Page 1

2018 • 2

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Mukana Nuorisoseurojen kesätapahtumaliite!

Järjestä turvallinen kesätapahtuma

s. 22

Vuoden nuorisoseuralainen harrastaa tanhuryhmien perustamista

s. 8–9

Luova lava vie lapset esittämään itse tehtyä taidetta

s. 27

Vuoden Nuorisoseura 2018 on Lahden Tanhuujat

s. 4–5


2

Tarinamme tulevat seuraavista paikoista:

Sisällysluettelo 2

Alakerta: Ylittämätön sovellus, ainutlaatune apsi!

3

Pääkirjoitus: Tavataan kesätapahtumissa!

4

Vuoden Nuorisoseura 2018: ”Pitkäjänteisesti tehty perustyö toi palkinnon Lahteen”

6

Järjestöuutisia

7

Nuorisoseurantalot, tapahtumat, hankkeet – nuorisoseuratoiminta pursuaa kulttuuriperintöä

7

Puheenjohtajalta: Seuratoiminta tarvitsee tukijoita, harrastajia ja hardcore-nuorisoseuralaisia

8

Vuoden nuorisoseuralainen 2018 Sini Hirvonen harrastaa lasten harrastusryhmien perustamista

10

”Opitaan ottamaan kädestä kiinni ja katsomaan silmiin”

12

Pispalan Sottiisi on ilon ja värien juhlaa

13

Kesätapahtumat 2018

17

Esiintymään! – Sounds-aluetapahtumat täynnä nuorten musiikillista riemua

18

Tanssirallissa näkyi kansantanssin onnellisin maa

19

Teatterilaivalla keinutaan suomalaisuuden tahtiin

19

Jutajaiset siirtyy syyskuuhun – teemana lappilainen kansanperinne

20

RAMPPIKUUMETTA Kankaanpäässä

21

Ohjaajan sivu: Kirppu-peli

22

Turvallinen kesätapahtuma nuorisoseuralla

23

Vuoden Hermanni on Pekka Taattola

24

Lyhyesti

26

Kolumni: Kesäelämää

26

Jalkapalloturnauksessa sadat lapset kokivat liikunnan riemua!

27

Luova lava vie lapset esittämään itse tehtyä taidetta

27

Yhteystiedot

Alakerta

O

19

18

26

23 24

24

6 6

27 20 12–13

18 8–9

4–5

6 24

19

Ylittämätön sovellus, ainutlaatune apsi! ra sinu, kiihrytät askeleitas, voi jos ehtisit majapaikka, olissit turvas! Huh! Sovellus on kaikil sama, mut jokase aivot käsittele sen tuattama data omil tavoillas. Ko sovellukses kerrota valkopartasest ukost, yhre aivois näyttäyty joulupukin kuva, toise aivois hiippaile velho Gandalf. Kolmanne aivois liikku ehkä jotta iha muut, mut sitä ei saa toiset ikinä tiättä. Sovellukse yksityisyys o 100 %. Täst sovelluksest puuttu mainokset, evästeet ja salasanat. Ihana rauha! Ava vaa – ja se o siin. Se toimi sun ajatustes kans samas tahris. Jos ajatus katke, sovellus pyssä sil sekunnil, ja orotta, et olet kärryil taas. Voit käyttä sovellust yksinäs, jos tykkäät. Mut voit myäs jaka sen muitten kans, ja kerto heil retkist, misä kuljit sovellust käyttäessäs – ja kuunnella, mitä muut o sen kans kokenu. Saatavuus o hyvä, hinta matala, jopa ilmane joissakin tapauksis. Joka paikka-

kunnal on nimittäis paikkoi, mist sen saa lainata maksuttomast. Sun o mahrolline käyttää sitä misä vaa, vaik lentokonees tai sukellusvenees. Akkui ei tarvita, saati laturei – ainoastas hiuka valo. Aurinko kelppa taik taskulamppu taik kynttilä. Sovelluksel o jo omat suurkuluttajas. Ikinä ei ol kuitenka liia myähäst siihen tutustu – varsinki lomat o otollist aikka sil. Lisäks sul täyty olla taito tulkita sovelluksen merkkei: musti täpli valkosel pohjal. Mut ne o helppoi – ko kerra ne opit, muistat loppuelämän. Sovelluksen tekniikka ei vanhene. Viäl ko sää olet satavuatias, voit otta sen kätte, avata sen siit kohta, mihen kymmenvuatiaana jäit. Se on kestävä – sen voi purotta vaik kolmannest kerroksest, ehjäks jää! Sen verra sentä täyty varo, ettei vette sitä tiputa taik nuatiotule! Se rauhotta, rentoutta, opetta ja viihryttä. Mää olen käyttäny sitä 6-vuatiaast saak – ja ollu siit onnelline joka päiv.

Kyl sullaki semmone sovellus jo o. Käytä sitä nii usse ko voit. Kirja. Miikka Lappalainen

leks lomil lährös ja kesälaitumil? Mul olis sul kuuma vinkki! Oleks kuullu semmosest ajankohtasest sovelluksest, mikä stimuloitte aivoi vallankumouksellisel taval? Se näyttä simppelilt, mut o nerokas innovaatio. Sovellukses o ajatuksena, et piänte merkkie avul houkutella aivot tuattama miälkuvi, hajui, makui, färei, muistoi, maisemi. Ne merkit vaikutta myäski niil aivoalueil, misä tunnekuahut ja elämykset synty. Myätätunto, ymmärrys, helpotukse huakaus, kauhu, nauru taik itkuki voi tulla. Yhtäkki sää tutustut uussi ihmissi, maihi ja tarinoihi. Lisätty torellisuus levittäyty sun ympärilles, ko tutkailet tätä sovellust. Voit loju uimaranna aurinkotualis keskel kirkast päivä ja luulla vaeltavas vuarerinnet ylös. Näet ko hämärä laske laaksos, tähret sytty ja al olevan kaupunkin valot tuikki. Yhtäkki sää huamat, et joku valkopartane seu-

10–11

Heli Laaksonen kirjailija, runoilija


3

Johannes Wilenius

Pääkirjoitus

Tavataan kesätapahtumissa! O

lemme jälleen kesän kynnyksellä. Siinä missä muu Suomi sulkee pian ovensa, ei nuorisoseuroissa laiteta hanskoja naulaan kesälläkään. Käynnistymässä on vertaansa vailla oleva kesätapahtumien sarja. Nuorisoseurojen järjestämät moninaiset juhlat, kesäteatterit ja konsertit täyttävät jälleen kesäisen Suomen. Suomen Nuorisoseurat toteuttaa alkukesästä kaksi valtakunnallista suurtapahtumaa. Toukokuun lopussa Nuori Kulttuuri Sounds kokoaa satoja nuoria musiikin harrastajia Mikkeliin uutuuttaan hohtavalle Stadium-monitoimiareenalle. Kesäkuun puolessavälissä Pispalan Sottiisi tuo kansantanssijat Tampereelle. Yhtä tärkeitä ja merkittäviä ovat kaikki paikallisten seurojen kesätapahtumat aina Maarianvaaran kesäteatterista Motoran juhlakonserttiin ja Ritvalan Helkajuhliin. Nuorisoseuratapahtumia yhdistää vahva elämyksellisyys ja yhteisöllisyys, jonka voi kokea olipa mukana sitten tekijänä tai näkijänä. Tapahtumat tekevät harrastamisen näkyväksi sekä kannustavat ja tukevat lasten ja nuorten monipuolista osallistumista kulttuurin eri aloilla. Ne ovat osa paikalliskulttuuria ja kulttuurisen nuorisotyön ja nuorisoseuratoiminnan näyteikkuna parhaimmillaan.

JULKAISIJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSSIHTEERI TOIMITUSKUNTA TAITTO YHTEYSTIEDOT PAINOPAIKKA

Tapahtumia kannattaa järjestää, ja niihin kannattaa osallistua, sillä niiden positiivinen vaikutus ulottuu niin paikallisyhteisöön kuin järjestävien paikkakuntien ulkopuolellekin. Niiden tärkein vaikutus on tekemisen riemu, ilo, jota koemme suunnitellessamme ja toteuttaessamme tapahtumia yhdessä tai osallistuessamme niihin. Kiitos nuorisoseuraväelle kuluneen kevätkauden aktiivisuudesta sekä alkavan kesän tapahtumista. Nautitaan kesästä ja rentoudutaan yhdessä ystävien ja läheisten kanssa. Tapahtumissa tavataan!

Antti Kalliomaa Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry PS. Nuorisoseurakokous eli järjestömme ”eduskunta” kokoontuu 28.–30.9.2018 Joensuussa. Minulla on ilo kutsua Sinut ja Nuorisoseurasi mukaan kokoukseen! Toivottavasti tapaamme Joensuussa. Lue lisää kokouksesta osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/nuorisoseurakokous.

Suomen Nuorisoseurat ry Antti Kalliomaa puh. 040 547 7157 Aura Piha Pia Matilainen, Joonas Pokkinen Maarit Saarelainen, Pasi Saarinen Hannu Ala-Sankola Joni Sivonen Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa Iprint ISSN 2341-6246 (painettu)

AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN. NRO 3/2018 ILMESTYY 6.9.2018 AINEISTO 10.8.2018 MENNESSÄ OSOITTEESEEN AURA.PIHA@NUORISOSEURAT.FI

4041 0895 Painotuote

KANNEN KUVA AURA PIHA Nuorisoseurajärjestön työntekijät kesäisissä tunnelmissa.


Petri Kivinen

4

Vuoden Nuorisoseura 2018

Lahden Tanhuujat on Vuoden Nuorisoseura 2018

”Pitkäjänteisesti tehty perustyö toi palkinnon Lahteen” Teksti Petri Görman Aukeaman kuva Petri Kivinen

S

uomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa. Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana. Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan. Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin: ”Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan

lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.” Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.

Yllättävän vireää toimintaa ”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo. Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa. ”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa.” ”Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä.”

”Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”

Monipuolinen harrastus ”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa. Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan. ”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.” Terävä haluaisi alueellisia yhteistuotantoja lisää. ”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä samanikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”


”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin”, Terävä sanoo. Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta. ”Täällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy.” ”Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”

Kavereita harrastuksen kautta Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9-vuotias tyttö tanssii Säpinä-ryhmässä. ”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä.” Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita. ”Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”

Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. ”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9-vuotias.” Roosa kertoo, että esiintyminen ei jännitä häntä ollenkaan. ”Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”

Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille ”Olin 4-vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo. Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. ”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia.” Aviomiehen, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta. ”Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enempää ei voi oikein toivoa.” Lahdessa oli 1980-luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa. ”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja, ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana.”

Petri Görman

”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”

Petri Görman

Marika raitanen

Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa. ”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”

5

”Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”

Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon ”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotona. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo. Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen. ”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.” Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä. ”Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.” Ensimmäiset 20 vuotta Semeri harrasti kansantanssia Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. ”Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni.” Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa. ”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM-Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.


6

Järjestöuutisia

Nuorisoseuralaisten superviikonloppu tulossa Joensuuhun Syyskuun lopussa Joensuuhun odotetaan noin 500 nuorisoseuralaista, kun kaupunkiin saapuvat ympäri Suomea sekä järjestön liittokokousväki että teini-ikäiset kansantanssijat. Edellisen kerran nuorisoseuralaiset valtasivat kaupungin vuonna 1987.

Nuorisoseurakokous kokoaa yhteen ja linjaa suuntaviivat toiminnalle

Dääns-leirillä 150 nuorta kansantanssijaa kohtaa toisensa

Joensuuhun

Nuorisoseurakokouksen

odotetaan

ennätysmäärää

kanssa

samaan

lavalla suuri Kaikukeihäs-teos, jossa 2000

keäksi nuorisoseuratoiminnan keskukseksi.

nuorisoseuralaista esiintyi. Juhlallisuuksissa

Paikalla oli tuolloin edustus 60 nuorisoseu-

esiintyi tuolloin myös Sari Kaasisen johtama

rasta ja jopa 19 sanomalehden edustajat.

Värttinä-yhtye

Kokouksessa esiintyi Värtsilän Nuorisoseura

Rääkkylästä,

Rasivaaran

kokousosallistujia kaikkien aikojen Nuo-

aikaan kaupunkiin saapuu myös järjestön

risoseurakokoukseen. Nuorisoseurakokous

nuorta voimaa, kun teini-ikäisille kansan-

on järjestön ylin päättävä elin, joka valitsee

tanssijoille suunnattu Dääns-leiri saapuu

kääntää useampi sivu ennen kuin päästään

liiton valtuuston sekä päättää toiminnan

kaupunkiin ensimmäistä kertaa.

Pohjois-Karjalaan. Nuorisoseurajärjestö piti

suuntaviivoista

seuraavalle

kolmivuotis-

Nuorisoseurasta. Kokoushistoriaa

näytelmällään Simo Hurtta, joka oli tehnyt selatessa

täytyykin

joka 3. vuosi. Tänä vuonna kokous on 28.– 30.9.2018 Joensuussa Sokos Hotel Kimme-

Edellisen kerran nuorisoseuralaiset ovat

osallistua kaikki jäsenyhdistykset, ja siellä

lissä. Kokouksen ympärille on järjestetty

vallanneet kaupungin vuonna 1987, kun

luotiin suuria linjoja toimintaan. Nuoriso-

myös koulutuksellista ja yhteisöllistä ohjel-

Joensuussa juhlittiin Suomen itsenäisyyden

seurojen kevätkokous pidettiin Joensuussa

maa karjalaisia perinteitä ja maakunnan

70-vuotisjuhlaa ja Suomen Nuorisoseurat

vanhalla Niittylahden opistolla 1914, olihan

vahvuuksia unohtamatta.

ry:n 90-vuotisjuhlaa toteuttamalla laulu-

opisto Hakulisten myötä muodostunut tär-

Etu Nuorisoseurojen mobiilijäsenkortilla

Lähde: Numminen, Jaakko: Yhteisön voima (2011)

alkuaikoinaan kesäkokouksen, joka toimi

Edellisen kerran Joensuussa juhlittiin yli 30 vuotta sitten

kaudelle. Nuorisoseurakokous järjestetään

kokousväkeen erityisen vaikutuksen.

jokseenkin samalla periaatteella kuin liittokokous edelleenkin. Kesäkokoukseen saivat

Suomen Nuorisoseurat hakee osa-aikaista

teatterialan ammattilaista Inspiroiko sinua nuorisoteatteri?

