Aluesanomat 2025

Lounais-Suomen sähköinen jäsenlehti

2025

120-vuotias Harjavallan Nuorisoseura heräsi Marttilan Nuorisoseurantalo uudistui remonttien myötä Luovat rakentajat

Pääkirjoitus

Talkoohenki elää – kun annamme sille tilaa kasvaa Yhä useammin nuorisoseuroissa ja muissa paikallisissa yhdistyksissä käydään sama keskustelu: mistä saadaan talkoolaisia? Arki rullaa pienen ydinjoukon varassa, ja tuttujen kasvojen harteille kasautuu yhä enemmän tehtäviä. Huoli on todellinen – mutta sen rinnalla on myös toivoa. Talkoohenki ei ole kadonnut, se vain tarvitsee uusia tapoja tulla näkyväksi ja kokea merkitykselliseksi.

Moni meistä ei ehkä näe itseään talkoolaisena, mutta lähes jokainen haluaa tehdä jotakin yhteiseksi hyväksi – tavalla, joka tuntuu omalta. Kun kutsumme ihmisiä mukaan, onkin tärkeää, että kerromme mihin he pääsevät vaikuttamaan, ei vain mitä heiltä pyydetään. Seuroissa on tilaa niin suunnittelijoille kuin tekijöille, ideanikkareille ja kokeilijoille. Pienikin panos voi olla ratkaiseva.

Seuratoiminnassa oppii valtavasti – usein huomaamattaan. Kun pidämme kahviota, hoidamme budjetin; kun jaamme vuoroja, johdamme ihmisiä; kun remontoimme seurantaloa, opimme rakennusalan perusteita; kun järjestämme tapahtuman, toimimme tuottajina, markkinoijina ja turvallisuusvastaavina. Ja kun tanssimme, näyttelemme tai harjoittelemme esiintymistä, kehitämme myös itseilmaisua ja yhteistyötaitoja.

Olemme siis paljon enemmän kuin talkoolaisia.

Olemme talouspäälliköitä, henkilöstöjohtajia, rakentajia, tapahtumatuottajia, tanssijoita, näyttelijöitä ja strategisteja – kaikki samassa seurassa, yhteisen tekemisen ilon ympärillä. Nuorisoseurojen arvojen mukaisesti osallisuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja moninaisuus näkyvät jokaisessa talkoossa, jokaisessa kohtaamisessa ja yhteisessä naurussa.

Ehkä tärkein askel talkoohengen elvyttämisessä onkin se, että tunnistamme ja arvostamme tätä osaamista. Kun ihmiset näkevät, mitä he osaavat ja mitä he antavat muille, he kokevat myös itse saavansa jotakin takaisin. Se on yhteisöllisyyden ydin – ja juuri se, mikä tekee nuorisoseuratyöstä ainutlaatuisen.

Talkoohenki elää, kun annamme sille mahdollisuuden näkyä ja muuttua ajan mukana. Yhdessä tekeminen ei ole katoavaa perinnettä – se on jatkuvasti uudistuva voima, joka pitää meidät lähellä toisiamme.

Outi Laaksonen

3

Toimihenkilöesittely

SISÄLTÖ s. 4 120-vuotias

s. 17 Ruskolla juhlavuosi

s. 6 s. 7

s. 18 Kulttuuria, kahvetta

Harjavallan Nuorisoseura heräsi

s. 8

Narvan Markkinat 60 vuotta Auran Nuorisoseurassa juhlittiin 130-vuotisjuhlaa Äänt ja faartti Luaval laval Pyhäsmaas

s. 10 Seura-aktiivin esittely s. 11 Hakkapeliittatapahtuma

juhli 45- vuotista taivaltaan

s. 14 Hämeenkyrön Nuorisoseura siirtyi talottomaan elämään

s. 16 Folklandia, Pispalan Soittiisi

merenneitojen seurassa ja kastamista Kiikassa

s. 19 Marttilan Nuorisoseurantalo uudistui remonttien myötä

s. 23 Paikallisseura esittelyssä

Kankaanpään Nuorisoseura

s. 25 Toimihenkilöt tutuksi s. 26 Luovat rakentajat s. 27 Toimiston jouluterveiset s. 28 Tapahtumakalenteri 2026

4

▲

Nuorisoseuran arkistosta, Kuvaaja Reijo Lauron.

Kuvissa Kokki Riku Malmi, kokkipoika Sam on Mika Heikkilä, Prinsessa Ruusunen Virva Parras ja juomanlaskija Kimmo Gröhn.

120-vuotias Harjavallan Nuorisoseura heräsi Pitkään hirsiä vedellyt seura heräsi Harjavallassa.

Se nukkui, mutta oli silti olemassa. Meitä oli kaksi valveilla tai ainakin koiran unessa toinen silmä auki. Toivo Päivärinta ja allekirjoittanut olimme nimenkirjoittajat, kaksi aina yhdessä.

Nuorisoseuran toiminta Harjavallassa hiipui jo 90-luvulla tai oikeastaan vähän niinkuin toistamiseen, sillä vireä toiminta oli kuolla pois jo 60-luvun lopulla. Seuraavan vuosikymmenen alussa tuli kui-

tenkin sukupolvi, joka halusi herättää teatteriharrastuksen paikkakunnalla. Opettaja Pirkko Virmavirran ohjaamana Nuorisoteatteri toimi Harjavallassa aktiivisesti parikymmentä vuotta.

Vanhat järjestön sukupolvet hiipuivat vähitellen muistoiksi kuva-albumeihin ja uudet vei maailman tuulet. Vaihtui vuosituhat ja huomasimme Toivon kanssa olevamme ainoat seuraa rekisterissä ylläpitävät.

5

Oli tartuttava toimeen niin kauan kuin vielä henki pihisee. Koko nuorisoseurajärjestö oli uudistunut ja ajanmukaistunut tässä välissä, minkä ajan Harjavallan Ns nukkui, eikä mitään ruususen unta, sillä mikään kokin kauha ei ollut jäänyt ylös tippuakseen kokkipojan päähän prinssin suudelman jälkeen.

Hovi ei itsestään lähde pyörimään. Edes vanhaa Satakunnan liittoa ei enää ollut, olemmeko me missään! Vuosikokous on saatava aikaiseksi!

Lounais-Suomen aluetoimiston ohjeiden mukaan saatiin kutsutuksi ensimmäinen yleiskokous koolle kesäkuussa 2024. Vuosikokous ja uudet säännöt vahvistava kokous oli tammikuussa. Nyt odotellaan syyskokousta ja uutta johtokuntaa.

Antti Virmavirta Harjavallan Nuorisoseuran puheenjohtaja

Ruususen herääminen unesta ei ollut tällä kertaa tarinan loppu vaan uuden alku. Emmekä jääneet petiin hitaasti heräilemään, vaan syöksyimme suoraan kohti tätä uutta seikkailua. Paperiasioiden selNuorisoseuran tiimi ja nuorempaa polvea kukkaseppeleissä Hällin pihalla, vasemmalta Aura Vesti, Karoliina McLoud, Emma Solina Laurila, Heidi Puutio ja Sanna Kaukiainen.

