Aluesanomat 2/2024

Lounais-Suomen sähköinen jäsenlehti

2/2024

Uusi valtuusto valittu – tutustu alueemme valtuutettuihin Pohjoismainen tanssiyhteistyö kukoistaa Nuorten omaehtoista teatteritoimintaa Tampereella

Pääkirjoitus

Hei lukija!

Uusi valtuustokausi on jo alkanut ja ensimmäinen valtuuston kokous Paukkulassa on takana. Seuraavan kolmen vuoden ajan toimin Lounais-Suomen alueen yhtenä valtuutetuista. Tällaisessa hankalassa taloustilanteessa Nuorisoseurojen toiminnan mahdollistaminen ja eteenpäin vieminen voi tuottaa haastetta. Olen kuitenkin saanut harrastaa teatteria nuorisoseurojen alla muutaman vuoden ja vielä pidemmän ajan olla mukana Nuoret vaikuttajat –hankkeessa sen alusta alkaen, joten haluan antaa takaisin oman panokseni verran tälle järjestölle.

Nuoret vaikuttajat –hanke on ollut suuressa roolissa elämässäni ja varsinkin siinä, että päädyin pyrkimään valtuustoon. Meille opetettiin paljon kansalaistaitoja vaikuttamisesta, Nuorisoseuroista järjestönä ja ennen kaikkea olen saanut kavereita ympäri Suomea. Osa heistä on edelleen toimimassa valtuustossa ja jopa hallituksessa. Siksi jopa odotin innolla ensimmäiseen valtuuston kokoukseen saapumista. Sen olen myös huomannut, että Nuorisoseurojen tapahtumissa vallitsee poikkeuksetta hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Esimerkiksi Folklandia-risteilyn talkootoimet ovat tulleet minulle tutuiksi ja syy palata sinne vuosittain on yksinkertainen – tapahtumassa vallitsee todella hyvä meininki ja siellä on paljon tuttuja.

Odotan seuraavilta kolmelta vuodelta mielenkiintoisia keskusteluja ja kohtaamisia, tärkeiden päätöksien tekemistä ja myöskin hauskaa Nuorisoseurahenkeä uhkuvaa toimintaa. Kannustan myös Lounais-Suomen alueen toimijoita vahvaan yhteistyöhön. Yhdessä toimien suuri harrastaja-alueemme ja alueen seurat pysyvät mahdollisimman elinvoimaisina.

Hyvää joulun odotusta ja uutta vuotta!

Oiva Saukkosaari

SISÄLTÖ s. 4

Uusi pääsihteeri ja koordinaattori

s. 5

s. 16

Muroleen ja Kekkosen Nuorisoseura 115v

s. 17

Syksyn kokousten yhteenveto

Nuorisoseurojen kestävän kehityksen ohjelma

s. 6–8

s. 18–19

s. 9

s. 20

s. 10–12

s. 21

Uusi Louste Tanssiryhmä m:t Pohjoismainen tanssiyhteistyö kukoistaa

s. 13–15

Pitkäjärven Nuorisoseura 100v

Teatteri Läävä Kansantanssifestivaali TRADI Toimihenkilöt tutuiksi

s. 22

Paikallisseuraesittelyssä Tähti Nuorisoseura

4

Uusi pääsihteeri Suomen Nuorisoseurojen uudeksi pääsihteeriksi on valittu Sanna Airaksinen. Hän on aloittanut työssään 23.10.2024.

Sanna on toiminut järjestökentällä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan, näistä reilut 16 vuotta johtotehtävissä. Tämän lisäksi hänellä on kokemusta myynti- ja markkinointitöistä. Koulutukseltaan Sanna on valtiotieteiden kandidaatti (VTK) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) kansalaisvaikuttamisen asiantuntijuuden maisteriohjelmasta. Lisäksi hän on työn ohella opiskellut erityisesti erilaisia johtamiseen liittyviä koulutuksia. ”Otan erittäin suurella ilolla tehtävän vastaan ja haluankin lämpimästi kiittää valinnasta uudeksi pääsihteeriksi. Uskon, että monipuolisen työkokemukseni lisäksi erilaisissa luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä toimiminen tukevat tulevassa työtehtävässä. Olen vahvasti arvopohjainen ihminen ja johtaja, joten on hienoa päästä tekemään töitä omien arvojensa mukaisesti. Olen myös vahva kansalaisyhteiskunnan puolustaja ja yhteiskuntamme nykyisessä toimintaympäristössä tarvitaan tämän asian esillä pitämistä yhdessä koko järjestökentän kanssa. Työni haluan aloittaa kohtaamisilla ja kuuntelemalla sekä luottamuksen rakentamisella”, Sanna kommentoi valintaansa.

Uusi Lounais-Suomen alueen koordinaattori Uutena koordinaattorina Lounais-Suomen alueella on aloittanut Johanna Tulonen. Molemmat alueen koordinaattorit työskentelevät Tampereen toimipisteellä. Koulutukseltaan Johanna on yhteisöpedagogi (YAMK). Johannalla on tausta kunnallisessa nuorisotyössä ja hän on tehnyt paljon töitä nuorten osallisuuden parissa.

Johanna harrastaa keramiikkaa, jossa pystyy uppoutumaan tekemiseen ja haastamaan myös itseään. Lisäksi hän on ruokaintoilija, vaikka arjessa se usein tarkoittaakin makaronilaatikkoa ripauksella ketsuppia.

Lapsuudessaan Johanna osallistui paikallisen nuorisoseuran järjestämään teatterikerhoon. Kerhosta jäi erittäin lämpimät muistot. ”Oli ihanaa, että pääsimme ihan kotikylällä toteuttamaan luovuuttamme ja eikä tarvinnut lähteä kauaksi harrastamaan.”

Johannan tavoittaa pääsääntöisesti maanantaista torstaihin sähköpostitse osoitteesta johanna.tulonen@ nuorisoseurat.fi ja puhelimitse numerosta 044 0591913.

5

Nuorisoseurakokouksessa Mikkelissä paikalla olleita uusia valtuuston jäseniä. Kuva: Jukka Heinämäki

Nuorisoseurakokous linjasi järjestön tulevaisuutta Suomen Nuorisoseurojen ylin päättävä elin Nuoriso-

Uudelta valtuustolta uusi puheenjohtaja Harmaala

seurakokous kokoontui Helsinkiin Allianssi-talolle ja

toivoo ennen kaikkea uteliaisuutta. “Toivon, että valtuus-

etäyhteyksien päähän 4.–6.10. Kokous keräsi yhteen yli

tossa ollaan uteliaita, kiinnostuneita ja valmiita jopa vä-

140 nuorisoseuralaista tekemään järjestön tärkeim-

hän haastamaan hallitusta.”

piä päätöksiä. Nuorisoseurakokouksessa valittiin uusi valtuusto ja päätettiin kolmivuotisohjelmasta vuosil-

Kuulumisia syysvaltuustosta

le 2025–2027. Mahdollisuuksien Nuorisoseura -nimeä

Uusi valtuusto kokoontui kauden ensimmäiseen val-

kantavassa kolmivuotisohjelmassa linjataan tavoitteita

tuustokokoukseen Mikkeliin 23.-24.11. Syyskokoukses-

ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevi-

sa valittiin uusia jäseniä hallitukseen ja hallituksen pu-

na vuosina.

heenjohtaja. Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudel-

Suomen Nuorisoseurojen uusi valtuusto toimii vuosina 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohta-

la 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.