Suomen Nuorisoseurat hakee teatteriohjaajaa osa-aikaiseen työsuhteeseen Kuopioon 1.8. alkaen. Ohjaajan toimenkuvana on uuden nuorisoteatterin perustaminen ja ohjaaminen sekä teatteritorstai-toiminnan yhteyshenkilönä toimiminen. Katso koko työpaikkailmoitus: pohjoissavo.nuorisoseurat.fi Hakemukset ke 23.5 mennessä osoitteeseen rekry@nuorisoseurat.fi Lisätietoja: Jussi Salmi, 050 556 4748, jussi.salmi@nuorisoseurat.fi

Heikki Hagman aloitti Leipää ja kulttuuria -hankkeessa Liittojäsenten vapaa-ajan lomat Etusi -12% päivän hinnasta Cumulus Resortit tarjoavat liittojen jäsenille erikoishintaisen vapaa-ajan majoituksen 1.1. – 31.12.2018. Etusi on -12% päivän hinnasta. Varaukset vain tuotetunnuksella SIPIETU12 osoitteesta booking.restel.fi. Erikoishintaisia huoneita on myynnissä rajoitetusti / hotelli / päivä. Hinta ei ole voimassa erikoisajankohtina. Tarjous koskee uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta. Maksu käteisellä tai henkilökohtaisella maksukortilla. Jäsenkortti esitettävä pyydettäessä.

Majoitushinnat sisältävät majoituksen lisäksi runsaan buffet-aamiaisen sekä kylpylähotelleissa kylpyläosaston käytön. Tutustu tarkemmin Cumulus Resort-hotellien palveluihin osoitteessa cumulus.fi. Tarjous koskee seuraavia kylpylähotelleja: Cumulus Resort Aulanko, Cumulus Resort Eden, Cumulus Resort Laajavuori, Cumulus Resort Ikaalisten kylpylä, Cumulus Resort Siuntion sekä Cumulus Resort Imatran Valtionhotelli Tarjous koskee seuraavia hotelleja: Cumulus Resort Rukahovi

"Tervehdys, olen alanvaihtaja, perheenisä ja sosionomi. Aloitin juuri työskentelyn Lahden Leipää ja kulttuuria -hankkeessa. Autamme varsinkin nuoria löytämään työkokeiluja palkkatukipaikkoja, pääasiassa kulttuurialalta. Itselleni on luontaista auttaa ihmisiä tunnistamaan vahvuuksiaan. Tässä yksi syy, miksi pyrin tähän työhön. Teatteri, rock-musiikki sekä kommunikaatio kaikessa kummallisuudessaan ovat sydäntäni lähellä. Olen luonteeltani mutkaton ja rauhallinen, mutta sukujuureni ovat Savossa. Minulta saa siis, tilanteesta riippuen, hitaasti sekavia vastauksia tai hyvin kiteytettyjä toimintaehdotuksia. Töissä tykkäänkin yhdistää luovuuden ja asioiden konkreettisen toteuttamisen. Intohimoni on näytteleminen. Kokemusta löytyy mm. Lahden kansanopistosta sekä Orimattilan teatterin kauhunäytelmistä. Oman luovuuden valjastaminen yleisön hyödyksi on hyvällä tavalla hämmentävää ja palkitsevaa. Kommunikoinnin rytmi, fokus ja vuorovaikutuksen nyanssit vertautuvat sosionomin vuorovaikutustyöhön. Näkemisiin!"


7

ulttuuriperintö saa vuonna 2018 ansaittua huomiota, kun koko Eurooppa viettää yhteistä kulttuuriperinnön teemavuotta. Tarkoituksena on kannustaa tutustumaan moninaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan sen merkitystä omassa arjessa. Mikä on juurien ja kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan rakennusaineena nyt ja tulevaisuudessa? Kulttuuriperintö on läsnä meidän jokaisen arjessa. Tavat, joita haluamme pitää yllä; kieli, jota puhumme tai ympäristö, jossa toimimme, on kulttuuriperintöä, mikäli se on jotakin sellaista, jonka jatkuvuuden haluamme turvata. Teemavuosi istuu äärimmäisen hyvin nuorisoseuratoimintaan. Vanhan kulttuuriperinnön vaaliminen ja uuden perinnön luominen ovat järjestötoimijoilla veressä. Sen lisäksi teemavuoden erityiset painopisteet ovat osallisuus sekä lapset ja nuoret.

Kaikki mukaan kulttuuriperintövuoteen! Kuka tahansa voi osallistua kulttuuriperintövuoteen! Vuoteen pääsee mukaan ilmoittamalla mukaan yhden

tai useamman kulttuuriperintöaiheisen hankkeensa teemavuoden verkkosivuilla. Näin hanke saa käyttää teemavuoden tunnusta, ja se tulee näkyväksi osana laajaa ja kansainvälistä kulttuuriperintövuoden kokonaisuutta. Hankkeiden muodon suhteen rajana on pelkkä mielikuvitus. Kyse voi olla vaikkapa tapahtumasta, näyttelystä, tiedotus- tai viestintäkampanjasta, esityksestä, kurssista tai kehittämishankkeesta. Hankkeet voivat olla kaikenkokoisia – laajasti mediassa näkyviä, pieniä ja paikallisia tai mitä tahansa siltä väliltä. Vaikuttavuus syntyy siitä, että vastaavia hankkeita toteutetaan vuoden aikana kaikkialla Euroopassa. Teemavuosi kannustaa eurooppalaisia keskustelemaan perinnöstään ja lisää sitä kautta ihmisten tietoisuutta omista ja yhteisistä juuristaan.

Riku Suonio

Nuorisoseurantalot, tapahtumat, hankkeet – nuorisoseuratoiminta pursuaa kulttuuriperintöä K

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 www.kulttuuriperintovuosi2018.fi #EuropeForCulture

Puheenjohtajalta

Seuratoiminta tarvitsee tukijoita, harrastajia ja hardcore-nuorisoseuralaisia O

Sukkuloija-nuorisoseuralainen on seura-aktiivi. Hän toimii ohjaajana, harrastajana, johtokuntalaisena, toiminnan kehittäjänä, innostajana ja kannustajana. Sukkuloijan tunnistaa siitä, että hän pystyy tekemään monia asioita samanaikaisesti. Sukkuloija ottaa mielellään vastuuta ja kehittää seuran toimintaa, mutta osaa myös vaihtaa rooliaan luontevasti. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin hän ohjaa ryhmiä, torstaisin hän huolehtii seuransa hallinnosta ja perjantaisin hän mielellään ideoi uusia avauksia. Sukkuloija päätyy yleensä myös valtakunnallisiin luottamustehtäviin. Hardcore-nuorisoseuralaisen ja sukkuloijan välinen ero on hiuksen hieno. HC-nuorisoseuralainen vie kuitenkin asiat vielä astetta pidemmälle ja hän on varsinainen multitaskaaja. Hänellä ei useinkaan ole vapaapäiviä viikossa, sillä hän on liikkeellä jatkuvasti. Seurantalon rännejä korjatessaan hän samalla jo ideoi seuraavien iltamien sisältöjä sekä suunnittelee talonmaalaustalkoita. Hän vuokraa itselleen auton, jotta voisi käydä hakemassa yhdelle seuran ryhmälle Siilinjärveltä pukuja (eihän sinne ole matka eikä mikään, ehkä vain 400 km suuntaansa). HC-nuorisoseuralainen osallistuu oman seuransa lisäksi myös valtakunnalliseen toimintaan. Hänen mottonsa on ”Ei elämää, vaan nuorisoseuraa varten”. Nuorisoseuralaisuuden kirjo on valtava ja erilaisia rooleja on todellisuudessa tietysti huomattavasti enemmän.

Nuorisoseuralaiset liikkuvat näiden eri roolien välillä oman elämäntilanteensa ja seuran tarpeiden mukaan. Toisinaan tehdään paljon ja osallistutaan seuran toimintaan niin harrastajana, sukkuloijana kuin tukijanakin. Välillä ollaan mukana kevyemmän kaavan kautta ja annetaan muille tilaa olla aktiivisia. Jokainen rooli on yhtä tärkeä, sillä ilman yhtä ei olisi toista. Eikä useinkaan yhteen seuraan mahdu kahtakymmentä HC-nuorisoseuralaista ja toisaalta, jos kaikki jäsenet olisivat tukijoita, ei olisi toimintaa.

Mari Velama

len tässä vuosien varrella pohtinut usein, miten nuorisoseuralaisuus ilmenee meissä ja millaisia rooleja otamme nuorisoseuratoiminnassa. Kulttuurientutkijana olen tehnyt osallistavaa havainnointia nuorisoseurassa niin harrastajana, luottamushenkilönä, talkoolaisena kuin hengaajanakin. Tunnistettavissa ovat ainakin seuraavat viisi nuorisoseuralaisroolia: Kannatuksen vuoksi -nuorisoseuralainen maksaa jäsenmaksun ja osallistuu seuransa tapahtumiin omien aikataulujensa mukaan. Iltamalipun hän saattaa ostaa, vaikkei olisi aikeissa osallistua, sillä hän haluaa kannattaa hyvää toimintaa. Tukija-nuorisoseuralainen osallistuu mielellään seuransa toimintaan talkoolaisena, huoltajana tai vaikkapa tunnelmankohottajana. Hänet voi bongata kesäteatterin lipunmyynnistä, kanttiinista tai pullatalkoista. Hän on myös se, joka mielellään kuskaa harrastaja-nuorisoseuralaista harjoituksiin ja tapahtumiin. Harrastaja-nuorisoseuralainen osallistuu nimensä mukaisesti seuransa harrastustoimintaan. Hänet voi nähdä näyttämöllä niin kotiseurassaan kuin valtakunnallisissa tapahtumissakin. Suurimman osan ajastaan hän viettää mieluiten oman ryhmänsä kanssa. Harrastajat värvätään usein myös seuran talkoisiin, joten harrastajan voi tavata – tukijoiden tapaan – niin ikkunanpesutalkoissa, ompelutalkoissa kuin tapahtumien muonitushommistakin.

Ragni Reichardt Puheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat


8

Vuoden Nuorisoseuralainen 2018

Sini Hirvonen harrastaa lasten harrastusryhmien perustamista Teksti Aura Piha

Vuoden nuorisoseuralainen Sini Hirvonen on Helsingin Karjalan Nuorten tehopakkaus. 31-vuotias Sini on tehnyt ansiokasta työtä kansantanssin, nuorisoseuratoiminnan ja lasten ja nuorten harrastusten edistämiseksi. Hän liputtaa yhdenvertaisuuden, aktiivisen toimijuuden ja elinikäisen oppimisen puolesta.

T

uore Vuoden nuorisoseuralainen on otettu saamastaan tunnustuksesta. ”Tuntuu tosi mahtavalta. Se (Nuorisoseurapäivän juhla) siellä Ristiinassa oli ihan superliikuttava ja lämminhenkinen.” Vuoden nuorisoseuralainen on korkein tunnustus, jonka yksittäinen henkilö voi nuorisoseurajärjestössä saada. Vaikka Sini on vasta 31-vuotias, tuntuu, että on hän ehtinyt tehdä elämäntyön muutamassa vuosikymmenessä.

seurojen johtokunnassa ja on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen. ”En mä töiden lisäksi tee mitään muuta kuin harrastan nuorisoseuratoimintaa! Teen sitä aamulla, kun herään, sitten lounastauolla töissä ja töistä palatessa oikeastaan koko illan. Selaan nuorten whatsapp-ryhmän viestit, muistutan asioista, soittelen ja varaan tiloja tai tilaan kangasta, ja varmistan, että viikonlopun talkoita varten kaikki on kunnossa.” ”Kansantanssista ei helposti tule yliannostusta, eikä ohjaamiseen liittyvät asiat koskaan rassaa, mutta käytännön järjestelyt välillä kylläkin. Pitää tehdä PRH:lle ilmoituksia, hakea avustuksia, järjestää kokouksia ja organisoida asioita. Olen siinäkin hyvä, mutta se voi olla myös vähän yksinäistä.”

Polku harrastajasta aktiiviksi Sini päätyi nuorisoseuroihin kansantanssin kautta. ”Rupesin harrastamaan kansantanssia Setlementtiliiton paikallisyhdistyksessä Siilinjärvellä, mistä olen kotoisin. En edes tiennyt, että mitään muuta voisi olla olemassa!” ”Sitten Miettisen Eevi tuli tekemään työharjoittelujaksoa ja ohjaamaan meidän ryhmää. Silloin minulle selvisi, että on muitakin järjestöjä, joissa tanssitaan. Mä olin ihan et mitääää, vau! Vitsi meitä on paljon!” Sinille uusi maailma avautui Nuorisoseurojen kautta. Hän osallistui Nuorisoseurojen ohjaajakoulutuksiin, silloisiin Ohjaajan starttikursseihin, ja kansantanssin ohjaajan C-koulutukseen. ”Sain nuorisoseuraherätyksen, kun muutin Jyväskylään opiskelemaan ja liityin Ison Tanhuujiin. Se on tanssiseura, mutta siellä harrastettiin myös nuorisoseuralaisuutta, ja siitä mä innostuin. Tutustuin muutamaan tyyppiin, ja lähdimme Kinnulaan vetämään lasten tanhuleiriä.” Kinnulan nuorisoseuralaiset olivat innoissaan uudelleen käynnistyneestä lasten toiminnasta, mutta sitten Sinin tie vei työn perässä Helsinkiin. Tanhukärpäsen puraisema ja intoa puhkuva Sini etsi itselleen tanssiseuraa, jossa voisi tanssia ja ohjata. Se osoittautui kuviteltua vaikeammaksi, sillä monet seurat sanoivat, ettei heillä ole lasten toimintaa, eivätkä halua sellaista aloittaakaan, tai että heillä on tarpeeksi toimijoita. Sini purskahtaa nauruun – miten on joskus voinut olla tuollaista!

Vapaaehtoistoiminnan monta näkökulmaa

Sini Hirvoselle myönnettiin Vuoden nuorisoseuralaisen tunnustus Nuorisoseurapäivän juhlassa Ristiinassa. (Kuva: Antti Kalliomaa).

”Sitten löysin tämmöisen, joku Karjalan Nuoret, onpas kauheat nettisivut, mutta näillä näyttäisi olevan jotain toimintaa. Soitin ja sieltä vastasi sellainen hyvin iäkäs rouva, Anja, joka sanoi heti, että ehdottomasti voit perustaa oman ryhmän.” Kansantanssin – ja erityisesti lasten ja nuorten ryhmien – ohjaaminen on Sinillä verissä.

”Ohjaaminen oli ja on edelleen tapa saada arkeeni enemmän kansantanssia. Huomasin olevani siinä hyvä ja lisäksi se oli tosi hauskaa.”