▼

vittely on ottanut oman aikansa, mutta siitä huolimatta olemme aloittaneet seuran toiminnan suurella tarmolla.

Meillä on pieni mutta tehokas porukka, jonka voimin aloimme suunnitella miltä uudelleen heränneen seuran toiminta voisi näyttää. Olemme järjestäneet pienempiä tempauksia, kuten Soivat joulukortit, jossa ryhmä laulajia pysähtyi eri puolilla Harjavaltaa laulamaan joululauluja, isompia esityksiä, kuten puheenjohtajamme Antti Virmavirran runonäytelmän Maasta tullut ja pian käsillä olevan Elämäni Laulu konsertin, sekä aloittaneet näytelmäkerho toiminnan. Myös kaupunki ja muut yhdistykset ovat ottaneet meidät avosylin vastaan ja olemme saaneet heiltä tukea toiminnan käynnistämiseen.

Parasta kaikessa on ollut nähdä miten harrastus tuo erilaisia ihmisiä yhteen ja antaa jokaisen loistaa omalla osa-alueellaan. Erityisen inspiroivaa on ollut seurata näytelmäkerhon nuoria, joilla on uskomaton kyky heittäytyä täysillä ja varauksetta mukaan kaikkeen. Heidän kanssaan työskennellessä todella muistaa miksi tämän toiminnan uudelleen herättäminen oli niin tärkeää ja kaiken vaivan arvoista. Harjavallan Nuorisoseura jatkaa tarinaansa ja toivottaa jatkossakin kaikki innostuneet mukaan seikkailuun.

Heidi Puutio Harjavallan Nuorisoseuran sihteeri

6

Narvan Markkinat 60 vuotta Tähti Nuorisoseuran 120-vuotisjuhlavuosi on ollut vilkas. Keväällä vietimme iltamien merkeissä juhlaa runojen ja musiikin siivittämänä ja jaoimme kunniakirjat seuran hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä. Heinäkuussa pidettävät Narvan Markkinat olivat koko vuoden suunnittelun ja tekemisen keskiössä. Halusimme kunnioittaa 60 vuotta sitten uudelleen aloitettua markkinatapahtumaa, jonka juuret ulottuvat 1700-luvun alkuun. Nostimme vahvasti esille kulttuurin ja perinteiden säilyttämisen ja esille tuomisen – niin juhlapuheissa, musiikissa, lasten alueen puuhissa kuin historiallisessa kulkueessa, joka on yksi markkinoiden tärkeimmistä kohokohdista.

Johtokunnan lisäksi vastuuhenkilöitä eli markkinavastaavia oli 20. He huolehtivat ryhmiensä informoinnista ja kouluttamisesta markkinatapahtumaan. Yhteensä talkoolaisia oli tekemässä markkinoita 370, ja mikä ainutlaatuista – paikalliset ihmiset esittivät historiallisen kulkueen näytelmän, kaiken kaikkiaan noin 50 henkilöä.

Markkinoiden valmistelu vaatii satoja tunteja vuoden aikana: kokouksia ja ryhmien valmentautumista. On loistavaa, miten innokkaasti ihmiset lähtivät mukaan ja kuinka he sitoutuivat hoitamaan tehtävänsä. Se kuvastaa, kuinka tärkeä viiden vuoden välein järjestettävä ponnistus on ja kuinka omaksi se koetaan. Kaikille on kunnia-asia, että vieraille jää tapahtumasta hyvä mieli. Ja niin jäikin, ainakin saadun palautteen mukaan. Tyytyväisiä olivat asiakkaat, esiintyjät, markkinamyyjät sekä talkoolaiset. Myös näkyvyyttä saimme runsaasti Narvan Markkinoiden loistaessa somessa ja YouTubessa.

Jos jotakin haastetta oli, se oli sää, johon emme tapahtumahetkellä voineet vaikuttaa. Aluksi näytti siltä, että sade piiskaa maata liiaksi, mutta onneksi se talttui pääpäiviin mennessä.

Nyt jokainen odottaa jo, että viisi vuotta kuluisi “pikaisesti” – vuonna 2030 on jälleen markkinavuosi. Nämä välivuodet palaamme tasaisempaan tahtiin: vapputori keväällä, elokuussa Perinnepäivät sekä iki-ihana, perinteinen lämmin joulutori.

Reija Kurjenniemi Puheenjohtaja, Tähti Nuorisoseura ry

Kuvat Narvan markkinoilta Kuvaajat Jarkko Viljanen ja Sanja Lehtinen

7

Auran Nuorisoseurassa juhlittiin 130-vuotisjuhlaa Auran Nuorisoseurassa on vietetty juhlavuotta, kun seura täytti maaliskuussa 130 vuotta.

Juhlan kunniaksi järjestettiin kakkukahvit, samalla sukellettiin seuran historiaan.

“Koimme kunnia-asiana, että saamme järjestää näin pitkän historian omaavan järjestön juhlaa. Halusimme kunnioittaa perinteitä, muistella menneitä ja katsoa tulevaan. Etsimme vanhoja lehtileikkeitä ja valokuvia, palkintoja ja kunnianosoituksia. Samalla saimme itsekin tutustua historiaan paremmin ja ymmärtää, millaista Nuorisoseuratoiminta on ollut aikoinaan”, kertovat seuran puheenjohtaja Elisa Aittamäki ja varapuheenjohtaja Tiina Helander.

Auran Nuorisoseuran tarina alkoi 23.3.1895, kun opettaja Kaarlo Kankainen ja hänen vaimonsa perustivat Prunkkalan Nuorisoseuran. Varhaisvuosien ohjelmaan kuuluivat muun muassa iltamat, näytelmät ja voimistelu. Vuonna 1909 seura hankki maamiesseuran kanssa kauppiaan talon, jota laajennettiin ja vuokrattiin muillekin yhdistyksille.

Sota-ajat hiljensivät toimintaa, mutta 1966 talkoilla rakennettu Auran nuorten talo käynnisti uuden nousun. Vuonna 1970 seura sai nykyisen nimensä.

Toiminta on elänyt vuosikymmenten mukana: vilkkaimmillaan 1990-luvulla seuralla oli jopa 35 kerhoa, ja mukana oli väkeä vauvasta vaariin. Hiljaisimmat ajat osuivat jälleenrakennusvuosiin sekä myöhemmin koronapandemiaan, joka koetteli seuran elinvoimaa. Pandemiavuosista selvittiin sinnik-

käällä ja pitkäjänteisellä työllä, jota silloinen johtokunta teki. Nykyinen johtokunta on päässyt jatkamaan heidän luomaansa pohjaa ja viemään toimintaa eteenpäin. Seuran toimintaan on löytynyt osaajia monilta aloilta, ja tärkeimmäksi anniksi on koettu ystävyys ja uudet ihmiset, joita nuorisoseuratoiminta on tuonut mukanaan. Vuonna 2024 seura palkittiin Lounais-Suomen vuoden nuorisoseurana.

