Veikko 1/2021

SISÄLLYSLUETTELO 3 Pääkirjoitus 4 Toimitus esittäytyy 8 Sinä olet Norssi, nyt ja aina 10 Epitome Latina 12 Etäopiskelu koronan aikana 15 Norssiskoopit 18 Luonnonfilosofia 19 Käydäänkö koulua todella elämää varten?

20 Kerran Norssi, aina Norssi 26 Uusiutuvat trendit 28 Leirikoulut maapallomme hyväksi 29 Neljän tähden leffailta 30 Huomaatko: Runoja sekä lyhyitä tekstejä 32 Poikkeusolojen syvyyksiin 33 Norssin historialliset urut entisöitiin 35 Resepti nurkka 36 Miten Norssista tulee tasa-arvoinen ja yhdenvertainen?

38 Overheard opet 42 Kuin kaksi marjaa

Taitto: Oona Marttinen, Päätoimittaja Kansikuva: Lotta Arjanne

Muista seurata Veikkoa Instagramissa @veikkonorssi !

2

Pääkirjoitus pakoreittinä kotikaranteenin kylläiselle arjelle. Etäkoulu päivä toisensa jälkeen käy nopeasti raskaaksi, mutta Veikon takia kone on ollut helpompi avata.

On sanomattakin selvää, että koronaviruspandemia on koskettanut meistä jokaista. Tosin osaa se on iskenyt pesäpallomailalla keuhkoihin ja toisia se on vaan hiljaa raapaissut.

Olemme kaikki kuitenkin onnekkaita. Jokainen, joka juuri nyt lukee Veikon 150. vuosikerran juhlapainosta, on selvinnyt yli vuoden globaalin pandemian heittelemänä. Eikä se ole

Oona Marttinen Päätoimittaja

mikään pikkujuttu. Tämän vuoden aikana pelkkä selviäminen on onnistumista. Olemme jokainen onnistuneet kuluneen vuoden selättämisessä, sillä olemme selvinneet.

Kevät 2021 on pitänyt sisällään kaksi merkittävää vuosipäivää.

Covid-19 viruksen ensimmäisen syntymäpäivän sekä Veikon

Selviäminen ei ole kuitenkaan aina helppoa. Sinulle, joka

150. vuosikerran painon. Vaikka koronaviruspandemialla ja

kamppailet selviytymisen kanssa pandemian aikana: et ole

Veikolla ei ole paljoakaan yhteistä, on yksi asia, joka yhdistää

yksin. On täysin ok, jos sinusta ei tunnu selviytyjältä. On täy-

niitä juuri tänä keväänä – molemmat ovat murroskohdassa.

sin ok, jos sinusta ei tunnu siltä, että tulet selviämään. Et

Ja toisin kun virukselle, jolle toivomme pikaista kuolemaa,

ole tässä yksin. Sinun ei tarvitse käydä tätä yksin. Jokainen

Veikon toivomme syttyvän uudestaan.

meistä tarvitsee ajoittain tukea ja apua. Tämänhetkisessä maailmassa, kaikki tarvitsevat sitä. Sinun ei tarvitse luoda

Pandemiasta huolimatta, Veikon toimitus on päässyt uudis-

emotionaalisia turvavälejä itsesi ja muiden välille. Älä jää yk-

tamaan lehtemme 2020-luvulle. Veikko on vihdoin ottanut

sin. Äläkä pelkää pyytää apua.

haltuun sosiaalisen median sekä suunnitteilla on Veikon ikioma podcast! Tilanteesta johtuen toimitus ei ole vielä pääs-

Tämä kevät on ollut uskomaton. Huonolla ja hyvällä tavalla.

syt tapaamaan kasvokkain, mutta toimitukseemme on siitä

Veikon uudistaminen ja toimitukseen kuuluminen ovat teh-

huolimatta syntynyt innokas sekä yritteliäs ilmapiiri. Tämä

neet tästä hyvän. Toivon, että jokaisen teidän keväässänne

näkyy esimerkiksi Teams -puheluissa, joissa kasvottomat

on ollut myös jotain, joka teki siitä teille hyvän. Sekä toivon,

äänet huutelevat ideoita lehden kehittämiseen, sekä What-

että teillä on jotain mitä odotatte innolla seuraavilta kuukau-

sApp -ryhmissä, joissa toisia kannustetaan tsemppaavilla

silta. Minulla on ainakin kaksi asiaa, joita en malta odottaa:

viesteillä. Lehden ja toimituksen viilaaminen on toiminutkin

koronarokotus ja Veikon tuominen eloon.



3

Toimitus esittäytyy PÄÄTOIMITTAJA:

Oona Marttinen "Rakastu itseesi."

TOIMITTAJAT:

Lotta Arjanne:

Eelis Ojala:

"Jokainen lattia on

"Tietä käyden tien on vanki.

tanssilattia"

Vapaa on vain umpihanki."

-Aaro Hellaakoski

4

Aljona Mejias ”Lotto on 50/50. Joko sä voitat tai sä et voita.”

Nicole Nuora “Asiat ovat sekaisin kuin Haminan kaupunki.”

Fanny Kuusniemi ”I don’t give a damn about my reputation” -Joan Jett

Lahja Äimä ”Feminism. What an incredible word!”

-Anne with an E

Fiona Närhi ”Jos ihmisellä on paha olla niin...Sillä ei ole hyvä olla...

Anna Majamaa

Mutta jos olet vahva...Niin

”Syö akvaariokiviä, sytytä raken-

et ole heikko...”

nus tuleen, live a little.”



5

Ines Pohjanluoma

Hertta Miettinen

”Live love laugh -Aristoteles”

“C’est la vie.”

Vivian Grönbärj "Rawrdab"

Frans Frangén

Helmiina Sippola

“Minä sanoin ensin!”

”There is only one way to avoid criticism: do nothing, say nothing, and be nothing.”

Julia Berg “Tarvitaan vain kaksi ässää: suklaa ja suoratoistopalvelut.”

6



-Aristotle

Linnea Miettinen ”Luultavasti viihdyin kaikessa kohtuuttomuudessa” Eino Inki

-A. Burroughs

”Movēre crûs.”

Elena Taskinen

Victoria Tuomasdottir

”Minä en siedä sitä,

”Don’t let people tell

että toiset nukkuvat,

you who you are. You

kun minä olen he-

tell them.”

reillä, vaikka ei päin

-Serena van der

vastoinkaan ole lainkaan

Woodsen

hyvä.”

-Pikku Myy

Nina Wu ”Nina yhellä iillä”



7

Sinä olet Norssi, nyt ja aina.

Koulutaival on lyhyt, mutta Norssi pysyy Norssina ikuisesti. Juuriinsa voi pitää yhteyttä liittymällä mukaan koulumme alumniyhdistyksen Vanhat Norssit ry:n toimintaan. Me Vanhat Norssit toimimme koulun taustajoukoissa, annamme stipendejä, palkitsemme Vuoden Norssin ja organisoimme hauskoja yhteistapahtumia, kun se taas on mahdollista. Me emme kaikki edes ole vielä niin vanhoja, sillä joukkoomme liittyy vuosittain juuri lakin päähänsä painaneita norsseja, kuten hallituksemme uusin jäsen Miila Tammisto. Miila kertoo, mikä sai hänet liittymään osaksi Vanhojen Norssien toimintaa:

”Valmistuminen Norssista keväällä 2020 oli minulle kaikessa hienoudessaan ja uusien ovien auetessa myös haikeaa.

Olin viettänyt Norssissa kuusi vuotta ja saanut katsella juhlavia käytäviä ja pro patria -tauluja, nauttia laadukkaasta opetuksesta ja aistia Norssin henkeä siihenastisesta elämästäni kolmanneksen. Varmasti sinäkin voit lukijana allekirjoittaa – olit sitten vanha tai nykynorssi – että Norssissa syntyy upeita muistoja, ja kuuluisa Norssin henki on todella tunnettavissa.

Norssivuosieni aikana käsitykseni Vanhat Norssit ry:stä oli hyvin rajallinen. Olin toki nähnyt alumnioletettuja istuskelemassa Norssin päivän kahvilassa ja tiesin m e i d ä n k i n luok an saane en yhdistykseltä a v u s t u s t a leirikoulumatkaan.

Halusin kuitenkin olla jotenkin mukana Norssin toiminnassa vielä tulevaisuudessa ja tutustua muihin vanhoihin norsseihin.

Syksyllä tein hypyn jokseenkin tuntemattomaan ja liityin Vanhoihin Norsseihin. Päädyin heti mukaan yhdistyksen

8

hallitukseen ja vaikka korona on vaikeuttanut toimintaa, olen jo päässyt näkemään, millaisia mahdollisuuksia meillä on toimia yhteistyössä nykynorssien kanssa. En malta odottaa, että livetapaamisia järjestyy ja pääsen kuulemaan tarinoita Norssista vuosikymmenten takaa.

nuorempaa sukupolvea, sitä enemmän meillä on siltoja nykynorsseihin sekä mahdollisuuksia tutustua eri sukupolvien lisäksi myös samankaltaisessa elämäntilanteessa oleviin alumneihin.

Pohjimmiltaan yhdistys näyttää siltä, miltä sen jäsenet näyttävät. Mukaan mahtuu vanhoja ja nuoria.

To i vottavasti vo imme tu l e va i s u u d e s s a o l l a entistä enemmän tukena nykynorsseille ja samalla päästä kuulemaa, mitä rakkaalle koulullemme kuuluu!”

Kannustan jokaista nykynorssia l u o k k a- as te e s t a ri i p p u matt a miettimään Vanhoihin Norsseihin liittymistä sitten, kun oma koulutaival No r s s is s a o n p äätt y mäs s ä .

On hyvin ainutlaatuista päästä mukaan yhteisöön, jossa eri sukupolvet kohtaavat ja kaikkia yhdistää yhteinen pala historiaa.

Mitä enemmän yhdistyksessä on

Tutustu toimintaamme Instagramissa käyttäjänimellä @vanhatnorssit tai netissä osoitteella www.norssit.fi ja liity mukaan toimintaamme!

Enni Schorin Varapuheenjohtaja Vanhat Norssit ry



9

Epitome Latina Mihi recentissimam Epitomen Latinam scribenti respicenda sunt propter hanc parvulam epitomen nova themata apud ephemeriden renovatam nostrae scholae. Quodnam esset unicius themate hodierno, cui cum ultra viam calcariam discipuli Ressus tum citra istanc viam sub ecclesia Iohannis studentes Lycei Normalis adiuncti sunt? – Nullum id esse arbitror. Res maximi momenti, in qua studentes Ressus et Lycei Normalis conuniti sunt – nimirum spiritu pugnatorio diei ludibundi haud oblito – est societas secreta vel corpus terroristicum nomine Canes Sancti Huberti. Valuit societas illa puerilissima suis viribus fortissimis Helsingiae anno Domini millesimo nongentesimo quinto.

Canes Sancti Huberti, discipulis in Lyceo Reali Finnico Helsingiae auctoribus, imprimis in iunventute doctrinae nationalismi perito constitit. Studium nimis forsitan gloriae cupidum illis iuvenibus, in quibus ignis patriae servandae ardebat, erat et ferventer et superbe resistere novae russificationi in patria nostra. Postea inducti sunt in illam societatem non tantum studentes in Nova Suetonica Schola Secundaria – cui alumnus erat celeberrimus Eugenius Schauman, exemplum artubus illius societatis – verum etiam continenter adversus puerulos Lycei Realis pugnantes stundentes in Lyceo Normali, qui iam societatem suam habebant nomine Sica. Nomen societatis norssiensis originem a semimilitaribus sicariis olim Romanis in Palaestina resistentibus trahat.

Canum Sanctorum Huberti se variis suspiciosissima natura attenMortuorum hi viri no- Socii tatis – quibus perfectis, pro dolor nonulli Russorum Finnorumque nulpartem in russificatione habentes violati sunt, aliqui etiam morminentur: Arvo Virta- lam tui – immiscuentur. Mortuorum hi viri nominentur: Arvo Virtanen, qui a multis iniuste haberetur, sine lege damnatus morte multatusque, nen, qui index a mul- index ac Iohannes Forstén, custos publicus Finnicus, qui a Canibus Sancti nationalitate Russus putaretur, occisus Helsingiae est. Forsitis iniuste haberetur, Huberti tan res propritate notabilissima haec: statim post clades terra marique in Mandshuria bello Russo-Iaponico acceptas aliqui participes societasine lege damnatus tis secretae Lyceum Puellare Russicum Helsingiae occupaverunt clamoribus ‘banzai’ sonantibus. Ipso Operistitio Magno anno Domini millenongentesimo quinto terror in Imperatorem Nicolaum II Alexandri morte multatusque, simo filium eius magistratusque circa Imperium Russicum universe latus ac Iohannes Forstén, erat – Finnia nondum exceptio aliis nationibus Imperii fuit. societas secreta collapta oblitaque est. Participes huius sociecustos publicus Fin- Denique tatis, officialiter proditores patriae suae Magni Ducati Finniae, numquam punitique criminum suorum sunt. Id quoque demonstratur, nicus, qui a Canibus accusati quod Russi vix hanc societatem sectretam nulli curae habebant. Atspiritus rebellis in utrisque lyceis stundentium iterum exortus Sancti Huberti natio- tamen est in forma Motus Venatorum, in quo partem habentibus immo epitaphium erectum est iuxta praemia lusoria scholae nostrae in tabulato nalitate Russus puta- secundo. retur, occisus Helsin- Eino Inki scripsit anno Domini bis millesimo vicesimo primo. giae est.

10

Lyhennelmä Latinaksi Kirjoittaessani uusinta latinankielistä lyhennelmää oli minun otettava huomioon tätä pienehköä kirjoitelmaa varten koulumme uudentuneen lehden uudet aihealueet. Mikä oikeastaan olisikaan omaperäisempi kuin tämänhetkinen aihe, jonka voivat tuntea omakseen Bulevardin toisella puolella Ressun opiskelijat ja kadun tällä puolella Johanneksenkirkon juurella opiskelevat norssit? En usko, että mikään. Merkittävin ressuja ja norsseja yhdistävä asia (tietenkään unohtamatta kamppailupäivän taisteluhenkeä) on Verikoirat-niminen salaseura ja terrorijärjestö. Tämä poikamainen seura toimi täysissä voimissaan Helsingissä vuonna 1905.