Tiivistä nuorisoseura-arkea Sini ohjaa kolmea kansantanssiryhmää, on Karjalan Nuorten puheenjohtaja, vastaa seuransa verkkosivuista ja sosiaalisesta mediasta, toimii Stadin nuoriso-

Sini on työurallaan myös tiiviisti järjestöhommissa ja vapaaehtoistoiminnassa kiinni. Tällä hetkellä hän koordinoi vapaaehtoiskoordinaattoreiden verkostoa Kansalaisareenassa. Sitä ennen hän toimi Kotiseutuliitossa ja Reumaliitossa. ”Työ ja harrastus tukevat toisiaan. Se antaa kokonaisymmärryksen siitä, mitä se vapaaehtoisen arki on ja mitä se kaipaa.” Järjestötoiminta on ammattimaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana, ja se näkyy Sinin vapaaehtoistyössä. ”Siinä on semmoinen ristiriita, että mitä paremmin yrittää palvella jäseniään, sitä enemmän ne koko ajan odottaa. Yritän vanhempainilloissa ja muissa korostaa, että kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Että en tee tätä työkseni, vaan harrastan sitä, että tulen vetämään vanhempainiltaa!” Sinillä on oiva näköala vapaaehtoistoiminnan kenttään ja toimijoiden tukemiseen. Parhaita tapoja pitää huolta vapaaehtoisistaan on hänen mukaansa vertaistuki. Ohjaajakoulutukset ja Uudenmaan alueen ohjaajien virkistystapahtumat


9

Sini Hirvonen esiintymässä Lykky-ryhmänsä kanssa Folklandialla. (Kuva: Petri Kivinen).

saavat Siniltä kiitosta. Myös kokonaisvaltainen kannustamisen, kiittämisen ja palkitsemisen kulttuuri seuroissa on tärkeää. ”Kannattaa antaa palkintoja ihmisille!”, Sini nauraa. Myös työkalut yhdistystoimintaan, esimerkiksi uuden johtokuntalaisen perehdyttämislomakkeet, ovat Sinin mielestä oiva apu. ”Aika tyypillinen ongelma on, että yhdelle tai kahdelle kasautuu paljon hommia, ja se on semmoinen itseään toistava kierre. Usein on sellainen fiilis, että teen tämän nopeammin itse kuin opetan seuraavalle. Vähitellen käy niin, että kukaan ei opi niitä asioita. Se ei ole kestävä tila. Nyt olen harjoitellut hommien ja vastuiden siirtämistä muillekin.”

Yhteinen nuorisoseuralaisuutemme Nuorisoseuralaisuus on Sinillä syvällä sisimmässä. Mutta mitä se nuorisoseuralaisuus oikein on? ”Sitä on vaikea sanallistaa, mutta se tosi helppo aistia. Sen ymmärtää siitä yhteisöllisyydestä, mikä tuntuu aina, kun on toisen nuorisoseuralaisen kanssa tekemisissä.” ”Nuorisoseuralaisuus liittyy elinikäisen oppimisen ajatukseen. Olemme kasvatusjärjestö, mutta ei vain lapsille ja nuorille, vaan jokaiselle. Kun ihminen tulee mukaan toimintaan, niin ympäristö on semmoinen, että hän kasvaa aktiiviseksi kansalaiseksi ja toimijaksi. Lisäksi mulle on tosi tärkeää, että yhdenvertaisuus on osa nuorisoseurojen arvomaailmaa.”

Osallisuuden eturintamassa

Sinin nuorten ryhmä Jippo on kasvanut nimenomaan aktiiviseen toimijuuteen. 11-15 -vuotiaat ryhmäläiset päättävät itse asioista monella eri tasolla. ”He kokevat olevansa nuorisoseuralaisia, he haluavat lähteä alueelliseen nuorisoseurafoorumiin ja osa ehkä myös valtakunnalliseen.” Nyt nuoret myös odottavat ohjaajaltaan, että heidän ideoita kuunnellaan ja myös mahdollistetaan. Jippolaiset ovat itse suunnitelleet uuteen ohjelmistoonsa juonen ja esiintymisasut. ”Olin ohjeistanut ekoille keikoille meikiksi punaista huulipunaa, varjostukset ja ripsiväriä. Niin he olivat sitä mieltä, että ei se käy ollenkaan, että se ei sovi teoksen maailmaan.” Niinpä Sini järjesti ryhmälle maskeeraustyöpajan, johon palkattiin ammattilainen ylijääneillä keikkapalkkioilla. ”Se on sinällään helppoa, että mun ei tarvitse koskaan keksiä, mitä me tehdään. Mun pitää löytää ne resurssit ja väylät, että miten ne toteutetaan. Se on hyvin palkitsevaa, mutta joskus stressaa, kun pitää löytää joku maskeeraaja ensi tiistaiksi!”

Harrastuksena ryhmien perustaminen Karjalan Nuorissa aloitti Sinin ansiosta valtava määrä uusia ryhmiä syksyllä 2017 ja seuralla menee kovaa. Miten tämä tapahtui?

”Tanhuryhmien perustaminen on mun kaikkein rakkain harrastus. Oon tosi hyvä perustamaan tanhuryhmiä!”, Sini paljastaa. Karjalan Nuoret otti myös kaksi uutta lajia tarjontaansa, taaperoiden Tempoa tenaviin -musiikkiliikunnan ja aikuisten FolkJam-ryhmätunnit. Valmiit konseptit ja koulutetut ohjaajat tekivät kasvusta helpompaa. Sini harmittelee, että aikaisemmin yhdistys ei ole voinut tarjota alueella asuville kansantanssin opettajille täyttä kalenteria ja ohjaajat ovat siirtyneet muihin hommiin. ”Kun Elias Martikainen otti yhteyttä, että hän on muuttamassa Helsinkiin ja olisi kiinnostunut ohjaamaan, niin ajattelin, että nyt kyllä tehdään niitä ryhmiä! Että nyt me ei menetetä tätä ohjaajaa.” Sini puuhasi koko kesän uusia ryhmiä eri puolille Helsinkiä mainioin tuloksin. Hän selvitti tarjontaa eri kaupunginosissa ja järjesti kouluihin ja päiväkoteihin näytetunteja. ”Kansantanssia kohtaan on edelleen ennakkoluuloja, niin pitää tehdä tosi paljon sissimarkkinointityötä, että lapset pääsee edes kokeilemaan sitä.”

Tulevaisuudessakin nuorisoseuratoiminnan ytimessä ”Kymmenen vuoden päästä olen ehkä aavistuksen vähemmän olkapäitä myöten savessa oman paikallisseuran kaikkien toimintojen kanssa. Valtuustotyö on mulle edelleen tärkeää, ja voisin hakeutua hallitukseen. Näen, että olen edelleen järjes-

tön ytimessä mukana ja ohjaan, koska se on se kaikkein hauskin osuus. ”Ja sit luulen, että edelleen perustan tanhuryhmiä!”, Sini nauraa. ”Aina on ne uudet kuusivuotiaat, joille pitää perustaa tanhuryhmä johonkin kaupunginosaan.”

Jos olisit… …soitin, mikä olisit? ”Olisin varmaan rummut: monta asiaa yhtä aikaa tekeillä ja tosi paljon ääntä ulospäin.” …eläin, mikä olisit? ”Ajattelin ensin sellaista kalaparvea, että vähän semmonen laumaeläin, mutta ei ehkä ihan se. Seepra! Joo, yksilöllinen, mutta tarvitsee muita ja haluaa saada muita mukaan. Ja kun on sanonta, että seepra ei pääse raidoistaan, niin se jotenkin sopii myös tähän mun nuorisoseurasuhteeseen.” …työkalu, mikä olisit? ”Tykkään tosi paljon ompelemisesta, mutta on tylsä valita ompelukone. Olisin linkkuveitsi, jossa on monta erilaista juttua tai semmoinen ruuvimeisselisetti.” …kansantanssiaskelikko, mikä olisit? ”Olisin polska, mä luulen. Ei, kyllä mä olisin sottiisi! Tykkään tanssia sottiisia, ja se on myös moneen muuntuva, monella tavalla käytettävä ja monipuolinen tanssilaji, mutta kuitenkin aika vakaa ja luotettava.”


10

Pispalan Sottiisin Vuoden Kansantanssiyhtye on Siepakoiden edustusryhmä Rovaniemeltä

”Opitaan ottamaan kädestä kiinni ja katsomaan silmiin” Teksti Maarit Saarelainen Kuva Petri Kivinen

”Kansantanssia aloitetaan yleensä harrastamaan jo pienenä. Ryhmässä opitaan ottamaan kädestä kiinni ja katsomaan silmiin. Siinä kasvetaan yhdessä ja tullaan osaksi Siepakka-perhettä. Ryhmissä luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, ja kavereista pidetään aina huolta. Kansantanssissa kohtaa paljon uusia ja erilaisia ihmisiä, ja samalla, kuin itsestään, siinä opitaan myös sosiaalista kanssakäymistä treenaamisen ohessa”, vastaa tanssinopettaja Elssa Antikainen kysymykseen, mikä kansantanssissa on parasta.

Miltä tuntui valinta Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeeksi? ”Mahtavalta! Tanssijat olivat aivan äimystyneitä. Ja vaikka valinta koski edustusryhmää, koko seura oli ylpeä ja iloinen valinnasta. Se oli suuri kunnia meille.” ”Siepakoille on erittäin tärkeää, että tanssi ja musiikki kulkevat aina käsi kädessä. Emme koskaan ajattele niin, että joku säestää, vaan bändi on aina osa kokonaisuutta. Ja meidän bändit ovat saaneetkin erityistä tunnustusta Nuorisoseurojen katselmuksissa. Siepakoiden edustusryhmän jäsenet asuvat ympäri Suomen, mutta silti Rovaniemi ja Siepakat on edelleen se koti.” ”KYSYIT, MITÄ POHJOINEN ULOTTUVUUS MEILLE MERKITSEE: YKSI VARMA MERKITYS ON SUURET MATKUSTUSKUSTANNUKSET!” –ANITTA

Mitä teille merkitsee ”pohjoinen ulottuvuus”? ”Olemme hyvin iloisia taustastamme. Pohjoinen ulottuvuus tulee siitä, että sieltähän me olemme kotoisin ja siellä olemme syntyneet. Alueen ihmiset tietävät meidät. Ja kun reissuun lähdetään, niin matka on niin pitkä, että siinähän se pohjoinen ulottuvuus todellakin konkretisoituu.” ”Teemme paljon erilaisia esiintymisiä. Silloin kun lähdemme maailmalle, olemme tavallaan matkailun vientituote ja viemme mukanamme suomalaista kansantanssin osaamista. Me näytämme, mitä se tänä päivänä on.” Mitä teille merkitsevät yhteisöllisyys, osallisuus ja yhdenvertaisuus? – On itsestään selvää, että eri taustoista tulevat pääsevät mukaan toimintaan. Yhdessä opitaan ja arvostetaan

toisia. Tämä on yhteisöllinen perhe, johon kaikki ovat tervetulleita. ”SIEPAKOIDEN TALKOISSA YHDESSÄ TEKEMINEN KONKRETISOITUU. SIELLÄ KOKO PERHE PUHALTAA YHTEEN HIILEEN. TEKEMINEN EI OLE TIUKKAPIPOISTA PUURTAMISTA, VAAN YHDESSÄ TEKEMISEN RIEMUA, JOSSA YHTEISÖLLISYYDEN TUNNE VAHVISTUU.”

–ANITTA

Siepakoiden tulevaisuus näyttää hyvältä. ”Pyrimme uudistumaan ja kokeilemaan erilaisia asioita ja olemme myös jalkautuneet kaupungille. Teemme paljon keikkoja ja esiintymisiä. Ja sitä kautta olemme saaneet Siepakoiden toiminnan ihmisten tietoisuuteen. Ryhmiin tulee joka vuosi uusia harrastajia, etenkin lapsia. Perusteluina kiinnostukselle on usein ”No me nähtiin teidät keikalla”.” ”VAIKKA KANSANTANSSI ON SE MEIDÄN JUTTU, OLLAAN AVOIMIA MYÖS KAIKILLE MUILLEKIN LAJEILLE. TANSSINOPETTAJANA OPIN MUISTA LAJEISTA, OTAN IDEOITA JA TUON UUTTA LIIKEKIELTÄ MYÖS KANSANTANSSIKOREOGRAFIOIHIN.” –ELSSA

”OLEN AINA SANONUT, ETTÄ MINULLA ON NELJÄ OMAA LASTA JA 150 SIEPAKKA-LASTA. SE TUNNE, KUN RYHMÄMME ON LAVALLA ESIINTYMÄSSÄ, ON SANOIN KUVAAMATON. KOEN OLEVANI ETUOIKEUTETTU SAADESSANI JAKAA NÄMÄ HETKET HEIDÄN KANSSAAN.”

–ANITTA

Siepakoista haastateltavina olivat tanssinopettaja, koreografi Elssa Antikainen ja Siepakat ry:n puheenjohtaja Anitta Ylitörmänen.


11

Siepakat ry:n edustusryhmä Rovaniemeltä Vuonna 1977 perustettu kansantanssi- ja musiikkiryhmä Siepakat on tanssinut ja musisoinut Rovaniemellä jo 41 vuotta. Siepakoissa on 12 tanssiryhmää ja neljä musiikkiryhmää. Ikäjakauma on kolmevuotiaista eläkeläisiin. Tanssijoita ja muusikoita on noin 200. Ryhmä on tehnyt esiintymismatkoja kaikkialle Eurooppaan sekä Australiaan, Malesiaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Kiinaan, Thaimaahan, Meksikoon ja Etelä-Koreaan. Nuorisoseurojen kansantanssikatselmuksessa 2017 Siepakoiden edustusryhmä on luokiteltu mestaruussarjaan.


12

Pispalan Sottiisi on ilon ja värien juhlaa S

ottiisi soittaa ihmisten sielua ja jakaa ympärilleen tekemisen riemua. Kesäinen viikko nostaa hymyn huulille, sillä se tuo tullessaan folkloren ilotulitusta; vauhdikkaita tansseja, mukaansatempaavia rytmejä, eksoottisia soittimia ja upeita kansallispukuja. Kotimaisten esiintyjien lisäksi kansainvälisiä vieraita saapuu Yhdysvalloista, Unkarista, Slovakiasta, Venäjältä ja Virosta.

VIROLAISIA VIERAITA: CURLY STRINGS JA HEBE On Viron vuoro täyttää 100 vuotta. Sukulaiskansallemme tanssi ja laulu ovat aina olennainen osa juhlia. He tietävät, miten voimakas, jopa maaginen vaikutus tanssilla ja laululla on ympäröivään maailmaan. Saamme Pispalan Sottiisin vieraaksi sekä tanssin että musiikin taitajia. Viljandista tulee palkittu lasten ja nuorten tanssiryhmä Hebe ja Curly Strings, yksi Viron tämän hetken suosituimmista bändeistä. Amerikkalaisen bluegrassin ja virolaisen kansanperinteen vastustamattomaksi keitokseksi sekoittava yhtye tarjoilee Sottiisissa jalan alle menevää rytmiikkaa tanssikansalle. Muita kansainvälisiä vieraita ovat Yhdysvalloista saapuva Clog America, lasten ja nuorten kansantanssiryhmät; Balatonfüred Folk Dance Group Unkarista ja Cifrosko ryhmä Slovakiasta. Venäjän Lipetskistä saapuu moniäänisistä lauluistaan tunnettu kansanmusiikkiryhmä Voskresenie.