Hallitukseen valittiin Joonas Autio, Etelä-Pohjanmaa,

jaksi Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseuras-

Riikka Kumpula, Lappi, Elli Myöhänen, Lappi, Ira Jär-

ta. Sekä Harmaala että Antinniemi ovat toimineet Suo-

velä, Keski-Pohjanmaa (uusi), varajäsenenä on Sohvi

men Nuorisoseurojen hallituksessa viimeisten kuu-

Vanhatalo, Saimaa (uusi). Hallituksessa jatkavat Maaria

den vuoden ajan. Lisäksi valittiin 39 varsinaista jäsentä

Koivula-Talkkari, Jyri Siimes, Elsa Weckström ja Ta-

ja 39 varajäsentä eri puolilta Suomea. Lounais-Suomen

neli Arosara sekä varajäsen Arto Liekola.

alueelle valittiin yhteensä 14 varsinaista valtuutettua

Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025

ja varavaltuutettua. Hämeen alueella on neljä valtuus-

keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suo-

topaikkaa, Satakunnassa kaksi ja Varsinais-Suomessa

raan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran

yksi, jokaisella valtuutetulla on lisäksi henkilökohtainen

henkilöjäsen.

varavaltuutettu.

6

Tutustu uuteen Lousteeseen!

Lokakuussa järjestetyssä Nuorisoseurakokouksessa valittiin Suomen Nuorisoseurojen uusi valtuusto.

Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuk-

Minna Hietala Häme 1. Olen Kuoreveden Nuorisoseura Nysän puheenjohtaja.

sen, tilinpäätöksen ja säännöt. Valtuusto myös valit-

2. Tärkeintä on nuorten hyvinvointi.

see liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan. Valtuus-

3. Yhteisöllisyys

to kokoontuu kahdesti vuodessa ja se valitaan aina kolmivuotiskaudeksi.

Uuden valtuuston myötä myös Lounais-Suomen alueen valtuutetuista muodostuvan Louste-ryhmän kokoonpano muuttui. Lousteeseen kuuluvat kaikki valtuutetut ja varavaltuutetut. Loustelaiset osallistuvat

Jouko Lehtonen Häme

alueen koordinaattoreiden kanssa alueen kehittämi-

1. Tammelan Nuorisoseura Auran entinen pu-

seen ja suunnitteluun. Paikallisseurat voivat olla myös

heenjohtaja ja tulevana vuonna varapuheen-

Lousteen jäseniin yhteydessä nuorisoseura-asioissa.

johtaja.

Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueiden

2. Toivon, että tapahtumat säilyisivät elinvoimaiPääsemme nyt tutustumaan Lousteen jäseniin, kaik-

sina, tämä on myös talouden kannalta tärkeää,

ki valtuutetut ovat vastanneet näihin kolmeen kysy-

esimerkiksi talojen ylläpitoa ajatellen. Toivoi-

mykseen:

sin, että nuorisoseurat käyttäisivät Leader-ra-

1. Nimi, minkä seuran jäsen olet ja mitä teet seurassa nykyään?

haa enemmän esimerkiksi taloremontteihin.

3. Hyvä kolmas sektori

2. Mitkä koet tärkeimmiksi asioiksi, joihin haluat vaikuttaa nuorisoseuratoiminnassa?

3. Millä yhdellä sanalla kuvailisit nuorisoseuroja?

Enna Rantala Häme 1. Olen lukiolainen Tampereelta. Edus-

Anni Hietala Häme 1. Olen mukana Kuoreveden Nuorisoseura Nysän johtokunnassa, teatteritoiminnassa ja yleisissä talkootouhuissa.

2. Tärkeimpiä asioita mielestäni ovat jatkuvuus ja se, että kaikilla olisi mahdollisuus päästä mukaan nuorisoseuratoimintaan.

3. Monipuolinen

tan valtuustossa Nuorisoseura Tuuliaa, joka toimii Kangasalla. Tuuliassa olen jäsen, mutta muuten nuorisoseuroissa toimin johtokuntahommissa ja harrastan kansantanssia.

2. Tärkeimmät asiat, mihin haluan nuorisoseuratoiminnassa vaikuttaa ovat nuorten osallisuus, nuorisoseurojen näkyvyys ja nuorisoseuralaisten hyvinvointi.

3. Koti, koska siihen porukkaan on aina tervetullut olo ja ilmapiiri.

7

Marta Tapio Häme

Solja Pietilä Häme

1. Tahdittomien kansantanssija ja nyttem-

1. Olen ollut mukana Ritvalan Nuoriso-

min myös johtokunnan jäsen.

seuran toiminnassa vuosikymmenet ensin

2. Haluaisin vaikuttaa seurojen yhteistyöhön ja

kulkueessa, sitten kansantanssiryhmien soit-

jopa kansainvälistymiseen sekä kulttuurin ja-

tajana, lasten kansantanssiryhmien ohjaaja-

kamiseen suuremmallekin yleisölle. Samal-

na ja soittajana ja nyt johtokunnan ja johtoryh-

la jokainen saisi mahdollisuuksia kehittyä ja

män jäsenenä. Hoidan seurantalon vuokrausta

kouluttautua monipuolisesti ja saisi työkaluja

ja toimin kesäpuodin ja pukuvuokrauksen vas-

omaan tanssijuuteensa.

taavana. Lisäksi pidän kyläläisille käsityöpiiriä,

3. Yhteisöllisyys

joka suunnittelee ja valmistaa puodissa myytävät seuran tuotteet ja huolehtii seuran omistamista kansallispuvuista. Olin edellisen kolmivuotiskauden varsinaisena valtuutettuna ja nyt alkavalle kaudelle minut valittiin varaval-

Jere Röyskö Häme 1. Olen Sottiisi Fun Club ry:n rahastonhoitaja ja osana teatteriryhmää.

2. Haluan vaikuttaa siihen, että Nuorisoseurat

tuutetuksi.

2. Sydäntäni lähellä ovat lapset ja nuoret ja kansallispukujen käyttö, arvostaminen ja niiden merkityksen siirtäminen nuorisolle osana suomalaista identiteettiä.

3. Toiminta

tukee edelleen kulttuuria ja kulttuuritoimintaa.

3. Yhteisöllisyys

Sara Hänninen Satakunta 1. Olen Auran Nuorisoseurassa tavallisena jä-

Oiva Saukkosaari Häme 1. Sottiisi Fun Clubin jäsen ja talkoolainen.

2. Haluan kehittää toimintaa siihen suuntaan, että yhä useampi harrastaja ja toimija haluaisi tulla osaksi nuorisoseuroja, sekä se, että päättäjät huomaisivat toimintamme tärkeän merkityksen!

3. Monipuolinen

senenä.

2. Kulttuurisen nuorisotyön edistäminen, nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen, pienten seurojen toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen.

