Nuorisoseurat 3/2017

2017 • 3

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Voltissa kivaa oli KAIKKI!

s. 14–15

Erikoisimmat harrastukset: roller derby

s. 5

Aurinkoisessa Nuorisoseurafoorumissa monenlaista tekemistä

s. 8–9

2

Sisällysluettelo 20

2

Alakerta: Pikseleistä fotorealismiin

3

Pääkirjoitus: Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä 20 tarinoita 21 Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat 22

4 5

Taavetin Nuorisoseura: roller derby

6

Järjestöuutisia

7

Puheenjohtajalta: Syksy saapuu – oletko valmis?

8

Aurinkoisessa Nuorisoseurafoorumissa monenlaista tekemistä

10

Impi Aronaho – unohdettu kirjailija

12

Suomi 100: Juhlavuoden hankkeesta tukea saaneet tyytyväisiä

13

Luovasta lavasta nostetta seuratoimintaan

14

Voltti 2017 päättyi kissanpesijäisiin

16

Erään tanssiteoksen synty

17

Ravistavaa ja koukuttavaa Tanssimaniaa Tampereella

18

Lastenviikko 2017

19

Kesäteatteria kuivin jaloin

Alakerta Mä täytän ens vuonna 40. Kymmenen vuoden päästä, kun mä täytän 50, mun esikoistytär on jo 18. Sitten mä oon jo muinaisjäänne, ancient history. Mun läpimurrosta on jo 17 vuotta. Aika lentää siivillä.

Mun tekemiset nousee vahvasti nuorisokulttuurista, hiphopista, vaikka mä olenkin yhdistellyt räppiin muun muassa kansanmusaa ja muita musatyylejä. Suomiräppi on genrenä suhteellisen nuori, mutta hip hop -kulttuuri syntyi New Yorkissa jo 1970-luvulla. Kun innostuin ala-asteiässä räpistä, se oli afroamerikkalaista musaa ja Suomessa outo alakulttuuri. Kukaan ei kuunnellut räppiä. Se ei todellakaan ollut muodikasta. Räppi oli kuin salaseura. Todellista undergroundia.

Nyt siitä on tullut uusi iskelmä, populaarikulttuurin määrittelevä tekijä. Myös yhteiskunta on muuttunut hurjasti.

Maailman digitalisaatio on tapahtunut tänä aikana. Mun sukupolvelle VHS-nauhurit ja digitaalirannekellot olivat kova juttu. Kun ekat CD:t tulivat 80-luvun

Ihan pihalla: Raha ratkaisee Jutajaiset – pohjoisen folkin olemusta etsimässä Lasten aitous ja innostus ohjaajan parhaat palkinnot Innovaatiopaja

23

Puuhanurkka

24

Lyhyesti

26

Kulttuuria ja ryhmähenkeä – Barnlek 2017 Färsaarilla

26

Voiko mies tanssia?

27

Nuorisoseurojen keltaiset sivut

KANNEN KUVA: RIINA TANSKANEN

Pikseleistä fotorealismiin puolivälissä, käännettiin broidin kanssa CD-levy toisinpäin ja yritettiin kuunnella sen B-puoli, ihan niinkuin vinyyleissä tai C-kaseteissa. Ei toiminut.

Kohta CD:kin painuu kokonaan unholaan. Suurimmalla osalla tän lehden lukijoista ei oo koskaan ollutkaan musiikkia fyysisillä tallenteilla, vaan kaikki musa on ollut aina aineetonta, striimattua tai mp3:sia. Mä taas olen sitä sukupolvee, joka ymmärtää lyijykynän ja C-kasetin pyhän yhteyden.

Kehitys on ollut päätä huimaavaa. Pienenä hakattiin Commodore 64:ää. Tuon ajan ”vallankumouksellisessa” pelikoneessa oli 64 kilotavua. Pikselit oli pikkurillinpäänkokoisia. Ensimmäinen kuumatka vuonna 1969 tehtiin neljällä kilotavulla.

Nyt pelikonsolit pyörittävät fotorealistisia, elokuvamaisen tarkkoja digitaalisia maailmoja ja pikkuriikkisissä kannettavissa laitteissa on järjetön vääntö.

Apple suunnittelee iPhone 8:n julkaisua. Uudessa mallissa on mm. visuaalinen

mittanauha, jolla voi suunnata puhelimen kameran minne vaan, painaa touch screeniä ja siirtää toisaalle. Puhelin ilmoittaa välimatkan. Googlen uusi kääntäjä-appi on ihan niinkuin scifi-elokuvasta. Kun kameran suuntaa mihin tahansa missä on vieraskielistä tekstiä, vaikka kyrillisiä aakkosia eli venäjää, se kääntää tekstin puhelimen ruudulla reaaliajassa Suomen kielelle. Käyttäjä saa hieraista silmiään. iPhone-kasissa mukana on muun muassa kiinan, japanin ja korean aakkoset.

Kehitys kehittyy ja vaikka joskus tuntuu, että maailma on aina vaan synkempi ja ikävämpi paikka, todellisuudessa monet asiat ovat paremmin kuin takavuosina. Esimerkiksi yhä vähemmän maailman ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Oleellista olisi enää saada vanhat kääkät pois vallan kahvasta ja nuorten ääni kuuluviin. Maailma pelastuu vielä!

Paleface Muusikko

3

Pääkirjoitus

Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä tarinoita Käynnissä on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi – itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta.

Juhlavuosi on monella tapaa poikkeuksellinen. Pönöttämisen sijaan juhlavuosi synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa, joka näkyy koko vuoden ympäri joka puolella maatamme.

Lukuisten tapahtumien ja Suomi 100-tuotantojen kautta tarkastellaan Suomen itsenäisyyden historiaa, tämän päivän Suomea ja maamme tulevaisuutta.

Myös nuorisoseurat ympäri maata ovat näyttävästi mukana itsenäisyyden juhlavuoden toteuttamisessa. Nuorisoseuroissa itsenäisyyden juhlavuosi rakentuu nuorten järjestämien tapahtumien ja tempausten ympärille ja tuo nuorten äänen kuuluviin taiteen ja kulttuurin keinoin. Olemme antaneet estradin lapsille ja nuorille ja heidän arkensa ja unelmiensa esiin tuomiselle.

Käynnistimme tammikuussa 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeen, jonka kautta tuemme taloudellisesti lasten ja nuorten omaehtoista toimintaa. Tuki osoitetaan suoraan alle 29-vuotiaiden toimintaryhmille. Tavoit-

teena on, että avustuksilla voidaan toteuttaa sata lasten ja nuorten näköistä tapahtumaa ja kertoa tuhansin tarinoin, millainen on Suomi vuonna 2017.

Lisätietoja juhlavuoden hankkeestamme löytyy tämän lehden sivuilta 12 sekä osoitteesta www.1000tarinaa.fi. Sivustolle on koottu nyt jo lähes seitsemänsataa tarinaa, ja lisäksi sieltä löytyy tietoa kymmenistä eri puolilla Suomea järjestetyistä tapahtumista sekä ohjeet avustusten hakemiseen.

Suomen itsenäisyyden juhlavuotta on vielä kolmasosa jäljellä. Kutsun kaikki nuorisoseuralaiset mukaan 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeeseen. Lähde mukaan täyttämään Suomen juhlavuosi tapahtumilla ja tarinoilla.

Tekemisen riemua ja osallistumisen mahdollisuuksia löytyy meille kaikille.

Juhlitaan itsenäisyyden juhlavuotta yhdessä.

Antti Kalliomaa pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry

Kuva: Johannes Wilenius

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA

TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157 Aura Piha Pia Matilainen, Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Hannu Ala-Sankola, Ulla Konttinen Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Iprint ISSN 2341-6246 (painettu)

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 4/2017 ILMESTYY 14.12.2017 AINEISTO 17.11.2017 MENNESSÄ OSOITTEESEEN AURA.PIHA@NUORISOSEURAT.FI

4041 0895 Painotuote

4

Kuva: Anja Saksola

Kun rokkarit, joogit ja kansantanssijat kohtaavat Made in Lutakko -tapahtuman seurauksena rock-bändi lähti Tosi-isojen keikkayhtyeeksi Kaustiselle Teksti: Inka Somerla

Yleisin kansantanssiryhmän harjoittelutila lienee koulun liikuntasali, nuorisoseurapiireissä tanhutilana toimii usein nuorisoseurantalo. Hieman persoonallisempi tanhusali löytyy jyväskyläläiseltä ISOn Tanhuujilta.

Vuodesta 2008 ISOT ovat harjoitelleet legendaarisen Tanssisali Lutakon alakerrassa. Rock-klubin lisäksi ISOjen naapureina toimivat muun muassa Jyväskylän astangajoogayhdistys, bistroravintola Lutakon nurkka, taiteilijat työhuoneissaan sekä kymmenet bändikämpissään harjoittelevat bändit.

Pitkästä rinnakkaiselostaan huolimatta talon eri toimijat eivät ole juurikaan tehneet yhteistyötä keskenään.

Tämän vuoden toukokuussa asiaan saatiin muutos, kun

Kuva: Anja Saksola

osana Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa talossa järjestettiin Made in Lutakko -niminen tapahtuma. Päivän kestäneessä tapahtumassa vanhan leipomorakennuksen ovet avattiin suurelle yleisölle ja talon yhteisöt ja taiteilijat esittelivät osaamistaan jyväskyläläisille.

Made in Lutakon suunnittelu aloitettiin noin vuotta ennen tapahtumapäivää, ja vauhti kiihtyi vuoden 2017 alusta entisestään. Tapahtuma tehtiin pääasiassa vapaaehtoisvoimin ja sitä koordinoitiin ISOista käsin. Isona apuna tapahtuman tuotannossa oli kaksi kulttuurituotannon opiskelijaa Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Kuva: Inka Somerla

Yksi tapahtuman tavoitteista oli tehdä asioita ristiin eri tiloissa ja eri tavalla kuin yleensä oli totuttu. Made in Lutakossa esimerkiksi tanhusali valjastettiin elokuvasaliksi, jossa esitettiin Jyväskylän meininki ja Taistelu Lutakosta -dokumentit. Hetkeä myöhemmin toisen kerroksen klubilla koettiin sen historian ensimmäinen kansantanssikonsertti Tanhu 2.0.17 -konsertin merkeissä.

Yksi ISOjen haaveista tapahtumaan liittyen oli esiintyä jonkin talossa harjoittelevan yhtyeen kanssa. Talon uumenista löytyikin loistava Kolme vuodenaikaa -niminen rockbändi, joka otti haltuun muun muassa Palefacen Talonomistajan Tosi-Isojen esitystä varten ja Kylä vuotti uutta kuuta -klassikon Isottarien Uusi Kuu -koreografiaan. Yhteistyö bändin kanssa osoittautui niin antoisaksi, että Isottaret ja Pauha ottivat pojat mukaan myös Kaustisen festivaaleille myöhemmin kesällä.

Isottarien tanssija Katja Huutokari kuvaa Made in Lutakko -päivää pitkäksi ja tapahtumantäyteiseksi. ”Oli mielenkiintoista kiertää taloa ja nähdä mitä kaikkea muuta talossa tapahtuukaan”, Huutokari kertoo. Hän osallistui muun muassa capoeirayhdistyksen järjestämälle kokeilutunnille. ”Kiinnitin huomiota, miten hyvin tunnin vetäjät saivat sekalaisen seurakunnan omaksumaan sen verran capoeiraliikkeitä, että lopuksi päästiin pelaamaan yhdessä”, Katja Huutokari muistelee.

5

Erikoisimmat harrastukset

Peukalopainia maanantai-iltaisin? Tulitanssia talven pimeydessä?

Harvinaisen kielen opettelua? Trikkausta, bleidausta tai parkouria?

Sarjassa etsitään Nuorisoseurojen erikoisimpia harrastuksia! Ilmianna oma seurasi ja lajisi toimitukselle: aura.piha@nuorisoseurat.fi.

Taavetin Nuorisoseura:

Teksti ja kuvat: Minna Pasi

Alkulämmittelyn askeleet kumahtelevat salissa. Teippirullasta rajataan rataaluetta vilkkaan. Kohta jo kypärät päähän ja suojukset käsiin sekä jalkoihin. Joku puhuu blokkeri-parista, toinen jammerista. Minkä lajin harjoituksiin olenkaan tullut tutustumaan?

Taavetin Nuorisoseura otti haasteen vastaan ja lähti rohkeasti tekemään yhteistyötä Lpr HCRollersin kanssa syksyllä 2016. Tilanteessa kohtasi alueella uudempi harrastusmuoto Roller Derby harrastuspaikkahaasteineen ja nuorisoseura toimintahaasteineen. Lpr HCRollersilla oli ollut vaikea löytää Lappeenrannasta harrastustiloja. Tilassa tulisi saada luistella rullaluistimilla, sen pitäisi olla tarpeeksi iso, jotta rata mahtuu, ja har-

joitusvuorojakin olisi kiva saada viikonlopuiksi. Luumäellä toimivalla Taavetin Nuorisoseuralla taas oli vastavuoroisesti toive saada lasten ja nuorten teatteri-ilmaisun kerho Näyttiksen lisäksi muutakin toimintaa seuralleen. Taavettihallista löytyi usein viikonloppuisin vapaana oleva tila, ja näin yhteistyökuvio oli valmis. Nyt mukana on jo viisi luumäkeläistä lajin harrastajaa, ja kiinnostuneita tulossa varmasti vielä lisää.

Roller Derbyssä liikutaan perinteisen mallisilla rullaluistimilla, polvi-, kyynär-, ranne- ja hammassuojin sekä kypärällä varustettuna ympäri rataa. Lajissa on tavoitteena niin monen muun lajin tavoin saada mahdollisimman paljon pisteitä omalle joukkueelle. Pisteet kart-

tuvat tässä vauhdikkaassa kontaktilajissa yksinkertaisesti vastustajia ohittelemalla.

Sääntöjäkin löytyy. ”Niitä on todella paljon!” vinkkaavat pelaajat.

Harrastajat painottavat, että laji sopii kaikille. Osallistujille ei ole vaatimuksia ja aloittaminen on suhteellisen halpaa.

Kehittymisen lajissa huomaa helposti.

Pelaajien ikäjakauma on 20-vuotiaasta yli nelikymppiseen. Lajiin voi lähteä mukaan niin miehet kuin naiset. Tälläkin kertaa mukana on yksi mies. Koska kontaktilajista on kyse, on varauduttava myös pieniin haavereihin. Mustelmia ja nilkanvenähdyksiä kummempaa ei kuitenkaan ole vielä Taavetissa sattunut.

Harjoitukset koostuvat lämmittelyn jälkeen tekniikasta, jossa yhtenä osana

on rullaluistelutaitojen, kääntymisen, jarruttamisen hiominen. Lisäksi käydään läpi taktiikkaharjoituksia, kuinka ryhmänä pystytään estämään vastustajajoukkueen tähtihatulla varustetun jammerin eteneminen radalla. Lopuksi tietenkin kisataan jaetuilla joukkueilla. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti lajin muiden harrastajien kanssa. Tämänkin päivän harjoituksissa mukana on pelaajia Kotham City Rollersista Etelä-Kymenlaaksosta.

Lähtiessäni pelaajat kysyvät: ”Milloin sinut nähdään rullilla?” Epäilen vahvasti omia luistelutaitojani. Nina Kontula, yksi pelaajista kertoo, että oli edellisen kerran luistellut ala-asteella, kun viime vuonna aloitti Roller Derbyn.

