätetään luonnontilaisiksi. Kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan merkittävät kohteet suojellaan.
Katujen suunnittelussa tukeudutaan olevaan tieverkkoon. Liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parannetaan, nykyistä tieverkkoa täydennetään ja katualueille luodaan riittävät tilavaraukset. Tutkitaan Nupurintien liittymäpaikkojen sijainti sekä jalankulun ja pyöräliikenteen ylityspaikat tai eritasoratkaisut. Suunnitellaan yhtenäinen jalankulun ja pyöräliikenteen verkosto sekä pysäkeille sujuvat ja turvalliset yhteydet jalan ja pyörällä. Alueen halki kulkee yleiskaavassa osoitettu baana. Turunväylän, Brobackantien sekä Nupurintien meluhaitta huomioidaan suunnittelussa.
Nupurinkallion kaava-aineiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 2.12.–31.12.2024. Suunnitelmat löytyvät kaupungin verkkosivustoilta www.espoo.fi. Aineistoon voi tutustua myös kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa (Tekniikantie 15, 2. krs, Otaniemi) ja Espoon asiointipisteissä.
Nupurinkallion asemakaavan asukastilaisuus järjestetään 4.12.2024 klo 17–19 Karhusuon koulun ruokasalissa, Karhuniitynkuja 3.
Info-osuuden jälkeen keskustellaan pienryhmissä yhdessä suunnittelijoiden kanssa. Paikalla ovat kaavan päävalmistelija Hugo Leppäsyrjä, valmistelija Otto Haarala, aluearkkitehti Outi Reitmaa, liikennesuunnittelija Kati Vuorinen ja maisema-arkkitehti Aino Leskinen ja muita suunnittelijoita ja asiantuntijoita. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Verna Finström kaupunkisuunnittelulautakunnasta. (TRA)
Nupurinkallion asemakaava-alue
Perinteeksi jo muodostuneet Nuuksion joulumyyjäiset järjestettiin marraskuun puolivälissä. Myyjäiset vetivät taas Honkamajan täyteen myyjiä ja jouluisia tuotteita ostamaan tulleita asiakkaita. Noin puolet myyjistä oli alueella asuvia ja moni muukin lähialueelta. Kahviosta vastasi Nupurin päiväkodin vanhempaintoimikunta ja Karhusuon koulun vanhempainyhdistys. (RP)
Asukkaiden toiveesta toteutettu KYLÄKIRPPIS kokosi reilut
20 myyjää Honkamajalle sunnuntaina 17.11. Iloinen puheensorina täytti salin, samalla lapset pääsivät koristelemaan piparkakkuja! Taidokkaat luomukset upposivat pienten koristelijoiden suihin. Kirpputori on luvassa seuraavan kerran keväällä, seuraa ilmoittelua Nuuksion alueen asukasfoorumilla! (RP)
Syksyllä on istutettu tuija-aidanne ja kukkivia pensaita. Ensi vuonna jatketaan!
Honkamaja elättää itse itsensä vuokratuloilla, joita saadaan häiden, syntymäpäivien ja muiden juhlien vietosta. Romanttiset juhlat ansaitsevat upeat puitteet. Juhlasalin Nuuksion hirsistä rakennetut seinät ja kauniisti vastaremontoidut eteinen ja kahvila keittiöineen tekevät
Honkamajasta juhlaan juuri sopivan. Piharemontti vain on antanut odottaa itseään, sillä seuratalon vieritse kaavailtu, tuiki tarpeellinen kevyen liikenteen väylä on lykkääntynyt vuosi vuodelta. Toteutuessaan se vie piha-alaa jonkin verran, joten pihasuunnittelu on mahdotonta. Tällä haavaa viimeinen dead line on vuonna 2030. Väylää on odotettu ja suunniteltu yli 30 vuotta!
Honkamajan pysäköintipuolen pihapiirin uudistamiseen ryhdyttiin, kun kesän aikana vastapäiseltä tontilta kaadettiin puut ja alueelle valmistui Fincumet Oy:n konttiasema.