3. Koti

8

Kirsi Moilanen Satakunta 1. Olen Ulvilan Nuorisoseuran jäsen. Tempoa Tenaviin -ohjauksien jäätyä taakse, teen satunnaista talkoilua esim. Luova lava lapsille – leireillä.

Olen keskittynyt TeTe-toimikunnassa toimimi-

Outi Laaksonen Varsinais-Suomi 1. Olen loimaalainen, valtuustopaikkani on

seen, materiaalin valmistukseen ja TeTe-kouluttaji-

Varsinais-Suomesta Kosken Tl nuorisoseuran

en sekä -ohjaajien kouluttamiseen ja virikekurssien

kautta. Koskella harrastan kansantanssia m:t

vetämiseen. Tämän valtuutetun luottamustoimen

-ryhmässä sekä olen johtokunnassa, jossa olen

myötä haluan tarkemmin perehtyä alueen nuoriso-

mm. talousvastaava kirjanpitäjä ammattini joh-

seurojen toimintaan ja viedä heidän terveisiään val-

dosta. Koska kansantanssi on kivaa, tanssin

tuustolle. Lisäksi toimin tanssijana kansantanssi-

myös Patiinissa ja Hämmäyksessä, joten tas-

ryhmä Tikissä.

kussa on parin muunkin nuorisoseuran jäse-

2. Haluaisin kartoittaa ja herättää keskustelua ja poh-

nyys sekä Tahdittomien johtokunnan jäsenyys.

dintaa: Olemmeko aidosti matalan kynnyksen toi-

2. Toivoisin, että onnistuisimme tuomaan kaik-

mintaa kaikille tässä ajassa? Voisimmeko jollakin

kien, jotka eivät ole vielä mukana nuorisoseu-

tavalla saada mukaan tukea tarvitsevia lapsia van-

rojen toiminnassa, tietoisuuteen mikä mahdol-

hempineen? Maahanmuuttajia? Yksin jääneitä lap-

listaja harrastustoiminnalle nuorisoseura on.

sia ja nuoria tai vanhuksia? Löytyykö tällaista toi-

Oikeastaan vain taivas on rajana! Olisi mahta-

mintaa jo jostakin nuorisoseurasta? Olisiko hyviä

vaa, että nuorisoseurat tunnettaisiin paikkana,

toimintamalleja vinkata, laittaa hyvää kiertämään?

jonne olisi helppo tulla omien harrastustoivei-

3. Yhteisöllisyys

den kanssa ja voisimme tarjota mahdollisimman monelle turvallisen paikan toteuttaa omia haaveitaan.

3. Mahdollistaja

Arto Vehkapuru Satakunta 1. Olen Kihniön Nuorisoseuran johtokunnan jäsen.

2. Nuorten toiminta ykkösenä, lisäksi talkootyö.

3. Ahkeruus

Tuovi Yli-Liipola, Varsinais-Suomi 1. Olen Kosken Tl Nuorisoseuran jäsen ja olen tällä kaudella toiminut seuran viestintä- ja markkinointivastaavana.

Jaakko Viitala Satakunta 1. Jäsen Karvian Nuorisoseurassa ja Söörmarkun Nuorisoseurassa. Söörmarkussa johtokunnan jäsen.

2. Osallisuus, ylisukupolvinen kulttuurihyvinvointi.

3. Kansankulttuuri

2. Yhteisöllisyyden ja harrastusmahdollisuuksien jatkuminen.

3. Turvallinen

9

Syrjähyppy historiallisiin tansseihin Kosken Tl. Nuorisoseuran kansantanssiryhmä m:t on

la, joiden jälkeen olisi tanssiaiset ja välissä nautittaisiin

harrastanut kansantansseja jo kohta 25 vuotta. Viime

kakkukahvit. Kaikki pukeutuvat vanhantyylin mukaisiin

syksynä ohjaajan ehdotuksesta ryhmä päätti kokeilla jo-

asuihin ja viettäisivät yhdessä hauskaa iltaa.

tain aivan muuta. Ohjaaja oli lukenut kuukausitiedot-

Ryhmä oli jo syksyllä päättänyt, että pukeutuisi em-

teesta, että Nordlekissa Norjan Arendalissa tanssittai-

piretyylikauden asuihin. Valmiita asuja voisi varmas-

siin historiallisia tansseja seuraavana kesänä ja nyt ky-

ti vuokratakin, mutta m:t päättivät järjestää pukukurs-

seltiin ryhmien kiinnostusta tanssikurssista, johon tuli-

sin ja valmistaa puvut itse. Kevään aikana pidetyllä kurs-

si norjalaiset ohjaajat. Ryhmä kiinnostui asiasta ja päät-

silla jokainen valmisti omanlaisensa empirepuvun. Kaa-

ti osallistua kurssille.

va oli kaikissa puvuissa sama, mutta erivärisiä kankaita

Helmikuussa vihdoin oli Helsingissä kaksipäiväinen koulutus, jossa käytiin nopeaan tahtiin norjan- ja ruot-

ja erilaisia somisteita käyttämällä jokaisesta puvusta tuli erilaiset.

sinkielisellä opetuksella 20 tanssi, joista moni koos-

Kun puvut olivat keväällä valmiit ja muutama tanssi

tui vielä useasta pikkutanssista. Kurssilla selvisi muil-

opittu oikein kunnolla kävi ryhmä esiintymässä paikal-

ta kurssilaisilta vähän tarkemmin, miten tansseja Nord-

lisissa palvelutaloissa. Esiintymiset olivat kenraalihar-

lekissa sitten tanssittaisiin. Tapahtuma alkaisi illallisil-

joitus kevään KaMuSi-konsertille, jossa m:t aiemmista vuosista poiketen esittikin tänä vuonna historiallisia

▼ ”Tuhkimoiden” asut herättivät ihastusta Arendalin yössä.

Kuvaaja Taina Salminen

tansseja. Konsertti on oman nuorisoseuran kansantanssijoiden, kuoron ja sirkuslaisten yhteinen kevätjuhla.

Muiden ryhmien lopetellessa kevätkautta m:t aloitti loppurutistuksen ja treenasi historiallisia tansseja oikein urakalla. Kolme tanssia ryhmä päätti jättää suosiolla harjoittelematta, mutta loput 17 harjoiteltiin niin hyvin kuin ehdittiin.

Heinäkuun puolivälissä m:t matkusti laivalla ja omilla autoilla vihdoin Norjaan. Olipa ryhmäläisille outoa, kun he lähtivät kesäfestarille eivätkä pakanneet kansallispukua mukaan. Paikan päällä Arendalissa m:t kävi katselemassa muiden kansantanssiesityksiä, näyttelyitä ja tutustui kaupunkiin. Perjantaina oli ohjelmassa vesibussiristeily saaristossa. Matkan kohokohta, jota varten valmistelut oli aloitettu alkuvuodesta eli illalliset ja tanssiaiset olivat torstaina. Illallinen oli hotellin salissa ja ruokalajien välissä oli yhteislaulua. Ruokailun jälkeen illallisväki siirtyi Kulttuuritaloon, jonka tanssisalissa tanssimme yhdessä historiallisia tansseja. Eihän niitä kaikkia tansseja ollut ehtinyt ihan täydellisesti oppia, mutta yhdessä tanssiminen oli hauskaa.