Kaikkinensa mielenkiintoinen laji.

6

Järjestöuutisia Uusi Seuratoiminnan tuki on yhdistysasioiden yhden luukun palvelu Nuorisoseurojen kehittämispäällikkö Hannu Ala-Sankola

Lait ja pykälät saattavat kuulostaa puisevilta, mutta nii-

tunnetaan muita päätä pidempänä järjestöjyränä, joka

den hoitaminen helpottaa seuran arkea. Kun yhdistyksen

valtuustossa tuntee seuratoiminnan pykälät kuin omat

perusta on kunnossa, jää vapaaehtoisiltakin enemmän

taskunsa ja on valtuuston ulkopuolella ensimmäisenä

aikaa ja energiaa itse asiaan: toimintaan.

tanssilattialla. Seurojen auttaminen ja järjestötoiminnan

”Sääntömääräisten ja lakisääteisten asioiden on oltava

kehittäminen ovat Hannulla lähellä sydäntä. Syksystä 2017

kunnossa, muuten saattaa tulla ongelmia. Esimerkiksi kun

Hannu lähteekin vetämään Seuratoiminnan tuki -ryhmää.

tehdään päätöstä, joka herättää intohimoja, eikä tiedetä

”Järjestölliset palvelut seuroille ovat olleet melko hajal-

ketkä saavat tehdä päätöksiä. Jos jotain ei olekaan kirjattu

laan. Liitto on vastannut jostakin, keskusseurat ja aluetoi-

pöytäkirjaan tai sääntöihin, voi tulla ongelmia.”

mistot jostakin. Nyt organisoidumme paremmin keske-

Ensimmäisenä Seuratoiminnan tuki tarttuu vapaaeh-

nämme, jotta seurat löytävät tuen paremmin,” Hannu

toistyön kehittämiseen: tiedon, motivaation ja luottamus-

kuvailee Seuratoiminnan tukea. ”Pyrimme antamaan

tehtävien houkuttelevuuden lisäämiseen. Hannun vara-

apua ja työkaluja, jotta yhdistystoiminta olisi mielekästä

päällikkönä toimii toiminnanjohtaja Henna Liiri. Muut jäse-

ja tehokasta. Tehdään oikeita asioita ja asioita oikein.”

net ovat Timo Nevanperä, Kyösti Marin, Jussi Salmi, Aimo Walamies, Jarmo Tupasela, Antti Kalliomaa ja Iija Filén.

Harrastustoiminnan osaamiskeskus ohjaajien tukena Moni tuntee Nuorisoseurojen toimialajohtajan Ulla Konttisen hersyvän naurun monista järjestön tapahtumista. Nuorisoseurajärjestössä pitkään työskennellyt Ulla on ollut mukana käynnistämässä ja kehittämässä esimerkiksi KNoppi-perusohjaajakoulutusta ja Lasten Kalenat -lastenkulttuuritapahtumaa. Nyt hän johtaa seurojen toimijoita palvelevaa Harrastustoiminnan osaamiskeskusta.

Arvokasta työtä lasten ja nuorten kanssa tekevät ohjaajat ovat Ullan sydäntä lähellä. Hän haluaa omalla työllään auttaa ohjaajia niin, että mahdollisimman moni lapsi pääsee mukaan innostavaan harrastustoimintaan. ”Kyse ei ole uudesta osaamiskeskuksesta, vaan vuonna 2013 perustetun lastenkulttuurin osaamiskes-

kuksen uudesta nimestä ja tehtävien hahmottamisesta uudesta näkökulmasta”, selventää Ulla.

Osaamiskeskus tukee ja kehittää seuroissa tehtävää lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa. Keskeisiä tehtäviä ovat ohjaajakoulutuksen ja -huollon toteuttaminen, materiaalien ja aineistojen tuottaminen, uusien toimintamallien kehittäminen ja levittäminen, lastenkulttuuritapahtumien järjestäminen sekä lasten osallisuuden edistäminen. Ullan lisäksi osaamiskeskukseen kuuluvat Iija Filén, Karoliina Hursti, Elina Järvelä, Riina Kylmälahti, Pirita Laiho, Tuija-Liisa Leino, Riia Niemelä, Minna Pasi, Joonas Pokkinen ja Pasi Saarinen.

Hei, me olemme Suomen Nuorisoseurojen johtoryhmä!

Suomen Nuorisoseurojen hallitus on tarkistanut työntekijöistä muodostetun johtoryhmän kokoonpanon ja siihen kuuluvien työntekijöiden toimenkuvat. Johtoryhmän muodostavat pääsihteeri ja neljä toimialajohtajaa, jotka kukin vastaavat oman toiminta-alueensa asiasisältöjen ja asiantuntijuuden johtamisesta. Toimialajohtajien työpariksi on valittu varahenkilöt, jotka osallistuvat tarvittaessa johtoryhmän työskentelyyn.

Antti Kalliomaa, pääsihteeri

Antti Kalliomaa johtaa ja kehittää toimintaa, yhteiskuntasuhteita, viestintää, henkilöstöresursseja, taloutta ja hallintoa. Pääsihteerillä ei ole erillistä varahenkilöä.

Ulla Konttinen, toimialajohtaja, harrastustoiminnan tuki

Ulla Konttisen vastuulla on harrastustoiminnan ja kasvatustyön johtaminen ja kehittäminen. Hän on myös pääsihteerin sijainen.

Varahenkilö on Iija Filén, joka vastaa ohjaajakoulutuksen ja ohjaajahuollon koordinoimisesta ja kehittämisestä.

Hannu Ala-Sankola, toimialajohtaja, seuratoiminnan tuki

Hannu Ala-Sankola vastaa järjestö-, kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä ja on aluetoimiston toiminnanjohtajien esimies.

Varahenkilö Henna Liiri vastaa erityisesti vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä. Toimii tarvittaessa aluetoimistojen toiminnanjohtajien esimiehenä.

Elina Järvelä Hämeen toiminnanohjaajaksi Hämeen aluetoimiston toiminnanohjaajana aloitti 1.5. ohjaustoiminnan artenomi (AMK) Elina Järvelä. Elina siirtyi Nuorisoseuroihin Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton koordinaattorin tehtävästä, jossa hän on vastannut muun muassa viestinnästä sekä 26 lastenkulttuurikeskuksen yhteistyön kehittämisestä.

Elina tuntee hyvin hämäläisen nuorisoseurakentän, sillä hänen oma taustansa on Vesilahden Nuorisoseurassa. Elina on työskennellyt myös Suomen Nuorisoseurojen Taiteelle tekijöitä -hankkeessa, jossa hän kehitti teatterin osaamisverkostoa.

Toiminnanohjaajan tehtävänä on tukea hämäläisten nuorisoseurojen tekemää lapsi-, nuoriso- ja vapaaehtoistyötä sekä suunnitella ja toteuttaa koulutuksia, tapahtumia ja kursseja yhdessä alueen toimijoiden kanssa.

Lisäksi toiminnanohjaaja hoitaa yhteydenpitoa jäsenseuroihin sekä tekee seurakäyntejä.

Joonas Pokkinen EteläHämeen toiminnanohjaajaksi Etelä-Hämeen toiminnanohjaajana aloitti syyskauden alussa Joonas Pokkinen. Joonas toimii osana Etelä-Hämeen aluetoimiston tiimiä nuorisoseurojen tukena. Painopiste työssä on lasten ja nuorten toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä sekä erilaisissa koulutuksissa.

Joonas siirtyy tehtävään liiton keskustoimistolta, jossa hän on viime vuosien aikana tehnyt useampia lasten ja nuorten osallisuutta lisääviä hankkeita sekä työskennellyt osana lastenkulttuurin ja tanssin osaamiskeskuksia.

Joonas on nuorisoseuraväelle tuttu muun muassa Lasten Kalenoista ja Voltista, joiden ohjelmatuotannossa hän on ollut vahvasti mukana.

Toiminnanohjaajan tehtävien lisäksi Joonas jatkaa tanssin osaamiskeskuksessa tanssin palveluiden kehittämisen parissa. Joonaksella on työpöydät sekä Tikkurilan että Lahden toimistoilla.

Jukka Heinämäki toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat

Jukka Heinämäki johtaa ja kehittää tanssi- ja tapahtumatoimintaa ja on tapahtumatoimiston esimies.

Varahenkilö Joonas Pokkinen vastaa erityisesti tanssitoiminnan sisällöllisestä kehittämisestä.

Pasi Saarinen, toimialajohtaja, teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö

Pasi Saarisen harteilla lepäävät teatteritoiminnan ja kulttuurisen nuorisotyön johtaminen ja kehittäminen. Hän on Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimies.

Varahenkilö Jussi Salmi vastaa erityisesti kulttuurisen nuorisotyön sisällöllisestä kehittämisestä. Toimii tarvittaessa Nuori Kulttuuri -työntekijöiden esimiehenä.

Joonas Pokkinen Pispalan Sottiisin pyörteissä 2016.

7

Järjestön kunniapuheenjohtajuus Esko Ahoselle, kultaiset ansiomerkit Kalevi Niemelle ja Antti Kalliomaalle Toukokuisessa Nuorisoseurafoorumissa ja sen yhteydessä pidetyssä kevätvaltuuston kokouksessa jaettiin kovan luokan järjestötunnustuksia.

Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja yhdistymisen jälkeen nykyisen Suomen Nuorisoseurojen pitkäaikainen puheenjohtaja Esko Ahonen nimitettiin järjestön kunniapuheenjohtajaksi. Kunniapuheenjohtajuus on valta-

kunnallisen nuorisoseurajärjestön ensimmäinen. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.

Kultainen ansiomerkki myönnettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemelle.

Organisaatiouudistuksen työryhmän puheenjohtajana ja järjestön hallituksen jäsenenä toiminut Niemi on ollut pitkään asiantunteva ja ahkera moottori järjestön taustalla.

Pääsihteeri Antti Kalliomaalle myönnettiin kultainen ansiomerkki työstään järjestön eteen. Nuorisoseurojen kasvatti siirtyi järjestölle töihin vuonna 2003 ja on toiminut pääsihteerinä vuodesta 2012. Kalliomaa on määrätietoisesti johtanut nuorisoseurajärjestöä kohti visiota olla Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija.

Nuori Kulttuuri starttaa Nuorisoseuroilla Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti keväällä, että Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyy Suomen Nuorisoseurojen toteutettavaksi. Nuori Kulttuurin tehtävänä on kannustaa ja tukea lasten ja nuorten monipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla.

Nuori Kulttuuri -toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Vuosittain toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Nuori Kulttuurin lajit ovat tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris).

Tulevana keväänä vuorossa on Sounds, jonka valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään Mikkelissä ”Suomen suurimmalla nuorisoseurantalolla” eli Saimaa Stadiumilla 25.–27.5.2018.

Soundsin taiteellisena johtaja toimii musiikin tohtori Anna Kuoppamäki. ”Nuori Kulttuurin Sounds tuo mielestäni tärkeällä tavalla yhteen erilaiset musiikit, tyylit ja ihmiset. Sen vahvuutena on juuri kohtaamisten ja vuoropuhelun mahdollistaminen monilla eri tasoilla niin esityksissä, ammattilaisraatien palautteissa, työpajoissa kuin oheisohjelmas-

sakin. Päätapahtumaan Mikkeliin saapuu musiikista kiinnostuneita lapsia ja nuoria kaikkialta Suomesta, mikä luo hienon pohjan moniäänisen ja yhteisöllisen tapahtuman rakentamiselle.”

Päätapahtumaa edeltää eri puolella Suomea toteutettavat aluetapahtumat. ”Edellisessä Soundsissa panostimme vahvasti myös työpajatarjontaan, mikä omalta osaltaan tukee tapahtuman koulutuksellisuutta ja dialogisuutta. Samaa henkeä haluaisin vahvistaa myös Soundsin paikallistapahtumissa, jotka tavoittavat valtavan joukon lapsia ja nuoria eri puolilla maata. Odotan Soundsilta 2018 musiikillista ilotulitusta ja sitä, että nuoret muusikot jälleen kerran vievät jalat altamme omaperäisyydellään, taidoillaan ja innollaan musiikin tekemiseen.”

Nuori Kulttuuri -toimintaa edelsi nuorison taidetapahtumat, joita nuorisoseurajärjestö hallinnoi lähes kolme vuosikymmentä. Nuorisoseurajärjestö oli mukana perustamassa Nuori Kulttuuri -säätiötä, jolle toiminta siirrettiin 2012.

Nuorisoseuroissa Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaa toimialajohtaja Pasi Saarinen.

Nuori Kulttuuri Soundsin taiteellisella johtajalla, musiikin tohtori Anna Kuoppamäellä on kokemusta Nuori Kulttuuri -toiminnasta jo 1990-luvulta alkaen.

Puheenjohtajalta

Syksy saapuu – oletko valmis? nimittäin osallistua Teatterilaiva-tapahtumaan. Aluevaltaus on minulle ihan uusi ja aiheuttaa pientä jännitystä sekä perhosia vatsanpohjalle. Teatterilaivasta on tullut minulle salainen ihastus. Töitä tehdessäni huomaan välillä, että ajatukseni siirtyvät Itämeren aalloille ja pohdin – vienon hymyn karehtiessa kasvoillani – voisinkohan minäkin osallistua teatteriaiheiseen pubivisaan. Ajatuskin improliigan finaalista saa aikaan pienet nauruntirskahdukset, onneksi en työskentele avokonttorissa.

Rohkeus näemmä kannattaa, sillä jo pelkkä ajatuskin itselleni uuteen toimintaan osallistumisesta tuo aivan uudenlaista potkua arkeen.

Uusi toimintakausi antaa meille mahdollisuuden toteuttaa itseämme sekä toimijana että toiminnantarjoajana. Kysykää rohkeasti itseltänne ja toisiltanne, millaista toimintaa me tarvitsemme, mitä haluamme ja miten me se toteutamme. Osallistukaa rohkeasti tapahtumiin, jossa saa viihdyttävän ohjelman lisäksi myös uusia tuttuja sekä vertaistukea. Ja sitähän me emme voi koskaan saada liikaa.

Syksy saisi minun puolestani jo tulla! Minä olen jo valmis kohtaamaan uudet kokemukset ja tutun toiminnan avoimin mielin ja sydän täynnä rohkeutta.

Ragni Reichardt Hallituksen puheenjohtaja Kuva: Mari Velama

Kesä on jo lopuillaan ja se aiheuttaa yleensä minussa pientä alakuloa, mutta tänä vuonna syksyn tulo ei aiheuttanutkaan surua. Päinvastoin, odotan syksyä jo aika malttamattomin mielin.

Kesä oli – niin kuin aina – kaikin puolin ihana, täynnä tapahtumia, toimintaa, elämyksiä sekä yhdessäoloa.

Näiden kaikkien kokemusten jälkeen minun on yleensä vaikeaa palata arkiseen aherrukseen. Mutta ei tänä syksynä. Hymy ei suostu hyytymään millään ja työpaikallakin olen täynnä virtaa sekä jo ärsyttävyyteen asti innoissani kaikesta.

Syynä syysiloon on tietysti meidän jengi, nuorisoseuralaiset sekä meidän tapahtumat. Meillä on tulossa toiminnantäyteinen ja innostava syyskausi. Tanssimania ja valtuusto ovat itselleni tärkeitä tapahtumia, jossa saa ravittua niin ruumiin kuin sielunkin. Omat ja lasten harrastukset tuovat nekin valopilkkunsa pimeneviin syysiltoihin.

