JOHTAJA 1/2020 - lehti rohkeille nuorille johtajille by Suomen Nuorkauppakamarit ry

1/2020

SUOMEN NUOR KAUPPAKAMA RI T RY

LE H T I RO H K E I LLE JA VASTUULLI S I LLE HUOM I S EN J OHTAJ I LLE

Pick your battles

FOR A C HAN GING WORL D

Muutosjohtaja suurella sydämellä

JC I - DEVELOPI NG LE ADE R S

Viestejä muotoilemalla voit kehittää työpäiväkokemusta ja samalla tukea työyhteisösi hyvinvointia.

Hyvän asiakaskokemuksen taustalla on aina hyvä työntekijäkokemus Ovatko työntekijäsi valmiita suosittelemaan sinua? Työpäiväkokemuksen muotoilun tavoitteena on yrityksen tuloksellisuuden ja asiakastyytyväisyyden kasvattaminen. Työhyvinvoinnin ytimessä on innostus ja työn merkityksellisyys. Innostaminen on viestintää. Merkityksellisyys syntyy tavoitteellisuuden sanoittamisesta.

Työhyvinvoinnin keskiössä • • • •

sisäinen viestintä työyhteisöviestintä dialogi työpäiväkokemuksen muotoilu • henkilöstölupaus • vuorovaikutus • työhyvinvoinnin kehittäminen • innostaminen

Yrityksen tärkein työkalu on toimiva viestintä – ota yhteyttä ja kutsu kylään.

Leena Roskala toimitusjohtaja, partneri // 040 508 1100 // leena.roskala@kumppania.fi Pia Hirvonen johtava asiantuntija, partneri // 050 534 2795 // pia.hirvonen@kumppania.fi

www.kumppania.f i

PÄÄKIRJOITUS

JOHTAJA / LEHTI

TÄSSÄ NUMEROSSA 4

Rohkea johtaja pakenee eteenpäin

LYHYESTI 6 Aika ajatella unelmia IHAN-Yritysbuusti Gallup

JOHTAMISESSA TÄRKEINTÄ OVAT IHMISET

Vuoden Nuori Johtaja on Carita Maisila.

EI VAIN “RAHAN TAKII”

Haastattelussa Vuoden Nuorkauppakamarilainen keksintö -kisan voittaja Eero Forss.

MUUTOSJOHTAJA SUURELLA SYDÄMELLÄ

EI VAPAUTTA ILMAN VASTUUTA

BUILDING A MORE INTERNATIONAL JCI

Niina Nurmen, Vuoden rekrytoijan, vinkit onnistuneeseen rekrytointiin itseohjautuvuus ei ole kaaosta ilman sääntöjä

Think global, act local

VIORICA NAUTTII 20 TIIMITYÖSKENTELYSTÄ Esittelyssä jäsen

ETÄJOHTAJAN OMA JAKSAMINEN

ME OLLAAN JOHTAJIA KAIKKI – TITTELIIN KATSOMATTA

“PICK YOUR BATTLES”

Kolumni Ulla Vilkman

ROHKEI LLE NU OR ILLE JOHTAJIL LE, JOTKA H ALUAVAT LUODA VASTUU L LISTA MUUTOSTA YR ITYKSI IN JA YHTE ISKUN TAAN.

Miten jäsenlehdestä tuli JOHTAJA?

Column Yuliya Salorenko

JÄSENSIVUT 28

Terveisiä alueilta ja senaattoreilta Strategia 2021–2024

Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suutaan.

JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Sillanpää TOIMITUS Susanna Valkeus, Mari Männistö, Inka-Maria Halminen, Kaisa Okkeri, Jutta Ruusunen, Anita Härkönen, Karl-Johan Spiik, Pauliina Papunen, Hanna Saari, Jenni Kreivi, Jenni Välkky, Jouni Heikkilä ULKOASU JA TAITTO Eveliina Sillanpää PAINO Grano ILMOITUSMYYNTI Mari Männistö

J O H TA JA

PÄÄKIRJ OITU S / M ICH AELA PALMBE RG

ROHKEA JOHTAJA PAKENEE ETEENPÄIN

MICHAELA PALMBERG

J O H TA JA

KANSALLINEN PUHEENJOHTAJA SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY

oin vuosi sitten sanoin vastavalitulle Keskusliitolle, että lähdemme yhdessä keittämään ”lohisoppaa”. Yksi vastaa perunoista, toinen pippurista mutta jokaisen panos on tärkeä, jotta lopputulos on maukas. Kokeilukulttuurin suhteen tämä poikkeusvuosi on tarjonnut mahdollisuuden osoittaa mitä se käytännössä tarkoittaa, sopan palaessa pohjaan ja hellankin ollessa välillä käyttökiellossa. Yksi vuosi per virka -sykli on jälleen vierähtänyt ja joukko järjestömme vastuunkantajia on saanut uusia johtamisreseptejä omaan keittokirjaansa. Nuorkauppakamarin tavoite on kehittää johtajia muuttuvan maailman tarpeisiin ja toimia henkisen kasvun kiihdytyskaistana. Tämä kasvu ja kehitys tulee oman epävarmuuden kohtaamisen yhteydessä paitsi onnistumisten tunteista myös epäonnistumisten kautta. Olennaista on se, millä rohkeudella me kohtaamme omat kehityskohteemme ja sokeat pisteemme. Toimintamme DNA:ssa on kokeilukulttuuri. Se antaa meille turvallisen ympäristön tarkastella omia pelkojamme sekä viilata reseptiemme mittasuhteita, ennen kuin viemme ne käytäntöön työelämässä. Kannustamme heittäytymään ja kokeilemaan ennakkoluulottomasti, mutta miten mittaamme tätä rohkeutta? Herkästi esittelemme projektin (epä)onnistumista taloudellisilla tuloksilla, sen sijaan että tarkastelisimme ydintarkoituksemme toteutumista: kehittikö projekti tekijöiden valmiuksia menestyä työelämässä? Yksi valitettavan harvoista asioista, joka minulle on jäänyt mieleen yliopiston ranskalaisen kirjallisuuden tunneilta, on filosofi Jacques Maritainin lause: ”Rohkeus on pakenemista eteenpäin.” Omien epävarmuuksien edessä on helpointa paeta mukavuusalueella pysyvälle tielle. Rohkea johtaja kuitenkin päättää tietoisesti harjoitella uudenlaista asennetta ja tunnistaa omat kasvun paikat, siitä nuorkauppakamaritoiminnassa on kyse. Johtajuuden MasterChef-kisaa ei voita se, joka luo täydellisen lopputuloksen ja oppii vähän, vaan se, joka omakohtaisesti kokee monta kehittymisen mahdollisuutta, vaikka lopputulos olisikin epäonnistunut pannukakku. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun lähestymme seuraavaa strategiakautta kohti huomisen johtajuutta. Olen valtavan onnekas, että olen saanut hioa omia reseptejäni teidän ihanien ystävieni seurassa. Sitä henkistä kasvua, jota aktiivinen nuorkauppakamaritoiminta on minulle antanut ja minulta vaatinut, tuskin olisin kokenut ilman kokeilukulttuurihenkistä koekeittiötä. Kannustan kaikkia kerryttämään omaa kokemuspääomaa tarttumalla rohkeasti sopankauhan varteen. Kokemus kasvattaa ja elämä opettaa. Olemme loppupeleissä itse vastuussa siitä, millaisia makuelämyksiä mahdollistamme itsellemme ja muille. 

VIESTEJÄ PÄÄTOIM I T TAJA LTA JA

LYH YEST I / 2 / LEH TI ROHKEI LLE JOHTAJILLE, J OTKA H A LUAVAT LU LLISTA MUU TOSTA YRITYKSI IN JA YH TEIS . V IESTINTÄ JOHTAJALTA NUOR ILLE ODA VASTUU KUNTAAN

LEHTI SINULLE, ROHKEA NUORI HUOMISEN JOHTAJA

”

Pitelet käsissäsi uudistettua Suomen Nuorkauppakamareiden jäsen- ja sidosryhmälehti JOHTAJAa. Kuten rakkaalla lapsella kuuluukin, vuosien varrella julkaisulla on ollut monta eri nimeä - lehti on tunnettu historian mittaan niin Jiicee-uutisina, memberMeriittinä, mMeriittinä kuin Meriittinäkin. Pysyvää siis on myös jäsenlehden nimen ja olomuodon suhteen, muutos.

”

Eveliina Sillanpää päätoimittaja

Mari Männistö viestintäjohtaja

Lehden sisältöä suunniteltaessa haluttiin nostaa erityisesti ihmiset keskiöön. Suomi ja maailma ovat pullollaan kiinnostavia tyyppejä, joiden tarinat voivat inspiroida muita – tittelistä riippumatta. Ihmisten lisäksi haluttiin tarjota aidosti lukijaa hyödyttävää sisältöä ja graafisena suunnittelijana itselle oli toki tärkeää saattaa laadukas sisältö hienoihin puitteisiin.

Jokainen numero tuo lukijoille näkökulmia siihen, millainen huomisen JOHTAJA voikaan olla. Ensimmäisen JOHTAJAn teemaksi valikoitui itseoikeutetusti rohkeus – tarvitsimmehan erityistä rohkeutta hypätäksemme tuntemattomaan ja uudistaaksemme lehtemme konseptia radikaalisti. Kiitokset teille kaikille tuestanne uudistukselle ja panoksestanne prosessin aikana. Lue lisää uudistuksesta s. 24.

”

Ensimmäistä kertaa nuorkauppakamariurallani koen suurta luopumisen tuskaa. On upeaa, että uudistus saatiin vietyä loppuun minun päätoimittajuuteni aikana. Kehitttyminen ja kehittäminen eivät tietenkään silti lopu tähän. Toivon seuraajalleni intoa paneutua lukijoiden toiveisiin ja rohkeutta nostaa esiin vaikeitakin aiheita. Toivon JOHTAJAn kehittyvän tekijöidensä käsissä yhä vaikuttavammaksi mediaksi tulevina vuosina.

Mitä pidit uudesta JOHTAJA-lehdestä? Seuraavan lehden teema tulee olemaan vaikuttava johtaja. Haluaisitko tarjota juttuvinkkiä lehteen? Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi.

J O H TA JA

LYH YE STI

AIKA AJATELLA UNELMIA

Sparraamoon ilmoittautui yli puolet Kankaanpään kamarin jäsenistöstä. Sparraushetket ovat olleet monille tärkeimpiä omalla matkalla. – Olemme heittäytyneet rohkeasti pohtimaan ja avanneet omia ajatuksiaan myös muille, kertoo käytännönjärjestelyistä huolehtinut Susanna Kunvik. Todellisena valopilkkuna korona-arjessa toiminut Unelmasparraamo on auttanut osallistujia eteenpäin niin ajatuksissa kuin konkreettisissa teoissa. – Tavoitteenani on, että saisin selkeyttä tulevaisuuden uraunelmiini. Johtajuus kiinnostaa minua ja yksi urahaaveistani on esihenkilötehtävät. Unelmasparraamossa olen kehittynyt näkemään itseni aiempaa armollisemmin ja usko omaan tekemiseen ja taitoihini on kasvanut. Leenan ja muiden ryhmäläisten tuki sekä muiden matkassa mukana eläminen ovat tuntuneet todella merkityksellisiltä, kertoo yksi osallistujista Noora Finne. 

J O H TA JA

T&K: INKA-MARIA HALMINEN

uvittele hetki, joka on vain sinua ja unelmiasi varten. Aikaa ajatella omia tavoitteita ja haaveita, jopa pelkoja. Kuvittele nyt, että voit toteuttaa tämän kannustavassa ja myötätuntoisessa ryhmässä. Se on mahdollista Kankaanpään Nuorkauppakamarin Unelmasparraamossa. Kankaanpään Nuorkauppakamari aloitti vuoden 2020 alussa uudenlaisen coachingmallin, jossa mukanaolijoita rohkaistaan kohti omia unelmia tarjoamalla tähän käytännön työkaluja. Vuoden pituisella matkalla on tarkoitus oppia ainakin seuraavista asioista: merkityksellisyys ja arvot, tavoitteellisuus, itsereflektointi, voimavarojen tiedostaminen ja kasvun mahdollistaminen. Vaikka sparraamoa ei lähtökohtaisesti suunniteltu johtamiskouluksi, tarjoaa se erinomaisia kasvumahdollisuuksia oman itsen ja omien voimavarojen tunnistamiseen, ja auttaa sitä kautta kehittymään myös johtajana. – Nuorkauppakamaritoiminnassa halutaan kehittää johtajuutta. Rohkean johtajuuden perusta on se, että uskaltaa olla oma itsensä, sanoo sparraamon vetäjä Leena Luoma.