Verikoirat, jonka alullepanivat Helsingin Suomalaisen Reaalilyseon opiskelijat, koostui pääasiallisesti nationalismin oppiin perehtyneistä nuorista. Näillä nuorilla, joissa paloi isänmaan pelastamisen liekki, oli vähän liiankin kunnianhimoinen tavoite vastustaa raivokkaasti ja ylimielisesti uusia venäläistämistoimia isänmaassamme. Myöhemmin tähän kerhoon johdateltiin mukaan Nya Svenska Läroverketin (jonka kuuluisin alumnus oli verikoirien esikuva Eugen Schauman) opiskelijoiden lisäksi jatkuvasti Reaalilyseon poikasten kanssa nuijakoivia Normaalilyseon oppilaita, joilla olikin jo oma salaseuransa nimeltään Sica. Norssin seura lienee saanut nimensä muinoin Palestiinassa roomalaisia vastustaneilta tikareilla [lat. sica] varustetuilta puolisotilailta.

Kuolleista mainittakoon seuraavat: Arvo Virtanen, jota monet pitivät epäoikeudenmukaisesti vasikkana, tuomittiin laittomasti kuolemaan Lopulta salaseura rappeutui ja unohdettiin. Tämän seuran jäseniä, jotka ja teloitettiin, ja suoolivat virallisesti isänmaansa Suomen suuriruhtinaskunnan maanpettureita, ei koskaan syytetty tai rangaistu rikoksistaan. Tämäkin osoittaa sen, ettei tämä salaseura huolettanut venäläisiä heidän omasta katsonta- malainen poliisi Johan kannastansa tarkasteltuna juuri ollenkaan. Siitä huolimatta molemmissa lyseoissa opiskelevien kapinahenki nosti jälleen päätään jääkäriliikkeen Forstén, jota verikoirat muodossa. Siihen osaa ottaneille pystytettiin muistolaattakin koulumme toiseen kerrokseen urheilupalkintojen vierelle. pitivät mahdollisesti venäläisenä, murhatEino Inki kirjoitti vuonna 2021. tiin Helsingissä.

Kirjoitus pohjautuu teokseen: Vääpeli T:n tapaus: ja muita kertomuksia Verikoirat sotkeutuivat moniin luonteeltaan varsin epäilyttäviin attentaatteihin, joissa loukkaantui tai kuoli valitettavasti jonkin verran sekä suomalaisia että venäläisiä, joilla ei ollut mitään osaa venäläistämistoimissa. Kuolleista mainittakoon seuraavat: Arvo Virtanen, jota monet pitivät epäoikeudenmukaisesti vasikkana, tuomittiin laittomasti kuolemaan ja teloitettiin, ja suomalainen poliisi Johan Forstén, jota verikoirat pitivät mahdollisesti venäläisenä, murhattiin Helsingissä. Kenties erikoislaatuisin tapaus oli seuraava: heti Mantshuriassa käydyn tappiollisen Venäjän-Japanin sodan jälkeen eräät salaseuran jäsenet valtasivat Helsingin Venäläisen tyttölyseon banzai-huutojen saattelemina. Juuri vuoden 1905 suurlakon aikaan Venäjän keisari Nikolai II:een ja tämän virkamiehiin kohdistuva terrori olikin levinnyt laajimmilleen Venäjän valtakunnassa. Suomikaan ei enää ollut poikkeus valtakunnan muihin kansakuntiin nähden.

suomalaisesta terrorista (Teemu Keskisarja, 2018)

Lyhennelmä

11

ETÄOPISK E L U KORONAN AIK A N A 12

EtäopIskelU

Korona-pandemian takia monelle ympäri maailmaa on tullut tutuksi uusi opiskelumenetelmä - etäopetus. Vuoden 2020 huhtikuussa kaiken kaikkiaan 1,2 miljardia lasta 186 eri maasta oli etäopetuksessa.

Kun korona iski vuosi sitten, oppilaille lu-

kuukausiksi. Sen jälkeen päivät istuttiin

vattiin muutaman viikon pituinen loma kou-

tietokoneen ääressä ja uusia tehtäviä tuli

lusta. Etäopetus oli kaikille aivan uusi asia ja

jatkuvasti, eikä niissäkään saanut kunnolla

koulunkäynti kotoa käsin ei vaikuttanut niin

opettajan apua. Kavereita ei nähty lähes

pahalta. Vielä ei käytetty Teamsia tai Google

ollenkaan ja etäopetus alkoi tuntua yk-

Classroomia, vaan kaikki tehtävät tuli Wil-

sinäiseltä ja raskaalta. Mutta mitä kaikkia

ma-viestin välityksellä ja ne oli tehty vain 15

haasteita etäopetus pitää sisällään? Ja onko

minuutissa. Koulunkäynti oli hyvin vapaata

etäopetuksella jokin merkittävä rooli tulevai-

ja oli aikaa kaikkeen muuhun. Aluksi se oli

suudessa?

mielenkiintoista ja jopa hauskaa, mutta pian kahden viikon pituinen jakso muuttuikin

Teksi: Helmiina Sippoja, Emilia Värilä Kuvitus: Lotta Arjanne

Epitome

13

suuden nukkua pidempään ja näin myös jaksaa paremmin. Kun opiskelu tapahtuu kotoa käsin, on mahdollisuus rakentaa omannäköinen ja itselle sopiva oppimisympäristö. He, ketkä eivät hirveästi jaksaisi olla ihmisten ympäröimänä, hyötyvät, koska saavat olla rauhassa kotona. Opiskelu on myös hieman vapaampaa ja saa itse määrittää hyvän tahdin, jossa haluaa opiskella. Kaiken kaikkiaan etäopiskelusta löytyy myös paljon hyötyjä eikä se ole kokonaan huono vaihtoehto opiskella, vaikka se saattaakin tuntua hieman raskaalta.

Etäopetus on aiheuttanut haasteita niin oppilaille kuin opettajille. Kaikki haasteet ovat yksilöllisiä ja joillekin etäopetus on luontevaa, kun taas joillekin se tuottaa paljon vaikeuksia. Myös olosuhteet, joissa etäopiskelu tapahtuu vaikuttavat paljon ja nekin vaihtelevat hurjasti. Nettiyhteyksien ja laitteiden kanssa voi tulla ongelmia tai niitä ei osata käyttää toivotulla tavalla. Toisille koti ei ole välttämättä rauhallisin ja turvallisin paikka olla, jolloin koko ajan kotona oleminen voi olla todella raskasta. Toisilla voi myös olla ennestään oppimisvaikeuksia, jolloin etäopiskelu ei ole parhain vaihtoehto. Tehdyn kyselyn mukaan 121 vastaajasta 84 pitää enemmän lähiopetuksesta. Vain 37 suosii etäopetusta lähiopetuksen sijaan. Yleisimpiä haasteita ovat yksinäisyys ja sosiaalisen elämän puute, perhe, tehtävien paljous, oppimisvaikeudet ja jälkeen jääminen, liika vastuu omasta opiskelusta ja oppimisesta, päänsärky ja selkäkivut tietokoneen edessä istumisesta sekä päivittäisen rutiinin puute. Myös keskittyminen saattaa herpaantua helpommin, koska opiskelu tapahtuu koko ajan tietokoneella. Haasteita on siis monenlaisia ja ne vaikuttavat niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. Opettajat yrittävät mahdollisuuksien mukaan keksiä uusia tapoja, kuinka auttaa oppilaita ja kommunikoida heidän kanssaan mahdollisimman hyvin, koska etäopetus ei tarkoita kokonaan itsenäistä opiskelua tai sitä, että vastuu oppimisesta on täysin itsellä. Vaikka

14

nykypäivänä kavereihin on helppo ottaa yhteyttä sosiaalisen median ja muiden sovellusten avulla, se ei ole kuitenkaan sama asia kuin ihmisten näkeminen ja heidän kanssaan kommunikoiminen livenä. Myös päivittäisen rutiinin puute vaikuttaa todella paljon. Kaikki päivät ovat lähes identtisiä toistensa kanssa ja samat asiat toistuvat kuin automaationa. Oppitunneille herätään minuutti ennen tunnin alkamista, tietokoneen edessä istutaan monia tunteja yrittäen ymmärtää opiskeltavia asioita, tehdään läksyt ja opiskellaan mahdollisiin kokeisiin ja mennään nukkumaan. Kuulostaa hyvin raskaalta ja osa oppilaista on joutunut olemaan suurimman osan lukukaudesta etäopetuksessa.

Vaikka etäopetuksesta löytyy paljon haasteita ja haittapuolia, siitä löytyy myös hyviä ja positiivisia asioita. Tietenkin perimmäinen syy etäopetukselle on välttää turhia kontakteja, jotta pysyisimme terveinä. Kotona opiskellessa ei synny ahdistusta siitä, että saisi koronan tai että tartuttaisi esimerkiksi läheisen, joka on riskiryhmäläinen. Riskiryhmäläisten on myös helpompi jäädä kotiin, kun kaikki muutkin ovat kotona. On myös tutkittu, että etäopiskelu vie jopa 40-60% vähemmän aikaa, vaikka joskus se ei tunnukaan siltä. Etäopiskelun on myös tutkittu olevan parempi tapa oppia ja etäopiskelun ansiosta tieto pysyy paremmin päässä.

Myös kaikille, joilla on hieman pidempi koulumatka, etäopiskelu antaa mahdolli-

EtäopIskelU

On vaikeaa miettiä yhtä oikeaa vastausta siihen, onko etäopiskelu lähiopetusta tehokkaampaa ja päinvastoin, koska kaikki kokevat erilaiset opiskelumenetelmät subjektiivisesti. Mutta tutkimusten mukaan etäopiskelu saattaa olla jopa lähiopetusta tehokkaampaa. On siis myös mietitty, tuleeko etäopetuksella olemaan jokin rooli tulevaisuudessa.

Tähänkin on monia mielipiteitä, mutta erityisesti joidenkin opettajien mielestä, meidän pitäisi käyttää etäopetuksesta oppimiamme käytäntöjä tulevaisuudessakin.

Etäkoulu ja koronapandemia ovat varmasti muuttaneet monen arkea ja elämää monin eri tavoin. Voimia korona-aikaan!

Vinkkejä etäopiskeluun muilta oppilailta: 1. Yritä opiskella mahdollisimman rauhallisessa ympäristössä ja vältä puhelimen ja muiden häiriötekijöiden pitämistä aivan vieressäsi.

2. Petaa sänky.

3. Tee itsellesi sopiva rutiini ja koita herätä hyvissä ajoin ennen tunnin alkamista.

4. Muista syödä ja liikkua tarpeeksi.

Lähteet:

https://www.weforum.org/agenda/2020/04/coronavirus-education-global-covid19-online-digital-learning/ (Luettu 11.4.2021)

https://www.tuni.fi/unit-magazine/artikkelit/korona-jo-muuttanut-koulunkayntia-pysyvasti-ja-muutoksen-pitaisi-viela-jatkua (Luettu 13.4.2021)

NORSSISKOOPIT

HÄRKÄ (20.4. - 20.5.)

Opiskelu: Pohdi tarkasti valinnaisaine- ja kurssivalintoja, sillä pystyt parhaiten keskittymään itseäsi kiinnostaviin aiheisiin. Kevättuulet puhaltavat mieleesi uutta motivaatiota.

Suhteet: Ryhmätyöt ovat sinun juttusi, tuot ryhmäsi yhteen luonnollisella viehätysvoimallasi.

Haluat nähdä kaikissa hyvää, ja onnistut parhaiten seurassa.

Vinkki tulevaisuudelle: Vältä punaista väriä ehkäistäksesi turhia raivokohtauksia.

KAKSONEN (21.5. - 21.6.)

Opiskelu: Teet yhteistyötä läheisten ihmisten kanssa, se lievittää pääsi täyttävää stressiä.

Olet nyt paremmassa fyysisessä kunnossa kuin aiemmin, jatka samaan malliin.

Suhteet: Kyllästyt helposti, joten pitkäaikaisten ystävien tai kumppaneiden löytäminen voi tuntua vaikealta. Nautit älykkäistä keskusteluista sinua ymmärtävien ihmisten kanssa.

Vinkki tulevaisuudelle: Pidä silmät auki, ettet törmää seinään hektisessä tilanteessa. Tartu uusiin tilaisuuksiin nopeasti, ettei muutoksen pikajuna ehdi ajaa ohi.

RAPU (22.6. - 22.7.)

Opiskelu: Nyt on sinun aikasi loistaa lumoavilla tiimityötaidoillasi. Ahkerointisi auttaa sinua eteenpäin ja herätät positiivista huomiota.

Suhteet: Heittäydy täysillä mukaan ihmissuhteisiin. Saatat kokea iloisia yllätyksiä. Nautit pienestä flirttailusta, mutta kun oikea osuu kohdalle, huomaat sen itsessäsi.

Vinkki tulevaisuudelle: Valmistaudu kesäfiilikseen. Jätä turha stressi rannalle ja ota aurinkoa Suomen virkistävässä kevätilmassa.

Epitome

15

LEIJONA (23.7. - 22.8.)

Opiskelu: Ole kärsivällinen, ja opi, ettei kaikki tapahdu kädenkäänteessä. Luo tarkat suunnitelmat tulevaisuutta varten, ja lähde toteuttamaan pitkäaikaisia haaveita. Esikuvistasi on nyt paljon apua.

Suhteet: Pidät seurueen keskipisteenä olemisesta, ja laajennat tuttavapiiriäsi huomattavasti.

Ilmassa on myös romantiikkaa. Uusi ihastus odottaa aivan kulman takana, ja rakkautta etsiessä haluat vain parasta.

Vinkki tulevaisuudelle: Ilmoita rajasi selkeästi karjumalla koulun aulassa.