Erityisen innoissani olen päätöksestäni olla rohkea ja astua oman mukavuusalueeni ulkopuolelle. Päätin

8

Aurinkoisessa Nuorisoseurafoorumissa monenlaista tekemistä Teksti: Karoliina Hursti, Aura Piha & Kirsi Pakkanen-Kuosmanen

Savolaeset Nuorisoseeravoorumissa: ylärivi vas. Anita Jämsén, Elli Luoma, Emma Hynynen, Anu Hynynen, Tiina Jaakkola, Jouni Kekkonen, Seija Niskanen, Aila Tikkanen, Jussi Salmi, Jani Riiki. Alarivi: Juuso Lökfors, Tatu Parviainen.

Kuva: Ragni Reichardt

Toukokuussa 2017 järjestettiin Mikkelin Paukkulassa Suomen Nuoriso-opistolla Nuorisoseurafoorumi, johon osallistui laaja joukko nuorisoseuralaisia ympäri Suomen.

Tapahtumassa oli paljon erilaisia työpajoja, yhteistä tekemistä ja testattiinpahan myös nuorisoseuralaiskuntoa!

Tulevaisuuden nuorisoseuravaikuttajat Erityisesti nuoria haluttiin innostaa mukaan järjestötoiminnan saloihin ja kuulla heidän ajatuksiaan toiminnasta. Foorumiin kokoontui parisenkymmentä tulevaisuuden nuorisoseuravaikuttajaa. Tapaamisen taustalla oli valtuustoaloite, jossa nuorisoseuranuoret toivoivat

nuorten ääntä vahvemmin kuuluviin ja enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa.

Tapaamisessa nuoret pääsivät tutustumaan niin nuorisoseuroissa harrastaviin ja toimiviin ikätovereihin kuin

järjestöjyriinkin. Ohjelmassa oli muun muassa nuorisoseurakuntotesti, kevätvaltuuston kokouksen seuraaminen, keskustelua omasta nuorisoseuratoiminnasta sekä mediavaikuttamistyöpaja*.

”Nuorisoseurafoorumi oli minusta onnistunut. Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin ja kuulla muiden seurojen toiminnasta. Sain paljon uusia ideoita omalle seuralleni muilta ja sain uusia ystäviä. En ole aikaisemmin tullut ajatelleeksi, kuinka laajaa nuorisoseuratoiminta on. Pienessä nuorisoseurassa ei nuorisoseurojen toiminta nouse niin suureen rooliin, kuin isommissa seuroissa. Vasta foorumissa näin ensimmäistä kertaa nuorisoseurojen puheenjohtajan ja pääsihteerin.

Olen todella kiitollinen, että minulla oli mahdollisuus osallistua foorumiin. Koen oppineeni paljon ja olen iloinen siitä, että pääsin vaikuttamaan ja kertomaan omia mielipiteitäni. Samalla ymmärrykseni nuorisoseuratoiminnasta kasvoi.”

”Olimme Robertin kanssa Mikkelissä Nuorisoseurafoorumissa edustamassa Sottiisi Fun Clubin nuoria. Aluksi emme tienneet, mitä tuleman pitää, mutta paikalle päästyämme alkoi tapahtuman idea selkiytyä. Löysimme oman porukkamme, jossa oli nuoria ympäri Suomea. Vaikka muut nuoret olivat loistotyyppejä, kävimme ohjelmasta poiketen aikuisten teatterityöpajassa.

Mukaan foorumista saimme uutta intoa ja rohkeutta aloittaa lähiaikoina myös omaa uutta nuorisoseuratoimintaamme.”

”Kokemuksena nuorisoseurafoorumi oli minulle antoisa, opin paljon uusia asioita nuorisoseuroista, sain uusia ystäviä ja pääsimme mm. myös kaikki nuoret seuraamaan millaista valtuuston kokouksessa oli ja millaisia asioita siellä käsitellään. Opin paljon uutta foorumissa.

Oli jännää olla mukana nuorisoseurafoorumissa. Tunsin foorumista vain pari ihmistä ja ei oikeastaan miun kaverin kanssa tiedetty etukäteen, mitä siellä tehdään. Mutta onneksi päästiin porukkaan aika nopeasti mukaan ja tehtävät oli tosi kivoja ja vaihtelevia.

Foorumissa sain tutustua tosi moneen uuteen ihmiseen eri puolilta Suomea, kaikki oli foorumissa tosi mukavia!”

– Sanni Antinniemi, Pertunmaan NS

*Toteuttajana Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen -hanke (ERNOD).

– Jesse Pihkanen, Sottiisi Fun Club

– Salla Kortelainen, NS Motora

9

Savolaeset piämajakaapunnissa Pohjois-Savossa syttyi kunnon Nuorisoseurafoorumi-kipinä, joka yltyi roihuksi, kun esimerkiksi koko Pohjois-Savon Nuorisoseurojen liiton johtokunta päätti matkata Mikkeliin.

Osallistujien kokonaismielipide oli hyvin positiivinen. Foorumin aiheet olivat mielenkiintoisia ja niistä löytyi jokaiselle jotakin. Työpajojen aiheet koettiin ajankohtaisiksi ja antoisiksi. Sellaiselle, joka ei ole ollut vielä pitkään mukana nuorisoseuratoiminnassa, foorumista löytyi paljonkin uutta asiaa, mutta pidempään seuratoiminnassa mukana olleille osa jutuista oli jo tuttuja. Uusien osallistujien toivottiin löytävän mukaan, sillä foorumin työpajoista saa paljon tietoa oman nuorisoseuran toiminnan käynnissä pitämiseen ja uusien toimintojen käynnistämiseen. Hyvänä asiana pidettiin sitä, että jokainen sai valita itse oman mielenkiintonsa perusteella mihin työpajoihin osallistuu.

Pitkän linjan nuorisoseuralainen Tiina Jaakkola nosti esille, että foorumi olisi ehkä hyvä järjestää vain joka toinen vuosi, jolloin myös vanhoille nuorisoseuralaisille riittäisi

uutta juttua seurattavaksi. Toiveissa oli pohjoisempi järjestämispaikka, jotta myös pohjoisemmat nuorisoseurat pystyisivät paremmin osallistumaan. Osa nuorisoseuroista toimii hyvinkin pienellä budjetilla, jolloin osallistumismaksun suuruus voi muodostua kynnyskysymykseksi foorumiin osallistumiselle. Toivottiinkin, että osallistumismaksua voitaisiin pienentää. Tuli myös idea päivämuotoisesta foorumista, eli että kävijät voisivat osallistua vain päiväohjelmaan ilman yöpymistä, jolloin osallistumisen kustannukset pienenisivät.

Erityisen mukaviksi asioiksi savolaiset kokivat uusien ihmisten tapaamisen ja nuorisoseurakuntotestin. Leikkimielisessä nuorisoseurakuntotestissä saatiin paljon uusia oivalluksia ja pidettiin hauskaa.

Oheistoiminta osallisti kaikkia kävijöitä tehokkaasti. Koettiin hyväksi asiaksi, että järjestö vaalii valtakunnallisella tasolla edelleen yhteen kokoontumisen ideaa, joka on ollut kantava ajatus nuorisoseurojen historiassa. Pohjois-Savon nuorisoseuralaiset ovat sitä mieltä, että näitä tapahtumia lisää!

Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt ja jäsenet Anni Kelkka, Merja Skyttä ja Anumaaria Tulla laulattavat nuorisoseuraväkeä. Kuva: Jukka Heinämäki

Nuoret nuorisoseura-aktiivit pääsivät seuraamaan päätöksenteon ydintä: kevätvaltuustoa.

Kuva: Jukka Heinämäki

Mediavaikuttamisen työpajassa tehtiin tuotoksia omasta nuorisoseura-arjesta.

Tuhti paketti järjestöasiaa – työpajojen materiaalit ladattavissa Nuorisoseurafoorumissa järjestettiin 16 erilaista työpajaa. Aiheina olivat esimerkiksi kerhotoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen, viestintä ja markkinointi, tapahtumien järjestäminen, jäsenrekisteri ja nuorisoseurainnovaatiot. Työpajojen materiaalit ovat ladattavissa osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurafoorumi.

Katso myös ohjeet Innovaatiotyöpajan järjestämisestä sivulta 22!

Nuorisoseurabändi viihdyttää: Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jussi Salmi (basso), KeskiSuomen toimistonhoitaja Ville Koskinen (kitara), Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi (haitari), Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnan jäsen Rauno Argillander (laulu).

Kuva: Jukka Heinämäki

10

Teatteri

Impi Aronaho – unohdettu kirjailija Teksti: Sari Jaatinen

Alpuan Nuorisoseura Raahen kaupungin itäpäässä tekee tulevana itsenäisyyspäivänä historiaa. Se nostaa päivänvaloon yhden Suomen merkittävimmistä pakinakirjailijoista, unohdetun Impi Aronahon.

Tällä hetkellä Impi – kultasilmä -näytelmän ohjaaja Sari Jaatinen vielä hykertelee tyytyväisenä, sillä lukuharjoituksiin on vielä tovi aikaa. Käsikirjoitusta ei ole lukenut kukaan, mutta kohta se avataan isolla joukolla ja ryhdytään syksyn kestävään työhön.

Jaatiselle, yli 60 näytelmän ohjaajalle, teatterin tekemisellä on oltava muutakin merkitystä, kuin että saa nimensä julisteeseen. Impi Aronahon tarinassa sitä on – enemmän kuin aikoihin. ”Impi oli itselleni täydellinen pommi.

Järkytys. Olen elänyt Raahessa kohta 30 vuotta, enkä ollut koskaan kuullutkaan Impi Aronahosta, en ennen viime marraskuuta, jolloin Alpuan Nuorisoseuran esimies Raimo Rankinen soitti ja kysyi

kiinnostaisiko tällainen projekti”, Jaatinen kertoo.

Huuto.netistä Jaatinen löysi WSOY:n vuonna 1939 julkaiseman Impi Aronahon pakinakokoelman Sata pakinaa – ja ensimmäisen sivun luettuaan, ohjaaja oli myyty. ”Uskomatonta, että tällaista kieltä kirjoittanut nainen on elänyt tuossa muutaman kymmenen kilometrin päässä.

Upeaa kieltä. Värikästä, lämmintä, hersyvää, hauskaa – kaikkea!”

Impi Mäkelin tuli Vihdistä Alpuan Osuuskaupan myymälänhoitajaksi vuonna 1914. Etelä-Suomesta pohjoispohjalaiseen korpikylään.

Hän oli syntynyt Ruovedellä vuonna 1880 Vilhelm ja Pauliina Mäkelinin per-

Impi Aronaho 40-luvulla, jolloin lasten menetys ja reumatismi runtelevat ja omakin hauta häämöttää. Kuva: Salon historiallinen museo SAMU.

heeseen, josta versoi toinenkin kuuluisuus, työväenliikkeen voimahahmo ja peloton julistaja Yrjö Mäkelin.

Eloisa ja sivistynyt Impi herätti kovasti huomiota Alpuassa. Nuorisoseuran esimies Eino Ahola kävi puhumassa Impin mukaan nuorisoseuratoimintaan ja saikin Impistä aktiivisen nuorisoseuralaisen.

Seurantalon toiminnassa hän tapasi myös tulevan aviomiehensä, maanviljelijäpoikamiehen Antti Aronahon. ”Alpuan Nuorisoseuralla oli suuri merkitys Impille. Hän kirjoitti nuorisoseuran Illanvietto-lehtiin kirjoitelmia, mikä oli kuin harjoitusta ennen isompia yleisöjä.”

Nuorisoseuran huolellisesti kassakaappiin hilloamat alkuperäiset, sadan vuoden takaiset kirjoitukset olivat Jaatiselle

tärkeä lähde näytelmäprosessissa. Myös nuorisoseurantalon autenttisuus, kymmenet kunniakirjat seinillä ja ainutlaatuinen tunnelma,olivat tärkeitä kirjoitustyöhön virittäjiä.

Tärkein lähde oli Eila Jaakkolan (ent.

Rankinen) vuonna 1968 tekemä tutkielma Impi Aronahon kirjailijanuran vaiheista. ”Se avasi Impi Aronahon valtakunnallisen merkityksen. 1920-luvun lopulta kuolinvuoteensa 1945 asti julkaissut Impi oli valtavan tuottelias, koko kansalle kirjoittava kirjailija – ja harvinaisuus, sillä ei naispuolisia pakinoitsijoita joka oksalla istunut.”

Impi Aronahon pakinoita julkaistiin ensisijaisesti Kotiliedessä, mutta myös Kansan Kuvalehdessä, Aamulehdessä,

Impi Mäkelin (tuleva Aronaho) istumassa, sisarensa Meeri Mäkelin keskellä ja Aili Rosvall vasemmalla. Aili on tuleva Kansallistatterin näyttelijä Aili Somersalo.

Kuva otettu Tampereella 1907. Kuva: Salon historiallinen museo SAMU.

11

Maaseudun Tulevaisuudessa ja Perjantaissa. Kirjoittajanpalkkioillaan hän maksoi Aronahon tilan velat.

Pakinoitsijan elämä oli draama sinänsä.

Elämä korpitalon emäntänä oli raskasta, sillä reumatismi jäyti Impiä ankarasti ja pakotti irrottautumaan talon töistä kokonaan.

Hän menetti molemmat lapsensa, tytär kuoli jo viisivuotiaana ja poika kaatui talvisodassa. Poikansa kuolema suisti Impinkin kohti loppuaan.

Pakinoissaan Aronahon lähtökohtana on usein sairaus ja sairastaminen, mutta hän kirjoitti tarmokkaasti myös pikkutalojen emännistä pyrkien osoittamaan, että myös emännällä on oikeus ajatella itseään. Hänen kirjoituksistaan kuvas-

tuu valtava inhimillisyys ja kyky nähdä asioissa kauneutta ja hyvyyttä. Siitä myös näytelmän nimi – Kultasilmä. ”Kirjoittaessaan – joko totta tai kuviteltua – hän onnistui saamaan kiinni inhimillisen elämän lukemattomista piirteistä, jotka herättivät vastakaikua lukijoissa niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Kateus, häpeä, suru, köyhyys, velallisuus, raskas työ ja monet nolostuttavat tilanteet muuttuivat Impin kynän piirtäminä ymmärrettäviksi, kenen tahansa osaksi tuleviksi asioiksi, joita ei tarvitse piilotella – niille voi myös nauraa hyväntahtoisesti. ” Kantaesitys Impi – kultasilmä Alpuan Nuorisoseuralla itsenäisyyspäivänä klo 14.

Näytelmä kuuluu osaksi EU-rahoitteista Rannikkoseudulla tapahtuu -hanketta.

Alpuan Nuorisoseuran äitienpäiväjuhlaväkeä 1922 seurantalon edustalla. Impi Aronaho väkijoukossa ylimmäisenä vasemmalla huivi päässä. Äitienpäiväjuhlia vietetään nuorisoseuralla edelleen. Kuva: Alpuan Nuorisoseuran arkisto.