Koronakevään aikana alkuperäiset suunnitelmat ryhmätapaamisista siirtyivät Teamsilla toteutettavaksi. Syksyllä päästiin taas tapaamaan kasvokkain.

LYHYESTI /

LEHT I

T: KAISA OKKERI

Nuorkauppakamarilaiset luovat uutta liiketoimintaa yhteistyössä Sitran kanssa

GALLUP

MILLAINEN JOHTAJA HALUAISIT OLLA?

IHAN-Yritysboosti kokoaa vuonna 2021 nuorkauppakamarilaiset bisneksentekijät yhteen kehittymään ja kehittämään bisnestään yhdessä.

Haluan olla avoin, esimerkillinen ja helposti lähestyttävä johtaja.

JANIKA OHTONEN 26V., MYYNTIVIRKAILIJA, FINNAIR

arraskuun 2020 ajan nuorkauppakamarilaisten oli mahdollista hakea mukaan Sitran rahoittamaan hankkeeseen, IHAN-Yritysboostiin. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa uutta ymmärrystä ja työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen ja palvelumuotoiluun sekä yritykselle valmiit suunnitelmat lähteä kehittämään omasta, avoimesta tai jaetusta datasta uutta liiketoimintaa. IHAN-Yritysboostin taustalla on Sitran reilun datatalouden IHAN-projekti. Sitra käynnisti elokuussa 2020 IHAN-yritysohjelman, jossa 22 suomalaista pk-yritystä lähti huippuasiantuntijoiden sparraamana rakentamaan uusia palveluja jaetusta datasta. IHAN-Yritysboosti on nuorkauppakamarin vetämä, itsenäisesti Sitran IHAN-yritysohjelman rinnalla kulkeva datatalouden koulutusohjelma. IHAN-Yritysboostiin osallistuvilla nuorkauppakamarilaisilla on mahdollisuus saada käyttöönsä datatalouden huippuasiantuntijoiden kanssa kehitetyt materiaalit, työkalut sekä videoituna Sitran IHANyritysohjelman aikana kuvatut keynote-puheenvuorot maksutta. Sitran IHAN-hankkeessa luodaan perustuksia reilulle datataloudelle, jossa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille. Suomen parhaiden datatalouden ammattilaisten avulla kehitetyt koulutusmateriaalit tulevat jatkossa avoimesti kaikkien saataville edelleen kehitettäväksi ja hyödynnettäväksi. 

Haluan johtaa esimerkillä, ja luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitusti. Jos eivät hoidu, niin juurisyitä mietitään yhdessä.

ARTO LAPPALAINEN 37V., HEAD OF IT SERVICE DELIVERING, NORMET

KOONNUT: JUTTA RUUSUNEN

MARI HAMARA 37V. VERKKOKAUPPAKOORDINAATTORI, WEEKENDBEE

Haluan olla eteenpäin kannustava ja läsnäoleva johtaja, joka on mieluummin taka-alalla ja saa muut loistamaan.

ROHKEILLE NUOR ILLE JOHTAJI LLE, J OTKA HA LUAVAT LUODA VASTUU LL ISTA M U UTOSTA YRI TYKSIIN JA YHTEISKUNTAA N.

J O H TA JA

LYHYESTI

JOHTAMISESSA TÄRKEINTÄ ON HUOMIOIDA IHMISET

– Haluaisin johtajana olla helposti lähestyttävä, oikeudenmukainen, selkeä ja rehellinen. Haluaisin myös, että päätökset ja ratkaisut pohjautuisivat tietoon ja mahdollisimman laajapohjaisiin arvioihin. Tässä ajassa se on välillä kuitenkin mahdotonta ja joudumme tekemään ratkaisuja, vaikkei varmaa tietoa ole. Johtamisessa tärkeimpänä asiana hän pitää ihmisiä. Kuntajohtamisessa ihmisiä on monella tasolla: on lähityökaverit, johtoryhmä, luottamushenkilöt ja tietenkin kuntalaiset. Myös

J O H TA JA

Vuoden Nuori Johtaja -kilpailu järjestetään vuosittain 1.8.–30.9. Suomen Nuorkauppakamarit ry on järjestänyt kilpailua vuodesta 2007. Lue lisää: nuorijohtaja.fi

naapurikuntien kollegat ja yhteistyökumppanit kuuluvat verkostoon. Johtajan tärkeimpiä taitoja on arvostaa, kysyä ja kuunnella sekä olla vahvasti läsnä. – Mitä lähempänä ihmiset ovat sitä helpompi heidät on huomioida yksilöinä. On tärkeää muistaa, että jokainen meistä tuo työpaikalle oman persoonansa ja panoksensa. Kahta samanlaista ei ole, hän pohtii. Carita Maisila on sitä mieltä, että tulevaisuuden johtajuudessa ihmisten huomioiminen tulee korostumaan. Toimintaympäristöt muuttuvat ja johtamistyötä täytyy tehdä eri kanavissa ja paikoissa. Lisääntyvien vaatimusten ja niukkenevien resurssien yhteensovittamisessa on paineita. – Ihmisten työhyvinvointi on turvattava, jotta ihmiset jaksavat olla innostuneita työssään. Mielestäni keskeistä on erottaa työ- ja vapaa-aika toisistaan. Vaikka johtajan työssä on paljon vastuuta ja ajatus siitä voi tuntua raskaalta, Carita kannustaa muita nuoria johtajuuden polulle. – Johtajana saat olla keskeisessä asemassa suuntaamassa organisaation tulevaisuutta ja ideoimassa uutta yhdessä muiden kanssa. Saat olla jakamassa onnistumisia ja epäonnistumisia. Vastuun kantaminen, tekeminen ja päättäminen on inspiroivaa ja hienoa. Tietyllä tavalla se myös vapauttaa energiaa, kun tietää, että asioista napiseminen ei auta, vaan on ryhdyttävä tuumasta toimeen ja etsittävä yhdessä muiden kanssa keinot tilanteen korjaamiseen. 

K: CARITA MAISILA JA SHUTTERSTOCK

Palkittu johtaja huomioi työntekijät yksilöinä

Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun voittaja Carita Maisila pyrkii olemaan työssään helposti lähestyttävä, oikeudenmukainen, selkeä ja rehellinen.

T: KATRI MÄENPÄÄ

arttilan kunnanjohtajan Carita Maisilan työpäivä alkaa kiireisenä. Ohjelmassa on neuvotteluja yritysasioista, kunnanhallituksen päätettäväksi menevien asioiden valmistelua ja niistä käytäviä keskusteluja, selvitysten ja sopimusten kirjoittamista sekä iltakokoukseen valmistautumista. – Kunnanjohtajan työpäivät vaihtelevat tosi paljon, eikä oikein sellaista normaalia työpäivää ole. Pienessä kunnassa kunnanjohtaja tekee kaikenlaista työtä, hän kertoo. Carita Maisila on Vuoden Nuori Johtaja. Hän on 36-vuotias kahden pienen lapsen äiti ja toiminut Marttilan kunnanjohtajana pian kymmenen vuotta. Työssään hän viihtyy hyvin, vaikka toimintaympäristön muutokset luovat haasteita ja paineita johtajuuteen.

KUM PPA NI

T: HANNE KATRAMA, MAAJOHTAJA, HANDELSBANKEN SUOMI, @HANNEKATRAMA

PIDÄ AJATUS KIRKKAANA JA LUOTA YHTEISÖN VOIMAAN

aitava johtaja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuudet kehittymiseen ja uuden oppimiseen. Hän kuuntelee ja on avoin rohkeille ideoille. Työn merkityksellisyys, tavoitteiden kirkastaminen ja autonomian tunne ovat entistä tärkeämpiä työntekijöille. Työssä korostuu myös halu kuulua ryhmään ja tuntea tiimin voima. Silti johtamiselle kannattaa luoda rakenteet ja kalenteroida aikaa mm. säännöllisiin keskusteluihin ja palavereihin. Viisas johtaja tarvitsee myös tervettä itsekkyyttä: oman ajankäytön hallinta korostuu, kun eri välineet työntävät koko ajan tietoa ja impulsseja johtajan pöydälle. Ajanhallinnassa ei auta ahkeruus tai työpäivän venyttäminen. On keskityttävä ydintehtäviin ja mietittävä, miten juuri minä vien toimintaa eteenpäin. On osattava delegoida fiksusti ja paljon. Tilaa täytyy jäädä myös luovuudelle ja suunnittelulle. Handelsbankenin organisaatio on hajautettu ja matala, siksi yksittäisillä työntekijöillä on paljon päätösvaltaa. Tiedämme ja tiedostamme, että tulos syntyy asiantuntijoidemme työllä. Hyvä esimies

voi tukea tätä työtä ja kasvattaa kukoistavia asiantuntijoita. Pankin vahva yrityskulttuuri näkyy myös tuloksissa ja asiakastyytyväisyydessä. Tavoitteet puskevat meitä eteenpäin niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Jaan viikot pieniin tavoitteisiin, joissa työtehtävien rinnalla kulkevat yksityiselämän suunnitelmat. Samalla tavalla kuin työtehtäviä on hyvä tarkastella myös yksityiselämää ja miettiä, mitkä asiat ovat tärkeitä oman hyvinvointini tai perheen kannalta. Ydin on siinä, etten yritä keinotekoisesti erottaa työ- ja yksityiselämää toisistaan – ihminen on kokonaisuus. Aloitin viime keväänä Handelsbankenin Suomen maajohtajana, ja näillä opeilla aion jatkaa handelsbankenilaisten luotsaamista. 

Miten olla rohkea, innostava johtaja ja elää tasapainoista elämää myös työn ulkopuolella? Viisas esimies keskittyy ydintehtäviinsä ja delegoi fiksusti – ja paljon.

J O H TA JA

LYHYESTI / IN NOVAATIO

”Yrittäjyydessä tärkeintä ei ole vaurastuminen vaan arvon tuottaminen asiakkaille. En ole nopeiden voittojen perässä vaan teen tätä rakkaudesta yrittämiseen.”

EI VAIN ”RAHAN TAKII”

Vuoden Nuorkauppakamarilainen keksintö -kilpailun järjestävät yhteistyössä Keskuspuiston Nuorkauppakamari sekä Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiö (SKTS), joka lahjoittaa voittajalle 5 000 euron palkinnon.

1 0

J O H TA JA

Keksintökilpailun voitokkaan innovaation kehittäminen alkoi kesän 2020 lopulla. Auranmaan Nuorkauppakamarissa vaikuttavan Forssin tiimissä olivat mukana myös hänen veljensä Lauri Forss sekä ystävänsä Markku Toiviainen. Kilpailun voiton myötä kolmikko on saanut vahvistuksen sille, että muutkin uskovat heidän innovaationsa potentiaaliin. – Olemme saaneet uusia näkökulmia, jotka liittyvät keksintöön ja kaupallistamiseen sekä siihen, miten prosessia on järkevä viedä eteenpäin, kolmikko toteaa ja kertoo, että neuvotteluja ensimmäisten testiasiakkaiden kanssa käydään jo.

Kilpailun tuomaristo koostuu säätiön hallituksesta. Matti Matikainen toimii Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiön hallituksen varapuheenjohtajana. Matikaisen mukaan juuri kamariverkostoista löytyy hyvää potentiaalia innovaatioiden kehittämiseen. – Kamareissa on yrittäjähenkisyyttä, innovatiivisuutta, aktiivisuutta sekä rohkeutta. Kaikki nämä ominaisuudet johtavat menestykseen niin yrityksissä kuin yrittäjinäkin, hän linjaa. Matikainen muistuttaa, että ani harva meistä pystyy yrittäjänä hallitsemaan kaikki osa-alueet, viemään ideansa alusta loppuun saakka maaliin yksin sekä menestymään. – Siksi tarvitaankin voittajatiimi, joka edustaa erilaisia ihmistyyppejä, Matikainen huomauttaa ja toteaa, että juuri innovaatiot ovat merkittäviä Suomen tulevaisuudelle tänä päivänä. – Bruttokansantuotteen kasvu perustuu pitkälti Suomessa syntyviin innovaatioihin ja keksintöihin sekä sen perusteella syntyvään tuottavuuden kasvuun ja uusiin yrityksiin. Uudet ideat ovat avainasemassa siihen, että suomalaisten hyvinvointi pysyy sillä tasolla kuin se on tähänkin asti ollut. 