Kansantanssiryhmä m:t livahti tanssiaisista kuin Tuhkimo konsanaan Arendalin yöhön. Toisin kuin Tuhkimo, ryhmä ei mennyt kotiin, vaan viehättämään paikallisia illanviettäjiä kauniissa empireasuissaan.

Kirjoittaja Taina Salminen

10

Yleistunnelmaa ja kansallispukujen loistoa Nordlekissa.

Pohjoismaisen yhteistyön voimaa Nordlekissa misvaatteet tuntuvat jo kosteilta päälläni. Satama-alue

Kansantanssi- ja musiikkifestivaali yhdistää pohjoismaiden esiintyjät

on yleisön ympäröimä mystisen melodian alkaessa soi-

Nordlek on pohjoismainen kansantanssi- ja musiikki-

maan. Nordlekin avajaisseremonia on alkamassa.

festivaali, joka järjestetään kolmen vuoden välein neljäs-

Norjan Arendalissa taivaalta tihkuttaa vettä ja esiinty-

Näen keskellä kelluvan soittajien esiintymislavan ja

sä suurimmassa Pohjoismaassa. Vuonna 2024 festivaali

tiedostan, miten tanssijamme ovat jakautuneet yleisön

järjestettiin Norjan Arendalissa, ja tapahtumaan osallis-

sekaan. Tunkeudun varovasti ja huomaamatta ihmisten

tui 2000–2500 tanssijaa ja muusikkoa ympäri Pohjois-

läpi lähemmäs esiintymisaluettamme ja kohtaan vihai-

maita. Festivaalin ohjelma on monipuolinen kattaus eri-

sia katseita. Yritän katseellani viestiä, etten yritä tunkeu-

laisia kursseja, esityksiä, konsertteja ja kilpailuja.

tua paremmalle paikalle katsomoon ja pian huomaan-

Tänä vuonna osana festivaalin ohjelmaa järjestettiin

kin, kuinka vihaiset katseet kiinnittävät huomionsa glit-

pohjoismainen yhteistyöprojekti, jossa nuoret tanssijat

teriin poskillani ja esiintymisasuuni. Hiljalleen katseet

ja muusikot Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta

vaihtuvat ymmärtäviksi.

kokoontuivat yhteen, suunnittelivat ja toteuttivat viiden

Jännityksellä ajattelen vain sitä, että yleisö tulee näke-

konsertin konserttisarjan. Konserttien lisäksi ryhmä oli

mään harjoittelemamme puolen tunnin avajaisseremo-

suuressa roolissa festivaalin avajaisseremonian toteu-

nian nyt ensimmäistä kertaa tansseineen, musiikkei-

tuksessa. Marta ja minä saimme tiedon projektista syk-

neen ja hyppyineen veteen. On aika näyttää Nordlekille

syllä 2023 kansantanssiryhmämme kautta, ja päätimme

mitä kansantanssi- ja musiikki pitää sisällään.

hakea mukaan.

11 Yhteinen motivaatio hyvän esityksen toteuttamiseksi yhdisti

naisuutta. Ilmapiiri ryhmässämme oli innostava ja kan-

Josefiina: “Olen 27-vuotias muusikko ja kuullessani

oille ja valmiita heittäytymään, mikä mielestäni näkyi

Nordlekin projektista innostuin hakemaan mukaan viu-

lopputuloksessa!”

nustava. Tuntui, että kaikki olivat avoimia uusille ide-

listina. Etukäteen en tiennyt lainkaan, mitä oli odotettavissa, mutta mahdollisuus päästä esiintymään festi-

Marta: “19-vuotisen elämäni aikana olen moneen ker-

vaalille Norjaan kuulosti hienolta. Projektin osallistujis-

taan ehtinyt unelmoida suuremmista kansantanssi-

ta tunsin ennestään vain Martan, muut kymmenen ta-

projekteista. Sattumalta kuulin Nordlek-hausta ja pää-

pasin vasta Arendalissa, jossa meillä oli muutaman päi-

tin kokeilla onneani - hyvällä tuloksella. Avajaissere-

vän harjoitusleiri festivaalin avajaisseremoniaa varten.

monian toteuttaminen kuulosti jännittävältä, mutta

Oli hienoa huomata, että vaikka en tuntenut ihmisiä

kutkuttavalta.

ennestään, yhteistyö oli helppoa ja palkitsevaa ja saim-

Ensimmäisen kerran tapasin suuren osan tanssijois-

me lyhyessä ajassa paljon aikaan. Kukin opetti toisil-

ta maaliskuussa harjoitusviikonloppuna Oslossa. Muis-

le osaamiaan kappaleita, joita sovitimme yhteistyöl-

tan vielä ensikohtaamisen ryhmän kanssa, jolloin kaik-

lä konsertteihin sopivaksi. Musiikki ja tanssi olivat sau-

ki vierastivat toisiaan ja olivat hieman varautuneita. Ryh-

mattomasti yhteydessä toisiinsa suunnittelussa ja to-

män yhteys kuitenkin löytyi nopeasti intensiivisen imp-

teutuksessa. Meillä oli myös apuna mentoreita, jotka an-

rovisaatiokurssin aikana.

toivat neuvoja ja palautetta ja olivat välillä jopa mukana soittamassa.

Neljä kuukautta myöhemmin heinäkuussa tapasin loputkin harjoitusleirillä ja näin kuinka ryhmän yhteys oli

Oli inspiroivaa päästä soittamaan taitavien muusikoi-

säilynyt ja kattoi nyt uudetkin jäsenet. Tanssijana mah-

den kanssa, säestää tanssijoita, oppia uutta ja esittää it-

tavinta oli päästä todistamaan aidosti motivoituneiden

selle merkityksellistä musiikkia osana konsertin koko-

kansantanssijoiden ja -muusikoiden halua tehdä par-

▼ Spel Nordisk -konserttisarjan neljän-

nessä konsertissa tanssivat Marta Tapio ja Asbjørn Melvej.

▲ Keskiyön kirkkokonsertissa Josefiinan soittamaan valssiin tanssivat Asbjørn Melvej ja Tod Ekman.

12

haansa ryhmässä. Ryhmän kemia oli yhtenäinen kysei-

tien kiittämään. Onnistuimme koskettamaan heitä mu-

sen motivaation takia ja tuntui siltä, että olisimme voi-

siikin ja tanssin avulla.”

neet olla kokoonpano jo useamman vuoden ajan. Yhtei-

Kaiken kaikkiaan kokemus Nordlekista oli ikimuistoi-

nen tavoite ja ystävystyminen takasi sen, että kaikki oli-

nen. Vaikka etukäteen moni asia tuntui epäselvältä, em-

vat kaikkien tukena.

mekä edes Norjaan matkustaessamme vielä täysin tien-

Tanssijoiden harjoitukset olivat rentoja ja viihdyttä-

neet mitä tuleman piti, oli reilu viikko Arendalissa vaivan

viä, mutta välillä myös haastavia. Hioimme koreogra-

arvoista. Opimme paljon etenkin Norjan kansantanssi-

fien kanssa esityksiä kuntoon ja samalla suunnittelim-

kulttuurista ja -musiikista.