TYÖ JA ILONPITO – 100 VUODEN MATKA TANSSIEN TÄHTIAREENALLA Sottiisiviikko huipentuu lauantaina yli 1000 esiintyjän Työ ja ilonpito -suurteokseen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Teoksen taiteellisena lähtökohtana

on sovinnon teema, ja siinä tanssi ja musiikki kietoutuvat historian pyörteisiin luoden siltaa 100 vuoden takaisten tapahtumien ja nykypäivän välille. Musiikista vastaa kansanelektrobändi Suistamon Sähkö. Messukeskus muuntuu konserttien lisäksi myös majoituspaikaksi. Edellisessä Sottiisissa kokeiltu ja hyväksi havaittu Folk Camp toimii tänäkin kesänä. Leonardo-salissa päästään nauttimaan konserteista ja pistetään jalalla koriasti muun muassa Tanhumiehen ja Pinnin Poikien tahtiin.

KONSERTTEJA, TYÖPAJOJA JA PIKNIKKEJÄ Tullikamarin Pakkahuoneen konserteissa tarjotaan Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeen Siepakoiden taidonnäytteiden lisäksi roima annos kotimaisen kansantanssin huippunimiä ja uusia teoksia, kuten Owla ja kadonnut Walkia sekä Katrillin Kaapo. Yksi odotetuista Pakkahuoneen konserteista on sunnuntaina lasten- ja nuorten kansantanssiryhmien huippukonsertti Priimatiima. Sottiisista löytyy tekemistä ja näkemistä kaikenikäisille, ja festivaali levittäytyy eri puolille Tamperetta. Konserttien lisäksi on tarjolla on runsaasti matalankynnyksen työpajoja ja piknik-tapahtumia. Viimeksi mainituista esimerkkinä ovat Laikunlavan ilmaiskonsertit sekä Viikinsaaren tapahtumapäivä ja Särkänniemen lastenkonsertit. Tampere-talossa Sottiisi-sunnuntaina järjestettävässä Pispalan Sottiisin päätöskonsertissa pohjoinen valo, rikkaat rytmit ja nuori energia kohtaavat. Esiintyjinä ovat Vuoden kansantanssiyhtye Siepakat, Kimurantti, Motoran Pelmakat, Polokkarit sekä Clog America (US) ja Balatonfüred Folk Dance Group (HUN). Katso koko ohjelma: www.sottiisi.fi/ohjelma.

Cifrosko.

Clog America.

Kuva: Harri Hinkka

Balatonfüred Folk Dance Group.


Kesäteatterit Jaalan Nuorisoseuran lasten kesäteatteri

Ihmemaa Oz eli Sateenkaaren maa Ensi-ilta ke 13.6. klo 18

Muut näytökset: Pe 15.6. klo 18, su 17.6. klo 18, ke 20.6. klo 18 Ohjaus: Justiina Lampila ja Anne Nyström Puhelin: 045 107 9606 Paikka: Liikasenmäki, Jaalantie 75 Liput: 5/10 €

Ristiinan kesäteatteri

Vanhan merirosvon aarre 9.6.–17.6. Käsikirjoitus: Jarmo Siltaoja Ohjaus: Salla Sillanpää

Koskenniskan kesäteatteri/ Pornaisten pohjoinen Nuorisoseura

Ja jumala loi naisen

Ensi-ilta ti 19.6.2018 klo 19

Muut esitykset: to 21.6. klo 19, su 24.6. klo 19, ti 26.6. klo 19, to 28.6. klo 19, la 30.6. klo 14, su 1.7. klo 14, ti 3.7. klo 19, to 5.7. klo 19, pe 6.7. klo 19 Tuija Kososen ohjaama komedia kertoo naisista, jotka haluavat päästä eroon ”henkisestä ja fyysisestä lihavuudesta”. Luvassa makeita mimmejä, laadukkaita leidejä, tiukkoja tytsyjä ja vaikka minkälaisia naisia! (sekä pari mukiinmenevää miestä...) Käsikirjoitus: Kirsi Sulonen Liput: aikuiset 18 €, 7-15 v. 12 €, eläkeläiset, työttömät, opiskelijat ja varusmiehet 17 € Ennakkoliput: puoti.nuorisoseurat.fi Ryhmäalennus yli 10 hengen ryhmille Tiedustelut: info@ppns.net (tai puh. 040 596 6195 iltaisin). Lisätietoa: www.ppns.net, info@ppns.net

Värtsilän Nuorisoseura/ kesäteatteri

Ristiinan kesäteatteri Ensi-ilta su 24.6. klo 18

Muut esitykset: to 28.6. klo 19, su 1.7. klo 18, ke 4.7. klo 19, su 8.7. klo 19, ke 11.7. klo 19, su 15.7. klo 12, ke 18.7. klo 19, la 21.7. klo 16, su 22.7. klo 18, ke 25.7. klo 19, ke 1.8. klo 19, su 5.8. klo 14 Käsikirjoitus Tanja Puustinen-Kiljunen Ohjaus: Veijo Tikka Liput: aikuiset 15 € / lapset 5-14 -v. 7 €. Alle 5-vuotiaat ja rintamatunnuksilla ilmaiseksi. Yli 20 hengen ryhmille alennus 1 € / lippu Varaukset: 050 308 4859 Lisätiedot: 0500 742 975 Osoite: Värtsilän kesäteatteri, Hopeakalliontie 3, 82655 Värtsilä www.vartsila.fi/kesateatteri Tavataan Värtsilässä navetan vintillä!

Härmänkylän Nuorisoseura

Ulvova Mylläri

Ensi-ilta ti 26.6. klo 19

Esitykset: ke 27.6. klo 19, su 1.7. klo 14, ke 4.7. klo 19, to 5.7. klo 19, pe 6.7. klo 19, la 7.7. klo 14, su 8.7. klo 18, ke 11.7. klo 19 Kirjoittanut: Arto Paasilinna Sovitus: Milko Lehto Ohjaus: Maaria Koivula-Talkkari Paikka: Onnelan kesäteatteri, Onnelanranta 2, 62300 Härmä www.onnelankesäteatteri.fi

Pertunmaan Nuorisoseura

Rypytön rakkaus Ensi-ilta 28.6. klo 19

Muut esitykset: 1.7. klo 15, 3.7. klo 19 Liput: 15 € / 8 €, ryhmät 13 € puh: 0400 244 979 Pertunmaan Nuorisoseuran Facebook Osoite: Juhlakuja 1, Pertunmaa


Koirakiven kesäteatteri/ Nuorisoseura

Ollaan ihmisiksi – musiikkinäytelmä Juice Leskisen elämästä Ensi-ilta 28.6.

Ohjaus: Auli Eskola Käsikirjoitus: Saku Heinonen Esitykset: 28.6.–15.7.2018; ma–to klo 18; la–su klo 14 Ennakkoliput: www.nettilippu.fi Lisätiedot ja ryhmälipunmyynti: 040 718 0176 www.koirakivi.net

Härmänkylän Nuorisoseura

Sinä, Gabriella

Ensi-ilta pe 29.6. klo 19

Maarianvaaran kesäteatteri

Kätkäläinen-kiertue Ensi-ilta 29.6. klo 19

Muut esitykset: 1.7.-5.8. Maarianvaaran Kesäteatteri kiertää Kätkäläinen-komedialla Itä-Suomen maakunnissa 30 näytöksen verran. Esityspaikkoina Maarianvaara, Tohmajärvi, Iisalmi, Hammaslahti, Syvänniemi, Säyneinen, Pieksämäki, Outokumpu, Kuopio, Nurmes, Joensuu, Juuka ja Ilomantsi. Kiertue löytyy osoitteesta: www.maarianvaaranteatteri.net Liput: 22 €; 20 € eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät; 5 € lapset 7-17 -v.; 19 € ryhmälippu (väh. 20 henkilön ryhmät) Tiedustelut: 040 0911 532 Liput: maarianvaaranteatteri.net

Höljäkän Nuorisoseura/ kesäteatteri

Kiljusen herrasväki Ensi-ilta su 1.7. klo 14

Kirjoittanut: Heikki Luoma Ohjaus: Laura Kivimäki Esityspäivämäärät: la 30.6. klo 14, su 1.7. klo 18, ma 2.7. klo 19, ti 3.7. klo 19, su 8.7. klo 14, ma 9.7. klo 19, ti 10.7. klo 19 Paikka: Onnelan kesäteatteri, Onnelanranta 2, 62300 Härmä www.onnelankesäteatteri.fi

Lempäälän Nuorisoseura

Mielensäpahoittajan Suomi Ensi-ilta: 29.6.

Käsikirjoitus: Tuomas Kyrö Ohjaus: Jari Lehto Paikka: Hakkarin kartanon puisto, Kuokkalantie 5, Lempäälä Liput: Peruslippu 18 €, eläk./opisk. 16 €, lapset 9 € Tiedustelut / varaukset: 0400 749 986 tai www.nuorisoseura.fi Esitysoikeudet: Näytelmäkulma

Muut esitykset: ti 3.7. klo 19, to 5.7. klo 19, su 8.7. klo 14, ti 10.7. klo 19, to 12.7. klo 19, su 15.7. klo 14, su 22.7. klo 14, ti 31.7. klo 19, to 2.8. klo 19, su 5.8. klo 14 Huvinäytelmä kaikenikäisille! Kiljusen herrasväki saapuu Höljäkän kesäteatteriin kertomaan ihmeellisistä seikkailuistaan, jotka johtivat jopa Kiljusten maastakarkotukseen. Mitäpä tapahtuikaan, kun Kiljuset saapuivat Helsinkiin ja panivat sekaisin koko kaupungin. Siinä meni sekasorron partaalle niin Korkeasaari, Linnanmäki kuin ratikkaliikennekin. Tulihan isä Kiljusesta myös kuningas, mutta kuinka kauan hän oli vallassa? Katettu, esteetön katsomo, jossa selkänojalliset penkit ja hyvä kuuluvuus. Jalmari Finnen teosten pohjalta. Kirjoittanut: Aino Kivi Sovitus ja ohjaus: Tuula Heikura Höljäkän Nuorisoseura, Höljäkäntie 82, 75990 Höljäkkä Tiedustelut ja ryhmävaraukset: Tuula Heikura, puh. 050 433 2402 Anne Rautajoki, puh. 044 030 0030 www.holjakka.fi www.facebook.com/HoljakanNuorisoseura Liput: Aikuiset 12 €, lapset (3-15 -v.) 7 €, alle 3-vuotiaat ja rintamatunnuksen esittävät ilmaiseksi. Ryhmäalennus -10 % (väh. 20 hengen ryhmille). Liput myös netistä: www.visitkarelia/kesäteatterit

Arpelan Nuorisoseura/ kesäteatteri

Ja kolmas kerta Ensi-ilta 1.7. klo 18

Muut esitykset: to 5.7. klo 18, su 8.7. klo 14 ja klo 19, to 12.7. klo 18, su 15.7. klo 14 ja klo 19 Hauskassa komediassa sujuvasanainen Eino ei jää meklarina sanattomaksi, mutta ilman nuijaa hän on naisia pelkäävä poikamies. Riemukas tarina kommelluksineen sisältää tunteita laidasta laitaan. Osoite: Könöläntie 28, Tornio Lisätietoja: www.arpelannuorisoseura.net /kesateatteri.html Liput ennakkomyynnissä: 12 € ennakkoon 28.6. saakka ja sen jälkeen 15 € ovelta Tiedustelut: teatteri@arpelannuorisoseura.net

Puh: 046 935 1883

IRTI-Teatteri

Pocahontas Ensi-ilta 4.7.

Muut näytökset: ke 11.7., to 12.7, la 14.7, su 15.7, ti 17.7., ke 18.7., to 19.7., la 21.7., su 22.7., ti 24.7., ke 25.7., to 26.7. Kaikki esitykset klo 18. Ohjaus: Jorma Piispanen Paikka: Asemapaikka, Virtakuja 4. Imatra Liput: 45/15/12/10 €

Jaalan Nuorisoseura

Kuka korjaa kesämökin Ensi-ilta 4.7. klo 19

5.7. klo 19, 8.7. klo 19, 11.7. klo 19, 12.7. klo 19, 13.7. klo 19, 15.7. klo 17, 18.7. klo 19, 19.7. klo 19, 20.7. klo 19, 22.7. klo 17 Käsikirjoitus: Ilkka Malmi ja Rami Saarijärvi Ohjaus: Irja Ahtovirta Liput: 15/5 €, ryhmät väh. 10 henkilöä 12 €

Ohkolan Nuorisoseura

Liian paksu perhoseksi Ensi-ilta: 13.7.

Esitykset: 13.7.–17.8.2018 Ohjaus: Kalle Tahkolahti Teksti: Sisko Istanmäki Lisätiedot: www.ohkolannuorisoseura.fi


Lavian Nuorisoseura/Huuhkajanvuoren kesäteatteri

Taru on Satua ihmeellisempi

Ylihärmän Nuorisoseura

Peter Pan

Ensi-ilta 12.8. klo 15 Ylihärmän nuorisoseura ESITTÄÄ

Muut tapahtumat Onkiniemen Nuorisoseura

Ensi-ilta 15.7. klo 15

18.5. Kevätsiivoustalkoot Näytökset: su 12.8. klo 15:00 ensi-ilta Liput ke 15.8. klo 18:30 pe 17.8. klo 18:30 10€ su 19.8 klo 15:00 ke 22.8. klo 18:30 pe 24.8. klo 18:30 Lippuvaraukset su 26.8. klo 15:00 045 229 4044 ke 29.8. klo 18:30 pe 31.8. klo 18:30 su 2.9. klo 15:00

Muut esitykset: 17.7. klo 18, 19.7. klo 18, 22.7. klo 15, 24.7. klo 18, 26.7. klo 18, 3.8. klo 22, 5.8. klo 15 Käsikirjoitus: Pekka Holma Ohjaus: Eija Tuomi Liput: Aikuiset 15 €, lapset 10 €, sisältää väliaikakahvin. Katettu katsomo. Lisätietoja: www.laviannuorisoseura.com Facebook: Lavian Nuorisoseura Instagram: laviannuorisoseura Eija Tuomi 040 733 8978 Osoite: Tampereentie 304, Lavia

Ristiinan kesäteatteri

Nyt menee tunteisiin 15.7.–29.7.

