VASTUULLINEN
SUOMEN NUORKAUPPAKAMARIT RY:N JÄSENLEHTI
ANTAKAA IHMISTEN TEHDÄ JA KOHELTAA
Raumalainen ILO-rahasto syntyi kamarikipinästä.
KAMARI HARRASTUKSENA
4 erilaista tarinaa
YRITYSOSTOLLA UUDELLE URALLE
TOIMITUKSEN ESITTELY
Tiina Hämäläinen
Päätoimittaja 2025
• Pyhäjärviseudun Nkk
• Viestintä- ja markkinointipäällikkö
Pori Energia
• Tanssiope ja ringettevalmentaja
Lenni Lehtonen
Toimittaja
• Pyhäjärviseudun Nkk
• Freelance-toimittaja, kolumnisti, yhteiskuntatieteiden ylioppilas ja lahjakas haaveilija.
Eira Myllyniemi
DigiJOHTAJAn päätoimittaja
• Jyväskylän Nkk
• Juristi
Ville Kujansuu
Taitto
• Forssan seudun Nkk
Graafinen suunnittelija ja nettisivujen rakentaja
• Kitaristi ja wannabe-muusikko
JULKAISIJA Suomen Nuorkauppakamarit ry, nuorkauppakamarit.fi
PÄÄTOIMITTAJA Tiina Hämäläinen
VIESTINTÄJOHTAJA Terhi Vanhatalo
TOIMITUS Tiina Hämäläinen, Eira Myllyniemi, Lenni Lehtonen
TAITTO Ville Kujansuu
PAINO JP Postitus Oy
ILMOITUSMYYNTI Sini Havukainen
KANNEN KUVA Pia Mattila-Lonka
Nuorkauppakamari on verkosto rohkeita huomisen johtajia, jotka luovat vastuullista muutosta yrityksiin ja yhteiskuntaan. Kaikkien jäsentemme käyntikortissa ei kuitenkaan vielä lue "johtaja", joillakuilla ei välttämättä tule koskaan lukemaankaan. Nuorkauppakamarissa johtajuus ei ole titteli, vaan asenne ottaa vastuuta ja luoda proaktiivisesti muutosta siellä, missä huomaamme epäkohtia. Johdamme rohkeasti tulevaisuutta positiivisempaan ja vastuullisempaan suuntaan.
PÄÄTOIMITTAJALTA
Käsissäsi (tai digitaalisesti silmiesi edessä) on JOHTAJA-lehti. Sen toimitustiimi vaihtuu vuosittain. Vuoden 2025 pientä, pippurista ja timanttista toimitusta luotsaa Satakuntalaistunut pohjois-karjalalainen innostuja; allekirjoittanut.
Vuoden 2025 JOHTAJA-lehtien kattoteema on yhteisöllisyys ja yksilöt. Sillä mikäli lehteä kirjoitettaisiin vain allekirjoittaneen mieltymysten mukaan, olisi siinä juttua strategian jalkauttamisesta, Euroviisuista ja Spice Girlsista (ei yhtään huonoja teemoja nuokaan).
Koska halusimme tehdä lukioidensa näköisen lehden, kysyimme, mitä haluaisitte lukea. Pyysimme kahteen otteeseen vinkkejä innostavista ja mielenkiintoisista juttuideoista sekä henkilöistä. Ja niitä saimmekin. Kiitos!
Tässä lehdessä nostetaan esiin erilaisia, upeita kamaripolkuja, kerrotaan rohkeista tekijöistä ja ennakkoluulottomista ideoista. Käsissäsi on luettavaa sinulle, joka haluat iloita toisten onnistumisista, kerätä motivaatiota toisten rohkeudesta ja hymyillä iloisten tarinoiden parissa.
Lukuiloa!
TIINA HÄMÄLÄINEN PÄÄTOIMITTAJA 2025
Mitä pidit
JOHTAJA-lehdestä?
Haluaisitko tarjota juttua lehteen?
Vinkkaa juttua, haastateltavaa tai anna palautetta tiimille. Meidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta etunimi. sukunimi@jci.fi tai aineisto@jci.fi
Digilehti löytyy osoitteesta johtaja.nuorkauppakamarit.fi.
Pääset lukemaan digilehteä myös skannaamalla viereisen QR-koodin.
Innostumisen ihana taito
”Hyvä idea, mutta mistä muka löytyy 22 aiheesta kiinnostunutta nuorta aikuista?
Sieltä maalta?” sanottiin minulle Teamskeskustelussa muutamia vuosia sitten. Tarvitaan 22 jäsentä, jotta yhdistys voi hakea Suomen Nuorkauppakamarin jäseneksi. Ja me halusimme perustaa oman kamarin.
Ensimmäisessä tapaamisessa meitä oli 3. Toisessa 2. Kolmannessa sana oli kiirinyt ja meitä oli yli 10. Lopulta, perustamiskokouksessa Pyhäjärviseudun nuorkauppakamarin liittymislomakkeen täytti 40 aiheesta kiinnostunutta nuorta aikuista. Ja kyllä; ihan täältä maalta.
Hurjinta perustamistilaisuudessa oli se, että 38 näistä ihmisistä eivät tienneet nuorkauppakamarista suurin piirtein mitään. Osa ei edes googlettanut ennakkoon. Miksi he tulivat paikalle?
Koska olimme innostuneita! Annoimme jokaisessa some-päivityksessämme, puheessamme ja sähköpostissamme
innostuksen näkyä. Moni sanoi tulleensa mukaan juuri tästä syystä; tuota haluan ja tarvitsen elämääni.
Mikä innostusta sitten ruokkii? Tässä tapauksessa somen ja sähköpostien lisäksi henkilökohtaisuus. Se, että Sinut huomataan. Meidän tapauksessamme, ihmisiä lähestyttiin sanoen ”sinä voisit olla tähän sopiva” tai ”tämä voisi olla sinulle hyvä juttu”. Sosiaalisen median ja miljoonien viestien maailmassa henkilökohtaisuus tahtoo olla katoavaa kansanperinnettä. Vaikkakin tutkitusti se, että meille kasvotusten kerrotaan hyviä asioita, saa endorfiinimme virtaamaan ja meistä tulee pysäyttämättömiä. Innostuneita!
Koska perustamistarina oli onnistunut, käytimme hiljattain samaa tekniikkaa koejäsen hankinnassamme. Jäsenemme saivat ilmiantaa ystäviään, jotka ovat rohkeita kehittäjiä, haluavat turvata laadukkaan elämän Pyhäjärviseudulla jatkossakin ja nauttivat joskus
juhlimisesta. Heille lähetettiin suklaalevy, jossa tämä kerrottiin. Tätä juttua kirjoittaessani, edellisen idean ansiosta meillä on 7 uutta koejäsenhakemusta. Ja mitä luultavimmin toiset 7 tulossa. Lisää innostuneita!
Tämän harrastuksen parissa tuskin on yhtään henkilöä, joka voisi sanoa, ettei ole koko harrastuksen aikana innostunut yhtään mistään (jos on, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen; ei ole pitkään). Sen sijaan innostus on tämän harrastuksen polttoaine; sen avulla kehitetään, kehitytään ja osallistutaan. Innostus on tämän harrastuksen liima; se sitoo porukan (ennakkoon toisille tuntemattomatkin) yhteen. Ja ennen kaikkea, innostus on tämän harrastuksen sokeri; mitä enemmän maistelet, sitä enemmän sitä janoat.
TIINA HÄMÄLÄINEN
PÄÄTOIMITTAJA 2025
SEBBA H
KUVA:JONATHAN
2025 – rohkean johtamisen svengijengi
tekee, eikä vain puhu tekemisestä
Vuosi 2025 jää historiaan vuotena, jolloin alettiin kehittämään SNKK:n systemaattista vastuullisuus- ja kestävyystyötä.
Suomen Nuorkauppakamareiden hallitus on valinnut Senior Advisor, vastuualueena vastuullisuus -tehtävään Eveliina Leinon. Nyt sinullakin on mahdollisuus liittyä mukaan uuteen vastuullisuusryhmään ja ottaa osaa tähän pioneerityöhön, missä luodaan pohjat SNKK:n vastuullisuustyölle!
On hienoa nähdä, että kamarilaisten jäsenten asenteet ja teot vastuullisuuden saralla ei jää pelkästään harrastukseen, vaan kaikki oppi viedään myös osaksi työelämää. Tämä on yksilönkehittymisen järjestössä keskeinen toimintamalli, jos ja kun haluamme tuottaa positiivista muutosta myös ympäröivään elinpiiriimme.
Vastuulliset johtajat rakentavat Johtajuuskuntoaan juuri nyt. Sinä, joka olet juuri aloittanut Nuorkauppakamarin ja mietit mitä kaikkea se vielä eteen tuo → luota prosessiin! Tämä harrastus vie sinut juuri sinne, minne sinun kuuluukin
mennä. Tutki ja syväluotaa kaikki sen tuomat mahdollisuudet; niin kansainväliset kokoukset, yhteiskunnallisesti vaikuttavat projektit kuin erilaiset puheja debatointitaidot. Sinä, joka olet ehkä lopettelemassa JC-matkaasi; puhu ja kerro ääneen siitä, mitä kaikkea olet oppinut ja kokenut. Koska kertomalla tarinoita ja tekemällä meidän toiminnan vaikuttavuuden näkyväksi oman tarinan kautta, houkuttelemme ihmisiä samalle polulle. Suomessa on upeat 1750 aktiivista jäsentä, mutta meidän ei tule tuudittautua vankkaan jäsenmäärään nyt, eikä tulevaisuudessa. Strateginen kasvutavoitteemme vaati sitä, että jokainen meistä tekee työtä sen eteen, että jäsenmäärämme ja verkostomme säilyy jatkossakin vaikuttavana ja vakuuttavana. Oppiminen ja kehittyminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan se vaatii ihmisiä ympärilleen. Mitä enemmän meitä jäseniä on, sitä enemmän me opimme ja kehitymme.
Johtajuuskunnon keskiössä on meidän tärkein työelämätaitomme; yhdessä tekeminen. Toivon, että jokainen meistä tarttuu tuumasta toimeen ja alkaa tehdä asioita todeksi. Byrokratiaan kietoutumalla ja arkailulla me emme kehitä itseämme, yhteisöämme emmekä toisiamme. Mutta tekemisen kautta me opimme luottamaan itseemme ja ystäviimme.
Toivon, että moikataan kokouksissa ja tapahtumissa ja että saan kuulla useita tarinoita siitä, että olemme rohkeasti tarttuneet tekemiseen ja kehittäneet itseämme ja sitä kautta työelämää, sekä koko Suomea. Hei sinä JC; minä uskon sinuun, olisiko aika uskoa myös itse itseesi?
Terkuin, Tinde
TIINA KUOKKANEN
Tekemisen meininkiä!