Yhteistyössä Fincumet Oy:n kanssa kesällä suunniteltiin istutukset kummallekin puolelle tietä ja puutarhurin opastuksella sopivat kasvit ja niiden istutus. Honkamajan puolelle päädyttiin nopeakasvuiseen tuija (brabant) -aidanteesen, joka päätettiin laittaa maahan jo syksyllä. Fincumet Oy:n kustansi taimet, mullat ja katteet sekä kaivurin ja henkilökuntaa tienmyötäistä istutusta varten. Nuuksio-seuran väkeä on toki ollut mukana työn kaikissa vaiheissa.
Jälkihoidosta vastaa seura ja istutuksista lähtien kastelemista on riittänyt, etenkin kun Honkamajan hiekkainen maa on vettä hyvin läpäisevää. Kanadantuija on alun perin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä jopa suolla kasvava kasvi. Se on kutenkin sopinut jalostettavaksi monenlaisiin oloihin, kunhan vettä piisaa. Istutuksen jälkeen ja seuraavina kesinä jopa 1020 litraa viikossa per parikolmemetrinen kasvi.
Syksyn puutarhakasvien alennusmyynneistä Nuuksio-seura hankki pihan somistukseksi myös mm. kotimaisia, vaaleanpunaisia suviruusuja, valkeita syyshortensioita sekä violetteja ja valkoisia piha- ja jalosyreenejä. Ensi vuonna istutamme lisää kasveja, kunhan ensin nähdään kuinka syksyn istutukset talvesta selviävät. Talvisuojat laitetaan paikoilleen heti kun ehditään ja tuijat pitää myös kevätsuojata auringolta. Pitkän syksyn ansiosta maa on onneksi vielä lämmin ja roudaton.
Monet nuuksiolaiset ovat puutarhan harrastajia ja otamme mieluusti vastaan ohjeita ja hoitovinkkejä kokeneemmilta, esimerkiksi kasteluavusteista. Nuuksio-seuran alueella on varmasti myös ihan puutarhanhoidon ammattilaisia.
Ulla Kokko
Otamme mielellämme vastaan havuja talvisuojausta varten!
kuva: Ulla Kokko
Mikä haisee?
Ämmässuon ympäristössä on tänä syksynä haissut voimakkaasti useita viikkoja. Hajut johtuivat Vantaan Energia Oy:n pitkään jatkuneesta jätevoimalan huoltoseisokista (5.-30.8) ja heti sen jälkeen tulleista pahoista tuotantohäiriöistä.
Pääkaupunkiseudun sekajätteet kuljetetaan normaalisti Vantaan jätevoimalaan poltettavaksi. Koska Vantaa ei pystynyt vastaanottamaan sekajätettä normaalisti, sitä tuotiin 26 900 tonnia Ämmässuolle. Normaalin huoltoseisokin aikana sekajätteen määrä on keskimäärin huomattavasti pienempi eli 14 500 tonnia. Koska sekajätteen joukossa on suuria määriä orgaanista ainetta, syyssateiden jälkeen haju todella paha. Hajujen vähentämiseksi sekajätettä paalattiin ja kuljetettiin pois, mutta aivan liian hitaasti.
Asukkaat antoivat tietysti kovasti palautetta, mutta HSY tyytyi taas vain valittelemaan hajuhaittaa. HSY:n mukaan tilanteeseen ei valitettavasti ollut muita ratkaisuja, kuin tehostaa paalausta tekemällä sitä seitsemänä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Myös hajunpoistoaineita käytettiin, mutta hajunpoistokemikaalin saatavuudessa oli ongelmia. HSY piti Vantaan Energian kanssa välivarastoinnin laajuudesta kriisikokouksia, mutta jätteen välivarastointiin ei löydetty muita ratkaisuja.
On tietysti ymmärrettävää, että poikkeustilanteita voi sattua. HSY:n ympäristöluvan mukaan toiminta tulee kuitenkin järjestää siten, ettei siitä aiheudu ympäristölupamääräysten vastaisesti hajuhaittaa ympäristössä. Tämä koskee myös poikkeustilannetta, joka tässä tapauksessa jatkui useita viikkoja.