Käsikirjoitus: Markku Hyvönen Ohjaus: Kössi Kanto Musiikki: Arto Kivekäs

Kulttuurin metsästäjät ja IRTI-Teatteri

Pertti ”Spede” Pasasen Pikkupojat Ensi-ilta 3.8.2018 klo 19

Muut näytökset: la 4.8. klo 14, su 5.8. klo 17, ti 7.8. klo 19, ke 8.8. klo 19, to 9.8. klo 19, su 12.8. klo 17, to 16.8. klo 19, su 19.8. klo 17, to 23.8. klo 19, pe 24.8. klo 22 la 25.8. klo 17 Ohjaus ja sovitus: Sami Sivonen Paikka: Virtakuja 4, Imatra Liput: 20/15 €

Siivotaan talo ja piha-alue kuntoon tulevia tapahtumia varten. Ruoka- ja juomatarjoilu. 19.5. kaappien, varastojen ja aittojen tyhjennys – Kirppispäivä ja kahvio. Alkaen klo 10 lapsille ulkoleikkejä ja makkaranpaistoa. Tervetuloa myymään ja ostamaan! Pöytämaksu 5 € (sis. kahvin ja pullan) Lisätietoja: onkiniemennuorisoseura.omasivu.fi

Ritvalan Nuorisoseura

20.5. Ritvalan Helkajuhla Esitykset: ke 15.8. klo 18.30, pe 17.8. klo 18.30, su 19.8. klo 15, ke 22.8. klo 18.30, pe 24.8. klo 18.30, su 26.8. klo 15, ke 29.8. klo 18.30, pe 31.8. klo 18.30, su 2.9. klo 15 Ylistarontie 94, 62375 Ylihärmä www.yliharmannuorisoseura.fi esitysoikeuksia valvoo Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat. Kirjoittanut J. M. Barrie / Rauli Jokelin.

Osoite: Ylistarontie 94, 62375 Ylihärmä Liput: 10 €, vapaaehtoinen kahvimaksu Lippuvaraukset: 045 229 4044 Lisätietoa: www.yliharmannuorisoseura.fi

Lemin Nuorisoseura

Myrsky – The Tempest Ensi-ilta Marraskuussa 2018

1600-luvulle sijoittuvassa tarinassa Prospero, Milanon herttua, on joutunut veljensä Antonion ja Napolin kuninkaan pettämäksi ja hylätty autiolle saarelle. Prospero opettelee magiikkaa, halliten tuulen henki Arielia. Taian voimasta Antonio seuralaisineen haaksirikkoutuvat saarelle. Taikuutta käyttämällä Prospero aikoo nousta takaisin valtaan. Käännös: Teemu Salohalme Ohjaus: Sami Sivonen

Kansalliseen elävän perinnön luetteloon valittu Ritvalan helkajuhla on Suomen vanhin kansanperinnejuhla. Juhlan aloittaa klo 14 Ritvalan Raittinristiltä lähtevä kalevalamittaisia helkavirsiä laulava neitojen kulkue. Kulkue päätyy Seurantalonmäelle, jossa vietetään ulkoilmajuhla. Tänä vuonna ohjelmassa on kansantanssin ja -laulun lisäksi FT tutkija Tiina Miettisen menneisyyden helkalaulajia pohtiva juhlapuhe ja vierailevana esiintyjänä Vuokko Hovatan Kolmisin-kokoonpano. Liput: 15 € / paikka

Kerkkoon Nuorisoseura

9.6. Mimmit duo lastenkonsertti

Konsertti alkaa klo 15 (ovet auki 14.30) Liput: alle 12-vuotiaat 10 €, huoltajat ja alle 1-vuotiaat lapset ilmaiseksi Ennakkovaraukset: kansatapahtumat@gmail.com Tapahtumassa Buffetti! Konsertti on osa Kerkkoon Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlaohjelmaa.


Nuorisoseura Motora

9.6. Tanssia ja tarinoita – Motora 50 vuotta -juhlakonsertti

merkeissä Koirakiven kesäteatterilla pe 6.7. klo 18. Konsertissa kuullaan parhaita kappaleita menneiden kesien esityksistä. Lisätietoja: www.kulmankundit.fi

Viekin Nuorisoseura

14.7. Kylämarkkinat

Konsertti alkaa klo 15. Paikka: Utran uittotupa, Uittoareenalla (katettu ulkoareena) Konserttiliput: 25 € aikuiset / 15 € opiskelijat / 10 € lapset alle 16 v. Klo 17.30 ohjelmalliset iltamat Uittotuvalla, iltamaliput 25 € / hlö, vain ennakkovaraus, max 150 hlöä. Iltamalippu sisältää tapasbuffetin. Liput ja lisätiedot: www.motora.fi

Kansanmusiikki

30.6. Kiikoisten Purpurit

Klo 9–13 Ohjelmassa kahvia, mehua, munkkeja ja grillimakkaraa, arpajaiset, VPK esittelee toimintaansa, poniratsastus, ynnä muuta. Tervetuloa markkinoille myymään tuotteitanne/esittelemään toimintaanne. Myyntipaikka: 5 € / päivä (pöydät valmiina paikalla). Myyntipaikkavaraukset 13.7. mennessä Puh. 0400 575 038.

Onkiniemen Nuorisoseura

21.7. Iskelmäkonserttitanssit

Päivi Mäkinen, Veli-Pekka Friman, kahvio, arpajaiset Lisätietoja: onkiniemennuorisoseura.omasivu.fi

Mallusjoen Nuorisoseura

22.–28.7. Takinkääntöviikko

Mahtava musiikkitapahtuma seurantalolla!

Laukkalan Nuorisoseura

28.7. Tuuren sottiisi

Kiikoisten 49. Purpurit pidetään Kiikoisten Seurantalon ja Myllymäen torpan alueella. Osoite: Kiikostentie 47, 38360 Sastamala. Lisätiedot: www.kiikoistenpurpurit.fi

40. Tuuren sottiisi Pielaveden Laukkalassa 28.7. Klo 17.30 iltasoitto Laukkalan kirkossa ja klo 19 Pelimanni-ilta nuorisoseuran talolla. Tiedustelut: 050 370 9797

Kerkkoon Nuorisoseura

24.8. TehdaskyläFolk

Onkiniemen Nuorisoseura

30.6. Iloinen kesäpäivä ja Kirppis

Vietetään yhdessä kesäpäivää leikkien, laulaen ja kilpaillen. Arvontaa ym. Kahvio ja makkaranpaistoa. Tervetuloa!

Koirakiven kesäteatteri /Nuorisoseura

6.7. KulmanKundit – 10-vuotisjuhlakonsertti

Koirakiven kesäteatterin livebändi KulmanKundit juhlii 10-vuotisjuhlakonsertin

Loppukesän huikein kansantanssikonsertti iltajameineen! Tapahtuma on osa satavuotiaan Kerkkoon Nuorisoseuran juhlavuotta. Lavalla nähdään uusmaalaisia tanssiryhmiä Kerkkoon Nuorisoseurasta,

Karjalan nuorista, PKN:stä ja Klaukkalan Nuorisoseurasta. Esiintymään saapuu myös Oulussa päämajaansa pitävä ammattilaisryhmä Kipuna Kollektiivi. Iltajameja tahdittaa tanssilavojen nouseva tähti Lemmenlautta sekä kansanmusiikin virtuoottinen folkmellestys trio Haaga Folk Machine. Iltajamien juomatarjoiluista vasta porvoolainen Kliffa & Klubi! Liput: myynnissä nyt osoitteessa www.lipputoimisto.fi Ennakkoon: Konsertti ja jamit 20 €, jamit 15 € Ovelta: Konsertti ja jamit 25 €, jamit 20 €

Pyhäjärven Nuorisoseura

26.8. Pyhäjärven Nuorisoseura 120 vuotta

Pyhäjärven Nuorisoseura juhlistaa 120-vuotista taivalta sunnuntaina 26.8. klo 13 alkaen. Juhlassa julkistetaan seuran koottua historiamateriaalia, nautitaan mm. musiikki- ja teatteriesityksistä sekä juodaan kakkukahvit.

Viekin Nuorisoseura

15.9. Syysmarkkinat Klo 9–13

Ohjelma: Rajavartiosto, rajakoiraesittely, Viekin VPK, tuottajain tori, Pekkarisen perunaa, arvontaa, grillimakkaraa, kahvia ja mehua, Kirppis, poniratsastusta, ym. ohjelmaa lapsille. Tervetuloa markkinoille myymään tuotteitanne/esittelemään toimintaanne. Myyntipaikka: 5 € / päivä (pöydät valmiina paikalla), myyntipaikkavaraukset 14.9. mennessä Puh: 0400 575 038 Paikka: Aune ja Jukka Pöppösen tila, Savipuro 2, 81860 Viekijärvi


17

Pohjois-Karjalan aluetapahtuman juontajat lämmittelemässä lavapestiä varten.

Rovaniemen aluetoimiston henkilökunta oli mukana aluetapahtumassa.

Esiintymään!

Sounds-aluetapahtumat täynnä nuorten musiikillista riemua

K

oulu, nuokkari tai kulttuurikeskuksen sali. Jännittynyttä kuhinaa käytävillä, kurkistus takahuoneen ovesta, viulistit virittävät soittimiaan. Toisaalla tehdään linjachekkiä. Kitarat ja bassot esitysvalmiuteen ja sitten paljon odottelua. Vähemmän esiintyneet ryhmät eivät ole vielä hoksanneet, että taideharrastuksen kova ydin on roudaaminen ja odottelu. Ja sitä piisaa myös Sounds-aluetapahtumissa. Ja nyt! Oma vuoro! Adrenaliini virtaa! Äsken niin tyhjä lava on täynnä rehellistä ja aitoa soittoa. Ryhmä toisensa jälkeen pääsee heittämään omanlaisensa, omaäänisen keikkansa. Ja tämä lavalla tapahtunut, on kaiken valmistautumisen väärti. Nuori Kulttuuri -toiminnan Sounds-tapahtumia on pidetty kuluneen talven aikana yhteensä 20. Pohjoisin on ollut Inarissa Saamelaisnuorten taidetapahtuman yhteydessä ja eteläisin pääkaupunkiseudulla. Loiste-festari keräsi satoja nuoria esiintymään, Inarissa taas sadat ihmiset lähtivät katsomaan nuorten esityksiä. Parhaimpana maaliskuisena viikonloppuna Sounds raikasi viidel-

lä eri paikkakunnalla. Jokaisessa tapahtumassa on ollut mahdollista kuulla kaikkia eri musiikin lajeja. Kuorotyypin vieressä on istunut hevikitaristi. Hevikitaristin vieressä viulisti. Nuorten musiikillista riemua katsellessa tapahtumien järjestäjille on herännyt myös kysymyksiä katselmustoimintaan liittyen. Useamman aluetapahtuman tuottajan huomiona on ollut, että kiinnostus esiintymiseen ei ole enää entisellään. Aluetapahtumista viimeisenä soitettiin Rauman Sounds. Rauman seudun nuorisotyön koordinaattori ja aluetapahtumaa mukana tekemässä ollut Marjo Jasu toi tapahtumaa ennen esille ajatuksen siitä, että kenties erilaiset digitaaliset alustat tuovat vaihtoehdon nuorten live-esiintymisille. Nuori Kulttuuri -toiminnalle tämä tuo mielenkiintoisen haasteen. Jokainen taiteentekijä on varmasti valmis puolustamaan perinteisiä taiteen muotoja, joissa ajatuksena on ihmisten yhteen kerääntyminen ja kohtaaminen. Onko digitaalisuus kuitenkaan perinteen ja perinteisen vastakohta? Millainen on 2020-luvun taidetapahtuma?

en n i l l a n n u k Valta SOUNDS Mikkeli 018 2 . 5 . 7 2 – . 5 2

Kesän suurin seikkailu 8-13-vuotialle järjestetään juhannuksen jälkeen 26-29.6. Naumin leirikeskuksessa Sysmässä. Mysteerileirillä pääset ratkomaan erilaisia arvoituksia ja tehtäviä niin maalla kuin vedessäkin, osallistumaan työpajoihin, suuriin leirikisoihin ja seikkailuradalle. Lisäksi pääset viettämään elämää omassa teltassa nukkuen, rantasaunassa saunoen ja Päijänteessä uiden iltanuotioita unohtamatta. Leirin hinta on 120 euroa.

Hinta sisältää ohjelman, ruokailut, vakuutuksen ja kuljetuksen Helsingistä, Mäntsälästä ja Lahdesta.

Ilmoittautuminen 31.5.2018 mennessä uusimaa.nuorisoseurat.fi tai etelahame.nuorisoseurat.fi Lisätiedot pirita.laiho@nuorisoseurat.fi


18

Tanssirallissa näkyi kansantanssin onnellisin maa S

upikkaiden askellusta, väriä, iloa ja toisten kannustamista. Valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli käytiin 21.4. Oulussa ja 28.–29.4. Lahdessa. Katselmuksessa nähtiin yhteensä 49 ryhmää ja noin 750 tanssijaa. Lasten ja nuorten tanssiteokset käsittelivät mm. teknologiaa, sosiaalista mediaa, urahaaveita ja kaveruutta. Tanssirallin tunnelmiin voi sukeltaa vielä Pispalan Sottiisin PriimaTiima-konsertissa 17.6.

