Veikko 1/2024

153. vuosikerta 1/2024

Veikko 1/2024

153 vuosikerta

ISSN 1455-8629

Päätoi m i ttaja

Sara Siekkinen

T oi m i ttajat

M atias M äkinen

Julia Berg

Elsa Leppo

Pauliina M annerhovi

Iiris Piispa

Katariina M artinkauppi

M inttu Kaikkonen

Rafael Asikainen

T ai tto

Isabel H äm äläinen M iranda

Avu stava op ettaja

Ilkka Ahola-Luttila

Yh teysti ed ot veikko-norssi@helsinki fi Instagram issa: @veikkonorssi

Verkossa: veikkonorssi fi

Ju lk ai si ja

Helsingin norm aalilyseo

PL 38 (Ratakatu 6)

00014 H ELSINGIN YLIOPISTO

K u stan taja

Vanhat Norssit ry

Verkossa: norssit fi

Pai n op ai k k a

Iisalm en Eco-Print Oy, 2024

K an si k u va

Veronika Tuhkanen

SI SÄ L LYSL U ET T EL O

3 Pääkirjoitus

5 Toim itus esittäytyy

6 Näytelm äkirjailija Veera Tyhtilän haastattelu

9 Tietoa ja vinkkejä m ielenterveydestä - H aastattelussa Kristiina Hollm

14 Lukion rehtorin ajatuksia m ielenterveydestä

17 Yksinäisyydestä

20 Ilm astoahdistus, traagiset valinnat ja ilm astokriisin oikeat syylliset

23 Pieni vilkaisu psykoterapiaan

25 Entisen päätoim ittajan kolum ni

28 Epitom e latina

32 Vuosikatsaus

34 Lasse Hongiston haastattelu

37 Norssiskooppi

41Nostalgiaa

42 Kirjam atka -tapahtum a

43 Ristikko

44 Opettajien suusta

48 M ikä tekee m inut onnelliseksi?

50 Ristikon vastaukset

51Opevisa

55 Norssin päivä

56 Kuin kaksi m arjaa

Pääk i r joi tu s - Sara Siekkinen

K u n n i a vai m i elen r au h a?

KUVA: Norssin Henki

Hyytävänä pakkasaam una norssi liukastelee kolm annen kerroksen juhlasaliin. Seinällä kim altelee

Pro Patria -taulu ja Abitin kuum ottava am bienssi saa m onet hikoilem aan. Noin sata opiskelijaa tuhisee ja m um isee ym pärillä. Ja kuin hum auksessa, tuntien jälkeen nestehukkainen raukka-norssi poistuu koulusta jatkam aan vakiintunutta koreografiaa.? Täm ä sam ainen tanssi toistuu lukiolaisen ?uran?aikana useita kertoja ja nopeasti siitä tulee rutiinia. Opiskelija elää sam assa syklissä pienenä rattaana, jonka eläm ää ei enää jaksota

vuodenaikojen vaihdos, vaan seuraava koeviikko, seuraavat kirjoitukset.

Filosofi Karl M arx totesi, että kapitalism i alentaa yksilön koneen rattaaksi. Alentaako opiskelun tahti opiskelijan m yöskin vain tällaiseksi kapistukseksi, koneiston osaksi?

M arx kuitenkin m ääritteli kapitalism in olevan välttäm ätön paha kom m unism in saavuttam iseksi. Oppilaitos, lyseo sivistyneesti tässä tapauksessa, on m yös välttäm ätön paha tulevaisuuden kannalta

M onet nuoret kokevat lukiossa huolta arvosanoista ja tulevaisuudesta. Pahim m assa tapauksessa kierre voi johtaa pitkälle aikuisuuteen yltävään burnouttiin, työuupum ukseen ? Lukioaika on raskasta m onille ja osa katsoo m ielenterveysongelm ien olevan osa opiskelijan eläm ää On eriskum m allista, m iten yhteiskunta m edian voim in vuosi vuodelta norm alisoi lukio-opintoihin

liittyvää ahdistusta ja stressiä. Ei voi olla norm aalia saati sitten terveellistä uskoa, että joidenkin kokem a kuolem anpelkoa lähestyvä paniikki liittyen ylioppilaskirjoituksiin on vain ?osa lukiota? .

Opiskelun ja m ielenterveyden yhdistäm inen on ainainen dilem m a, johon ei tunnu löytyvän vastausta. Toisessa ääripäässä ylioppilaskirjoitukset halutaan ajaa alas ja toisaalla uupum us todetaan luonteenheikkoudeksi. Viiden ällän kirjoittam inen ei välttäm ättä norssiltakaan luonnu kuin Ström sössä ja

akateem isen m enestyksen haaveen tavoittelu kuorm ittaa ketä tahansa. Tosin jos haluaa

hipoa unelm iaan, täytyy niiden eteen tehdä työtä. M utta m illainen on yhteiskunta, jossa ihm iset eivät voi kurkottaa korkealle uhraam atta siihen palaa m ielenterveydestään?

Asialla on tosin positiivisiakin puolia, vaikka m edia ja m uut tuputtajat eivät halua m ainostaa niitä; kauhutarinat m yyvät parem m in. Ei lukio ole

raastavaa helvettiä jokaiselle ja m onen pienen eläm än parhaat m uistot on kokkailtu lukiovuosien aikana.

Norssissa toisen asteen koulutuksen dystopiaa vastaan puhuvat esim erkiksi yhteishenki ja pienen opiskelijam äärän m ahdollistavat herkut. Opettajat m uistavat nim esi (ainakin jotkut) ja opiskelueläm ä on traditioiden, juhlien ja tapahtum ien avulla m uutakin kuin vain arvosanoja ja suorittam ista.?

Joillekin m eistä lukio on rankkaa, toisille m ahtava kokem us nuoruudessa. Kuitenkin systeem issä, joka saa m eidät uskom aan, että m uutam at kokeet m äärittelevät tulevaisuutem m e, on jotain pahasti vialla.?

Sara Siekkinen, päätoim ittaja

T O I M I T U S ESI T T ÄYT YY

Toim itus halusi pysyttäytyä tänä vuonna visuaalisesti anonyym inä...

Sara Siekkinen:"Helvetti on toiset ihm iset" -Sartre

Julia Berg: Veikon päätoim ittajasta

Helsingin Sanom ien kriitikoksihom m a etenee

M atias M äkinen: Aika rientää, m inä en

Elsa Leppä: Born to vibe, forced to work

Pauliina M annerhovi: fuck the patriarchy

Isabel H äm äläinen M iranda: "Kaikki alkoi tanssia ilm an resistanssia"

T eatter i an taa m ah d olli su u d en tu n teen k oh taam i selle

-N äy telm äk i r jai li ja Veer a T y h ti län h aastattelu -

Veera Tyhtilä on unelm a-am m atissaan, joka on vienyt hänet esim erkiksi purjehtim aan, am pum aan, vankilohin ja kiipeilem ään. H än ei kuitenkaan ole salainen agentti vaan käsikirjoittaa näytelm iä ja elokuvia ja on päätynyt m onenlaisiin tilanteisiin tehdessään taustatyötä teoksiaan varten. H än kuvailee itseään seikkailulliseksi kirjoittajaksi. H än tutustuu asioihin ja tutkii niitä sekä keskustelee ja juttelee erilaisten ihm isten kanssa tutustuakseen teem aansa. Yksin koneen ääressä istum ista on vähem m än kuin m oni saattaa ajatella. Tyhtilä haluaa aina tarttua uuteen m ielenkiintoiseen aiheeseen ja on käsitellyt teoksissaan m onenlaisia yhteiskunnallisia ja vaikeitakin aiheita.

Tyhtilä haluaa vaikuttaa, ja koska useim m at ihm iset eivät lue

KUVA: Laura M alm ivaara

esim erkiksi luotaantyöntäviä m inisteriöiden raportteja, hän tekee sen tuom alla m erkitykselliset asiat ihm isten lähelle näytelm ien kautta. H änen haaveensa oli jo nuorena vaikuttaa m aailm aan kirjoittam alla ? alun perin haaveena oli sotakirjeenvaihtajan am m atti. H än haluaa tutkia tärkeitä asioita, tuoda ne ihm isten ulottuville taiteen m uodossa ja tätä kautta levittää ajatuksia. Joskus se onnistuu ja joskus ei. ?Onhan se tosi hienoa, kun joku tulee sanom aan,

että sen m aailm a on m uuttunut tai ajatus on m uuttunut sen takia, että se on m un ajatukset kuullut ja nähnyt?, Tyhtilä sanoo. H än ihailee näytelm äkirjailija Éric-Em m anuel

Schm ittia, joka oli alun perin historiantutkija ja todettuaan, ettei kukaan lue hänen tutkim uksiaan, ryhtyi kirjailijaksi. Tyhtilä itse tosin on ollut alun alkaenkin kirjailija ja alkanut vasta nyt opiskella historiaa töiden ohella.

Ihm isille pystyy välittäm ään ajatuksia parhaiten, kun niissä on tunne m ukana ja katsojille tarjotaan syitä ja selityksiä sille, m iksi ihm iset toim ivat kuten toim ivat. Tarinoiden loppuun rakennetaan usein oivalluksia, joiden kautta katsoja voi saada eläm yksen. Teatterissa pääsee kokem aan m aailm an jonkun toisen ihm isen näkökulm asta ja saa m ahdollisuuden tunteen kohtaam iselle. Kun näyttelijä teatterissa kokee voim akkaita tunteita, antaa se yleisölle luvan käsitellä om iaan. Taiteen äärellä oppii em patiaa. ?Em patia on m ielestäni sellainen voim a, joka ylipäätään pitää ihm isyhteisöt kasassa ja ihm isyyden keskeinen elem entti?, Tyhtilä toteaa.

Tyhtilä kertoo kirjoitusprosessin alkavan joko hänen om asta ideastaan tai ulkopuolelta saadusta tilauksesta. Ensin hän kirjoittaa esittelyjä ja versioita ja näyttää ne yhteistyökum ppaneille, tuottajille, rahoittajille tai teatterinjohtajille projektista riippuen Sitten he yhdessä pohtivat, m iten projektia kannattaa lähteä edistäm ään; kuinka m onta näyttelijää tarvitaan, m inkäkokoisella näyttäm öllä esiinnytään ja m itä aiheita halutaan korostaa tai tiivistää. Täm än jälkeen Tyhtilä kirjoittaa uuden version ja joskus vielä nähtyään harjoitukset m uokkaa tekstiä näyttelijöiden työn pohjalta. H änellä on aina sam aan aikaan käynnissä m onta eri vaiheissa olevaa projektia. Niin tälläkin

hetkellä. Nyt KokoTeatterissa esitetään Tyhtilän käsikirjoittam aa näytelm ää Valkoinen perkele. Tyhtilän ensim m äinen suuren näyttäm ön m usikaali oli hieno kokem us. Vaikka ennen ensi-iltaa koettiin jännittäviä hetkiä, kun yhdeltä

näyttelijöistä m urtui jalka, kaikki onnistui kuitenkin hyvin, koska toinen näyttelijä harjoitteli roolin puolessatoista vuorokaudessa.