K: SHUTTERSTOCK

Kaupallisen potentiaalin hahmottamista

Innovaatioiden kasvualusta

T: ANITA HÄRKÖNEN

uorkauppakamareista löytyy kekseliäisyyttä, rohkeutta sekä monialaista osaamista. Tällaiselle pohjalle onkin ollut hyvä rakentaa Vuoden nuorkauppakamarilainen keksintö -kilpailu, jossa vuosittain kruunataan paras fyysinen tai digitaalinen keksintö. Nuorkauppakamareiden kansallisessa kokouksessa 9.–11.2020 Helsingissä kilpailun parhaana palkittu Eero Forss kertoo, että voitto napsahti tällä kertaa keksinnöllä, jolla tullaan ratkaisemaan työkalujen ja muiden tavaroiden yhteiskäyttö. – Tämä on yhteiskuluttamiseen liittyvä innovaatio, jossa kyse ei ole jättimäisistä vaan pienistä tavaroista, kuten työkaluista ja mahdollisista viihdelaitteista, Forss valottaa innovaatiotaan.

KUM PPA NI

T & K: RASTOR-INSTITUUTTI

Kuvassa Rastorinstituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits.

Tutustu Rastorinstituutin koulutus- ja urapalveluihin: rastorinst.fi

Verkkoon siirtynyt myyntityö vaatii uutta otetta konkarimyyjiltäkin: mitkä digitaaliset kanavat tuovat uutta asiakaspotentiaalia, ja miten sitä osataan hyödyntää? Koulutusta uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tarvitaan yhä enemmän. Berkowits uskoo vahvasti, että myös yrittäjyys kasvaa. – Tulee jatkuvasti uusia keinoja toteuttaa yrittäjän unelmaa. Nuori sukupolvi muuttaa ajatusta, mitä työnteko on vuonna 2030.

Koulutus- ja urapalvelut Rastor-instituutissa

Rastor-instituutti syntyi, kun Rastor ja Markkinointi-instituutti yhdistivät voimansa. Rastor-instituuttia vie eteenpäin voimakas asiakaslupaus: Tunnistettava muutos. – Jos ihmisellä on ammatillinen kipukohta, pyrimme ratkaisemaan sen palveluidemme kautta. Meillä on yhteiskunnallinen tehtävä tuottaa elämän suuntaa muuttavia oppimiskokemuksia ja uramahdollisuuksia, Berkowits painottaa. 

Yritykset tarvitsevat työkaluja niin etäjohtamiseen kuin digitaalisuuden mukanaan tuomiin haasteisiin. – Etäjohtamisen suurin haaste on, että ihmiset on ripoteltu ympäri maailmaa tai muuten laajalle alueelle. Miten säilytetään yhteisöllisyys ja miten ollaan läsnä etänä?, Berkowits kysyy.

Korona-aika on tuonut esille digitaalisuudesta kumpuavat osaamistarpeet

oulutus- ja urapalveluita tarjoavan Rastor-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits kuvailee työelämän muutosta nopeammaksi kuin koskaan aikaisemmin. – Tämä vaatii uudenlaisia taitoja sekä moniosaamista. Kun yksi ihminen osaa tehdä monipuolisemmin eri tehtäviä, työn joustavuus kasvaa. Yrityksellä kannattaa olla tavoitteena kehittää henkilöstöstä entistä työmarkkinakelpoisempia. Se on kaikkien etu ja kuvaa myös työnantajan vastuullisuutta, Berkowits sanoo.

Henkilöstön osaamisen uudistaminen on käytännön vastuullisuusteko jokaiselle yritykselle – niin yrityksen kuin henkilöstön näkökulmasta. Osaava ja ammattitaitoinen henkilö nauttii työstään, antaa parhaan työpanoksen ja on myös paremmassa asemassa työllistymisen suhteen muuttuvissa tilanteissa.

TYÖELÄMÄN MYLLERRYS KASVATTAA OSAAMISEN TÄRKEYTTÄ

1 1

J O H TA JA

T: SUSANNA VALKEUS

K: JARKKO RELANDER

MUUTOSJOHTAJA SUURELLA

1 2

J O H TA JA

SYDÄMELLÄ

”Strategisia tavoitteita saadaan eteenpäin, kun ollaan muutoksessa vahvoja”, toteaa Pemamek Oy:n henkilöstöpäällikkö Niina Nurmi. Nurmi valittiin marraskuussa järjestetyssä Rekrygaalassa Vuoden rekrytoijaksi 2020. Raadin hän vakuutti juuri muutosjohtamisen taidoillaan.

H Ä N ON NIINA

Hyvä johtaja arvostaa jokaista työntekijää ja kunnioittaa toisia. Hän on valmis auttamaan

ja ratkaisemaan haasteita yhdessä.

Paitsi rekrytoinnin onnistuminen, tärkeä on myös uuden työntekijän hyvä startti ja perehdytys. Nurmen ideoimana Pemamekissä esitellään uudet työntekijät usein jo ennen aloituspäivää esittelytekstillä tai -videolla organisaation intrassa. Uuden työntekijän on helpompi tulla taloon, kun hänet jo tunnetaan ja häntä osataan odottaa.

Kansainvälistyvää yrityskulttuuria rakentamassa

Muutoksen johtamisessa keskeinen työkalu on Nurmen mukaan laadukas sisäinen viestintä. – Minulle on tärkeää, että viestintä toimii avoimesti ja oikea-aikaisesti. Kuluvan vuoden aikana Pemamekin sisäistä viestintää on kehitetty ja monikanavaistettu Nurmen johdolla esimerkiksi lisäämällä info-tv:itä tuotantoon, kehittämällä henkilöstön sisäistä intraa ja lanseeraamalla henkilöstön oma uutiskirje. – Teams otettiin meillä käyttöön varmaan oman sinnikkyyteni tuloksena reilu vuosi sitten. Koronaaikana olisimme olleet ihan pulassa, jos tätä ei olisi tehty, Nurmi naurahtaa. Myös rekrytoinneissa Nurmen mobiloima kehitystyö on näkynyt onnistuneesti. Paljon matkatyötä tekevää henkilöstöä on onnistuttu tavoittamaan paremmin ja kannustettu myös sisäisesti hakemaan organisaatiossa avoinna olevia uusia työtehtäviä. Viime vuodet ovatkin olleet ennätyksellisiä sisäisten rekryjen osalta. Moni pemalainen on tehnyt mielekkään urasiirron talon sisällä.

Globaalin pandemian tuomista haasteista huolimatta Pemamek on katsonut luottavaisesti tulevaisuuteen. Koronan ei ole annettu lamauttaa. Päin vastoin - yritys esimerkiksi perusti Turkuun uuden toimipisteen keväällä kesken pahimman korona-ajan. Yritys on kasvunsa myötä laajentunut myös ulkomaille, ja kuluvan vuoden aikana Nurmi on ollut mukana useissa kansainvälisissä rekrytoinneissa. Parhaillaan uutta toimistettä perustetaan Saksaan ja rekrytoinnit ovat käynnissä. Työyhteisön kansainvälistyminen on ollut kulttuurillinen muutos kokeneemmille pemalaisille. Organisaatiossa on luotu uusia englanninkielisiä ohjeistuksia ja uusia kansainvälisyyttä tukevia toimintamalleja. – Koko yrityskulttuuri on ulkomaisten rekryjen myötä muuttunut myös sisäisesti kansainvälisemmäksi. Niinpä koko organisaatiolta on edellytetty muutoskykyä, Nurmi kertoo. Kun organisaatio toimii kansainvälisesti, tuo se kulttuuriin, lainsäädäntöön ja työvoiman liiikkuvuuteen liittyviä uusia haasteita, joihin HR etsii ratkaisuja. Työsopimukset kirjoittava Nurmi on ulkomaanrekryjen kautta päässyt tutustumaan kohdemaiden työlainsäädäntöön ja tyypillisiin käytänteisiin. Myös rekrytoinnissa näkyy kulttuurien erilaisuus. Esimerkiksi Saksassa työkulttuuri on astetta Suomea konservatiivisempaa ja miehisempää. – Haastatteluissa saatetaan ihmetellä, miksi tällainen nuori mimmi on mukana. Tämä taitava loimaalainen nuori mimmi on päässyt hienosti sisään kansainvälisiin rekrytointeihin.

Laadukas viestintä muutoksen työkaluna

“

un Niina Nurmi aloitti Pemamekillä, tarvitsi voimakkaassa kasvussa oleva vientiyritys erityisesti tukea rekrytointiin ja henkilöstöasioiden hoitoon. Nyt, kolme ja puoli vuotta ja yli 500 työhaastattelua myöhemmin, Nurmesta on tullut tärkeä luotsi muutoksessa yrityksen koko henkilöstölle. Nurmen tontti on levinnyt kattamaan yrityksen nykyisellään noin 250 työntekijän työsuhteeseen liittyvät asiat. – Oikeastaan lähes kaikki henkilöstöön liittyvät asiat kuuluvat jollain tavalla minulle. Näistä yhtenä erittäin tärkeänä osana edelleen ovat rekrytointiin liittyvät asiat, Nurmi summaa. Kuluva vuosi ei ole ollut vientiyrityksille helppo. Pemamekilla rekrytoinnit ovat kaikesta huolimatta rullanneet aktiivisena. – Haluamme katsoa pidemmälle, yli tämän maailmanlaajuisen koronakriisin. Kuluvan vuoden aikana olen ollut mukana niin harjoittelijoiden, työntekijöiden, asiantuntijoiden sekä päällikkö- ja johtotason paikkojen rekrytoinneissa, kertoo Nurmi. Vuoden rekrytoijan tunnustuksen Nurmelle ratkaisi myös suurella sydämellä tehty työ poikkeuksellisena aikana.

▶

1 3

NURM I

J O H TA JA

Vinkkinä muille ulkomailta rekryäville hän antaa, että kohdemaan kulttuuriin ja työlainsäädäntöön tulee tutustua huolellisesti ennakolta. Työsuhdeetuihin liittyvät asiat ovat myös hyvin erilaisia eri maissa. Samalla Nurmi kuitenkin painottaa, että lopulta niin maailmalla kuin kotimaassakin rektytointiin pätevät ihan samat perusasiat. Tärkeää on ennakkoon tarkkaan suunnitella, mihin tehtävään tekijää haetaan, ja millainen henkilö nämä saappaat täyttää. HR – liiketoiminnan strateginen kumppani

1 4

J O H TA JA

Ennen Nurmea yrityksessä ei ollut erillistä HRfunktiota, joten hän pääsi ensi töikseen luomaan ja määrittelemään yrityksen HR:n peruskäytännöt ja -rakenteet. Vaikka Nurmen oma toimenkuva sisältää paljon operatiivista tekemistä, kokee hän tulleensa palkatuksi myös liikkeenjohdon strategiseksi kumppaniksi. Hän itse toimii aktiivisessa vuoropuhelussa Pemamekin johdon ja omistajien kanssa. – Omassa työssäni yrityksen toimitusjohtaja on tärkeä keskustelukumppani erityisesti strategisista henkilöstöasioista keskustellessa. Toki matalaa organisaatiomallia noudattavassa perheyhtiössä arkipäivänkin henkilöstöasioista keskustellaan aktiivisesti, Nurmi kertoo. Nurmen mukaan kokonaiskuvan hahmottaminen auttaa niin oikean osaajien rekrytoinneissa, nykyisen henkilöstön osaamisen kehittämisessä, yrityskulttuurin vaalimisessa kuin ihan arkipäivän henkilöstöasioiden menestyksekkäässä hoidossakin. Hän tuo henkilöstöjohtamisen näkökulman ja toisaalta myös henkilöstön viestin yrityksen strategiseen suunnitteluun. Yhdessä on mietitty organisaation viisivuotisstrategiaa ja siinä nostettujen painopistealueiden tavoitteiden saavuttamista henkilöstönäkökulmasta. – Meidän kaltaisessa perheyhtiössä ei tässä roolissa voisi menestyä, ellei yrityksen liiketoiminnan suunnan, strategisten painopistealueiden ja sisäisten prosessien kokonaiskuva ole hyvin selvillä, Nurmi toteaa. Hän on itse myös valtavan kiinnostunut organisaation tuotteista ja asiakkaista. Tämän hän arvelee olevan yksi olennainen tekijä oman työn laadukkaalle tekemiselle. Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara ja kriittinen menestystekijä. Hyvä henkilöstöjohtaminen tukee keskeisesti organisaation tavoitteiden saavuttamista. – Monessa paikassa ei vielä ymmärretä HR:n roolia siten, että se voisi olla enemmänkin kuin tukifunktio, Nurmi miettii. Se on harmi.