me omia konserttejamme. Päivät venyivät välillä yli kah-

Saimme uusia yhteyksiä eri puolilta Pohjoismaita, ja

deksan tunnin mittaisiksi, mutta oli ihanaa päästä vih-

mistä sitä tietää, vaikka kokemuksesta poikisi jokin uusi

doin tekemisen makuun. Harjoittelu ja suunnittelu kan-

projekti. Kannattaa tarttua rohkeasti eteen tuleviin tilai-

natti, sillä esityksistä tuli eheitä kokonaisuuksia ja esiin-

suuksiin ja lähteä pelottomasti kehittämään taitojaan!

tymisestä nautti. Epävarmuuden iskiessä pystyi luottamaan esiintymistovereiden taitoihin ja tukeen ja tarjoa-

Kirjoittajat

maan omaansa muille. Ryhmän yhteistyön merkittävyys

Josefiina Mustonen ja Marta Tapio, Tahdittomat ry

valkeni kunnolla siinä vaiheessa, kun viimeisen kon-

Kuvat Kulturfotografen AS Thor Hauknes/

serttimme jälkeen useammat yleisöstä tulivat kyyneleh-

Noregs Ungdomslag

Festivaalin avajaisseremonian lopuksi tanssijat hyppäävät laiturilta veteen.

13

“Pitkäjärveä on moitittu kuivaksi ja ikäväksi kyläksi” – Orivesiläinen Pitkäjärven nuorisoseura täytti 100 vuotta Orivesiläisen Pitkäjärven nuorisoseuran 100-vuotias taival on vienyt puimaladoista aktiiviseksi kylätoimijaksi.

Lokakuussa vuonna 1924 kokoontui Pitkäjärven Anttilan

▲ Tanhuryhmä Talviaiset esiintyi 100-vuotisjuhlissa. Tans-

talon pirttiin kymmeniä kyläläisiä. 25-vuotias Vilho Sipi-

seina olivat Ruotsinkatrilli Viitasaarelta ja Viipurin Vihto-

lä oli päättänyt perustaa nuorisoseuran ja kutsunut vä-

ri. Ryhmä on käyttänyt seurantaloa harjoittelupaikkana.

keä koolle seuraavanlaisilla tolppailmoituksilla:

Kuva Ari Keskinen.

”Pitkäjärveä on moitittu kuivaksi ja ikäväksi kyläksi, jossa ei ole mitään nuorisoharrastuksia. Nuoret, saapu-

kitsemisia. Paikalle saapui kauniissa syyskelissä lähem-

kaa siis joukolla kokoukseen keskustelemaan ja suun-

mäs sata vierasta.

nittelemaan keinoista, miten alkavan talven toiminta

Seuran puolesta puhui varapuheenjohtaja Heikki Kes-

saataisiin hauskaksi ja viihtyisäksi”.

kinen, joka kertasi seuran historiaa ja piti ilahduttavana

Nuorisoseura perustettiin saman tien ja perustamis-

sitä, että näidenkin juhlien järjestämisessä on ollut mu-

kokouksessa seuraan liittyi heti 28 jäsentä. Sipilästä tuli

kana nuorta jäsenistöä. Oriveden kaupunginjohtaja Juha

puheenjohtaja, joka hoitikin tehtävää vuosikaudet.

Kuusisto kiitteli puheenvuorossaan seuraa aktiivisesta

Tasan sata vuotta myöhemmin Oriveden Pitkäjärvellä

yhteistyöstä ja kehaisi alueen maisemia.

juhlittiin 100 vuotta täyttävää nuorisoseuraa. Lokakuun

Nuorisoseurat Lounais-Suomen koordinaattori Tii-

12. päivä järjestetyt juhlallisuudet käynnistyivät viralli-

na Koskinen esitti tervehdyksensä ja ojensi samalla

sella päiväjuhlalla, joka alkoi tervehdysten vastaanotolla

100-vuotiskunniakilven. Hän huomautti, miten monen-

ja kakkukahveilla. Ohjelmassa oli nuorisoseuran ja vie-

laista osaamista nuorisoseuroista löytyy: tapahtuman

railijoiden puheita, musiikkiesityksiä ja jäsenistön pal-

järjestämisestä rakennusten ylläpitoon.

14

▶ Nuorisoseurat Lounais-Suomen koordinaattori Tiina Koskinen puhui juhlassa ja luovutti satavuotiskunniakilven seuralle. Kuva Ari Keskinen.

Puheiden lomassa kuultiin myös pitkäjärveläisen Elsa Keskisen, 15, taidokasta pianonsoittoa.

Juhlan kunniaksi muistettiin aktiivisia jäseniä Suomen Nuorisoseurojen ansiomerkein. Mari Arvonen sai kuparisen ansiomerkin lehvillä, Heikki Keskinen hopeisen ansiomerkin, Ilpo Kolari hopeisen ansiomerkin ja Kai Juselius pronssisen ansiomerkin lehvillä. Pitkäaikaisella rahastonhoitajalla Ari Keskisellä on takanaan yli 50 vuotta nuorisoseuratoimintaa, joten hänelle myönnettiin kultainen ansiomerkki.

Päiväjuhlan jälkeen oli vielä jäsenten oma vapaamuo-

Juhlaa varten oli koottu näyttely, jossa on nähtävil-

toisempi iltajuhla, jossa ohjelmassa oli ruuan ja elä-

lä nuorisoseuran ja kylän historiaa muun muassa valo-

vän musiikin lisäksi muun muassa Pitkäjärvi-tietokil-

kuvina ja videoina. Virallisen osuuden jälkeen olikin ai-

pailu. Voitto meni tiukan kisan jälkeen nuorisoseuran

kaa tutustua parinsadan kuvan esitykseen, kirjallisuu-

senioriosastolle.

teen ja muuhun sisältöön sekä seurantaloon. Juhlas-

Kirjoittaja: Esa Keskinen

sa paljastettiin myös Hilma Keskisen ja Roni Knuuti-

Kuvat Ari Keskinen, Esa Keskinen

lan suunnittelemat seura- ja kyläpaidat, jotka herättivät

& Pitkäjärven nuorisoseuran arkisto.

kiinnostusta.

Virkeä satavuotias Pitkäjärven nuorisoseuran sataan vuoteen on mahtunut aaltoliikettä, mutta aina joku on pitänyt virettä yllä.

Perustamisen jälkeen 1920-luvulla tansseja ja tapahtumia pidettiin milloin missäkin, esimerkiksi kylän talojen puimaladoissa. Pian oli selvää, että seuralle tarvittiin oma talo. Sille annettiin nimeksi Lehtola. Talon hirsikehikko rakennettiin vesikattoon neljässä kuukaudessa vuonna 1932. Ensimmäiset iltamat pidettiin jo tammikuussa 1933, vaikka talo oli keskeneräisenä eittämättä melkoisen kylmä. Seurantalo saatiin viimeisteltyä sopivasti seuran 10-vuotisjuhliin vuonna 1934 ja samalla pidettiin talon vihkiäiset.