NEITSYT (23.8. - 22.9.)

Opiskelu: Muista erityisesti kokeissa keskittyä loppuun asti, äläkä jätä asioita puolitiehen.

Katso asioita realistisesti, ja myönnä virheesi.

Suhteet: Olet ihmisten mielestä helposti lähestyttävä ja luonnollinen. Kumppania etsiessä olet vaativa, ja oikean osuessa kohdalle pidät hänestä kiinni kuin pieni lapsi tikkarista.

Vinkki tulevaisuudelle: Nyt ihmissuhteet kukoistamaan ja vaaleanpunaiset aurinkolasit pois päästä hetkeksi!

VAAKA (23.9. - 22.10.)

Opiskelu: Löydät muutosten kautta uusia toimintatapoja ja rutiineja. Sinulla on taipumusta liialliseen työntekoon ja stressaat turhista asioista liiallisesti. Muista ottaa aikaa itsellesi ja edistä suunnitelmiasi rauhallisesti.

Suhteet: Nyt puhelin käteen ja soittamaan sille ihmiselle, joka pyörii mielessäsi! Kevät piristää perhesuhteitasi uudelle tasolle. Innostut erittäin paljon uudesta suhteesta, mutta muista ajatella myös järjellä.

Vinkki tulevaisuudelle: Punnitse tulevaisuuden mahdollisuudet varovaisesti, löydät vielä uuden onnen.

SKORPIONI (23.10. - 21.11.)

Opiskelu: Edistyt hyvin, kun huomioit että kuullun ymmärtämisesi vaatii parannusta. Kuuntele siis tarkkaan!

Suhteet: Jos pitäisi kuvailla yksinäisyyttä ihmisenä, olet loistava esimerkki.

Vinkki tulevaisuudelle: Lopeta kenkien käyttö. Universumi tulee kyllä näyttämään sinulle vastauksen.

JOUSIMIES (22.11. - 21.12.)

Opiskelu: Nuotista laulamisen taitosi on vahvuutesi. Lisää siis desibelejä!

Suhteet: Kun kuu saapuu Marsiin, intohimosi on huipussaan. Et voi välttyä tutustumasta uusiin ihmisiin. Katso ympärillesi.

Vinkki tulevaisuudelle: Älä ole niin optimistinen. Ärsytät pessimistejä.

16

EtäopIskelU

KAURIS (22.12. - 19.1.)

Opiskelu: Älä stressaa liikaa, et onnistu siinä kuitenkaan!

Suhteet: Tässä kuussa planeettojen liikkeet aiheuttavat sen, että kauriit hämmentyvät. Pura siis hämmennystäsi kuuntelemalla hissimusiikkia turvalliseksi kokemassasi paikassa.

Vinkki tulevaisuudelle: Opettele ranskan kieliopista epäsäännöllisten verbien passé composé-jutut ulkoa.

VESIMIES (20.1. - 18.2.)

Opiskelu: Jos kukaan opettaja tai opettajalta näyttävä henkilö puhuu sinulle tällä viikolla, juokse pakoon Tom Cruisen tyylillä. Ei heille kannata jutella, varsinkin kun otetaan huomioon kaikki koulujutut mitä olet jättänyt tekemättä.

Suhteet: Flirttailukykysi ovat vähän.....huonoja. Ratkaise ongelma imitoimalla Michael Jacksonin kuuluisaa huutoa joka kerta, kun ihastuksesi puhuu sinulle.

Vinkki tulevaisuudelle: Vältä oinaita. Heistä ei koskaan tiedä.

KALAT (19.2. - 20.3.)

Opiskelu: Kalat ovat romanttisin, runollisin ja idealistisin kaikista horoskooppimerkeistä. Ilmaise näitä piirteitä itsestäsi erityisesti matematiikan kokeissa piirtelemällä tehtäviin laskujen sijasta kukkia ja rauhanmerkkejä. Don’t worry, be happy.

Suhteet: Jos ystäväsi hyppää kaivoon, hyppää perässä. Kalathan ovat tunnetusti parvieläimiä.

Vinkki tulevaisuudelle: Vältä verkkoja, katiskoja ja ongenkoukkuja.

OINAS (21.3. - 19.4.)

Opiskelu: Tarkista arvosanasi. Jos olet saanut useita huonoja numeroita tietystä aineesta, se tarkoittaa, että olet huono siinä.

Suhteet: Kun Jupiter on lähellä Aurinkoa, Oinailla on tapana juosta todella kovaa sinne missä pippuri kasvaa. Tee se äläkä tule enää ikinä takaisin.

Vinkki tulevaisuudelle: Vältä vesimiehiä. Heistä ei ikinä tiedä.

Fiona Närhi ja Julia Berg

Epitome

17

Luonnonfilosofia …mitään ei voi syntyä tyhjästä…

Tässä seuraavassa upeassa tekstissä tulen kertomaan teille pienen osan filosofiasta. Suosittelen miettimään mitä mieltä itse olet näistä asioista, koska monet tieteellisetkin asiat voivat joskus olla mielipidekysymyksiä. Eikä ajattelu ei ole koskaan pahasta. Tullaksesi filosofiksi tarvitset vain kyvyn ihmetellä.

Luonnonfilosofia on filosofian osa, joka pyrkii selittämään luonnon kokonaisuutta ja sen ilmiöitä. Se on ensimmäinen filosofian osa-alue, ja se syntyi jo antiikissa. Edelleen pohdimme joitain näitä kysymyksiä, joita pohdittiin jo antiikissa, kuten: Mistä kaikki on lähtöisin, onko jotain ollut aina olemassa vai onko kaikki syntynyt tyhjästä? Moniin filosofisiin kysymyksiin tiede on kuitenkin tuonut ratkaisun. Esimerkiksi nykyään tiedämme, että kaikki koostuu atomeista, mutta antiikin kreikassa oli hieman erilainen näkemys.

Ensimmäinen tuntemamme merkittävä filosofi oli nimeltään Thales, joka oli kotoisin Miletoksesta, Vähässä-Aasiassa sijaitsevasta Kreikan siirtokunnasta. Hänen mukaansa kaiken alkulähde on vesi. Emme tiedä tarkkaan mitä hän sillä tarkoitti, koska tuolta ajalta on säilynyt vain hieman kirjoituksia. Ehkä hän oli nähnyt, kuinka sammakot ja madot olivat tulleet esiin sateen jälkeen, tai huomannut sateisen alueen olevan rehevämpi, kuin kuiva aavikko.

Toinen merkittävä luonnonfilosofi oli nimeltään Anaksimenes, joka myös asui Miletoksessa. Hän tiesi Thaleen näkemyksen vedestä. Anaksimenes kuitenkin pohti: Mistä vesi sitten on peräisin? Hänen mielestään vesi oli tiivistynyttä ilmaa. Hän sanoi myös, että maa on tiivistynyttä vettä ja tuli ohentunutta ilmaa. Vaikea sanoa miten hän oli tähän tulokseen päätynyt, mutta ainakin hän yhtyi Thaleen kanssa siihen ajatukseen, että on olemassa vain yksi alkuaine, joka pystyy muuttumaan aina joksikin toiseksi.

Seuraava filosofi, jota käsittelemme, on nimeltään Parmenides.

Hän asui Eleassa Etelä-Italiassa. Parmenides pohdiskeli sitä, että miten jokin aine voisi yhtäkkiä muuttua joksikin täysin toiseksi. Hän oli hyvin jyrkästi omalla kannallaan ja sanoi, että mikään ei voi muuttua miksikään muuksi, kuin mitä se todella on. Tietenkin Parmenides tiesi, että luonnossa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joita voitiin nähdä aisteilla. Hän ei kuitenkaan luottanut aisteihin, hän uskoi vain järkeen. Tunnemme sanonnan "en usko ennen kuin näen"'. Parmenides ei uskonut silloinkaan. Hänen mielestään aistit antoivat ihmiselle väärän kuvan maailmasta, ja piti velvollisuutenaan paljastaa kaikki aistiharhojen muodot.

Samanaikaisesti Parmenideen kanssa elänyt Herakleitos, oli täysin toista mieltä kuin Parmenides. Herakleitoksen mielestä jatkuvat muutokset olivat luonnon peruspiirre. ”Kaikki virtaa” hän sanoi. Hänen mukaansa kaikki on jatkuvassa liikkeessä, ja niin kuin tiedämme kaikki atomit väreilevät koko ajan, paitsi jos saavutamme absoluuttisen nollapisteen. Herakleitoksen mukaan kaikki siis muuttuu koko ajan. Et voi astua samaan jokeen kahta kertaa, koska toisella kerralla sekä sinä että joki on muuttunut. Herakleitoksen mielestä maailma on täynnä vastakkaisuuksia. Jos emme ole koskaan olleet nälissämme emme voi tietää milloin olemme kylläisiä, jos emme koskaan ole olleet iloisia emme ole koskaan voineet olla surullisiakaan.

Herakleitos puhui Jumalasta, joka oli päivä ja yö, kesä ja talvi,

18

suru ja ilo, sota ja rauha, Mutta hän ei tarkoittanut tällä Jumalallaan mitään myyttien jumalaa, vain enemmänkin luonnonlakeja, jotka ohjasivat kaikkea mitä maailmassa tapahtuu.

Hän käyttikin usein Jumalan siasta kreikan sanaa logos, joka tarkoittaa järkeä.

Nyt kuitenkin ongelmana oli se, että meillä oli kaksi filosofia, jotka olivat täysin eri mieltä. Kumpi heistä oli sitten oikeassa.

Sisiliassa asunut Empedokles kamppaili juuri tämän ristiriidan ratkomisessa. Aikaisemmin filosofit olivat pitäytyneet siinä ajatuksessa, että on vain yksi alkuaine, josta kaikki muu muodostuu. Empedokles kuitenkin sanoi, että on olemassa neljä alkuainetta, jotka eri sekoitussuhteissa voi muodostaa mitä tahansa. Nämä neljä alkuainetta olivat vesi, ilma, maa ja tuli.

Ei ollut sattumaa, että hän valitsi juuri nämä neljä alkuainetta, koska aikaisemmin filosofit olivat kamppailleet siitä, onko se alkuaine vesi, ilma, maa vai tuli. Ei tietenkään ole mahdollista, että vain vedestä voisi syntyä kaloja tai korkeita puita, mutta jos meillä on vettä, ilmaa, maata ja tulta, niin eri sekoitussuhteissa saamme monenlaisia eliöitä ja asioita. Otetaan esimerkki maalarilta. Jos meillä on vain yhtä väriä, vaikkapa punaista, meidän pitäisi olla taikureita, että saisimme maalattua vihreää lehteä, mutta jos sen sijaan meillä on punaista, keltaista, vihreää ja sinistä väriä, voimme saada monenlaisia sävyjä eri sekoitussuhteissa. Luonnossa tapahtui siis koko ajan muutoksia ja jatkuva kierto oli kaikkialla. Kun jokin aine hajosi, maa, vesi, ilma ja tuli jakautuivat ja taas joskus palasivat yhteen eri eliössä. Mutta mikä aiheutti hajoamisen tai mikä syntymisen. Empedokleen käsityksen mukaan luonnossa vaikuttivat kaksi voimaa. Viha ja rakkaus. Hajoamisen aiheuttaa viha ja syntymisen rakkaus.

Nämä filosofit eivät ylettyneet vielä lähellekään nykytiedettä, mutta joitain järkeviä pointteja voitiin havaita jo tuolloin.

Heidän jälkeensä tuli kuitenkin Demokritos, joka pääsi jopa lähelle nykytietoa. Hänen käsityksensä mukaansa kaikki koostuu pienistä, lähes näkymättömistä rakennusosista, joita ei voi hajottaa. Hän kutsui näitä pienen pieniä rakennusosia atomeiksi. Sana ”atomi” tarkoittaa jakamatonta. Nämä erilaiset ikuiset jakamattomat minimaaliset rakennusosat kokoontuivat aina uudeksi asiaksi, ja lopulta taas erkaantuivat uudelleenkäytettäväksi. Nämä atomit olivat hyvin saman kaltaisia kuin nykypäivän legot. Legoja on monen laisia ja niistä voi rakentaa mitä tahansa. Seuraavana päivänä rakennelman voi purkaa, ja sitten tehdä taas uuden rakennelman. Legot ovat kestäviä, sillä samoilla legoilla voi leikkiä moni sukupolvi.

Nyt olemme käsitelleet antiikin ajatukset luonnosta. Tietenkin luonnossa tapahtuvia ilmiöitä ihmiskunta on miettinyt aina ja tulee myös aina miettimään, mutta nämä antiikissa eläneet luonnonfilosofit olivat kaiken alkulähde ja siksi käsittelin tätä asiaa heidän avullansa. Nyt haluan kuitenkin, että sinä pohdit, olemmeko saavuttaneet jo kaiken oikean tiedon luonnosta. Ja myös voisit pohtia ehkä kaikista kinkkisintä kysymystä, joka on koskaan asetettu ihmiselle.

Mikä on elämän tarkoitus?

Frans Frangén (Lähteet: Sofian maailma -kirja)

EtäopIskelU

Käydäänkö koulua todella elämää varten?

Mielipidekirjoitus opetussuunnitelmasta Koulussa opitaan lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan ja työskentelemään yksin tai ryhmässä. Opitaan kemiallisia merkkejä, rumpukomppeja, eri kasvien nimiä ja englannin sanoja. Pulpetin (tai kotona vaikkapa keittiönpöydän) ääressä vietetään viikossa kymmeniä tunteja ja tehdään sen lisäksi vielä läksyjä koulupäivän jälkeen, koska opittavaa on niin paljon ja aikaa loppujen lopuksi todella vähän, jos miettii esimerkiksi lukion kestoa. Vaikka nykyinen opetussuunnitelma on hyvin tehokas ja pitkään suunniteltu, onko siinä kuitenkin näin oppilaan näkökulmasta jotain puutteita?