Suomen senaatin tämän toimintakauden Tekemisen meininki -toimintatukia jaettiin ennätysmäärä! Vuosikokous päätti varata senaattorien järjestämien tapahtumien tukemiseen 5000€, johon hallitus sai lisävaltuuden käyttää jopa 8000€, mikäli suosio olisi suuri. Tänä vuonna saimme hakemuksia 37 kappaletta! Näin ollen Suomen senaatin hallitus päätti yksimielisesti käyttää oikeuttaan 8000€ jakamiseen! Viime vuoden Hauskaa yhdessä projekteilla on siis tehty hieno pohjatyö tämän vuoden Tekemisen meininkiin. Hakemuksia saatiin laidasta laitaan erilaisille tapahtumatoteutuksille. Tukea jaettiin kaikille hakeneille! Äärimmäisen hienoa on huomata, että projekti on herättänyt aktiivisiksi uneliaitakin senaattoreita.
Kotkassa järjestettiin yksi ensimmäisistä projekteista. Projektisenaattori Heli Nykänen #74544 innostui tekemisen meiningistä ja sai mukaansa kolme senaattoria #58859, #70878 ja #79804. Kotkan nuorkauppakamarin puheenjohtajalta oli tietysti kysytty olisko toiveita toteutukseen ja vastaus oli kamarin strategiaa myötäilevä tiimiytyminen. Ohjelman runko oli helppo: Tarinointa ja tiimiytymistä. Aluksi merenrannalla nuotiolla kaikki tutustuimme. Auringonlaskiessa siirryimme kartanolle keittiöön jossa porukka jaettiin osiin ja kaikilla oli oma ruokapiste vastuullansa. Tiimiytyminen tapahtui kuin itsestään ja kaikki osaset vain napsahtelivat paikalleen kun ruoka katettiin pöytään. Risotto oli täydellistä, eikä Kymijoen viereisestä kalatiskistä saatu lohikaan olisi paremmalle voinut
maistua. Tapahtuman aikana tutustuttiin, kuultiin vanhoista ja uusista projekteista. Taisipa siellä jotkut jo alkaa busineksestäkin puhumaan. Erittäin onnistunut tapahtuma jossa kohtasivat senaattorit, kunniajäsen, jäsenet ja koejäsenet!
FUN FACT:
Alueittain tekemisen meininki tapahtumia järjestävien kamarien määrät ovat:
• A 9
• B 10
• C 9
• D 9
JOONAS PENTTILÄ #79804
ALUESENAATTORI ALUELLE B KOTKAN NUORKAUPPAKAMARI
Kuka tahansa voi olla kouluttaja – uskallatko kokeilla?
Oletko koskaan miettinyt kouluttamista, mutta antanut jännityksen tai epävarmuuden estää sinua? Ajatellut, ettei sinulla ole tarpeeksi osaamista tai aikaa? Että kouluttaminen kuuluu vain asiantuntijoille ja kokeneille esiintyjille? Näitä ajatuksia käy läpi moni – kunnes löytyy uskallus kokeilla.
Ensimmäinen askel on aina suurin. Mutta aloitettuaan huomaa nopeasti, ettei kouluttaminen ole vain tiedon jakamista, vaan yhdessä oppimista. Kouluttaminen voi tarkoittaa myös esimerkiksi keskustelun fasilitointia, työpajojen vetämistä, kokemusten jakamista –kaikkea sitä, mikä auttaa herättämään oivalluksia. Se ei vaadi supervoimia tai täydellistä asiantuntijuutta, halu oppia ja auttaa riittää.
Vastuullisuudesta puhuttaessa ajatus kääntyy usein ympäristöön tai yritysvastuuseen. Mutta entäpä vastuu omasta kehittymisestä – ja siitä, että jakaa osaa-
mistaan myös muille? Kouluttaminen on yksi vaikuttavimmista tavoista kehittää sekä itseään että ympäröivää yhteisöä. Jokaisella meistä on jotain arvokasta annettavaa. Ei ole sattumaa, että JCI:n International Human Duties -periaatteisiin kuuluu vastuu sekä itsensä kouluttamisesta että muiden opettamisesta. Kun jaamme tietoa ja taitojamme, rakennamme yhdessä kestävämpää tulevaisuutta.
Tänä vuonna kansainvälinen JCIjärjestömme täyttää 110 vuotta. Yli vuosisadan ajan tämä järjestö on siis tarjonnut alustan kehittymiselle, johtajuudelle ja vaikuttamiselle. Kouluttaminen on avain tämän perinteen jatkamiseen: kun jaamme osaamistamme, tuemme toistemme kasvua rakennamme tulevaisuuden tekijöitä ja inspiroimme uusia johtajia.
Olen itse saanut kouluttamisesta enemmän kuin osasin odottaakaan. Se on vahvistanut itsevarmuutta, tuonut
uusia taitoja ja ennen kaikkea näyttänyt, miten pienellä teolla voi olla suuri vaikutus. Kouluttaminen ei ole vain tietojen välittämistä – se on osaamisen kierrättämistä, ajattelun laajentamista ja vastuullista vaikuttamista.
Mitä jos kokeilisit? Voisiko se avata sinulle uusia ovia? Mieti hetki: mikä on asia, josta voisit puhua vaikka vartin verran ilman valmistautumista? Jos osaat sen, sinulla on jo koulutuksen siemen. Sinun itsesi, eikä koulutuksen, tarvitse olla heti valmis. Tärkeintä on aloittaa.
Ehkä seuraava nuorkauppakamarin kouluttaja oletkin sinä. Uskallatko ottaa ensimmäisen askeleen?
KAISU AARNO-KAISTI
EVP SD: KOULUTUS- JA KOKOUSTOIMINNAN
KEHITYSJOHTAJA | EXECUTIVE VICE PRESIDENT FOR SKILLS DEVELOPMENT, 2025
Minun kamaripolkuni
Nuorkauppakamari on äärimmäisen monipuolinen harrastus. Ja jokainen kamarilainen luo siinä uniikin, oman näköisensä kamaripolun. Minun kamaripolkuni-juttusarja esittelee kultakin alueelta yhden kamarilaisen ja kertoo, millainen tämän polku on tähän saakka ollut.
Tunnetko kamarilaisen, jonka polku kannattaisi kertoa? Ota yhteyttä toimitukseen!
TIINA KETONEN
Kamari: Pyhäjärviseudun Nuorkauppakamari
Liittymisvuosi: Mukana kamarin alusta saakka 2019
Syntynyt: 1988
Ammatti: Market supervisor, Jujo Thermal Oy
LIITTYESSÄSI KAMARIIN, MIHIN LUULIT TULEVASI?
Minulle soitettiin, että ”tämä voisi olla sinun tyylinen juttu”. En tiennyt rehellisesti mitään. Enkä edes Googlettanut ennen ensimmäistä tapaamista.
ONKO JOKIN ASIA YLLÄTTÄNYT?
On. En olisi uskonut, miten harrastuksesta tulee minun elämääni näin iso osa. Kun katsoo elämääni 5 vuotta taaksepäin, on siinä huomattavasti vähemmän ihmisiä, tekemisen meininkiä, iloa ja energiaa. Niitä kamari on tuonut hurjasti.
PARASTA ANTIA?
Se, että eloisana, nauravaisena, herkkänä ja empaattisena koen itseni hyväksytyksi. Kamarissa edellä mainittuja piirteitäni arvostetaan.
Se, että olen oppinut valtavasti! Olen toiminut hallituksen puheenjohtajana, esiintynyt, hallinnut projekteja, budjetoinut jne jne jne.
Se, että olen huomannut miten kaikki on mahdollista. Jos täällä maalla ei jotain palvelua tai tapahtumaa ole, meidän tiimi on sellaisen tänne tehnyt.
Se, että olen lukemattomia kertoja itkenyt tämän harrastuksen parissa. Onnesta. Kaikki yhdessä koetut onnistumisen hetket ovat korvaamattomia. Ja en olisi niitä ehkä vaikkapa pilateksessa samalla tavalla kokenut. Kaikkein siisteintä on ollut aikuisena saadut uudet ystävät, joiden kanssa vähän kuivakampikin projekti saadaan maaliin.
TULEVAISUUDESSA AION VIELÄ
En haaveile valokeilasta. Nautin siitä, että voin olla oman kamarimme luottopakki, joka puskee muita halukkaita valokeilaa kohti.
KOHOKOHDAT
2020 IND
2020 Hallitusakatamia Seinäjoella – lähdin pressaksi ilman DP-vuotta. Hallitusakatemiassa pres-kollegat olivat valmistelleet omaa pres-vuottaan vuoden. Muistan tilanteen, jossa minut kutsuttiin eteen esittelemään tulevan vuoden talousarviota ja toimintasuunnitelmaa, joita EI OLLUT!
2021 PRESSAVUOSI
2021 Pyhäjärviseudun elinvoimafoorumi vedettiin koronan vuoksi streamina. Tiimistä kenelläkään ei tainnut olla sen kummempaa kokemusta sellaisen tekemisestä, mutta tehtiin silti. Muistan hetken, kun kamerat sammuivat ja kaikki olivat vaan hiljaa. Sitten alkoi tuuletus – onnistuttiin!
2021
2021 Valkeakosken vaalikokous, jossa aluetiimi yllätti minut ukulele-showlla. Olen itseoppinut ukulele-muusikko ja opetin pres-kollegatkin vuoden aikana soittamaan.
2022 IPP
2022 Tuottava idea-kilpailun voitto! Pääsin kilistelemään kelloja isolle kirkolle.
2023
Euratube-tapahtuma – huomattiin, että maaseudulla ei ole tube-tapahtumia, joten sellainen tehtiin. Ja myytiin loppuun. Se tunnelma ja yhdessä onnistuminen!
2024
Minua pyydetiin Satakunnan Ammattikorkeakouluun luennoimaan. Luentoni nimi oli ”The power of saying yes” ja se sisälsi aika monta kamarimuistoa
SANNI KAIKKONEN
Kamari: Keskuspuiston Nuorkauppakamari
Liittymisvuosi: 2018
Syntymävuosi: 1984
Ammatti: osakas ja liiketoimintajohtaja kansainvälisessä markkinointitoimisto WaveCrestissä
LIITTYESSÄSI KAMARIIN, MIHIN LUULIT TULEVASI?
Yrittäjävuosiltani minulla on 7 vuoden järjestötausta Suomen Yrittäjistä, joten järjestötoiminta oli ennestään tuttua. Nuorkauppakamaritoiminnasta minulla ei ollut kuin pinnallinen käsitys nuorten ammattilaisten verkostona ja että meillä on "muitakin kuin yrittäjiä" jäseninä.
ONKO JOKIN ASIA YLLÄTTÄNYT?