Nykyään Auran Nuorisoseura tarjoaa monipuolista, matalan kynnyksen harrastamista. Lasten ja aikuisten arkea rytmittävät jumppa, sähly, kuntonyrkkeily ja keväällä käynnistynyt kepparikerho. Olemme pystyneet tarjoamaan taloudellisesti matalan kynnyksen toimintaa paikallisille, osallistamaan paikallisia nuoria lasten kerhojen vetäjiksi sekä löytäneet hyviä ammattilaisia aikuisten kerhoihin, Aittamäki ja Helander kertovat. Uutena avauksena seura tuo takaisin pitkään kaivatun teatteritoiminnan yhteistyössä Auran Nuorisoteatterin kanssa. Mielenkiintoista nähdä miten teatteritoiminta tästä tällä yhteistyökuviolla lähteekään lentoon!

130 vuotta täyttänyt seura suuntaa tulevaan ylpeänä ja luottavaisena.

– Olemme hyvin ylpeitä historiastamme ja sen merkityksestä paikallisille ihmisille – kokonaisille perheille ja suvuille, Aittamäki ja Helander summaavat.

Kuva Jenna Ekman

8

Kuva Johanna Laimaa

Äänt ja faartti Luaval laval Pyhäsmaas Se ol jäl syysholanni aik koulmukulil viikol 42 kokos Uureskaupunkis ja vähä kaukemallakki ja nii vaa ol jäl kassa saat Luava Lava -leir Pyhämaa Nuarisoseurantlol jo kuurenne kerra perä jälkke. Ai sitä etukätte vähä huntera, kui mahta ol, onk mukilil kiinnostus ja lähtek kukka leril, vaik koitetanki programi järjestä nii, et kaikil olsis jotta ja ai kokellas jotta uut.

Ja ai se o tyhjäks hunteramiseks lopulttas huamat, ko leiriläissi o joka syksy ol tulos. Tänä vuan kaukkasimma leiriläise oliva Ylöjärvelt ja Turus, nii et kyl meijän toiminnal o valla koko Lounase Suame kattava vaikutust.

Syysloma maananta tupsat aamust kymne aikka seurantalo porstoho nelitois mukula täyn virtta ja sitä faartti sit riittikki ai perjantaehtopuales saare, ikä Hetkeni taiteilijana -karonka jälkke jaetti plakaati kunki kätte, et o leiril ossa ottan ja tiätyste kans meijä kahrel nuarel apuohjajal, ikä oliva kovast aikaste ihmiste apun vetämise toimes.

Viik alko paittatte jaol, tämävuatise paera ol rookan olema kirkkan kellassi, ja selkkähä ol präntät punasel Luova Lava 2025 ja Nuarisoseuratte tuli-

raora kuva, ete olsis jään unhotuksi, kuka leiri järjestä. Ko paera ol yl, ruvetti toimehe. Viiko aikan pelatti kaik uure ja vanha pihapeli ja sisäl pelattava peli, mitä vetäjitte miälehe vaa tul. Pelatti Kinuskit, ja musikaalissi tualei ja pikipatta ja pallo purkis ja kovat näys flikkate ja kloppete alveti olevas naurus pelamisen toimes.

Maananta alkatti jo tekemä piäni näytelmi. Mukula jaetti kolme porukka ja kukinenki sai keksit aihe oma kappalehes, kirjotta käsikirjotukse ja tehr lista tavaroist mitä esitykse tarvita. Vetäjä sit kölppäsivä seura puhuvarasto ja tarppesto, ja löysivä mitä ihmellisimppi kapinei, mitä tarppes ol.

Hatui ja klänniksei, pyjami ja rollattori, nii ja valla joulkuuseki tarvitti. Kyl ylö fiinei oliva esitykse, mitä perjanta ehtoppua vanhemil ja muil paikal tulluil esitetti. Tiista ehtoppua päästi Pyhämaa liikuntahallil pelama kaiken kaltassi pelei pallotte ja muitten kans, kote matka seurantalol koulul ol ko vaja viissata metri. Keskviikko ja torsta teatteritekemise välil kukanenki sai kappale Das-massa ja ohje, et siit tarvittis tehr patsas, mikä kuva oma

9

Ryhmä kuvien kuvaaja Ulla-Maija Luotonen

roolihahmo mitä kukanenki pela porukkas kappales. Valla komjoi patsai siit synnyski, taita ol tulevassi Aaltose Väinöi porukas, ko jälkki katto. Patsa saiva färi pintta torsta ehtoppual ja ne tällätti framil karonkkaha kaikkitte katottavaks.

Perjanta ol semne päiv, et vetäjil vähä puntit tutisi, ko ol määräs huserat keittiös kokol porukal. Muuto ruakka ol laittan yks taik kaks talkkolaist joka päiv, mut ny keittiöhä tupsat kerral liki parikymment ihmist ja puukoi ja fispelei ja fatei ol liikkel aika taval, ko porukal tehti nakkisoppa lounaks ja leevotti rah-

kapiirakast ehtoppual viarail tarjottavaks; taik kyl leipojakki ja saiva piirakkat maista enne karonkka, ko kaffet ja mehu ol valla kaikil tällät framil.

Viik men äkki, ja välil ol äänt nii et morkooni sois, mut kiva ol kaikil ja melkkiän ko yhröst suus kysysivä leiriläise, et kyl mar ens vua jäl syysholani aikan o Luava Lava leir Pyhäsmaas.

Mika Sjöblom Puheenjohtaja, Pyhämaan Nuorisoseura Kajastus ry

10

Seura-aktiivin esittely

Santtu Yli-Liipola, Kosken Tl 1. Miten olet päätynyt mukaan nuorisoseuratoimintaan?

Päädyin nuorisoseuratoimintaan teatteriharrastuksen kautta. Kumpikin siskoni oli lapsena ja teininä ollut lasten- ja nuortenteatteriryhmä Konsteissa.

Vuonna 2020 16-vuotiaana uskalsin itsekin ystävän innoittamana tulla mukaan teatteriin, jonka kautta tutustuin paremmin Nuorisoseuran toimintaan.

2. Millaisissa jutuissa olet mukana nuorisoseurassa?

Olen ollut lasten- ja nuortenteatterissa näyttelemässä, ääni- ja valomiehenä ja apuohjaajana, kesäteatterissa äänimiehenä ja kahtena vuotena näyttelemässä. Olen johtokunnan jäsen, tapahtumatoimikunnan jäsen, yksi somevastaavista, yksi teatterivastaavista ja teen talkootöitä, kuten lipunmyyntiä.

3. Millaista hyötyä nuorisoseurassa harrastamisesta ja toimimisesta on ollut muun elämän kannalta?

Nuorisoseuran kautta olen tavannut paljon uusia ystäviä, löytänyt uusia kiinnostuksenkohteita ja kokenut paljon yhteisöllisyyttä. Nuorisoseuran teatterin kautta löysin kiinnostukseni teatteritekniikkaan, kuten ääni- ja valotekniikkaan. Sen innoittamana hain Loimaalle Novidan ammattikouluun media-alalle, ja suunnitelma on, että siitä tulee jonain päivänä ammattini.