Nyt HSY poikkesi ympäristöluvasta ja siirsi hajuhaitan Ämmässuon ympäristön asukkaiden kärsittäväksi. Näytti siltä, että ongelma pyrittiin hoitamaan mahdollisimman pienin kustannuksin eikä HSY:llä tosiasiassa ollut toimivia järjestelyjä tällaisen poikkeustilanteen varalta.
Nuuksio-seura asukkaiden edunvalvojana ei voi hyväksyä tällaista toimintaa. Edellytimme ELY-keskuksen valvovana viranomaisena puuttuvan välittömästi tilanteeseen, tarvittaessa uhkasakolla, jotta hajuhaitat loppuvat. HSY:ltä on myös edellytettävä selvitys siitä, miten tällaisiin poikkeustilanteisiin tullaan jatkossa varautumaan.
Jatkuva voimakas jätteen haju heikentää asukkaiden elämää ja sillä on todennäköisesti vaikutusta myös asukkaiden terveyteen. Haju ja tieto sen mahdollisuudesta heikentää alueen houkuttelevuutta ja alentaa kiinteistöjen arvoa. Haju vaarantaa myös Nuuksio-seuran mahdollisuutta vuokrata alueella olevaa Honkamajaa erilaisiin tilaisuuksiin ja juhliin, mikä on seuran keskeinen tulolähde.
Nuuksio-seura edellyttää, että tällainen tilanne ei saa enää toistua.
Hannele Kerola
Espoon kaupungin budjettilinjauksia Nuuksio-Nupurin alueella
Espoon kaupungin talousarvio ei paljon lupaa meidän alueellemme.
Budjettikirjassa mainitaan Nupurin päiväkodin laajentaminen vuonna 2025, mutta siihen ei ole osoitettu euroakaan. Kysyin asian selvennystä ja sain vastaukseksi, että kunnossapidon vuosiohjelmassa on palveluverkkomuutostyö, jossa seurakunnan tyhjentyneet tilat muutetaan päiväkodin käyttöön. Jotta asia varmuudella etenee ensi vuonna, esitin budjettineuvotteluihin, että muutostyöhön varataan tarvittavat määrärahat ja tilat saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Samalla on päiväkodin tilat ja varusteet sekä piha kunnostettava asianmukaisesti. Ehdotukseni ei saanut kannatusta.
Karhusuon koulun 1. osa eli ns. puupuoli oli tarkoitus lunastaa kaupungille tänä vuonna 8 miljoonalla. Sisäilmaongelmien vuoksi lunastuksesta vielä neuvotellaan. Budjettikirjojen mukaan ns. tiilipuolesta eli 2. ja 3. osasta maksetaan tänä vuonna leasingmaksua 1,1 miljoonaa ja ensi vuonna 1,6 miljoonaa. Kysyin kaupungilta, miksi maksu nousee ensi vuonna ja sain vastauksen, että vuonna 2024 vuokra on 1,8 miljoonaa ja ensi vuonna 1,9 miljoonaa. Nämä luvut eivät vastaa budjettikirjan lukuja.
Nupurintien kevyen liikenteen väylän osalta sain saman vastauksen, jonka olen saanut vuosittain eli väylä odottaa valtion rahoituspäätöstä. Valtion sitoutumista hankkeeseen on pyritty edistämään mm. MALsopimuksen valmistelussa, mutta se ei kuitenkaan päässyt sopimuskohteeksi. Hanke on esillä keskusteluissa aina, kun ELY-keskuksen tai Väyläviraston kanssa käydään yhteisiä hankkeita läpi. Kaupungin ja valtion välinen kustannusjako on sovittu. Mikäli valtion rahoitus järjestyy, investointimäärärahoihin lisätään Espoon osuus hankkeen kustannuksista.
Esitin budjettineuvotteluin Nupurintien kevyen liikenteen väylän vauhdittamista, jotta hanke saadaan käynnistettyä mahdollisimman pian. Ei riitä, että keskustellaan, tuloksia pitäisi jo alkaa näkymään. Esitin myös, että Espoo asettaisi tavoitteeksi rakentaa Espoosta nykyistä parempi pyöräilykaupunki. Tämä edellyttäisi, että julkisten rakennusten yhteyteen saataisiin turvalliset runkolukittavat pyörätelineet ja Espoon pyöräilyn edistämisohjelman toteuttamiseen varattaisiin tarvittavat määrärahat. Itse uskon, että sähköpyörien (myös kolmipyöräisten) lisääntyminen lisää pyöräilyä, vaikka Espoo on rakenteeltaan hajanainen koostuen useista kaupunkikeskuksista.