Kun esityksen loputtua

kum arrusten aikana Tyhtilä m eni lavalle, koko yleisö nousi seisom aan ja antoi raikuvat aplodit

Nuori käsikirjoittaja oli tilanteesta ihm eissään. ?Kun on aika alkuvaiheessa uraa tuollainen kokem us, niin sitten sitä sam aa hetkeä etsii tavallaan ikuisesti?,

Tyhtilä pohtii. H än kuitenkin arvostaa ja pitää kovasti m yös pienistä projekteista, kuten m onologeista ja tanssiteoksista. Niissä ollaan intiim issä tilassa hauraan äärellä ja yleisö saattaa seurata hyvinkin hiljaa Näm ä projektit ovat eri tavalla vaikuttavia kuin suurm usikaalit.

?Parhaim m illaan hyvät näytelm ät jatkuvat keskusteluina ja reaktioina m yöhem m in. Ne synnyttävät uteliaisuutta seuraavia juttuja kohtaan?, Tyhtilä kuvailee.

Tyhtilän m ielestä am m atti valitsee tekijänsä ja alalle tavallaan vain päätyy ?Näille aloille ei kannata lähteä ollakseen jotain, ollakseen kirjoittaja tai ollakseen näyttelijä. Näille kannattaa lähteä, jos haluaa

kirjoittaa tai jos haluaa näytellä ja haluaa sen välineen avulla liikauttaa ihm isissä jotain?,

Tyhtilä ajattelee. Jos tahtoo kirjoittaa rehellisesti ja rohkeasti, joutuu olem aan kosketuksissa om ien salaisten ja negatiivisten puoliensa kanssa.

?Kun lähtee kirjoittam aan projektia, se on kuin sukeltaisi pinnan alle eikä ikinä voi tietää, tuleeko ylös tai m inkä näköisenä.? Elsa Leppo ja Pauliina M annerhovi

T i etoa ja vi n k k ejä

m

i elen ter veyd estä - h aastattelu ssa

K r i sti i n a H olm

H aastattelim m e Norssin psykologian ja katsom usaineiden opettajaa Kristiina Holm ia. M ielenterveydestä on tärkeä puhua, ja se vaikuttaa paljon varsinkin lukiolaisten eläm ään ja opiskeluun. Kysyim m e Holm ilta, m iten m ielenterveyden ongelm at näkyvät lukiolaisissa ja varsinkin Norssissa. Saim m e Holm ilta m yös vinkkejä m ielenterveyden ylläpitoon Holm on laatinut vastaukset itse.

Holm lounaalla koulun viereisessä Green H ippossa. KUVA: Irina Penne

- M i tä m i elen ter veys tar k oi ttaa??

Kaikilla m eillä on m ielenterveys. M ielenterveyden voi m ääritellä eri tavoin, m utta keskeistä m ielenterveydessä on se, että ihm inen pystyy eläm ään ja voim aan hyvin om assa sosiaalisessa ym päristössään. Se siis tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, jossa ihm inen pystyy selviytym ään arjen stressistä, opiskelem aan tai työskentelem ään sekä tunnistaa om at kykynsä ja m ahdollisuutensa.

Täm ä tarkoittaa käytännössä esim erkiksi sitä, että osaa stressaavissa tilanteissa käyttää sopivia selviytym iskeinoja ja hakea apua tarvittaessa sekä kykenee huom aam aan m ielenterveyttä suojaavia ja haavoittavia tekijöitä.

M ielenterveyteen kuuluu m yös se, että ihm isellä on m yönteisiä sosiaalisia suhteita, eli hän kykenee kestäviin ja tyydyttäviin ihm issuhteisiin. M ielenterveyttä pidetään sekä yksilön että koko yhteiskunnan voim avarana, koska se tosiaan auttaa ihm isiä selviytym ään om issa elinym päristöissään

- M i tä m i elen ter veyd en on gelm at ovat?

M ielenterveys voi oireilla kaikilla M ielenterveyden ongelm at ovat hyvin m oninaisia. Ne voivat olla lieviä ja tilapäisiä oireita, jotka johtuvat esim erkiksi kovasta stressistä tai ihm issuhdeongelm ista. Toisaalta ne voivat olla m yös vakavia ja pitkäaikaisia Ne vaikuttavat yksilön m ielialaan, ajatteluun, käyttäytym iseen tai toim intakykyyn, ja voivat siten vaikuttaa yksilön eläm änlaatuun sekä kykyyn suoriutua päivittäisistä tehtävistä.?? ?

M ielenterveyden ongelm at käsitteenä kattavat sekä arjessa tapahtuvan m ielenterveyden oireilun, joka ei ole häiriötasoista, että m ielenterveyden häiriöt. Kun puhutaan m ielenterveyshäiriöistä, on kyse psykiatrisista häiriöistä, joista seuraa ihm iselle kärsim ystä, haittaa tai toim intakyvyn laskua Ne diagnosoidaan sam anaikaisesti esiintyvien oireiden perusteella M ielenterveyshäiriöitä ovat esim erkiksi syöm ishäiriöt, m ielialahäiriöt ja ahdistuneisuushäiriö.

On tosi tärkeää m uistaa, että m eillä kaikilla voi olla tavalliseen eläm ään kuuluvia tunnetiloja, kuten surua ja ahdistusta. Kestävä m ielenterveys ?

eli että ihm isellä ei olisi eläm änkulun aikana m ielenterveyden ongelm ia

- on harvinaisem paa kuin se, että m ielenterveyden ongelm ia on. Joka viides suom alainen sairastaa jotakin m ielenterveyden häiriötä ???

- M i stä on gelm at joh tu vat ja m i tä n i i lle voi teh d ä??

Syitä on todella m onia, koska m ielenterveyden ongelm iin vaikuttavat lukuisat biologiset, psyykkiset ja sosiokulttuuriset taustatekijät. Ei ole kuitenkaan täysin ennakoim atonta, kenelle m ielenterveyden vaikeuksia ilm aantuu. Tätä selittää haavoittuvuus-stressim alli. Sen m ukaan biologinen alttius ja ym päristön stressitekijät yhdessä johtavat m ielenterveyden häiriöiden kehittym iseen Toisin sanoen, ihm inen voi olla perim änsä tai synnynnäisten tekijöiden vuoksi haavoittuvam pi m ielenterveyshäiriön kehittym iselle ja jos hänellä on m yös eläm ässään voim akasta kuorm itusta aiheuttavia stressitekijöitä, kuten kiusaam ista, väkivaltaa tai vaikkapa pahoja ihm issuhdeongelm ia, voi hänelle kehittyä m ielenterveyden häiriö.??

?

Kaikki eivät sairastu, vaikka heillä olisikin alttius siihen Sairastum iseen tarvitaan siis todennäköisesti juuri elinym päristöstä se laukaiseva tekijä.??

?

M ielenterveyden häiriöt alkavat useim m iten nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa, koska aivot vielä kypsyvät, kehityksessä tapahtuu valtavan isoja m uutoksia, ihm isen identiteetin kehitys on kesken ja eläm ässä voi m uutenkin olla runsaasti paineita. On norm aalia, että m ielenterveys kuorm ittuu välillä eläm äntilanteen takia. Jos huom aa, että om a m ielenterveys oireilee, kannattaa aina hakea apua Jossakin tilanteessa riittää vanhem m ille, opettajalle tai ystävälle puhum inen. Am m attilaisen puoleen kannattaa m yös kääntyä m atalalla kynnyksellä. Lukiolainen voi varata ajan koulupsykologille tai lääkärille.?

M ielenterveyden ongelm iin ei auta se, että käsketään ryhdistäytyä tai ottaa itseään niskasta kiinni. Ei siis pidä m issään nim essä syyllistää itseään eikä ketään toistakaan siitä, jos oireita ei saa ?kuriin? tahdonvoim alla.??

Om aa m ielenterveyttään kannattaa vahvistaa sillä, että ottaa vastaan kriisien tai eläm ässä tapahtuvien m uutosten m ukanaan tuom at vaikeat tunteet ja käsittelee ne. Jos ahdistusta, pelkoa, surua tai m uuta vaikeaa tunnetta vain välttelee tai torjuu, se kuorm ittaa m ieltä pidem m ällä aikavälillä ja haavoittaa m ielenterveyttä ?

- M i ten m i elen ter veyson gelm at n äk y vät lu k i olai si ssa??

Kyllä ne näkyvät Joku saattaa esim erkiksi vetäytyä sosiaalisista tilanteista, tai olla ärtynyt tai ahdistunut. Täm ä voi hankaloittaa opiskelua, koska oppitunneilla olem isesta voi tulla haastavaa.

M ielenterveyden ongelm ien m yötä voi tulla m yös keskittym isen ja m uistam isen vaikeuksia.??

M ielenterveyden ongelm at voivat näkyä m yös väsym yksenä, koska uni voi häiriintyä. Lukiolaisella voi olla esim erkiksi vaikeuksia nukahtaa tai saattaa heräillä vaikkapa aam uyöstä. Täm ä voi johtaa väsym ykseen päivisin ja heikentää sekä kognitiivista toim intaa että laskea m ielialaa. Joillakin lukiolaisilla saattaa esiintyä syöm ishäiriöitä Osa saattaa m yös yrittää lievittää m ielenterveysongelm ien aiheuttam aa ahdistusta päihteillä.??

- Vai k u ttaak o N or ssi ssa oleva k or k ea k esk i ar vo op i sk eli joi d en str essi i n ja m i elen ter vey teen ??

Sitä kyllä kuulee säännöllisesti, että suorituspaineet varsinkin ylioppilaiskokeiden osalta ovat tosi kovat ja opiskelijat ovat stressaantuneita, m utta en pysty ihan suoraan vastaam aan tähän

Tuntuu silti, että stressi on lisääntynyt ? ja tilastojen valossa näin onkin

Suom en lukiolaisilla Toisaalta m onet eri tekijät yhteiskunnassam m e ja lukiokoulutuksessam m e voivat tuottaa stressiä ja heikentää m ielenterveyttä.?? ?