4. Mikä nuorisoseuratoiminnassa on parasta?

Nuorisoseuratoiminnassa parasta on yhteisöllisyyden tunne, uudet tuttavuudet, monenlaiset mahdollisuudet ja uudet kokemukset. Nautin myös siitä, kun näen työni lopputuloksen, kuten hyvin toteutuneen tapahtuman.

5. Miten nuoria saisi mielestäsi parhaiten mukaan nuorisoseuratoimintaan, jos seuralla ei valmiiksi ole nuoria mukana?

Nuoria voisi saada mukaan toimintaan tarjoamalla mahdollisuuksia ja kokemuksia, joita ei esimerkiksi lähialueelta muuten saa. Myös mainostus täytyy huomioida, sillä moni nuori ei etsimällä etsi uusia harrastuksia, vaan törmäävät niihin esimerkiksi somessa.

6. Muita terveisiä alueen nuorisoseuralaisille?

Pidetään Nuorisoseurat hengissä tulevia nuoria varten. Teemme tärkeää työtä!

11

Kuvassa tapahtuman vastaava ja seuran puheenjohtaja Jenni Rauhaniemi ja sotilasmestari ”Komentaja” Mika Rinne

Hakkapeliittatapahtuma juhli 45-vuotista taivaltaan Vuonna 1977 Leila Rauhaniemi istui bussissa matkalla Raumalta kotiin Tammelaan. Hämärässä illassa bussi ajoi lakossa olevan tehtaan ohi, ja valot osuivat pihalla seisoviin lakkovahteihin. Näkymä sai historiasta kiinnostuneen Leilan ajattelemaan hakkapeliittoja. Siinä syntyi ajatus tapahtumasta, joka yhdistäisi Tammelan historian ja kädentaidot.

Leila tarttui toimeen ja kokosi yhteen paikalliset nuorisoseurat, kunnan väkeä ja maatalousnaiset.

Tavoitteena oli luoda koko pitäjän yhteinen tapahtuma ja niin Hakkapeliitta- tapahtuma sai alkunsa.

Ensimmäisen kerran se järjestettiin elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vuonna 1978. Sateesta huolimatta väkeä saapui runsaasti ja tapahtumaa päätettiin heti jatkaa myös seuraavana vuonna.

Tuo perinne ja kiinnostus on pysynyt Tammelan Nuorisoseura Auran väen kuten monen muunkin mielissä jo yli 45 vuoden ajan.

1600-luvun tunnelmaa ja yhteisön voimaa Tänä vuonna elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Tammelan Mustialan historiallinen miljöö täyttyi jälleen hevosista, markkinakojuista, hovitansseista ja hakkapeliitoista. Perinteinen Hakkapeliittatapahtuma kokosi noin 9 000 kävijää elämään 1600luvun tunnelmaa.

Tapahtuman järjestää Tammelan Nuorisoseura Aura, jonka riveissä lähes 300 talkoolaista loihtivat eloon menneiden aikojen torielämän, sotilasleirit ja kuninkaallisen seurueen. Tapahtuma on seuralle kesäteatterin ohella vuoden suurin ponnistus ja samalla koko pitäjän ylpeyden aihe.

– Kyläläiset kokevat tapahtuman omakseen eikä sitoutuneita talkoolaisia ole vaikea löytää. Se on tammelalaisten yhteinen ja samalla koko kylän suurin tapahtuma, kertovat seuran puheenjohtaja ja tapahtumavastaava Jenni Rauhaniemi ja varapuheenjohtaja Jouko Lehtonen.

12

Ohjelma kunnioittaa historiaa Tammelaa kutsutaan usein Suomen hakkapeliittapitäjäksi eikä syyttä. 1600-luvulla kolmikymmenvuotiseen sotaan lähti Tammelasta 24 miestä, joista vain 14 palasi kotiin. Heidän muistolleen on Tammelan kirkon edustalle pystytetty Hakkapeliittapatsas kirjailija ja historiantutkija Jalmari Finnen aloitteesta. Patsas paljastettiin vuonna 1932 juhlamenoin. Tapahtuman alkaessa lasketaan patsaan juurelle edelleen perinteen mukaisesti seppele, jolla kunnioitetaan sodassa taistelleiden muistoa.

Kirkonmäellä julistetaan päivät avatuksi ja ohjelmassa nähdään myös lasten esittämä ajankuvaan liittyvä näytelmä.

Avauspuheen jälkeen Hakkapeliitta- sotilaat suorittavat väenoton eli värväyksen ja kulkue lähtee liikkeelle Kuningas Kustaa II Aadolfin ja kuningatar Eleonooran johdolla kohti Mustialaa. Kuningaspari valitaan vuosittain paikallisista tutuista henkilöistä. Kruunupäänä on nähty esimerkiksi oman kylän mies, viihdetaiteilija Erkki Liikanen. Tänä vuonna kuningasparina toimivat Kalle ja Maarit Lepola.

Markkinatori täynnä elämää Mustialan pihapiiri muuttuu Hakkapeliittaviikonlopuksi 1600-luvun markkinatoriksi, jossa historia

herää eloon torikaupan, ruuan, musiikin ja tanssin kautta. Pikku Hakkapeliittojen kylässä perheen pienimmät voivat kokeilla vanhan ajan taitoja ja tutustua eläinpihaan. Työnäytöksissä taas voi tutustua perinteisiin työtapoihin kuten taontaan ja saippuan keittoon.

45-vuotis juhlavuoden kunniaksi tapahtumaan avattiin muistelunäyttely, joka vei kävijät läpi eri vuosikymmenten ja nosti esiin tapahtuman tekijöitä ja vaiheita. Juhlapuhujina tänä vuonna kuultiin tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitietä ja näyttelijä Seela Sellaa.

Markkinatorilla myyntipaikkoja on vuosittain noin sata. Myyjät valitaan huolella, ja tuotteiden on sovittava aikakauden henkeen. Myyntikojut rakennetaan puusta ja kankaasta ja torivastaavat huolehtivat, että kaikki näyttää ja toimii kuten ennen vanhaan. Ajan henki näkyy myös sekä esiintyjien että rahvaan pukeutumisessa. Moni kävijä vuokraa tapahtumaa varten puvun seuran suuresta pukuvarastosta.

Talkoohenki kantaa vuodesta toiseen Hakkapeliittatapahtuma on Tammelassa enemmän kuin historiallinen juhla – se on yhteisön voimannäyte. Samat kasvot palaavat talkoolaisiksi vuodes-

13

Kuningaspari, kuvassa Kalle ja Maarit Lepola

ta toiseen ja uusia tekijöitä liittyy joukkoon. Mukana järjestelyissä on myös useita paikallisia seuroja ja yhdistyksiä kuten Forssan Salama, FoPs-Juniorit, Tammelan Ryske, Tammelan Atomi, Taso 99 sekä nuorisoseurat Rehtilä ja Tahdittomat Jokioisilta.

Syksyisin talkoolaiset kokoontuvat yhteiseen kiitosjuhlaan palkintona kesän työstä. Ja tuskin ovat lehdet pudonneet puista, kun seuraavan vuoden tapahtumaa aletaan jo suunnitella.

Hakkapeliittatapahtuman tunnelmaa on vaikea pukea sanoiksi. Se syntyy ihmisistä, yhdessä tekemisestä ja elävästä historiasta ja sen ymmärtää parhaiten paikan päällä.