Toiminnan tarjonta yllätti laajuudellaan ja se, kuinka vahva sisäinen kulttuuri meillä on, esimerkiksi oma sanasto (joka ei helposti aukea ulkopuolisille kaikkine lyhenteineen). Yllätyksenä tuli myös se, kuinka paljon erilaisia kamareita järjestöömme mahtuu.
MIKÄ ON OLLUT PARASTA ANTIA?
Tämä toiminta on vienyt täysin mukanaan! Ihmisten ja verkostojen takia tätä tehdään. Oman kamarini Keskuspuiston toiminta voi hyvin ja siitä olen todella iloinen. Kaikkein paras anti on, että tapasin Espoon Nkk:ssa vaikuttavan mieheni toiminnan kautta.
TULEVAISUUDESSA AION VIELÄ...
Tämä on viimeinen varsinainen jäsenvuoteni, mutta kamarimme kunniajäsenenä pääsen jatkossakin tukemaan keskuspuistolaisia. Olen jo ilmoittautunut mentoriksi kamarimme mentorointiprojektiin ja toimin aluekehityspäällikön tiimiläisenä tänä vuonna. Olen myös mukana aluevuosikonferenssin 2026 projektitiimissä
2020
Ensimmäinen kokousosallistuminen Lohjan aluevuosikokoukseen, jonka jälkeen Suomi meni säppiin koronan takia. Sen jälkeen osallistuttiinkin kokouksiin etänä tai maski päässä!
2021
Mukaan Keskuspuiston hallitukseen LOM-virkaan. Järjestin Keskuspuiston 35-vuotissynttärit live streamina (alueen paras etätoteutus). Samana vuonna pääsin Vuoden Nuori Johtaja-kilpailun finaalissa neljän parhaan joukkoon yli 60 hakijasta.
2022
Hallituksen COM:ina hyppäsin itsekin mukaan projekteihin: järjestin mm. A-alueen parhaana yhteistyöprojektina palkitun tapahtuman Helsingin Seudun Kauppakamarin ja pääkaupunkiseudun kamareiden kesken sekä toimin Baltic Sea Shufflen projektipäällikkönä.
2023
Hävisin kerran aiemmin DP-vaalin, mutta toisella kerralla laitettuani kaiken peliin pääsi DP-vuoteni käyntiin! Minusta tuli kesällä äiti, ja syksyn tullen kiersin jo kokouksia vauvan kanssa. Käätyseremonia Keskuspuiston Vuosijuhlassa oli hetki, jota en unohda ikinä.
2024
PRES-vuosi oli kohokohtia täynnä, huipentuen Keskuspuiston kunniajäsenyyteen, joka minulle myönnettiin Vuosijuhlassa. Oulun Eurooppa-kokous oli ensimmäinen kansainvälinen JCI-kokoukseni ja vastaanotto kaupungintalolla on jäänyt mieleen.
2025
PRES-vuonna tehty kova työ kantoi hedelmää IPP:nä, kun Keskuspuisto palkittiin yhteensä viidellä aluepalkinnolla, mukaan lukien alueen Paras Nuorkauppakamari. Tätä kirjoitettaessa saamme vielä jännittää kansallisten palkintojen tuloksia!
TEEMU SOININEN
Kamari: Siilinjärven Nuorkauppakamari
Liittymisvuosi: 2020 syksyllä
Syntymävuosi: 1990
Ammatti: Yrittäjä henkilöstöpalvelualalla Rekry Groupilla
LIITTYESSÄSI KAMARIIN, MIHIN LUULIT TULEVASI?
Olin päässyt tutustumaan nuorkauppakamariin jo aiemmin vuonna 2017. Syksyllä 2020 kyllästyin siihen, ettei Siilinjärvellä tapahtunut juuri mitään. Ajattelin, että nuorkauppakamari voisi olla taho, jonka kautta asioihin pääsee vaikuttamaan pienellä byrokratialla. Tässä vaiheessa en tiennyt mistään muusta kuin hitusen paikallistoiminnasta ja shokkina tuli tieto, että kamarissamme oli liittyessä kolme aktiivista jäsentä.
ONKO JOKIN ASIA YLLÄTTÄNYT?
Ihmiset ja asennoituminen uusia tuttavuuksia kohtaan. En ole koskaan kokenut yhtäkään verkostoa niin helposti lähestyttäväksi ja vastaanottavaiseksi kuin nuorkauppakamarin. Toinen asia, joka yllätti oli puheenjohtajapolun antamat opit ja henkinen kasvu ihmisenä.
MIKÄ ON OLLUT PARASTA ANTIA?
IHMISET! Lukemattomia ystävyyksiä on syntynyt matkan varrella, erityisesti kokousreissuilla olen päässyt tutustumaan huipputyyppeihin, kenen kanssa on ollut mukava jakaa yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä myös muuna aikana. Ihmisissä parasta on myös ollut huomata, kuinka omalla panoksella on onnistunut innostamaan muita ihmisiä heittäytymään ja ylittämään oman mielen rajojaan.
TULEVAISUUDESSA AION VIELÄ…
Olla edelleen aktiivinen, osallistua projekteihin ja kokouksiin. Tärkeimpänä asiana aion kuitenkin vielä pyrkiä auttamaan muita ihmisiä löytämään tämän mahtavan yhteisön.
KOHOKOHDAT
2021
Ensimmäinen kokous: marraskuussa 2021 hallitusakatemia Iisalmessa. Paikka, jossa silmät avautuivat siitä, mitä nuorkauppakamaritoiminta oikeasti on
2022
Puheenjohtajavuosi 2022, jolloin lisäksi johdin kahta yritystä. Se oli todella raskas vuosi, josta en olisi selvinnyt kuivin jaloin ilman nuorkauppakamarin tuomaa positiivisuutta ja ihania pressakollegoita.
3/2023
valinta alueen parhaaksi puheenjohtajaksi Ylivieskassa
2023
Ihmisten johtamisen -LABS team leadinä toimiminen. Upean tiimin kanssa pääsimme työstämään, miten järjestössämme voidaan kehittää ihmisten johtamista. LABSin havaintoja päätyi SNKK 20252028 Strategiaan saakka.
2/2024
SNKK Strategiatyön workshop Tampereella. Workshopin jälkimainingeissa tapasin elämäni rakkauden ja se mullisti koko elämäni.
9/2024
Käyrä, Deen aluevaalikokouksen kokouspäällikkyys. Muutama tunti ennen kokousta kokouspäällikön lähtiessä sairaalaan päivystykseen, kokoustiimi ja muu JC-väki osoitti vastuunkannollaan konkreettisesti, miksi tämä on maailman paras harrastus.
SIMO ENGBOM
Kamari: Hämeenlinnan Nuorkauppakamari
Liittymisvuosi: 2016
Syntymävuosi: 1986
Ammatti: Global Process Owner, Logistics, Warehousing & Inventory Management @Konecranes Oyj
LIITTYESSÄSI KAMARIIN, MIHIN LUULIT TULEVASI?
Liittyessäni kamariin ajattelin toiminnan keskittyvän paikalliseen tasoon, niin projektien, itsensä kehittämisen kuin verkostojen osalta. Toki tiesin että on olemassa myös kansainvälistä toimintaa.
ONKO JOKIN ASIA YLLÄTTÄNYT?
Kansainvälisyyteen hyppäämisen helppous, lähdin jo ensimmäisenä varsinaisena vuotenani Maailmankokoukseen Amsterdamiin (2017) ja sen jälkeen kansainvälinen aspekti JCI-toiminnassa on ollut erittäin lähellä omaa sydäntäni.
MIKÄ ON OLLUT PARASTA ANTIA?
Ihmiset - uusien kontaktien luominen, tuttavuudet joista on muodostunut ystävyyksiä, erilaisten ihmisten kanssa toimiminen sekä johtaminen, ja siitä myös itse oppiminen. Muistot jotka ovat syntyneet kamaritoiminnan kautta kohdattujen ihmisten kanssa ja ansiosta.
TULEVAISUUDESSA AION VIELÄ...
Viedä suomalaista kamariosaamista lisää maailmalle sekä tuoda myös paluupostina oppeja ja käytänteitä Suomeen, niin kansalliselle, kuin paikalliselle tasolle.
KOHOKOHDAT
2017
Maailmankokous Amsterdamissa – ensimmäinen kansainvälinen kamaritapahtuma, jossa oppi tuntemaan ennen kaikkea suomalaisia kamarilaisia ympäri maata viikon aikana.
2018
ASPAC Japanissa – Japani on kamaritoiminnan jättiläinen ja oli erittäin mielenkiintoista päästä takaisin vanhaan asuinmaahani näkemään sitä kamarilasien läpi. Kokouksessa tuli tutustutta mm. Austraalialaisiin JC:hin joiden kanssa päädyin pari vuotta myöhemmin työmatkalla seuraamaan laukkakisoja Sydneyssä, ja viettämään ikimuistoisen viikonlopun.
2019
European Academy Ruotsissa – intensiivinen koulutusviikko valmistuville puheenjohtajille. Viikon aikana sai paljon oppeja joita on pystynyt käyttämään myöhemmin niin kamari, kuin työelämässä apuna. Akatemiassa tavatuista henkilöistä on myös muutamasta muodostunut ystäviä elämän varrelle.
2020-2021
Paikallispuheenjohtaja & kansallinen kokous – Keväällä 2020 kaikki suunnitelmat vuodesta menivät uusiksi, normaalin kamarivuoden lisäksi kevään 2021 kansallinen kokous oli myönnetty Hämeenlinnalle ja sen työstäminen erilaisine vaihtoehtoisine skenarioineen oli ajoittain erittäin stressaavaa mutta jälkikäteen myös äärimmäisen opettavaista. Puheenjohtajavuosi opetti itselle paljon ihmisten motivoinnista ja johtamisesta epävarmuuden keskellä. Kokous toteutettiin lopulta virtuaalisena ja linjoilla oli lähes 1000 ihmistä viideltä eri mantereelta.
2022
Keskusliittovuosi – Toimin kansainvälisyyden kehitysjohtajana, vuonna jota leimasi edelleen koronan epävarmuudet, Ukrainan Sota ja livenä tapahtuvan kansainvälisen toiminnan aukeaminen. Keskusliitossa toimiminen korosti erinomaisen tiimityön merkitystä ja kokemusta vaikuttaa ja johtaa erilaisia ihmisiä yhteiseen päämäärään.
2024
European Presidents Meeting & Oulun Eurooppakokous –tänä vuonna toimin Euroopan kehityskomiteassa jäsenenä, ja vuoden ehdottomia kohokohtia oli viikko Prahassa JCI Euroopan tiimin sekä kaikkien eurooppalaisten puheenjohtajien kanssa vuoden suuntaviivojen ja tekemisen yhtenäistäminen ja yhteistyö. Sama työ jatkui livenä Oulussa ja oli ilo tehdä taas yhteistyötä vanhojen tuttujen kanssa. Kansainvälisessä komiteatyössä suurin osa ajasta kuluu Teamsissa, joten kohtaamiset kasvokkain ovat aina erikoisen arvokkaita. Oulun osalta on pakko nostaa myös esiin reippain 5.55 mihin on tullut koskaan osallistuttua, aamulenkki oli reipasvauhtista juoksua aamuauringossa merenrannoilla maratoonarien seurassa (itse en sellainen ole), tulipahan taas tehtyä uusia asioita pinssin eteen.