Koska m eille tullaan niin korkealla keskiarvolla ja odotukset om asta suoriutum isesta voivat olla hyvin korkealla, onkin todella tärkeää

vahvistaa niitä om aa m ielenterveyttä suojaavia tekijöitä.?M iettikää, m illaisia stressistä selviytym iskeinoja käytätte, m iten palaudutte, näettekö riittävästi ystäviä, onko teillä m ielekästä vapaa-ajan tekem istä ja m illaisilla opiskelutekniikoilla opiskelette. H arjoitelkaa tuntem aan itsenne ja kehittäkää tunnetaitojanne ? niillä on valtavan iso m erkitys vaikeiden tunteiden käsittelylle sekä turvallisille, eläm äntyytyväisyyttä lisääville ihm issuhteille ?? ?

M yös peruspalikoiden on syytä olla kunnossa: riittävä uni, liikunta ja ruoka En voi liikaa korostaa unen m erkitystä m ielen hyvinvoinnille!?

kysym ykset: Iiris Piispa ja M inttu Kaikkonen?

vastaukset: Kristiina Holm

L u k i on r eh tor i n ajatu k si a

m i elen ter veyd estä

Veikko- lehden päätoim ittaja

Sara Siekkinen pyysi m inua kirjoittam aan

m ielenterveydestä Norssin

rehtorin näkökulm asta ja kiitän läm pim ästi saam astani m ahdollisuudesta. Näen m ielenterveyden laajana kokonaisuutena, jonka ydintä ovat ihm isen kyky rakastaa ja tehdä työtä. Ajattelen, että voidaksem m e rakastaa m uita, m eidän tulee tuntea ja hyväksyä itsem m e.

Lähtökohtaisesti nuoruus on aikaa, jolloin tutustutaan aikuistuvaan m inään ja rakennetaan identiteetti kokeilujen kautta Tutkim usten perusteella nuoret elävät erilaisten odotusten ristipaineissa ehkä voim akkaam m in kuin koskaan aikaisem m in. Som een postatut filtteroidut kuvaukset täydellisestä eläm ästä asettavat arjelle epärealistisia tavoitteita

ja toisinaan perheen ja suvun odotukset eivät kohtaa nuoren om ia toiveita.

Tilastojen valossa erilaiset m ielenterveyden haasteet ovat yleisiä: M ieli ry:n m ukaan vähintään joka viides suom alainen kokee vuosittain m ielenterveyden häiriöitä ja joka viides sairastuu m asennukseen eläm änsä aikana. On tärkeää m uistaa, että näiden, usein päälle päin näkym ättöm ien varjojen kanssa kam ppaileva ihm inen ei ole yksin Läsnäolon ja rinnalla kulkem isen voi välittää esim erkiksi kannustavalla katseella ja rohkaisevalla sanalla On hyvä pyytää apua m atalalla kynnyksellä ja kääntyä esim erkiksi kuraattorin, psykologin, terveydenhoitajan tai lääkärin puoleen. On tärkeää löytää om ia hyvinvoinnin lähteitä:

m uista, että Sinä olet tärkeä. Ristipaineiden keskellä om an tien löytäm inen voi olla m utkikasta, m utta aina ensiarvoisen tärkeää. Ajattelen, että om a polku kirkastuu vähitellen, etukäteen tehtyjen hahm otelm ien pohjalta ja tarkentuu harha-askeleista, kom puroinneista ja kaatum isista, ylös nousem isista ja sinnikkäästä eteenpäin

m enem isestä. Näiden pohjalta m uodostuu persoonallinen, om annäköinen väylä, jota pitkin etenem inen on m ielekästä. Toivon, että Norssi pystyy antam aan teille laajan sivistyksen ja m oninaisten oppisisältöjen lisäksi luottam usta siihen, että te pärjäätte ja että eläm ä kantaa. Rakastam ani Pariisin latinankielinen m otto ?Fluctuat necmergitur?viittaa siihen, että aallot voivat keinutella joskus rajustikin, m utta ne eivät kuitenkaan upota.

Kyky rakastaa linkittyy m aailm ankaikkeuden

suurim paan voim aan, josta Eeva Kilpi kirjoittaa runossaan näin: ?Rakkaus: vallankumous ihmisessä.? Shakespearen sonetti 116 lähestyy rakkautta seuraavasti: ?Loveisnot love which alterswhen it alteration finds, or bendswith theremover to remove: O no! it isan ever-fixed mark that lookson tempestsand is never shaken.?Rakkaudella on m onet kasvot: se näyttäytyy m eille esim erkiksi vanhem m an rakkautena lapseen, ystävienvälisenä rakkautena ja rakastettujen syvänä tunteena. Toivon, että saatte eläm änne aikana nauttia rakkaudesta sen eri m uodoissa ja olla vanhem pienne, läheistenne ja rakastettujenne supervoim an taikapiirissä. Toivon m yös, että saatte antaa om an rakkautenne säteillä läheistenne dynam ona.

Hyvinvoiva ihm inen pystyy työskentelem ään ja osallistum aan yhteisönsä toim intaan.

Te, koulum m e opiskelijat

olette upeita niin m onella tavalla: olette oivaltavan huum orin m estareita, läm m insydäm iä ja luovia; olette lahjakkaita, m äärätietoisia ja valm iita tekem ään töitä tavoitteidenne eteen. Listaa voisi jatkaa pitkään- on aidosti etuoikeus saada tehdä kanssanne töitä. Norssin m otto linjaa: Non scholaesed vitae? ei vain koulua vaan elämää varten.

On hyvä m uistaa, että koulu on eläm ää. Kun heräätte m arraskuun pim eydessä aam ukuudelta ehtiäksenne kahdeksan viisitoista alkavalle oppitunnille neljänteen kerrokseen, elätte yhtä eläm änne päivää- tehkää tuolloinkin arjestanne om annäköinen ja m ahdollisim m an m ieluisa. Eeva Kilpi tulee jälleen m ieleen: "Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. " - m yös m arraskuisena m aanantaina.

Näkisin, että yhteisön toim intaan osallistum inen ja työnteko ovat m ielekkään

eläm än peruselem enttejä. On kuitenkin tärkeää nähdä kokonaisuus ja suhteuttaa eri elem entit harm onisesti: m ielenterveyttä palveleva työnteko tarkoittaa om ien rajojen tunnistam ista ja niiden kunnioittam ista. Toisinaan on tärkeää jättää tavoitteellinen suorittam inen sikseen ja kellahtaa om ien virkistyksenlähteiden ääreen.

Näillä sanoilla toivotan teille kaikille aurinkoista ja lem peää, sopivasti aktivoivaa ja virkeää kevättä. Voikaa hyvin!

Helsingissä helm ikuussa 2024

M arja Honkaheim o lukion rehtori

YK SI N Ä I SYYD EST Ä

Vaikka eläm ä norssina on lähes pelkkää yhtäjaksoista voittoputkea, eliittikoululaiset ovat kam ppailleet tunteidensa kanssa aina. Tehkääm m e nyt aikam atka vuoden 1967 Veikko-lehteen, jossa kirjoitettiin yksinäisyydestä.

Toverit, Norssit M eitä

kasvatetaan täm än m aan johtaviksi m iehiksi. Olem m e tyytyväisiä ? em m ehän ole yksin. M eillä on ystäviä, m e tarvitsem m e ystäviä. M utta em m e välitä, m illaisia ystäviä m eillä on, kunhan vain olem m e suosittuja Jatkuva yhteys tovereihim m e on m eille usein tärkeäm pi kuin suhde om aan perheeseem m e. Teem m e kaikkem m e saadaksem m e ystäviä, uppoutuaksem m e jengiin.

H aluam m e kuulua johonkin. Tai yritäm m e kaikin m ahdollisin keinoin päästä heistä eroon hankkiaksem m e toisaalla uusia. Rakkaus

käsitetään styylaukseksi, jonka tarkoituksena on lem pim inen ja riidan välttäm inen

m ahdollisim m an kauan.?

Tällaisen järjestelm än pinnallisuus on helppo paljastaa. M utta jos joku vaivautuu sen tekem ään, hei-lautam m e kättäm m e: em m e ota turhia huolia

Tuskin kukaan rohkenee väittää, että yrittäisim m e pakoilla totuutta todellisesta tyhjyydestä. Eihän sitä ole!

Eihän?Olem m e tyytyväisiä ? em m ehän ole yksin. Yleensä m e lem m im m e kun on tilaisuus ja juom m e kun on jano.

Useat m eistä tekevät sen ilm an m itään syyllisyyttä, vaikka

väitetäänkin, että nuoruuden kaikki elinvoi-m a olisi käytettävä kasvam iseen' kehittym iseen ja opiskeluun.

M yös vaivum m e om iin haaveisiim m e ja unelm iim m e; tyydytäm m e itse itsem m e.

Teinilehtihän sanoo, että se on lapsilla, nuorilla ja aikuisilla varsin yleinen sukupuolisen

käyttäytym isen m uoto, jonka vaara piilee vain pelossa ja ahdistuneisuudessa.

Olem m e tyytyväisiä ?

em m ehän ole yksin. VÄÄRIN.

henkinen yhteys ja ? rakkaus. Tunnem m e sen Em m e ole tyytyväisiä ? olem m e yksin

Vakuuttelu ei enää tehoa.

Jum ala tietää ja psykiatri huom aa: olem m e yksin.

Sillä vaikka todistelem m e itsellem m e norm aalisuuttam m e, tunnem m e aina: tähän pitäisi kuulua toinen henkilö,

Toisaalta nyky-yhteiskunta kasvattaa ihm istä pienestä pitäen yhteisöön; hänestä tehdään ratas koneistoon. Tällöin yksinäisyys on yksilöllisyyttä, sitä m e tarvitsem m e, siihen pyrim m e.

M itä lähem pänä olem m e totuutta, sitä yksinäisem piä olem m e. Yksinäisyys on lukem ista, kuuntelem ista, ajattelem ista varten

Yksinäisyydessä etsim m e ja löydäm m e itsem m e Henkinen yhteys on olem assa ? hedelm ällinen yksinäisyys johtaa m eidät ihm isen luo, inhim illisem m än kuin vanha jengim m e.

M utta konkreettinen yksinäisyys ja henkinen tyhjyys ovat vaikeasti erotettavissa. M ikä m eillä on edessä?

Kykyä ajatella asiallisesti kutsutaan järjeksi. Sitä tarvitaan, sillä kysym ys on eräästä ihm isen perusongelm asta.

lääkkeillä. Yksinäisyyden lääke on rakkaus.?

Ennen olin yksin: m enneisyys on rikosrekisterini.