Kuvat Moona Mäntyvaara

14

Hämeenkyrön Nuorisoseura siirtyi talottomaan elämään Suomessa on 2500 seurantaloa, joista vanhimmat on rakennettu 1880-luvulla. Suomen Nuorisoseurojen jäsenenä on yli 520 nuorisoseuraa, joista 85 % omistaa oman seurantalon. Jäsenistön vanhetessa ja kylien hiljentyessä osa nuorisoseuroista pohtii talonsa myyntiä. Hämeenkyrön Nuorisoseura teki kipeän, mutta perustellun päätöksen, ja myi talonsa vuonna 2024. Nyt seura on elänyt talotonta elämää vuoden. Puheenjohtaja Ritva Kujanpää kertoo muistoja sekä vastaa aluetoimiston kysymyksiin.

Hämeenkyrön Nuorisoseura on perustettu 1895, ja toimintaa ollut likipitäen koko ajan. Oma talo rakennettiin 1900-luvun alkupuolella. Sota-aikana talolle tuotiin Pappilanjokea myöten karjalaisia evakoita. Seurantalo toimi heille majoituspaikkana.

Vanha talo paloi 1969 talvella. Muistan sen tunnelman, kun palossa meni kaikki. Kaikki muistot toki, mutta talossa oli lisäksi asunto, kirjasto ja silloisen kansakoulun jatkoluokat. Itkuja tuli sammutusporukallakin, kun nuorisoseuralaiset olivat pitkälti myös VPK:ssa.

Heti päätimme, että uusi talo rakennetaan. Se nousi seuraavana kesänä yhteisissä talkoissa. Vanha, iso talo oli vaatinut paljon puuta ja öljyä, uusi oli pienempi ja lämpisi sähköllä. Vanhassa oli paljon teatteritoimintaa, omaa ja vierailevaa, ja iltamissa vierailivat kaikki eturivin artistit. Uusi talo oli esiintymisiin liian pieni, joten kaikki se jäi. Näyttelytoiminta löysi uusia kanavia Hämeenkyrön Eteläisen Nuorisoseuran talolta ja kansalaisopistosta.

Talon myynti ei ollut mikään hetkellinen päähänpisto. Isossa tontissa oli paljon haravoitavaa ja pihan siivousta. Väsyminen alkoi näkyä pienis-

15

neet isoja julkisia tapahtumia, muuta kuin kirppistä tavaroiden myymiseksi. Silti vuoden 2024 aikana ehdimme huhkia 900 talkootuntia.

Herättikö myyntipäätös kyläläisissä mitään reaktioita?

Ei oikeastaan yksilöiltä. Joillakin seuroilla, joilla omia taloja, oli kysyttävää - ja onniteltavaa, kun oman talon myynti ja huolto takkuaa.

Nuorisoseurantalon myyminen voi olla hankalaa, vaikka pyynti olisi valmiiksi alhainen. Miten teillä meni?

Lopulta myynti meni hurjalla vauhdilla. Syksyllä 2023 alkoi prosessi, elokuussa 2024 talo oli kiihkeän, viime hetken kilpailun jälkeen myyty, ja luovutettu lokakuun alussa. Uudet omistajat aikovat rakennuttaa tontille omakotitalon, ja heillä on edessä monen vuoden kaavamuutosprosessi.

Oliko myynti helpotus vai kauhistus?

Enemmän helpotus, monelle myös suru. Myyntipäivä, vaikka sitä oli odotettu, ei ollut mikään ilon päivä. tä merkeistä: Lumityöt siirrettiin kiinteistöfirmalle. Kun ruohonleikkuu ei enää onnistunut talkoilla, pestasimme siihen nuoria. Katon ja rännien puhdistaminen ei onnistunut. Isojen ikkunoiden pesu vaikeutui. Vähän kerrallaan talkoolaisten kyky ja määrä vähenivät. Lopulta talkoot loppuivat. Kaikki mielessään miettivät ensin, miten pitkään jaksaa itse. Sitten puhuttiin yhdessä.

Hyvin äkkiä talosta tuli oma, ja sellaisena pysyi loppuun saakka, 55 vuotta. Omassa talossa oli melkein loppuun saakka kuukausitapaamisia, ja sinne kokoonnuttiin syömään. “Koiraton elämä on helppoa mutta ikävää”, sanotaan, ja siitä olen samaa mieltä. Nyt meillä on helppoa, mutta kyllä omaa paikkaa ja rauhaa kaipaa.

Siihen ollaan tyytyväisiä, että tilalle joku tulee asumaan, ja paikan tarina jatkuu. Vaikka erilaisena, niin varmasti hyvänä.

Minkälaista toimintaa talolla oli ennen myyntiä?

Pidimme tuttuja yhteisiä lounaita sekä perkasimme talon esineistöä ja arkistoa. Emme enää pitä-

Miten toimintanne on muuttunut vuodessa?

Voisin sanoa, että on vakiintunut olotila. Jatkamme kuukausitapaamisia ja sunnuntaikahvilaa. Lounas on helposti 2-3 tunnin pituinen, ja huoleton, kun ei ole tiskiä, siivoamista tai ruoanlaittoa. Vaihtuvat kokoontumispaikat hieman harmittavat.

Vaikuttiko talon myyminen seuran omaan identiteettiin?

Ei oikeastaan. Lähinnä vahvisti päätöstä tehdä entistä enemmän yhteistyötä eri järjestöjen kanssa.

Pidämme huolta omistamme: aikataulutan taksifirmalle noutolistan, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan tapaamisiin.

Mitä sanoisit seuralle, joka pohtii oman talon myymistä?

Melkeinpä kannustan enemmän kuin toppuuttelen. Kyllä me toppuuteltiin vuosikaudet, eikä asia siitä itsekseen ratkennut.

16

Suomen suurin folkloren talvitapahtuma 9.–10.1.2025 Baltic Princess

Osta liput 30-vuotisjuhlaristeilylle Pohjolan Matkasta pohjolanmatka.fi/folklandia.

KUVA VILLE KURKI

folklandia.fi @folklandiacruise @folklandia #folklandia2026

Kansantanssin juhla keskellä kesäistä Tamperetta!

sottiisi.fi

KUVA VILLE KURKI

17

Ruskolla juhlavuosi merenneitojen seurassa Ruskon Nuorisoseura juhli tänä vuonna 130-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi järjestimme näyttelyn vanhoista produktioista, puvustuksesta ja tarpeistosta. Näyttelyyn pääsi tutustumaan Ruskon kesäteatterin näytösten yhteydessä.

Nuorisoseuratoiminnan tarkoitus on olla eri sukupolvet yhdistävää, ja tarjota mahdollisuuksia kaiken ikäisille. Ilolla totean, että olemme toimineet juuri näin: teatterissamme on joka vuosi mukana iso joukko lapsia ja nuoria. Vaikka valtaosa jäsenistämme on alle 18-vuotiaita, moni harrastaa koko perheen voimin. Vuosittaisen kesäteatterin toteuttaminen on pienen seuran, ja pienen kylän, yhteinen ponnistus.