TOP 5 onnistuneen rekrytoinnin askelmerkit 1. OLE VARMA SIITÄ, MITÄ HAET Epäonnistunut rekrytointi tapahtuu, kun prosessi suoritetaan riittämättömästi suunnitellen tai hosuen. Jokaisen rekrytoinnin tavoite ja haettava työrooli pitää olla huolella määritelty jo ennen hakuvaihetta. 2. OLE AITO JO ILMOITUSVAIHEESSA Työpaikkailmoituksen tulee olla totuudenmukainen ja selkeä. Ei esimerkiksi kannata kertoa koulutus- tai etenemismahdollisuuksista jos niitä ei ole näköpiirissä. 3. LUOVU ENNAKKO-OLETUKSISTA Johtopäätösten tai oletusten tekeminen jonkin yksittäisen hakijaan liittyvän seikan, esimerkiksi asuinpaikkakunnan tai harrastusten, vuoksi voi jättää hyviä hakijoita rannalle. Mitä vähemmän ennakko-olettamia, sitä laajempi kandidaattipooli on käytössä ja paremmat mahdollisuudet löytää oikea henkilö avoinna olevaan paikkaan. 4. OLE NOPEA JA REAGOI Rekryprosessissa tulee kyetä nopeaan reagointiin ja hakijoiden huomioimiseen. Olisi sääli menettää hyvä kandidaatti liiallisen pohdinnan ja hitaan päätöksenteon johdosta. Ignooraamalla hakijoita tai hitaalla reagoinnilla tehdään hallaa myös työpaikan imagolle. 5. PANOSTA TYÖHAASTATTELUUN Olennaisten kysymysten esittäminen haastattelussa on tärkeää, ja jokainen keskustelu ja kommentti kannattaa painaa mieleen huolella. Yrityksen pitää myös osata myydä itsensä kandidaatille.

Johtajuusoppeja ja verkostoja nuorkauppakamarista Loimaan Seudun Nuorkauppakamarissa pitkään toiminut Nurmi viettää paljon aikaa erityisesti oman kamarin jäsenten kanssa. Aktiivisessa kamarissa sykkii vahva me-henki. Marraskuussa järjestettyä Rekrygaalan striimiä seurattiin jännityksellä yhteisessä kisastudiossa ja kannustettiin Nurmea voittoon. Nurmi pyrkii osallistumaan Nuorkauppakamareiden tapahtumiin ja koulutuksiin mahdollisimman paljon. Erityisesti nuorkauppakamareiden johtamisopit hän nostaa tärkeiksi oman työn kehittäjäksi. Tallinnan maailmankokouksesta jäi erityisesti mieleen eräs modernin johtajuuden koulutus, jossa painotettiin hyvän johtamisen olevan aina yksilö- ja kontekstisidonnaista. Etätyöaikana Nurmi kokee tämän erityisen tärkeänä. – Etätyössäkin tulee jokaista yksilöä ohjata hieman eri tavalla ja huomioida, missä kontekstissa työskennellään. Meidän tulisi pystyä auttamaan työntekijöitä onnistumaan ja tekemään asioita vielä paremminkin myös etänä, Nurmi pohtii.

– Hyvä johtaja arvostaa jokaista työntekijää ja kunnioittaa toisia. Hän on valmis auttamaan ja ratkaisemaan haasteita yhdessä, hän jatkaa. Nuorkauppakamaritoiminnalla on ollut merkitystä myös nykyisen työn löytymiselle. Vuoden 2016 paikallispuheenjohtajana toiminut Nurmi oli Loimaan seudulla paljon esillä. Tätä kautta häntä kysyttiin myös Turun kauppakamarin Loimaan osaston vetäjäksi. Kauppakamarin kautta Nurmi tutustui tutustui myös Pemamekin hallituksen puheenjohtajaan Pekka Heikoseen, jonka kautta päätyi lopulta nykyiseen työhönsä. – Ilman tätä pestiä en olisi ehkä tullut löydetyksi, Nurmi tuumii hymyillen. 

Niina Nurmi kokee olevansa vahvimmillaan muutosjohtamisessa. Muutoksesta viestiminen on Nurmen mukaan keskeinen tekijä muutoksessa onnistumisessa. Vahvan sisäisen viestinnän kautta saadaan myös vietyä käytäntöön uusia menetelmiä. Nurmi on huomannut myös muutosvastarinnan vähentyneen, kun asioista tiedotetaan riittävästi.

1 5

J O H TA JA

T: KARL-JOHAN SPIIK

K: KARL-JOHAN SPIIK JA SHUTTERSTOCK

Itseohjautuvuus voi näyttää ja kuulostaa ulospäin siltä, että töissä on vain kivaa ja kaikilla on firman luottokortit ja työ koostuu leikkimisestä. Oikeasti kyseessä on erittäin vaativa organisaatiorakenne, jossa ei pärjää ottamatta vastuuta tai osaamatta selvittää konflikteja.

EI VAPAUTTA ILMAN VASTUUTA -

itseohjautuvuus ei ole kaaosta ilman sääntöjä

1 6

J O H TA JA

tseohjautuvuus viittasi ennen yksilön vapauteen ja itseohjautuvuuteen, nykyään se trendinä tarkoittaa enemmän tiimiä ilman johtajaa. Se voi myös tarkoittaa koko organisaatiota – mutta se ei tarkoita, etteikö kaikkia perinteisiä rooleja olisi – ne vain vaihtuvat tilanteen mukaan henkilöltä toiselle. Itseohjautuvuusteoria psykologian saralla koostuu kuudesta eri teoriasta, joista tunnetuin käsittelee motivaation sisäistymistä ulkoisen ja sisäisen motivaation välillä. Puhdas ulkoinen motivaatio tarkoittaa sitä, kun toimitaan käskystä tai pelosta. Puhdas sisäinen motivaatio on sitä, että yksilö ei saa mitään hyötyä tai jopa uhraa muita asioita tehdäkseen haluamaansa. Teoriassa on kolme perustarvetta: autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Teoria on kuitenkin teoriaa ja aina ei kovin käytännönläheistä, kun tarvitaan konkreettisia työkaluja.

Itseohjautuva tiimi on kuin lintuparvi Itseohjautuvassa organisaatiosta löytyvät kaikki tarvittavat roolit, vaikka tiimit ovat täysin itseohjautuvia. Tilanteiden vaihtuessa roolit vaihtuvat ja eri yksilöt ottavat vastuun eri asioista. Avoimuus on keskiössä, sillä jokainen työntekijä näkee mihin toinen käyttää aikansa tai miten laskuttaa asiakkaita. Projektipäällikkyys menee sen mukaan, kuka tarvitsee muiden apua. Kun haluat toteuttaa jotain, mihin et yksin pysty, toimit sinä tällöin projektipäällikkönä - oli kyseessä toimitus talon ulkopuolella tai sisäinen projekti. Tiimipalavereissa on aina tiiminvetäjä, mutta vuoro kiertää. Jokaisella jäsenellä pitää olla aikaa ja mahdollisuus opetella johtajuutta ja toteuttaa sitä vuorollaan.

LISÄTIETOA: www.spiik.net/ itseohjautuvuus Lauri Valtosen Pro Gradu urn.fi/URN:NBN:fife2019052116431

Hollannin hoivaihme Buurtzorg Itseohjautuva organisaatiorakenne sopii hyvin projektitoimituksia toimittavalle konsulttitalolle, mutta myös vanhustenhoitoon, esimerkkinä Hollannin hoivaihme Buurtzorg. Siellä yli 15 000 työntekijää toimii 10-12 henkilön itseohjautuvissa tiimeissä. Kun perinteisissä organisaatioissa huomataan hyvä toimintamalli, tehdään pilotteja ja levitetään mallia. Buurtzorgissa sen sijaan blogataan aiheesta organisaation sisäiseen tiedotukseen ja tiimit voivat itse päättää, haluavatko ottaa uuden toimintamallin itselleen. Uusi toimintamalli voi levitä päivissä koko organisaatioon, kun pilottimallissa voi mennä kuukausia. Buurtzorgin organisaation korkeimmassa hallinnossa toimii 28 ihmistä, joiden tehtävä on palvella, ei määrätä. Ihmeellisintä on, että toimitusjohtaja sparraa ilmaiseksi kilpailijoitaan toimintamallistaan ja koko organisaation kulttuuri on täysin avointa. Suomessa kokeiltiin eri puolella Buurtzorgin mallia hyvin tuloksin. Itla ja Varma järjestivät aiheesta webinaarin syyskuussa. Oleellisinta on ymmärtää, että organisaatio on elävä organismi, joka koostuu erilaisista ihmisistä. Jokaista pitää ymmärtää ja jokaisen tulee antaa olla oma itsensä. Tämä johtaa sitoutumiseen työhön ja hyvään työnlaatuun. Kun ihmiset voivat hyvin, he nauttivat työstä ja haluavat palvella asiakkaitaan. Henkilöstön hyvinvointi ei pidä olla vain kaasupoljin parempaan laatuun ja liikevaihtoon vaan itsestäänselvyys sellaisenaan.

”

Tiimi toimii kuin lentävä lintuparvi. Esteiden ilmaantuessa parvi kiertää ne ja vaikka jäsenten sijainti parvessa vaihtuu, näyttää parvi yhtenäiseltä ulospäin.”

Laurin mielestä tutkimus antaa selkeitä viitteitä siitä, että vaikka palkkatyössä autonomia - valta ohjata itse omaa työtään - vaikuttaa merkittävästi sisäisen motivaation kehitykseen, vapaaehtoistyössä keskeisempiä elementtejä ovat oman osaamisen haastaminen ja kehittäminen, sekä kuuluminen yhteisöön, jota itse pitää arvokkaana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vapaaehtoistyössä ihminen on jo valinnut arvojensa kaltaisen organisaation, kun työn puolesta ihminen voi kuulua ryhmään, jonka kaikkia arvoja ei hyväksy. Epävakaassa ja epävarmassa maailmassa vanhat hierarkkiset ja jäykät mallit eivät toimi. Tarvitaan reagoivaa ja joustavaa itseohjautuvaa tiimiä luovimaan arjen aallokoissa. Tämä on kuormittavaa ja vaatii jokaista ottamaan vastuuta – vapaamatkustamista ei sallita. Ilman vastuuta vapaus olisi vain kaaosta. Jokaisen itseohjautuvan organisaation pitää luoda omat sääntönsä ja noudattaa niitä. Ei ole väliä onko kyseessä vapaaehtoisjärjestö vai ei. Itseohjautuvuus hajauttaa vastuun ja päätöksenteon, muttei poista yhteisiä sääntöjä tai prosesseja. Ne vain ovat paljon kevyempiä, kun toteuttaja voi toimia hyväksyjänä. 

Vapaaehtoisorganisaatiossa arvot täyttyvät – Tutkimus antaa selkeitä viitteitä siitä, että vaikka palkkatyössä autonomia - valta ohjata itse omaa työtään - vaikuttaa merkittävästi sisäisen motivaation kehitykseen, vapaaehtoistyössä keskeisempiä elementtejä ovat oman osaamisen haastaminen ja kehittäminen, sekä kuuluminen yhteisöön, jota itse pitää arvokkaana, sanoo Lauri Valtonen, joka on tehnyt Pro Gradu tutkielmansa itseohjautuvuudesta vapaaehtoisorganisaatioissa.

KARL-JOHAN SPIIK • • • • • •

Airiston Nuorkauppakamarin jäsen Teknologiakonsultti - Digital Illustrated Oy | Yrittäjä – Karlex Oy Suomen Nuorkauppakamarit – Senior Advisor Office 365 / Viestintätiimi Blogannut artikkelissa mainituista aiheista pitkin vuotta ja suunnittelee oman itseohjautuvan organisaation perustamista Työskennellyt puhtaasti itseohjautuvassa organisaatiossa yli vuoden. Kehittänyt itseohjautuvuudesta mallin, jonka avulla mikä tahansa tiimi voi lähestyä optimaalista itseohjautuvuutta.

1 7

J O H TA JA

P: JENINA BOMSTRÖM T: PAULIINA PAPUNEN

Internationalism is a broad term that includes various elements. In the local organization level, the most common ways of doing international activities are twinning cooperation, attending international conferences and including different international elements in local events. These activities already offer various benefits and international skills for the members, but what else could internationalism be?