Nuori ihm inen tarvitsee vapaata suhdetta (En tarkoita sanan yleisesti tunnettua m erkitystä, eihän kahden henkisesti sidotun ihm isen akti ole m itenkään "vapaa".) Täm ä vapaa suhde on kahden nuoren henkinen yhteys, ystävyys Siihen voi liittyä sukupuolisuutta, m utta älköön sitä pidettäkö olennaisena. M utta vasta nuori, joka osaa olla yksin ja joka pystyy antam aan ei ottam aan, kykenee tähän.

Oivalletaan: YKSINÄISYYS on sairaus Sairaus parannetaan

Nyt olen yksin; tässä seison enkä m uuta voi.

Tulevaisuudesta tiedän vain yhden asian: tulee aika ja on jo, jolloin kaikkien on kuoltava.

Siihen asti voim m e vain rakastaa.?

Sim o Juvan puhe kulttuurikilpailuissa 1967 2 sija ?

KUVA: La danse au M oulin Rouge, Henri Toulouse-Lautrec, 1890

I lm astoah d i stu s, tr aagi set vali n n at ja i lm astok r i i si n oi k eat sy y lli set

Joitakin vuosia sitten uutisoitiin laajasta?kansainvälisestä? kyselytutkim uksesta, joka kertoi nuorten tuntem asta suuresta ilm astoahdistuksesta joka puolella m aailm aa. Kyselyn m ukaan noin kym m enestätuhannesta vastaajasta 75 prosenttia sanoi ajattelevansa, että ?tulevaisuus on pelottava?, ja 81prosenttia ajatteli ihm iskunnan epäonnistuneen planeettansa suojelussa.?

Kyselyn laatim iseen osallistuneen suom alaisen tutkijan Panu Pihkalan m ukaan

ilm astoahdistuksessa on usein kyse vaikeista tunteista kuten surusta, pelosta ja syyllisyydestä.

Ilm astokriisiä käsittelevät filosofit ovat koittaneet ym m ärtää, m istä näissä tunteissa on kyse ja m iten m eidän tulisi niiihin suhtautua.

M onelle tuttu W illiam Styronin riipaiseva kertom us Sofien valinta on ilm astofilosofien usein käyttäm ä esim erkki.

Kertom uksessa puolalainen Sofie joutuu tekem ään Auschwitzin keskitysleirillä m oraalisesti hirvittävän valinnan lapsiensa

välillä, jotta edes toinen pelastuu. Sofie selviää leiriltä, m utta toisen lapsen kuolem an sinetöinyt traaginen valinta turm elee Sofien loppueläm än ja johtaa lopulta hänet itsem urhaan. Sofien valinta on koskettava ja ajatuksia herättävä, m utta m iten se auttaa ym m ärtäm ään ilm astoahdistusta?

Sofien valinta on filosofiassa laajem m inkin käytetty esim erkki m oraalisesti erittäin latautuneesta traagisesta valinnasta, jossa on m ahdoton välttää pahoja seurauksia Traagisista seurauksista huolim atta Sofien valintaa ? jossa hän uhraa toisen lapsensa pelastaakseen toisen ? ei voi m itenkään pitää m oraalisesti vääränä tai tuom ittavana Pikem m inkin päinvastoin, valinnallaan hän pelastaa edes toisen lapsensa. Ja silti Sofie ei pysty olem aan kokem atta raastavaa syyllisyyttä ja surunsekaista katum usta, josta hänen on lopulta m ahdoton päästä yli.

Kertom uksen Sofie joutuu äärim m äisen surullisen

ja kauhistuttavan valinnan eteen. Tällaista ei toivo kenellekään. M utta voim m e hyvin löytää itsem m e tilanteista, jotka pakottavat m eidät valitsem aan vain huonojen vaihtoehtojen välillä ja joista on valinnan jälkeen inhim illistä tuntea syyllisyyttä ja surua

Siksi ilm astofilosofit ovat tarkastelleet ilm astokriisiä koskevaa tilannetta Sofien traagisen valinnan avulla.

Voim m e toim ia oikein ja om illa valinnoillam m e vähentää om aa hiilijalanjälkeäm m e, m utta täm änkin jälkeen olem m e om an ja läheistem m e hyvinvoinnin osalta paljolti riippuvaisia fossiilitaloudesta. Huolim atta kaikista lupauksista päästöjen vähentäm iseksi, globaalin talousjärjestelm än m uutos päästöttöm äksi etenee aivan liian hitaasti Ja m itä m yöhem pään tarvittavat m uutokset siirtyvät, sitä traagisem m iksi valinnat keinojen välillä käyvät. Kun ilm asto-olot käyvät sietäm ättöm iksi osassa m aailm aa, ihm iset ovat pakotettuja siirtym ään vielä nykyistä laajem m in etsim ään turvallista

eläm ää. Lähtijät ja vastaanottavat m aat joutuvat vaikeiden valintojen eteen yhä useam m in Pahim m illaan valinnat voivat olla lähes yhä traagisia kuin Sofien.

Viim e aikoina m onet ovat m yös vaatineet päästöjen talteenottoa ja varastointia välttäm ättöm änä keinona päästä tavoitteisiin. Toiset taas ovat alkaneet vakavissaan puhua ilm astonm uokkauksesta ainoana keinona estää katastrofi. Traagisiksi valinnat tekee se, että sam alla tiedäm m e, että m olem piin keinoihin sisältyy paljon suuria riskejä ja eettisiä kysym yksiä. M utta m itä kriittisem m äksi tilanne käy, sitä enem m än m eidän esitetään olevan pakotettuja tekem ään valinta ilm astokatastrofin ja riskialttiiden keinojen välillä. Tässä tilanteessa voi tuntua syylliseltä jo pelkästään se, että on pohjoisen vauraan teollisuusm aan kansalainen. On osa yhä pahenevaa ongelm aa, jolle ei om illa valinnoilla voi m itään Osa yhteiskuntaa, joka joutuu jatkuvasti tekem ään valintoja vain yhä huonom pien vaihtoehtojen välillä.

Ilm astofilosofien tärkeä viesti on se, että tällaiset syyllisyyden kokem ukset ovat oikeutettuja eikä niitä kokevia nuoria voi m oittia tai syyllistää niiden kokem isesta.

Traagisten valintojen

tunnistam inen ilm astokriisissä auttaa ym m ärtäm ään, m iksi näin on. Lisäksi valintojem m e traagisuuden tunnistam inen auttaa osoittam aan syyttävän sorm en oikeaan kohteeseen: niihin, jotka pakottavat m eidät tekem ään traagisia valintoja Vaikka Sofien pahenevat itsesyytökset turm elevat hänen eläm änsä, ovat oikeita syyllisiä keskitysleirin natsit, jotka pakottavat hänet tekem ään traagisen valinnan.

Sam alla tavoin, vaikka tunnem m e perusteltua ahdistusta ja syyllisyyttä yhteiskuntam m e saam attom uudesta ja sen seurauksista, ovat oikeita syyllisiä ne, jotka pakottavat m eidät yhä traagisem piin valintoihin ilm astokriisin suhteen.

Pihkala m uistuttaa, kuinka ilm astoahdistus on m yös tärkeä voim avara m uutoksiin

Älkääm m e antako syyllisyyden, surun ja ahdistuksen lam auttaa, vaan pankaam m e päättäjäm m e vastuuseen ja pakottakaam m e heidät luom aan yhteiskunta, jossa kenenkään ei tarvitse tehdä traagisia valintoja ja kantaa niistä syyllisyyttä.

Sim o Kyllönen, Ilm astoeetikko ja yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Tam m ikuun puolessa välissä tänä vuonna TH L:n pääjohtaja esitti huolensa aam u -TV:ssä nuorten m ielenterveyden ongelm ien kasvusta. Norssissa on täm ä tärkeä aihe esillä tänä vuonna.

Olen aloittanut terapiatyössä jo nuorena aikuisena ensin päihdeterapeuttina ja m yöhem m in psykoterapeuttina. Olen työssäni huom annut, että apua hakevan ihm isen om a osuus työskentelyssä on tärkeää. M yös toim iva yhteistyösuhde terapeutin kanssa on aivan keskeistä ja sopivan terapeutin etsim iseen kannattaa panostaa. Kuitenkin on hyvä m uistaa, että esim . m asentuneena toim im inen on vaativaa, koska voim avarat ovat om an olon kanssa pärjääm isessä kovilla. Psykoterapiaan hakeutum inen tapahtuu useim m iten hankalassa eläm äntilanteessa. Usein voi olla kyse m asennuksen lisäksi ahdistuksesta, riippuvuuksista, traum oista, ihm issuhdeongelm ista jne.

Erilaisia psykoterapia suuntauksia m aailm an laajuisesti on satoja.

Keskeiset m uodot ovat yksilö- ja ryhm äterapia sekä perheterapia. Olen ratkaisukeskeinen yksilöterapeutti Ratkaisukeskeistä psykoterapiaa voi tehdä lyhyt- tai pitkäkestoisena. Jos on yksi ongelm a, niin lyhytkin työskentely voi saada aikaan hyvän tuloksen.

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa on huom attu, että usein m uutos on alkanut jo ennen terapian alkam ista M uutos voi käynnistyä pienin askelin ja näm ä on hyvä havaita. Poikkeusten tutkim inen on m yös tärkeää, koska ongelm an vakavuus voi vaihdella ja välillä voi olla aikoja, jolloin ongelm aa ei esiinny lainkaan.

Asteikolla yhdestä kym m eneen voi tutkia, m iten ongelm a voi liikkua kohti ratkaisua. Ongelm an ratkaisu saattaa löytyä erilaisesta käsitejärjestelm ästä kuin itse ongelm a Hoitoon tulevan ihm isen parhaat toiveet ovat tärkeitä suunnanantajia terapeuttisen työskentelyn suuntaam isessa.

Nykyään useat psykoterapeutit työskentelevät integratiivisesti eli hakevat om aa suuntautum ista täydentävää osaam ista Itse olen hakenut koulutusta riippuvuuksien hoitam isessa. Lisäksi Rossin hypnoosi on osoittautunut oivaksi työvälineeksi. Siinä on tähtäim enä auttaa ihm istä hyödyntäm ään om ia kokem uksia syvällä, luovalla ja alitajuisella tavalla. Täm ä sopii hyvin yhteen kognitiivisen työskentelyn kanssa.

Olen vanha Norssi. Olen kouluttautunut kasvatustieteen m aisteriksi ja sen lisäksi olen opiskellut kasvatuspsykologiaa. Psykoterapeutin koulutukseen edellytetään sopivan pohjakoulutuksen lisäksi 50 opintoviikon psykologian opintoja. Jos haluaa tehdä töitä itsenäisenä yrittäjänä, niin psykoterapeutin työ antaa siihen m ainion m ahdollisuuden Psykoterapeutti on Valviran hyväksym ä suojattu am m attinim ike ja koulutus kestää 3 vuotta.