Oma käsitykseni siitä, mihin meitä oppilaita valmistetaan, on muuttunut paljon viime vuosien aikana. Tuntuu siltä, että opetussuunnitelmassa toisensa jälkeen esimerkiksi matematiikkaa on aina vain enemmän ja taideaineita hädin tuskin ollenkaan. Meistä yritetään tehdä mahdollisimman tehokkaita työntekijöitä, jotka joskus tulevaisuuden yhteiskunnassa tekevät yhteistyötä robottien kanssa ja ovat innostuneita koodaamaan. Vaikka totuus on vähän toisenlainen, tuolta se välillä tuntuu. Ne henkilöt, jotka opetussuunnitelmia laativat, eivät selkeästikään aina ajattele itse nuoria, joille he suunnitelmia tekevät.

Opetussuunnitelmalla voidaan jonkin verran vaikuttaa siihen, minkälaisia ihmisiä halutaan nuorista kasvavan. Valitettavasti tällä menolla suomalaisista nuorista tulee kuitenkin monelta osa-alueelta aika tietämättömiä, elleivät he ota itse selvää esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, jos mietitään ajankohtaisten teemojen kannalta. Esimerkiksi tilanne on edelleen se, että Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista, ja se, että Suomessa moni seksuaalivähemmistöön kuuluva joutuu kokemaan syrjintää tai tuntemaan epävarmuutta päivittäin. Myös vaikkapa uusnatsit ovat olleet viime vuosina esillä otsikoissa mielenosoitustensa johdosta. Jotta nuorista kasvaa fiksuja, avaraluontoisia, hyväkäytöksisiä ja tietoisia nykypäivän maailman menosta, tarvitaan luonnontieteiden rinnalle jotain muuta. Jotain, jossa keskusteltaisiin esimerkiksi edellä mainituista teemoista, jotta oppilaat oppivat rakentamaan mielipiteensä pätevien perusteiden ympärille.

Ei vain esimerkiksi netistä hankitun väärän tiedon ympärille, joka leviää siellä valon nopeudella.

Löytyykö siis nykypäivän opetussuunnitelmasta puutteita?

Kyllä, ja on ihan totta, että välillä jää miettimään, käydäänkö koulussa tosiaan elämää varten. Nimittäin elämässä ei pelkillä matikka-aivoilla pärjää, pitää tietää myös jotain maailman menosta.

Teksti: Elena Taskinen Kuvat: Oona Marttinen, Päätoimittaja

Epitome

19

Kerran Norssi, aina Norssi Koulussamme on menneinä vuosikymmeninä opiskellut lukuisia tärkeissä tehtävissä vaikuttavia ammattilaisia ja alojensa huippuosaajia. Veikon toimitus haastatteli heistä kuutta kuudelta vuosikymmeneltä. He ovat luoneet menestyksekästä uraa esimerkiksi liike- ja kulttuurielämässä sekä muissa yhteiskunnallisesti merkittävissä tehtävissä. Seuraavaksi päästämme nämä vanhat Norssit ääneen ja kuulemme heidän ajatuksiaan muun muassa norssiudesta, opiskeluajoista ja työelämästä. Lisäksi kysymme, mitä evästyksiä vanhat Norssit antavat nykynorsseille ja kuinka yhteistyötä voitaisiin lisätä koulun vanhojen ja nykyisten oppilaiden välillä.

EERO HUOVINEN

Kerro työurasi kohokohdat.

Ensimmäinen saavutukseni oli, että pääsin Norssista ylioppilaaksi. Panin toivoni siihen, että poikien koulumenestys voi olla kääntäen verrannollinen elämän myöhempiin vaiheisiin. Parikymmentä vuotta meni yliopistolla, assistenttina, dogmatiikan professorina ja dekaanina, lopuksi toiset 20 vuotta Helsingin piispana.

Nyt olen ollut yli 10 vuotta ”toisinaanajattelijana” Kirjoittelen kirjoja, silloin kun innostun ja jaksan.

Miten päädyit valitsemallesi työuralle?

Historia ja teologia kilpailivat keskenään. Mieluummin ihmettelen kuin selittelen, miksi minulle kävi niin kuin kävi. Olen aina ollut huono suunnittelemaan, uskon ajopuuteoriaan. Kivaa on ollut, haasteita on riittänyt.

Paras muisto kouluajaltasi?

(Eero Huovinen. Kuva: Veikko Somerpuro)

Helsingin piispa emeritus Valmistunut Norssista vuonna 1963

20

Opettajat ovat jättäneet pysyviä jälkiä, vaikka en kouluaikana tiedostanutkaan kaikkea sitä, mitä sain. Kun verevä äidinkielen opettaja Pirkko Hakola heilautti tummaa tukkaansa, lukiolaispojat pulpetissa hätkähtivät. Pirkko on edelleen minulle selkeän kielenkäytön yliminä. Monet neuvot muistan vieläkin: Ajanmääre kuuluu virkkeen alkuun. Vältä lauseenvastikkeita, sillä ne ovat vastikkeita. Muista piste.

Miten korona on vaikuttanut arkeesi?

Rauhoittanut elämänmenoa, antanut aikaa lukea ja kirjoittaa. Opettajani yliopistolla sanoi: ”Se edistyy, joka eristyy.”

EtäopIskelU

Mitä Norssina olo merkitsi sinulle, kun opiskelit Norssissa?

Kerro työurasi kohokohdat.

Norssi oli minulle poikakoulu. Oman paikan etsiminen kavereiden joukossa ei ollut helppoa, mutta oli hyvää harjoittelua. Poikakoulu ohjasi arvostamaan tyttöjä, etäisiä, mutta tavoiteltuja. Onneksi oli Tyttönorssi.

Kohokohtia uralleni on mahtunut niin paljon, ettei niistä yksittäisten tapahtumien esiin nostaminen ole helppoa.

Ehkä eräät valtiolliset tilaisuudet, kuten presidentin hautajaiset ovat olleet koskettavimpia hetkiä. Samoin monet suuret konsertit, jotka olen saanut johtaa.

Mitä Norssina olo merkitsee sinulle tänä päivänä?

Miten päädyit valitsemallesi työuralle?

Kiitollisuutta sivistyksen lahjoista. Ajattelemaan oppimista. Kohtuullista ylpeyttä Ratakadun perinnöstä.

Jälkeenpäin ajatellen ajopuun ohjaimia on ollut paljon.

5-vuotiaana alkanut pianonsoitto ja poikakuoro Cantores Minoreksessa saatu kipinä klassiseen musiikkiin yhdistettynä Norssissa alkaneeseen urkujensoittoon veivät mennessään. Silloinen rehtori Niilo Visapää palkkasi entisen norssin Markku Heikinheimon meille muutamalle innokkaalle tuntiopettajaksi. Siitä luisu Sibelius-Akatemiaan oli melkoisen luontevaa

Miten koulun entisten ja nykyisten opiskelijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin mielestäsi kehittää?

Parikymmentä vuotta sitten pidimme Hannu Taanilan kanssa koulun juhlasalissa "Norssin saarnapäivät", vauhdikkaan performanssin, aiheena "Sivistyksen puolesta, luovuutta vastaan". Voisivatko vanhat norssit tarjota puolen tunnin tietoiskuja elämän eri aloilta?

Nykynorssit tekisivät kriittisiä kysymyksiä.

Minkälaisen tulevaisuudenneuvon antaisit nykynorsseille?

Non scholae, sed vitae discimus. Emme opiskele koulua, vaan elämää varten.

Paras muisto kouluajaltasi?

Koulusta jäi todella paljon hyviä ja hauskoja muistoja. Meillä urkureilla oli avain urkuparvelle - kaikilla opettajilla ei. Siispä monia kolttosia syntyi helposti.

Joka-aamuiset aamuhartaudet, joissa koko koulu marssi parijonossa juhlasaliin piti soittaa silloisella todella vaatimattomalla repertuaarilla. Luovuus ja pienet musiikilliset kepposet olivat ainakin minusta hauskoja...

Miten korona on vaikuttanut arkeesi?

SEPPO MURTO

Korona-aika on vaikuttanut monin tavoin meihin kaikkiin. Erityisesti olen surrut kuorotyön keskeytymistä puuduttaviin etäharjoituksiin ja elävän musiikin puutetta.

Mitä Norssina olo merkitsi sinulle, kun opiskelit Norssissa?

Norsseus tuntui silloin jonkinlaiselta etuoikeudelta.

Meillä oli huikean hyvä opettajakunta, joka haastoi ajattelemaan ja olemaan kriittinen itsestäänselvyyksille.

Helpostihan myös pientä näsäviisautta jälkeenpäin ajatellen syntyi. Se toki kuului siihen ikään. Yhteisöllisyyden tunne oli vahva, vaikka erilaisia mielipiteitä ja ajatussuuntia paljon olikin.

Mitä Norssina olo merkitsee sinulle tänä päivänä?

Norssina olo on minulle kuulumista yhteisöön, jossa eettiset arvot ovat tärkeät. Kohdatessa niin nuoria kuin vanhojakin norsseja tietää, että norssiin voi luottaa.

Miten koulun entisten ja nykyisten opiskelijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin mielestäsi kehittää?

(Seppo Murto. Kuva: Tero Vihavainen)

Director Muscies Valmistunut Norssista vuonna 1973

Voisikohan vanhoja norsseja käyttää enemmän mentoreina? Vanhoissa norsseissa on niin monen alan spesialisteja, että uravalinnassa tiedon ja kokemuksen kuuleminen turbulentissakin yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on hyödyksi.

Minkälaisen tulevaisuudenneuvon antaisit nykynorsseille?

Uskalla unelmoida, äläkä luovuta vastoinkäymisille!

Kerran Norssi,

21

MIKKO KOSONEN

Yves Dozin kanssa tutkimukseen pohjautuvan kirjan Fast Strategy, joka ilmestyi 2008 alussa. Vuonna 2008 minut nimitettiin Sitran yliasiamieheksi. Työskentelin tässä tehtävässä vuoden 2020 alkuun, jolloin jäin eläkkeelle. Tätä nykyä toimin Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajana ja piensijoittajana. Kirjoitan lisäksi kirjaa yritysten yhteiskunnallisista toiminnoista. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä on lisättävä, jotta maailman suuret ongelmat saadaan ratkaistua!

Miten päädyit valitsemallesi työuralle?

Minut kutsuttiin Nokialle töihin kesken lisensiaattityöni tekemisen. Olin haastatellut Nokiassa muutamia johtajia tutkimustani varten ja he kutsuivat minut Nokiaan tekemään käytännössä sitä mitä olin tutkinut. Minua innostivat myös ne ihmiset, jotka minua uusiin haasteisiin pyysivät. Heillä oli valtava ”innostuksen palo” ja minusta tuntui, että heidän kanssaan pääsen tekemään jotain hienoa – mikä osoittautuikin todeksi. Sitraan minut kutsuttiin sen jälkeen, kun olin tehnyt tutkimusta yritysten uudistumiskyvystä. Sitrassa nähtiin, että Suomen uudistumiskykyä täytyy parantaa ja minulla oli joitakin ajatuksia siitä. Eli syvempi paneutuminen johonkin uuteen ilmiöön (tutkimuksen kautta) on aina vienyt minut uusiin käytännön haasteisiin.

Paras muisto kouluajaltasi?

(Mikko Kosonen. Kuva: Robert Örthén, Sitra)

Hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopisto Valmistunut Norssista vuonna 1977

Eiköhän se ole ylioppilaaksi tulo – eli se ”ohi on” -tunnelma. En ollut kovinkaan innostunut koulunkäynnistä lukuun ottamatta aivan viimeisen kouluvuoden loppukiriä. Minua kiinnosti suurimman osan kouluaikaa urheilu ja musiikki eli leikki ja laulu. Hieman syvällisemmin ajateltuna voin sanoa, että joidenkin opettajien kannustavat huomiot lukion loppuvaiheilla siitä, että minustakin saattaa tulla jotain, olivat erittäin tärkeitä itsetuntoni kehityksen kannalta. Vanhat luokkakaverini eivät oikein vieläkään jaksa uskoa, että minusta tuli lopulta varsin akateeminen ja hyvämaineinen ihminen.

Kerro työurasi kohokohdat.

Miten korona on vaikuttanut arkeesi?

Minulla on varsin poikkeuksellinen tausta, jossa yhdistyy yritys- ja akateeminen maailma sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Valmistuin kauppatieteen maisteriksi kauppakorkeakoulusta vuonna 1982 ja aloitin Nokialla vuonna 1984 uuden liiketoiminnan kehitystehtävissä. Väitöskirjani valmistui vuonna 1991 ja lisensiaatintyö vuotta aikaisemmin työn ohessa.

Väitöskirjani käsitteli yritysten kansainvälistymistä ja siitä oli paljon hyötyä työssäni tuolloin vielä kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevalle Nokialle.

Pian väitöskirjani valmistumisen jälkeen vuonna 1992 minut kutsuttiin Nokia Telecommunications -ryhmän strategiajohtajaksi. Tästä tehtävästä siirryin ryhmän UK tytäryrityksen talousjohtajaksi vuosiksi 1994–1995.

Pian sen jälkeen minut nimitettiin Nokia yhtymän strategiajohtajaksi ja sain myöhemmin lisävastuualueekseni yhtymän 3000 ihmisen globaalin tietohallinto-organisaation. Vastasin siis Nokian strategisesta suunnittelusta ja tietohallinnosta vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen siirryin tutkimaan, miksi Nokian uudistumiskyky alkoi heiketä vuosituhannen alkuvuosina.

Julkaisin tähän teemaan liittyen yhdessä professori

Jäin pois päivätöistä juuri ennen koronaa, joten minun arkeani korona ei juurikaan muuttanut. Eläkkeelle jäänti oli paljon suurempi muutos, kun minuuttiaikataulu poistui monen kymmenen vuoden oravanpyörän jälkeen. Ikävintä on ollut se, että monet eläkeajan matkasuunnitelmat ovat siirtyneet (josta toki ilmasto kiittää).

22

Mitä Norssina olo merkitsi sinulle, kun opiskelit Norssissa?