Hejmo – Äänestämisen uusi normaali
Hejmon rooli järjestöjen kokousäänestyksissä on vakiintunut osaksi uutta normaalia. Alun perin etäkokouksia varten kehitetty palvelu palvelee nyt yhä enemmän myös perinteisiä livekokouksia.
Hejmo syntyi vastauksena sähköisen äänestämisen tarpeeseen, johon ei ollut riittävän hyvää ratkaisua pandemian iskiessä. Vaikka markkinat ovat sittemmin kehittyneet sekä tarjonnan että tarpeiden osalta, Hejmon perusarvot ovat pysyneet samoina ja ohjaavat toimintaamme edelleen.
Keväällä 2020 juridisesti kestävien etäkokousäänestysten suurimmat haasteet liittyivät saavutettavuuteen, soveltuvuuteen ja turvallisuuteen. Siksi Hejmo kehitettiin alusta asti varmistamaan, että äänestykset tehdään täsmälleen oikein, vaalisalaisuus säilyy kaikissa tilanteissa, ja osallistuminen on helppoa myös niille, joille digitaalinen siirtymä oli pakon sanelema. Näin syntyivät toimintamme kulmakivet: turvallisuus, saavutettavuus, soveltuvuus ja jatkuvuus.
Sähköisen äänestyksen on oltava turvallisempaa kuin perinteinen lippuäänestys. Siksi olemme panostaneet sekä teknisiin ratkaisuihin että huolellisesti suunniteltuihin prosesseihin. Laadukas suunnittelu ja säännölliset auditoinnit varmistavat tekniikan luotettavuuden.
Toinen keskeinen näkökulma on kokousten tehokkuus. Oikeiden ihmisten saaminen päätöksentekoon on olennaista, ja Hejmon avulla suuretkin kokoukset sujuvat huomattavasti nopeammin. Asiakkaidemme kokemusten mukaan Hejmo on säästänyt merkittävästi aikaa – monissa tapauksissa jopa tunteja verrattuna aiempiin käytäntöihin.
Saavutettavuus on meille ydinarvo. Suomessa toimii lukemattomia yhdistyk-
siä ja organisaatioita, joiden jäsenistö on monimuotoista. Haluamme varmistaa, että jokainen osallistuja pystyy äänestämään riippumatta teknisistä valmiuksistaan – ja käyttäjäpalautteen perusteella olemme onnistuneet tässä erinomaisesti.
Hejmo mukautuu eri tilanteisiin. Olipa kyseessä yksinkertainen "kyllä/ei"äänestys tai monivaiheinen vaali, järjestelmä skaalautuu tarpeiden mukaan.
Kehitämme Hejmoa jatkuvasti vastaamaan sähköisen äänestämisen muuttuviin tarpeisiin. Turvallisuus, saavutettavuus, soveltuvuus ja jatkuvuus ovat periaatteita, jotka tekevät Hejmosta luotettavan kumppanin äänestysten toteuttamiseen.
Jopa noin 13 500 yritystä
etsii uutta tekijää
YRITYSOSTOLLA UUDELLE URALLE
Matkaa yrittäjäksi ei aina tarvitse aloittaa alusta. Vanhan yrityksen työntekijät, osaaminen ja asiakasrekisteri yhdistettynä uuden intoon, energiaan ja tekemisen meininkiin ovat loistavat lähtökohdat yritystoiminnalle.
”Ujo joukkuevoimistelija” kuvaa Tanja Lehtinen itseään kysyttäessä millainen lapsi hän oli.
– Olin kuitenkin aina kiinnostunut kaikesta, hän jatkaa. Halu oppia uutta ja utelias elämänasenne onkin tuonut nuoren naisen aina Raumalta Irlannin ja Australian kautta Suomen ainoaksi naispuoleiseksi ravustajaksi.
Lehtinen aloitti koulun Säkylässä vuonna 2000. Samana vuonna hänen isänsä Markku Lehtinen perusti yrityksen. Ja kuten perheyrityksissä yleensäkin, myös Lehtisillä koko porukka osallistui kesäisin ravustamiseen. Yrittäjyys ei ollut perheessä uusi asia, vaan ennen rapuja viljeltiin maata ja kalastettiin.
Mikä sitten sai Lehtisen palaamaan Suomeen ja pienen pieneen Säkylään?
– Korona. Olin reppureissaamassa Australiassa, kun pandemia alkoi. En nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin tulla kotiin, Lehtinen kertoo.
Kotona odotti perhe, koti metsän keskellä ja järvi; paikka, jossa Lehtinen
oli käytännössä koko lapsuutensa viettänyt. Ja koska töitä ei ollut, hyppäsi hän isänsä mukaan rapuhommiin. Sillä tiellä ollaan edelleen.
Vaikka varsinaista sukupolvenvaihdosta ei olla tehty, on Lehtinen vastannut perheyrityksen pyörittämisestä jo viiden vuoden ajan. Hän on myös alueella toimivan Säkylän Pyhäjärven hoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja.
NUORKAUPPAKAMARISTA ELINVOIMAA JA YSTÄVIÄ
– Maailmalla minulle valkeni entisestään, kuinka hieno alue Säkylä järvineen on, Lehtinen kertoo. Juuri tämän vuoksi hän haluaakin tehdä töitä alueen elinvoiman ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi.
Suurin osa lapsuuden ja nuoruuden kavereista oli muuttanut Säkylästä pois. Lehtinen koki tarvitsevansa uusia ystäviä. Onneksi silmiin pisti vastikään perustettu nuorkauppakamari. Harrastus, jossa yhdistyy parhaalla mahdollisella tavalla alueen elinvoiman kehittäminen ja uusien, aikuisten ystä-
vien saaminen. Lehtinen haki mukaan. – Muistan elävästi tunteen, joka minulle startti-koulutuksessa tuli, Lehtinen muistelee. Hänen äitinsä oli menehtynyt kaksi viikkoa aikaisemmin, mutta silti hän päätti osallistua. – Ihmisten lämpö, välittäminen ja se, että sain tulla ihan vaan Tanjana paikalle, teki vaikutuksen, Lehtinen kertoo. Hänen mielestään kamaritoiminnassa parasta on juuri se, että saat olla juuri sellainen kuin olet. Sillä hetkellä eli tässä tapauksessa aikuisena.
Lehtinen hurahtikin kamaritoimintaan täysillä. Kaksi ensimmäistä vuotta hän oli mukana hallituksessa ja useissa eri projekteissa. Oppi, opetti ja innostui entisestään.
LIIKKUVAAN JUNAAN ASENTEELLA
Yrittäjyyteen ei tarvitse lähteä tyhjästä, vaikkei omat vanhemmat yrittäjiä olisikaan.
Omistajanvaihdosfoorumi ja EK ovat arvioineet, että Suomessa on noin 78 000 yrittäjää, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta.
TANJA LEHTINEN
Ikä: 32v
Liityin kamariin, koska halusin tutustua uusiin ihmisiin ja halusin olla mukana elinvoimaistamassa Pyhäjärviseutua.
Kamariin liittymisvuosi: 2021
Idoli: isoäitini
Viimeksi oppimani taito: Riviuunin käyttö
Kamari-pinssien määrä: 3 virallista ja monen monta epävirallista
MITEN ALKUUN?
Yrityspörssi.fi
Firmakauppa.fi
Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen omistajanvaihdoshenkilöstö neuvoo, auttaa ja järjestää kohtaamisia.
Valtaosa heistä suunnittelee omistajanvaihdosta lähivuosille. Omistajanvaihdos on tällä hetkellä ajankohtainen Suomessa jopa noin 13 500 työnantajayritykselle, joissa on vähintään 95 000 työpaikkaa.
– Näen onnistuneet omistajanvaihdokset myös erittäin tärkeänä kohtalonkysymyksenä kuntien elinvoiman kannalta, Varsinais-Suomen Yrittäjien elinkeinoasiakkaiden päällikkö Jutta Wiren toteaa.
Syitä suurelle lopettavien yritysten määrälle on monia. Yleisin lienee yrittäjän ikääntyminen. Vaikka asiakkaita on ja kassavirtaa riittää, on ehkä jääty paikoilleen eikä yritystoimintaa tai markkinointia ole kehitetty tai siihen resurssoitu. Esimerkiksi verkkosivut, markkinointi ja sosiaalinen media voivat olla lapsen kengissä.
– Kun uuden yrittäjän into ja vanhan yrityksen vakaa liiketoiminta yhdistetään, syntyy elinvoimainen yhtälö, Wiren muistuttaa. Finveran tutkimuksen mukaan 30% ostetuista yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi kaupan jälkeen ensimmäisen vuoden aikana. Wiren on työskennellyt omistajan-
vaihdosten parissa viiden vuoden ajan. Kysyttäessä, mikä on tärkein ominaisuus yrityksen ostajalla, on vastaus hänelle selkeä
– Asenne. Yrittäjämäinen senne tulee ensin, taidot vasta sen jälkeen. Kun on into ja kiinnostus yrittäjyyteen, kantaa se jo uskomattoman pitkälle, Wiren muotoilee.
SUOMEN AINOA
Lehtinen on uniikki. Hän on ainoa naispuoleinen ravustaja Suomessa. Ala on vahvasti eläköityvä ja uusia tekijöitä on haastava saada. Tämä huolettaa myös Lehtistä.
– Haluaisin nähdä entistä enemmän puhdasta ruokaa suomalaisissa kaupoissa, Lehtinen haaveilee.
– Mutta silloin tarvitaan lisää puhtaan ruoan tuottajia, hän jatkaa.
Kiinalaista rapua Lehtinen ei laittaisi suuhun mistään hinnasta.
– Meillä on niin puhtaat vedet täällä Suomessa, että altaissa kasvatettu rapu painii aivan eri luokassa.
Nuori nainen on tuonut 20-vuotiaan perheyrityksen tälle vuosikymmenelle. On uudet verkkosivut, sosiaalisen
median alustat ja kirjanpito-ohjelma.
– Koska kaikkea ei tarvinnut aloittaa alusta, oli kehittäminenkin nopeampaa, Lehtinen kertoo.
Eläkkeellä oleva isä on edelleen mukana yrityksen toiminnassa.
– Iskä tekee vähän mitä huvittaa, Lehtinen naurahtaa. Isän tuoma tuki, ammattitaito ja valmiit verkostot ovat tehneet Lehtisen yrittäjäuran alusta helppoa. Niin helppoa kuin yrittäjyys nyt voi olla.