Tule Teatterilaivalle… …oppimaan

…viihtymään

Teatterilaiva on sinulle, joka haluat oppia uutta

Teatterilaiva on sinulle, joka haluat hengailla

teatterin tekemisestä. Olet sitten nuori näyt-

hyvässä porukassa ilman suurempia tavoit-

telijänalku, kokenut konkari tai teatterin

teita. Teatterilaivalla on tarjolla myös

kulisseja pystyssä pitävä voima, Teatte-

musiikkiesityksiä, pubivisaa sekä paljon

rilaivan koulutukset antavat lisäpot-

samanmielisiä kavereita, joiden

kua harrastukseesi. Vuonna 2017

kanssa vaihtaa ajatuksia tai höpistä

Teatterilaivalla työpajatarjonnasta

joutavia.

löytyy mimiikkaa, klovneriaa sekä unelmien teatterin rakentamista.

Kuva: Sanna Roininen

…katsomaan

…inspiroitumaan

Teatterilaiva on sinulle, joka nautit

”Teatterilaivalle kannattaa tulla

teatteriesityksistä. Teatterilaivan

hakemaan uusia ideoita ja inspi-

esitykset liikuttavat, naurattavat,

raatiota siellä nähtävistä esityksistä,

ihmetyttävät ja koskettavat. Vuonna 2017 ohjelmistossa on suomalaista, kansainvälistä, yllätyksiä ja improvisaatiota.

Kari Hotakaisen kirjoittama ja Sakari Siikaluoman tulkitsema Munamonologi, Duncan MacMillanin Miljoona hyvää syytä, Teatteri Roinelan ylläriesitys ja Intopiukeet-ryhmän pitkä improvisaatioesitys.

tutustumaan toisiin teatterintekijöihin ja nostattamaan oman teatterin ryhmähenkeä.

Teatterilaivan parasta antia ovat esitykset ja rento yhdessä oleminen.

Olen ollut ensimmäisen kerran Teatterilaivalla vuonna 2008 ja tämän jälkeen olemme Teatteri Roinelan porukalla pyrkineet osallistumaan joka vuosi. Olen ollut mukana kuudesti.”

– Karoliina, 27

12

Juhlavuodenhankkeesta tukea saaneet tyytyväisiä Lapset ideoivat ohjaajan avustuksella Jämsän Tanhuujien kaksi ryhmää on saanut juhlavuoden hankkeelta muutaman sadan euron suuruiset avustukset.

Ensimmäinen tapahtuma oli viikonlopun kestävä leiri, jonka ohjelmassa oli Koko Suomi tanssii -konsertti. 7-9 -vuotiaiden Lystikkäät-ryhmän jäsenet suunnittelivat ja hoitivat esitysten juonnot, valmistivat konserttiin oman esityksen ja ideoivat sen puvustuksen. Toinen tapahtuma oli kevätkonsertti, jonka 11-17 -vuotiaiden Näpsäkät-ryhmän tytöt nimesivät itsenäisyyden juhlavuoteen sopivasti nimellä Sadannen kevään riennot. Tytöt kirjoittivat tilaisuuden juonnot, joissa kukin heistä kertoi omia ajatuksiaan Suomesta ja suomalaisuudesta sekä vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan kuulemiaan muistoja. Molemmat avustukset käytettiin tilavuokriin ja tarjoiluihin.

Ryhmien ohjaaja Marjo Örn kertoi kuulleensa 1000 tarinaa, 100 tapahtumaa -hankkeesta Keski-Suomen aluetoimiston työntekijöiltä. Hänen mielestään tietoa löytyi hyvin myös hankkeen nettisivuilta.

Lapset innostuivat helposti ideoimaan ja työstämään tapahtumia. Lasten kanssa järjestettiin suunnittelupalavereja tanhuharjoitusten yhteydessä ja leireillä projekteja työstettiin työpajatyyppisesti. ”Motivaatio oli kohdillaan ja tarinoita he tykkäsivät keksiä ja luoda kukin omalla tyylillään.”

Saaduilla avustuksilla oli Marjon mielestä suuri merkitys. ”Pieni seura tarvitsee kaiken mahdollisen taloudellisen tuen, ja näillä avustuksilla pystyimme toteuttamaan itsenäisyyden juhlavuoteen liittyvää erilaista, tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa. Tapahtumat toteutuivat suunnitelmien mukaan ja niitä on ollut mukava työstää.”

Kuva: Tapio Siltala

Maanselällä keppihevosia ja kantria Kuusamossa Maanselän entisellä koululla järjestettiin heinäkuun alussa lapsille tapahtuma, jossa valmistettiin keppihevoset, hypittiin esteitä ja lopuksi tanssittiin kantrimusiikin tahtiin stetsonit päässä.

Tapahtuman vastuuhenkilönä toimi 26-vuotias Tytti Taivalkoski, ja hän myös suunnitteli tapahtumaa yhdessä muutaman muun lapsen ja nuoren kanssa.

Tapahtuman saama avustus käytettiin keppihevosten valmistamiseen tarvittavien tarvikkeiden hankintaan, tilavuokriin sekä ruokailuihin.

Kuva: Tytti Taivalkoski

Tapahtumaan osallistui 19 eri-ikäistä lasta, tapahtumasta uutisoi paikallislehti ja muutenkin tapahtuma sai positiivista palautetta. Tytti Taivalkoski kiittää avustuksesta ja kertoo: ”Avustuksella oli suuri rooli tapahtuman järjestämisessä, koska kyseessä on pieni kyläyhdistys. Hakeminen oli helppoa!

Tapahtumassa huomasimme kuinka paljon Kuusamossa on innokkaita keppariharrastajia, joten yhdessä Kuusamo-opiston kanssa saimme sovittua kepparikerhon alkamisesta syksyllä. Tapahtuman myötä siis saamme lapsia ja nuoria saman harrastuksen pariin.”

Kuva: Tytti Taivalkoski

Kuva: Tytti Taivalkoski

13

Luovasta lavasta nostetta seuratoimintaan Menneenä kesänä järjestettiin Luova lava lapsille -leirejä useammalla paikkakunnalla kuin koskaan aikaisemmin.

Noin seitsemänsadan lapsen riemua todistettiin jo vakiintuneilla sekä myös lukuisilla uusilla paikkakunnilla eri puolella Suomea. Leirit työllistivät lähes sata nuorta ohjaajaa.

Luova lava -toiminnasta on nopeassa ajassa noussut merkittävä kulttuurisen nuorisotyön muoto, jossa yhdistyy hienolla tavalla Nuorisoseurojen arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.

Matala kynnys, lasten osallisuus ja hyvät tukimateriaalit tekevät toiminnan käynnistämisestä helppoa ja hauskaa. Luova lava on hyvä väline käynnistää ja kehittää seuran lastenkulttuurityötä.

Luova lava -kerhoja käynnistämään Kesäisten leirien ohella yhä suositumpia ovat koko talven jatkuvat Luova lava -kerhot. Nyt syksyllä on hyvä aika miettiä, olisiko juuri meidän seuralla kiinnostusta käynnistää jatkuvaa kerhotoimintaa.

Tällekin syksylle ehtii vielä hyvin käynnistämään toimintaa, jos kerhotoiminta on seuralle ennestään tuttua.

Jos taas toimintaa aletaan suunnittelemaan alusta alkaen, kannattaa suunnitteluosuus tehdä huolella ja käynnistää kerho vaikka tammikuussa.

Käy katsastamassa laajemmat sekä leiri- että kerho-oppaat osoitteesta www.luovalavalapsille.fi ja kysy apua Nuorisoseurojen työntekijöiltä, autamme mielellämme.

Laitetaan yhdessä lastenkulttuuri uuteen luovaan nousuun!

Luova lava -kerhotoiminnan ABC Toiminnan järjestäjä: Paikallinen nuorisoseura tai muu toimija Työnantaja: Toiminnan järjestäjä, pääsääntöisesti paikallinen nuorisoseura Tavoite: Luova Lava -toiminnan tavoitteena on saada aikaan laadukasta lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä mahdollisesti uusia jäseniä paikallisille nuorisoseuroille.

Paikalliset seurat järjestävät kerhotoiminnalle tilat ja auttavat kerhojen mahdollisen esitystoiminnan järjestämisessä. Nuorisoseurasta nimetään yhteyshenkilö kerho-ohjaajan tueksi ja avuksi. Tällä varmistetaan seuran sisäinen tiedonkulku puolin ja toisin.

Kuva: Karoliina

Hursti

Kerhojen kesto: 1–1,5 tuntia / kerta viikoittain, koulujen lomilla ei ole kerhotoimintaa Kohderyhmä: Alakouluikäiset lapset Ilmoittautuminen: Helpointa on käyttää nuorisoseurarekisterin toimintaryhmää tai seuran omaa ilmoittautumisjärjestelmää.

Osallistumismaksut: Suositusmaksu on 50 € / lukukausi sekä seuran jäsenmaksu kerran vuodessa.

Kerhon vakuutus: Seuran olisi hyvä ottaa kerholaisille tapaturmavakuutus.

Kuva: Johanna Kokko

VUOSIKALENTERI Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

i

Kuva: Sami Tuor

14

Voltti 2017 päättyi Kissanpesijäisiin Kuvat: Riina Tanskanen & Johanna Hoppu

Lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Voltti 2017 päättyi 11.6. osanottajille järjestettyihin ”Kissanpesijäisiin”. Kaikille mukana olleille ryhmille jaettiin kunniakirjat ja lopuksi tanssittiin Huutokatrillia. Pääosassa Voltissa olivat lapset ja nuoret eli tapahtuman tekijät, esiintyjät ja kokijat. Neljään päivään mahtui 4 545 minuuttia ohjelmaa osallistujille ja 2 595 minuuttia ohjelmaa suurelle yleisölle, sekä lisäksi 2 000 metriä Avajaisparaatia ja 45 ämpäriä. Koko perheen monitaiteinen festivaali kokosi neljäksi päiväksi 1 100 tanssin sirkuksen ja teatterin harrastajaa Lappeenrantaan. Auringonpaisteinen sää takasi, että 10 000 hengen katsojatavoite saavutettiin.

Voltti-viikko oli täynnä monenmoista tapahtumaa ja aktiviteettia. Konsertteja, työpajoja, sirkuskatselmus ja Valokeila-tapahtuma. Voltti 2017 oli mukana myös Koko Suomi Tanssii -haasteessa Ylen Hulahula Suomi -ohjelmakokonaisuudessa.

Disko, Kippura, Velmu ja Repe Lappeenrantaan hyvissä ajoin annettu ”kissavaroitus” ei ollut turha, sillä maskottikissat Kippura, Velmu ja Repe olivat festivaalin lemmikkejä ja aktiivisesti liikkeellä koko tapahtuman ajan. Nimikkokissat olivat Avajaisparaatin keulahahmoja, toimivat konserttien juontajina ja ajelivat kaupunkilaisten iloksi myös avoautolla pitkin Lappeenrantaa. Lasten ja nuorten mielestä parasta Voltissa olivatkin Disko ja kissat.

Karjalainen kammari, Superseikkailu ja Nurtsi IsoKristiinassa viikonloppuna järjestetty Karjalainen Kammari oli tapahtumavieraille hyvä kokoontumispaikka festivaalivilinässä. Kammarissa esiintyi tanssijoita, teatterilaisia, muusikkoja ja sirkuslaisia. Siellä nähtiin tuttuja, haasteltiin mukavia ja kerättiin tarinoita.

Kansantanssin pääjuhla Superseikkailu kokosi tanssiryhmät ympäri Suomen Helsingistä Sodankylään. Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissin nuoret ja Johanna Juslin olivat käsikirjoittaneet ajassa seikkailevien sisarusten matkasta.

Myös näyttelijöinä olivat Kulissin nuoret. Koreografioista vastasivat Kaisa Alatalo ja Susanna Kivinen.

Suomen Nuorisosirkusliiton Nurtsi – nuorten sirkusfestivaali järjestettiin osana Voltti 2017 -tapahtumaa.

Esityksiä arvioi esittävän taiteen ammattilaisista ja sirkuskentän nuorista koostuva palauteraati.

Yhdessä Itsenäisyyden juhlavuoden teeman mukaisesti Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Harrastajateatteriliitto järjestivät YHDESSÄ Voltti 2017 tapahtuman. Se oli osa Suomi 100 -tapahtumaa ja yksi vuoden merkittävimmistä lasten ja nuorten kulttuuritapahtumista.

Voltti 2017 -tapahtuman suojelijoina toimivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja presidentin puoliso, kirjailija Jenni Haukio.

Maarit Saarelainen Voltti 2017

15

Voltissa kivaa oli kaikki!

Voltti-tapahtumassa kerättiin palautetta monin tavoin.

Joka päivä osallistujilla oli mahdollisuus kirjoittaa, piirtää tai muuten taiteilla isolle paperille omat kommenttinsa.

Palautelakanat täyttyivät monista piirroksista ja terveisistä. Tapahtuman jälkeen osallistujat saivat myös napu-

tella kännyköillä mielipiteensä tapahtuman eri osa-alueista. Myös ohjaajilta ja aikuisilta kerättiin tarkempi palaute tapahtumasta tulevien tapahtumien suunnittelun tueksi.

Parasta Voltissa oli vastaajien mielestä esiintyminen ja esitykset, kaverit ja kissat. Noin kolmasosa vastaajista tutustui tapahtumassa myös muiden lajien osallistujiin.

Eri tapahtumista avajaiset ja sirkuskatselmukset koettiin parhaiksi tilaisuuksiksi.

Tapahtuman kokonaisarvion keskiarvo oli

8,7

Mikä oli Voltissa hauskinta?

Kuka oli lempparikissasi?

Kaikki: 46 % ”Kaikki kissat oli kivoja, koska ne oli hauskoja ja hyviä omissa lajeissaan.”

Esiintyminen Kaverit

”Ihana sirkuskissa.”

Repe: 27 %

muu

vapaa-aika

Kippura: 27 %

”Repe on meidän kissa.”

Velmu: 18 % kissat

”Se on cool.”

Harrastustoiminnassa hankittua osaamista voi hyödyntää ammatillisissa opinnoissa. Nuorisoseuratoiminnassa kartutettua osaamista voidaan tunnistaa esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan perustutkintoon.

Osaava talkoolainen -koulutus VOLTTI-tapahtumassa Lappeenrannassa Lappeenrantalainen Kimurantti on monestakin syystä merkittävä nuorten kansantanssiryhmä. Taidokkaan tanssi- ja ohjelmistorepertuaarin hallinnan lisäksi ryhmästä välittyy positiivisuus ja halu kehittää järjestöä.

Sen aloitteesta kehitettiin talkootoimintaa kaikille nuorille avoimella talkookutsulla.

Osaava talkoolainen -prosessiin (1 osp) sisältyi perehdytyskoulutusta, omaehtoista opiskelua, vapaaehtoistyötä sekä koulutusta ja ryhmävalmennusta, kotitehtävän avulla syvennettiin oman osaamisen tunnistamista. Vapaaehtoistyö oli tapahtumapaikkojen rakentamis- ja purkutöitä, ruokahuoltoa, myyntityötä, ohjelmatuotantoa, asiakaspalvelua ja lasten ohjaamista. ”Kokemus oli valmentajan näkökulmasta mielenkiintoinen. Lappeenrantalaisten nuorten lisäksi kou-

lutukseen osallistui jyväskyläläisiä nuoria. Tällaista toimintaa kehittää ilokseen”, pohtii Riina Kylmälahti.