Teatterimme vaatimustaso on noussut vuosi vuodelta: musiikkia, lauluja ja koreografioita on enemmän, katsomo on katettu, lavasteet ja puvut kunnianhimoisempia. Tämän kesän Pieni merenneito oli tosi hieno kokemus, ja keräsi katsojia yli 2000.

Innokkaina käymme kohti uusia vuosikymmeniä.

Kuvaaja ja kirjoittaja Katri Alajärvi Puheenjohtaja, Ruskon Nuorisoseura / Ruskon kesäteatteri

18

Kulttuuria, Kahvetta ja Kastamista Kiikassa Kiikan Nuorisoseura on järjestänyt syksyllä joka toinen viikko Kulttuuria, kahvetta ja kastamista -tilaisuuksia Kiikan nuorisotalolla. Olemme muun muassa maalanneet kiviä, liikkuneet Super Samin tahdissa, ja saaneet nauttia monenmoisesta musiikista ja sanataiteesta.

Juuri nyt monella on taloudellisesti todella tiukkaa. Siksi meille oli erityisen tärkeää tarjota väelle yhteistä tekemistä ja kulttuuria ilmaiseksi.

Rahoituksen saimme Sastamalan kaupungin osallistuvasta budjetoinnista. Toiminnan on mahdollistanut myös yhteisöllisyyden voima: omien seuralaisten lisäksi talkoissa on ollut alueen muita yhdistyksiä. Vuosi huipentuu koko kylän joulujuhlaan maanantaina 15.12., tervetuloa mukaan!

Tuula Nurmi puheenjohtaja Kuvat Mervi Ketonen

19

Marttilan Nuorisoseurantalo uudistui remonttien myötä Marttilan Nuorisoseurantalolla on viime vuosien aikana tehty pitkäjänteistä ja laajaa remonttityötä. Talkoiden, tarkkojen suunnitelmien ja vahvan yhteishengen voimin taloa on uudistettu pala kerrallaan sekä sisä– että ulkopuolelta. Puheenjohtaja Ann-Marie Vähä-Piikkiö kertoo projektista.

Olin ollut johtokunnassa jo aikaisemmin, mutta vuoden 2020 alusta lähtien puheenjohtajana. Kun tämä tuli tietoon, innostus remonttien tekemiseen alkoi talotoimikunnalla. Edelliset isot remontit oli tehty 2000-luvun alussa, ja kun vuoden 2019 lopulla saimme noiden remonttien lainat maksettua, heräsi ajatus, että nyt voisi olla mahdollista toteuttaa uusia korjauksia. Varsinaisesti ei ollut pakkoMarttilan Nuorisoseurantalo

rakoa, mutta käytön myötä oli noussut esiin monia tarpeellisia ja hyödyllisiä toiveita.

Nuorisoseuralla esitetään keväisin näytelmiä, ja suurin osa muutostarpeista on tullut esille juuri niiden yhteydessä: sisäpintojen uudistukset, pihan laajennukset ja ulkopuolen korjaukset. Yksi konkreettinen tarve oli näyttämön lattia. Kun kansantanssiryhmä esiintyi keväällä 2025 ja polkka laittoi

20

lattian notkumaan, tiesimme, että asiaan on tartuttava. Nyt kelpaa taas tanssahdella, kun lattia ei enää jousta entiseen malliin.

Isoimpana moottorina hankkeissa on ollut talovastaava Risto Tuominen. Hän on tehnyt laskelmia ja työselostuksia sekä avustuksia, että omarahoitusta varten ja korjannut suunnitelmia saadun avustuksen mukaisiksi. Tämä on helpottanut johtokunnan päätöksentekoa ja talouden seurantaa.

Johtokunta on hoitanut hallintoa, ja talotoimikunta on vastannut talkoolaisten ja ostettujen palveluiden järjestämisestä.

Talkoohenki on ollut koko ajan hyvä. Talkoolaiset ovat huolehtineet myös ruokahuollosta, ja koneita sekä traktoreita on saatu lainaan naapureilta. Paikalliset yritykset ovat auttaneet remonteissa ja usein myös huomioineet hinnoittelussa talkoomeiningin.

Riston tarkkojen laskelmien, hyvän porukan ja remonttien jaksottamisen ansiosta olemme saaneet monta projektia läpi ilman, että talkoolaiset olisivat väsyneet. Hyvä yhteistyö arkkitehti Mari Mäkelän sekä Kotiseutuliiton Lasse Majurin kanssa ovat auttaneet tekemään oikeita ratkaisuja ta-

lon remonteissa. Avustusten lisäksi näytelmätuotot ja kunnan vuosiavustukset ovat olleet tärkeitä.

Myös korona-avustus helpotti, kun näytelmätoiminta oli rajoitettua.

Yhteishengellä on ollut suuri merkitys siihen, että on ollut halukkuutta tehdä talosta Ollilan kylän kruunua. Tehdyt remontit ovat kuuleman mukaan ihastuttaneet jopa Helsingistä asti tulleita luennoitsijoita, joilla kesti todella kauan pihallakin ihastellen taloa ennen kuin malttoivat mennä sisälle. Remontit ovat lisänneet talon käyttömukavuutta, pidentäneet käyttöikää ja pienentäneet käyttökustannuksia huomattavasti.

Ann-Marie Vähä-Piikkiö puheenjohtaja Kuvat Risto Tuominen ja Kari Isotalo

21

Pihalle tehtiin varastorakennus

2019 uusittiin lämmityskattila ja siirrettiin pönttöuuni eteiseen; samalla haettiin rahoitusta Kotiseutuliitolta.

2020 (Kotiseutuliiton avustus 13 000 €, talkoolaisia 25–30) tehtiin parkkipaikan laajennus, sisätilojen pintaremontit, ulkoseinien pesu ja maalaus, sisäänkäynnin esteettömyyskorjaus, sokkelin oikaisu, pihavalot sekä lämmitysjärjestelmän korjaus.

2021 (Kotiseutuliiton avustus 12 000 €, talkoolaisia 25–30) remontoitiin kahvio, tiivistettiin ikkunat, lisättiin 2 ilmalämpöpumppua, uusittiin takaterassia ja laajennettiin sekä eristettiin näyttämö; lisäksi hankittiin uusia pöytiä.

2022 (omarahoitus, talkoolaisia 10–15) korotettiin ja maalattiin isäparvekkeen kaide, lisättiin kaksi ilmalämpöpumppua, laajennettiin takaterassia, tarkistettiin tukikivet, uusittiin näyttämön verho ja lisättiin pihasoraa.

2023 (Kotiseutuliiton avustus 4 000 €, talkoolaisia 10–15) rakennettiin sisäänkäynnin parveke ja terassiovi, uusittiin näyttämön sivuverhot ja hiottiin sekä vahattiin salin lattia.

2024 (omarahoitus, talkoolaisia 10–15) maalattiin parveke, asennettiin sulatusvesikaukalot ilmalämpöpumpuille ja hiottiin sekä vahattiin eteisen ja kahvion lattiat.