1 8

J O H TA JA

BUILDING A MORE INTERNATIONAL JCI AT THE LOCAL LEVEL 2020 marks the 10-year-twinninganniversary for JCI Oulu and JCI Higashi-Osaka. Last year our Japanese JayCee-friends came all the way to Finland to celebrate the 55-year anniversary of JCI Oulu.

e joined three internationally-minded jaycees to discuss internationalism in JCI. Read the thoughts of Maria Flemmich, the deputy president from Aurajoki, Laura Pihala, the president of JCI United and Ulla Pirkola, the president of JCI Oulu. Internationalism is a strong part of each of these local organizations. No wonder that all of them have, at some point won the national award in the category The most international local organization. – We are an international chapter, it is in our DNA, says Pihala. – However, when we renewed our strategy, we decided to move more towards diversity. So not just being international, but taking into account diversity in other ways, too, she continues. These local organizations have all international members and feel that improving the ways of welcoming new international members is important. This does benefit not only the local organization but also the whole community, because it can be a way of retaining international talents in Finland. The local organizations have ways to increase their attractiveness internationally. – As a marketing agency person, I would start from communication, says Flemmich and explains further that

the communication in JCI Aurajoki is many times bilingual. – As the president of JCI Oulu, I am active in the Chamber of Commerce in Oulu. We are working on a project especially aimed to international people to move to Oulu as families and on how to make Oulu more welcoming for people all around the world. It’s not only for JCI Oulu to have more international members, but we want to take part in the discussion about how to make the city more welcoming, says Pirkola. – We are focusing more on this issue in our future projects and currently working on founding a new award for the most international employer. The whole goal of the project is to find companies that not only set a good example by hiring internationals but also onboarding and retaining them in Tampere or the Pirkanmaa region, Pihala continues.

Increasing international activities is easy because it is possible to bring international elements to almost anything. – In JCI Aurajoki, internationalization at home is included in various events, including company visits and more casual occasions, says Flemmich. Whether the local organization is on a quest to understand diversity better, finding international members or providing the members with platforms to practise English or other languages, it is all possible to do in JCI. 

THINK GLOBAL, ACT LOCAL The world is becoming more and more global, and people will need different types of international skills in the future. Physical events and gatherings with remote options, provide a combination that will make it possible to train, network and build friendships all around the world even more than ever before.

Twinning relations can offer great substance for partnerships. Last year during JCI Oulu’s anniversary party, the members and the senate of JCI Higashi-Osaka had the opportunity to meet local entrepreneurs and other influencers, such as the mayor of Oulu, Päivi Laajala.

YHTEISTYÖSSÄ JOHTAJUUDEN JA VASTUULLISUUDEN HYVÄKSI

1 9

J O H TA JA

JÄSE N E S I T T E LY / V I O R ICA MILEA

VIORICA NAUTTII TIIMI-

2 0

J O H TA JA

Palvelumuotoiluun erikoistunut konsultti Viorica Milea muistelee yhä Nuorkauppakamarin Kuusamossa järjestämää johtajuusakatemiaa. “En ole koskaan ennen elämässäni kokenut ihmeellisempää ja luontaisempaa tiimityöskentelyä”.

T: KATRI MÄENPÄÄ, K: VIORICA MILEA

TYÖSKENTELYSTÄ

Viorica Milean motto on: “Älä koskaan luovuta!”

omaniasta kotoisin oleva Viorica Milea on luonteeltaan innostunut ja utelias. Nämä luonteenpiirteet ovat johdattaneet häntä tutkimaan, mitä kaikkea elämällä on tarjota. Kun hän opiskeli yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä, hän osallistui Yhdysvalloissa opiskelijoille järjestettyyn työskentele ja matkusta -ohjelmaan. Samalla hän sai oppia eri kulttuureista. Vuonna 2010 Viorica muutti Suomeen. – Pari vuotta tämän jälkeen erosimme romanialaisen kumppanini kanssa ja läheisimmät romanialaiset ystäväni palasivat kotiin. Minä itse päätin jäädä Suomeen vielä vuodeksi ja katsoa, mitä tapahtuu. Viorica löysi tiensä Nuorkauppakamarin pariin ja alkoi viihtyä. – Nuorkauppakamarissa tapasin ihmisiä ja sain uusia ystäviä. Pääsin mukaan innostaviin projekteihin ja opin uusia taitoja. Kaiken kaikkiaan Nuorkauppakamari-toiminta sai minut tuntemaan, että kuulun joukkoon, hän pohtii. Suomessa Viorica on myös vaihtanut uransa IT-palvelujen kehittämisestä yrityskonsultiksi ja erikoistunut palvelumuotoiluun. – Minusta tuntui, että IT-palveluiden ja niiden käyttäjien välisessä viestinnässä on kuilu. Halusin hypätä käyttäjien kenkiin, jotta ymmärtäisin paremmin, mitä he ajattelevat ja tarvitsevat. Viorica päätyi opiskelemaan Aaltoyliopiston maisteriohjelmaan, joka yhdistää muotoilun ja tekniikan kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen. Paitsi että hän sai viestintäongelman ratkaistua, hän alkoi ymmärtää muotoilun periaatteita. Harrastuksista vastapainona työelämän kiireille Viorica Milean työpäivät pyörivät tapaamisten ympärillä. Hän kerää tietoa ja luo esityksiä, jotka tukevat päätöksentekoprosessia. Viorica myös suunnittelee ja pitää työpajoja sekä työskentelee pro-

”

jektihallinnassa. Koska työpäivät ovat kiireisiä, saa Viorica harrastuksistaan vastapainoa työelämälle. – Rakastan maalaamista ja tanssimista. Ulkoilen ja retkeilen koirani kanssa. Saatan myös lähteä roadtripille tutkimaan uusia paikkoja. Nuorkauppakamarissa hän on saanut kokea paljon. Erityisesti Viorican mieleen on jäänyt Kuusamossa vuonna 2018 järjestetty johtajuusakatemia. – En ole koskaan ennen elämässäni kokenut ihmeellisempää ja luontaisempaa tiimityöskentelyä kuin siellä. Kokemus opetti minulle, että on tärkeää laittaa tiimi etusijalle, kun strategiaa ollaan tuomassa käytäntöön. Tiimillä pitää olla samat arvot ja tavoite, mutta erilaiset taidot. Tavoitteena itsensä kehittäminen Viorica on aina valmis oppimaan uutta ja kehittämään itseään. Tämä johtuu siitä, että arvostaa koulutusta hyvin korkealle. – Jos voisin muuttaa maailmassa jotakin, muuttaisin sen, miten kommunikoimme. Mielestäni nykyinen verbaalinen kielen käyttö vähentää vuorovaikutusta. Jos tähän saataisiin muutos, ehkä muut asiat parantuisivat automaattisesti. Viorican esikuva on hänen äitinsä, joka on kokenut rankkoja asioita, mutta siitä huolimatta ollut huolehtivainen ja rakastava äiti. – Joka kerta, kun mietin menneisyyttä, löydän uusia syitä ihailla häntä ja ottaa oppia häneltä. Äiti on minulle voiman ja pyyteettömän rakkauden lähde. Kasvoin suuressa perheessä, jos-

Jos voisin muuttaa maailmassa jotakin, muuttaisin sen, miten kommunikoimme.

sa tädit, sedät, serkut ja erityisesti isovanhemmat opettivat minulle monia asioita, kuten autojen korjausta, ruuanlaittoa, remontointia, mutta myös runoutta, musiikkia ja tanssia. Perheeni on tarjonnut minulle kovasti työskentelevien, älykkäiden ja hauskojen ihmisten seuraa. Heidän ansiostaan haluan olla innostuksen ja inspiraation lähde muille, hän kertoo. Vaikka Viorica on rohkea ja nopeasti toimeen tarttuva, syvällä sisällään hän myöntää olevansa pelokas ja haavoittuva. – Oli rankka matka myöntää nämä luonteenpiirteet ja puhua niistä muille. Uskon, että kaikissa hulluissa kokemuksissa, olen kuitenkin ollut yhteydessä tähän haavoittuvaan puoleen itsessäni. Koen olevani onnekas ja uskon, että minulla on suojelusenkeli huolehtimassa, kun joskus teen typeryyksiä. Kun seikkailu kutsuu, en näe pelkoja tai huolia, vain innostusta ja jännitystä! 

VIORICA MILEA • • • •

36-vuotias palvelumuotoiluun erikoistunut konsultti Opiskellut Aalto yliopiston IDBM (International Design Business Management) maisteriohjelmassa Mielenkiinnonkohteita taide, matematiikka ja taikuus JCI Cosmopoliksen jäsen, entinen puheenjohtaja ja Alue A:n INT (aluekansainvälisyyspäällikkö)

2 1

J O H TA JA

KI RJA -ARVOST E LU / JOOSE LUUKKAN EN

EXIT-OPAS YRITTÄJÄLLE

2 2

J O H TA JA

Exit on hämäävä nimi kirjalle. Opus ei nimestään huolimatta keskity yrityksen trimmaamiseen myyntikuntoon, vaan kertoo mitkä asiat hyvissä yrityksissä ovat poikkeuksetta kunnossa. Exit jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkitaan yrityskaupan perusteita, eli käytännössä hyvän yrityksen kriteerejä ja arvonmääritystä. Peruskaura saa hyvää twistiä aiheellisilla kysymyksillä yksityiselämän puolelle, kun yrittäjää pyydetään miettimää kestääkö kroppa tai avioliitto pari vuotta yrityskaupan vääntämistä – kaiken normaalin yritystoiminnan päälle tietenkin. Kirjan viimeisessä osassa käydään läpi varsinainen yrityksen myynti. Neuvoja löytyy välittäjän valintaan, sisäiseen tiedotukseen, ja moneen muuhun detaljiin. Asiaa harkitseva saa selkeitä neuvoja. Timantit löytyvät kirjan keskiosasta, jossa kerrotaan mitä yrityksessä pitää olla kunnossa toimialasta riippumatta. Osio on tiiviiksi pureksittua konkretiaa, ja 2/3 kirjasta kattavaa pakettia kannattaa tutkia asiaankuuluvalla

kunnioituksella. Osiossa on niin paljon sisäistettävää, että yksi lukukerta ei voi riittää. Kakkososa on jaettu noin 20–30 sivun mittaisiin osioihin aihepiireittäin. Kirja kattaa talouden, myynnin, markkinoinnin, tuotannon, ihmiset, tilat ja lakiasiat. Hallinto kuitataan lyhyesti, mutta pk-yrittäjälle tarkoitetussa kirjassa riittävällä tasolla. Exit ei todellakaan ole jenkkityylistä sanahelinää sattumilla, vaan kustakin aihepiiristä kerrotaan oleellinen ja sitten jatketaan täyttä höyryä eteenpäin. Suurin osa kirjan neuvoista on valveutuneelle yrittäjälle tuttua tavaraa, mutta uskon jokaisen yrittäjän löytävän sen sivuilta ainakin pari uutta ideaa. Exit toimii esimerkiksi kehityspäivän tarkistuslistana. Kirja kannattaa laittaa lukulistalle myyntiaikeista riippumatta, koska on paljon mukavampaa omistaa hyvä yritys kuin huono yritys. Jos olet yrittäjä, on Exit pakko lukea. Muiden kannattaa skipata, koska ei tätä tajua kuin yrittäjä. 

EXIT-OPAS YRITTÄJÄLLE Näin trimmaat yrityksesi myyntikuntoon Kirjailija: Kim Väisänen, Janne. K Jääskeläinen, Katleena Kortesuo Kustantaja: Alma Talent, 2020

KOLU MNI / U LLA V I LK MA N

ETÄJOHTAJAN OMA JAKSAMINEN

ULLA VILKMAN on etätyön ja etäjohtamisen asiantuntija. Hän on valmentanut organisaatioita etäjohtamisesta, etätyöstä ja hajautetusta tiimityöstä vuodesta 2015 ja kirjoittanut aiheesta myös kirjat Etäjohtaminen - tulosta joustavalla työllä (Talentum 2016) sekä Etätyö ulkomailla unelmasta todeksi (Basam Books 2020). www.etajohtaminen.fi

Tämä vuosi on ollut monelle kuluttavaa aikaa. Etäpäivät ovat intensiivisiä. Ne täyttyvät lukuisista etäpalavereista, jotka venyvät ja on kiire hypätä seuraavaan. Taukoja ei ehdi pitää. Kommunikointi ihmisten kanssa vie paljon enemmän aikaa kuin toimistolla ja tuntuu, etteivät työpäivät millään riitä kaiken tekemiseen. Pitäisi huolehtia, että työt sujuvat kaikilla ja yhteistyö pelaa, sekä seurata tiimin jaksamista. Etäjohtajan pitää huolehtia myös itsestään, jotta voi huolehtia muista. Mitä johtaja sitten itse voi tehdä? Kaikista hyvistä etätyön johtamiseen annetuista neuvoista ja käytännöistä kannattaa poimia ne asiat, joilla voisi omassa työyhteisössä olla eniten vaikutusta. Tunnista omassa työssä onnistumisen kannalta tärkeimmät tehtävät ja keskity niihin. Ja pyri johtamisessa vaikuttamaan siihen, millä on eniten vaikutusta. Saat tiimin paremmin osallistumaan, kun heität palloa asioiden kehittämisestä heille itselleen. Pistä tiimi miettimään, miten etäkahveista saadaan kiinnostavampia, kuinka yhteistyö sujuisi paremmin ja palaverit olisivat vähemmän puuduttavia, tai kierrätä palaverien vetovastuuta. Etäisyys muuttaa vuorovaikutuksen luonnetta. Moni istuu luurit päässä etäpalavereissa yhä isomman osan työajastaan, mutta silti tuntuu, että emme kohtaa työkavereita. Mukava ja rento jutustelu on jäänyt. Kommunikointi pitää miettiä uudella tavalla. Määrän sijaan on tärkeää panostaa laatuun. Isojen ryhmäpalavereiden sijaan panostaa kahdenvälisiin ja pienen porukan keskustelutuokioihin. Palavereissa aloittaa kuulumiskierroksella tai järjestää pienen porukan kohtaamisia toimistolle. Etäjohtajakin tarvitsee lepoa ja palautumista sekä mahdollisuutta keskittyneeseen työskentelyyn. Välillä pitää voida laittaa viestikanavat kiinni, että voi tehdä kunnolla keskittymistä vaativan tehtävän. Lepo onnistuu vain, jos työpäivä joskus päättyy. Kannattaa siis luoda omat rutiinit työstä irrottautumiseen. Energian säilyminen on hyvä varmistaa tauottamalla omaa työpäivää, huolehtimalla säännöllisestä syömisestä sekä hyvästä ergonomiasta. Pyri löytämään mikrotaukoja työpäivään, nousta välillä seisomaan tai heitä napit korviin ja pidä jonkun kanssa kävelypalaveri puhelimitse. 