”Suomi on selkeästi kansantanssin onnellisin maa”, kommentoi raati. ”Esitysten aiheet olivat oivaltavia ja sisällöllinen kirjo mahtavan laaja. Kansantanssi on selkeästi ajankuva eikä mikään pölyttynyt museo.” Suuret kiitokset lasten ja nuorten tanssiharrastuksen parissa työskenteleville ohjaajille! Kuvat: Jukka Heinämäki ja Marika Raitanen Katso kaikki Tanssiralli-kuvat: nuorisoseurat.kuvat.fi > Tanssi > Katselmukset > 2018

Osallistuneet ryhmät ja sarjanimeämiset Kultahippu -sarja

»» Jarmankka, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat

»» Hilpakat, Lahden Tanhuujat

»» Jatuli, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat

»» Himpulat, Lahden Tanhuujat

»» JunioriOttoset II, Kaustisen Nuorioseura

»» Nillat ja Nuutit, Hollolan Nuorisoseura

»» Jutatokka, Jutarinki

»» Ralli, Nuorisoseura Vilikas »» Vipinät, Kerkkoon Nuorisoseura

10-vuotiaat ja nuoremmat »» Haipakat, Lahden Tanhuujat »» Hippa, Nuorisoseura Vilikas

»» Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret

»» Lystikkäät, Jämsän Tanhuujat »» Mattien ja Maijojen Minit, Matit ja Maijat »» Monotokka II, Jutarinki »» Motoran Nopsakat, Nuorisoseura Motora »» Motoran Säpäkät, Nuorisoseura Motora »» PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura »» Prikka, ISOn Tanhuujat »» Ritinät, Kerkkoon Nuorisoseura

»» Viima, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat

13-vuotiaat ja nuoremmat »» Hilipakat, Alavuden Nuorisoseura »» Hyrrä, Nuorisoseura Vilikas

»» Elina Savijärvi / ISOn Tanhuujat (Omaperäisestä laulutulkinnasta)

»» Onni ja Veera / PikkuOttoset II (Jenkantaitajat)

»» PikkuOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura

»» Anna-Emilia Perälä / Kepposet (Aurinkoisesta ja avoimesta näyttämöläsnäolosta ja innosta tanssia kohtaan)

16-vuotiaat ja nuoremmat

»» Siepakoiden bändi (Muuntautumiskyvystä ja tanssimuusikkouden jalosta taidosta) »» Miia Timonen / Kaustinen (Folkloristikkaa hienosti näyttämölle tanssipuvustuksen muodossa tuovasta designista)

PriimaTiimaan valitut

»» JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura

»» Jekku: Tanhupeli

»» Kepposet, Oulunsalon Nuorisoseura

»» JunioriOttoset I: Nuoruuden voima

»» Kimara, Nuorisoseura Rajan Nuoret

»» Karkelo: Ympäri maailmaa

»» Kipehnet, Siepakat

»» Keikaus: Välkkäri

»» Kärkky, Lahden Tanhuujat

»» Kimara: Unelmaruletti

»» Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat

»» Minit: Karjalainen sikermä

»» Motoran Liipukat, Nuorisoseura Motora

»» Motoran Vinhakat: Rohkeasti erilainen

»» Motoran Vinhakat, Nuorisoseura Motora

»» Ralli: Pilpasuon seikkailijat

»» Näpsäkät, Jämsän Tanhuujat

»» Soihtulan Loiste, Oulaisten Nuorisoseura

»» Saara Martikainen / Lahden Tanhuujat (Omistautumisesta ohjaamiseen ja esiintymiseen)

»» Melske, Klaukkalan Nuorisoseura

»» Jippo, Karjalan Nuoret

»» Lindat ja Leevit, Hollolan Nuorisoseura

»» Simo Liikka / Keikaus (Vahva ja luonteva esiintyjä)

»» Saikkurat ja Säpäkkäät / Siepakat (Superrobotit)

»» Ellit ja Eemelit, Hollolan Nuorisoseura

»» Kikatus, Oulunsalon Nuorisoseura

Kulta

»» Kisurat, Siepakat

»» Säpinä, Lahden Tanhuujat

Hopea

»» Jippo / Karjalan Nuoret (Poikkitaiteellisesta työskentelystä)

»» Samut ja Saarat, Hollolan Nuorisoseura

»» Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret

Pronssi

»» Keikaus, Nuorisoseura Rajan Nuoret

»» Pisarat, ISOn Tanhuujat

»» Jekku, Karjalan Nuoret

»» Karkelo, Klaukkalan Nuorisoseura

Rauta

»» Pauha, ISOn Tanhuujat

Kunniamaininnat »» Iida Palo ja Aaroni Virtanen / Samut ja Saarat (Luontevat ja valloittavat, itseensä luottavat solistit) »» Rälläkkä (Pitkäjänteisestä ja laadukkaasta tanssin ja musiikin yhteistyöstä)

Timanttiesitys »» Jekku: Tanhupeli »» PikkuOttoset II: Haaveammatissa


19

Teatterilaivan neljästä esityksestä kolme on nuorisoseurojen teattereiden tuotantoa. Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi tuo laivalle musiikintäyteisen esityksen Tangolla. (Kuva: Riku Suonio).

Teatterilaivalla keinutaan suomalaisuuden tahtiin T

eatterilaiva kokoaa teatterinharrastajat yhteen Itäme-

mies rakastuu kaupan kassalla? Miksi mennä Ikeaan? Näihin

Mitä lähiruokakokki tekee leipäjonossa? Miksi emme voi

ren suurimmalle alukselle syyskuun 14.–15. päivä. Silja

ja mahdollisiin muihin kysymyksiin antaa vastauksen Aholan

enää vain isovanhempiemme tapaan mennä töihin ja ostaa

Nuorisoseuran Hurmaavat mielenhäiriöt vol. 2.

omakotitaloa? Mitä suomalaiselle teknologialupaukselle

Europalla järjestettävässä tapahtumassa uppoudutaan suomalaiseen mielenmaisemaan omaperäisten esitysten toi-

Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissin Tangolla saatte-

tapahtui? Miksi kaapissa asuu vaarallinen natsi? Joensuun

mesta, kouluttaudutaan työpajoissa sekä virkistäydytään ja

lee teatterilaivalaiset Vähäsyrjäsen kylään, jossa maailmal-

ylioppilasteatterin Suomi as. Oy käsittelee suomalaisuuden

ladataan akkuja kohti tulevaa teatterikautta.

le levinneet keski-ikäistyneet luokkakaverit kokoontuvat pit-

ydintä eri lähtökohdista ja kysyy, tietääkö kukaan, mitä se edes tarkoittaa.

Irti-teatterin ja Kulttuurinmetsästäjien yhteistyönä laivalla

kästä aikaa yhteiseen illanviettoon. Luvassa on erilaisia elä-

nähdään Pertti ”Spede” Pasasen kirjoittama Pikkupojat, joka

mänkokemuksia, kohtalon oikkuja ja kipakkaa sanailua sekä

on suomalaisen komediaelokuvan klassikko. Esitys heilauttaa

uusia sovelluksia tutuista tangoista, kun mimmipoppoo ruo-

katsojan iki-ihanaan kesämökkinaapuritunnelmaan, jossa rat-

tii nuoruuden haaveita, menetettyjä unelmia ja tuntematon-

kotaan rajariitoja ja parannetaan stressiä perinteisin konstein.

ta tulevaisuutta omista käännekohdistaan. Lavalla nähdään ja

Voiko reikiä tekemällä voittaa lotossa? Tuoko konma-

kuullaan kymmenpäinen joukko maineikkaan jyväskyläläisen

ri onnen? Mitä tapahtuu, kun ikänsä äidin helmoissa elänyt

Kulissi-teatterin konkareita.

Nämä esitykset ja paljon paljon muuta koet astumalla syksyisille Teatterilaivan aalloille. Liput myynnissä nyt.

WWW.TEATTERILAIVA.FI

Jutajaiset siirtyy syyskuuhun – teemana lappilainen kansanperinne Arktisen alueen svengaavimman folk-tapahtuman Jutajaisten ajankohta on tänä vuonna 21.–23.9.2018. Perinteisesti kesä-heinäkuun vaihteessa järjestetty tapahtuma siirrettiin kävijöiden ja esiintyjien toiveesta. Festivaalin kattoteemana on lappilainen kansanperinne. Jutajaiset järjestetään tänä vuonna 44. kertaa. ”Kokeilemme, miten tämä ajankohta toimii, koska olemme saaneet toiveita esiintyjiltä ja kävijöiltä, että syksyllä mukaan pääsevät helpommin myös opiskelijat, harrastajat ja muut innokkaat folkin ystävät”, kommentoi festivaalin johtaja Paula Kähkönen Suomen Nuorisoseurojen Lapin aluetoimistolta.

Kattoteemana lappilainen kansanperinne! Jutajaiset tuo esille vanhaa ja uutta kansanperinteen osaamista ottamalla mukaan uutta sukupolvea, nuoria

tekijöitä sekä vanhempia folkin taitajia. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit ovat Rovaniemen kaupunki, Siepakat ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vaatetusala. Festivaalien järjestäjänä toimii Suomen Nuorisoseurojen Lapin aluetoimisto. Pääesityspaikkana toimii tuttu Korundi ja sunnuntaina perhepäivän paikkana nuorisokeskus Monde. Muut esityspaikat vahvistuvat myöhemmin. Ohjelmaa kootaan kansantanssin, kansanmusiikin, pelimannien ja kansanperinteen pohjoisesta osaamisesta. Tänä vuonna saadaan tanssin perjantaihin 21.9. kak-

si valtakunnallisesti palkittua, vahvaa osaajaa: vuoden 2018 kansantanssiyhtye Siepakat Rovaniemeltä ja vuoden 2016 kansantanssiyhtye Polokkarit Oulusta. Lappilaiset kansallispuvut, käsityöosaaminen, pelimanniosaaminen sekä nuoret folkmuusikot täydentävät viikonlopusta folkin supertapahtuman. Jutajaiset huipentuu sunnuntaina 23.9. jälleen yhteisölliseen Perhepäivään. Ohjelmisto päivittyy touko-kesäkuussa. www.jutajaiset.fi


20

Sällit – Tampereen Poikateatteri pokkasi vuoden 2018 RAMPPIKUUMEEN kiertopalkinnon.

RAMPPIKUUMETTA Kankaanpäässä Teksti Karoliina Hursti Kuvat Janika Roivainen

R

AMPPIKUUME – Valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä vietettiin jälleen 20.–22.4.2018. Tapahtuma keräsi viikonlopuksi Kankaanpäähän lähes 300 13-20 -vuotiasta teatterintekijää, paikallisia talkoolaisia ja henkilökuntaa sekä teatteriryhmien ohjaajia ympäri Suomen. Tapahtuma järjestettiin jo 22. kerran. RAMPPIKUUMEEN esityskatselmukseen osallistui yhteensä seitsemän esiraadin valitsemaa esitystä. Lisäksi nähtiin kutsuvieraina italialaisen Compagnia Dell’Agon Pendragon-musikaali sekä virolaisen KutiMuti Stuudion esitys The Dream. Tapahtumassa nuoret myös kouluttautuivat teatterialan työpajoissa ammattilaisten ohjauksessa. Katselmuksessa jaettiin yksi kiertopalkinto sekä useita stipendejä ja kunniakirjoja. RAMPPIKUUMEEN kiertopalkinnon ja 1000 euron stipendin sai Sällit – Tampereen Poikateatteri esityksellään Kullervo. Sällit kuuluu nuorisoseura Sottiisi Fun Clubiin. Raadin jäseninä toimivat näytelmäkirjailija ja ohjaaja Elina Kilkku, näyttelijä Antti Laukkarinen sekä näyttelijä ja kansanedustaja Jani Toivola. Ohjaajille erillistä palautetta antoivat ohjaaja ja dramaturgi Aila Lavaste sekä Pasi Saarinen, toimialajohtaja, teatteri ja kulttuurinen nuorisotyö. Katselmuksen lisäksi osallistujat pääsivät kouluttautumaan ammattilaisten opetuksessa. Nuoret pääsivät

tutustumaan muun muassa maskeeraukseen, keholliseen ilmaisuun, näyttämötaisteluun ja ääniteatteriin. Viikonloppu oli jälleen täynnä iloa, ikimuistoisia elämyksiä ja hetkiä sekä uusia kohtaamisia!

TULOKSET Kiertopalkinto ja 1000 euron stipendi: Kullervo, Sällit – Tampereen Poikateatteri. Raati kehui esitystä taiteellisesti kunnianhimoiseksi. Ryhmällä oli vahva ilmaisu, ja esityksessä eri osa-alueet toimivat hienosti yhteen muodostaen selkeän ja vaikuttavan kokonaisuuden. Ramppikuumeen Vuoden Teatteriteko -stipendi: Orion Parkkinen, Mikkelin Poikateatteri Muita stipendejä saivat hyvästä näyttelijäntyöstä Arttu Ahola (Sällit – Tampereen Poikateatteri), Netta Neva (Tampereen Nuorisoteatteri), Miriam Piiroinen ja Siiri Otalahti (Pataluodon koulun ysidraama) sekä musikaalisuudesta Erika Nyström (ArtMix).

Koulutuspajoissa saatiin opetusta mm. näyttämötaistelussa.

Kunniamaininnan saivat Mikkelin Poikateatteri (omakohtaisuudesta), Teatteri Pogos (rohkeasta tyylilajin haltuunotosta), Pataluodon koulun ysidraama (tärkeästä sanomasta), Oulun taidekoulun Labyrinttiteatteri (läsnäolosta ja rauhasta), ArtMix (omaperäisestä teatterikielestä) sekä Tampereen Nuorisoteatteri (taitavasta ensemble-työstä).


21

Ohjaajan sivu Tässä perinteinen kirppu, josta saat kaverin kanssa hauskaa tekemistä. Keksi erilaisia tehtäviä, leikkaa paperi ääriviivoja pitkin ja tai�ele. Toinen ase�elee etusormet ja peukalot kirpun sisään ja lai�aa kirpun kärjet yhteen. Sen jälkeen sanotaan numero ja kaveri aukoo kirpun suuta niin monta kertaa. Lopuksi valitset minkä numeron otat, avatkaa kyseinen luukku ja tehkää tehtävä. Uusia kirppuja saa taiteltua neliön muotoisesta paperista. Valmiita kirppupohjia löytyy tuloste�avaksi www.nuorisoseurat/työkalupakki


22

Varmista, että tapahtumassa on riittävästi järjestysmiehiä riskeihin nähden. (Kuva: Petri Kivinen)

Turvallinen kesätapahtuma nuorisoseuralla N

uorisoseurat järjestävät vuosittain tuhansia erilaisia tapahtumia. Järjestäjä vastaa siitä, että tapahtuma on turvallinen. Mitä suurempi tapahtuma ja mitä enemmän eri toimintoja siihen liittyy, sitä tarkemmin tapahtuman turvallisuus pitää suunnitella etukäteen. Ota ensi kesän tapahtumien suunnittelussa huomioon seuraavia asioita:

1. Mieti riskejä ajoissa »» Onko tapahtumapaikalla tai sen ympäristössä vaarallisia kohtia (esim. jyrkänne, ranta tai vilkasliikenteinen tie)? »» Miten liikenne tapahtumapaikalle ja sieltä pois hoidetaan turvallisesti? »» Ovatko alueen sisäiset kulkutiet selkeät, hyväkuntoiset ja yleisömäärään nähden riittävän leveät? »» Miten eri asiakasryhmien turvallisuus on varmistettu (esim. lapset, liikuntarajoitteiset, ikäihmiset)? »» Miten tapahtuman eri toimintojen sijoittelussa on huomioitu ruuhkien ja riskien ennaltaehkäisy (esim. lipunmyynti, esiintymislava, WC:t, ruokailu)? »» Miten erilaisten aktiviteettien turvallisuus on varmistettu (esim. pomppulinna, leikkivälineet, poniratsastus, uimaranta)? »» Miten sää vaikuttaa tapahtuman turvallisuuteen (esim. tuuli tai rankkasade)? »» Miten tilapäisten rakenteiden turvallisuus on varmistettu (esim. teltat, katsomot, esiintymislavat)?

»» Miten vaarallisten kemikaalien tai palavia aineiden turvallisuudesta on varmistuttu (esim. nestekaasu)? »» Miten häiriötilanteisiin on varauduttu (esim. sairauskohtaus, tulipalo, järjestyshäiriö)?