– Toki on päiviä, jolloin kiroan metsälenkillä, miten perheen kanssa ei kannattaisi koskaan tehdä yrittäjyyttä, Lehtinen nauraa.
MIKÄ KAMARI
Pyhäjärviseudun nuorkauppakamari
Perustettu: 2020
Jäseniä: 33
Just nyt: Uudenlainen jäsenhankintakamppis käynnissä, palkintosadetta aluekokouksessa ihmetellään
Raumalainen ILO-rahasto syntyi kamarikipinästä:
”ANTAKAA IHMISTEN TEHDÄ JA KOHELTAA”
Kun Johanna Lainio ja Niina Pekonen tapasivat, tiesi kumpikin löytäneensä toisen puolikkaan. ”Tämän naisen kanssa pystyn mihin vain” he toteavat kumpikin toisistaan. Ja teot puhukoot puolestaan; useiden palkittujen kamariprojektien lisäksi myös raumalainen ILO-rahasto on tehokaksikon aloittama.
Vuonna 2019 Rauman nuorkauppakamarissa järjestettiin hackaton nimeltään ”Hakkaa tonni”. Projektipäällikkönä tuolloin toimineet Melisa Haahtinen ja Mia Nikula halusivat tuoda kotikamariinsa uudenlaisen projektin, jonka lopputulemana saattoi löytyä parhaimmillaan täysin uudenlaisia mahdollisuuksia. Kaksikko oli oikeassa; päivän päätteeksi syntyi idea hyväntekeväisyysgaalasta.
SiksesFiin- hyväntekeväisyysgaala järjestettiin tilaustyönä Rauman kauppakamarin 40-vuotisjuhliin. Perinteisen gaalan lisäksi tapahtuma oli vahvasti hyväntekeväisyyspainotteinen. Koska tapahtuman ja sen tuottama hyväntekeväisyyspotin tiedettiin onnistuvan, kohdattiin positiivinen haaste; mihin kaikki tuotto tilitetään ja miten hyväntekeväisyyteen jaetaan.
Rauman nuorkauppakamari oli samassa haasteessa 16 vuotta sitten. Projektista oli jäänyt viivan alle liian paljon ja rahalla haluttiin tehdä jotain vaikuttavaa. Kunniajäsen Jorma Hovi saikin loistavan idean; perustetaan säätiö, jonka tehtävänä on tukea raumalaista taidetta, tiedettä, kulttuuria ja elinvoimaa. Niin syntyi Pro Rauma säätiö.
– Alettiin pohtimaan eri vaihtoehtoja, Pro Rauma säätiön nykyinen puheenjohtaja, senaattori Johanna Lainio kertoo.
– Kaiken sparrailun ja ideoinnin päätteeksi päätettiin Pro Rauma Säätiön alle perustaa erillinen rahasto, hän jatkaa.
Rahaston perustaminen ei ollut tehokaksikolle entuudestaan tuttua.
– Ei todellakaan, Niina Pekonen naurahtaa.
– Kyllä saatiin myydä idea ensin itsellemme ja sitten vielä muillekin, hän
jatkaa. Mutta kun into on huipussaan ja ympäristö kehitykselle suotuisa, syntyy tulostakin.
HARRASTUS
SITOO YHTEISKUNTAAN ILO-rahasto tukee vuosittain kymmenien lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja osallistumista yhteiskuntaan. Vuoden 2024 osalta tukea jaettiin kaiken kaikkiaan melkein 6000 euroa; aina musiikkiopiston soittomaksuista ratsastustunteihin ja partioon.
– Koen, että rahasto tekee todella tärkeää työtä, Lainio ylpeänä kertoo. Mikäli hän itse eläisi lapsuuttaan tässä ajassa, jäisi hänen joukkuevoimisteluuransa haaveeksi.
– Ei millään viiden lapsen duunariperheestä voisi tällaista harrastaa, Lainio jatkaa. Harrastustoiminta on kuitenkin opettanut hänelle huimasti ja käytännössä tehnyt hänestä juuri sen, mitä hän tänä päivänä on.
– Opin johtamista jo pienestä pitäen voimistelun valmennushommista, Lainio muistuttaa.
– Olipa harrastus lapsella tai nuorella mikä tahansa, opettaa se sitoutumista, voittamista, häviämistä ja yhdessä olemista, Pekonen puhelee
– Ja nämä ovat kaikki taitoja, joita me työelämässäkin tarvitsemme, hän jatkaa. Voidaankin todeta, että harrastus sitoo ihmisen osaksi yhteiskuntaa.
KAMARIN ARVOT, RAHASTON TUKI
Mikä sitten yhdistää rahaston toimintaa ja nuorkauppakamaria? ”Kaikki” naiset vastaavat yhteen ääneen.
– Elinvoiman kehittäminen, yhteiskuntaan vaikuttaminen, johtamistaidot, säätiöosaaminen jne., he listaavat.
Rauman kauppakamarin puheenjohtajapolku on ainutlaatuinen, sillä siihen sisältyy hallituspaikka Pro Rauma säätiössä. Näin ollen se tarjoaa puheenjohtajilleen ainutkertaisen mahdollisuuden oppia kamaritoiminnan ja johtamisen lisäksi myös säätiötoiminnasta. RNKK:n puheenjohtajaputkesta tupsahtaakin ulos johtajuuden ja kehittämisen moniosaajia.
KAMARIN KAUTTA YHTEEN
Lainio ja Pekonen eivät tunteneet toisiaan ennen liittymistään Rauman nuorkauppakamariin. Pian tutustuttuaan heille kuitenkin valkeni yhteinen tahtotila uudistaa, kehittää ja pitää samalla hauskaa.
He kumpikin kertovat kamaritoiminnan tuoneen hurjan määrän uusia ihmisiä heidän elämiinsä.
– En ole mikään ystävystyjä, mutta kamarin kautta olen ystävystynyt ihmisiin samalla, kun teemme merkityksellisiä projekteja, Lainio kertoo. Ja se, jos mikä, paitsi laskee ystävystymisen rajaa, myös tuo ihmiset lähemmäksi toisiaan.
Suomen nuorkauppakamareiden yksi tehtävä on kasvattaa aktiivisia vaikuttajia. Rahaston perustaminen on loistava esimerkki edellä mainitusta. Kahdestaan Pekonen ja Lainio eivät ole rahastoa tehneet, vaan siihen on tarvittu monen monta ajatuspajaa ja pulmanratkaisijaa.
– Onnistumisen kannalta tärkeintä kuitenkin oli, että meidän annettiin innoissaan selvittää ja touhuta, Pekonen sanoo.
– Sillä kun ihmisten annetaan tehdä ja koheltaa, kokeilla uusia asioita, hioutuu ideoista loppujen lopuksi ihan timantteja, hän muistuttaa.
JOHANNA LAINIO
– vastannut Niina Pekonen
Ikä: 43
Liittyi kamariin, koska : halusi löytää samanhenkisiä ystäviä. Ja löysi!
Kamariin liittymisvuosi: 2017
Idoli: Nyt on kyllä vaikea kysymys…sanon, että Kikka.
Viimeksi oppimani taito: En ole varma, onko tämä viimeisin, mutta ehkä viimeisimpänä itse kiinnitin huomiota Johannassa hänen taitoonsa sanoittaa hetken kauneuden ääneen.
Kamari-pinssien määrä: Kaksi enemmän kuin mitä minulla.
NIINA PEKONEN
– vastannut Johanna Lainio
Ikä: Ikuinen 25v, jumissa 39 naisen kehossa
Liittyi kamariin, koska: Pohti liittymistä, koska tuoreena yrittäjänä kaipasi samanhenkistä verkostoa. Tosiasiallisesti liittyi, koska äiti löysi (ja postitti ilman lupaa) nurkkiin pyörimään jääneen jäsenhakemuksen.
Kamariin liittymisvuosi: 2009
Idoli: Hänen 6-vuotias kuopuksensa.
Neo osaa elää oman elämänsä supersankarina ihan joka ikinen päivä.
Viimeksi oppimani taito: Niina on oppinut tekemään aivan mieletöntä hapanjuurileipää
Kamari-pinssien määrä: n 38?
MIKÄ KAMARI?
Rauman Nuorkauppakamari
Perustettu: 1958
Jäseniä: 39 jäsentä + 4 koejäsentä
Just nyt: Urastartti-messut onnistuneesti pidetty, Satamakäsikirjan myynti rullaa, uuden projektin suunnittelukokouksessa ideoiden siemenet kylvetty ja kevään kokouskiertueen kohtaamisia jo odotellaan. <3
Vaikuttavaa viestintää ja vahvaa kumppanuutta
Kumppania – rakennamme kestävää, kannattavaa ja vastuullista tulevaisuutta viestinnän keinoin.
Autamme strategisessa viestinnässä suunnittelusta sisältöihin, sidosryhmäsuhteisiin ja monikanavaiseen vuorovaikutukseen.
Selkeä ja tarkasti kohdennettu viesti herättää oivalluksia, jotka johtavat konkreettisiin tekoihin. Olemme tukenasi myös muutoksissa ja kriisitilanteissa.
Leena Roskala toimitusjohtaja, partneri 040 508 1100
Nina Toivola kehitysjohtaja 050 385 6513
Jenni Rajahalme asiantuntija, partneri 040 720 5755
Kaisu Aarno-Kaisti projektipäällikkö 050 384 8543
Teijo Virtanen hallituksen puheenjohtaja 0500 590 132
Saarinka Kiilunen projektipäällikkö 040 779 5694
kumppania.fi // Pori // Tampere
Kysy lisää Kumppanian JC-kontakteilta!
Eveliina Sillanpää graafinen suunnittelija 044 515 6900
Saako pomo käydä kahvihuoneessa?
Suomen nuorkauppakamarien vuoden 2024 lopulla julkaistun johtajuusbarometrin mukaan tulevaisuudessa johtoasemassa työskentelyä pitää epähoukuttelevana lähes puolet suomalaisista. Johtavaan asemaan ei haluta vastuun, vaatimusten ja suorituspaineiden takia. Hyvä johtaja on puolestaan ennen kaikkea reilu, oikeudenmukainen ja helposti lähestyttävä.
Johtajan halutaan siis pitävän porukan koossa ja kannustavan työpaikan yhtenäisyyteen. Tämähän on hyvä lähtökohta. Tavoite edellyttää, että esihenkilö tuntee työkaverinsa. Luonteva miljöö rennolle rupattelulle lienee kahvihuone tai yhteinen lounastunti. Helposti lähestyttävää johtajaa ei rakenneta sillä, että juoruilu jätetään sikseen pomon saapuessa paikalle. Työkavereita ei opita tuntemaan kehityskeskusteluilla ja kyselylomakkeilla.