Vaikka hyvä psykoterapia saattaa tuoda suurta luksusta eläm ään, niin kannattaa m uistaa ihm issuhteiden ja liikunnan m erkitys hyvinvoinnille.

Arto Rajahuhta, Ylem m än erityistason psykoterapeutti

O sa op ei sta k ou lu a, ei eläm ää var ten

Rakas koulum m e edustaa ylpeästi Non scholae, sed vitae -m ottoansa, joka ei aina ainevalinnoissa toteudu. Nostin om assa pääkirjoituksessani jo viim e vuoden Veikossa esiin taitoja taideaineiden m erkityksen, m utta toistaiseksi m uutoksia ei ole koulussam m e nähty.

Lum i Tolonen

Viim e vuonna kurssivalintoja tehdessä useat lukiolaiset valitsivat lukujärjestykseensä kotitalouden tunteja. Esim erkiksi opiskelijaeläm ään sopiviin resepteihin keskittyvä Opiskelijan selviytym iskurssi itsenäiseen eläm ään -opintojakso herätti kiinnostusta, ja olin itsenkin innoissani opintojaksolle osallistum isesta. Opiskelijoiden kanssa yhdessä suunniteltavan opintojakson aikana ?Etsitään perusedellytyksiä arjessa selviytym iseen?, tuoden siis täydellisen tauon koulupäivän keskelle ja toim ien ohjenuorana opiskelijaeläm ään erityisesti

abiturienteille Syksyllä päästäisiin kokkaam aan kavereiden kanssa ja valm istautum aan aikuiseläm ään, jes!

Eipäs kauaa kestänyt lapsenom ainen innostus jaksosta, ennen kuin kaikki tarjolla olleet kotitalouden opintojaksot katosivat esivalintatarjottim elta.

Opintojaksoja ei yksinkertaisesti enää tarjottu Kyseessä ei ollut jakson täyttym inen, sillä valinta katosi m yös kaikilta jo tunneille ilm oittautuneilta. Opiskelijat lähtivät selvittäm ään asiaa rehtorilta viestin m uodossa vedoten taito- ja taideaineiden

KUVA:

tuom iin taitoihin ja rentouteen, jota kyseiset aineet tuovat esim erkiksi yo-kertauskurssien keskelle. Taito- ja taideaineiden opintojaksot ovat voim avaroja, jotka kannattelevat nuoria stressaavien opintojen keskellä. Vastaukseksi saatiin kädenläm pöinen viesti taloudellisista syistä opintojakson karsim isen taustalla. Opiskelijoilla ei kuitenkaan ole syytä huoleen, yo-kirjoittajille järjestettäisiin syksyllä rentoutuspajoja! Herranjestas, kolm e kertaa viikossa järjestettävä, itsenäiseen eläm ään valm istava opintojakso poistettiin tarjonnasta, m utta onneksi voim m e m ennä rentoutuspajoihin Ongelm aksi osoittautui se, ettei rentoutuspajoja syksyllä järjestetty eikä abeille ilm oitettu m inkäänlaisista järjestelyistä niihin liittyen Rentoutuspajoista olisi varm asti ollut tulevaisuudessa reseptejä pohtivalle opiskelijalle hyötyä.

Yo-kirjoittajille suunnitellut rentoutushetket olisivat siis viestin perusteella ajaneet sam an asian kuin lukujärjestykseen

säännöllisesti toteutettava opintojakso, jossa opiskelija oppii sekä toim im aan ryhm ässä että valm istam aan terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Ei kotitalouden tunnille m ennä tietoisesti rentoutum aan tai tekem ään hengitysharjoituksia, vaan oppim aan käytännön taitoja rennom m assa ilm apiirissä.

Kyllähän reseptejä löytyy netistä, ja jokainen joutuu kuitenkin oppim aan itsenäiseen eläm ään ajan kuluessa, ei siitä ole kyse tässä valtavan pettym yksen aiheuttaneessa ilm iössä Kyse on siitä, kuinka taito- ja taideaineita voidaan napsia pois esivalintatarjottim ilta kuin pahanm akuisia karkkeja konsanaan On vaikea kuvitella, että esim erkiksi m atikan valinnaiskurssia poistettaisiin valikoim ista m itään m ainitsem atta. En yritä rakentaa vastakkainasettelua lukuaineiden sekä taito- ja taideaineiden välille, m utta onhan kohtelussa selkeitä eroja. Ylioppilaskirjoituksissa tärkeitä aineita suositaan kouluarjessa kirkkaasti yli m uiden, m ikä on sinänsä ym m ärrettävää,

jos unohdetaan lukion

yleissivistävä ja opiskelijan jaksam ista tukeva puoli

Lukiouudistus toi tarpeen budjetin m uotoilulle, m utta taito- ja taideaineiden raju vähentäm inen on kum m allista valikointia. Olisi toivottavaa, että esim erkiksi jo valittujen opintojaksojen poistam isesta ilm oitettaisiin opiskelijoille niin, että poistot olisivat perusteltavissa. Erityisesti koulum m e m oton rinnalla

tiettyjen opintojaksojen perum inen on vähintäänkin kum m allista. Kyseisen Opiskelijan selviytym iskurssi itsenäiseen eläm ään -opintojakson puolesta

olisi argum entoitavissa, että se olisi juuri eläm ää, ei koulua varten opiskelijan lukujärjestyksessä

Norssin lukion opetussuunnitelm a on täynnä opintojaksoja, jotka eivät koskaan toteudu, m utta jo esivalintatarjottim elle lisättyjen aineiden poistam inen on karua.

Ja ihan oikeasti, rentoutum ispaja olisi ollut laiha lohtu kokonaisen opintojakson rinnalla.

Julia Berg, entinen päätoim ittaja

Epitom e Latina -M atias M äkinen

M u n d u s u m br ar u m

M ör k öjen m aai lm a

Cum nunc tem pora ardua vivam us, facilis est periculosos videre. Aguntur de trollibus Putinis, ducibus com m unisticis societatum opificum , capitalistibus avidis, regim ibus globalibus totalitariis vel de sionistis m alis, usque um bra nova sub lecto nostro est; periculosus ut patriam parvam sicut totum m undum . In hocque regno tenebrarum lux est: hom ines sani cum te consistentes, cum quis proelium

com m ittere contra catenas capitalism i, hydram rubram , vel praesidium huius, twitterem H avistonis Ex gratia

m iraculorum technicae, eos inveniendum non est necesse per m undum peragrare, sed venti te ad m etam ducunt, si tantum m elodiam rectam tibia m agica sua garrit; algorism us generosus per aquam et ignem ad catervam electorum viam m onstrat, viam e grex ovium ad fraternitatem sapientium

Cum fratribus tuis contra istos m alefactores pugnare vis

Sapientias veteres quas vos placent e Biblia, Capitali vel program m a factionis sua suos faciunt, et incipiunt causam boni agere. Una bullam perfugio suo inflatis, in quo ab fictis haereticorum tutum estis Eo alte super um bras volitatis,

unde facile sententias dicere est, indicia non sunt necesse et fratres tui satis iudicibus iuratis sunt. Ex aetheribus tonos m ultos m undi invidia nostra velatur, et cum deorsum orbem spectas, om nia quae non sunt alba, nigra apparent. Procul, per lentem irae, m undus obscurus est, autem si, cum nim is alto volitatus estis, tibiam suam dem ittit et bullam tuam perforat, ad um bras ne se praecipitet, sed m olliter in m olendinum alatum ?H aecne certavisti, om nino tenebrae eratne?

Nunc ater est, at dim icatio classium et finis historiae eaedem fabulae atque sem per quondam que sunt, licet fratres nostri aliter contendere volunt. In m undo diaboli sufficunt sine depigendo novorum , et facilior ad quaestiones valere est, si fictae non venatur. Si foram clam prospicere audet, ne videat m onstra, sed m undum hom inibus stultis refertum , qui caecis eam dem restem diversa trahunt. Nem o experdgiscendum tuum im pedire potest, et si ex som no excitare auseris, in pace dorm ire sine susurros fraterintatis de coniurationibus te poteris. Igitur spolia ligam enem praeiudiciorum et ex tua bulla fuge, neque auscultes tibiam m agicam , sed ipsem . Spira, et in obscuritatem aude spectare, fortasse sub tuo lecto ne um bram veterem invenias, sed am icum novum

Kun nyt eläm m e vaikeita aikoja, on helppo nähdä vaaroja kaikkialla. Olivat kyseessä sitten Putinin trollit, bol?evistiset

AY-pam put, ahneet kapitalistit, totalitaristinen m aailm anhallitus tai ilkeät sionistit, sänkym m e alla on aina uusi m örkö; uhka m illoin pienelle m aallem m e, m illoin koko m aailm alle. Tässä pim eyden valtakunnassakin on sentään valoa, sam anm ielisiä järkeviä ihm isiä, joiden kanssa käydä taistoon kapitalism in kahleita, punaista hydraa tai näiden etuvartiota, H aaviston Twitteriä vastaan. Kiitos

tekniikan ihm eiden, heidät löytääkseen ei tarvitse vaeltaa halki m aailm an, vaan tuulet johdattavat perille, kunhan visertää taskunsa taikahuilulla oikean m elodian; jalom ielinen algoritm i kyllä opastaa sinut tulen ja veden läpi valittujen joukkoon, pois lam m aslaum asta viisaiden veljeskuntaan.

Veljiesi kanssa haluat tietysti taistella noita pahantekijöitä vastaan. Om aksutte vanhat viisaudet m akunne m ukaan

Raamatusta, Pääomasta tai haluam astanne puolueohjelm asta, ja ryhdytte epäröim ättä hyvän asialle. Yhdessä puhallatte suojaksenne kuplan, jossa olette turvassa vääräuskoisten valheilta. Siinä leijailette korkealle varjojen yläpuolelle, m istä on helppo langettaa tuom io niin tutulle kuin vieraalle, todisteethan eivät ole tarpeen ja uskonveljesi ovat riittävä valam iehistö. Yläilm oista m aailm an m onet sävyt peittyvät vihanne usvan alle, ja kun katsot alas m aailm aan, kaikki m ikä ei ole valkoista näyttääkin m ustalta. Kaukaa, katkeruuden linssin läpi nähtynä m aailm a on synkkä ja

täynnä hirviöitä, m utta m itä jos liideltyänne liian korkealle pudotatkin taikahuilusi ja kuplasi poksahtaa, entä jos et syöksykään m örköjen arm oille vaan pehm eästi tuulim yllyyn?Näitäkö vastaan taistelit, oliko edes m itään pim eyttä?