2. Laadi turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja on hyvä keino tapahtuman turvallisuuden varmistamiseen. Turvallisuusasiakirja sopii kaikkien tapahtumien turvallisuussuunnitteluun. Pakollinen se on niille tapahtumille, joissa esimerkiksi osallistuvien ihmisten suuri määrä, tapahtumassa käytettävät erikoistehosteet tai osallistujille tarjolla olevat aktiviteetit aiheuttavat erityistä vaaraa tapahtumaan osallistuville. Voit halutessasi yhdistää turvallisuusasiakirjan pelastussuunnitelmaan.

3. Varmista osallistujien turvallisuus aktiviteeteissa Yleisön turvallisuus on koko tapahtuman ajan järjestäjän vastuulla. Kaikki tapahtuman osa-alueet ja aktiviteetit tulee järjestää turvallisesti. Huomioi eri aktiviteeteissa seuraavia asioita:

Leikkipaikat »» Poista tai korjaa rikkinäiset leikkivälineet »» Putoamisalustan kunto esim. keinujen ja kiipeilytelineiden alla.

Uimaranta »» Uinninvalvonta ja vesipelastusvalmius »» Asianmukaiset pelastusvälineet

Talutusratsastus »» Aidattu alue »» Kokenut vetäjä »» Yleisöön tottuneet hevoset »» Kaikilla ratsastajilla on oltava sopiva ratsastuskypärä »» Ratsastajien jalkoja ei saa laittaa jalustinhihnojen väliin. Jalka joko jalustimeen tai jalustimia ei ollenkaan.

Eläinten katselu »» Vain rauhallisia eläimiä näytille »» Kestävät ja ehjät aitaukset »» Eläinten rapsuttelu vain valvottuna (esim. haliponit)

Mönkijät, mopot ja muut menopelit »» Suljettu ajoalue tai reitti »» Asianmukainen kypärä ja muut turvavarusteet »» Huolellinen perehdytys kaikille osallistujille »» Katsojat riittävän etäällä ja turvallisissa paikoissa

4. Ota opiksi ja tee ensi kerralla paremmin! Seuraa tapahtuman kulkua ja turvallisuutta koko tapahtuman ajan. Käy yhteenveto läpi järjestelyporukan kesken. Arvioi onnistumista, anna palautetta ja mieti parannuskohteita seuraavia tapahtumia ajatellen. Jos tapahtumassa on sattunut asiakkaalle vakava tapaturma, tee siitä ilmoitus Tukesiin.


23

Stand up -koomikko jo 60-luvulla

Vuoden Hermanni on Pekka Taattola Teksti Leo Puurunen Kuva Antti Kalliomaa

P

ekka Juhani Taattola syntyi Irjan ja Pekan perheen esi-

Pekka juonsi, kasasi ja harjoitti vakituisesti Martikkalan

koisena Jatkosodan aikana 19.12.1942 Nilsiän Vuotjär-

Nuorisoseuran iltamia 1970-80 -luvuilla. Vuonna 1981 TV2

ven kylässä. Isä Pekka oli tuolloin taistelemassa Syvärin etelä-

filmasi iltamia nuorisoseurantalolla. Martikkalan Nuorisoseu-

puolella. Irja-äiti lähetti tiedon tapahtumasta Kenttäpostilla.

ra eli kukoistuskauttaan – ja tuli tunnetuksi erityisesti kansan-

Irja oli ajanut Laatokan Karjalasta karjaa evakkoon Joen-

tanhuistaan. Seurantaloa kunnostettiin muun muassa asen-

suun pohjoispuolelle ja tullut sieltä keväällä 1940 evakok-

tamalla Nelkon kalusteet ja rakentamalla kaivo. Pekan suun-

si Taatonniemen taloon. Isä Pekka nappasi karjalaistytön

nittelemaa valmista ohjelmarunkoa oli 13 tuntia. Esityksiä

”mutsoikseen”.

vietiin pitkin Ylä-Savoa. Juhlissa oli tanhuryhmä, Pekka kuulutti ja Harri Jänönen säesti haitarilla. Myös Iisalmen teatte-

Koulunkäynnin Pekka aloitti Vuotjärvellä ja keskikoulun hän

rille Pekka teki töitä sekä lavalla että apuohjaajana.

kävi Nilsiässä. Koulumatkaa oli kymmenen kilometriä. Kunto pysyi hyvänä, kun usein jumppatunnilla talvella vielä hiihdet-

Pronssisen nuorisoseuramerkin Pekka sai 1981 ja Her-

tiin viisi kilometriä. Keskikoulussa Pekka rupesi näyttelemään.

mannin arvon 50-vuotispäivänään 1992. Taattola valittiin

Kanttori opetti laulamista, äänenkäyttöä ja hengitystä. Nuo-

Ylä-Savon H-kiltatoimikunnan puheenjohtajaksi 2008, valta-

risoseuratoiminta alkoi kesällä 1961, kun Pekka juonsi iltamat

kunnan tasolle 2010 ja Ylä-Savon Vuoden Hermanniksi 2011.

ja lauloi pari kuplettia Eino Turusen säestäessä mandoliinilla.

Ohenmäen kauden jälkeen Pekka siirtyi Joensuuhun 1992

Pekka läksi 1962 sotaväkeen Lappeenrantaan ja jäi ”sota-

Pohjois-Karjalan sotilasläänin esikuntaan. Eläkkeelle hän jäi

valtioon”. Siellä hän tapasi sairaanhoitajakoulussa opiske-

2003 oltuaan Ohenmäen varikon talouspäällikkönä 20 vuotta.

levan Kaijan. Häitä tanssittiin heinäkuussa 1965. Esikoinen

Pekan harrastuksiin kuuluu opastukset Venäjän Karja-

Päivi syntyi seuraavana vuonna.

laan, Suomen sotahistoria, karjalan kieli, kalastusretket Laatokalle sekä sukuhistoriaan ja Leijona-toimintaan osallistu-

Miten Pekka hurmasi aikoinaan Kaijan? ”Jenkalla”, hän

minen. Hän on kiinnostunut historiasta ja maantiedosta.

vastasi. Pekan tie johti 1968 Kouvolaan sotilasläänin esikuntaan.

Hän on rakentanut tuttavapiirilleen kahdeksan omakotita-

Tällöin Pekan kauluksessa olivat ylikersantin jämät. Kouvolan

loa, navetan, saunoja ja kesämökin. Esiintyminen ja yleisön viihdyttäminen on Pekalta hoitunut sujuvasti. Kupletin juoni

Nuorisoseura esitti kesäteatterissa Mustalais-Manja -näytelmän, jossa Pekka esiintyi talonjussina. Iltamia pidettiin myös

Vuonna 1972 Pekka muutti Iisalmen Ohenmäen varikon

oli ottaa yleisö haltuun. Sanasepolle lavalle nouseminen oli

Korialla ja Iitissä Kaijan kotikylällä Lyöttilässä. Kouvolassa

talouspäälliköksi. Aki Leinonen otti Taattolan nuorisoseura-

luontevaa. Pekka oli stand up -koomikko jo ennen kuin nimi-

Pekka toimi nuorisoseuran puheenjohtajana ja Kaija sihtee-

hommiin keskusseuran jäseneksi ja Kalevan Nuorten toimin-

tystä oli keksittykään.

rinä. Vuonna 1970 syntyi toinen lapsi Olli.

nan vetäjäksi. Maakuntajuhlien ravintolatoimikunnan johta-

Seuraavaksi tie vei 1970 Mikkeliin Savon Prikaatiin rahas-

minen luontui hyvin Pekan toimenkuvaan. Makkaraa grillat-

Kirjoittaja on kotiseutuneuvos ja Vuoden Hermanni Ylä-Sa-

tonhoitajaksi. Nuorisoseurahommiin ei jäänyt aikaa, kun

tiin satoja kiloja. Perhe rakensi omakotitalon Lapinlahden

vossa 2014.

lapset olivat pieniä.

Muikkukujalle.

Apuna Savon Sanomien ja Iisalmen Sanomien haastattelut.

Heikki Tuomi-Nikulasta valtakunnallisen H-killan puheenjohtaja ”Oma nuorisoseurataipaleeni alkoi 60-luvun alussa Kälviällä,

Ajatukseni on aina ollut, että viisi vuotta tehtävässä pitää

Mitä muuta olen harrastusten ohella tehnyt? Valmistuin

Keski-Pohjanmaan Opistossa, Myllykiven Nuorisoseurassa.

riittää. Siinä ajassa ideat on annettu ja suurin tarmo purettu.

Tampereen yliopistosta, olin toimittajana Keskipohjanmaa- ja

Partio oli silloin elämässäni kuitenkin ykkösenä. Turussa

Niinpä jäin nuorisoseurasta vapaalle ja lipesin kylätoimin-

Vaasa -lehdissä sekä Turun Sanomissa ja viimeiset 25 vuotta

1970-luvulla nuorisoseuraliike vei mennessään. Muutin

nan puolelle. Sieltä löytyi niin paljon lisää oppia, että uskal-

Lapin Kansan päätoimittajana Rovaniemellä.

Rovaniemelle 1984 ja Harju-Autin Esko houkutteli toimintaan

sin ottaa arvovaltaisen Ukko-Hermannin tehtävän vastaan.

mukaan. Kohta olinkin Lapin Nuorison Liiton ja Jutajaisten puheenjohtaja ja myös Suomen Nuorison Liiton hallituksen

Mihin toinen hieno, partio jäi? Ei mihinkään. Nyt tehdään innolla Kälviän Metsä-Veikkojen historiikkia.

Lapsia on, lapsenlapsiakin kymmenen ja komea koira. Voin vilpittömästi sanoa, että nuorisoseuralta sain sellaisen avaimen, joka on avannut kaikki tärkeät ovet elämäni varrella.”

puheenjohtaja.

VALTAKUNNALLINEN H-KILTALAISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ 8.8.2018 Helsinki – Porvoo – Helsinki Linja-autolla Porvooseen, takaisin M/S J.L. Runebergilla seilaten. Lähtö klo 9.30 Postitalon edestä Mannerheimintiellä olevalta tilausajopysäkiltä. Porvoossa yhteisinä kohteina Runebergin koti, Tuomiokirkko ja Raatihuone. Klo 16 M/S J.L.Runeberg lähtee kohti Helsinkiä, jonne saavumme noin klo 19.30. Hinta 90 €/henkilö Ilmoittautuminen viimeistään to. 12.7. Maisa Selimäki puh. 040 589 4899, e-mail: maisa.selimaki@gmail.com Maksut 12.7. mennessä Uudenmaan H-kilta, FI 66 5300 1720 1599 32, viite 20182018


24

Lyhyesti Yhteisöllisyyden erityismaininnat Kerkkoon ja Ylihärmän Nuorisoseuroille Suomen Nuorisoseurat on nimennyt Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat. Tämän lisäksi Ylihärmän Nuorisoseura ja Kerkkoon Nuorisoseura palkittiin yhteisöllisyyden erityismaininnalla. Ylihärmän Nuorisoseuran teatteritoiminta kokoaa yhteen eri-ikäiset harrastajat. Kaikille halukkaille löytyy aina rooli – ja tarvittaessa sellainen vaikka kirjoitetaan. Suuretkin produktiot toteutetaan talkoovoimin hyödyntäen seuran aktiivien osaamista. Porvoolainen Kerkkoon Nuorisoseura on malliesimerkki vahvan yhteisöllisyyden nuorisoseurasta. Lapset ja nuoret ovat toiminnan keskiössä, mutta toiminta on avointa kaikenikäisille. Satavuotias seura remontoi seurantalon talkoilla, joihin osallistui koko seuran väki.

Nyt saa sooloilla! Kallavan Sooloteatteri-kilpailun haku on käynnissä Kallava Teatterifestivaalin Sooloteatterikilpailu saavutti viime vuonna suuren suosion niin yleisön kuin esiintyjien keskuudessa, joten kilpailu päätettiin järjestää uudelleen. Nyt etsitään sooloteatteriesityksiä marraskuussa järjestettävään katselmukseen. Näyttämöteos yhdelle esittäjälle voi koostua tekstistä, liikkeestä, musiikista, varjo-, esine- tai nukketeatterista tai näiden yhdistelmistä. Esityksen kesto saa olla enintään 30 minuuttia. Esiraati valitsee mukaan 6-10 esitystä. Haku on nyt auki 30.9.2018 asti. Hakemuksessa tulee näkyä esityksen ja tekijän nimi, lyhyt kuvaus sisällöstä, kesto, esittäjän yhteystiedot ja mahdolliset tekijänoikeustiedot. Hakemukset tulee lähettää osoitteeseen: jussi.salmi@nuorisoseurat.fi Itse kilpailu pidetään lauantaina 10.11. Kuopion kulttuuriareenalla. Esityksistä annetaan kirjallinen palaute. Paras esitys valitaan yleisöäänestyksellä ja kolme esitystä palkitaan rahapalkinnoilla (300 €, 200 €, 100 €).

ta t u u v o u l , a o t e i T ! a i s k u m e fi/kansanopisto u. k ed kp o w. w k w ja SYKSYN 2018 LINJAT

Keski-Pohjanmaan kansanopisto

puh. 040 808 5035 | info.kansanpisto@kpedu.fi

palv

10 vuotta

oninlu t e

Lue lisää ja hae osoitteessa: www.kpedu.fi/kansanopisto

a ja

B

kpedu

-Rakennusteollisuuteen -Maatalousrakentamiseen -Omakotirakentajille

ua el

Populaarikulttuuri EsittävätaideKeski-Pohjanmaan Tanssitaide kansanopisto Valokuvataide Velmu- voimauttava taide

Korkealaatuiset betonielementit toimitusvarmasti

Turuntie 107 31500 Koski Tl • Puh. +358 50 5696 341


25

Seurantalojen korjausavustus - aloita hakemus ajoissa! Hakemukseen vaaditut asiakirjat: »» Yhdistyksen toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta sekä yhdistyksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio »» Todistus maan omistus- tai hallintaoikeudesta ja rakennuksen vuokrasopimus »» Valokuvia korjaustyön kohteesta sekä rakennuksen ulkoasusta ja sisätiloista sekä vähintään yksi kuva talon juhlasalista »» Suunnitelmat: korjausten kokonaissuunnitelma, rakennustapaselitys, mahdolliset rakennuspiirustukset, kustannusarvio, rakennusalan ammattilaisen laatima kuntoarvio (laajoissa ja vaativissa korjauksissa) »» Jos avustusta haetaan lainan takaisinmaksuun: pankin todistus lainoituksesta ja lainan lyhennyksistä »» Selvitys rakennuksen suojelutilanteesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa talojen erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin.

KANSALAISFOORUMI TIEDOTTAA TILATKAA KANSALAISFOORUMILTA KURSSI ESITYKSEN TUOTTAMISESTA! Esityksen tuottaminen -kurssi on toiminnallinen ja käytännönläheinen kokonaisuus esimerkiksi teatteri-, tanssi- ja sirkusryhmien tuottajille tai sellaiseksi aikoville.