Sota-aikana 1940–1943 Lehtolan keittiö ja ravintola olivat jonkin aikaa vuokrattuna siirtoväelle, mutta silti salissa pidettiin muutamat iltamat. Lehtolaan majoitet-

▲ Näytelmät olivat olennainen osa seuran toimintaa aina

viime vuosisadan loppupuolelle asti. Kuva Pitkäjärven nuorisoseuran arkistot.

tiin tiettävästi hetkellisesti myös useita evakkoperheitä.

Kesällä 1973 uusi nuorisojoukko aloitti innokkaasti py-

1950-luvulle tultaessa toimihenkilöt vaihtuivat tiuhaan,

sähdyksissä olleen nuorisoseuratoiminnan. Seuran joh-

mutta näytelmätoiminta oli vilkasta.

tokunta oli silloin keski-iältään alle 20 vuotta ja olikin to-

1960-luvulla lopulla aktiivinen nuoriso oli kuitenkin vähissä kylästä ja toiminta hiipui lopulta kokonaan. Myös seurantalo alkoi rapistua.

dennäköisesti Suomen nuorisoseuroista nuorin.

1980–1990-luvut olivatkin isojen rakennusprojektien aikaa, ja esimerkiksi talon uusi lisäosa valmistui 1993.

Tanssitoiminta oli tuolloin vilkasta 25 vuoden ajan.

15

Juhlassa ojennettiin ansiomerkkejä seuran jäsenille. Mari Arvonen Heikki Keskinen Ari Keskinen Ilpo Kolari Kai Juselius.

Kuva Esa Keskinen.

tolaan ja kesällä kylän yhteisrantaan, tai Piitsille, kuten kylällä se tunnetaan. Seura oli pääroolissa rannan kunnostamisessa 2000-luvun alussa. 2000-luvun peruja on myös Lehtolan yläkertaan valmistunut saunaosasto.

Talvisin seura vetää latuja hangille ja auraa Kylänlahden jäälle luistinradan, joka on kerännyt suosiota koko Pirkanmaan alueella.

Sata vuotta sitten seuran ensimmäinen vuosikertomus päätettiin sanoihin: “Säilyköön into ja tarmo seuramme jäsenten pyrkimyksissä!”

▲ Uusi sukupolvi otti seuratoiminnan omakseen 1970-lu-

vulla. Kuvassa kyläläisten Ares-rockyhtye esiintymässä Lehtolan salissa. Laulajana edessä Aimo "Ami" Järvinen, takana Aki Keskinen sekä Pertti Orsama ja edessä oikealla Ari Keskinen. Kuva Pitkäjärven nuorisoseuran arkistot.

Sen ohjaamana seuraavaa vuosisataa kohti.

Lähteenä on käytetty Ovi menneeseen -kylähistoriateosta, Kansalliskirjaston Oriveden Sanomien ja Aamulehden digitaalista lehtiarkistoa sekä nuorisoseuran ja Vilho Sipilän arkistoja.

Tansseja pyörittivät ensin Oriveden Palomieskerho ja Pitkäjärven Metsästäjät sekä nuorisoseura itsekin. Esiintymässä kävivät muun muassa ennen läpimurtoaan Agents solistinaan Topi Sorsakoski.

Nykyisellään seuran toimintaan kuuluvat torstaiset kokoontumiset, joihin poikkeuksen tekee vain jouluaatolle osuva torstai. Talvikaudella kyläläiset kokoontuvat Leh-

FAKTA: • Pitkäjärven nuorisoseura • Perustettu 12.10.1924 • Ylläpitää seurantalo Lehtolaa Pitkäjärvellä.

• Vuokraa juhla- ja saunatilaa seurantalosta.

• Oriveden Vuoden nuorisotoimija 2021.

16

Muroleen ja Kekkosen Nuorisoseura viettää juhlavuotta Muroleen ja Kekkosen nuorisoseura täytti tänä vuonna 115 vuotta. Merkkivuosi kruunattiin Veikko Ahvenaisen 95-vuotisjuhlakonsertilla 4.8.2024. Salissa raikasi tarmokas harmonikan soitto, Veikon huumorilla täydennetyt elämäntarinat ja yleisön raikuvat aplodit. Väliajalla tarjoiltiin kakkukahvit ja jännitettiin, miten käy arpajaisissa.

Muroleen ja Kekkosen nuorisoseura on perustettu lokakuun 10. päivänä 1909. Kun toiminnan pyörittäminen koululla osoittautui hankalaksi, päätettiin rakentaa seuralle oma talo. Rakennus valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1910 ja on siitä saakka toiminut paikkana monenlaisille tapahtumille. Seurantalo on kokenut vuosien saatossa monia muodonmutoksia, mutta laadukkaasti rakennettu talovanhus seisoo edelleen ryhdikkäänä kauniissa kulttuuriperintömaisemassa.

Kesällä 13.7. seuralla oli perinteiset lasten urheilukilpailut ja Murole-hölkkä. Noin kahdeksan kilometrin hölkkään osallistui melkein 50 urheilijaa.

Kirjoittaja Kaija Salminen

17

Kestävä kehitys Nuorisoseuroissa Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman to-

vaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin,

teutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhtei-

että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiös-

nen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman

sä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympä-

on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla

ristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Ha-

Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan

luamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliu-

lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydel-

den edistämistä.

le kestävät valinnat.

Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityk-

Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma

sen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015

Syksyllä 2024 julkaistu kestävän kehityksen toimintaoh-

YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden

jelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoittee-

tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Vastuu

na on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteute-

Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden

taan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.

hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset

Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaik-

ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat sii-

kiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helpos-

tä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja rapor-

ti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuul-

toimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.

lisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen

Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?

Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.

toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.

Materiaalit löytyvät Nuorisoseurat.fi-verkkosivulta työkalupakin vastuullisuus-osiosta.

Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tule-

Kirjoittaja Essi Roisko

18

▲ Teatteri Läävä Ramppikuume-tapahtuman OFF-ohjelmistossa 2024 Kuva: Elian Seppälä

Teatteriharrastus – ihanaa ja vapauttavaa!

Teatteri Läävä on tamperelaisen Sottiisi Fun Club -nuo-

nen teatteri, Tampereen poikateatteri Sällit, on myös ol-

risoseuran alaisuudessa toimiva harrasteteatteriryhmä.

lut osana Läävän jatkoa ja toiminut hyvin vahvana esiku-

Teatteri toimii Tampereen yhteiskoulun lukion tiloissa

vana alusta asti.

aina maanantaisin ja ryhmää johtaa toisen asteen opiskelija Emilia Nurminen.

Teatteri Läävä sai alkunsa Aleksi Moision ohjaamasta ja Nuorisoseurat Lounais-Suomen tuottamasta Lupa

Ryhmän ohjaajaksi ryhtynyt Nurminen on ollut osa ryhmää jo vuodesta 2022 alkaen. Nykyään teatteriin kuuluu 20 jäsentä. “Se on ihanaa, vapauttavaa ja ylipäätään nautin siitä tekemisestä”, hän kertoo.

harrastaa -teatteriryhmästä, joka toimi Linnainmaan

Uusille lääväläisille ryhmä on antanut jo paljon. “Se

koulun tiloissa vuosina 2020-2024. Ryhmästä oli vuo-

vaikuttaa mahtavalta, kun yhteisö lähenee ja pääsee il-

sien aikana tullut tärkeä osa osallistujien elämää, jo-

maisemaan itseään yhdessä muiden kanssa”, Sofia

ten toimintaa ei haluttu lopettaa. TYK:ssä toimiva toi-

Strander kuvaa. “Nykyään, kun olen harrastanut niin

19

▲ Teatteri Läävän harrastajia “Teatteri harrastuksena on hyvinkin vapauttava ja se auttaa saamaan ajatukset pois muusta elämästä. Teatteri on myös kivaa sen takia, koska näytellessä pystyy olemaan aivan joku muu, kuin oikeassa elämässä. Se on hieno tunne”, ilmaisee vanha jäsen Otso Vuorinen.