Hannele Kerola
Karhusuon koulun sisäilmassa on havaittu haittoja ja uudehko koulurakennus on nyt ollut tutkimusten kohteena. Erityisesti ongelmia on ilmennyt ns. puupuolella, mutta niitä on myös tiilipuolella, joka toimii yläkoululaisten opiskelutilana. Puupuolella opiskelee alakoululaiset, eskarit ja entisen ruokalan tilalle toteutetussa kotitalousluokassa myös yläkoululaisia. Lisäksi koulun tiloissa toimii 1.-2. luokkalaisille iltapäiväkerho koulupäivien jälkeen. Kaikkiaan Karhusuon koulussa opiskelee lähemmäs 600 oppilasta 1.-9. vuosiluokilla, henkilökuntaa koulussa on noin 70.
Koulun tilat ovat aktiivisessa käytössä myös kouluaikojen ulkopuolella, nuorisotoimi käyttää tiloja perjantaisin, tilassa toimii omatoimikirjasto ja monet yhdistykset ja seurat järjestävät harrastustoimintaa.
Ongelmia havaittiin ensimmäisen kerran jo kolmisen vuotta sitten, tarkemmat tutkimukset käynnistettiin lopulta tämän vuoden alkupuolella.
Tiloista on otettu alkukeväällä näytteitä ja kesällä suoritettiin korjauksia muun muassa ilmanvaihdon puhdistuksen ja säätöjen osalta. Samalla varmistettiin ettei tiloihin enää pääse mineraalikuituja, joiden pitoisuus ylitti kevään näytteissä asumisterveysasetusten toimenpiderajan sekä työterveyslaitoksen viitearvon.
Edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen puupuolelle tehdään loppuvuodesta erillinen kuntotutkimus. Kuntotutkimuksen osana toteuttaja on teettänyt henkilöstölle oirekyselyn.
Marraskuun alussa koulun johtokunta teetti kyselyn myös oppilaille. Saatujen vastausten perusteella on syytä viedä asiaa ja johtokunta toimittaa lausuman asiasta tilapalveluille ja kasvun ja oppimisen lautakuntaan.
Hyvässä yhteistyössä asiassa mukana olevien tahojen kanssa tavoitteena on saada havaitut epäkohdat pikaisesti korjatuiksi ja varmistaa oppilaille ja koko koulun henkilökunnalle terveet ja turvalliset tilat.
Rosa Puhakainen, Karhusuon koulun johtokunnan jäsen
Osuuspankki eli OP käynnisti tänä vuonna ohjelman nimeltä Yhteisiä unelmia, jonka puitteissa pankki haluaa edistää paikallisten toimijoiden hankkeita.
Nuuksio-seura haki OP:lta avustusta Nupurinjärven kunnostamiseen. Meidän alueellamme on paljon vanhaa asutusta, mutta viime vuosina tänne on muuttanut lapsiperheitä, pääosin Nupurinkartanoon ja Nupurinjärven läheisyyteen. Järvi on matala ja rehevöitynyt ja vaarana on sen umpeen kasvaminen. Kerroimme siis omaksi unelmaksemme järven kunnostaminen yhdessä asukkaiden ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.
Käytännössä järven kunnostaminen tarkoittaisi kasvillisuuden niittoa ja poistamista, ruoppausta pohjaan kertyneen lietteen ja sedimenttien poistamiseksi sekä tarvittaessa hapetusta vedenlaadun parantamiseksi ja hajotustoiminnan tehostamiseksi.
OP myönsi Nuuksio-seuralle 5 000 euroa unelmamme toteuttamiseen. Tämä summa ei varmaankaan riitä koko hankkeen toteuttamiseen, mutta hyvään alkuun sillä päästään. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on kertonut olevansa käytettävissä hankkeen suojelijaksi.