2025 (omarahoitus, talkoolaisia 10–15) näyttämön lattia avattiin, tuettiin ja laudoitettiin uudelleen, ja pihalle rakennettiin näyttämötarvikevarasto.

22

Paikallisseura esittelyssä

Kankaanpään Nuorisoseura, Kankaanpää Lyhyt katsaus seuran historiaan Kankaanpään Nuorisoseuran syntysanat lausui 23-vuotias ylioppilas Antto Laiho (1870–1942) kirkonkylän kansakoulussa heinäkuun 16. päivänä 1893 pidetyssä kokouksessa. Näin alkoi Antto Laihon pitkäaikainen ja hyvin mittava yhteiskunnallinen toiminta.

Antto Laiho oli jo etukäteen keskustellut paikkakuntalaisten kanssa nuorisoseuran tarpeellisuudesta. Paikallisen sanomalehden haastattelijalle hän kertoi 40 vuotta myöhemmin: "Puhelin nuorisoseura-asiasta useiden kyläläisten kanssa ennen kokousta, ja kun huomasin asialla olevan kannatusta, kutsuin kokouksen koolle."

Nyt, 132 vuotta myöhemmin, toiminta on monipuolista, ja mukana on jäseniä, jotka ovat olleet yli puoli vuosisataa aktiivisesti mukana – ja ovat edelleen. Vuosien varrelle mahtuu luonnollisesti hieman seesteisempiäkin jaksoja, mutta aina on toi-

mintaa ollut. Mikä tärkeintä, aina on löytynyt oikeita henkilöitä aatteen intomielisiksi toteuttajiksi ja eteenpäin viejiksi. Samalla on syntynyt elämänmittaisia ystävyyksiä.

Millaista toimintaa seuralla on nykyään?

Kesäteatteritoiminnasta seura varmasti parhaiten tunnetaan, ja se on samalla talouden kulmakivi. Hyvin toteutettuna taloudellinen tulos on merkittävä – ja pitääkin olla, koska muut varsinaiset tulonlähteet ovat kuitenkin melko pieniä. Kesäteatteri toteutetaan kahden vuoden välein, ja tulevana kesänä 2026 on jälleen vuorossa kesäteatteria.

Harmiksemme vuonna 1997 alkaneesta Kankaanpäässä toteutetusta Ramppikuume-tapahtumasta jouduimme luopumaan, koska Kankaanpään kaupunki päätti talouden tasapainottamisohjelman takia vetäytyä tapahtuman tuotannosta, emmekä

23

yksin paikallisena toimijana uskaltaneet lähteä tapahtumaa tuottamaan.

Viikoittaisiin harrastustoimintoihin kuuluu jo vuosikymmeniä toiminut puhallinmusiikkiryhmä KaNuBrass, joka harjoittelee viikoittain noin kymmenen hengen voimalla ja esiintyy paikkakunnalla erilaisissa tilaisuuksissa. Liikuntaryhmäkin löytyy, sulkapallon harrasteryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa.

Uusina ryhminä on tänä syksynä aloitetut kolme teatteriryhmää eri ikäisille vasta-alkajille ja myös aikaisemmin mukana olleille. Nämä teatteriryhmät ovat saavuttaneet heti alkuunsa valtavan suosion ja sitä kautta on saatu 35 uutta jäsentä toimintaan mukaan. Eikä tässä vielä kaikki, täysin uutena harrastusmuotona on aloitettu street-tanssiryhmät.

Kaiken kaikkiaan tekemistä riittää, ja omille tiloille on hyvin käyttöä.

4. Mikä seurassa on parasta ja toimii hyvin?

Onko jonkun asian kanssa haasteita?

Aloitetaan haasteista. Pitkään oli pelkona toiminnan hiipuminen kokonaan, koska aktiivisempi väki vuodelta 2024 KUIN JÄITÄ POLTTELIS. ◀ Kesäteatteria Kuva Rami Lehtonen

▼ Nuorten harjoitukset tänä syksynä. Kuva Katri Häti

alkoi ikääntyä. Kommentteja tuli, kun ei ollut mitään toimintaa – vaikka kuitenkin oli, mutta kaikki ei aina sovi kaikille. Lisäksi talouteen liittyvät uhkakuvat ovat aina läsnä, halusimme tai emme. Talkooväki, niin meillä kuin muillakin, tuppaa olemaan harmaantuvaa, mutta vielä on väkeä piisannut ja uusiakin on saatu houkuteltua mukaan.

Seurassa on vallinnut pitkään hyvä ja positiivinen yhteishenki. Seura vaalii perinteitä, mutta ei pelkää ottaa uusia haasteita vastaan. Kokenut johtokunta vahvistettuna energisillä nuorilla toimii hyvin. Uudistumme ja kehitymme ajan hermolla, perinteitä kunnioittaen. Uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan seuran toimintaan, seuran pitää toki huolehtia, että mieluista toimintaa on tarjolla.

5. Mitä tulevaisuuden suunnitelmia seuralla on?

Uusien harrasteryhmien vakiinnuttaminen on tärkeää, sillä sen kautta saadaan entistä enemmän lapsia ja nuoria mukaan. Heistä aikanaan muodostuu vastuunkantajat tälle yhdistykselle. Tiedottamista ei koskaan ole liikaa, ja toimintaa on pidettävä esillä esimerkiksi some-kanavilla. Tätä kautta saadaan tunnettuutta ja näkyvyyttä lisää.

Rami Lehtonen puheenjohtaja

24

Toimihenkilöt tutuiksi

Hannu Ala-Sankola Missä työskentelet?

Mikä on parasta työssäsi?

Lahden toimistolla pääosin.

Nuorisoseuralaiset eri puolilta maata.

Mikä on toimenkuvasi ja mitä käytännössä teet?

Missä asioissa nuorisoseuralaiset voivat olla sinuun yhteydessä?

Nimike on järjestötyön suunnittelija.

Toimenkuvaani kuuluu seuraavia asioita: ■ Nuorisoseurojen neuvonta ■ Aluetyöntekijöiden neuvonta ■ Seurantalojen edunvalvonta ja elinvoimaisuuden kehittäminen ■ Nuorisoseuratoiminnan sisältökehittäminen (seurakäynnit, alueelliset nuorisoseurafoorumit, alueellisen nuorisoseuratyön kehittämispäivät, työntekijäpäivät) ■ Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vapaaehtoisten palkitseminen ■ Järjestöllisen viestinnän toteutukseen osallistuminen ■ Järjestöllisten koulutuksen koordinointi ja toteutus ■ Tiedonkeruu ja analyysi (toimintatiedot)

Seurantaloihin, sääntöihin ja yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa.

Kerro jokin mukava nuorisoseuramuisto?

Parhaat muistot liittyvät varmaankin nuorena tehdyistä pitkistä bussimatkoista ympäri Eurooppaa kansantanssiporukan kanssa.