Lääväläiset listaavat teatterin hyviksi puoliksi muun muassa perinteet, yhteisöllisyyden, näytelmät ja tapahtumat. “Perinteeksi muotoutunut vuosittainen pulkkamäki”, kertoo vanha jäsen Oliver Saari.

“Lempikokemukseni oli ensimmäinen julkinen näytelmämme Köysi”, Heinola sanoo.

“Lempijuttuni Läävässä harrastamisessa on joko Ramppikuume-tapahtuma tai Savusaarella palaa -näytelmämme, jossa oli jopa huimat kaksi näytöstä” Vuoripitkään teatteria, se on vain enemmän osa elämääni enkä voisi kuvitella elämääni ilman sitä”, kertoo vuorostaan Mino Ketola.

nen muistelee.

Uusi reissu Ramppikuumeeseen siintää myös ryhmän tulevaisuuden suunnitelmissa. “Ensin tähdätään

Osalle vanhoista jäsenistä Läävässä harrastamisella

mahdollisesti Ramppikuumeeseen, mutta koitetaan nyt

on ollut isoja vaikutuksia mielenterveyteen. “Aloitin Lää-

pitää ryhmä toiminnassa ainakin. Tänä vuonna ei teh-

vän niin sanotusti terapiana omaan sosiaaliseen ahdis-

dä isoa proggista, mutta pienempi projekti esim. Tykkiin

tukseeni. Toivoin voivani työstää mielenterveysongel-

liittyen voitaisiin tehdä keväämmällä”, Nurminen kertoo.

miani teatterin kautta ja yllättävästi onnistuin. Läävä tuli

Teatteri Läävän ensimmäinen itsenäinen toiminta-

isoksi osaksi elämääni ja olen kehittynyt ihmisenä paljon

kausi on lähtenyt käyntiin huimalla vauhdilla, ja ryhmä-

sen avulla. Suosittelen kaikkia edes kokeilemaan teatte-

läiset odottavat innolla, mitä kaikkea pääsevät tekemään

rin harrastusta”, Miksu Heinola sanoo. “Luovuus ja itseni

ja missä kaikkialla esiintymään!

ilmaiseminen on minulle tärkeää, ja tämä on yksi hyvistä tavoista tehdä niin.”

Kirjoittaja Otso Vuorinen

20

– Festivaali, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat

Tule kokemaan kansantanssin ja -musiikin sykähdyt-

nissä, ilmoita ryhmäsi mukaan 15.12.2024 mennessä.

tävä yhdistelmä Pispalan Sottiisin TRADI-tapahtumas-

Kansantanssifestivaali TRADI jatkaa Pispalan Sot-

sa 4.–6.4.2025. TRADI tuo Tampereelle kansantanssin

tiisin Tanssimania-tapahtuman kolmekymmenvuo-

uusimmat tuulet ja rohkeimmat teokset, joissa perin-

tista perinnettä, kun kansantanssin ja kansanmusii-

teet saavat uuden muodon.

kin konsertti- ja koulutustapahtuma Tanssimania ja

Festivaalin aikana nähdään uusia tanssiteoksia, jot-

yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimyl-

ka ammentavat sisältönsä rikkaasta kansanperintees-

ly-katselmus yhdistyvät parittomina vuosina. Parillis-

tä, mutta katsovat rohkeasti tulevaisuuteen. Ohjel-

ten vuosien kesäkuinen Pispalan Sottiisi ja joka vuoti-

massa on myös kansantanssin valtakunnallinen Tans-

nen Folklandia-risteily tammikuussa jatkavat edelleen

simylly-katselmus, jossa esitellään lajin monimuotoi-

Sottiisin tapahtumaperheessä.

suutta eri puolilta Suomea. Iltaisin tunnelma nousee

Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen

kattoon tanssijalkaa vipattavilla iltaklubeilla, joissa fol-

Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin

kin rytmit vievät mukaansa.

kanssa.

Ryhmien katselmusilmoittautuminen on jo käyn-

Lue lisää tradi.fi

21

Toimihenkilöt tutuksi

Henna Liiri Missä työskentelet?

Teen töitä Joensuun aluetoimistolta käsin.

Mikä on toimenkuvasi ja mitä käytännössä teet?

Toimin Nuorisoseuroilla aluetyön johtajana eli olen yksi johtoryhmän jäsenistä. Tehtäviini kuuluu alueellisen työn johtaminen eli paljon aikaa menee Teamsissa eri puolille Suomea yhteyksiä pitäen ja arjen asioita ratkoen.

Vastuullani ovat alueelliset hankkeet eli niiden kehittäminen ja valmistelu yhdessä alueen toimijoiden kanssa, yhteydenpito kumppaneihin ja verkostoihin sekä hankehallintoa, talouden johtamista ja raportointia käynnissä olevien hankkeiden osalta. Toimin kaikkien aluehenkilöiden esihenkilönä. Valtakunnallisista teemois-

Missä asioissa toivot, että nuorisoseuralaiset ovat sinuun yhteydessä?

ta vastuullani ovat vapaaehtoistoiminta sekä kunta- ja

Minuun saa olla yhteydessä kaikissa asioissa! Mielellä-

hyvinvointialueyhteistyö. Näitä kehitetään vetämissäni

ni sparraan noissa kehittämisasioissa seuroja ja kuulen

kehittämisryhmissä.

rakentavaa palautetta liiton toiminnan kehittämisestä.

Mikä on parasta työssäsi?

Kerro jokin mukava nuorisoseuramuisto?

Saan hurjasti voimaa yhteisön onnistumisista. Ne voivat

Jostain syystä mieleeni nousi hetki lapsuuden harras-

olla iloisia uutisia paikallisseurasta, se kun näen nuor-

tusryhmäni kanssa, kun olimme Pariisissa Eiffel-tor-

ten ylittävän itsensä ja rohkeasti toimivan omien unel-

nin huipulla ja lauloimme yhdessä ryhmämme tunnus-

miensa eteen tai sitä kun aluekoordinaattorit saavat ai-

biisiä. Muistakaa, että nuorisoseuratoiminta voi tarjo-

kaan jonkin muutoksen parempaan omalla alueellaan.

ta ikimuistoisia elämyksiä ja yhteisöjä – nuo tyypit ovat

Olen sillä tavalla kunnianhimoinen ihminen, että haluan

edelleen ystäviäni ja edelleen välillä ollaan tanssittu yh-

olla rakentamassa parempaa paikkaa tästä maailmasta

dessä. On valtavan hienoa, jos tällaisia muistoja voi olla

Nuorisoseurojen kautta. On hienoa saada olla mukana

mahdollistamassa myös toisille. Kiitos kaikille teille, jot-

toiminnassa, joka on aidosti vaikuttavaa!