Hankkeeseemme liittyy myös ajankohtainen kalatie-suunnitelma, jonka tavoitteena on saada uhanalainen taimen nousemaan Nuuksion Pitkäjärveen asti. Espoo on jo rakentanut Gumbölen myllypadon kohdalle kalatien ja hanke jatkuu siitä eteenpäin Dämmanin ja Nupurinjärven kautta Nuuksion Pitkäjärveen. HSY:ltä saadun tiedon mukaan työt Dämmanilla alkavat marraskuussa 2024 ja Nuuksion Pitkäjärvellä vuoden 2025 aikana. Näiden toimenpiteiden valmistuttua vaelluskalojen nousu Nuuksion Pitkäjärveen on mahdollista.
Nuuksio-seura järjestää alkuvuodesta yhdessä kaupungin, HSY:n ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa Nupurinjärveä koskevan asukastilaisuuden.
Hannele Kerola
• saunat ja kylppärit
• sisä- ja ulkoremontit
• uudisrakennukset
• kesämökit
Luotettava paikallinen kumppani vuodesta 1999
Jäsenmaksun voit maksaa pankkiin FI75 40554720089141 tai MobilePay 63339. Summa: 15 euroa / talous, viestikenttään merkitään jäsenen nimi ja osoite.
Jäsenet saavat 20 prosentin alennuksen Honkamajan vuokrasta, kun jäsenmaksu on maksettu kahdelta peräkkäiseltä vuodelta.
Klapikone TIMCO 8T lainattavissa jäsenille, kysy Timolta.
Tule mukaan asukastoimintaan: kotisivuillamme www.nuuksio-seura.fi / jäseneksi liittyminen. Samalla liityt sähköpostilistallemme ja saat ajankohtaisia tiedotteita.
Nuuksio-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se jaetaan talkoovoimin jokaiseen toiminta-alueemme talouteen ja postitetaan muille jäsenille.
Verkkolehti: https://issuu.com/nuuksio-seura
Mainostilaa lehdessämme: 1/1 sivu 140 euroa, 1/2 sivua 70 euroa ja 1/3 sivua 50 euroa. Takasivu 290 euroa ja puolikas 145 euroa. Neliväripainos 1500 kpl.
Toimitus: Timo Rauhanen, timo.rauhanen@gmail.com 0403045556, myös osoite- ja jäsenasiat. Nuuksio-lehti jo vuodesta 1977, numero 1/2025 ilmestyy maaliskuun alussa.
www.nuuksio-seura.fi
Seuran Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/Nuuksio/
Nuuksion seudun asukasfoorumi:
https://www.facebook.com/groups/643813799021345/
Honkamajan varaustilanne: poutiainen.anni@gmail.com p. 0405705276
Nuuksio-seuran hallitus 2024
Hannele Kerola, puheenjohtaja, Ykköstie 8, 02820 Espoo, hannelekerola@gmail.com p.0408289901
Tessa Alanko tessaalanko1@gmail.com Nupuri p. 0400843460
Marja Kantele marja.kantele@icloud.com Nupuri
Ulla Kokko, sihteeri ulla.a.kokko@gmail.com Gumböle p. 0503653642
Martta Leppänen martta.leppanen@gmail.com Vanha-Nuuksio
Seija Lohikoski seija.lohikoski@kolumbus.fi Nupuri p. 0405605269
Helena Louhos, helena.louhos@gmail.com Siikajärvi p. 0405921766
Kari Louhos kari.louhos@gmail.com Siikajärvi p. 0400422510
Timo Miettinen timo.miettinen@gmail.com Vanha-Nuuksio
Jukka-Pekka Palmu jukka-pekka.palmu@gtk.fi Kolmperä p.0405588143
Anni Poutiainen poutiainen.anni@gmail.com Nupuri p. 0405705276
Rosa Puhakainen, varapuheenjohtaja puhakainenrosa@gmail.com Nupuri p. 0452641892
Timo Rauhanen, tiedotus timo.rauhanen@gmail.com Nupuri p. 0403045556
Onni Tunnela, rahastonhoitaja onni.tunnela@gmail.com
Painopaikka: Punamusta Oy, painos 1450 kpl