Alle 30 -vuotiaat näkivät barometrin mukaan myös oman osaamisen puutteen esteenä johtajaksi hakeutumiselle. Viime syksynä uutisoitiin Itä-Suomen yliopis-
ton ja Turun yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan nuoret kauppatieteilijät suhtautuivat kriittisesti verkostoitumiseen ja näkivät sen ainakin uuvuttavana. Mutta johtajan hommiin ei synnytä. Erityisesti esihenkilöiden on kehitettävä ihmissuhdetaitojaan. Ei kukaan ryhdy rakentamaan taloakaan ilman työkaluja ja koulutusta. Toisaalta, jos alaiset kokevat verkostoitumisen vaikeaksi, tämä aiheuttaa varsinkin nuorten henkilöiden johtajille ylimääräisiä paineita. Yksin ei rakenneta yhteishenkeä.
Koska työelämä on lähes poikkeuksetta joka tapauksessa kuormittavaa, tämä ei voi olla syy johtotehtävien karsastamiseen. Epäilen, että pohjimmiltaan nuorilla johtamiseen kohdistuvan skeptisyyden takana on pelko siitä, että johtajaksi hakeutuva ei enää itse olisi luonteva osa työkavereiden joukkoa. Lisäksi murheiden kuunteleminen ja ihmisten välisten ongelmien ratkaiseminen on esihenkilölle kuormittavaa. Tasapuolinen johtaja kuuntelee kaikkia. Muuten et ole enää puolueeton, vaan olet se epäpätevä tyyppi, jonka selän
takana nuristaan. Päinvastaisten näkemysten kuuleminen aiheuttaa ristiriitaisia tunteita – kuka puhuja on eniten oikeassa? Mutta kuka jaksaa työtä, jos tehtäviin liittyy hyvin usein negatiivinen sävy? Lohduttaako kukaan johtajaa?
Johtajuusbarometrin vapaa sana -osiossa ongelma oli hyvin kiteytetty: ”pitää muistaa, että johtaja on yksilö ja kunnioittaa häntä”. Johtajuustaitojen ohella pitäisi puhua myös alaistaidoista. Jos halutaan, että johtaja olisi se inhimillinen ja helposti lähestyttävä ihminen, jota tutkimuksessa kaivataan, todennäköisyys tällaisen henkilön rekrytointiin lisääntyisi, jos ei turhaan nosteta kynnystä tehtäviin hakeutumiseen. Jos jo työuran alussa johtajuus nähdään negatiivisena, menetetään valtava potentiaali tulevaisuuden johtajia.
EIRA MYLLYNIEMI
KIRJOITTAJA ON DIGIJOHTAJA -ALUSTAN
PÄÄTOIMITTAJA
Tässä sitä kaksi kamarikummajaista pöhisee projektien johtamisesta, itsensä jatkuvasta kehittämisestä ja elämän keskeneräisyydestä, ajattelen haastatellessani Keskuspuiston nuorkauppakamarissa vaikuttavaa Oili Paaskoskea. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri, joka on opiskellut pääaineenaan musiikkitiedettä. Gradukin käsitteli aikanaan suomalaisia pienlevy-yhtiöitä ja näille levyttäviä, yhteiskunta- ja kapitalismikriittisiä, artisteja.
– Meillä kotona on aina arvostettu humanistisia tieteitä, ja musiikki on ollut elämässäni läsnä koko lapsuuteni ajan. Sitä kautta päädyin aikoinaan opiskelemaan musiikkitiedettä, hän taustoittaa.
Minä puolestani olen juurtunut Tampereen yliopiston keskustakampuksen yhteiskunnalliseen maaperään, eikä sekään aivan tavallista kamaritaustaa ole. Mutta onko omalla koulutustaustalla lopulta merkitystä nuorkauppakamaritoiminnassa?
– Stereotypia kamarilaisten kaupallisteknillisestä koulutustaustasta on vielä voimissaan, mutta en esimerkiksi itse ole kamariarjessa kokenut, että olisin koulutustaustani vuoksi jotenkin poikkeava, Paaskoski kuvailee.
Hän luonnehtiikin koulutustaustan vaikuttavan eniten juuri mielikuviin, ei kamariarkeen.
– Minut on otettu vastaan lämmöllä. Olen pohtinutkin, että ajatus stereotyyp-
Ihminen kerrallaan kohti moninaisempaa kamarilaisuutta
Humanistinen tausta on toistaiseksi vielä jonkinasteinen harvinaisuus kamariyhteisön keskuudessa. Oili Paaskosken mukaan maailma kamaritoiminnan ympärillä moninaistuu – miksei kamarilaisuuskin moninaistuisi siinä samalla.
pisestä kamarilaisesta on lähinnä saanut jalansijaa vain omissa ajatuksissani, että voinko juuri minä olla kiinnostunut kamaritoiminnasta.
TYÖELÄMÄ MUUTTUU NOPEASTI
Paaskosken mukaan työelämä ja työelämäosaaminen moninaistuvat jatkuvasti, eivätkä nuorkauppakamarit voi välttyä muutokselta. Kamaripolun edetessä hän kertookin törmänneensä yhä moninaisemmista taustoista tuleviin kamarilaisiin.
– Toki välillä olen kuullut myös tarinoita, joissa humanistisesta taustasta tuleva henkilö on saanut osakseen kysymyksiä, että miksi kamaritoiminta kiinnostaa, kun ympärillä on vain kauppatieteen maistereita ja insinöörejä.
Mutta maailma tarvitsee eri alojen ammattilaisia, eivätkä urapolut aina ole suoraviivaisia. Paaskoski kertoo päätyneensä jo opintojensa aikana hieman sattumalta Kelaan asiantuntijaksi, jonka jälkeen ura jatkui sosiaali- ja terveysalan konserniin projektihallinnollisiin tehtäviin ja sitä kautta nykyiseen työhön Suomen Kuntoutusyrittäjät ry –nimiseen etujärjestöön. – Työhöni kuuluu esimerkiksi lobbaamista, yritysneuvontaa, viestintää sekä tapahtumien ja koulutusten järjestämistä. Työni ei siis millään tavalla liity koulutukseni substanssiosaamiseen, mutta sanotaan nyt näin, että humanistisen koulutukseni tuoma osaaminen on mahdollistanut monenlaista osaamista työelämässä. KOen, että humanistiset tieteet ovat antaneet minulle parhaat valmiudet tehdä nykyistä työtäni.
“POHJAVIREENI ON UTELIAISUUS” Työelämäkokemusta on vuosien varrella karttunut sieltä sun täältä, ja yhtä innokkaasti Paaskoski kertoo kouluttautuvansa edelleen esimerkiksi avoimen yliopiston johtamisen ja liiketoiminnan kursseilla.
– Pohjavireeni on yleinen uteliaisuus erilaisia ihmisiä, mielipiteitä, näkökulmia ja asioita kohtaan. Se vaikutti myös päätökseeni lähteä mukaan nuorkauppakamaritoimintaan.
Haastattelun aiheet palautuvatkin jälleen erilaisista näkökulmista ja ihmisistä haastattelun ydinteemaan – siihen, miksi joku kamaritoimintaa harkitseva voi ajatella olevansa koulutustaustaltaan poikkeava. Ja jälleen on Paaskoskella uutta sanottavaa.
– Koulutusstereotypiathan voivat vaikuttaa myös niin, ettei joku uskalla kiinnostua kamaritoiminnasta. Haluankin rohkaista myös humanistisesta taustasta tulevia ihmisiä lähtemään mukaan ja tuomaan osaamisensa kamarinsa projekteihin ja tapahtumiin.
Kamariarjessa Paaskosken mukaan arvokkaita ovat olleet myös arkiset keskustelut elämänvaiheesta ja siitä, millaista on elää kolmekymppisen nuoren aikuisen elämää.
– Viime aikojen merkittäviä oivalluksia ovat olleet oman osaamisen sanoittaminen ja itselle sopivien työtehtävien tunnistaminen sekä työelämän epämääräisyyden ymmärtäminen. Kun olen jutellut ihmisten kanssa, olen huomannut, ettei vielä kolmekymppisenäkään tarvitse tietää, minne on matkalla.
MUUTOSKESTÄVYYS KUNNIAAN
Humanistisesta koulutustaustasta on Paaskoskelle ollut monenlaista hyötyä niin oman kamarin kuin Suomen Nuorkauppakamareidenkin projekteissa.
– Mielestäni humanistisesta koulutuksesta on yhä enemmän hyötyä muuttuvassa työelämässä. On todella tärkeää, että osaa hahmottaa isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia, argumentoida, viestiä johdonmukaisesti, kirjoittaa erilaisia tekstejä ja tietää sekä pystyä arvioimaan, mistä milloinkin hankkii tietoa. Nämä kaikki ovat taitoja, joita humanistisilla aloilla koulutetaan.
Vielä haastattelun lopuksi Paaskoski nostaa esiin työelämäkehityksen aallonharjalla keikkuvan termin: muutoskestävyyden.
– Ihmisen ymmärtäminen kulttuurisena olentona on opettanut sen, että muutosta ja erilaisia näkökulmia on aina, mutta tärkeintä on niihin liittyvien merkitysten ymmärtäminen ja kyky yhdistää erilaiset näkemykset. Jos mietin sitä, onko koulutustaustalla kamariharrastuksen kannalta merkitystä, niin ei ole. Tausta toki muovaa meidät sellaisiksi kuin olemme, mutta ei siihen pidä jäädä kiinni.
Aika näyttänee, millaiseksi ja kuinka moninaiseksi tulevaisuuden nuorkauppakamarilaisuus tulevaisuudessa kehittyy.
“TEHKÄÄ TÖITÄ SEN
ETEEN, ETTÄ OVIA AUKEAA”
20vuotta. Niin kauan Paula Risikkoa houkuteltiin politiikkaan, mutta mielenkiinto syttyi vasta väitöskirjaa tehdessä. Silloin Paula tajusi, että puoluepolitiikalla on iso rooli vaikuttamisessa.
Puolue ei tullut annettuna, vaan Paula tutustui eri puolueiden ohjelmiin ja jutteli ihmisten kanssa. Kokoomus valikoitui puolueeksi, koska Paulan mukaan “kokoomus antaa ongen, kun joku toinen antaa vain kalan.”
Kun Paula toisella yrittämällä pääsi eduskuntaan, alkujärkytys oli suuri asiantuntijaorganisaatiosta tulevalle terveystieteiden tohtorille. Pystymetsästä politiikkaan tulevalle kaikki oli uutta.
– Ensimmäiset kaksi vuotta paiskin paljon töitä, jotta opin miten eduskunta toimii ja opiskelin substanssiasioita.
Paula neuvookin kamarilaisia, että ovia aukeaa, kun sen eteen näkee vaivaa. Auenneista ovista on myös uskallettava mennä.
PUHEMIES EDUSTAA
KOKO EDUSKUNTAA
Paula Risikko on eduskunnan 1. varapuhemies. Puhemiesten tehtävä on huolehtia, että hallituksen esitykset menevät viiveettä eteenpäin.