Nyt on synkkää, m utta luokkasota ja historian loppu ovat edelleen sam aa satua kuin aina ennenkin, vaikka kuinka veljem m e haluaisivat m uuta luulotella. M aailm assa on aivan riittävästi piruja vaikkei niitä m aalailisi seinille, ja oikeisiin ongelm iin voi vaikuttaa parem m in, kun ei jahtaa keksittyjä.

Jos uskaltaa kurkistaa ulos kuplastaan näkee hirviöiden sijaan m aailm an täynnä hölm öjä ihm isiä, jotka tajuam attaan vetävät sam aa köyttä eri suuntiin. Kukaan ei voi estää sinua herääm ästä, ja jos vain rohkenet, voit herätä ja nukkua rauhassa ilm an veljiesi kuiskintaa juonista pääsi m enoksi.

Siispä riisu ennakkoluulojesi side ja pakene kuplastasi, äläkä kuuntele taikahuiluasi, vaan itseäsi. Hengitä syvään, ja uskalla katsoa pim eyteen, ehkä et löydäkään sänkysi alta vanhaa m örköä, vaan uuden ystävän.

Kirjoittanut M atias M äkinen vuonna 2024

L asse H on gi ston h aastattelu

Kun Lasse Hongisto saapui 80-luvun puolivälissä

opetusharjoitteluun Norssiin, hän kuvitteli viipyvänsä opettajan hom m assa vain tovin H än oli opiskellut alaa, joka oli aivan täydellisesti hänen juttunsa ja piti itseään ihan nerokkaana historiantutkijana. Tulevaisuudessa oli tarkoitus kirjoittaa kirjoja tai tehdä sanom alehtitöitä. Lasse oli kuitenkin kesätöissä rakastunut Pirjoon, jonka kanssa halusi perustaa perheen Koska perhe-eläm ää varten tarvittiin rahaa ja koira joka viikko ruokapötkön, oli hankittava työ ja säännölliset tulot Tutkijan apurahoilla eläm inen ei olisi onnistunut Niinpä hän haki opettajankoulutuslaitokseen ja päätyi opettam aan.

Tehtyään harjoittelunsa Norssissa Lasse opetti esim erkiksi Viikin norssissa ja Porkkalan lukiossa, m utta kaipasi aina takaisin Norssiin opettajien ja oppilaiden pariin sekä ihailem aan kaunista rakennusta. ?Ei m issään ole tällaista arkkitehtonista riem ua kuin täällä näissä pääkäytävissä on?, Lasse toteaa.

90-luvulla Lassella sai historian ja yhteiskuntaopin opettajan viran Norssista, ja kun opettajanhuone ja työkaverit tulivat tutuiksi, alkoi opetustyökin tuntua helpom m alta. Huolim atta siitä, että Lassen m ielipide oppilaista aluksi olikin, että näm ä olivat sietäm ättöm iä häiriköitä, joiden kanssa olo oli järkyttävää, pitää hän nyt kovasti oppilaista. Jopa peruskoululaisia, jotka aluksi tuntuivat kaikista kaukaisim m ilta, hän pitää nykyään ihastuttavina. ?Ne ovat kerta kaikkiaan outoa porukkaa M ua naurattaa niiden seurassa?, Lasse kuvaa huvittuneena.

Hyviä ja erikoisia norssim uistoja on ehtinyt vuosien aikana kertyä. Eräänä penkkaripäivänä abit olivat tunkeneet ilm astointikanavaan silakoita. Kun oppilaat ja opettajat palasivat hiihtolom alta, haisi koko koulu järkyttävältä ja ruvettiin ankarasti m iettim ään, m istä haju tulee. ?Vaati ihan valtavasti salapoliisityötä, että ne silakat löytyivät?, Lasse m uistelee. Toisella kerralla kakkoset olivat tilanneet puurojuhlaan m iesstripparin ja rehtori joutui seuraam aan, kun joulupukiksi pukeutunut strippari rupesi riisuutum aan Esitys ehdittiin keskeyttää ennen kuin strippari ehti päästä eroon kaikista vaatteistaan

Vaikka m ieleen jäävätkin helposti erityiset tapahtum at, ovat rennot yhdessäolon hetket Lasselle tärkeim piä. Ne ovat aika tavanom aisiakin tilanteita, kun tehdään jotain yhdessä, kaikki viihtyvät ja on hauskaa. ?Kun kauan opettaa, niitä tulee aina aika paljonkin. Ne on ollut m usta aina koko opettam isen tärkein jutska?, Lasse m iettii. H än on ollut tekem ässä Norssissa noin 15 näytelm ää ja niidenkin kohdalla porukassa tekem inen on ollut m elkein m ukavam paa kuin lopputulos. Vaikka esitykset ovatkin toki olleet jännittäviä.

80-luvun jälkeen on m oni asia m uuttunut Norssissa. Päällim m äisenä esiin nousee opiskelijoiden suhtautum inen opettajiin. Aiem m in koulussa tuntui olevan opiskelijat vastaan opettajat asetelm a. Asiaan kuului, että opiskelijat inhosivat opettajia. Esim erkiksi penkkareihin abit kirjoittivat törkeitä pilkkalauluja opettajista ja opettajat saattoivat m onesti päätyä itkem ään päivän päätteeksi. Lasse kokee, ettei vastaavaa vastakkainasettelua ole nykyään ja koulun käytävillä on m ukavam pi kävellä opettajana. Nyt lukiolaisten ja opettajien yhteinen vihollinen on yo-lautakunta. ?M e m olem m at voidaan kohdistaa kaikki viha siihen ja ajatella, että pyritään nyt saam aan m ahdollisim m an hyvät arvosanat siltä paskalta raadilta?, Lasse sanoo. H än toivoisi vain, etteivät Norssin lukiolaiset olisi niin vakavia vaan osaisivat nauttia lukiovuosistaan. ?Täm ä on teidän ihaninta nuoruutta?, hän m uistuttaa

Nyt Lasse on jo eläkkeellä m uttei m illään m alta lopettaa opettam ista Norssissa, vaan palaa kouluun edelleen silloin tällöin pitäm ään kursseja. Sen lisäksi hän tekee m yös Pieleen mennyt historia -podcastia Ylelle, opettaa työväenopistolla kulttuurihistorian kurssia, m ökkeilee, urheilee ja lukee. Vuosien saatossa hän on huom annut, että opettam inen on kuin onkin hänen juttunsa. ?Teen m ielelläni sellaisia pölötysjuttuja. M usta on kiva, että m ä pölötän ja ihm iset kuuntelee. Sitähän sanotaan opettam iseksi?, Lasse sum m aa.

H aastattelijana Pauliina M annerhovi

N or ssi sk oop p i

On koittanut aika täm än kirjoittajan viim eisten Norssiskooppien Neljä vuotta näitä rustailleena voin kertoa kuulleeni, jos jonkinm oisia neuvoja tähdiltä. Pitäkää näm ä ohjenuorat lähellä sydäntänne läpi tyrskyjen ja pärskeiden Onnea m atkaan m yös seuraavalle Veikon tähtitieteilijälle, norsseille, kun tuupataan lupaam aan tähdistä m elko kum m allisiakin juttuja.

H är k ä (20 .4.? 20 .5.)

O p i sk elu : Inhoam asi punainen alkaa kevään m yötä täyttää W ilm aasi Olisikohan aika ryhdistäytyä

Su h teet: Vaikka kuinka koko persoonasi koostuu punaisen vihaam isesta, et silti erota yhtäkään red flagia kiinnostuksen kohteessasi, huoh.

Vi n k k i tu levai su u d elle: Älä saarnaa enää m uiden valinnoista. Om asikin ovat riittävän kyseenalaisia.

K ak son en (21.5.? 21.6.)

Rap u (22 6 ? 22 7 )

O p i sk elu : Uudet tuulet puhaltavat sinuun kum m allista virtaa. Saatat jopa alkaa ajattelem aan!

Su h teet: Nyt on oikea aika tehdä kauaskantoisia valintoja. Pystytä siis kouluun om a Love Island -pelisi ja valitse sielunkum ppanisi reilun pelin hengessä

Vi n k k i tu levai su u d elle: Kylvä Norssi täyteen rahapuita levittelem ällä runsaat m äärät käteistä koulum m e käytävälle. Olen kuullut abien valtaam assa juhla-aulassa olevan m ehevin m aaperä, kylvä sinne hiem an ylim ääräistä.

O p i sk elu : Koulutehtävien pakoilu ei ole ennenkään johtanut m ihinkään positiiviseen, m utta yrität jälleen Alapas jo uskoa, ettei sam anlaisilla tarinoilla ole erilaista loppua

Su h teet: Jäikö m ieleesi jokin tietty ele tuttavasi kanssa käydystä keskustelusta?Se oli taatusti m erkki universum ilta, käy kiinni!

Vi n k k i tu levai su u d elle: Nips naps, hiustenleikkuusakset esiin ja kesätukka kukoistam aan!

L ei jon a (23 7 ? 22 8 )

O p i sk elu : Seuraavissa ylioppilaskirjoituksissa karjahda salissa kovaan ääneen kokeen tehtyäsi Näin ilm oitat laum allesi olevasi johtaja ja ansaitset kaikkien loputtom an kunnioituksen.

Su h teet: Alpha etsii Beetaansa vim m aisesti koulun käytävillä. Reviirin m erkitsem isellä ja intohim oisilla keskustelunavauksilla on tutkittu olevan m yönteisiä vaikutuksia etsinnässä.

Vi n k k i tu levai su u d elle: Tee koko koulun vakuuttava tanssiesitys, joka esitetään koulun aulassa Tiedät, että pystyt siihen

N ei tsy t (23 8 ? 22 9 )

O p i sk elu : Olet päättänyt valm istua, vaikka ryöm ien. M otivaatio on todella hukassa, m utta onneksi olet ahkera etsim ään

Su h teet: Nyt alkavat kiinnostuksen kohteet kuvottam aan H akeudut ystäviesi pariin, pakoon kaikesta rom anttisesta hölynpölystä.

Vi n k k i tu levai su u d elle: Suorita kansalaispalvelus tylsillä oppitunneilla raaputtam alla vanhoja purkkia irti pulpettien alta Saat sam alla m akoisan välipalan!

Vaak a (23 9 ? 22 10 )

O p i sk elu : Kylläpäs nyt vaa?alla rullaa. Robinin sanoin: ?Ei huolia, ei m urheita, ei kiire m ihinkään ?Älä kuitenkaan tuudittaudu nykyhetken turvaan, koulutehtävät vaanivat heti nurkan takana.

Su h teet: No nyt on kuum aa kam aa tarjolla. Et välttäm ättä tunne kiinnostuksen kohdettasi kovin hyvin, m utta m ikä olisikaan parem pi aika tutustua. Iskureplat m essiin ja m enoksi!