2 3

J O H TA JA

T: MARI MÄNNISTÖ

Lehtiuudistus käynnistyi tammikuussa viestintätiimin kickoffissa Tampereella. Uudistustiimissä Jarkko Kurvinen (oik.), Eveliina Sillanpää (alarivi, toinen vasemmalta), Mari Männistö (alarivi, toinen oikealta) sekä kuvasta puuttuva Maarit Kesti.

ME OLLAAN JOHTAJIA KAIKKI – TITTELIIN KATSOMATTA

2 4

J O H TA JA

Miten jäsenlehdestä tuli JOHTAJA? Vuosi sitten, uuden strategiakauden kynnyksellä, muodostettiin lehtiuudistusnyrkki, joka lähti valmistelemaan konseptia, joka määrittelisi miltä Suomen Nuorkauppakamareiden jäsenja sidosryhmälehti näyttää ja tuntuu uudella vuosikymmenellä. Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin luoda konsepti, joka tuottaa jäsenille ja sidosryhmille lisäarvoa monikanavaisesti, sekä edistää entistä tehokkaammin Suomen Nuorkauppakamareiden strategisia tavoitteita.

hteiskunnallisen vastuullisen muutoksen johtaminen sekä jäsenten kehittyminen johtajina on ollut nuorkauppakamaritoiminnan ytimessä aina. Kansainvälisellä tasolla JCI on lanseerannut uuden sloganin ”Developing leaders for a changing world” sekä linjannut, että tulevaisuudessa meidän tulee entistäkin vahvemmin luoda vastuullista muutosta yhteiskuntaan nimenomaan yksilön johtajana kehittymisen kautta. Myös SNKKn strategia 2021-2024 #huomisenjohtajuus määrittelee meidän olevan edelläkävijöiden kasvualusta kohti parempaa johtajuutta ja vastuullisia tekoja, ja mainitsee johtajuuden uudelleenmäärittelyn Suomessa yhdeksi strategiakauden tärkeimmistä tavoitteista. Lehtiuudistuksen tavoitteeksi muodostuikin luoda ykkösmediavalinta olemassa olevien jäsenten lisäksi myös laajemmin nuorille ja rohkeille tulevaisuuden johtajille, jotka haluavat luoda vastuullista muu-

tosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Perusajatuksena on, että johtajuutesi ei tarvitse perustua vain työtitteliin, vaan aktiivisena nuorkauppakamarilaisena olet proaktiivinen, vaikuttava tekijä joka johtaa tulevaisuutta vastuullisempaan suuntaan. Lehden kautta pyrimme myös uudistamaan stereotypioita johtajista ja johtajuudesta, siksi lehden nimeksikin valikoitui ehkä joitakuita jopa provosoiva nimi, JOHTAJA. Idea nimen takana on nimenomaan herättää mielenkiinto lehteä kohtaan kontrastin kautta – tunteita herättävä nimi, johon monipuolisella aihetta ja mielikuvaa muokkaavalla sisällöllä vaikutetaan. Jäsenet, puheenjohtajat ja viestinnän ammattilaiset osallistuivat kehitykseen Lehden kehitystyöryhmä aloitti työnsä alkuvuodesta, asetti kehitykselle aikataulun ja tavoitteet sekä kehitti alustavan konseptiluonnoksen. Kesällä toteutettiin jäsenistölle avoin kehityskysely, johon vastanneet olivat yhtä mieltä lehtiuudistus- ja strategiatyöryhmien kanssa – nuoret ja vastuulliset tulevaisuuden johtajat on relevantti kohderyhmä jäsen- ja sidosryhmälehdelle, ja meidän tulisi myös lehden kautta vaikuttaa pölyttyneisiin mielikuviin johtajista ja johtajuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Jäsenet pääsivät myös ehdottamaan uusia nimiä lehdelle, eniten ehdotuksia keräsivät niin suomen- kuin englanninkielisetkin johtaja / johtajuus -termit. Visuaalinen konseptiehdotus ja nimivaihtoehdot käytiin läpi viestintätoimisto Kumppanian kanssa. Myös Kumppania näki uuden konseptin myötä kutkuttavan mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnassa tunnistamaamme epäkohtaan, sillä johtajana oleminen ei ole nykypäivänä vain ammatillinen termi vaan paljon enemmän. Lisäksi Kumppania kannusti etenemään rohkeasti tekijöitä puhuttelevalla, aktiivisella Johtaja-nimellä passiivisen Johtajuus-käsitteen sijaan. Näin saavutamme todennäköisesti vaikuttavamman lopputuloksen. Viimeinen happotesti konseptille käytiin puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille järjestetyssä keskusteluja palautetilaisuudessa, jossa nousi esiin huomioon otettavina seikkoina johtajana kehittymisen prosessin tärkeys – harva jos kukaan

MIKÄ ON SINULLE SNKKN JÄSENLEHDEN TÄRKEIN TARKOITUS? Laadukas sisältö Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteisöllisyys Inspiraatio Menestystarinoiden jakaminen Jäsenhankinta Kumppanilisäarvo Brändin rakentaminen Strategian konkretisoiminen Tiedottaminen OLETKO SAMAA MIELTÄ: NUORKAUPPAKAMARITOIMINNASSA JOKAINEN JÄSEN TITTELIIN KATSOMATTA VOI OLLA VASTUULLISTA MUUTOSTA AIKAANSAAVA JOHTAJA?

80% KYLLÄ

OLETKO TYYTYVÄINEN SIIHEN, MITEN JOHTAJUUS SUOMESSA YMMÄRRETÄÄN?

73% EI

PITÄISIKÖ NUORKAUPPAKAMARIEN SINUSTA AKTIIVISESTI PYRKIÄ VAIKUTTAMAAN - MM. JÄSENLEHTENSÄ KAUTTA - SIIHEN, KUINKA JOHTAJUUS YMMÄRRETÄÄN SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA?

80% KYLLÄ

*Kyselyn tiedot: Kyselyaika 10.6.– 1.8.2020. Kyselylinkki jaettiin useaan otteeseen niin jäsenuutiskirjeessä, Teamsin ja Facebookin jäsenryhmissä kuin PJ-raportissakin. Vastauksia kyselyyn tuli 82 kpl. Otos ei edusta koko jäsenistön mielipidettä.

meistä on vielä valmis tai täydellinen johtaja. Työryhmää pyydettiin myös varmistamaan, että lehden kannesta ei vahingossakaan pääse nousemaan stereotyyppinen teollisuuspamppumainen johtajamielikuva. Puheenjohtajien palautteen kokonaiskuva oli uudistukselle myönteinen, ja esiin nostetut sudenkuopat otettiin vielä konseptin viimeistelyssä huomioon. Uudistus hyväksyttiin hallituksen toimesta ja esiteltiin jäsenistölle kansallisen vaalikokouksen GA:ssa lokakuussa. Sisällön ja monikanavaisuuden kehittäminen jatkuu Uudistuneen lehden sisältöjen näkökulmat tulevat liittymään kiinteästi Suomen Nuorkauppakamareiden vuosien 2021–2024 strategiasta nouseviin kehitysohjelmiin, joita ovat ▶ Huomisen johtajuus ▶ Yksilön kehittyminen ja kouluttautuminen ▶ Vaikuttavat projektit ja vastuullinen muutos yhteiskunnassa ▶ Aktiiviset verkostot Sisältösuunnitelmassa on painotettu monipuolisuutta, jäsenten mahdollisuutta päästä lehden sivuille mutta myös laadukkaita vieraskirjoittajia, henkilötarinoita, tutkimustietoa tulevaisuuden johtajuudesta, innovaationostoja, työhyvinvointiteemoja. Uudessa #jciwashere-osiossa esitellään vaikuttavien projektien kautta jättämiämme kädenjälkiä yhteiskuntaan. Vähintään kaksi juttua kirjoitetaan englanniksi, olemmehan osa kansainvälistä järjestöä ja englanninkielinen viestintä on olennainen osa jäsentemme oppimismahdolisuuksia. Käsissänne on nyt uudistuneen lehden ensimmäinen versio, jatkossa sisältö tulee kehittymään palvelemaan nuorkauppakamarilaisia huomisen johtajia, potentiaalisia jäseniä sekä sidosryhmiämme entistäkin paremmin. JOHTAJA-verkkomedia julkaistaan vuodenvaihteen jälkeen osoitteessa johtaja.nuorkauppakamarit.fi. 

2 5

J O H TA JA

CO LU MN / YUL I YA SALO R EN KO

“PICK YOUR BATTLES”

YULIYA SALORENKO

2 6

J O H TA JA

A growth hacker by day and a public speaker by night. Currently, she manages digital marketing at a data-driven growth company Catapult, and runs her own public speaking business. Vast experience working in a startup scene has shaped Yuliya’s professional passions leading her to run hands-on workshops on startup pitching, personal branding, principles of efficient communications, tools for networking etc. As a published poet and TEDx Speaker, Yuliya is advocating for diversity, entrepreneurship, active citizenship, sustainability and change, in Tampere and beyond.

2020. It wouldn’t be fair to write about leadership without viewing it through the lense of this year, a year that in many ways defined what type of leaders our world needs in order to survive and thrive. That said, let’s take a moment to reflect on this roller-coaster we’ve all been through as businesses, as professionals, as humans. There is a lot of pressure on our generation to fix the mistakes made in the past, to adapt to the rapidly changing world, to excel at everything. That can feel overwhelming, to say the least. Being everywhere and everything at once can dilute the big picture of where we ought to be heading to generate the biggest impact on our companies, communities and society as a whole. Hence, I challenge you to unfollow the familiar patterns, redefine your commitments and ask (consciously and consistently): ”Does 20% of my daily effort generate 80% of the results?” Pick your battles! The only way to come out of 2020 stronger than ever before is to stay focused. In practice, it means courage to be honest with your authentic self. (1) Choose a niche/industry you’re best at and most passionate about, (2) concentrate all your professional (and personal) efforts there, and (3) rethink scattering your inner resources and time on places, people and projects that do not generate the biggest intended value. It is about taking things out of the equation to free the space for pursuits that are most important and impactful in the long run. And finally, think what should be on your ”to-don’t” list? If this year has taught us anything is that change is the only constant. But if we are focused on our path and goals, it’s easier to navigate through the unknown, through the fragile order our world is hanging on. Pick your battles, stay focused and have sisu! 

KUM PPA NI

T: HELI HÄYRYNEN & JORI LAGERBLOM / GREENSTEP

K: CAROLINE HÖGNÄS

ORGANISAATION SISÄINEN JOHTAJUUS KOROSTUU OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Yritysmaailman menestystarinoista ei mikään olisi onnistunut ilman organisaation sisäistä johtajuutta, jossa on korostunut osaamisen kehittäminen. Johtajan tärkeimpiä tehtäviä on tunnistaa huomisen osaamistarve.