Kimuranttilaisten kokemuksia: ”Miun mielestä koulutussysteemi oli fiksu ja se toi uudenlaista näkemystä talkootyöhön, ”oppitunnit” olivat mielenkiintoisia. Koulutus on todella hyödyllinen niille, ketkä eivät ole ennen olleet talkoissa, sillä sinua neuvotaan ja ohjeistetaan omat tarpeet huomioiden. Suosittelen tälläistä koulutusta jatkossa muihinkin tapahtumiin.

Miun mielestä parasta on se ku huomaa sen, miten lapset nauttii siitä tapahtumasta mitä SIE ite oot saanu olla luomassa. Talkootyö on joo rankkaa, mut sitä ei enää muista siinä vaiheessa kun lapset tai heidän vanhemmat tulee kiittämään sua. Talkoissa

on mukava olla ku tietää et on mukava porukka toteuttamassa sitä.”

–Ville Hokkanen, Kimurantti-ryhmä ”Talkootyöskentely oli erittäin antoisaa. Työtehtävät olivat mielekkäitä ja aikaa jäi sopivasti myös tapahtuman seuraamiseen sekä rentoutumiseen. Talkootyöt ovat loistava mahdollisuus oppia joustavuutta, toimintaa ryhmässä ja vastuullisuutta. Siinä oppii myös monia muita työelämään ja elämään ylipäätänsä tarvittavia taitoja. Vaikka välillä väsymys painaisi niin silti koko ajan talkooporukan vire on positiivinen ja kannustava.”

–Sanni Kauppinen, Kimurantti-ryhmä

16

Teksti: Aura Piha & Riia Niemelä Kuva: Petri Kivinen

On huhtikuu 2015. Lahtelainen Särmä on juuri ollut ensimmäisessä aikuisten valtakunnallisessa katselmuksessaan Naisten pukuhuone -tanssiteoksellaan. Tätäkin teosta, kuten kaikkia aikaisempia, oli työstetty vuosi.

Nyt ryhmä päätti, että seuraavaa ohjelmaa tehdään aivan eri tavalla: matkasta nautiskellen, mielenmaisemia tutkiskellen, jatkuvasti inspiroituen. Maaliviivana oli Tanssimylly kahden vuoden päässä. Teosta ei tehty kronologisessa järjestyksessä alusta loppuun, vaan tanssin, musiikin ja tunnelman palasia luotiin sattumanvaraisessa järjestyksessä. ”Koin tärkeäksi, että tarina ja tanssit valmistuisivat lomittain”, avaa ryhmän ohjaaja ja tanssin opettaja Riia Niemelä. ”Halusin inspiroitua liikkeestä, en luoda etukäteen valmista tarinaa. Halusin luottaa, että tarina syntyy kyllä aikanaan. Koreografina ja ohjaajana se oli hyppäys epämukavuusalueelle. Ja kyllähän se tanssijoitakin kauhistutti, voiko tällaisista lähtökohdista syntyä mitään valmista!”

Matka alkaa On elokuu 2015. Hullunmylly-työnimellä kulkeva matka alkaa. Edellisen produktion aikana tanssijat olivat innostuneet ilmaisutaidon kehittämisestä ja sitä toivottiin lisää. Ryhmä päätti jatkaa yhteistyötä teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Peltoniemen kanssa. ”Pyysin Lauraa tekemään tanssijoiden kanssa erilaisia ilmaisuharjoitteita. Seurasin työskentelyä ja poimin

sieltä kohtia, jotka vaikuttivat kiinnostavilta. Jatkoin näiden teemojen parissa tanssijoiden kanssa.”

On syyskuu 2016. Teoksen yhdeksi teemaksi on muotoutunut päänsisäinen kaaos. Improvisaatioharjoitteista tulee Riialle olennainen osa luomistyötä. ”Pyysin tanssijoita kuvittelemaan, että heidän kotiinsa on murtauduttu. Sitten laitoin heidät kirjaamaan sanoja, mitä he ihan ensimmäiseksi siinä tilanteessa tekevät. Sanat pantiin kiertoon ja kukin teki saamistaan sanoista liikesarjan. Toisessa harjoitteessa pyysin tanssijoita ajattelemaan viidakkoa, jonka läpi yksi yrittää päästä läpi, ja tätä sitten aloimme tutkia liikkeellisesti. Näiden tanssijoiden sarjojen ja liikeaihioiden pohjalta aloin sitten luoda teosta.” ”Minua saattaa inspiroida mikä vain. Vaikkapa taidemaalaus, tuntematon vastaantulija, linnut taivaalla, tuuli kasvoilla, runo, pyykkien ripustaminen tai oman ja lähipiirin elämän haasteet.”

Musiikki palvelee liikettä On tammikuu 2016. Musiikin löytäminen on vielä pahasti kesken. Monesti musiikki tulee jo alkuvaiheessa mukaan luomisprosessiin, mutta senkin kanssa Särmä toimi toisin. ”Tällä kertaa en etsinyt kaikkia musiikkeja kerralla, vaan luotin, että ne oikeat löytyvät aikanaan. Toisinaan musiikki on minulle inspiraation lähde, mutta tällä kertaa lähtökohtana oli liike, ja musiikit tuotiin sitten palvelemaan sitä.” ”Haastavinta oli löytää sopiva teokseen sopiva valssi.

Yhtenä päivänä yksi tanssijoistamme soitteli pianoa har-

joitussalissa ja vaikutuin kuulemastani. Kappale paljastui tanssijan itse säveltämäksi. Koska meillä ei ollut bändiä, tuli ainoaksi vaihtoehdoksi levyttäminen. Ja niin lähestyimme Hannu Kellaa, joka sitten sovitti ja äänitti valssin meille.”

Tila syntyy On maaliskuu 2017. Teoksen päähenkilö on jo valittu, mutta muuten tanssijoiden paikat ovat vasta muotoutumassa. Hullunmylly-nimi on vaihtunut Tilaksi.

Tila alkaa sillä, että päähenkilö tulee näyttämölle ja alkaa hahmotella omaa ”tilaansa”. Hän tutkii katseellaan fyysistä, konkreettista tilaa. Kun toiset tanssijat hiljalleen tulevat lavalle, he alkavat maalata päähenkilön sisäistä ”tilaa”. ”Teokseen sisältyy kolme eri tanssia, joissa kussakin on erilainen tunnelma. Tila alkaa mielensisäisellä kaaoksella, sen keskivaiheessa on iloinen ylipirteä sottiisi ja lopussa rauhallinen hambo. Tanssien ja musiikin tunnelman ja dynamiikan vaihtelut luovat draaman kaarta koko teokselle. Liikkeellisesti kerronta tapahtuu hyvin monenlaisin keinoin. Suunnilla, katseilla, liikkeen rytmillä ja tanssijoiden keskinäisillä asemoinnilla luodaan kerrontaa. Välillä tämä on hyvin tietoista, välillä luotan intuitioon, enkä pysähdy miettimään sen kummemmin, miksi juuri jokin toimii.”

On huhtikuu 2017. Spotit valaisevat Sorin sirkuksen näyttämöä. Tanssija päättää, ettei toivo menestyksen avaimia. Sen sijaan hän lähtee matkalle etsimään sisäistä rauhaa.

17

Ravistavaa ja koukuttavaa Tampereella 29.9.–1.10.2017 Tee syksyn paras päätös ja tule lataamaan akkuja 13. Tanssimaniaan. Uuden kansantanssin ja kansanmusiikin festivaali tarjoaa tuhdin paketin kovaa koulutusta, komeita konsertteja ja tuoreita tanssiteoksia.

Tanssimania marssittaa Tampere-taloon mm.: AnneMari Kivimäen Suistamo-Perinnelaboratorion Ma’ilmanlopun maanituksen, Suistamon Sähkön, Tanssiteatteri Hämyn Suomi Hall of Famen, Karelian Rhapsodyn, ruotsalaisen tanssivirtuoosin Magnus Samuelssonin sekä lukuisan joukon kotimaisen kansantanssin huippuesiintyjiä. Mukana maniamenossa ovat: Pelmakat, Lapin Urheiluopisto, Miesten vuoro, Matit ja Maijat, Sorokoska, Rikurilla, Kärri, Öhkä, Orffit, Dääns & Näppärit, Polokkarit, Kimurantti ja Kirjavat. Konserttien päätapahtumapaikkana on Tampere-talo.

Koulutus koukuttaa!

Maniapajoissa ja Dääns & Näppärit -leirillä uudistetaan tanssia, musiikkia ja kansanperinnettä.

Valittavana on 11 erilaista Maniapajaa Ukulelen soitosta Body Percussioniin ja Kehollisesta ilmaisusta Vapaaseen paritanssiin. Maniapassien (70 €) lunastus 8.9.2017 mennessä. tanssimania./maniapassi

(MUUTOKSET MAHDOLLISIA) PERJANTAI 29.9.

15.00–17.15 TANHUJALOSTAMO, Wivi Lönn -sali, Monitoimitalo 13 19.00–20.30 MANIAN PYÖRTEISSÄ, Maestro, Tampere-talo 21.00–21.45 SUOMI HALL OF FAME, Maestro, Tampere-talo 22.30–24.00 MANIATANSSIT Á LA NOPE, Maestro, Tampere-talo LAUANTAI 30.9.

09.00–11.30 ja 13.00–15.30 MANIAPAJAT 18.00–19.00 TANSSIN HEHKU, Maestro, Tampere-talo 19.30–21.30 MA’ILMANLOPUN MAANITUS, Pieni-sali, Tampere-talo.

Yhteistuotanto Tampere-talon kanssa.

22.00–24.00 MANIATANSSIT Á LA SUISTAMON SÄHKÖ, Maestro, Tampere-talo SUNNUNTAI 1.10.

09.00–11.30 MANIAPAJAT 13.00–13.45 MEIDÄN ÄÄNI, Sorsapuistosali, Tampere-talo 14.00–16.00 AJASSA ON MANIAA, Pieni sali, Tampere-talo

TANHUJALOSTAMOSSA PUHUTAAN SANANVAPAUDESTA Sujuu kuin tanssi! Vai saako sujua? Kuka, missä ja milloin saa tanssia? Mikä on tanssia ja onko jokin tanssi parempaa kuin toinen? Tanssin pitäisi olla iloinen asia, mutta siitä tehdään helposti ongelma sekä tanssin kentällä että sen ulkopuolella. Keitä ovat portinvartijat, jotka huolehtivat tanssin ja tanssista puhumisen hierarkioista? Tunnistammeko sananvapauden tai sen rajoittamisen tanssissa? Tanssin kentällä kuten monella taiteen ja tieteen alalla puhutaan toistuvasti alan ”kriisistä”. Onko kriisipuhe aitoa huolta tulevaisuudesta vai vain keino ohjata keskustelua ja toimintaa tiettyyn suuntaan?

Petri Hoppu, filosofian tohtori, tanssintutkimuksen dosentti Tanhujalostamo-seminaari, pe 29.9. 15.00–17.15, Wivi Lönn -sali, Monitoimitalo 13. Vapaa pääsy.

Tervetuloa keskustelemaan. Ilmoittautumiset 15.9. mennessä info@sottiisi.net.

Kuva: Petri Kivinen

18

Lastenviikko 2017 Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11. Suomessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan 26 vuotta sitten.

Suomalaiset lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt juhlistavat lapsen oikeuksien päivää järjestämällä marraskuussa viikoilla 46 ja 47 erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä popup-kerhoja eri puolilla maata yllättäviin paikkoihin. Lastenviikon teemoina ovat #yhdenvertaisuus ja #harrastan. Järjestöt tiedottavat lastenviikosta ja tuottavat erilaista materiaalia toimijoiden tueksi.

Järjestelyissä mukana Kansallinen Lastenliitto, Nuori Kirkko, Nuoret Kotkat, Pinskut, Suomen Nuorisoseurat ja Vesaisten Keskusliitto.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen tapahtuman järjestäjäksi: www.lastenviikko.fi.

Materiaalia lapsen oikeuksista ja yhdenvertaisuudesta: www.lapsenoikeudet.fi.

Popup-kerho on lyhytkestoinen toimintatuokio tai kerhohetki tavallisuudesta poikkeavassa paikassa. Tavoitteena on yllättää, lisätä kerhoja harrastustoiminnan tunnettuutta ja harrastajamääriä.

POPUP-TAPAHTUMA

- Kaikki tervetulleita, mukava meno ja iloinen mieli. Toimintaesitteet jaossa ja mahdollisuus ilmoittautua mukaan.

MARKKINOINTI

- Luodaanko facebook-tapahtuma, markkinoidaanko somessa, tehdäänkö lehti-ilmoitus tai jotain muuta vai riittääkö kerhon aikana jaettavat flyerit?

OHJELMA

- Miten ohjelman toteutamme, onko toimintaa tarjolla tasatunnein vai koko ajan? Kuka vastaa mistäkin?

YHTEISTYÖ

- Keitä pyydämme mukaan, ketkä muut järjestävät kerho- ja harrastustoimintaa: muut lasten järjestöt urheiluseurat, seurakunta jne.?

PAIKKA

- Ideoidaan lasten ja nuorten kanssa, missä olisi hauska järjestää popup-kerho ja esitellä toimintaa.

- Olisiko kauppakeskus, tori, asema tai leikkipuisto sopiva

Popup-kerhot »» järjestetään viikoilla 46 ja 47 »» kestävät muutaman tunnin, niihin voi tulla vapaasti haluamakseen ajaksi

AIKA

- Järjestetäänkö kerho viikoilla 46 tai 47 tai joskus muulloin?

- Olisiko vappu tai äitienpäivä tai joku muu ajankohta parempi?

»» voidaan järjestää eri paikoissa, esimerkiksi kauppakeskuksessa, toreilla ja asemilla tai seurantalolla

SOPIMINEN

- Sovitaan yhdessä lasten ja nuorten, heidän vanhempiensa, ohjaajien ja seuran johtokunnan kanssa popup-kerhon järjestämisestä.

»» esitellään ja mainostetaan omaa toimintaa »» kannattaa järjestää yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa

POPUP-IDEOINTI

- Pohditaan lasten ja nuorten kanssa, mitä halutaan tehdä, miten toimintaamme esitellä.

www.lastenviikko.fi www.lapsenoikeudet.fi

19

Seurantalot

Kesäteatteria kuivin jaloin Nysän kesäteatteri sai katoksen, joka käänsi katsojaluvut nousuun Teksti: Aura Piha Kuvat: Kari Moisio Joka vuosi jännitetään, suoko luontoäiti kesäteatterikaudelle iloista auringonpaistetta vai joutuvatko uskolliset teatterinpenkkien kuluttajat kääriytymään goretexiin. Jos huonosti käy, rankkasade ropisee tyhjille penkeille. Kuoreveden Nuorisoseura Nysä päätti, ettei jättäydy säiden armoille, vaan päätti rakentaa jykevän katoksen. Katos mahdollistaa paitsi teatterikatsojien ja näyttelijöiden kuivana pysymisen, myös muiden tilaisuuksien ja vaativampien näytelmien suunnittelun. Esimerkiksi lauluiltoja tai vihkimisiä voi nyt järjestää teatterin puolella. ”Katos saatiin esityskuntoon muutamaa päivää ennen ensi-iltaa”, kertoo rakennushankkeen tiedottaja Kari Moisio. ”Ränniasennuksilla ja maalauksilla jatketaan kun kaikki esitykset on viety läpi.”