Työ on sitovaa: päivät alkavat yleensä kahdeksan aikaan ja jatkuvat iltamyöhään. Työskennellä saa korkeintaan kahteen yöllä – laki ja virkaehtosopimukset estävät myöhempään työskentelyn. Puhemiehen työ painottuu iltaan, aamupäivisin on muita kokouksia.
Paula pyrkii siihen, ettei kommentoi päivän politiikkaa aktiivisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, sillä se ei kuulu puhemiehistön rooliin.
– Toki jos saan suoran kysymyksen aiheesta X, niin otan kantaa.
Paula kuitenkin myöntää, että joskus istuntosalissa on haastavaa pysyä hiljaa, jos puhutaan asian vierestä tai “muunneltuja totuuksia”, kuten eduskunnassa sanotaan.
KUIN
VILLIVARSAT ELÄINTARHASSA – VAIKO SITTENKÄÄN?
Eduskunta on mainettaan parempi. Kyselytuntien jälkeen Paula on saanut kansalaisilta palautetta, että kansanedustajat käyttäytyvät kuin villivarsat eläintarhassa.
Paulan mielestä eduskunta ei ole muuttunut ajan myötä huonompaan suuntaan keskustelukulttuurin osalta – ainakaan niin paljon kuin annetaan ymmärtää.
– Ehkä somekäyttäytyminen näkyy puheenvuoroissa yksittäisinä tölväisyinä. Sanansäilä on kuitenkin lentänyt aiemminkin. Aiemmin kommentoitiin jopa ulkonäköä, nyt se ei ole sallittua. Suurimmaksi osaksi puheenvuorot ovat asiallisia eikä ylilyöntejä juurikaan ole.
– Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka ovat laittaneet elämänsä ja usein jopa rahansa likoon. Jaettu tavoite on pitää Suomi pystyssä, eri puolueilla vain on erilaiset keinot siihen.
Paula Risikko toivottaa nuorkauppakamarilaiset tervetulleeksi Vaikuttajana eduskunnassa -tapahtumaan 25.–27.5. Hän toimii tapahtuman suojelijana. Tapahtuma antaa kamarilaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata haluamansa kansanedustajan työtä ja sukeltaa vaikuttamisen ytimeen.
Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/reg/vaikuttajanaeduskunnassa2025
“ROHKEASTI ON SAANUT KOKEILLA MONIPUOLISIA ASIOITA”
– nuorkauppakamaritoiminta myötävaikuttaa
Aleks Kylliäisen työuran ensimetreillä
Pieksämäen Nuorkauppakamarin DP Aleks Kylliäinen lähti kamaritoimintaan mukaan vuonna 2023. Kahdessa vuodessa hän on kivunnut kotikamarinsa hallitukseen, ja työelämässäkin tuulet puhaltavat eteenpäin.
Puheluun vastaa nuori ja itsevarma ääni. Kylliäinen kuittaa olevansa kokousmatkalla jossain päin Savoa, mutta haastattelu onnistuu siitä huolimatta. 22-vuotias Kylliäinen on kotoisin Lappeenrannasta, mutta opintojen ja kumppanin mukana tie on vienyt Pieksämäelle.
– Opiskelen Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmä- ja kauppatieteitä kolmatta vuotta, ja tapasin nykyisen tyttöystäväni siellä. Muutin hänen mukanaan sitten Pieksämäelle, Kylläinen kertaa.
SUORAAN SYVÄÄN PÄÄTYYN
Hän kuvailee luonnettaan tavoitekeskeiseksi ja järjestelmälliseksi, mikä on eittämättä edesauttanut nuoren miehen polkua Pieksämäen nuorkauppakamarissa ja sittemmin myös JC-killan varapuheenjohtajana. JC-kilta on Etelä-Savon kauppakamarin ja Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan nuorkauppakamareiden yhteinen foorumi.
– Minulla ei ollut sen suurempia odotuksia nuorkauppakamareista, ja halusin tutustua toimintaan etsiessäni uutta harrastusta. Minut on kamaritoiminnassa otettu vastaan todella hyvin, Kylliäinen kertoo.
Nuorkauppakamarista hän kertoo kuulleensa ensimmäistä kertaa muutaman vuoden takaisessa paikallisessa yritystapahtumassa, ja koejäsenvuottaan hän vietti 2023. Vaikka nuorkauppakamarimatka on vasta aluillaan, on Kylliäinen ennättänyt tutustumaan nuorkauppakamareiden kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan.
– Ensimmäinen isompi kokous, jossa kävin, oli Seinäjoen kansallinen vaalikokous koejäsenvuonna 2023. Sen
jälkeen olen ehtinyt käydä myös Oulun Eurooppa-kokouksessa 2024. Kokousten tunnelmaa Kylliäinen kuvailee samanlaiseksi kuin nuorkauppakamaritoiminnan arjessakin.
– Joillekin voi kuulostaa selkeältä, mutta minä yllätyin siitä, että näin paljon samanhenkisiä ihmisiä kokoontuu yhteen. Yllätys oli nimenomaan positiivinen.
"SEN VERRAN SAAT KUIN
AIKAASI ANNAT”
Kamaritoiminta on sittemmin vakiintunut osaksi Kylliäisen jokapäiväistä arkea, ja haastattelu eteneekin kuin vaivihkaa kohti nuorkauppakamarin, nuoruuden ja alkavan työuran yhtymäkohtia. Kylliäisen mukaan niitä nimittäin löytyy, mutta kaikessa on kyse myös omasta toimijuudesta sekä rajoista.
– Se on omasta panostuksesta kiinni, että paljonko aikaa on valmis tälle harrastukselle antamaan. Sen verran tältä harrastukselta saat kuin annat aikaasi. Mahdollisuuksia onkin sitten todella paljon, kunhan niitä lähtee etsimään ja kokeilemaan.
Ensimmäiset vuodet Pieksämäen nuorkauppakamarissa ovat Kylliäisen mukaan olleet antoisia, ja hän kuvaileekin nuorkauppakamaria uusien asioiden kokeiluun rohkaisevana yhteisönä.
– Ei ole tarvinnut miettiä, tulenko epäonnistumaan, vaan rohkeasti on saanut kokeilla monipuolisia asioita, vaikka aiempaa osaamista tai kokemusta ei olisikaan.
Huolimatta siitä, että kamariuraa on valmistautuvalla puheenjohtajalla takana vasta reilun kahden vuoden ajan, on Kylliäinen rakentanut kamaritoiminnan ja työelämän välille useita siltoja.
– Jos mietitään esimerkiksi jokapäiväistä yrityselämää, nuorkauppakamarissa on oppinut esimerkiksi laskutusta
ja muuta reskontraa. Nämä ovat sellaisia teemoja, jotka menevät päällekkäin kamarissa ja arjessa.
NOLLAKOKEMUKSELLA VERKKOSIVUJEN YLLÄPITÄJÄKSI
Haastattelu etenee yhä syvemmälle nuorkauppakamarin vaikutuksiin Kylliäisen omassa elämässä.
– Kamaritoiminnan tärkein anti on tähän mennessä ollut ympärillä olevien ihmisten verkosto. Juuri verkostojen kautta pääsin ensimmäiseen harjoittelupaikkaani Rantasalmen kunnan ICT-vastaavaksi, mikä on todella iso asia oman tutkintoni kannalta. Tällä hetkellä työ- ja harjoittelupaikkojen löytäminen on vaikeaa.
Tänä päivänä Kylliäinen hallinnoi myös isänsä logistiikkayrityksen verkkosivuja, joiden luomiseen ja ylläpitämiseen tarvittava osaaminen avautui aikanaan kamariprojektissa.
– Verkkosivuilla onkin ollut esimerkiksi hyvä kävijämäärä, joten kamarissa kehittyneellä osaamisella on merkitystä. Verkkosivuosaamisen karttuessa Kylliäinen katsookin jo kauemmas tulevaan.
– Pidemmällä tähtäimellä tavoitteenani on perustaa oma yritys, ja liiketoimintasuunnitelma on työn alla. Nuorkauppakamarista saakin laajan verkoston, että voi kysellä neuvoja sekä kehityskohteita ja laajentaa omaa toimintaa.
Haastattelun päätteeksi Kylliäinen toteaakin, että omat polut aloittelevana yrittäjänä ja nuorkauppakamariaktiivina tukevat toisiaan.
– Harrastus ei haittaa työelämää, ja ajattelen, että puolin ja toisin on mahdollista ottaa oppeja ja soveltaa niitä puolin ja toisin. Olenkin oppinut esimerkiksi paljon esiintymistaitoja kamarin kautta.
Vastuullinen johtaja
huomioi ihmisen ja numerot
Vastuullinen henkilöstöjohtaminen on kaiken liiketoiminnan ytimessä. Siihen kuuluu sekä liike-elämän lainalaisuuksien ymmärtäminen, että ihmistä tukeva johtaminen. Johtajan täytyy ymmärtää molemmat puolet.
Visma Solutionsin Head of Sales Evamaria Ingvesin johtamisfilosofia kiteytyy kahteen avainsanaan: rakkaus ja rehellisyys. Hänen johtamisfilosofiansa perustuu lämpimään raatorehellisyyteen ja siihen, että aito kehitys lähtee realiteeteista.
YKSILÖ JA YHTIÖ KASVAVAT
KÄSI KÄDESSÄ
Ingvesin mukaan vastuullinen johtaja osaa hyödyntää yksilöiden vahvuuksia ja osaamista siten, että työtehtävät vastaavat heidän taitojaan. Työtehtävän ja osaamisen välinen tasapaino takaa parhaan tuottavuuden: liian vaativat tehtävät voivat uuvuttaa, kun taas liian helpot turhauttavat. Molemmat tilan-
teet ovat haitallisia sekä yksilölle että yritykselle.
Luonnollisesti myös palvelu on laadukkaampaa, kun ihmiset viihtyvät työtehtävissään. Vastuullinen johtaminen takaa myös säilyvyyden. Olemme täällä asiakkaita varten myös tulevaisuudessa. Ingves korostaa, että yksilön ammatillinen kasvu ja yrityksen kasvu kulkevat käsi kädessä.
– Itse toimin yrityksessä, jossa olemme tehneet vahvaa kasvua. Työtehtävien vaatimukset ovat kasvaneet, koska mittakaavat ovat kasvaneet. Tällaisessa ympäristössä kaikkien on pidettävä huolta omasta kehittymisestään, jotta kykenee vastuullisesti pitämään huolta tontistaan, Ingves sanoo.
AVOIN VIESTINTÄ JA
OIKEUDENMUKAISUUS KESKIÖSSÄ
Oikeudenmukaiset mittarit ovat johtajan työkaluja, jotka varmistavat, että päätökset eivät nojaa vain mielipiteisiin. On yhtä tärkeää, että erinomaista panosta arvostetaan kuin että alisuoriutumiseen puututaan. Kun päätöksistä ja niiden perusteista viestitään avoimesti, henkilöstön on helpompi ymmärtää vaikeitakin päätöksiä.