Vi n k k i tu levai su u d elle: Vaikka ihailijoita saattaakin olla jonoksi asti, m uista, että spottivalo kuuluu vain sinulle Töni siis kilpailijat kyynärpäätaktiikalla pois tieltä.

Sk or p i on i (23 10 ? 21 11 )

O p i sk elu : Skorpioni pistää ja kovaa! Nyt koittaa täm än niveljalkaisen akateem inen paluu, kun tietokoneen näppäim istö sauhuaa ja kynän terä kuluu.

Su h teet: Ihastuksia on lähiaikoina tullut ja m ennyt, m utta antaa tulla vaan. Ei ole ketään, joka ei hurm aantuisi skorpionin ripsien räpseestä

Vi n k k i tu levai su u d elle: Sillä ei ole väliä, onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä, kunhan siinä on nestettä.

K au r i s (22.12.? 19.1.)

Jou si m i es (22.11.-21.12)

O p i sk elu : Nyt eivät jousim iehen nuolet osu ehkä juuri sinne, m inne pitäisi, m utta yritys on kova Pidä kunnianhim osi yllä ja tähtäile m enem ään.

Su h teet: Olet tainnut ottaa osum aa jonkun m uun nuolesta, ja se vaatii parantelua. Suklaa ja rom anttiset kom ediat ovat kultaakin kalliim pia juuri nyt.

Vi n k k i tu levai su u d elle: Hyi että, m ikä täällä haisee? M illoin sä oot viim eksi siivonnut huoneesi?

O p i sk elu : Kauris liitelee koulutehtävien yläpuolella m atkoja ja lom asuunnitelm ia punoen Täten arjen m otivaatiota voi olla vaikeaa löytää, m utta kova työ palkitaan.

Suhteet: Venuksen tönäistessä M erkuriusta kauriin m aailm a heilahtaa. Ihastum isen kuilu on syvä ja sieltä nousem inen vie aikansa

Vi n k k i tu levai su u d elle: Kesäkukkasetkin kaipaavat läheisyyttä, joten kellahda lähim m än kukkakim pun päälle kierim ään Saat sam alla m iellyttävän tuoksun vaatteisiisi.

Vesi m i es (20 1 ? 18 2 )

O p i sk elu : Talvella vesim ies surffaili m enem ään, m utta äkillinen rantakivi pysäyttää m atkan. Nyt lapio esiin ja läpi luetun ym m ärtäm isten kahlaam aan

Su h teet: Vanha suola janottaa, m uttei tätä m erim akkaraa Vesim iehellä kun tuuppaa olem aan kysyntää, ja heilan löytäm inen helppoa!

Vi n k k i tu levai su u d elle: Avaa ruokalaan vesipiste, jossa kaadat vesilaseja valm iiksi nälkäisille norsseille. Kukaan ei tästä palvelusta hyödy, m utta ainakin voit hidastaa linjastojen liikettä

K alat (19 2 ? 20 3 )

O p i sk elu : Et hyödy m uiden m iellyttäm isestä om an hyvinvointisi kustannuksella. On siis järkevää hyvästellä koulutehtävät, pakata laukku ja suunnata rannalle.

Su h teet: Lim aisesta ja sätkivästä ulkom uodostaan huolim atta kalalla on nyt kysyntää. Liian terävät tyypit kannattaa kuitenkin kiertää kaukaa, ettet saa koukkua leukaasi.

Vi n k k i tu levai su u d elle: Kun stressaa liikaa, pysähdy hetkeksi lattialle liikehtim ään kalan lailla. Ainakin m uilla voi olla riem un hetkiä epätoivosi keskellä

O i n as (21 3 ? 19 4 )

O p i sk elu : Nyt ei ole oikea aika selitellä m ielipiteitä tai toim ia. Oinaalla on voim akkaat ajatukset, joiden m ukaan hän aikoo koulussa toim ia, halusivat m uut tai eivät

Su h teet: Keskusteluyrityksesi näyttäytyvät stalkerm aisina, ja saatat aiheuttaa m onenlaisia m ielipiteitä. Noh, yrittänyttä ei laiteta, siispä lähestyt jatkuvasti tiettyä henkilöä

Vi n k k i tu levai su u d elle: Riko rutiinisi ja aloita uusi eläm ä jonkin kaukaisen, sivistyksestä vieroittuneen heim on kanssa. Jos heim on löytäm isessä on vaikeuksia, piipahda yläasteen tunnilla, sieltä löytyy vaikka m itä

Julia Berg, entinen päätoim ittaja

Kuvitus: Veronika Tuhkanen

NOSTALGIA

M e neljä juoksem m e nurm ikon halki pienelle valkoiselle talolle aam ukahdeksalta

Yhdellä m eistä on aivan liian suuret kum isaappaat

M uiden varpaat kastuvat aam ukasteisella nurm ikolla

Sisällä radio soi hiljaa m utta kukaan ei kiinnitä siihen huom iota

Kun astum m e ulos, ruohonkorsilla helm eilevät kuun kyyneleet ovat jo haihtuneet ilm an, ohueen sum uverhoon

Nostalgiaa niissä aam uissa

Nostalgiaa Robinin kesähiteissä ja keltaisen radion surisevassa äänessä

Nostalgiaa vanhojen tyttökirjojen sivuilla ja kuluneissa kum isaappaissa

Sateentuoksuisessa jalkakäytävässä ja pölyisessä pallom eressä

M e neljä juoksem m e edelleen nurm ikon halki

Radio soi edelleen hiljaa sum un leijaillessa ikkunan takana

M utta jokin on m uuttunut

Eikä sitä tiedä m illoin tai m iksi

M utta sitä haistaa taas ilm aa sateen jälkeen, sitä huom aa vanhat kum isaappaat nurkassa ja huom aa niiden sopivan nyt jalkaan

Sitä huom aa, että hetkissä on paljon sam aa jos ei ota huom ioon m elankoliaa, haikeaa ajatusta siitä, että m enneisyyttä ei saa enää takaisin ja että jäljellä on enää hauraita, vääristyneitä m uistikuvia ja tilanteiden jäljitelm iä

Sitä huom aa kuitenkin seisovansa kum isaappaat jalassa hym ynkare huulilla

Eikö sitä juuri halunnut, että saappaat sopisivat ja että osaisi letittää om at hiuksensa?

Ja oikeastaan sitä huom aa rakastavansa nostalgiaa

Rakastavansa sitä niin kuin yhä rakastaa aam ukastetta ja Frontside Ollieta

Sitä huum aavaa, lapsekasta tunnetta, joka valtaa m ielen silloin kun sitä vähiten odottaa

M uistojen film ikelaa, kuvissa tanssivaa keltaista valoa

Ehkä aika kultaa m uistot

M utta kultaisiin hetkiin on ihana palata

Elsa

Leppo

Kirjamatka -tapahtuma

16.2.2024

Alakoulussa on tänä lukuvuonna pyörinyt kirjakerho m aanantai-iltapäivisin, johon ilm oittautui lokakuussa 16 innokasta oppilasta

Kirjakerhon Lukutoukat olivat m ukana järjestäm ässä koko alakoululle om aa kirjam essutapahtum aa, jota vietettiin pe 16.2.2024, juuri ennen hiihtolom aa.

Kirjam atkan koko prosessi: ideointi, suunnittelu, m ainostus ja toteutus, olivat osa lasten om aa projektia Tavoitteena m eillä oli lisätä harrastustoim intaa sekä lasten osallisuutta alakoulun puolella

Lapset suunnittelivat tapahtum apäivää pitkään ja hartaasti ja lopulta päädyttiin siihen, että päivä koostui m m . lukupiiristä, KAHOOT-pelistä, kirjastom etsästyksestä sekä yhteisen tarinan kirjoittam isesta. Lisäksi päivän viim eisenä pisteenä m eillä oli kirjailijavieraana uuden lastenkirjan julkaissut, näyttelijänä tuttu, Ernest ?Erkku? Lawson

Ehdottom asti lasten lem pipiste oli KAHOOT-piste, m utta m yös Erkun vierailusta oli tykätty. Suurin osa oli m yös sitä m ieltä, että Kirjam atka-tapahtum a olisi kiva järjestää m yös ensi vuonna Kaiken tohinan keskellä erilainen koulupäivä oli niin järjestäjien kuin osallistujien m ieleen

Lukutoukat ja Kirjam atka olivat osa Annina Kovasen opinnäytetyötä Hum anistiseen Am m attikorkeakouluun.

VAAKAAN

6 Ruokalassa aam uisin

9. M eem i-m ikä?

10 H auskat-m itkä?(vinkki: lounaalla)

14. Parasta Norssissa

16 Abin ajoneuvo penkkareissa

17. Norssien suosim a som ekanava

19 Rakennetaan jouluna

20. Herkku, jota syödään lukion joulujuhlassa

PYSTYYN

1 Norssi ei ole x koulu (vinkki: vaatekappale)

2. Norssin vakioratikka

3 Päivä, jolloin ruokalassa soitetaan m usiikkia

4. M itä norssi ostaa Vihreästä Virtahevosta

5 Lim u, tarjoillaan kerran m arraskuussa

7 Valitaan kolm annen jakson lopussa

8 M ontako jalkapallojoukkuetta Norssissa on?

11 Suosituin Norssi-tuote

12 Norssin suosituin talviurheilulaji

13 Hem okallis päähine

15 Tarjolla psykologian ja uskonnon tunneilla

18 Yksi kuuluisim m ista kirjailija-norsseista, alkaa W

OPETTAJAN SUUSTA KUULTUA

?Matikkaon semmonen perselihasaine.?

-Satu Santala-Ekelund

?Taasyksi syy kahlitalapsi patteriin muutamaksi päiväksi!?

? Katri Karvonen

"OnksTEMUlegit?"

- Taneli Nordberg

?Any publicity isagood publicity:parempi ettäsustakirjoitetaan kaikkee ikävääjapaskaaki ku ettäsustaei kirjotetamitään,koskamuuten säoot niin tylsätyyppi,ettäsustaei oo jääny ihmisillemitään päähän.?

- Jussi Nieminen

?Tääon sit taastämmönen cocaïne- héroïnetapaus?

-Anni Asikainen-Hirvonen

"Märakastan Amerikkaajamärakastan kapitalismia!"

- IlkkaAhola-Luttila

?Onhan senyt hyvä,jososaamatikkaa,muttajosei osaaelääniin seon huonompi asia.?

- PekkaLempiäinen

"Mut saadaan täältä(Norssista) poisvaan arkussa."

- AnninaRostila

"Weall start our livesasassholes!"