Kuva: pxhere.com

Kurssilla tutustutaan tuottajan moniin rooleihin, jaetaan kokemuksia ja etsitään yhdessä suuntia tulevaisuuden tuottajille. Kurssilaiset oppivat tuotantosuunnitelman ja tuotantobudjetin tekemisen, perusasiat tekijänoikeuksista, lupa-asioista sekä esityksen markkinoinnista. Kurssin kouluttajana toimii FM Disa Kamula. Kurssin laajuus on 27 opintotuntia (á 45 min.), sisältäen sekä lähi- että verkko-opiskelua. Kansalaisfoorumin jäsenyhdistyksille kurssin hinta on 850 € sisältäen opetuksen ja opintomateriaalit. Lisätietoja: timo.tervo@kansalaisfoorumi.fi Lue lisää ja tutustu myös muihin Kansalaisfoorumin tilauskoulutuksiin: kansalaisfoorumi.fi/tilaakurssi

ILMOITTAUDU KANSALAISFOORUMIN JÄSENJÄRJESTÖPÄIVÄÄN! Tule viettämään virkistäytymään ja rakentamaan yhteistä tulevaisuutta merellisestä ympäristöstä inspiroituen! Tiesithän, että Nuorisoseurojen jäsenenä olet myös Kansalaisfoorumin jäsen? Kaikki jäsenliittojemme ja niiden jäsenyhdistysten luottamushenkilöt ja työntekijät sekä toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan jäsenjärjestöpäiväämme 25.8.2018 Rastilan kartanossa Helsingissä.

Kuva: Raisa Laukkanen

Päivän aikana ideoidaan toiminnallisesti Kansalaisfoorumin ja sen jäsenjärjestöjen yhteistä tulevaisuutta Metodix Oy:n Hannu Linturin ja Antti Kaupin johdolla. Matka jatkuu rentoutustuokiolla, jossa hypätään irti arjesta. Tätä seuraa luonnosta inspiroituvaa taidetyöskentelyä. Lopuksi toteutetaan yhdessä pienimuotoinen yhteisötaideteos. Aiheeseen meidät johdattaa Kansalaisfoorumin koulutussuunnittelija Maaria Tuhkunen. Iltaohjelmassa on mahdollisuus saunoa ja uida sekä viettää aikaa yhdessä pelaillen ja tutustuen. Päivä on maksuton. Lounas, iltapäiväkahvit ja iltapala kuuluvat ohjelmaan. Tilaa on 30 ensimmäiselle ilmoittautujalle, joten ilmoittaudu pian! Lue lisää: kansalaisfoorumi.fi/jasenpaiva

Mietitäänkö teidän teatterissanne, miten ihmeessä toiset tekevät jotain sellaista, mikä ei teillä ota onnistuakseen? Toisaalta tiedätte, että olette hyviä jossain toisessa asiassa. Tässä on mainio paikka kahden harrastajateatterin vertaisarvioinnille! AINEISTO SOPII KAIKILLE HARRASTUSALOILLE

Aineistossa kuvatun vertaisarviointiprosessin voi mainiosti toteuttaa myös muissa harrastusryhmissä, esimerkiksi tanssiryhmien kesken. Lue tiivistelmä prosessista ja lataa ilmaiseksi prosessin tarkempi kuvaus: kansalaisfoorumi.fi/vertaisarviointi

Ville Suhonen

Seurantalojen korjausavustusta haetaan vuosittain syyskuussa. Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä ja hankkimasta hakemukseen vaadittuja asiakirjoja hyvissä ajoin, sillä myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Vaadittuja liitteitäkin on sen verran, että kannattaa hoitaa homma etukenossa.


26

Kolumni

Kesäelämää K

erilaisiin tapahtumiin pienestä asti, joten festari-/turnausväsymys on tuttu juttu. Reissun jälkeen pitää vähän huilata ja fiilistellä. Tapahtumiin lähtö on ollut aina kutkuttavan jännittävää. Ryhmän kanssa on kerätty ehkä rahaa ja harjoiteltu ohjelmistoa. Reissua on suunniteltu yhdessä ja tapahtumassa saa viettää monta päivää kavereiden kanssa. Jöötä ei ole pitämässä omat vanhemmat, vaan oma ohjaaja/valmentaja ja huoltajat, jotka ovat kuulemma yleensä aina paljon rennompia kuin omat vanhemmat. Reissussa oppii myös pitämään itsestä ja kaverista huolta. Jos ei ensimmäisellä kerralla, niin ehkä toisella. Jotta homma isossa porukassa toimii, pitää osata katsoa hieman omaa napaa pidemmälle. Reissussa eletään välillä vähän pellossa – hammasharja pysyy pussukassa ja alushousutkin vaihdetaan ehkä vain kerran,

mutta sitä meidän vanhempien ei tarvitse onneksi tietää. Tapahtumista jää hyviä muistoja. Vieläkin hymyssä suin muistelemme kioskiostosharjoittelua (”Kun oli niin kiva ostaa”), metsävaellusta crocseissa (”Ai en mä tienny, et se on niin pitkä matka”) ja läpimärkää telttaa (”Ei me muistettu sulkea sitä vetskarii”). Kaikista näistä on selvitty hymyssä suin ja reissusta on palattu monta kokemusta rikkaampana. Tämän takia otamme taas perhekalenterin esille ja suunnittelemme kesän niin, että sinne mahtuvat kesätyöt, rippileiri, turnaukset, kesätreenit, leirit ja festarit. P.S. Minäkin sain juuri postikortin belgialaiselta perheeltä, jossa asuin kaverin kanssa viikon tanssireissun ajan. Kutsuivat kylään. Olisihan se hauska käydä heillä ja vaihtaa kuulumiset, kun ei olla koskaan

puhuttu mitään. Heillä asuessani ujostutti niin paljon eikä ollut koulussakaan ollut vielä vieraita kieliä. Mutta hei, postikortteja on vaihdettu jo 30 vuotta. Heidi Usenius

uusihenkisen perheen kesän suunnittelu ei ole heikkohermoisen hommaa. Kalenteriin pitäisi sovittaa kolmen lapsen kesätyöt, rippileiri, turnaukset, kesätreenit, leirit ja festarit. Kuopus kulkee vielä meidän vanhempien matkassa. Joku ehkä miettii, miksemme me vanhemmat päätä aikatauluja ja ilmoita niitä lapsillemme. Se ei kuitenkaan sovi kasvatusajatteluumme. Emme halua vanhempina väheksyä lasten harrastuksiin tai mielenkiinnonkohteisiin liittyvien tapahtumien tärkeyttä. Lapset haluavat suunnitella kesäänsä itse ja olen huomannut, että lasten valinnat saattavat poiketa paljonkin meidän vanhempien suunnitelmista. Toki yhteisillekin hetkille on tärkeää varata aikaa. Koko perheen autolomia ei kuitenkaan kannata enää edes ehdottaa. Mökkeilyäkin koko perheen voimin riittää viikko. Lapset osaavat hyvin tasapainottaa reissut ja löhöilyn. He ovat osallistuneet

Elina Weckström Päiväkodin johtaja, kasvatustieteen tohtorikoulutettava, aktiivinen nuorisoseuralainen Klaukkalasta

Jalkapalloturnauksessa sadat lapset kokivat liikunnan riemua! K

ahdeksan iltapäivätoimintapaikkaa Oulussa yhdistivät voimansa ja järjestivät jalkapalloturnauksen 25.4. Heinäpään jalkapallohallilla. Valmistelut aloitettiin hyvissä ajoin. Joukkueille keksittiin ja äänestettiin nimet ja jokainen lapsi sai suunnitella itselleen pelipaidan. Innostavat ohjaajat vetivät erilaisia pelejä, leikkejä ja liikunnallisia aktiviteetteja sisällä ja ulkona.

Olennaista oli, että jokainen lapsi sai osallistua juuri haluamallaan tavalla. Ellei halunnut pelata, saattoi olla kannustusjoukoissa mukana. Kun päästiin jalkapallohallille, lähes kaikki halusivatkin kentälle. Turnauksessa oli mukana 200 lasta ja 30 ohjaajaa tai muuta aikuista. Lasten vanhemmat ja isovanhemmat oli kutsuttu seu-

raamaan pelejä. Väliajalla nautittiin eväät ja osallistujille jaettiin mitalit ja voittajille pokaalit. Lapset olivat päivään hyvin tyytyväisiä. Heidän mielestään iltapäivätoiminnassa voisi olla joka päivä turnaus!


27 Yhteystiedot Riku Suonio

Suomen Nuorisoseurat ry Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 09 584 0610 info@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi Etelä-Häme Rautatienkatu 3 sisäpiha, 15100 Lahti 050 567 2586 joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-hame Etelä-Pohjanmaa Maamiehenkatu 4 B 7, 60100 Seinäjoki 045 119 5319 etela-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/etela-pohjanmaa Häme Satakunnankatu 13, 33100 Tampere 050 340 6566 hame@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/hame Kainuu Pentinpurontie 133, 88270 Vuolijoki 08 613 3873 kainuun.nuorisoseurat@kajaani.net

Luova lava vie lapset esittämään itse tehtyä taidetta L

uova lava lapsille -taideleirejä järjestetään jälleen tulevana kesänä. Luova lava on alakoululaisille tarkoitettua esittävän taiteen kerho- ja leiritoimintaa, jossa toimitaan musiikin, tanssin ja teatterin parissa. Jyväskylässä käynnistettyä toimintaa järjestetään nykyään myös muualla Suomessa. Jade Mäkinen, 10, osallistui viime vuonna ensimmäistä kertaa Luova lava -leirille. Syksyllä harrastus jatkui kerhossa. Mäkinen kuvailee Luovaa lavaa kivaksi ja hauskaksi harrastukseksi, jossa voi heittäytyä eri maailmoihin. "Siellä on kivoja leikkejä, joiden avulla luovuus ja energia käynnistyy. Siellä toteutetaan lasten toiveita ja ideoita. Näytellään paljon ja eläydytään tunnetiloihin: harjoittelemme ilmeitä, eleitä ja yhdessä toimimista. Olemme harjoitelleet myös näyttelemistä ilman ääntä eli pantomiimia." Ohjaajan suunnitteleman ohjelman lisäksi toiminnassa on tilaa lasten omaehtoiseen luovaan toimintaan, kuten esityksen suunnitteluun ja harjoitteluun. Ennakko-osaamista taiteista ei tarvita. "Siellä on tosi kivat ohjaajat ja saa kavereita helposti. Ohjaajat osaavat huolehtia, että kaikki toimivat toistensa

kanssa ja pääsevät mukaan, kukaan ei joudu olemaan yksin. Haluan olla Luova lava -kerhossa, jotta oppisin lisää näyttelemisestä ja saisin kokemusta rooleihin eläytymisestä." Luova lava -kesäleiritoiminnan käynnistyttyä on leirejä sittemmin järjestetty vuosittain. Suomen Nuorisoseurat järjestää paikallisten nuorisoseurojen kanssa leirejä nykyään yli 10 paikkakunnalla. Esimerkiksi Stadin Nuorisoseurat järjestää tulevana kesänä yhteensä 22 leiriä. Mäkinen odottaa leireiltä ulkona olemista, näyttelemistä ja uusia ideoita. "Olen innoissani mahdollisuudesta päästä Kulissin latoteatterille leirille, koska siellä on oikea esiintymislava. Odotan myös, että saan jälleen uusia kavereita leiriltä." Leiriläisten ideoimat esitykset esitetään leirin päätteeksi Hetki Taiteilijana -nimellä. Jyväskylän leireillä valmistettu esitys nähdään Jyväskylän Kesä -festivaalin lasten ohjelmassa heinäkuussa. "Jännitän vähän tulevan kesän näytelmää, millainen siitä tulee ja minkä roolin itse saan, Mäkinen tunnustaa."

Leirejä usealla paikkakunnalla Lahti, Tampere, Pori, Joensuu, Juuka, Helsinki, Kauhava ja Seinäjoki: puoti.nuorisoseurat.fi > Ilmoittautuminen Rovaniemi: lappi.nuorisoseurat.fi/luova-lava Jyväskylä: keskisuomi.nuorisoseurat.fi/toiminta/luova-lava-lapsille Imatra ja Luumäki: saimaa.nuorisoseurat.fi/toiminta/luovalava Kuopio: pohjoissavo.nuorisoseurat.fi/luova-lava-lapsille Klaukkalan Nuorisoseura: www.klans.fi/uutiset.html?120182 Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseura: www.ppns.net Koski Tl:n Nuorisoseura: salminen.taina@hotmail.com Ulvilan Nuorisoseura: www.ulvilannuorisoseura.net/luova-lava-lapsille-paivaleirit Vahannan Nuorisoseuran leiri on täynnä

Keski-Pohjanmaa Siltatie 20, 69600, Kaustinen 044 342 5220 keski-pohjanmaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-pohjanmaa Keski-Suomi Vapaudenkatu 43 A, 40100 Jyväskylä 040 505 2659 keski-suomi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/keski-suomi Lappi Rovakatu 26 A 11, 96200 Rovaniemi 0400 530 598 paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/lappi Pohjois-Karjala Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-karjala Pohjois-Pohjanmaa Kirkkokatu 22 A 1, 90100 Oulu 044 720 8509 timo.nevanpera@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-pohjanmaa Pohjois-Savo Puijonsarventie 54, 70260 Kuopio 050 556 4748 jussi.salmi@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/pohjois-savo Saimaa Kirkkokatu 12 A 6, 53100 Lappeenranta 040 537 2363 saimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/saimaa Satakunta Hallituskatu 6, 28100 Pori 0440 591 913 karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/satakunta Uusimaa Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa 045 633 6944 uusimaa@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/uusimaa Varsinais-Suomi Härkätie 450, 31500 Koski TL 0400 818836 mika.toivonen@netti.fi Ylä-Savo Päiviönkatu 27, 74100 Iisalmi 017 817 866 kyosti.marin@nuorisoseurat.fi www.nuorisoseurat.fi/yla-savo


u ennen Ilmoittaud ästä 31.5. ja sä nnasta! 10–15 % hi

Ennakkoilmoittautuminen 18.3.–31.5.2018 nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi

OHJELMA PERJANTAI 18.00 Saapuminen Joensuuhun 18.30–19.30 Ruokailu 19.30–21.00 Illanvietto

LAUANTAI 9.00–11.30 9.00–12.30 12.30 15.00–16.00 18.00 19.00 22.00

Ohjelmatarjotin Valtakirjojen tarkistus Kokous alkaa Kahvit ja klinikat Kokous keskeytetään Karjalaiset Pidot Ohjelma päättyy

SUNNUNTAI 9.30 Kokous jatkuu 11.30–12.30 Lounas 14.30 Päätöskahvi

Nuorisoseuralehti 2/2018  
New
Advertisement