Osaaminen happanee, pidä se tuoreena – se on kilpailuetusi! Formaalin, oppilaitoksissa tuotettavan tutkintokoulutuksen haasteena on monesti edelleen liian kaukana business-maailmasta toteutuva koulutusmuoto, jolloin ammatillisen osaamisen taidot opetellaan vasta työelämään siirryttyä. Osaaminen myös happanee nopeasti, jos sitä ei ylläpidetä ja tietoja päivitetä. Yrityksille osaaminen on tulosta tuottavaa kilpailukykyä. Se on parempia, ketterämpiä prosesseja sekä tiimiälyä. Sekä prosessien kehittämisessä että tiiminälyn hyödyntämisessä itse tiimin osaamisen merkitys korostuu. Ryhmässä saadaan muodostettua parhaimmillaan ratkaisuja ja oivalluksia, joihin ei tekoälyllä päästä tai joita yksilö ei keksi. Johtamisen näkökulmasta tiimiälyn hyödyntäminen vaatii tosiasiallista mahdollistamista, motivoimista ja vastuuttamista – sen tulee hyö-

dyttää kaikkia tiimin jäseniä. Vain siten tiimi sitoutuu, jakaa tietoaan toistensa kanssa, hyödyntää käytössään olevaa tekoälyä ja kehittää uutta kilpailukykyä yritykselle. Tämän ovat oivaltaneet jo monet start up-yritykset, mutta harvemmin sitä näkee isommissa konserneissa, jotka voisivat hyötyä tiimiälyn voimasta pieniä laajemmin. Tunnista tänään, voita huomenna Yrityksen ei kuitenkaan tarvitse hoitaa kaikkea itse. Monet tukifunktiot voidaan ulkoistaa luotettaville kumppaneille, kunhan organisaatiossa tunnistetaan omat tärkeimmät vastuualueet. Kaikkea ei tarvitse osata tänään tai itse, mutta huomisen voittaja on se johtaja, joka tunnistaa organisaationsa osaamistarpeen ja osaa ohjata henkilöstön kehittymistä vastaamaan tulevaisuuden tarvetta. Greenstepissä osaamisen johtamisessa hyödynnetään BIraportointia. Dataan lisätään yrityksen tulevaisuuden tavoitteet ja se viimeistellään henkilöstön tarpeilla.

2 7

J O H TA JA

JÄSEN SIVUT

T: JENNI KREIVI

K: JOUKO ESKELINEN

Meri-Lapin nuorkauppakamarin comeback!

eri-Lapin nuorkauppakamari on uudistanut toimintaansa huimasti viimeisen vuoden aikana. Tätä uudistamisen vuotta voisi kutsua jopa comebackiksi! Vuoden alussa yhteistyökumppanuudet olivat nollassa, jolloin sai aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Kamarissa luotiin kokonaan uudet yrityskumppanuuksien yhteistyömallit ja vuoden aikana hankittiin useita erilaisia kumppanuuksia. Myös markkinoinnin osalta puhalsivat uudet tuulet. Meri-Lapin nuorkauppakamari sai vihdoin Instagram-tilin! Nettisivut saivat uuden ilmeen ja päivitetyn sisällön. Vuoden aikana on tehty koko porukalla videoprojektia, jossa tuotetaan video nuorkauppakamarin toiminnasta. Tämä ammattilaisen tuottama video julkaistaan loppuvuodesta.

Vuoden aikana on saatu hienosti koejäseniä mukaan toimintaan. Koejäsenet ovat rohkeasti tarttuneet vastuutehtäviin ja tuoneet toimintaan uusia ideoita. Vuoden tulee kruunaamaan Alue D:n Hallitusakatemian järjestäminen! – Uudistaminen on vaatinut rohkeaa johtajuutta ja paljon työtä. Ollaan saatu älyttömän paljon aikaseksi vuoden aikana. Parasta on kuitenkin ollut se

Kuvassa Toni Junes, Heikki Taanila, Jenni Kreivi, Hanna Wallo ja Juho Tuovila.

ilo ja nauru, joka tapaamisissa on aina vahvasti läsnä. Meillä on huikeat vuodet edessä, sillä tältä porukalta ei ideat lopu kesken, sanoo Jenni Kreivi, MeriLapin nuorkauppakamarin puheenjohtaja 2020. 

Rokua Health and Spa

Kolme polkua! Ohjelmassa mm. Keynote: Verkostoitumalla rahaa ovista ja ikkunoista @vauhtipyörä_ahola ”Valjasta vahvuutesi!”-työpaja @jcilaurahalonen #hyppytuntemattomaan2021 #jciﬁ #deevoima #jcialueD #tervikset Pakkaa nämä #toppapuku #uimapuku #iltapuku http://jciouluntervaporvarit.ﬁ/home/ hyppy-tuntemattomaan-d-aluevuosikokous/

@hyppytuntemattomaan

TÄNÄÄN

2 8

J O H TA JA

Hyppää mukaan verkostoitumaan ja virkistymään!

Parasta palvelua löytyy Ceeltä!

Isännöinti Vaasa www.ismakinen.fi

Isännöinti Seinäjoki www.seinanaapurit.fi

Tuoreille, tuleville ja kokemattomille metsänomistajille selkojärkistä apua www.puustapuuhun.fi/jci

Kiinteistöhuolto Seinäjoki www.seinajoentalonmiespalvelu.fi

2 9

J O H TA JA

JÄSEN SIVUT

T: HANNA SAARI

HUOMISEN JOHTAJUUS 2021-2024 VISIO

STRATEGIA 2021–2024 #huomisenjohtajuus

Rohkea johtajuuden uudistaja, yhdessä ja aktiivisesti.

STRATEGISET VALINNAT Huomisen johtajuus Vahva ja tunnettu brändi Vaikuttavat projektit Aktiiviset verkostot Yksilön kehittyminen

MISSIO

Edelläkävijöiden kasvualusta kohti parempaa johtajuutta ja vastuullisia tekoja.

3 0

J O H TA JA

Strategia tarkoittaa muutosta ja valintoja. Se ohjaa meitä nykytilasta kohti tavoitteita. Vuosi 2020 kaikessa mullistuksessaan päättää nykyisen strategiakauden ja samalla käännämme katseet jäsentemme työelämämenestyksen vauhdittamisesta johtajuuteen.

lemme monessa asiassa uuden äärellä ja on erittäin hedelmällistä aloittaa uusi strategiakausi, jossa nuorkauppakamarin missio on olla Edelläkävijöiden kasvualusta, kohti parempaa johtajuutta ja vastuullisia tekoja. Uuden nelivuotisen strategian työstäminen aloitettiin vuonna 2019 ja näiden vajaan kahden vuoden sisään mahtuu lukuisia keskusteluja, työpajoja, megatrendejä ja kyselyjä siitä, mitä me olemme ja mitä haluamme nuorkauppakamarin olevan tulevaisuudessa. Uuden strategian mukaisesti päämäärämme on olla Rohkea johtajuuden uudistaja, yhdessä ja aktiivisesti. Johtajuus on ollut kantava voima läpi strategiatyön. Siksi Huomisen johtajuus nousi yhdeksi selkeäksi valin-

naksi. Se tarkoittaa, että meidän tulee määrittää ja kertoa, miten me näemme johtajuuden ja miten me uudistamme sitä tulevina vuosina. Tämän lisäksi toinen merkittävä näkökulma on yhteistyö sidosryhmien kanssa. Tarvitsemme aktiivisia verkostoja ja niiden päämäärätietoista johtamista, jotta voimme vaikuttaa ja jotta joku haluaa ylipäätään keskustella kanssamme. Jäsenistössä on voima Emme voi luonnollisestikaan unohtaa jäseniämme, joita ilman emme olisi olemassa. Emme myöskään vaikuttavia projekteja, joita kamarimme tekevät ympäri Suomen. Muutoksen näkökulmasta haluamme tuoda lisää selkeyttä ja tukea siihen, mitä mahdollisuuksia

ALUEILTA

uorkauppakamareitten debatin Suomen mestaruus ratkottiin Helsingissä 9.–11.2020 järjestetyn kansallisen vaalikokouksen yhteydessä. Voittajaksi kruunattiin Keskuspuiston Nuorkauppakamari ja samasta joukkueesta kapteeni Laura Merisaari palkittiin parhaan debatoijan yksilösuorituksesta. Joukkueeseen kuuluivat myös Anita Härkönen ja Minna Karjalainen. Voiton myötä joukkue edustaa Suomea Nuorkauppakamareitten Euroopan- ja maailmanmestaruuskisoissa 2021. Helsingissä kilpailtiin myös englanninkielisessä debatissa. Voittajaksi selviytyi Helsingin Nuorkauppakamarin joukkue. 

#huomisenjohtajuus

Debatin Suomen mestaruus Keskuspuiston Nuorkauppakamarille

nuorkauppakamari kasvualustana tarjoaa. Projektitoiminnassa muutos kohdistuu fokuksen löytämiseen ja valintoihin siitä, että teemme strategiaa tukevia, aidosti yhteisöömme vaikuttavia ja kestäviä projekteja, jotka niin tunnistetaan kuin tunnustetaankin. Vahva ja tunnistettu brändi on osaalue, joka tukee kaikkea toimintaamme ja saa äänemme kuuluviin. Viestintään kuuluu tänä päivänä vahvasti myös tarinallisuus ja siksi halusimme kuvittaa strategian niin, että jokainen jäsen voi kertoa omin sanoin uudesta strategiasta ja nuorkauppakamaritoiminnasta. Mikä on sinun tarinasi? 

T: ANITA HÄRKÖNEN

3 1

J O H TA JA

JÄSEN SIVUT

T: JOUNI HEIKKILÄ

Valkeakosken Nuorkauppakamarin koronavuosi 2020

alkeakosken Nuorkauppakamari on elänyt todellista selviytymistarinaa tänä vuonna ja siihen lisähaasteeksi on vielä määrätty korona. Olemme olleet vuosia SNKK:n määrittelemä kriisikamari jäsenmäärän suhteen. Alkuvuonna kun korona alkoi nousta jaloilleen oli kamarissamme eletty hyvin alkanutta ja aktiivista lähtöä tulevaan vuoteen. Kun sitten kaikki pysähtyi ja Suomea alettiin lukita kahleisiin puheenjohtajakin otti jalat sekä perheensä alleen ja paineli erämaahan odottelemaan myrskyn tyyntymistä ja nauttimaan elämästään, koska liiketoiminta sen mahdollisti pysähdyttyään melko lailla kokonaan muutamassa tunnissa median julkaistua rajoituksia. Hallituksen kanssa aloitettiin vähän kuin itsestään selvänä asiana hoitaa asioita etäpalsuin, koska olihan meillä juu-

ri vuosikokous hyväksynyt muutaman kuukauden ajan työnalla olleet uudet sääntömme, joissa sallittiin mm. hallituksen etäkokoukset päätösvaltaisiksi. Kaikista onnistumisista voimme kiittää vain jäseniämme joilta ei ole motiivi laskenut harrastustoiminnan eteen vaikeinakaan aikoina. Silloinhan yhteisen hyvän mittarit mitataan kovimmalla asteikolla. Jäsenmäärämme tulee kasvamaan myös yli kriisirajan ensi vuonna ja tulee lisäämään pienen kamarimme äänimäärää. Kun alue-C ilmoitti että aluevaalikokoukselle 2021 ei ole ilmaantunut hakijoita tästä heti ilmoitettiin viestikanavissamme. Sulattelu otti aikansa ja todellisia esteitä sekä haasteita mietittiin kamarissamme huolella. Sitten tuli se kipinä että asia otettiin hallitukselle käsittelyyn ja päätös tehtiin kamarissa yksimielisenä, totta kai Valkeakoski tuohon pystyy!

BEE SYD ÄME SSÄ

Haluamme rakentaa 17.–19.9.2021 mieleen painuvan ja lämpimän SILTAaluevaalikokouksen. Suunnittelutyö on vauhdissa ja runkoa rakennetaan. Mitä sinulta on jäänyt kokematta tai mitä aina olet halunnut kokoukseen? Laita meille vinkkiä, haluamme olla lähellä osallistujia jo tässä vaiheessa. Toiveiden esittäjien kesken arvotaan kokousrekkarointi! Arvonta suoritetaan 1.1.2021 mennessä tulleille vinkeille, vinkit tulee lähettää osoitteeseen aluevaalikokoussilta@ gmail.com. Toivomme että korona on talttunut suurimmilta osin maassamme ensi syksyyn mennessä jotta kaikki pääsevät taas nauttimaan yhteisestä kanssakäymisestä fyysisesti. Tavoitteenamme on saada mahdollisimman nopeasti rekisteröinti auki. 