- NinaLepola

?Hei,minäolen viaton osapuoli tässä! Josmun tunnilletullaan silleen,ettävilautellaan niin minäen sillemitään mahda.?

- AnninaRostila

?Astrologiaon paskaa.Seei oletotta,tiesittekste sen??

- LasseHongisto

"Mäoisin tsunami,koskapeitän kaiken tehokkaasti alleni."

- NinaLepola

?Ai kamalaollaanko täälläjossain Alkon tilaussivustolla!?

- Katri Karvonen astuessaan luokkaan lyhyen poistumisen jälkeen.

Heti sen perään:?Voiksmäantaajotain suosituksia??

"Virheitäon yhtämontakuin teitäon."

- SallaRahila

?Mäoon ollu niin montakertaaoikeudessa,et kyllämätiiän.?

- MiiaHaveri

?Tääl on tämmönen kotieläin,tämmönen helvetinmoinen kärpänen ?

- Satu Santala-Ekelund

"Teilläon ehkäsellainen tunne,ettäteootte parempiakuin apinat,muttaetteteoo."

- LasseHongisto

?That?swhy I havesex! Becausemy mom left me.? '

- LeeGarner

"Kurssikokeessaminäolen liberaalimpi."

- Marko Van den Berg

?Tääon ekakertakun saan oppilaaltadick-pickin.?

-Taneli Nordberg

"Tevoitteollaeri mieltä,joshaluatte,muttasitten teootte väärässäjasaattehuonot numerot "

- LasseHongisto

"Yleissivityson hyväasia,mut eihän seoo kannattavaa..."

- JohannaNorppa

"Tääon niin kovaashittiä,ettätäämullistaamaailman."

- LasseHongisto

"Josjoku on tehny läksyt,nii mävoin vilauttaa!"

- MariaLandén-Vieth

?Mustaamänyt en voi laittaavaikkaoonkin avoin kaikillekokemuksille niin kuin *oppilas* hyvin tietää.?

- AnninaRostila

?I think it?sgood to open thewindow to removeall thetoxic masculinity.?

- LeeGarner

Kuvitus:Isabel H.M.

?Tuntuu niin hyvältäollapaha!?

- Katri Karvonen

Mikätekeeminut onnelliseksi?

Norssin ekaluokkalaisten piirtämiä

Ri sti k on vastau k set

Oletko kaivannut esoteeristätietoasyvimmästäolemuksestasi?Olitko kentiestyytymätön viimevuotisen teststin tuloksiin?

Tämän testin avullasaat selvillevastauksen ainaiseen kysymykseen: KUKA NORSSINOPETTAJA OLISIT?

1.M i n k ä n eu von an tai si t n or ssi lle?

A)Rennoin rantein

B)Tee eläm ästäsi om annäköisesi! Älä m ieti liikaa m itä m uut tekee ja tavoittelee, vaan keskity luom aan itsellesi hyvää ja m erkityksellistä eläm ää <3

C)Ei se oo niin vakavaa Tee tosissas, m ut ei se oo niin vakavaa

D)Ei Norssia vaan eläm ää varten

E)Olkaa uteliaita!

2.M i k ä oli si p en k k ar i asu si ?

A)Aperol spritz

B)Abihaalari (tietäjät tietää?)

C)Indiana Jones (Tuom ion tem ppelissä)

D)Paksu, pörröinen pupuasu

E)Kätyri

3.I n h ottavi n lu on teen p i i r r e i h m i sessä?

A) Huum orintajuttom uus ja tiukkapipoisuus

B) Epärehellisyys ja ylim ielisyys

C) Itsekeskeisyys

D) Arroganttius

E) Itsekkyys

4 Par as p ai k k a h en gata N or ssi ssa?

A) Juhla-aula

B) B420 hierova tuoli

C) Opehuoneen m iesten vessa

D) Om a työhuone ja luokka B317

E) Kem ian labra

5 M i tä syöt tai ju ot k ok ei ta k or jatessa?

A)En m itään

B)Paastoan lisätäkseni kärsim ystä

C)Heikkona hetkenä karkkia, vahvana kurkkua ja porkkanoita

D)M ustaa teetä ja syön porkkanatikkuja (=suklaata)

E)Karkkia, karkkia ja kahvia!

6. M i k ä lu on n on k atastr of i oli si t?

A) Rajum yrsky

B) Pyörrem yrsky 1.0

C) M utavyöry M ä oon niinku kakka joka vaan vyöryy sun yli.

D) Pyörrem yrsky 2.0

E) M aanjäristys... en tiedä m iksi.

7 L em p i k i r jai li jasi ?

A) Viveca Sten ja Outi Pakkanen

B) Khaled Hosseini

C) P.G. Wodehouse

D) Ei sellaista ole ? en ikinä valitse kirjaa kirjoittajan perusteella

E) M ahdoton valinta? Kenties David Nichollsin kirja Sinä päivänä Ehdotonta suosikkikirjailijaa en osaa valita.

8 M i n k älai n en ju h li ja olet?

A) Vaihteleva

B) 99%kaino ja asiallinen, 1%villi ja vallaton

C) Nykyään aika väsynyt, alkuillasta hyvään nosteeseen, 11aikaan isiä alkaa jo väsyttää.

D) Ei m äärä vaan laatu. Tanssia ja karaokea

E) M ä oon varm aankin aika rauhallinen Hyvässä seurassa on kiva juhlia!

9. M i k ä on vahvi n u r h ei lu laji si ?

A) Tennis ja laskettelu

B) Penkkiurheilu

C) Squash

D) Nykytanssi ja baletti

E) Kestävyysjuoksu

10 . M i k ä on eläm äsi m otto?

A) Niin on hyvä kun käy

B) Live m ore, worry less

C) "Ever tried?Ever failed?No m atter. Try again. Fail again. But this tim e, fail better " - Sam uel Beckett

D) Älä tee tänään m itään, m inkä voit tehdä huom enna

E) Kyllä kaikki järjestyy, aina

En i ten vastau k si a A :

Olet m enestyvä Susan! Vastauksien perusteella sitä on vaikea päätellä, m utta tiedät varm asti itsekin rakastavasi ruotsia, onhan Susan ruotsin opettaja H än on avoin, helposti lähestyttävä ja Susanin kanssa tulee juttuun jokainen norssi. Porschet ja Aperol spritzit ovat hänelle arkipäivää ja onneksi m yös opiskelijatkin tietävät sen Jos Susanin persoona pitäisi kiteyttää m uutam aan sanaan, ?aurinkoinen ja varakas girlboss?osuisi naulan kantaan. En i ten vastau k si a B:

En i ten vastau k si a C:

Olet lem peä Tanja! Uskontoa, eläm änkatsom usta ja filosofiaa opettava Tanjaon rento ja läm m inhenkinenja tunneilla tiedot im eytyvät suitsait-sukkelaan aivoihin. Tunnin alussa voi keittää itselleen kupposen teetä ja yrttisten huurujen saattelem ana painautua m etafysiikan syvim piin kysym yksiin.Tanjalla on aina hyviä vinkkejä ja ohjeita jokaiseen tilanteeseen H änensäkenöivään auraan haluaa jokainen norssi varm asti palata ja juttu luistaa aina sekä talossa että puutarhassa. Yksinkertaisesti serafinen!

Olet hilpeä Taneli! Englantia opettavarem pseä Taneli on ehdottom asti yksi norssin hilpeim m istä aikuisista, m utta ei kuitenkaan m ikään lapanen H änet tunnetaan heittäytyvästä, hum oristisesta ja ylenpalttisen vekkulista persoonastaan. Tanelilta ei m ielikuvitusta puutuja hän puuhailee Norssissa kielten ohella m yös teatterin parissa Ansiokkaasti tarkkasilm äinen Taneli oli m yös ainoa, joka osasi m oitteettom asti vastata kysym yksiin YTL:n kriteerien m ukaan ;) Jos Tanelin aforism eista koottaisiin teos, olisi se varm asti hulvatonta luettavaa

En i ten vastau k si a E:

En i ten vastau k si a D :

Olet vastustam aton Annina! Biologiaa, kem iaa ja m aantietoa opettava Annina karm aisee opiskelijoita vaikeilla kokeillaan, m utta tim antit syntyvätkin paineen alla ja Anninan opetus takaa kaikille huippupisteet yo-kokeista.He, jotka eivät tunne häntä saattavat kuvailla tätä luonnontieteellistä yleisneroa tyranniksi, m utta todellisen persoonan paljastuessa, on se parhaalla tavalla ilkikurinen, m utta m yös välittävä Anninalla ei kokem usta puutu ja hän jakaakin aina m itä hyödyllisim piä tärppejä eläm ässä m enestym iseen.

Olet pirteä H annes! Kem iaa ja m atem atiikkaa opettava H annes saajopa am iinin synteesin kuulostam aan kiehtovalta. H anneksen tuntevat kuvailevat häntä välillä hiem an höpsöksi, m utta siinäpä vasta m ainio luonteenpiirre H anneksen kirkas persoonasaa hum anistinkin harkitsem aan alanvaihtoa, sillä tarinat tästä välkkyvästä kem ististä ovat loistavia H annes haluaa vielä kertoa, että David Nichollsin kirja on loistava ja tehty TV-sarja m yös erinom ainen!

N or ssi n p äivän ai k atau lu

3.5.20 24

klo 9.45-10.30 juhla-aam unavaus juhlasalissa (B318)

9.-luokkalaisille ja lukion kakkosille 2. tunnin opettajineen.

8.-luokkalaiset ja lukion ykköset seuraavat juhla-aam unavausta striim in välityksellä 2. tunnin luokissaan tunnin opettajan kanssa.

7.-luokkalaiset tulevat kouluun vasta klo 10.45.

10.45-11.45 Vihreän lipun paneelikeskustelu juhlasalissa (B318) 8.-luokkalaisille luokanohjaajineen ja lukion ykkösille ryhm änohjaajineen. M yös lukion kakkoset voivat halutessaan osallistua

10.45-12.15 Norssin päivän työpajat

10.50-12.00 peruskoululaisten ruokailu

12.00-13.00 lukiolaisten ruokailu

12.00 Open stage -tapahtum a juhlasalissa (B318)

12.15 Vanhat norssit vs. nykynorssit -jalkapallo-ottelu Sepän kentällä

13.15 Vanhat norssit vs. nykynorssit -koripallo-ottelu

B114:ssa

(Hypoteettisessa tilanteessa, jossa Veikko ei ole ilm estynyt 3.5.2024 m ennessä, ovat viattom at toim ittajat täysin syyttöm iä tähän erheeseen.)

K u i n k ak si

ar jaa

Rakkautta vain

-elokuvan joulun

hengetär Natalie

Annina Rostila, biologian ja

m aantiedon lehtori