Uusi katos on saanut erinomaisen vastaanoton niin näyttelijöiden kuin katsojienkin keskuudessa. Monen vuoden ajan katsojamäärä on ollut laskussa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että tämä kehitys saadaan käännettyä. ”Rakennusvaihe oli tiivistä, mutta samalla hauskaa yhteistyötä. Talkoolaisia

oli helppo saada mukaan,” Moisio kehuu kylän yhteishenkeä. ”Mieleistä oli, kun kaikki olivat niin tohkeissaan rakentamisesta ja hyvällä tuulella. Yhteishenki oli superia!” komppaa hallinnon puolta hoitanut Irja Rämö. ”Toki ne, jotka kantavat suurimman vastuun, joutuvat koville. Hekin ovat pääosin amatöörejä ja kohtaavat tällaisen työmaan ensimmäistä kertaa,” Moisio sanoo. ”Ei pelkästään rakentaminen, vaan rahoituksen hakeminen oli itsessään valtava työ. Joskus tuli pakokauhunomainen tunne, pysyvätkö kustannukset kurissa, miten rakennusmiehet jaksavat ja onko jokaisen allekirjoitus oikeassa paperissa.

Talkootyötunteja laskettiin 1 248 tuntia,” Rämö kertoo.

Keväällä Nysällä oli tosiaankin tohinaa: yhtä aikaa rakennettiin katosta, laitettiin talkooväelle ruokaa, koottiin tulevan näytelmän kulisseja ja harjoiteltiin näytelmää.

Eräs henkilö saattoi päivän aikana tehdä katosta, näytelmän kulisseja ja olla illalla kesänäytelmäharjoituksissa.

Valmista tuli kuitenkin aikataulussa ja budjetissa ja Impi, Auvo ja lemmentyrskyt sai onnistuneen ensi-iltansa 21.7.

Seurantalojen korjausavustuksen haku 1.–30. syyskuuta Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa niiden erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt.

Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti

perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin. Avustuspäätöksistä ilmoitetaan helmi-maaliskuussa.

Lue lisää ja hae: kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset.

Kulttuuriperintöpäivät päättyvät seurantalopäivään Kulttuuriympäristöpäiviä, englanniksi European Heritage Days, vietetään syksyisin ympäri Eurooppaa. Kaikkiaan 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu kymmeniin tuhansiin tapahtumiin.

Tänä vuonna pääajankohta on 26.8.–

10.9.2017. Valtakunnallista seurantalopäivää vietetään vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna. Tapahtumatarjontaa voit selata osoitteessa kulttuuriympäristömme.fi > Tapahtumat.

20

Ihan pihalla

Kolumnissa tiedottaja Aura Piha pohtii järjestöviestintää, kommunikoinnin vaikeutta ja nuorisoseuraelämää.

Raha ratkaisee* Maksamme painotaloille lentolehtisistä ja paikallislehdelle mainoksesta. Miksi edelleen kaihdamme eurojen laittamista digitaaliseen mainontaan?

Digitaalisen mainonnan keinoja on monia, mutta suosittelen helpointa: Facebook-mainonta. Suosittelen sitä jokaiselle seuralle, jolla on harrastusryhmiä tai tapahtumia. Jo tänä syksynä. Nyt heti, viimeistään tällä viikolla. Tuloksia saa jo 10 eurolla.

Ilman mainoseuroja, Facebook-julkaisusi ei nouse edes kaikkien tykkääjiesi uutisvirtaan, saati että näkyisi kenellekään muulle.

Jotta voitte tehdä Facebook-mainontaa, täytyy seuralla ensin olla Facebook-sivu (ei siis ryhmä). Pidä huoli, että sivulla on kaikki kunnossa: tiedot ajan tasalla, kuvat ja teksti houkuttelevia.

Tämän jälkeen tarvitsette laadukasta sisältöä, jota julkaista sivulla. Sisältö kannattaa miettiä kohdennetusti. Ei esi-

merkiksi ”Tule nuorisoseuran tutustumispäivään”, vaan ”Kansantanssin tutustumistunti 6-8 -vuotiaille Hervannassa”.

Koukuttava otsikko on hyvä, mutta kannattaa saman tien herättää tunne, että tämä on juuri minulle. Valitse hyvä kuva, jossa näkyy toimintaa ja iloisia ihmisiä (ei siis esimerkiksi tyhjä seurantalo). Kirjoita lyhyt teksti, josta löytyy olennaiset tiedot (mitä, missä, milloin, kenelle) ja pieni koukuttava, mukaan kutsuva pätkä. Tee näistä aineksista julkaisu.

Klikkaa sinistä Mainosta julkaisua -painiketta. Kohtaan Kohderyhmä valitse Kohdentamisen kautta valitsemasi ihmiset ja paina Muokkaa. En suosittele toiminnan kohdentamista sukupuolen mukaan. Iän mukaan kohdentaminen saattaa tulla kyseeseen vaikka opiskelijajärjestöllä (esim. 18-30 -vuotiaat). Jos kyseessä on

paikallinen ryhmä tai tapahtuma, sijainnin rajaaminen on tärkeää.

Facebook-mainonnan taika on sen tarkassa kohdentamisessa, joka löytyy kartan alta. Voit ruveta kirjoittamaan hakusanaa, jolloin Facebook ehdottaa sopivia rajauksia. Voit valita henkilöt, joiden kiinnostuksen kohteena on tanssi, teatteri tai mikä kerhon teema onkaan. Voit myös painaa Selaa ja navigoida valitsemaan esim. Demografiset tiedot > Vanhemmat > Kaikki vanhemmat > Vanhemmat, joilla varhaiskouluikäisiä lapsia (6-8 v.). Tai voit tehdä rajauksia koulutuksen, työn tai käyttäytymisen mukaan. Jos kyseessä on seurantalon mainostus juhlatilana, voit kohdentaa mainoksen vaikka ainoastaan vasta kihloihin menneille!

Lopuksi valitse budjetti (esim. 10 €), mainostamisen kesto (esim. viikko) ja

lopuksi maksutapa. Sitten paina Mainosta, ja odota yleisöryntäystä!

Aura Piha Tiedottaja, Suomen Nuorisoseurat

*Oikeasti pelkkä raha ei ratkaise, mutta kun toiminta on laadukasta, rahallinen panostus antaa sitä extraboostia!

Jutajaiset - pohjoisen folkin olemusta etsimässä Pohjoisen folkloren sekä nuorten näkymistä tekemisessä ja ohjelmistossa – siinä oli toivottu tavoite uudelle Jutajaisten konseptille. Viikon kestävän festivaalin kesto myös lyhennettiin yhteen viikonloppuun. Oli hurjaa tarttua 43 vuotta vanhaan festivaaliin ja lähteä uudistamaan sitä. Mutta muutoksella liikautimme ainakin hieman uusia kohderyhmiä: konsertteihin tuli myös nuoria, ja perheet ottivat hyvin vastaan heille järjestetyn perhepäivän. Monipuolinen ohjelmisto, festivaalin ilme ja festariporukan luoma henki on saanut paljon kiitosta kävijöiltä ja esiintyjiltä.

Säilytimme tietysti kaikkea sitä entistä, mikä toimii ja on pohjoiselle tapahtumalle ominaista. Esimerkkinä harmonikka: Kaikki irti haitarista -tapahtuma keräsi hyvin yleisönsä ja Mestaripelimanni Hannu Rahikaisen konsertti välitarinoineen oli loistava. Pitkän perinteen omaava harmonikkaleiri järjestettiin jälleen tuttujen opettajien vetämänä ja leirin jälkeinen konsertti oli upeasti suunniteltu ja toteutettu opettajilta.

Klubi-ideaa kokeilimme ravintola Kauppayhtiöllä, joka paikkana mahdollisti

sisä- ja ulkoesitykset. Ravintola täyttyi ääriään myöten, kun saamelainen Niillas Holmberg toi YLVA-kokoonpanonsa lauantai-iltaan. JutaBurger kävi kaupaksi ja eri-ikäiset ihmiset ottivat ilon irti tanssilattialla.

Jutajaisten Perhepäivä sunnuntaina oli kaikin puolin onnistunut. Non-stoppina pidetyt kansanperinnepajat vetivät noin 200 kävijää, ja ulkona pidetty tanssipiknik houkutteli myös nuoria paikalle. Yhdessä perinnepajassa lapsilta ja nuorilta kerättiin Suomi 100 -teeman alla piirustuksia ja tekstejä siitä, mistä he unelmoimat omassa elämässään. Lemmikkieläin- ja luontoaiheet olivat todella suosittuja, mutta mieleeni jäi nuori tyttö, joka sanoi: ”oispa täällä enemmän rakkautta ja yhdessäoloa”. Tytön toive sykähdyttää vieläkin. Pidetäänhän huoli siitä, että meidän kaikkien tapahtumien olemuksissa huokuu rakkaus ja yhdessä olemisen ja tekemisen meininki.

Jutajaisterveisin,

Paula Kähkönen Lapin aluetoimiston toiminnanjohtaja

21

Ohjaajan sivu

Lasten aitous ja innostus ohjaajan parhaat palkinnot Teksti ja kuvat: Eija Niemistö

”Lasten kanssa työskentely on todella mukavaa ja antoisaa. Heidän kanssaan voi kokea olonsa täysin luontevaksi, sillä lapsilla ei ole ennakkoasenteita, toisin kuin joskus meillä aikuisilla. Viihdyn lapsiryhmän ohjaajana erittäin hyvin.”

Näin kiteyttää ajatuksiaan Niina Keltamäki, joka aloittaa syksyn edetessä toista kauttaan lasten ja nuorten kuvataideryhmän vetäjänä. Ilmajoen Koskenkorvalla toimiva kerho on osa Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran Kulttuuribuumi!-hankkeiden toimintaa, joiden puitteissa lapset ja nuoret kokoontuvat taide- ja kulttuuriharrastusten pariin omalle kotikylälleen, vapaaehtoisten aikuisvetäjien johdolla.

Innokkaita taiteilijoita Niina Keltamäki innostui ohjaajan pestistä viime vuoden keväällä nähtyään ilmoituksen, jossa ryhmille haettiin vetäjiä. ”Olen ollut ikäni mukana monenlaisessa järjestötoiminnassa, ja nuorisoseurojen toiminta oli niin ikään jossain määrin tuttua. Taide ja kulttuuri ovat sydäntäni lähellä, joten ajatus siitä, että voisin siirtää osaamistani ja koota oman kylän lapsia taideharrastuksen pariin, tuntui mukavalta.”

Keltamäen kerho kokoontuu Koskenkorvan nuorisotiloissa, sillä kylällä ei ole omaa nuorisoseurantaloa. Kirjansitojan, taidegraafikon ja paperitaiteilijan pätevyydet omaavan Keltamäen ryhmän kooksi vakiintui viime kaudella kymmenkunta ala-asteikäistä lasta, joista nuorimmat olivat ekaluokkalaisia. ”Lapset olivat aktiivisia ja innostuneita ja he sitoutuivat toimintaan erittäin hyvin. Jokainen otti ennakkoluulottomasti vastaan kaikki tehtävät, joita heille annoin. Paljon tehtiin myös omia, vapaita töitä ja sovellettiin monia eri tekniikoita. Kevätkauden päättäneeseen Kuvituksia-näyttelyyn halusin laittaa kerholaisten töitä esille niin paljon kuin mahdollista, sillä ne olivat upeita, ja niiden karsiminen olisi ollut todella vaikea tehtävä”, Keltamäki selvittää.

Rohkeasti mukaan!

Keltamäki toivoo, että mahdollisimman moni viime kauden harrastaja jatkaa ryhmässä myös tänä syksynä.

Uudet tulokkaat ovat niin ikään erittäin tervetulleita mukaan. ”Vaikka oma elämäni on kiireistä, halusin edelleen löytää kalenteristani tilaa tälle toiminnalle. Ohjaaminen ja kerhokertojen suunnittelu vievät aikaa, mutta kaikki tämä antaa paljon enemmän kuin ottaa. Lasten luottamuksen saavuttaminen on todella palkitsevaa ja on hienoa nähdä heidän kehitystään ja aitoa tekemisen riemua. Pidän myös tärkeänä sitä, että maaseudulle tuo-

Vapaaehtoistyö on Niina Keltamäelle elämäntapa.

daan harrastusmahdollisuuksia, eikä kaikkia toimintoja keskitetä taajamiin”, hän tähdentää.

Ohjaajan pestiä miettivälle henkilölle Niina Keltamäki lähettää kannustavat terveisensä. ”Lähde toimintaan rohkeasti mukaan! Sinun ei tarvitse olla ammattilainen, vaan tärkeintä on halu toimia lasten ja nuorten kanssa, ja samalla saat työskennellä

oman mielenkiintosi kohteen parissa. Nuorisoseuroilta saa myös erilaista koulutusta ohjaamistyöhön. Niin ikään muiden ohjaajien vertaistuki on tärkeää, ja yhteiset tapaamiset pitkin vuotta tuovat omaan tekemiseen uusia tuulia.”

Haluatko ohjaajaksi Nuorisoseuroihin? Surffaa tänne: www.nuorisoseurat.fi/ohjaajalle.

22

Innovaatiopaja Tarvitsetko uusia ideoita toiminta an ryhmäsi kanssa?

Mistä aineksista lähtisitte uuden pro duktion tekoon?

Tässä luomani innovaatiopajamene telmä, jolla voit ryhmäsi kanssa yhd essä tuottaa uudenlaisia ideoita käyttöönne! Tarvitset innovaatiopaj aan vain neljää eriväriä olevia pos t-it -lappuja, paperia ja kyniä. Kok o menetelmä perustuu ajatukseen, että innovaatio syntyy yhdistelmä stä!

Jaa jokaiselle osallistujalle paperia

ja kynä.

VAIHE 1 – PALASIA SEINÄLLE TEE MOISTA Jaa jokaiselle osallistujalle vähintä än kaksi eriväristä post-it-lappua.

Yhdelle lapulle kirjoitetaan aina yks Post-it-laput kootaan seinälle. Ohj i asia. aajalla voi olla myös muutamia etu käteen mietittyjä lappuja tai ryhmä tuottaa koko sisällön itse. voi »» KELTAINEN POST-IT -LAPPU = kirjo itetaan tähän mikä tahansa positiiv inen asia »» ORANSSI POST-IT -LAPPU = kirjo itetaan tähän mikä tahansa nuoriso seuraan liittyvä asia. Nuorisoseuran halutessaan korvata vaikka kansan voi tanssilla, teatterilla tai jollain muu lla teemasanalla.

VAIHE 2 – INNOVAATIOISTA LISÄÄ PALASIA Jaa jokaiselle osallistujalle vielä kak si erilaista post-it -lappua. Keskus tellaan yhdessä ja kirjataan yhdessä onnistumisia, menestystarinoita, hitt ylös ituotteita, buumeja. Jokainen vali tsee vähintään yhden onnistumis miettii, mitkä kaksi asiaa siinä yhd en ja istyvät: esim. laskiaispulla => kerm avaahto ja pulla. Viedään myös näm laput samalle seinälle edellisten lapp ä post-itujen kanssa. Näin innovaatioseinä on valmis. »» PINKKI POST-IT -LAPPU = inno vaation ensimmäinen osa »» VIHREÄ POST-IT -LAPPU = inno vaation toinen osa VAIHE 3 – INNOVAATIOIDEN SYN

NYTTÄMINEN Jokainen käy valitsemassa innovaa tioseinältä kaksi eriväristä lappua.