Minulle Norssiin tulo oli alun alkaen ”sukuvelvollisuus”, koska sekä isäni että isoisäni ovat vanhoja Norsseja. Ilman tätä ”rasitetta” olisin varmaan itse valinnut yhteiskoulun kotini läheltä Espoossa. Tyttöjen poissaolo tuntui aluksi tylsältä, mutta siihenkin tottui.

Jälkikäteen olen kuitenkin tyytyväinen kouluvalintaani.

Sain kokea ”vanhan ajan koulumaailman” hyvine ja huonoine puolineen. Opetus oli laadukasta ja mukavan vaihtelevaa ”naskalien” ansiosta. Olen vasta jälkikäteen ymmärtänyt, kuinka suuri Norssin yleissivistävä vaikutus on ollut.

EtäopIskelU

Mitä Norssina olo merkitsee sinulle tänä päivänä?

Kerro työurasi kohokohdat.

On aina mukava kertoa olevansa vanha Norssi. Vaikka en pidä ”eliittikoulu” ajatuksesta, niin jollain lailla olen silti ylpeä norssiudesta.

Ammattiurani kohokohtia ovat olleet lukemattomat teatteriesitykset, joissa olen saanut olla mukana. Niitä on hyvin vaikeaa laittaa tärkeysjärjestykseen - näyttelijälle esim. ensi-ilta ei välttämättä ole työn kannalta sen merkittävämpi hetki kuin vaikkapa jokin harjoituksissa koettu oivallus tai joku tuokio esityksen aikana, kun työ sujuu kuin taian voimalla. Vastaavasti jokaisen kirjan valmistuminen on tietysti merkittävä virstanpylväs, mutta romaanin teossakin rakkainta on työ itse: prosessi, josta lopputulos taideteos on. Jos kuitenkin on lueteltava pari merkittävää roolia, voisin mainita näytelmän Victor – lapset vallankahvassa -näytelmän nimiroolin Tampereen Teatterissa 90-luvulla ja kiertue-esityksen Vain Bocelli puuttuu toinen pääosa 2010-luvulla. Kirjoista luonnollisesti esikoisromaani Jalat edellä (2001) on tärkeä ja minulle henkilökohtaisesti merkittävä on kolmas romaanini Tunneli (2007).

Miten koulun entisten ja nykyisten opiskelijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin mielestäsi kehittää?

Vanhojen Norssien uusi strategia pyrkii antamaan joitain vastauksia tähän. Esim. tämänkaltaiset vanhojen Norssien haastattelut ja eri ammattikuntien ja työpaikkojen esittelyt keskustelumahdollisuuksineen parantavat nuorten ymmärrystä tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Minkälaisen tulevaisuudenneuvon antaisit nykynorsseille?

Unelmoikaa paremmasta maailmasta ja tähdätkää korkealle! Ja valitkaa sellainen polku, joka innostaa teitä itseänne.

REIDAR PALMGREN

Miten päädyit valitsemallesi työuralle?

Halu tulla taiteilijaksi syntyi teini-iässä. Alun perin minusta piti tulla kuvataiteilija. Kaisa Lange, äidinkielenopettajani Norssissa, herätti kuitenkin minussa palon teatteriin. Se johti sittemmin näyttelijäksi ja edelleen romaanikirjailijaksi.

Paras muisto kouluajaltasi?

Parhaat muistot kouluajoilta liittyvät hyviin opettajiin.

Erityisesti historianopettaja Pauli Arola, äidinkielenopettaja Kaisa Lange ja latinanopettaja Matti Oja tarjosivat korkean tason sivistystä ja leiskuvia keskusteluja.

Niiden jäljet tuntuvat tänäkin päivänä. Toisenlaisista muistoista mieleen on jäänyt mm. penkkaripäivä, jolloin vapautimme luokkatoverini Mikko Valjakan kanssa opettajainhuoneeseen 40 000 banaanikärpästä.

Miten korona on vaikuttanut arkeesi?

Korona on paitsi vienyt mahdollisuuden nauttia teatterista, elokuvista ja konserteista, myös vienyt joitain näyttelijäntöitä. Olen ollut sikäli onnekas, että kirjoitustyötä on kuitenkin riittänyt.

Mitä norssina olo merkitsi sinulle, kun opiskelit Norssissa?

Norssi tuntui aikanaan hyvältä, vaativalta koululta, jossa oli erinomaisia opettajia mutta myös sietämättömän vanhoillinen, jopa ahdistava henki. Tuota henkeä vastaan toki kapinoitiin aina tilaisuuden tullen, etenkin koulun "taiteilijat", joihin itseni laskin.

Mitä Norssina olo merkitsee sinulle tänä päivänä?

(Reidar Palmgren. Kuva: Arto Wiikari, Otava)

Näyttelijä-kirjailija Valmistunut Norssista vuonna 1985

Tänä päivänä katselen Norssia suuremmalla lämmöllä kuin aikoinaan. Sain sieltä hyvät eväät ja rakkauden sivistystä kohtaan. Ohi kulkiessani pistäydyn silloin tällöin salaa sisällä asti.

Miten koulun entisten ja nykyisten opiskelijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin mielestäsi kehittää?

Vanhojen ja nykyisten norssien yhteyksiä kannattaa varmaankin kehittää erilaisin kouluvierailuin. Nyt jo eläkkeelle jäänyt Kaisa Lange kutsui minut useaan

Kerran Norssi,

23

kertaan puhumaan oppilaille. Ne olivat hyviä, mieltä ravitsevia tilanteita.

Minkälaisen tulevaisuudenneuvon antaisit nykynorsseille?

Nykynorsseja kannustaisin pitämään huolta uteliaisuudestaan, se ei ole itsestäänselvyys. Itse olen yrittänyt kannustaa itseäni olemaan "lapsenomaisen kiinnostunut kaikista maailman asioista".

Miten päädyit valitsemallesi työuralle?

Se on monien sattumien summa. Olen aina mennyt kohti asioita, jotka ovat herättäneet uteliaisuuteni.

Muistan vielä, kun yliopiston nettisivuilla oli työilmoituksia – yksi niistä oli Yleisradion englanninkielisiin uutisiin. Siitä se kaikki alkoi. Luulen, että päätyminen tähän missä nyt olen, on yhdistelmä uteliaisuutta, seikkailunhalua, rohkeutta ja ehdottomasti kaiken takana on suuri kiinnostus yhteiskuntaan ja maailmaan.

Paras muisto kouluajaltasi?

KATRI MAKKONEN

Tulin Norssiin kasille. Sen jälkeen alkoi kertyä tosi paljon hyviä muistoja, koska minut otettiin hyvin vastaan ja sain nopeasti kavereita. Paras muisto on ylipäätänsä tunne siitä, kun pääsi osaksi jotain porukkaa. Se kantoi koko yläasteen ja lukionkin. Hyviä muistoja liittyy myös hetkiin, joissa oli mukana oppilaiden lisäksi opettajia.

Kohdalleni osui monta sellaista opettajaa, joka tuntui ymmärtävän nuorten toimia ja tempauksia. Se tuntui hyvältä ja reilulta ja antoi itseluottamusta.

Miten korona on vaikuttanut arkeesi?

(Katri Makkonen. Kuva: Jyrki Valkama, Yle)

Varatoimitusjohtaja, Miltton Oy Valmistunut Norssista vuonna 1995 Kerro työurasi kohokohdat.

Tuntuu, että kohokohtia on paljon. Olen ollut onnekas!

Kerron kolme, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen: Se kun minut valittiin Ylen Kiinan kirjeenvaihtajaksi ja elin 3,5 vuotta Kiinassa. Niihin vuosiin osui isoja uutisia, kuten Tiibetin mellakat, Sichuanin karmea maanjäristys, Pekingin olympialaiset ja Xinjiangin uiguurien levottomuudet. Sain matkustaa mielin määrin ja todistaa ja tehdä uskomattomia asioita. Toinen kohokohta on ehdottomasti se, kun tasavallan presidentti pyysi minua töihin viestintäpäällikökseen. Niihinkin kuuteen vuoteen sisältyy mieletön määrä kokemuksia.

Maailmankuvani ja ymmärrykseni siitä, miten maailma toimii, laajeni tuona aikana taas uskomattoman paljon.

Kolmas kohokohta on ollut koronakevät 2020 A-studion juontajana. Se kevät oli todella intensiivinen ja vaikka korona on todella kamala asia, niin toimittajana tuo aika oli minulle antoisaa ja koin tekeväni merkityksellistä työtä.

24

Vaikka olen ollut onnekas ja joutunut olemaan etätöissä vasta joitain kuukausia, niin silti huomaan, että se on käynyt raskaaksi. Työyhteisö tuntuu vähän etäiseltä ja keskittymisen kanssa on vähän niin ja näin. Toisaalta korona on tuonut hyvääkin: Keväällä 2020 vietin paljon aikaa mökillä ja oli hienoa seurata luonnon heräämistä.

Hankin kalastusvälineet ja kävin paljon sienessä sekä lapseni että äitini kanssa. Sienestäminen lähti jopa vähän käsistä! Tietysti olen nähnyt tosi paljon vähemmän kavereita kuin normaalisti, mutta minussa asuu pieni erakko, joten en ole juurikaan tuntenut itseäni yksinäiseksi. Keski-ikä on varmasti helpoin ikä kokea korona-aika. Nuoruuteen liittynyt vahva menemisen vimma on laantunut ja toisaalta ei iän puolesta kuulu vielä riskiryhmään.

Mitä Norssina olo merkitsi sinulle, kun opiskelit Norssissa?

Paljon. Olin aktiivinen oppilaskunnassa ja mukana järjestämässä sitä sun tätä.

Mitä Norssina olo merkitsee sinulle tänä päivänä?

Olen edelleen ylpeästi Norssi. Minulle nauretaan vappuisin, kun muut pitävät ylioppilaslakkia ja minä pidän Norssi-lakkia. Norssius on itselleni myös tavallaan perinne, sillä isäni, molemmat isoisäni ja siskoni ja veljeni ovat Norsseja. Aikani Norssissa on osaltaan muokannut minua, olin siellä kuitenkin viisi merkittävää vuotta.

Miten koulun entisten ja nykyisten opiskelijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin mielestäsi kehittää?

Jaa-a. Olen ollut aika vähän itsekin tekemisissä nykyisten oppilaiden kanssa. Ehkä entiset opiskelijat voisivat vierailla koululla kertomassa elämästään, opinnoistaan ja töistään.

Minkälaisen tulevaisuudenneuvon antaisit nykynorsseille?

Kannattaa elää itsensä näköistä elämää, pitää kiinni

EtäopIskelU

omista arvoista, ajatuksista ja unelmista. Polkuja on miljoonia, niistä löytyy kyllä jokaiselle sopiva – ennemmin tai myöhemmin. Ja sen haluan vielä sanoa, että missään iässä ei ole myöhäistä muuttaa suunnitelmia tai aloittaa jotain uutta.

WILLE RYDMAN

Miten korona on vaikuttanut arkeesi?

Paljon vähemmän kuin useimmilla muilla. Eduskunta on ollut enimmäkseen fyysisesti koolla, joskin vähän poikkeuksellisin järjestelyin. Muut kokoukset ovatkin sitten muuttuneet etätapaamisiksi ja ulkomaanmatkat jääneet pois. Henkilökohtaisesti ikävintä on silti ollut kulttuurielämän liki täydellinen sammuminen. Odotetut konsertit ja esitykset ovat jääneet väliin. Kansallisoopperan hallituksen jäsenenä kulttuurialan ahdinko on tullut itselleni erityisen lähelle.

Mitä Norssina olo merkitsi sinulle, kun opiskelit Norssissa?

Kouluaikoina en tullut norssiutta kovin syvällisesti pohtineeksi. Toki koulun ylevä historia ja oman sukuni vahva side siihen olivat osaltaan syitä hakeutua juuri Norssiin. Ja toki koulun vakaa perinnetietoisuus oli kaikessa läsnä. Mutta enemmän fokus oli noina aikoina silti ihan tavallisissa nuorten asioissa; juhlissa, seuraelämässä ja opintojen suorittamisessa.

Mitä Norssina olo merkitsee sinulle tänä päivänä?

(Wille Rydman. Kuva: Ville Paasimaa)

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Valmistunut Norssista vuonna 2005 Kerro työurasi kohokohdat.

Olen nyt 35-vuotias ja toivon, että urani varsinaiset kohokohdat ovat edelleen vasta edessä. Tähänastisiksi kohokohdiksi koen ne hetket, joina olen ensimmäistä kertaa tullut valituksi johonkin tiettyyn tehtävään, johon olen kovasti pyrkinyt – niistä mainittakoon valinta kokoomusnuorten johtoon 2009, kaupunginvaltuustoon 2012 ja eduskuntaan 2015.

Miten päädyit valitsemallesi työuralle?

Vielä lukion alkupuolella en ollut aivan varma, suuntaisinko ammatillisesti musiikkiin vai yhteiskunnallisille kentille. Isoisäni on säveltäjä ja samaa polkua olin ajatellut kulkea itsekin. Hupaisa yksityiskohta on myös se, että Norssin 135-vuotisjuhlissa vuonna 2003 esitettiin säveltämäni jousikvartetto. Lukiossa vaakakuppi alkoi kuitenkin kallistua toiseen suuntaan. Taustalla oli pitkälti eräänlainen isänmaallinen innostus – koin, että kaltaiseni ihminen voisi parhaiten hyödyttää synnyinmaataan nimenomaisesti politiikkaan osallistumalla.

Oikeastaan vasta ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen aloin hahmottaa norssiuden merkitystä syvemmin. Siihen herätti ennen kaikkea se, miten hienon verkoston eri aikojen norssit muodostivat. Samalla heräsi syvempi mielenkiinto koulun historiaa kohtaan ylipäätäänkin.

Liityin Vanhojen Norssien jäseneksi joitain vuosia ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen ja päädyin nopeasti myös yhdistyksen hallituksen jäseneksi.

Miten koulun entisten ja nykyisten opiskelijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin mielestäsi kehittää?

Tässä olisi mielestäni edelleen tehtävää. Tietoisuutta Vanhojen Norssien toiminnasta pitäisi pystyä lisäämään opiskelijoiden keskuudessa ja saatava abeille tieto siitä, miten yhdistyksen jäseneksi voi liittyä.