Pieksämäki Savonlinna

3 2

J O H TA JA

Alue B:n vuosikokous 12. - 14.3.2021 Järvisydämessä

ALUEILTA

T: JENNI VÄLKKY

Alue A juhlii 10-vuotisjuhlavuotta

asan 10 vuotta sitten otettiin käyttöön nykyinen aluejako ja alueet 2 & 5 muodostivat uuden Aalueen. Perinteiden yhdistelemisessä oli aluksi haasteita, mutta lopulta uudesta alueesta saatiin rakennettua yhteneväinen ja jäsenistölle toimiva kokonaisuus. Ensimmäisenä vuonna luotiin myös aluepalkinnot, kuten esim. kehystetty Jaakko Tepon kasetti vuoden tulokkaalle. Alueen 10-vuotishistoriaan on mahtunut paljon kohtaamisia ja uuden oppimista. Kamareissa on ollut nähtävissä hyvää tekemisen ja kasvun meininkiä. 10 vuoden aikana on nähty niin kamareiden yhdistymisiä, uudelleen nimeämisiä kuin valitettavasti myös toiminnan lopettamista. Alueella on aina ollut vahva yhdessä tekemisen kulttuuri ja yhdessä ollaan tehty isojakin juttuja. On luotu liiketoiminnan kehittämissuunnitelmia, on perustettu SHIFT-tapahtuma ja Lasten vaalit. Palkintoja ei ole voitettu ainoastaan kansallisella tasolla vaan toimintamme on huomioitu myös kansainvälisestikin. Alueellamme toimii mm. maailman paras kamari. Jatkakaamme esimerkillistä toimintaa jatkossakin. 

Katse kestävään tulevaisuuteen Pohjoisen menestystarinat

SUOMEN NUORKAUPPAKAMAREIDEN ALUE D VAALIKOKOUS OULUSSA 3.-5.9.2021

3 3

J O H TA JA

JÄSEN SIVUT

J O H TA JA

Oppeja unelmoinnista ja johtajuudesta kansallisen vaalikokouksen senaattoriohjelmassa

3 4

ähdimme senaattoriohjelmaan klo 09:30 suoraan aamupalalta virkistyneenä edellisen yön pitkistä yöunista, sillä koronamääräysten mukaan ravintolat menivät kiinni puoliltaöin, joten tulojuhlan aikataulu rakentui säädyllisen mittaiseksi. Bussimatkalla jokaiselle osallistujalle jaettiin ”suuvesi”, jotta maskin kanssa hengittäminen sujuisi raikkaammin. Matkanjohtajat esittelivät runsain adjektiivein Helsingin ydinkeskustaa matkalla kohti määränpäätä, olympiastadionia. Historiallisessa Olympiastadionin Urheilumuseossa kokoonnuimme jonkinlaisen askartelutehtävän pariin. Olo oli kuin pikkupojalla ensimmäisenä päivänä eskarissa. Kutkuttavaa jännitystä ja innostusta. Ohjelma osoittautuikin mielenkiintoiseksi, sillä Päivi Rautiainen johdatti meidät pohtimaan syntyjä syviä, elämän tarkoitusta ja omaa asemaa tässä kaikkeudessa. Hahmottelimme henkilökohtaista tulevaisuutta paperille, tavoitteita ja toiveita, sekä kuinka niihin päästään, jotta yksikään senaattori ei olisi enää koskaan hukassa. Tulojuhlan inspiroima olotila antoi mahdollisuuden syöksyä syvälle sisimpiin tunteisiin ja niihin salaisiin haaveisiin, mitä ei vielä tähän mennessä ollut uskaltanut sanoa ääneen. Mielestäni Päivi johdatti meidät turvallisesti Goal Mapping -maailmaan, sai meidät pysähtymään hetkeksi ja miettimään minne seuraavaksi, ettemme olisi elämän tuulien riepoteltavana. Päivin jälkeen alkoi ”release the beast” -osuus ja lauteille hyppäsi Pasi Rautiainen, tuo elävä jalkapallolegenda. Olen TV-esiintymisten perusteella pitänyt Pasia melkoise-

na energiapommina ja livenä tuo energia oli niin käsin kosketeltavaa, että jopa Kuopion nuoret senaattorit Jere Niskanen ja Jani Sormunen menivät sanattomaksi ja se on paljon se. Pasi vangitsi kuulijansa sellaisella lavapresenssillä, että siinä olisi opittavaa monelle puhekilpailuun osallistuvalle. Pasi puhui monipuolisesti johtamisesta ja siitä, kuinka johtajan kuuluisi olla valmentaja. Valmentaja, joka antaa kaikkensa, että pelaajat/työntekijät onnistuvat ylittämään itsensä siinä mitä ovat tekemässä. Tämän uskomattoman energisoivan ohjelman jälkeen tutustuimme stadionin urheilumuseon näyttelyyn, josta löytyvät mm. aikamme suuren filosofin Matti Nykäsen kaikki mitalit. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Ryhmäkuvan jälkeen siirryimme nauttimaan ravitsevaa ja runsasta lounasta legendaariseen ravintola Eliteen. Aikamme suuret tähdet niin taiteen kuin elokuvien saralta saivat seurakseen vähintäänkin yhtä merkittävän porukan senaattoreita. Ravintolan tunnelma on jotain ainutlaatuista, suosittelen jokaiselle käymään ainakin kerran elämässään syömässä Elitessä. Sitä yllättyy aina uudelleen miten lyhyessä ajassa, kuten yhdessä päivässä pystyy senaattoriohjelman kaltaisessa tilaisuudessa uusiutumaan, virkistymään ja verkostoitumaan. Kiitos vielä Havis Amandojen senaattoreille mielenkiintoisesta ja mieleenpainuvasta ohjelmasta.  #maailmanparasharrastus SENAATTORI #76943 JANI SORMUNEN, KUOPION NUORKAUPPAKAMARI RY

H A A S TAT T E L U S S A

PASI RAUTIAINEN

Mitä oppeja toit mukanasi pelaajanuraltasi valmennukseen? ▶ Treenaa mieluummin vähän enemmän kuin liian vähän. ▶ Jokaisesta oma vahvuus irti. ▶ Kaikkia ei voi kohdella tasapuolisesti, mutta oikeudenmukaisesti ja reilusti. Mikä on se sinun ”pikantti” juttu? Miten jätit oman kädenjälkesi valmennusurallasi? ▶ Hei! Ei se vielä ole loppu! ▶ Mun jengin pelaajat on ollut aina Suomen ja Viron parhaassa kondiksessa. Ja moni pääsi kanssani vielä pelaamaan elämänsä parasta futista. Mitä johtajuusoppeja sinun mielestäsi kannattaisi tuoda urheilumaailmasta yritysten johtoon? ▶ Työntekijöiden huomioiminen. ▶ Laskeudutaan johtajakerroksesta alas niin, että seistään samalla ”nurmella” vierekkäin ja jutellaan ja juodaan yhdessä vaikka kahvit. Vuorovaikutusta siis. Ja kannustusta. Ja suoraa puhetta – vain palautteesta voi oikeasti kasvaa. Terveisesi päättäjille, joilla on mahdollisuus vaikuttaa jalkapallon ja junioritoiminnan tulevaisuuteen? ▶ Palkatkaa ammattitaitoista porukkaa, joilla on niin valmennustaitoja kuin ihmissuhdetaitoja. Ja intoa, joka sytyttää junnut treenaamaan myös omalla ajalla. 

Alue D

Alue D:n vaalikokousta vietettiin syyskuun lopussa Joensuussa. Joensuun senaatti oli suunnitellut lauantaiksi monipuolisen ohjelman senaattoreille. Päivä alkoi yritysvierailulla Kelluu Oy:lle, joka kehittää ilmalaivakonseptia energiainfran valvontatehtäviin. Kelluu Oy:n toisen yrittäjän, Jiri Jormakan, esitys piti senaattorien mielenkiinnon yllä ja avarsi ymmärrystä ilmalaivojen hyödyistä energiainfran valvonnassa. Yritysvierailun jälkeen päästiin leipomaan aitoja karjalanpiirakoita Joensuun Marttojen opastamana. Menestyksekkäästä piirakan rypytyksestä Marttojen tiloista poistui lauma senaattoreita todistusten kera. Iltagaalassa riitti vielä juhlittavaa, kun Jenni Isoviita-Parikka ja Sari Mielonen saivat senaattoripinssit rintaansa. 

Senaattoriohjelmaan lähtö tapahtui hotelli Kaarlen edestä kohti M/S Jennyä maskit kasvoilla koronarajoitukset tarkasti huomioiden. Vastaanotto M/S Jennyllä oli lämmin, vastassamme oli meitä emännöimässä senaattori #69880 Minna Salin-Kivimäki ja aloitimme perinteiseen tapaan kuohuvia kilistellen. Paikalla oli n. 30 senaattoria, kunniajäsentä ja seuralaista. Matkan aikana saimme kuulla Rauanheimo Oy:n isännöimänä yrityksestä itsestään sekä Kokkolan sataman toiminnasta ja historiasta. Itse en ollut aikaisemmin tunnistanut Oolannin sodan ulottuneen myös Kokkolan korkeudelle.

Alue B vaalikokouksessa Lappeenrannassa lauantain ohjelmaan osallistuivat senaattorien lisäksi niin kunniajäsenet, seuralaiset kuin iipparitkin. Osallistujamäärien vuoksi oli järkevintä yhdistää nämä ohjelmat. Linnoitukseen eli vanhaan kaupunkiin parikymmenhenkinen ryhmämme tutustui hieman erilaisella turistikierroksella. Oppaanamme nimittäin toimi Kauppa-Kaisa ja kuulim-

Alue C

Alue B

me siitä hämyisemmästä historiasta: sodista, rangaistuksista, taudeista, rohdoista, pimeistä pulloista ja kaikenlaisesta muusta kauppatavarasta. Kierroksen päätteeksi nostimme maljat valleilla, vaihdoimme pitkästä aikaa kuulumisia ja nautimme aurinkoisesta syyssäästä.

Aurajoen Nuokauppakamarin järjestämässä Access-vaalikokouksessa yhdistettiin IPP- ja senaattoriohjelma. Lauantaina startattiin tutustumalla Visman tiloihin lakiasianjohtajan Samuli Tuomikosken johdolla, joka samaisen viikonlopun aikana valittiin myös A-alueen aluejohtajaksi. Kuohuviinien saloihin tutustutti yksi Suomen parhaista kuohuviiniasiantuntijoista Martin Nordell (Sommelier, Champagne Master). Kuohuviinien ja lounaan jälkeen siirryttiin aasialaisiin tunnelmiin saken muodossa. Ravintola Karu Izakayan Sake Tasting piti sisällään saken lisäksi harvinaisempaa liköörimäistä juomaherkkua umeshua. Ohjelman mahdollisti Laki ja vesi Oy sekä K-Supermarket Rosmariini Irellan Oy.

Näkökulma valtavaan teollisuusalueeseen oli laivasta mereltä käsin hieno. Pääsimme todistamaan laivaväylän kaksivuotisen syvennysprojektin viimeisiä kauhannostoja ja ihastelemaan suurta katettua joka sään terminaalia isoille rahtialuksille. Ohjelmaan kuului luonnollisesti myös senaattorilounas, joka vei meidät tällä kertaa Japaniin Ramen-keiton muodossa. Kokkolan senaatti oli varautunut runsaskätisin tarjoiluin muiltakin osin ja pääsimme nauttimaan seurustelun lomassa myös trubaduurimusiikkia senaattori #62158 Juha Kolan ansiokkaalla esiintymisellä.

Alue A

SE NAAT TI

SENAATTORIT ALUEKOKOUKSISSA

K: ALUE A, ELLI AHONEN, ALUE C JA JIRI JORMAKKA

Kari Ehari #52188 Edellinen Puheenjohtaja +358 400 673 103

Ari Saavalainen Hallituksen jäsen +358 40 552 2580

Osmo Soinio #70855 Talouspäällikkö +358 40 575 1735

A - Janne Puurunen #75392 +358 40 558 7987 B - Elli Ahonen #76507 +358 40 579 0195 C - Jari Toivola #66662 +358 44 0260 166 D - Mari Viirelä #75396 +358 50 482 2305

suomensenaatti.fi

etunimi.sukunimi@suomensenaatti.fi

Susanna Kaharinen #74125 Viestintäpäällikkö +358 40 705 9925

ALUE SENAATTORIT

Jarmo Malin #65493 Varapuheenjohtaja +358 45 634 5450

Tuula Erolainen #74446 Puheenjohtajan erityisavustaja +358 40 5077030

Sarianne Mäkelä #75072 Varapuheenjohtajan erityisavustaja +358 40 096 2849

Hanna Toimi #76503 Hallituksen jäsen +358 40 577 2773

SENAATIN YHTEYSTIEDOT:

Jarno Kanninen #71772 Puheenjohtaja +358 40 548 4415

3 5

J O H TA JA

Kaikkea. Ja vähän päälle. grano.fi Kaikkea. Ja vähän päälle. grano.fi Kaikkea. Ja vähän päälle. grano.fi