Nämä voi valita myös sokkona. Jok miettii itsenäisesti, mitä syntyisi, ainen jos nämä kaksi asiaa yhdistyisivät.

Mitä se tarkoittaisi ryhmän toiminnassa produktiossa? Kirjataan lähtösanat tai ja niistä syntyneet ajatukset oma lle paperille. Voidaan valita useamp eli palautetaan edelliset laput sein ikin pari älle ja otetaan uusi pari.

VAIHE 4 – INNOVAATIOIDEN PUR KAMINEN JA JATKOJALOSTUS Lopuksi käydään kierros, jossa kerr otaan syntyneistä ideoista. Ohjaaja kirjaa kaikki ideat esille. Ideoita void vielä jatkojalostaa yhdessä. Valitaan aan , mitä ideoita lähdetään toteuttamaa n yhdessä.

23

ORIGAMI-LAATIKKO

Taitteluohje:

1. Taita neliö puoliksi siten, että muodostuu suorakolmio. Ole tarkkana, että reunat ovat kohdakkain.

2. Avaa neliö ja tee samanlainen taitos myös toisinpäin.

3. Avaa neliö. Nyt paperissasi on taitokset vaakatasossa molemmilta sivuilta toiselle ja taitokset muodostavat ristin.

4. Taita jokaisen neliön kulma osoittamaan keskipistettä.

Taittele hauskoja, värikkäitä ja erikokoisia origami-laatikoita. Ne pitävät pöydän järjestyksessä, sillä niissä voi säilyttää kaikkea pientä hauskaa, kuten vaikka pyyhekumeja, klemmareita ja kuminauhoja. Voit myös tehdä soman lahjalaatikon ystävälle!

Tarvitset neliön muotoisen paperin.

Kooltaan se voi olla vaikka 20 cm x 20 cm. Pienemmästä paperista tulee pieni laatikko ja isommasta isompi. Valitse aluksi harjoitteluun ohut paperi. Tällöin taittelu on helpompaa.

Tee taitokset huolellisesti ja viimeistele ne painamalla sormen päällä tai peukalon kynnellä.

5. Taita sen jälkeen ensin vasen sivu keskikohtaan asti. Huolehdi, että taitos osuu keskipisteeseen.

Taita sen jälkeen oikea sivu myös keskikohtaan asti.

Nyt alkaa varsinainen laatikon kokoaminen!

6. Taita ylin ja alin sivu myös keskikohtaan asti. Huolehdi, että taitos osuu keskipisteeseen.

7. Avaa paperi melkein kokonaan: Jätä vain vasen ja oikea taitos paikoilleen.

8. Ota vasemmasta ja oikeasta yläreunasta kiinni ja taita yläreunat toisiaan kohti etusormien avulla.

VÄLIPALASMOOTHIE-OHJE G, L (yhdelle) 1 banaani 9. Pidä etusormien avulla taitoksia paikallaan ja paina etusormien vierestä 10. Taita ja painele laatikon kulmat teräväksi. ”ylös nousevia” sivuja peukaloilla äsken tehtyjen taitosten päälle. Käännä työ ja näet, miten laatikko alkaa muodostua.

2 dl mustikoita kourallinen vihreää: tammenlehtisalaattia, babypinaattia, romaine-salaattia tai muuta tummanvihreää salaattia, mitä löydät kaupasta!

1/2 dl laktoositonta maitorahkaa 3-4 dl mantelimaitoa

12. Toista kohdat 8.–11. myös laatikon toiseen päätyyn.

11. Taita ”läppä” alas kohti laatikon keskustaa.

13. Valmis!

Laita kaikki ainekset korkeaan muovikulhoon ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi juomaksi. Jos massa on liian paksua, lisää hieman mantelimaitoa ja surauta uudelleen.

Nauti heti!

24

Lyhyesti Nuorisoseurojen snäppitili kiersi ryhmien mukana läpi kesän - syksyllä näkyvyyttä sinun ryhmällesi?

Nuorisoseurojen virallinen snapchat-tili kiersi nuorten ryhmien mukana koko kesän. Kesän aikana koettiin kansantanssi- ja -musiikkifestarit Suomesta (mm. Voltti, Kaustinen, Europeade) ja maailmalta (esim. Barnlek Färsaarilla, festarit Puolassa ja Unkarissa). Lisäksi nähtiin, miten Tukkijoella valmistui Ristiinassa kesäteatteriin ja piipahdettiin seuraamassa jyväskyläläisen teatteriyhdistyksen, Kulissin, nuorten kesää.

Snäppitilillä on kesän jälkeen yli 300 seuraajaa – haluatko näkyvyyttä omalle toiminnallesi? Nuorisoseurojen snäppitilin varauksia ja käyttöä koordinoi toiminnanohjaaja Joonas Pokkinen, joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi, p. 050 567 2586.

näkyvyys on rajattu ja ne säilyvät katsottavana noin vuorokauden verran. Nuorisoseuroissa Snapchat on pidetty nimenomaan nuorten käytössä, mutta seuraamaan sitä pääsevät kaikki Snapchat-sovelluksella, joka on ladattavissa puhelimesi sovelluskaupasta.

Nuoriseuroissa malli Snapchatin käytöstä kehitettiin yhdessä nuorten kanssa osana Erityisnuoret ja digiajan osallisuus -ESR-hanketta.

Työkalupakki ohjaajien ja järjestötoimijoiden avuksi Nuorisoseurojen verkkosivuilta löytyy kattava työkalupakki harrastusryhmien ohjaajien ja yhdistystoimijoiden työn tueksi. Materiaalit on jaoteltu seuraaviin kategorioihin: toiminnan suunnittelu, toiminta-aineistot, toiminnan arviointi, viestintä & markkinointi, hallinto & talous, osallisuus ja materiaalit muilla kielillä. Pakista löytyy toiminnan vuosikello, malllisäännöt, matkalaskulomakkeita, julistepohjia, kerhoaineistoja ja paljon muuta.

Työkalupakin löydät osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki

Mikä on Snapchat?

Snapchat on kuvaviestipalvelu, joka on saavuttanut suosion erityisesti nuorten keskuudessa. Snapchatin erikoisuus on, että viestien

Hollo ja Martta -festivaali vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen Vuoden 2017 Hollo ja Martta -festivaalissa korostuu satavuotiaan Suomen kunniaksi erityisesti suomalais-ugrilainen perinne.

Eksoottisiin vieras saapuu Burjatian tasavallasta Itä-Siperiasta Venäjältä: kansantanssi- ja musiikkiyhtye Ulger on pitkään yhdessä tanssinut opiskelijaryhmä. ”Yhtyeen repertuaari koostuu burjatialaisista kansanlauluista. He tulkitsevat myös Kii-

nan alueella asuvien Henehen-burjatialaisten lauluja. Tällä alueella on myös elävä kurkkulauluperinne”, kertoo festivaalipäällikkö Aimo Hentinen.

Tanssiryhmä Ekton Korka edustaa suomalais-ugrilaista traditiota perinteisimmillään ja on festivaalin Suomi 100 -teeman erikoislähettiläs. Tanssijat ovat taustaltaan Venäjän udmurtteja.

Nuorisoseurakokous 2018 kutsuu oppimaan, kehittämään ja päättämään!

Kolmen vuoden välein järjestettävä Nuorisoseurakokous järjestetään Joensuussa 28.–30.9.2018 hieman uudenlaisena. Koska isoon valtakunnalliseen kokoukseen on tylsä tulla yksin, ensi vuonna jokainen seura saa lähettää paikalle kaksi edustajaa. Ohjelmaan sisältyy kokouksen lisäksi paljon innostavia työpajoja, joihin saavat osallistua kaikki nuorisoseuratoimijat äänioikeudesta riippumatta.

Kuva: Aura Piha

Lahdessa alkoi iltapäiväkerhotoiminta Lahden aluetoimisto aloitti lakisääteisen iltapäivätoiminnan järjestämisen Kirkonkylän ja Villähteen kouluilla Lahdessa. Ryhmissä aloitti yhteensä 42 lasta ja 6 uutta ohjaajaa. Toiminta noudattaa opetushallituksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita. Toiminnassa näkyy vahvana myös lasten osallisuus. Lakisääteinen iltapäivätoiminta lisää järjestön tunnettuutta lasten ja nuorten toiminnan järjestäjänä.

25

Europeade teki Turusta tanssin vapaakaupungin 54. Europeade-festivaali järjestettiin Turussa 26.–30.7.

Europeadessa tehtiin myös humpan tanssimisen epä-

Festivaali keräsi 6500 osallistujaa Euroopan eri puolilta

virallinen maailmanennätys. Aurajokirannassa ja Down by

Turkuun, ja Turku julistettiin tapahtuman ajaksi tanssin

the laituri -festivaaleilla humppasi lauantaina samanaikai-

vapaakaupungiksi – ja sitä Turku todella olikin! Aurajoen

sesti 20 181 tanssijaa. Ennätystanssina tanssittiin luonte-

varressa oli 14 esiintymislavaa, jossa festivaalin osallistu-

vasti Koko Suomi tanssii -haasteen pari- ja kansantanssi-

jat esiintyivät kymmentuhatpäiselle yleisölle.

koreografiaa.

Suomesta tapahtumassa oli kuutisenkymmentä ryh-

Europeade järjestetään vuosittain eri puolilla Euroop-

mää, joista parikymmentä nuorisoseuroista. Suomalaiset

paa. Juhlan tarkoitus on edelleenkin edistää kansojen

ryhmät esittivät yhdessä tapahtuman avajaisissa ja päät-

välistä yhteisymmärrystä, kunnioitusta ja ennen kaikkea

täjäisissä tansseja Suomen eri perinnealueilta. Avajaisissa

ystävyyttä ja solidaarisuutta. Yhteisymmärrystä ja ystä-

ja päättäjäisissä osallistujat esittelivät eurooppalaista

vyyttä edistettiin tapahtumassa laulamalla ja tanssimalla.

tanssi-, musiikki ja pukuperinnettä kolmen minuutin mittaisissa makupaloissa.

Europeade on kaikille ryhmille avoin folkloretapahtumana ja kesällä 2018 se järjestetään Portugalissa.

Kansantanssiryhmä Tikki keikan jälkeisissä tunnelmissa. Tikin lisäksi Europeadessa oli 59 ryhmää Suomesta - yhteensä ryhmiä oli yli 300.

Näy Nuorisoseurojen harrastushaussa!

Näin syksyisin moni harkitsee uuden harrastuksen aloittamista ja internet käy kuumana tiedonjanoisista. Suomen Nuorisoseurojen sivuilla kävijän on mahdollista nähdä eri seurojen tarjoamat harrastusryhmät paikkakunnittain ja harrastusaloittain.

Joihinkin on mahdollista ilmoittautua samassa pai-

kassa. Löydy harrastushausta – syötä ryhmien tiedot jäsenrekisteriin! Tarvitsetko apua rekisterin kanssa?

Ota yhteys alueesi toiminnanjohtajaan tai Hannu Ala-Sankolaan (hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi, 0400 842 838).

Jaetulla johtajuudella intoa yhdistystoimintaan

Kallavan Sooloteatterikilpailun haku käynnissä

Nuorisoseurat etsivät Kansalaisfoorumin avulla uusia eväitä yhdistyksen johtamiseen. Tuoreita tulokulmia etsittiin erityisesti jaetusta johtajuudesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Vahannan Nuorisoseuran pilotissa pohdittiin puheenjohtajan tehtävien jakamista useammalle ihmisille yhdessä tekemisen kulttuuria vahvistamalla. Liiton pilotissa rakennettiin osallistavaa yhdessä suunnittelemisen mallia seurakäyntejä varten.

Hankkeen tuloksena syntyi virikeaineisto Jaetulla johtajuudella kohti itseohjautuvaa yhdistystoimintaa.

Aineistoa voi tilata Kansalaisfoorumista tai osoitteesta bit.ly/2xpYLjE. Aineistoa voi käyttää oppimateriaalina yhteisölliselle opintoryhmälle. Yhdistys voi hakea opintoihin tukea Kansalaisfoorumin voimassa olevien tukiehtojen mukaisesti (ks. www.kansalaisfoorumi.fi).

Kallava-teatterifestivaali etsii sooloteatteriesityksiä marraskuussa järjestettävään katselmukseen.

Haussa on näyttämöteos yhdelle esittäjälle, joka voi koostua tekstistä, liikkeestä, musiikista, varjoteatterista, esineteatterista, nukketeatterista tai näitten yhdistelmistä.

Esityksen suosituskesto on enintään 30 minuuttia. Esityksille varataan näyttämö, valot sekä äänentoisto la 11.11.

Kuopion Kulttuuriareenalta tarkemmin sovittavana aikana.

Hakemukset tekijä- ym. tietoineen osoitteeseen: jussi. salmi@nuorisoseurat.fi. Hakuaika päättyy 15.10.2017. www.kallava.net Hakemuksessa tulee näkyä esityksen ja sen tekijän nimi, lyhyt kuvaus sisällöstä, kesto ja esittäjän yhteystiedot.

Nuorisoseurojen materiaalia saatavilla arabiaksi ja venäjäksi Nuorisoseuroilla on käynnissä kaksi monikulttuurisuuteen liittyvää hanketta, Nuorisoseura 2.0 Pohjois-Karjalassa ja Kotiseutu kotoisaksi Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeiden toimina käännettiin nuorisoseuramateriaalia venäjän ja arabian kielille. Yleisesite, kasvatusnäkemyskortti sekä kerho- ja leirimainossanastot ovat löydettävissä ja käytettävissä Nuorisoseurojen verkkosivuilla työkalupakissa (www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki). Esitteitä on myös painettu ja jaettu alueittain. Lisää voi kysellä Tikkurilan toimistolta (09 584 0610, info@nuorisoseurat.fi).

Lisätietoa hankkeista:

jallinen palaute. Paras esitys valitaan yleisöäänestyk-

Nuorisoseura 2.0 – Monikulttuurisen nuorisoseuratoiminnan kehittämishanke Pohjois-Karjalassa

sellä ja kolme esitystä palkitaan rahapalkinnoilla (300 €,

pohjoiskarjala.nuorisoseurat.fi/tulemukaan/nuorisoseura2-0

200 €, 100 €). Lisätiedot esityksen sisällöistä:

Kotiseutu kotoisaksi -hanke Etelä-Pohjanmaalla etelapohjanmaa.nuorisoseurat.fi/kotiseutu-kotoisaksi

Katselmukseen valituista esityksistä annetaan kir-

Matti Kivinen, matkivi@gmail.com, 040 731 3150.

Itämaisen tanssin festivaalit 11.11. Lahdessa

Kuva: Pekka Mäkinen

Skarabé juhlii 20-vuotista taivaltaan järjestämällä Itämaisen tanssin festivaalit. Päivällä on tanssikursseja: burleski, itämaisen tanssin tekniikka ja estradibalady egyptiläisittäin. Illalla on Tanssin Iloa 20 v. -tanssinäytös, jota tähdittää kansainvälisestikin tunnettu itämaisen tanssin opettaja, esiintyjä ja koreografi Outi of Cairo.

Lisätietoa: skarabe.yhdistysavain.fi.