Viime vuosina yhdistys onkin lisännyt merkittävästi aktiivisuuttaan tällä saralla, mutta korona on vaikeuttanut suunnitelmien käytännön toteutusta.

Minkälaisen tulevaisuudenneuvon antaisit nykynorsseille?

Ensimmäinen neuvo: kannattaa käyttää aikaa sen pohtimiseen, mitä elämältään haluaa. On paljon helpompi tehdä oikeita valintoja, kun tuohon kysymykseen on löytänyt edes suuntaa antavia vastauksia. Toinen neuvo: älkää pelätkö epäonnistumisia älkääkä lannistuko niistä. Harva asia onnistuu ensi yrittämältä.

Epäonnistumisten opetukset ovat usein parhaita eväitä tulevaisuuden menestystarinoille.

Paras muisto kouluajaltasi?

Wanhojen tanssit, Rake-salin pukubileet, puhtoisen viaton rakkaus ja seurustelu ihanan norssitytön kanssa.

Toki myös toiminta oppilaskunnan hallituksessa ja sen myötä ensimmäiset kunnolliset kokemukset jostain politiikan tapaisesta.

Kerran Norssi,

Haastattelut: Eelis Ojala, Varapäätoimittaja

25

UUSIUTUVAT TRENDIT Vaikka koronaepidemia on jyllännyt jo vuoden, se ei ole pysäyttänyt uusien trendien syntymistä. Voi huomata, että melkein kaikissa uusissa trendeissä on otettu vaikutteita jo aiemmista trendeistä. Miksi niin tapahtuu?

Uusia asioita ei voida keksiä loputtomiin ja vaatesuunnittelijat saavat aina jostain jo olemassa olevasta inspiraatiota, joten trendit uusiutuvat noin 20–30 vuoden välein. Esimerkiksi 2010-luvulla 80- ja 90-luvun muoti oli suuressa huudossa, mutta 2020-luvun vaihduttua, niin sanottu Y2K eli 2000-luvun alun muoti teki paluun, 90-luvun muoti vielä vahvasti pinnalla. Ensi vuosikymmenellä 2000-luvun lopun ja 2010-luvun alun muoti saattaa tulla takaisin, kuka tietää.

Vaikka en osaa kuvitella pitäväni avaruuskuosisia leggingsejä ja paitoja, joissa lukee laimea vitsi, ylläni. Tosin, matalavyötäröiset farkutkin tuntuivat niin kaukaiselta ajatukselta muutama vuosi sitten, mutta nyt todella monet ihmiset, itseni mukaan lukien, pitävät kyseisiä farkkuja.

Vaikka trendit kiertävät ja toistuvat 20–30 vuoden välein, ne palaavat aina omaan aikaansa sopivien muutosten kera. Esimerkiksi ajattomat vaatteet, kuten farkut ja

26

farkkushortsit eivät koskaan ole lähteneet pois muodista, mutta niille on aina tehty muutoksia trendeihin sopiviksi.

Muoti kiertää myös hittisarjojen ja elokuvien kautta. Esimerkiksi vuonna 2016 alkanut Stranger Things, 80-luvulle perustuva scifikauhusarja, toi paljon tyyli-inspiraatiota katsojille ja tuo vieläkin aina uusien kausien ilmestyessä.

Monet alkoivat pukeutumaan 80-luvun tyylin mukaan, tietenkin pieniä muutoksia tehden. Sama tapahtui, kun 90-luvun lopulla tullut komediasarja nimeltään That 70’s Show alkoi keräämään suuria määriä faneja. Katsojat ottivat kyseisestä sarjasta muoti-inspiraatiota aina vuoteen 2006 asti, kun That 70’s Show loppui.

Usein myös mallit ja muut julkisuuden henkilöt antavat inspiraatiota ja vaikutteita faneilleen.

Esimerkiksi 90-luvulta alun perin muodissa olleet vyölaukut tulivat takaisin muotiin vuonna 2018, kun monet julkisuuden henkilöt, kuten Kendall Jenner, Rihanna ja Jaden Smith, alkoivat käyttämään niitä uudestaan.

Tämä ilmiö on nimeltään The Fashion Cycle, eli karkeasti suomennettuna muotikierre. Muotikierteessä on viisi vaihetta: tu-

EtäopIskelU

tustuminen, nousu, huippu, lasku ja vanhentuminen.

Tutustumisvaiheessa muotisuunnittelija esittelee tyylin esimerkiksi muotinäytöksessä. Tätä seuraa nousu, kun ihmiset alkavat käyttämään uutta tyyliä ja esittelemään sitä ystävilleen. Huipussa kaikki pukeutuvat sillä tavalla ja tykkäävät siitä, laskussa trendi alkaa hiipumaan, koska se alkaa kyllästyttämään ja halutaan koittaa jotain uutta. Vanhentumisvaiheessa yleensä kukaan ei enää käytä trendiä tai tykkää siitä, ja sillä tavalla pukeutuminen saattaa tuoda kritiikkiä.

Yleensä tietynlainen trendi kehittyy hitaasti erilaiseksi, kuten 2000-luvun yleisin trendityyli oli koko vuosikymmenen lähes samanlainen.

Jotkut trendit saattavat kuitenkin kestää vain vähänkin aikaa, koska nykyään sosiaalisen median kautta uudet trendit leviävät todella nopeasti. Esimerkkinä vuoden 2019 kesän trendi, VSCO-tyyli. Kyseinen tyyli on saanut nimensä VSCO-nimisestä kuvienmuokkaussovelluksesta, jonka filttereitä niin kutsutut ‘VSCO-tytöt’ käyttivät yleensä Instagram-kuvissaan. Tyyliin kuuluivat rennot hiustyylit, isot t-paidat, shortsit, eriväriset käsikorut, Crocs- ja Birkenstock kengät sekä isot, eriväriset hiuslenkit.

Tyyli oli muodissa vain kesän ajan, kunnes sen suosio laski ja ihmiset alkoivat pitää sitä nolona.

Lähteet: https://www.dsnenglish.com/ fashiontrendsrepeat (Luettu 12.4.) http://www.thepolishedpearls. com/trends-repeat-every-20-30years/ (Luettu 14.4.) https://fashioncorner.net/fashion/ how-trends-in-fashion-repeatthemselves/ (Luettu 14.4.) https://www.belfasttelegraph. co.uk/life/fashion-beauty/historyrepeating-5-trends-that-are-backin-fashion-35923588.html (Luettu 15.4.)

pitkään suosittuja, kunnes ihmiset alkoivat pitämään niitä epäimartelevina naisen vartalolle ja ylipäätään sellaisina housuina jota ‘vain äidit pitäisivät’. Feministinä, minusta tämän on outoa, että naisten pitäisi käyttää vain housuja, jotka korostavat heidän muotojaan jotenkin erityisen paljon. Samalla tavalla äidit voivat esitellä heidän kehojaan millaisissa housuissa ja ylipäätään vaatteissa vain, ei vaatteet tee vanhemmista vastuuttomia. Mom Jeansit tekivät kuitenkin paluun 2010-luvun lopulla, erityisesti teinien ja nuorten pitämänä. Malli Emily Ratakowski oli yksi Mom Jeansien takaisin tuojista.

En malta odottaa, millaisia trendejä tulevina vuosina tulee. On kuitenkin tärkeää, ettei yritä miellyttää ketään muuta kuin itseään pukeutumisella. Tyyli on kaikkien oma asia. Oli se sitten trendikästä tai ei, pitää pukeutua sillä tavalla, mistä tulee hyvä ja itsevarma olo.

Teksti: Fanny Kuusniemi Kuvitus: Oona Marttinen, Päätoimittaja

Jos tulevien sukupolvien pitäisi kuvailla 2020-luvun tyyliä, kasvomaskit mainittaisiin varmasti.

Vaikka emme oikeastaan valinneet niitä trendiksi, kasvomaskit kuuluvat 2020-luvun muotiin. Monet ovat halunneet tehdä niistä muodikkaampia, ja nyt ne ovat monen käytössä osana asua, eikä pelkästään suojaamassa koronavirukselta. Ja voikin olla, että näemme 2040-luvulla ihmisillä kasvomaskeja, vaikka niitä ei välttämättä tarvitsisikaan.

80- ja 90-luvun trendit, jotka ovat tulleet takaisin ja ovat olleet pitkään suosittuja, ovat esimerkiksi Mom Jeansit, korkeavyötäröiset, löysästi istuvat farkut. Ne olivat

Kerran Norssi,

27

Leirikoulut maapallomme hyväksi Kaikki meistä on joskus puhunut koulussa saastuneista merialueista, nähnyt kuvia muovista koostuvista riutoista tai lukenut uutisia merisaasteista, jotka turmelevat Maan monimuotoisuutta. Monet lajit menettävät ravintoaan ja elinympäristöänsä saasteiden takia, myös ihmiset. Merieläimet tukehtuvat muoviroskaan, jota päätyy vuodessa 150 miljoonaa tonnia veteen, puhumattakaan muista päästöistä, joita vesistöihimme lasketaan. Vesien saastuminen on yksi vakavimmista uhista ihmiselle sekä ympäristölle, sillä noin 25 prosenttia maapallon makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi. Tätäkö me haluamme? Tämä kauneus voi olla vaarassa kadota, jos asiaan ei saada muutosta.

Jokainen voi tehdä asialle jotain. Tämä on meidän kotimme ja meidän on pidettävä siitä huolta. Aloittaen yksinkertaisista askeleista, kuten omista roskista huolehtiminen voi auttaa jo pitkälle. Huolehdi että roskasi päätyvät roskiin ja kierrätä ne oikein.

Myös koulujen pitäisi pystyä järjestämään enemmän toimintaa. Lapsille ja nuorille pystyy opettamaan, että kaikki asiat eivät ole aina kiinni isoista päättäjistä, vaan itse myös voit kantaa oman kortesi kekoon, ja se kannattaa. Kouluun on tultu oppimaan tästä maailmasta ja sen vaikutus kasvavaan mieleen voi ajaa liikkeelle ajatuksia ja aatteita. Norssissakin on nähty roskien keräystä, mutta miksi sitä ei veisi vielä askeleen pidemmälle?

Leirikoulut kuuluvat usein koulukokemuksiin, joita odotetaan ja toivotaan. Niihin kerätään rahaa monin keinoin ja niitä suunnitellaan suurella porukalla, kaikki yhdessä. Kaikki yhdessä, voimme myös tehdä muutoksia.

Leirikoulut voivat auttaa ratkaisemaan ongelmamme. Pienellä lisäyksellä perinteiseen kaavaan voidaan saada aikaan jo merkittävä ero. Miltä kuulostaisi luokkamatka, jolla eniten roskia kerännyt joukkue voittaa? Ei pilata hauskuutta, tämä ei korvaisi muuta leirikoulua ja ihanteet saisivat pitää paikkansa. Mutta pieni lisä, joka työntäisi maapalloa parempaan suuntaan voisi pelastaa paljon.

Kouluilla on loppupeleissä paljon vaikutusvaltaa ja tällä planeetalla on vesialueita, jotka kutsuvat apuamme.

Matkakohteeksi valittaisiin kohde, jota oppilaat haluavat auttaa. Roskien keräys voisi olla vaikka vain yhden päivän kilpailu tai jaksoihin jaettu haaste. Oppilaiden motivaattoriksi voisi kerätä palkinnon, jonka voittajat saisivat lunastaa. Pointtina olisi kuitenkaan saada aikaan toimintaa ja rakentaa meille tulevaisuus pieni pala kerrallaan. Pienellä panostuksella toteuttaminen olisi täysin mahdollista ja varmasti jonkinnäköiset sponsorit auttaisivat kyseisen aiheen kanssa. Tämä on kehittelemämme idea, jota lähdemme ajamaan eteenpäin, toivottavasti myös teidän tuellanne.

TEKSTI: VIVIAN GRÖNBÄRJ

28

EtäopIskelU

Neljän tähden leffailta Päädyin katsomaan Häivähdys purppuraa yksi ilta, kun huomasin, että se oli vuokrattavissa Viaplayssa. Mua vähän jännitti minkäköhänlainen se on, koska olin hiljattain katsonut aika... huonoja elokuvia. Mä kuitenkin päätin antaa tälle elokuvalle tilaisuuden. Otin mun viltin ja käperryin television eteen kahdeksi tunniksi ja 34 minuutiksi. Huomasin, että tämä elokuva todella ansaitsi antamani tilaisuuden.

Häivähdys purppuraa on Alice Walkerin vuonna 1982 kirjoittama kirja, ja vuonna 1985 Steven Spielbergin ohjaama elokuva. Elokuvan pääosissa on muun muassa Whoopi Goldberg ja maailman rikkain nainen, Oprah Winfrey. Elokuvaan käytettiin tuohon aikaan huimat viisitoista miljoonaa euroa.

Elokuva seuraa köyhän, kouluttamattoman ja rumaksi haukutun Celien elämää Pohjois-Amerikan etelävaltioissa nuoresta tytöstä vähän vanhemmaksi naiseksi asti. Läpi aika karunkin elämän, Celiaa pahoinpidellään fyysisesti ja hankisesti kuvittelemattomin tavoin. Hänellä on kaksi lasta isänsä kanssa.

Mutta älkää käsittäkö väärin, sillä Häivähdys purppuraa ei kuitenkaan ole pelkästään tarina kärsimyksestä, vaan se on myös sankaritarina, rakkaustarina ja vapaustaistelu.

Häivähdys purppuraa käsittelee rankkoja ja valitettavasti edelleen ajankohtaisia aiheita, kuten seksismiä, rasismia ja alistamista, mutta myös suurta rohkeutta ja rakkautta. Se kuvaa afroamerikkalaisten naisten elämää 1900-luvun alun Amerikan syvässä etelässä, missä vielä tuohon aikaan afroamerikkalaisen elämä ei ollut paljon paremmaksi muuttunut orjuuden

ajoista. Häivähdys Purppuraa ei ole tarina kenenkään oikeasta elämästä, mutta se voisi olla: Celie on hahmo, jolla ihan varmasti, valitettavasti, on esikuvia oikeassakin elämässä.