ka seuroissa teette unelmista totta!

koordinaattoreiden ja alueellisissa hankkeissa toimivien

22

Paikallisseuraesittelyssä

Tähti Nuorisoseura ry Jos hirsiseinät puhuisivat…

tapahtumia täynnä. Niin myös Narvassa. Silloinkin ajateltiin nuorisoa, nuorten elämää, ja toivottiin, että nuo-

…kertoisivat ne tarinoita, muisteluita menneistä, ky-

rilla olisi mielekästä puuhaa ja he ohjautuisivat yhteis-

län yhteisestä elämästä, iloista ja koettelemuksistakin.

kunnassa tasapainoisiksi tulevaisuuden tekijöiksi. Niin-

Tarinoita henkilöistä, naapureista ja ystävistä, joiden

pä kylän vanhemmat perustivat paikallisen Nuoriso-

kanssa yhdessä saimme aikaan paljon.

seuran taatakseen lapsille ja nuorille turvallisen paikan

Ne kertoisivat tarinaa ”Tähti” Nuorisoseuran 120-vuo-

harrastaa, oppia uusia ja perinteisiä toimintatapoja, op-

tisesta matkasta vuodesta 1905 alkaen. Se matka sisäl-

pia toimimaan yhteisön jäsenenä, kuulua joukkoon. Toi-

tää paljon tapahtumia – isoja ja pieniä, monia tarinoita,

minnat toivat koko kylälle elämän iloa ja mukavia hetkiä

ja on onnistunut pitämään elossa myös jo edesmennei-

yhdessä puuhaten ja juhlien. Niin sai alkunsa 1905 ”Täh-

den tarinat, ikään kuin kaikki edelleen olisi tässä.

ti” Nuorisoseura Narvassa.

Mistä kaikki sai alkunsa? Yhteinen tavoite, yhteinen

Seuran toiminnassa on vuosien saatossa ollut mo-

tekeminen, yhdessä oleminen, yhteen kuuluminen, toi-

nenlaista toimintaa mm. teatteria, käsityökerhoja, tans-

sen auttaminen, toisesta huolenpitäminen, arvon an-

si- ja jumppakerhoja ja ennen kaikkea musiikin harras-

taminen tälle kaikelle. Vesilahden Narvan kylässä se on

tusta. Vuonna 1904 perustettu Narvan Soittokunta an-

ollut totta alkuajoista asti.

toi nuorille ja muillekin hyvän perustan soiton harjoit-

Viime vuosisadan alku oli Suomessa monella tapaa

tamiseen. Aktiivisella soittokunnalla on edelleen mer-

23

kittävä rooli sekä Narvan että lähialueiden tapahtumis-

pidossa kuin tapahtumasuunnitteluissa; perinnepäivät,

sa. Seuran historiassa on onneksemme ollut tavoitteelli-

vapputorit, joulutorit, lastenleirit ja Narvan Markkinat.

sia henkilöitä, jotka ovat ymmärtäneet kulttuurin paino-

Narvan Markkinat olivat 1700-luvulla vaikuttava

arvon alueen arvokkaana kulmakivenä hyvään elämään.

markkinatapahtuma; Turusta ja Porista asti tulivat kaup-

He ovat arvostaneet kylän yhteisöä ja elinpiiriä, ja halun-

piaat ja ostajatkin tekemään hyviä kauppoja Narvan

neet jakaa pyyteettömästi yhdessä tekemisen kulttuuria.

Markkinoille – koko kylä oli markkinahumussa. 60 vuot-

Se kaikki on kantanut yli sadan vuoden ajan.

ta sitten Narvan Markkinat saivat uuden alun, kun silloi-

Yhdessä on myös rakennettu Narvan Seurantalo, joka

nen seuran johtokunta herätteli henkiin paikallisen his-

mahdollistaa eri toimintojen ja tapahtumien järjestä-

torian perinteitä. Tähti Nuorisoseuran nykyinen kunnia-

misen. Seurantalosta on tullut merkittävä paikka koko

puheenjohtaja Eila Jakovuori oli pääpuuhaajana asiassa.

alueen tapahtumapaikkana. Seurantalolla vietetään niin

Tätä nykyä Narvan Markkinat järjestetään viiden vuo-

peijaisia kuin sukujuhlia, konsertteja ja häitä, joulujuh-

den välein. Tärkeä juhlahetki, täydet 60 vuotta, onkin

lia ja kokouksia. Kesäiseen toimintaan seura on raken-

ensi vuonna 2025 ja samana vuonna kun ”Tähti” Nuo-

tanut talkoovoimin markkina – ja juhlapaikan Narvan

risoseura täyttää kunniakkaat 120 vuotta. Tähden loistoa

Lava & Paviljongin, jossa vietetään mm. kuuluisat Nar-

on siis koko vuosi.

van Markkinat.

Siispä tervetuloa Narvan Markkinoille 9.-13.7.2025!

Talkoolaisuus on edelleen vahvasti läsnä. Seuralla on tällä hetkellä 12-henkinen johtokunta ja kokoontumisia

Kirjoittaja Reija Kurjenniemi,

on läpi vuoden niin virallisten kuin muiden tapahtumien

pj. Tähti Nuorisoseura

tiimoilta. Tekemistä riittää niin kiinteistöjen kunnossa-

TAPAHTUMAKALENTERI 2025 TAMMIKUU 10.-11.1.

Folklandia-risteily

Baltic Princess

1.2.

Alueellinen Nuorisoseurafoorumi

Aura

15.2.

Knoppi-koulutus I-tapaaminen

Tampere

15.2.

Toimintailmoitusten viimeinen jättöpäivä – Nuorisoseurarekisteri

HELMIKUU

MAALISKUU 15.3.

Knoppi-koulutus II-tapaaminen

Tampere

17.3.

Luova lava -leirijärjestäjien koulutus

Teams

17.3.-23.3.

Nuorisoseuraviikko

Valtakunnallinen

4.-6.4.

Kansantanssifestivaali TRADI

Tampere

12.-13.4.

Knoppi-koulutus III-tapaaminen

Ilmoitetaan myöhemmin

25.-27.4.

Ramppikuume

Mikkeli

Luova lava -leirien ohjaajakoulutus

Teams

HUHTIKUU

TOUKOKUU 15.5.

Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät Nuorisoseurojen tapahtumakalenterista verkkosivuiltamme nuorisoseurat.fi

Aluesanomat – Nuorisoseurat Lounais-Suomen sähköinen jäsenlehti Julkaisuaikataulu

Kannen kuva

Aluesanomat 1/2025 ilmestyy viikolla 19, aineistot tulee olla perillä viikolla 16.

Lähetä juttuja ja kuvia osoitteeseen lounais-suomi@nuorisoseurat.fi.

Sofia Jaakkola, TET-harjoittelija Tampereen aluetoimistolla syksyllä -24

Toimitus ja julkaisija Nuorisoseurat Lounais-Suomi Aluetoimisto Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere

Taitto Sini-Kadrin Padilha

Koonnut Tiina Koskinen