25

Siitaman nuoret luolassa. Kuvaaja Niina Rautiainen

Luovat rakentajat- kuulumisia hankevuodelta Luovat rakentajat on Suomen Nuorisoseurat ry:n Lounais-Suomen aluetoimiston toteuttama nuorisotyön kehittämishanke, jossa olen saanut työskennellä alkuvuodesta lähtien. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta, toimijuutta ja sitä tunnetta, että omilla ideoilla voi oikeasti vaikuttaa omaan ympäristöön. Luovan ja yhteisöllisen tekemisen kautta kokeillaan keinoja käsitellä ympäristöön sekä ilmastoon liittyviä teemoja. Samalla tuetaan seuroja nuorilähtöisen toimintakulttuurin rakentamista.

Tämä on tarkoittanut paljon kohtaamisia, ideointia, kokeilua ja ennen kaikkea sitä, että nuoret ovat saaneet toteuttaa omannäköistään toimintaa. Mukana ovat olleet Kuoreveden Nuorisoseura Nysä, Siitaman Nuorisoseura, Sottiisi Fun Club sekä Pohjois-Teiskon Nuorisoseura. Jokaisella alueella toiminta on muotoutunut oman näköisekseen – ja juuri se on tehnyt vuodesta niin antoisan.

Toimintaa eri alueilla Kuorevedellä keskityttiin siihen, että nuoret löytävät nuorisoseuran ja rohkaistuvat mukaan uuteen toimintaan. Keväällä järjestin koululla ja nuorisotilassa unelmointityöpaja ja toukokuussa seurantalolla toteutettiin nuorten ideoima kirpputoritapahtuma, jossa muutama nuori pääsi tutustumaan seurantaloon ensimmäistä kertaa. Joulun aikaan luvassa on vielä kierrätysteemainen joulupaja.

Siitamassa toimintaa käynnisteltiin toukokuun lopulla. Ideointitapaamisen jälkeen nuorten porukka haki ja sai nuoriso Leader rahaa, jonka avulla toteutettiin seurantalon pihan kehittämistä ja retki; talkootöissä rakentui muun muassa nuotiopaikka ja kesällä järjestettiin seikkailuohjaajan opastuksella luoretki Pukalassa. Retki oli todella onnistunut ja pidetty. Se rohkaisi kokeilemaan uusia asioita ja näkemään lähiluonnon seikkailumahdollisuuksia.

Ensi vuodeksi on jo suunnitteilla seuraavaa!

26

Sällien teatteri esitys Oodissa. Kuvaaja Kata Kankus

Sottiisi Fun Clubin Sällit teatteriryhmässä hankkeen teemoja lähestyttiin teatterin keinoin, kun he kesällä alkoivat työstää ympäristöteemaista esitystä. Esitystä päästiin ensimmäisen kerran näkemään Nuorista ilmastosankareita- tapahtumassa Helsingissä, jota olin mukana järjestämässä. Tapahtuman teemana oli puhua nuorten ilmastoahdistuksesta ja siitä, miten sitä voisi käsitellä ja muuttaa toiminnaksi. Samalla haluttiin kannustaa rohkeampaan ilmastovaikuttamiseen. Sällien vaikuttava esitys osoitti, miten tärkeää taide on tunteiden käsittelyssä ja kuinka voimakas väline se voi olla keskustelun herättämisessä sekä vaikeiden aiheiden ilmaisemisessa.

Pohjois-Teiskon Nuorisoseuran kanssa toimintaa aloitettiin syyskuussa ja seurantalolla aloitettiin heti viikoittaiset nuorten illat. Kokoontumiset ovatkin olleet suosittuja ja nuoret ovat lähteneet innolla ideoimaan, mitä toimintaa he seurantalolla haluavat järjestää ja miten kehittää aluetta. Syksyn isompana projektina nuoret järjestivät halloween discon ja marraskuun lopulla he yöpyivät seurantalolla. Ideoita ensi vuodelle riittää tapahtumista ja luontoretkistä pihan kehittämiseen.

Yhteisöllisyyttä, rohkaistumista ja tekemisen iloa Tämän vuoden aikana on ollut hienoa nähdä, miten motivoituneita seurat ovat kehittämään toimintaansa ja ottamaan nuoret aidosti mukaan. Haasteitakin toki on – välimatkat, vapaaehtoisten aika ja jaksaminen, nuorten rohkaiseminen – mutta kehitys on ollut kaikilla alueilla selvästi nähtävissä.

Toiminnasta saatu palaute on ollut innostavaa.

Nuoret ovat päässeet tekemään uusia asioita, käsittelemään luovan tekemisen kautta haastaviakin aiheita ja löytämään rohkeutta toimia ja ennen kaikkea kokemaan yhteisöllisyyttä yhdessä tekemisen kautta. Joskus jo pelkkä osallistuminen yhteen ideointikertaan voi olla nuorelle iso askel.

Kaikilla mukana olleilla alueilla aikuisten tuki on ollut keskeistä. Iso kiitos kuuluu kaikille mukana olleille seurojen vapaaehtoisille ja aikuisille, jotka ovat kannustaneet ja tukeneet nuoria matkan varrella.

Nyt hanke odottaa päätöstä jatkokauden rahoituksesta. Toivon suuresti, että voimme edelleen jatkaa aloitettua toimintaa ja kehittää sitä eteenpäin!

Unna Harjamäki projektityöntekijä

27

Aluesanomien julkaisu tulee päätökseen Juttuideoita ja kuulumisia voi lähettää jatkossakin tuttuun tapaan aluetoimistolle. Nostatamme seurojen tarinoita ja tapahtumia somekanavissamme, verkkosivuilla sekä Nuorisoseurat-verkkolehdessä, jotta yhteinen tekeminen ja tärkeät tarinat näkyvät jatkossakin mahdollisimman monelle.

Kiitämme lämpimästi kaikkia Aluesanomien lukijoita, kirjoittajia ja seuroja vuosien yhteistyöstä.

Aluetoimisto toivottaa kaikille rauhallista joulun aikaa ja innostavaa uutta vuotta!

TAPAHTUMAKALENTERI 2026 TAMMIKUU 9.–10.1.

Folklandia-risteily

Baltic Princess

31.1.

Alueellinen Nuorisoseurafoorumi

Jokioinen

Toimintailmoitusten viimeinen jättöpäivä

Nuorisoseurarekisteri

HELMIKUU 15.2.

MAALISKUU 16.3.2026

Luova lava -leirijärjestäjien koulutus

Teams

16.–22.3.

Nuorisoseuraviikko

Valtakunnallinen

22.3.

Nuorisoseurapäivä

Valtakunnallinen

Ramppikuume

Mikkeli

HUHTIKUU 24. –26.4.

TOUKOKUU 12.5.

Luova lava -leirien ohjaajakoulutus

Teams

23.5.

Kevätvaltuusto

Teams

Pispalan Sottiisi

Tampere

KESÄKUU 10. –14.6.

Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät Nuorisoseurojen tapahtumakalenterista verkkosivuiltamme nuorisoseurat.fi

Aluesanomat

– Nuorisoseurat Lounais-Suomen sähköinen jäsenlehti Lähetä juttuja ja kuvia osoitteeseen lounais-suomi@nuorisoseurat.fi.

Toimitus ja julkaisija Nuorisoseurat Lounais-Suomi Aluetoimisto Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere

Koonnut Unna Harjamäki

Taitto

Sini-Kadrin Padilha

Kannen kuva Sini Tasanen