Huolimatta siitä, että Celien elämässä on paljon raakoja ja surullisia tapahtumia, ei elokuva ole pohjimmiltaan vain onneton tarina, vaikka ei siinä mitään disney-loppua olekaan.

“Rumasta Celiestä” kasvaa elokuvassa voimakas ja sitkeä ihminen, jolla on kaikesta kurjuudesta huolimatta aina ollut paljon rakkautta.

Tämä elokuva oli opettavainen ja upea visuaalinen katselukokemus. Se toi valoon monia yhteiskunnan ongelmia, jotka edelleen 2020-luvulla haittaavat monen elämää. Varsinkin naisten.

Annan elokuvalle neljä tähteä viidestä, koska vaikka Häivähdys purppuraa olikin kokonaisuudessaan hyvä kokemus, niin mun oli henkilökohtaisesti vähän vaikea keskittyä koko kahta ja puolta tuntia tällaiseen aika complex deep -elokuvaan.

“All my life I had to fight. I had to fight my daddy. I had to fight my uncles. I had to fight my brothers. A girl child ain't safe in a family of men, but I ain't never thought I'd have to fight in my own house...”

Teksti: Lahja Äimä

Kerran Norssi,

Lähteet: www.goodreads.com (luettu 12.4.) www.britannica.com (luettu 14.4.)1

29

Huoma

Runoja sekä ly

Jos yhdeltä yöllä Sängyn pohjalla Tuntee olevansa yksin

Kun mä rakastuin

Tuntee sen, kuinka kosketus on haihtunut iholta

Etin sun kasvoja jokaisesta vastaantulevasta ihmisestä

On valhetta väittää, ettei maailma loppuisi juuri nyt

Ja kuulin sun äänen jokaisesta nurkasta Jotenkin kaikki tyhmätkin jutut

Kun vereni on pakkautunut rystysiini

Kuten oranssit paprikat

Ja olen purrut huulta jo kello kuudesta asti

Muistutti mua susta Olen juossut Itäkeskuksessa Haaveilin että voisin nukahtaa sun viereen

Etsinyt itseäni

Kaiken sen jälkeen jäädä sun mieleen

Sitä jotain mitä ei enää ole

Ja nähdä sun sisimpään

Polttanut samettikangasta rislojen sijasta Laittanut kultani panttilainaamoon

Mietin onko sulla koskaan ollut sellasta

Haistanut kaaoksen lähestyvän

Että oot jäänyt vaan seisomaan bussipysäkille

Huomannut ilman sakenevan

Niin että bussi on ajanut ohi

Haaveillut lopun lähenevän

Kun oot jääny miettimään, että miten tästä selvitään

Kun olen antanut tänään kaiken pois Mikä muistuttaa tästä elämästä

30

EtäopIskelU

Tai onko sulla koskaan ollut sellasta

aatko?

yhyitä tekstejä

Huomaatko edes Kuinka paljon mussa on korjattavaa Huomaatko mitään Kun otan vaatteni pois Mutta en ole alasti Kun on pakko naputtaa kynää pöytää vasten Kun koko maailma muuten tuntuu räjähtävän sun ympärillä Samalla kun puret huulta rikki Ja toivot vaan, että kukaan ei huomaa sitä Kuinka hiljalleen hajoot sisältäpäin ja häpeet ittees

En tiedä mitä mun pitäisi sanoa sulle

Tai kun puhun sanoja Mutta en edes avaa suutani Huomaatko kuinka mun keho on vaan yksi tyhjiö Eikä mikään tälläinen riitä täyttämään sitä

Hankalaa muuttua enää

Mutta kun aamulla elämä työntää sormensa kurkkuuni

Kun kaikki mitä musta on jäljellä

Ja valvottaa öisin sekä puristaa henkitorveani kasaan

On nyt tässä

Ei ajatus tästä kaikesta tunnu enää niin pahalta Kun mulla on kuitenkin sut

Joten ei musta ole mihinkään tälläiseen En näe enää samalla tavalla En sinua enkä mitään muutakaan Onneksi pilleripurkin pohjalla Saa rauhassa Yksin Itsensä kanssa tapella

Kerran Norssi,

31

Poikkeusolojen syvyyksiin “Korona on uusi mutta kokonaan tuntematon tut-

tavuus, joka on johdattanut meidät etäopiskeluun.

Kaikesta huolimatta tästä vielä selvitään”, kirjoitti

7-luokkalainen päiväkirjaansa. Tasan vuosi sitten eri puolilla maailmaa iloittiin, juhlittiin, ihmeteltiin, suurettiin sekä kauhistuttiin tulevasta. Ensimmäisen kerran moneen vuoteen kohtasimme saman haasteen, mihin 100-vuotta sitten menehtyi monia miljoonia ihmisiä.

Jäimme kotiin pariksi viikoksi.

Maailmanlaajuinen pandemia levisi Kiinasta nopeasti ja tehokkaasti. Ihmiset olivat tietämättömiä, joten panikoitiin. Edes maailman suurimmat johtajatkaan eivät voineet pysäyttää tulevan tuloa. Maailman toisen puolen tapahtumat aiheuttivat vain ristiriitaisuuksia. Juoruiltiin, uutisoitiin, keskusteltiin sekä pohdittiin. Lähtikö virus sioista vaiko tuntemattomista lepakoista. Aino varma tieto oli se, että maailmamme tulee muuttumaan, ennen kuin huomaammekaan.

Koronavirus, maailman tapa kertoa ongelmistamme.

Emme voi matkustaa ulkomaille, tavata läheisiämme tai halata isovanhempiamme. Pysymme kotona. Olemme hiljalleen oppineet kaiken tämän kanssa elämiseen.

Mikään ei ole kuitenkaan pysyvää. Virus on onnistunut tuomaan myös positiivisuutta elämäämme. Liikenne on hiljentynyt, teollisuus sekä energiankulutus on vähentynyt ja päästöjen määrätkin laskevat hiljattain. Rokotukset ovat lähteneet käyntiin, sekä rajoitukset ovat pitäneet kaikki kurissa. Tulevaisuus alkaa näyttämään jo kirkkaammalta.

Elämme pandemian keskellä 2000-luvulla. Sata vuotta sitten tilanne oli erilainen. Espanjantauti villitsi maailmassamme, ja se toi mukanaan monia haasteita.

Sodan tuomat vaikeudet, elintarvikepula, ihmisten tietämättömyys, ja maailmanlaajuinen kaaos. Pandemiasta ei lopulta moni selvinnytkään, sen tarttuen nopeasti, jopa hyväkuntoisiin ihmisiin. Töitäkin täytyi tehdä sairaana, jotta säilyttäisi työpaikkansa. Koko Suomi oli viruksen myötä kaoottinen.

32

Olosuhteet ovat muuttuneet vuosien aikana. Aikaisemmat kokemukset, sekä monista kriiseistä selviäminen on saattanut ihmiskuntaan lisää tietoisuutta. Espanjantaudin aikana huippulääkäreiden ja tarvikkeiden puute hankaloitti tilannetta huomattavasti. Yritystä oli rokotteen keksimiseen, pandemian ehkäisyyn ja sen leviämisen estoon. Tiedon levittäminen oli hankalaa, ei ollut laitteita, jotka kertoisivat tuoreimmat maailmanlaajuiset uutiset. Koulunkäynti tuotti haasteita monille, eikä ahtaat työpaikatkaan ollut turvallisia. Nykyteknologian avulla voimme muuttaa asiat toisin. Käytössämme olevat tehtaat, sovellukset ja laitteet tekevät elämästä helppoa. Vaikka pandemian keskellä eläminen saattaa nykyään näyttää yksinkertaiselta, uuteen normiin sopeutuminen tuottaa aina vaikeuksia.

Vuodet kuluvat ja ihmiset vanhenevat. Maailman ongelmat jatkavat siirtymistään sukupolvelta toiselle. Ihmisten tietoisuus lisääntyy, vaikka sitä ei kenenkään tunnu käyttävän hyödykseen. Maapallo ei ole kuin vaatekappale, joka vaihdetaan uuteen, vanhan tullen huonokuntoiseksi. Siitä pitää huolehtia, vaikka sen toteuttamiseen tarvittaisiinkin maailmanlaajuinen pandemia.

Teksti: Viktoria Tuomasdóttir Lähteet: https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/espanjantauti-kylvi-kauhua-ja-kuolemaa-100-vuotta-sitten

EtäopIskelU

Norssin historialliset urut entisöitiin koulun, alumnien ja lahjoittajien yhteisin ponnisteluin Jokainen Norssin juhlasaliin sisään astellut on varmasti ihastunut tai ainakin hämmästynyt sen kauneudesta: saliin on kätketty joka puolelle kauniita yksityiskohtia ja taideteoksia. Huomio kiinnittyy monilla ensimmäiseksi marmorisiin sankarivainajatauluihin tai valkoiseen kateederiin salin reunalla, mutta kohottamalla katsettaan hieman ylöspäin parven suuntaan voi nähdä myös vilauksen urkupilleistä.

Siinä missä poljettavia urkuharmoneita hankittiin ennen pianojen yleistymistä kouluihin runsaasti, Norssi lukeutuu niihin harvoihin kouluihin, joissa on täysikokoiset pilliurut. Tämä kangasalalaisen urkujenrakentajan Bror Axel Thulén (1847–1911) vuonna 1910 valmistunut soitin on peruskorjattu ja entisöity vuoden 2020 aikana kauttaaltaan. Vanhat Norssit ry:n koordinoiman urkuhankkeen rakennustöistä vastasi Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Pommitus, jälleenrakennuksia ja laajennuksia Nykyisen Helsingin normaalilyseon edeltäjä, silloinen Helsingin Suomalainen Normaalilysee sai vuonna 1905 uuden koulutalonsa osoitteeseen Ratakatu 4–6. Uuteen koulurakennukseen tilattiin vuonna 1910 kuusiäänikertaiset pneumaattiset urut juhlasalina käytetyn Annankadun puoleisen voimistelusalin parvelle. Koulun oppilasmäärien kasvaessa koulurakennusta jouduttiin korottamaan ja laajentamaan kahdella idänpuoleisella osalla lukuvuonna 1925–1926, jolloin koulutaloon tuli uusien luokkahuoneiden lisäksi myös nykyinen kolmannen kerroksen juhlasali, jonka parvelle urut siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Jatkosodan aikana Helsingin lentopommituksissa koulun lähelle osui pommi, joka vaurioitti merkittävästi koko koulurakennusta, juhlasali ja urut mukaan luettuina. Koulun jälleenrakennuksen yhteydessä vuonna 1945 Kangasalan Urkutehdas laajensi soitinta yhdellä äänikerralla ja suoritti erinäisiä tyylillisiä muutoksia.

Seuraavalla vuosikymmenellä urkuihin rakennettiin jalalla poljettavien polkimien tilalle sähkökäyttöinen puhallinkone. Pääpalkeen suojaksi asennetun levyn takana olevien merkintöjen perusteella puhallinkone ja äänikertamuutokset valmistuivat elokuussa 1956, ja urut puhdistettiin ja viritettiin vielä saman vuoden marraskuussa.

Urut olivat 1950-luvun korjausten ja muutostöiden jälkeen käytössä yhtämittaisesti yli puoli vuosisataa, joskin vakituisten aamuhartauksien vähittäinen loppuminen merkitsi myös urkujen käytön vähenemistä.

2010-luvulle tultaessa soittimen heikentynyt kunto oli herättänyt Vanhojen Norssien keskuudessa huolta, sillä juuri päättyneen koulurakennuksen mittavan peruskorjauksen yhteydessä urut jäivät kunnostamatta.

Koulua käyneistä ammattiurkureista sekä koulun ja alumniyhdistyksen edustajista koottiin urkutyöryhmä, joka ryhtyi suunnittelemaan urkujen peruskorjausta.

Entisöintihankkeen päämääräksi asetettiin soittimen saattaminen ulkoisesti ja soinnillisesti alkuperäiseen asuunsa.

Entisöinnin yhteydessä urkujen julkisivu pintakäsiteltiin kauttaaltaan. Maalina hyödynnettiin rakennusaikaa kunnioittaen luonnonmukaista pellavaöljymaalia, jonka sävy saatiin juhlasalin valkoisesta kateederista.

Kerran Norssi,

33

Urut osana koulun perinteitä ja yhteisöllistä alumnitoimintaa Yksittäisen yhdistyksen mittakaavassa budjetiltaan mittavan hankkeen käynnistäminen ei ollut yksinkertaista: vaadittiin vuosien määrätietoista varainkeruutyötä, jotta riittävä pohjakassa saatiin kerättyä korjaustöiden aloittamiseksi. Vanhat Norssit sai kiitollisena tukea hankkeelle sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastolta että Suomen Kulttuurirahastolta, joiden lisäksi hankkeen rahoitukseen osallistuivat lukuisat yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset. Yhdistys kantoi oman kortensa kekoon ohjaamalla usean vuoden jäsenmaksutulot urkujen hyväksi.

Urkuhankkeen varainkeruutyön toteuttaminen lukuisten lahjoittajien yhteistyönä on osoittanut urkujen aseman yhteisöllisenä soittimena, joka on herättänyt monessa alumnissa muistoja vuosikymmenien jälkeen – tulivathan urut jokaiselle entisen poikakoulun oppilaalle tutuiksi päivittäisten aamuhartauksien yhteydessä ainakin 1960–70-luvuille saakka. Hartaustilaisuudet tarjosivat lukuisille uruista kiinnostuneille oppilaille myös mahdollisuuden aloittaa soitonopiskelu kouluvuosinaan ja toimia vuorollaan virsien säestäjänä. Norssin urkujen äärestä on ponnistettu myös ammattiopintoihin, mistä yhtenä esimerkkinä on viime vuonna Vuoden Norssiksi nimitetty urkuri, kapellimestari ja kuoronjohtaja Seppo Murto. Käsillä olevan artikkelin kirjoittajakin innostui urkujensoiton opinnoista juuri kouluaikoinaan Norssin urkuparvella.