26

Kulttuuria ja ryhmähenkeä – Barnlek 2017 Färsaarilla Teksti: Jaana Inkiläinen Kuvat: Klaukkalan Nuorisoseura

Barnlek on tapahtumana ainutlaatuinen keräten lapsia ja nuoria kaikista pohjoismaista oppimaan eri kulttuureista ja tärkeimpänä – tanssimaan yhdessä. Kansantanssi perustuu lajina kansanperinteeseen nojaten kunkin alueen tyypillisiin eroavaisuuksiin. Siksi puhuttaessa erityisesti kansantanssista muiden tanssilajien sijasta on maiden välisellä yhteistyöllä oma erityinen merkityksensä. Lapset ja nuoret tutustuvat ainutlaatuisella tavalla muiden maiden kulttuureihin tanssimalla yhdessä maalle tyypillisiä tansseja.

Pelkästään Pohjoismaat käsittävässä tapahtumassa puhuttuja kieliä on vähintään kahdeksan. Kaikkia yhdis-

tävänä tekijänä on kuitenkin tanssin kansainvälinen kieli, joka johtaa ikimuistoisiin hetkiin tanssiessa uusien tuttavuuksien kanssa. Silloin ei välttämättä tarvita edes yhteistä puhuttua kieltä. Tanssin kautta koettu yhteys on usein moninkertaisesti vahvempi kuin hetken kestävät keskustelut.

Lukuisista tapahtumista tuttu färsaarelaisten tanssi, kaksi askelta vasemmalle ja yksi oikealle, tiivisti tapahtuman ainutlaatuisimpia piirteitä kooten erilaisia ihmisiä yhteen. Tanssiin pystyi sen yksinkertaisuuden vuoksi liittymään kuka tahansa ikään tai taitoihin katsomatta. Siitä

Voiko mies tanssia?

Teksti: Jukka Haapalainen

Miesten tanssi on ollut viime aikoina voimakkaasti esillä, ei vähiten Lapualla järjestetyn Mies – Tanssipidot -tapahtuman ansiosta. Asian tiimoilta on myös noussut esiin kysymys, saavatko miehet tanssia ja tanssivatko miehet keskenään. Kysymyksen voi ehkä ymmärtää, mikäli mieltää tanssin lähinnä tanssipaikoilla tai tanssiravintoloissa tapahtuvaksi tutustumis- tai pariutumisriitiksi, jona tanssi toki myös ihmistä on palvellut kautta aikojen.

Kuitenkin monissa kulttuureissa miehet ja tanssi kuuluvat tiivistikin yhteen. Joissakin alkuperäiskulttuureissa miehet ovat tanssineet esimerkiksi juhlistaakseen poikien siirtymistä lapsuudesta aikuisuuteen läpi historian samanlaisina pysyneiden kansantanssien kautta.

Monissa afrokaribialaisissa kulttuureissa miehillä on omat traditionaaliset tanssinsa, jotka kunnioittavat eri jumalhahmoja, ja joita miehet tanssivat myös kertoakseen tarinaa omasta henkilökohtaisesta matkastaan.

Espanjan andalusialaiseen Flamenco-kulttuuriin kuuluu tanssi yhtä erottamattomana osana kuin musiikki, ja tanssijoina nähdään yhtä lailla miehiä kuin naisiakin.

Kreikkalaiset ja turkkilaiset miehet ovat näyttävässä roo-

lissa omissa kansantansseissaan, ja esimerkiksi georgialaiset miesten kansantanssit ovat akrobaattisuudessaan ja fyysisyydessään vertaansa vailla.

Taitavimmat argentiinalaisen tangon tanssijat ovat tangon alkuhistoriasta lähtien harjoitelleet keskenään oppiakseen mahdollisimman tarkan ja korrektin viennin antaakseen naisilleen mahdollisimman nautinnollisen tanssikokemuksen.

Modernit katutanssilajit innostavat nuoria poikia ja miehiä esittelemään atleettisia ja rytmisesti virtuoosimaisia taitojaan otteluhenkisesti ja kuitenkin upeasti ihmiskehon rajoja koetellen.

Kaiken tämän valossa voisikin kysyä, onko esitetylle kysymykselle edes mitään tarvetta ja kuka sitä oikeastaan kysyy. Millainen ihminen elää vielä siinä uskossa, ettei mies voisi tanssia?

Tanssia voi niin monella tavalla, kaikki saavat tanssia, eikä kaikkien kuitenkaan tarvitse tanssia.

Lapuan tapahtumat osoittavat että Suomi on valmis miesten tanssivallankumoukselle, muu maailma on pitänyt tanssia miesten oikeutena kautta historian.

muodostuikin myös pisin ja tunnelmallisin tanssi tapahtuman edetessä.

Barnlek yhdistää kansojen lisäksi myös ryhmää itsessään. Kansainväliset tapahtumat ja matkustaminen ryhmän kanssa ovatkin vakiinnuttaneet asemansa kansantanssiryhmien toiminnassa. Matkojen voima ryhmän toimintaa potkivana motivaattorina on ehdottomasti suuri ja lyö helposti laudalta suuretkin esitykset kotimaassa.

Matkan aikana sekä ryhmäläiset että ohjaaja oppivat tuntemaan toisensa uudella tavalla. Matkustaminen kehittää ryhmää valtavin harppauksin ja kasvattaa ryhmähenkeä sekä positiivista energiaa.

27

Nuorisoseurojen keltaiset sivut Yhteyshenkilöiden sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi.

Kun tarvitset apua… …ensimmäisenä kannattaa olla yhteydessä oman alueesi toimistoon:

…seuratoiminnan asioissa

Etelä-Häme Hannu Nipuli, toiminnanjohtaja, 0440 587 470 Joonas Pokkinen, toiminnanohjaaja, 050 567 2586

Hannu Ala-Sankola, seuratoiminnan tuen toimialajohtaja (seurantalot, sääntöasiat), 0400 842 838 Henna Liiri, (vapaaehtoistoiminta), 044 207 3072 Aimo Walamies (järjestökoulutus), 040 184 6694 Jussi Salmi (jäsenrekisteri), 050 556 4748 Pia Matilainen, toimistosihteeri (ansiomerkit, kokousja matkajärjestelyt), 0400685070 Heikki Räsänen, hallintoassistentti (jäsenrekisteri, verkkosivut, IT), 050 5227652

Etelä-Pohjanmaa Sanna Paloniemi, toiminnanjohtaja, 045 119 5319 Eija Niemistö, hankevetäjä, 044 972 1566 Häme Elina Järvelä, toiminnanohjaaja, 050 340 6566 Kainuu Timo Tervonen, puheenjohtaja, 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net Keski-Pohjanmaa keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi, 044 342 5220 Keski-Suomi Jarmo Tupasela, toiminnanjohtaja, 040 505 2659 Ville Koskinen, toimistonhoitaja, 0400 207 769 Kymi Hannu Ala-Sankola, toimialajohtaja, 0400 842 838

(yhdistyshallinto, jäsenrekisteri, mobiilijäsenkortti, sääntöasiat, IT, seurantalot, ansiomerkit)

www.nuorisoseurat.fi/jasenseuroille www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki

(ohjaajakoulutus ja –huolto, harrastustoiminnan aineistot, lasten osallisuus, lastenkulttuuritapahtumat)

Pohjois-Karjala Henna Liiri, toiminnanjohtaja, 044 207 3072 Katri Mäkisalo, hanketyöntekijä, 050 3422054 Pohjois-Pohjanmaa Timo Nevanperä, toiminnanjohtaja, 044 720 8509

www.nuorisoseurat.fi/ohjaajalle www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki

Pohjois-Savo Jussi Salmi, toiminnanjohtaja, 050 556 4748 Leena Mannonen, projektipäällikkö, 050 411 3810 Saimaa Tuija-Liisa Leino, toiminnanjohtaja, 040 537 2363 Minna Pasi, suunnittelija, 040 566 0277 Satakunta Karoliina Hursti, toiminnanjohtaja, 0440 591 913 Uusimaa Iija Filén, toiminnanjohtaja, (viestintä, hallinto, talous, ansiomerkit) 045 633 6944 Pirita Laiho, toiminnanohjaaja, (kerhotoiminta, koulutukset, ohjaajat) 040 5587 870 Hanna Häyhä, leiri- ja kerhokoordinaattori, 044 7322114

…teatteriasioissa Pasi Saarinen, teatterin toimialajohtaja, 050 408 0366 Minna Pasi (Kalenat), 040 566 0277 Karoliina Hursti (Ramppikuume), 0440 591 913 Jussi Salmi (Kallava), 050 556 4748 www.nuorisoseurat.fi/teatteri

…tanssiasioissa

Ylä-Savo Kyösti Marin, toiminnanjohtaja, (017) 817 866

Riia Niemelä, palvelutuottaja (Tanssin Help desk, koulutukset, Tempoa tenaviin, Tanssimylly), 044 744 3939 Hannu Nipuli (Tanssin Help desk, Tanssiralli 2018 -lasten kansantanssikatselmus), 0440 587 470 Joonas Pokkinen (Tanssin Help desk, Nordlek, Barnlek, Kalenat), 050 567 2586 Paula Kettu, tanssinopettaja (Keski-Suomi), 040 744 3660

www.nuorisoseurat.fi/alueet

www.nuorisoseurat.fi/tanssi

Varsinais-Suomi Mika Toivonen, 0400 818836, mika.toivonen@netti.fi

Suomen Nuorisoseurat Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi

Jukka Heinämäki, tapahtumien toimialajohtaja, 050 526 8957 Jussi Kaijankangas, kulttuurituottaja (ohjelmatuotanto, esiintymistekniikka, ohjelma-aikataulu), 050 343 4688 Maarit Saarelainen, tiedottaja (tapahtumatiedottaminen, mediakontaktit), 050 595 7874 Päivi Hoppu, tapahtumasihteeri (varaukset, osallistujahuolto, laskutus), 044 722 2324 Sari Ortju, tapahtumakoordinaattori (järjestely, vapaaehtoiset), 050 466 4565 www.folklandia.fi www.tanssimania.fi www.sottiisi.fi

…harrastustoiminnan asioissa

Ulla Konttinen, harrastustoiminnan tuen toimialajohtaja (Kalenat), 040 511 4877 Pasi Saarinen, kulttuurisen nuorisotyön koordinaattori (Luova lava lapsille, teatteri), 050 408 0366 Riia Niemelä (Tempoa tenaviin, tanssi), 044 744 3939 Pirita Laiho (KNoppi – nuorisoseuraohjaajan peruskoulutus), 040 5587 870 Iija Filén (lakisääteinen iltapäivätoiminta), 045 633 6944

Lappi Paula Kähkönen, toiminnanjohtaja, 0400 530 598 Eveliina Ollila, kerhotoiminnan vastaava, 050 4100 609

…Pispalan Sottiisiin, Tanssimaniaan ja Folklandiaan liittyvissä asioissa

Pääsihteeri Antti Kalliomaa (johtaminen, hallinto, henkilöstö, talous, sidosryhmät, Nuorisoseuralehti), 040 547 7157 Talous Pia Kilpeläinen (kirjanpito, taloushallinto, palkat), 044 722 2312 Merja Ilmoniemi (laskutus, palkat), 0440 587 470 laskutus@nuorisoseurat.fi

…viestinnän asioissa Aura Piha, tiedottaja (sosiaalinen media, verkkosivut, uutiskirjeet, Nuorisoseuralehti, graafiset tuotteet) 050 412 4163 Maarit Saarelainen (tapahtumaviestintä, mediakontaktit), 050 595 7874 Ville Koskinen, toimistonhoitaja (IT), 0400 207 769

… työllistämisasioissa (kun seura haluaa palkata työntekijän, rekrytointi, paperityöt, työnantajan tukeminen) Etelä-Häme Sami Tuori, projektipäällikkö, 044 0400 214 Marjo Aalto, hanketyöntekijä, 044 710 1793 Sinikka Irri, hanketyöntekijä, 044 710 9441 Keski-Suomi Riina Kylmälahti, projektipäällikkö, 040 772 1609 Aimo Walamies, projektikoordinaattori, 040 184 6694 Ville Koskinen, toimistonhoitaja, 0400 207 769 Pohjois-Savo Leena Mannonen, projektipäällikkö, 050 411 3810 www.nuorisoseurat.fi/tyollistaminen

Pukuvuokraamo Kostyymi Päivi Semeri, 0440 587 477 etelahame.nuorisoseurat.fi/pukuvuokraamo

Muut hankkeet Eija Niemistö, hankevetäjä (Kulttuuribuumi!

– taideharrastuksia maaseudun lapsille, EteläPohjanmaa), 044 972 1566 Tuomas Männistö, projektikoordinaattori (Kotiseutu kotoisaksi -kotouttamishanke, EteläPohjanmaa), 044 231 7299 Manar Ameli, projektisuunnittelija (Kotiseutu kotoisaksi -kotouttamishanke, Etelä-Pohjanmaa), 045 112 8611 Katri Mäkisalo, hanketyöntekijä (Nuorisoseura 2.0.

– monikulttuurista nuorisoseuratoimintaa, PohjoisKarjala), 050 342 2054 www.nuorisoseurat.fi/hankkeet

TAPAHTUMAKALENTERI SYYSKUU 15.–17.9. KNoppi Itä-Suomi, jakso I, Joensuu 23.–24.9. KNoppi Häme, Satakunta & Varsinais-Suomi, jakso I, Koski Tl. 28.9.–1.10. Tanssimania, Tampere 29.9.–1.10. DÄÄNS-tanssileiri, Tampere

LOKAKUU 5.–6.10. KNoppi PRO, Vantaa 7.10. KNoppi Plus: monikulttuurisuus harrastus- ja vapaaehtoistoiminassa, Joensuu 7.10. KNoppi PRO, Söörmarkku 7.–8.10. KNoppi Häme, Satakunta & Varsinais-Suomi, jakso II, Söörmarkku 7.–8.10. KNoppi Itä-Suomi, jakso II, Kuopio 13.10. Ohjaajien olohuone, Saimaa, paikka auki 14.–15.10. KNoppi Häme, Satakunta & Varsinais-Suomi, jakso III, Forssa 16.–20.10. Supersyysloma, Kuopio 21.–22.10. Vauvasirkusvirikekurssi ohjaajille, Helsinki 28.10. Luovat menetelmät -kurssi ohjaajille, Helsinki

MARRASKUU 4.–5.11. Aikuisten kansantanssikurssi, Nurmes 11.11. Tempoa Tenaviin Pro -ohjaajakoulutus, Tampere 11.–12.11. Teatterimetakka, Imatra 11.–12.11. Tanssikimara, Imatra 18.–19.11. Knoppi Saimaa, jakso I, Savitaipale 18.–19.11. Valtuuston syyskokous, Helsinki 24.11. Pikkujoulutanssit, Keuruu 24.–26.11. KNoppi Etelä-Suomi, jakso I, Helsinki 27.–29.11. Aktiivinen kansalainen -kurssi, Vantaa 28.–30.11. KNoppi PRO, Helsinki

JOULUKUU 2.–3.12. Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 1, Lahti Katso koko tapahtumakalenteri ja lisätiedot: www.nuorisoseurat.fi > Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri Lisätietoja KNoppi-koulutuksista: www.nuorisoseurat.fi/knoppi

VUONNA 2018 Tanssiralli – lasten ja nuorten valtakunnallinen kansantanssikatselmus 7.4.2018 Kuopio 28.4.2018 Lahti 21.5.2018 Oulu Nuorisoseurakokous kutsuu oppimaan, kehittämään ja päättämään! Laita päivämäärä kalenteriin jo nyt: 28.–30.9. nuorisoseuralaisia kutsuu Joensuu.