Ingvesin mukaan eritoten rakentavan palautteenannon kohdalla johtajuus mitataan. Pakeneeko vaikeita keskusteluja vai kantaako vastuunsa tilanteessa. – Johtajan tulee olla rohkea antamaan rakentavaa palautetta ja valmis myös vastaanottamaan sitä. Tämä mahdollistaa ympäristön, jossa työntekijät kehittyvät ja yritys kasvaa, Ingves tiivistää.
VASTUULLISESTI JOHDETTU YHTIÖ KESTÄÄ AIKAA
Vastuullinen johtaja osaa yhdistää pehmeät ja kovat arvot. Jos liiketoiminnan lainalaisuuksien ymmärrys ja numerot ovat hukassa - ei henkilöstöäkään voi johtaa järin vastuullisesti. Johtaja voi esimerkiksi tehdä holtittomia rekrytointeja, jos hän ei huomioi sekä ihmisiä että numeroita.
Ingves painottaa, että vastuullisesti johdettu organisaatio ei ainoastaan voi hyvin nykyhetkessä, vaan se kestää aikaa, ollen valmis palvelemaan asiakkaitaan myös tulevaisuudessa. Vastuullisuus on yrityksen menestyksen perusta, joka säilyttää organisaation dynaamisuuden ja kestävyyden myös liiketoiminnan kasvaessa.
Julkaisimme kaikki saamamme
asiakaspalautteet, mitä tapahtui?
Suomalaisten kiinnostus sijoittamiseen on kasvanut viime vuosina, sadat tuhannet suomalaiset ovat uskoneet varansa ammattilaisten hoidettavaksi. Mutta minkälaisia asiakaskokemuksia sijoitus- ja varainhoitopalvelujen takaa paljastuu?
Alexandria päätti osoittaa johtajuutta avoimuudella ja murtaa alaa vaivaavan hiljaisuuden hyvistä asiakaskokemuksista. Julkaisimme vuoden 2024 lopulla kaikki saamamme asiakaspalautteet 1,5 vuodelta.
Tietääksemme kukaan ei ole tehnyt vastaavaa Suomessa.
Julkaistavat palautteet koostuvat niin kirjallisista kuin numeerisistakin palautteista.
Numeerisissa palautteissa asiakkaat ovat vastanneet asteikolla 1-10 kysymyksiin, kuten kuinka tyytyväisiä he ovat henkilökohtaisen sijoitusneuvojansa
palveluun ja kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Alexandrian palveluita lähipiirilleen. Kirjallisissa palautteissa asiakkaat ovat voineet kertoa omin sanoin tyytyväisyydestään palveluun. Yli 90 prosenttia vuosittain saamastamme palautteesta on positiivista. Sen nojalla voimme hyvin julkaista kaikki loputkin palautteet. Sanomattakin on selvää, että olemme hyvin ylpeitä näistä tuloksista.
TÄRKEIN OPPI: VAATIMATTOMUUS
EI KAUNISTA
Sijoitus- ja varainhoitoalalla on totuttu olemaan avoimia talouden suhteen, mutta asiakkaista tai heidän kokemuksistaan ei juurikaan puhuta, vaikka keskimäärin ihmiset ovat hyvin tyytyväisiä sijoitus- ja varainhoidon palveluihin. Toimitusjohtajamme Jan Åkesson totesi lanseerauksessa hyvin: ”Kyse on koko alan maineesta. Hiljaisuus asiakkaiden tyytyväisyydestä voi pahimmillaan jättää tilaa turhille väärinkäsityksille ja ennakkoluuloille. Me haluamme muuttaa tätä suuntaa ja kertoa suoraan, mitä mieltä asiakkaat meidän palveluistamme ovat”. Me tiedostamme hyvin, että varainhoitoalalla menestyminen perustuu asiakkaiden luottamukseen. Varallisuus on ihmisille lähtökohtaisesti hyvin henkilökohtainen ja yksityinen asia.
Asiakaskokemus on yksi tärkeim-
mistä kilpailuvalteista. Jos luvut ovat niin hyviä kuin ne Alexandriankin tapauksessa ovat, miksi niitä ei nostettaisi enemmän esiin?
HENKILÖKOHTAISTA
PALAUTETTA
Alexandrialla on keskimäärin 70 000 asiakaskohtaamista vuodessa ja palautetta tulee vuosittain noin 10 000 asiakkaalta. Koemme voimakkaasti, että palautteet ovat arvokas toiminnan kehittämisen työkalu. Ne antavat suuntaviivoja siihen, mikä toimii ja missä on kehitettävää.
Julkaisemistamme asiakaspalautteista ei voi tunnistaa palautteen kirjoittajaa. Palautteet vaihtelevat jäsennellyistä arvosteluista parin sanan mittaisiin palautteisiin. Moni palautteen antaja haluaa kiittää henkilökohtaisesti sijoitusneuvojaansa.
Entä minkälaisen kuvan palautteet antavat suomalaisista varainhoito- ja sijoituspalveluiden asiakkaista itsestään?
Asiakkaat ovat ilmeisen tyytyväisiä, mutta suomalaisten tapa osoittaa tyytyväisyyttä on tunnetusti melko hillitty. Ja nythän jokainen voi käydä tekemässä asiasta omat päätelmänsä.
Alexandrian esimerkki on varmasti vain yksi monista hyvistä asiakaskokemuksista tässä maassa. Hyvienkin asioiden esiin nostaminen vaatii silti johtajuutta ja rohkeutta. Uskalletaan olla rohkeammin ylpeitä omista vahvuuksistamme ja onnistumisistamme!
www.alexandria.fi/kokemuksia
JC MUUTTAA – kamarin
vaihtamisen ABC
Monelle nuorkauppakamarilaiselle harrastuksen tärkeintä antia on sen tuomat sosiaaliset kontaktit. Virallisia ohjeita kamarin vaihtamiselle on vaikea löytää. Siksi kysyimme vuonna 2024 Jyväskylästä Varkauteen muuttaneelta Jenna Ruuskaselta käytännön vinkkejä harrastuksen jatkamiselle uudella paikkakunnalla.
Varkaudesta kotoisin oleva Ruuskanen aloitti nuorkauppakamariharrastuksen koejäsenenä Jyväskylässä 2021. Kun hän sai määräaikaisen työn aiemmasta kotikaupungistaan, harrastus jatkui Jyväskylän etäjäsenenä. Tuossa vaiheessa alkoi olla selvää, että jos työtilanne Varkaudessa vakiintuisi, todennäköisesti hänellä olisi edessä myös kamarin vaihtaminen. Ruuskanen suosittelee aloittamaan vaihtoprosessin tutustumalla siihen kamariin, johon vaihtoa suunnittelee. Kun hän otti muuttoaikeensa puheeksi Jyväskylässä, tämän vinkin hän oli itsekin saanut muilta hallituslaisilta. Kuten aikanaan koejäsenenä, myös siirtojäsen pääse parhaiten mukaan tutustumalla paikallistasolla.
Ruuskasta auttoi tutustumisessa eteenpäin tarve saada kuljetus kansalliseen kokoukseen Seinäjoelle. Hän oli jo muuttanut Varkauteen ja hän selvitti, kuka oli Warkauden Nuorkauppakamarin puheenjohtaja. Kysymällä selvisi,
että hän saisi kimppakyydin hänen ja varapuheenjohtajan kanssa. Matkan aikana he juttelivat, millaista toimintaa Warkauden Nuorkauppakamarilla on. Ruuskasta huoletti, pääsisikö hän paikallisesti kiinni toimintaan alueellisen virkansa hoitamisen vuoksi. Varkaudessa oli tulossa toiminnasta kiinnostuneiden kahvitapahtuma ja hänet toivotettiin sinne tervetulleeksi. Myöhemmin on osoittautunut, että vaikka välillä olisi kiireisempi aika, paikallistasolta välillä kysellään, pääsisikö Ruuskanen johonkin tiettyyn tapahtumaan. Kotoutumisesta on siis pidetty huolta. Hyvä tapa päästä mukaan toimintaan on hakeutua myös uuden kamarin hallitukseen.
Nuorkauppakamarien paikalliskamareilta voi muutoinkin tiedustella, olisiko heillä sellaisia avoimia tapahtumia, joihin saisi tulla vierailemaan esimerkiksi pitkään paikkakunnalla oleskellessaan. Harrastuksen idea nimenomaan on verkostoituminen. Vaikka muuttotilanteessa huolettaisi yhteydenpidon katkeaminen vanhoihin tuttuihin, ne vanhat kontaktit eivät katoa mihinkään, vaikka yhteydenpito ei olisi
jatkuvaa. Vanhoilta tutuilta on helppo lähteä kysymään neuvoa tai kontaktia, jos tarvitsee tavoittaa joku henkilö auttamaan esimerkiksi projektissa. Kun on harrastettu yhdessä, kuulumisten vaihto tavattaessa on luontevaa ja lähtökohtaisesti harrastuksessa on mukana ihmisiä, jotka haluavat auttaa toisiaan.
Miten kamarin vaihtaminen sitten käytännössä tapahtuu? Ruuskanen kertoo, että siirtoa haluavan jäsenen kannattaa olla ensin yhteydessä nykyisen kamarinsa puheenjohtajaan, joka ohjeistaa siirtoprosessissa eteenpäin. Jäsenelle kamarin siirtojäsenyys on helppoa, sillä useimmiten paikalliskamarit hoitavat siihen liittyvän byrokratian.
Ruuskanen korostaa vielä, että siirtoa ei tarvitse pelätä. Tärkeää on, että ottaa itse aktiivisesti selvää, millainen uusi kamari on, varsinkin jos paikkakunnalla on useita toimijoita. Pienissä kamareissa pääsee helpommin tutustumaan useampiin jäseniin, kun aktiivisten osuus koko jäsenmäärästä on yleensä suhteellisesti suurempi. Uudet jäsenet otetaan kyllä avosylin vastaan.
“Jäsenelle kamarin
siirtojäsenyys on helppoa, sillä useimmiten paikalliskamarit hoitavat siihen liittyvän byrokratian.
Miksi mukaan nuorkauppakamariin?
Saat nuorkauppakamaritoiminnasta:
Kansainvälisiä mahdollisuuksia
Mahdollisuuksia kehittyä johtajana
Edullista koulutusta
Kontaktiverkostoja työelämään ja vapaa-ajalle
Mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöösi
Kannustusta yrittäjyyteen
Myös työnantaja hyötyy työntekijänsä nuorkauppakamariharrastuksesta johtamis- ja muun kouluttautumisen kautta. Luottamustoimista ja projekteihin osallistumisesta on selkeä etu työmarkkinoilla.
Lue lisää: www.nuorkauppakamarit.fi