Norssin uruissa on kaksi koskettimistoa eli sormiota sekä jalkio. Sormioiden yläpuolella olevilla painikkeilla käytetään urkujen äänikertoja ja yhdistimiä. Restauroitujen äänikertojen valitsinkilvet mukailevat alkuperäistä tyyliä.

Urkuhanke on myös hyvä osoitus siitä, miten nykyäänkin alumnien ja koulun välillä voi vallita tiivis yhdysside: Norssin entiset oppilaat ja opiskelijat haluavat pysyä mukana kouluyhteisön elämässä ja tukea alumnitoiminnan kautta nykykoululaisia.

Vanhoille Norsseille urkujen entisöinti on ollut ainutlaatuinen projekti sekä suuri ilon ja ylpeyden aihe. Koronavirusepidemian aiheuttamien rajoitustoimien takia urkujen vihkiäiskonsertti on päätetty siirtää myöhemmin vuoden 2021 aikana pidettäväksi.

Vaikka koulussa ehdotettiinkin 1970-luvulla sähköurkujen hankkimista ja vanhan soittimen romuttamista, juhlasalin historialliset urut ovat onneksi säilyneet meidän päiviimme asti yhtenä harvoista aikakautensa koulukäyttöön rakennetuista pilliuruista.

Peruskorjauksen myötä ne saavat toivottavasti ilahduttaa juhlasalin käyttäjiä vuosikymmeniä eteenpäin ja muistuttaa komealla soinnillaan koulumme pitkistä perinteistä.

Lasse Mäki Vanhat Norssit ry:n sihteeri Ylioppilas Norssista 2014 Lisää tietoa Norssin uruista sekä koulun historiasta ja perinteistä löytyy Vanhat Norssit ry:n verkkosivuilta norssit.fi.

34

EtäopIskelU

RESEPTI NURKKA Iskikö nälkä? Tekeekö mieli tehdä jotain niin sanotusti ”rakentavaa” ruudun tuijottamisen sijaan? Haluatko ilahduttaa perheenjäseniäsi jollain ihanalla mutta helpolla? Jos vastauksesi on myönteinen yhteenkään esittämääni kysymykseen, tässä on sinulle apua!

MINUUTIN MUKIKAKKU

TIKTOKIN FETAPASTA

Reseptin voi toteuttaa laktoosittomana.

Reseptin voi toteuttaa laktoosittomana, vegaanisena sekä gluteenittomana.

Suklaamukikakku mikrossa alle minuuteissa? Totta kai.

Ainekset reseptiin löytyvät useimmiten suoraan kaapista, siis leipomaan!

Oletko jo kuullut Tiktok -sovelluksen kohutusta fetapastasta? Pastaresepti levisi kuin kulovalkea, sillä se on herkullinen ja simppeli.

(Noin 4 annosta)

Ainekset:

Ohjeet:

Ainekset:

Ohjeet:

½ dl jauhoja

1. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa.

Lisää kananmuna, maito ja rasva. Sekoita tasaisesti.

Fetajuusto 200g

1. Lorauta öljyä uunivuoan pohjalle. Laita feta keskelle uunivuokaa.

2. Jaa kahteen mikronkestävään mukiin, ja kuumenna mukeja 2 minuuttia mikrossa (korkeintaan 800W).

Suolaa

½ dl sokeria 2 rkl kaakaojauhetta ¼ tl leivinjauhetta 1 kananmuna ½ dl maitoa 2 rkl öljyä

Tarjoile esimerkiksi vaniljajäätelön kera!

Rasia kirsikkatomaatteja Pippuria

½ dl öljyä Pastaa n. 300g

2. Pese kirsikkatomaatit ja laita ne fetan ympärille.

Kaada päälle lisää öljyä silmämitalla. Mausta pippurilla ja suolalla oman maun mukaan.

3. Paista uunin keskiosassa 225 asteessa n. 25 minuuttia. Tarkkaile silti Vinkki: koko ajan, sillä uunit ovat erilaisia. Kun feta sekä Jos olet valkosipulin ystävä, tomaatit ovat saaneet kuori ja pilko sekaan pari sopivasti rusehtavaa väriä valkosipulinkynttä, ja laita ne ovat valmiita. ne vuokaan ennen uuniin menoa.

4. Keitä pasta.

5. ”Riko” feta ja sekoita se tomaattien kanssa.

Kaada pasta sekaan ja bene sapiat!

Reseptin lähde: K-Ruoka Kuva: Tuure Mustonen

Resepti: https://liemessa. fi/2019/02/uunifetapasta/ Kuva ja teksti: Nina Wu

Kerran Norssi,

35

Miten Norssista tulee tasa-arvoinen ja yhdenvertainen?

Mikään paikka ei ole täysin tasa-arvoinen tai yhdenvertainen. Koulutkaan eivät ole sellaisia, vaikka jokainen sitä suuresti toivoisi. On karua lukea netistä kokemuksia kouluympäristön epätasa-arvoisuudesta, tunteesta ettei ole yhdenvertainen koulukavereihin verrattuna tai koulussa tapahtuneesta seksuaalisesta häirinnästä. Vaikka kouluissa on menty eteenpäin vuosien takaisesta tilanteesta, onko kouluympäristö vieläkään riittävän hyvä? Lähdin selvittämään, minkälaisia toimia Helsingin Normaalilyseossamme tehdään ja miten toimitaan, jos jotain tapahtuu. Haastattelin aiheesta koulumme tasa-arvovastuuhenkilö Elina Häggströmiä.

Elina määrittelee tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tarkoittavan erityisesti jokaisen ihmisen kohtaamista yksilönä. “Opettajan näkökulmasta se merkitsee oppilaiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämistä ja takaamista koulussa. Kaikkia ei voi kohdata samalla lailla, mutta aina tulee pyrkiä takaamaan kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja oppia”, Elina Häggström kertoo.

Miten Norssissa mahdollistetaan tasa-arvoisuus?

Norssilla on tasa-arvo-ohjelma, mutta se on vuodelta 2016.

Se tullaan kuitenkin päivittämään ja siitä tullaan tiedottamaan syksyllä 2022. Tasa-arvo-ohjelma julkaistaan koulun kotisivuilla sen jälkeen, kun se on hyväksytty henkilökuntakokouksessa. Normaalisti ohjelma on tarkoitus päivittää kahden vuoden välein. Tasa-arvo-ohjelmatyön lisäksi opettajien kanssa käydään läpi konkreettisia toimia tasa-arvon lisäämiseksi, kuten oppimateriaalivalinnat, sukupuolistereotypioiden näkyväksi tuominen ja oman toiminnan arviointi, oppilaiden hyväksyminen yksilöinä ja kategorisoimisen jättäminen pois sukupuolen tai taustan mukaan. Tärkeää on myös opettajien oppitunneille luoma ilmapiiri, jonka kuuluisi olla avoimen ystävällinen.

"Koulun tehtävä onkin edistää tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden toteutumista oppilaiden palautteiden pohjalta."

36

"Elina määrittelee tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tarkoittavan erityisesti jokaisen ihmisen kohtaamista yksilönä."

Oppilaskyselyt ovat tasa-arvotyön perustana Elinan mukaan se miten tasa-arvo näkyy koulussamme, riippuu henkilöstä itsestään, sillä kyseessä on hyvin henkilökohtainen kysymys, johon vaikuttaa esimerkiksi millä luokalla oppilas opiskelee tai ketkä toimivat opettajina. Koulun tehtävä onkin edistää tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden toteutumista oppilaiden palautteiden pohjalta. Oppilaille tehtävien tasa-arvokyselyjen vastaukset tulevat ratkaisevasti kehittämään koulun toimintaa tulevaisuudessa.

Jokaiselle oppilaalle voitaisiin taata Elina Häggströmin mukaan tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oppimisympäristö kehittämällä oppimismenetelmiä mahdollisimman monipuolisiksi, työskentelytapojen vaihtelulla ja kokeilulla, erilaisten oppimismateriaalien käyttämisellä rinnakkain ja monipuolisesti sekä opetuksen eriyttämisellä ja kolmiportaisen tuen antamisella.

EtäopIskelU

"Usein ensimmäinen askel parempaan suuntaan on asian tiedostaminen ja huomioiminen."

Annetaanko arvosanoja yhdenvertaisesti?

Kysyin Elinalta myös näkemyksiä mediassa pinnalle nousseesta arvosanojen epätasa-arvoisesta antamisesta.

“Usein ensimmäinen askel parempaan suuntaan on asian tiedostaminen ja huomioiminen. Jos toimintaa ei tiedosteta, on sitä vaikea muuttaa.

Tukea opettajan arviointiin on tulossa myös uuden opetussuunnitelman osalta. Opetushallitus on luonnostellut päättöarviointiin kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9 sekä täsmentänyt edellisessä opetussuunnitelmassa olleen arvosana 8 kuvauksia”, Elina kertoo.

Toteutuuko tasa-arvo opettajien taholta?

Elina ei ymmärrettävästi voi kommentoida eri oppiaineiden tai opettajien kohdalta opetuksen tasa-arvoisuutta tai opetuksen sukupuolittuneisuutta. Vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulee kuitenkin olla sukupuolitietoista. Sukupuolitietoisuus tarkoittaa sitä, että opettaja tiedostaa käsityksensä sukupuolesta ja sen moninaisuudesta sekä antaa oppilaalle tilaa olla oma itsensä ilman perinteisiä roolimalleja. Siihen kuuluu myös oppilaiden tiedostaminen yksilöinä sekä sukupuolten tasa-arvon rakentaminen esimerkiksi edistämällä tasa-arvoa aktiivisesti luokkatilanteissa oppilaiden kanssa ja oppimateriaaleja, työtapoja ja yhteistyökumppaneita valitessa.

Seksuaalista häirintää kouluissa tapahtuu liikaa Vuonna 2019 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan neljä prosenttia vastaajista oli kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana koulussa seksuaalista häirintää. Vaikka prosenttiluku saattaa kuulostaa pieneltä, on seksuaalista häirintää kokenut yhteensä 3 400 oppilasta. Yksikin tapaus on liikaa.

Vu on na 2 0 1 9 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan neljä prosenttia vastaajista oli kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana koulussa seksuaalista häirintää.

Toimintaohjeet Jos kohtaat syrjivää tai epätasa-arvoista toimintaa, seksuaalista häirintää, kiusaamista tai muuten epämiellyttävää toimintaa, toimi seuraavien ohjeiden mukaan: KOULUN TOIMINTAOHJEET SYRJINTÄ- JA HÄIRINTÄTAPAUKSISSA Kirjaa ylös tapahtumat, jos epäasiallinen käytös jatkuu. Huomioi seuraavat seikat: - Milloin? Päivämäärä ja tilanne (esim. välitunti/oppitunti) - Mitä tapahtui? Kuka oli tekijä?

- Säästä mahdollisesti saamasi viestit yms., koska niitä voidaan tarvita todisteina tapausta selvittäessä.

Voit kertoa häirinnästä kelle tahansa aikuiselle Helsingin Normaalilyseossa.

Ensisijaisesti kannattaa kuitenkin kääntyä seuraavien tahojen puoleen: - oma luokanohjaaja/ryhmänohjaaja - kouluterveydenhoitaja Satu Hovi - koulupsykologi Anni Jaalas - alakoulun rehtori Olli Hyvönen, yläkoulun rehtori Juha-Pekka Husso, lukion rehtori Marja Honkaheimo, johtava rehtori Tapio Lahtero

Teksti: Linnea Miettinen

Kerran Norssi,

37

Overheard ope Opettajan suusta kuultua

Jari Tervo. Ihan mukava, ei mikään pervo.

- Lasse Hongisto

Ei ole kyllä yhtään kirsikoita tässä työhuoneessa.

- Timo Kärkkäinen

Ruumiskauppa…

Siis Bodyshop!

- Martti Troberg

Lasse Hongisto Kekkosen avioliitosta: Se avioliitto oli moninainen, kun siinä oli monta naista.

Miehiä voi vahingoittaa muillakin tavoilla. Pro tip: älkää tappako lapsianne.

- Irina Penne

38

EtäopIskelU

Oppilas: Olisiksä täällä töissä jos rikosrekisteri olis tarkistettu?

Lasse Hongisto: Eeen en… Mulla on niitä ryöstöjä niin paljon.

Kuka nyt ei haluaisi paistaa lapsia uunissa?

Oppilas: Juustokumina kiihottaa.

-Irina Penne

Erja Kauntola: Siksi sitä varmaan ostetaan niin paljon.

Jos joku kuolee tämän tunnin aikana, mä takaan että se on kuollut myös tunnin jälkeen - Ilkka Ahola-Luttila

Kerran Norssi,

39

Näkyykö se ääni sinne linjoille?

- Martti Troberg

Ei Esko voi olla tiellä.

Esko? Mä just nimesin sen.

- Nina Lepola

Kauhee kiroominen.

Nyt vittu loppuu se kiroominen!

- Taneli Nordberg

Olkaa ranskassa tarkkoja käyttekö kalassa vai teettekö syntiä.

Näytönjako voi olla vaarallinen operaatio.

- Timo Kärkkäinen

40

EtäopIskelU

- Mysteeriopettaja

No, se aurinko nyt vähän lörähti.

Se on vissiin tullut elinkaarensa loppuun.

- Timo Kärkkäinen

Voi

Oppilas: Miten tehdään

perse,

perse,

veropetos?

Martti Troberg: Jos mä osaisin kertoa teille miten veropetos suoritetaan, luuletko että mä olisin täällä

perse.

opettamassa teitä?

- Irina Penne tarkistaessaan latinan sanakoetta.

Älkää pliis kusko jumalten muroihin.

-Irina Penne

Kuvitus: Anna Majamaa

Kerran Norssi,

41

KUIN KAKS

Yhdysvaltain 26. presidentti Theodore Roosevelt

42

EtäopIskelU

SI MARJAA

Norssin magister historiae Lasse Hongisto

Kerran Norssi,

43