Veikko 1/2022

Veikko 1/2022 151. vuosikerta ISSN 1455-8629

:%."558.

3. Pääkirjoitus 4. Toimitus esittäytyy 6. Ajankohtainen Kaikkonen - haastattelussa !""#$%&%##'(') puolustusministeri Antti Kaikkonen Eelis Ojala 8. Ulkolilja - Haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto *$%&%##'('#) 10. Päämaja tiedottaa - Haastattelussa kenraalimajuri Alex Allo evp. Pekka Toveri Eino Inki 12. Norssin lukuvuosikatselmus 2021-2022 Elena Taskinen 16. Vuoden norssi 2021 Maria Annala - Yhdysvaltojen Elena Virtanen Fanny Kuusniemi demokratia uhattuna Frans Frangén 18. Vanhat Norssit ry jo 75 vuotta Hertta Miettinen 20. Latinaluokan Rooman-matka toteutui joulukuussa Ines Pojanluoma 23. Elokuva-arvostelussa Ensilumi Julia Berg 24. Toimittajamme Julia Berg menestyi Lahja Äimä valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa esseellään Linnea Miettinen 28. Norssien veljeys?

Lotta Arjanne 30. Siltojen yli Siltalaan Nicole Nuora 32. Kirja-arvostelussa Hävitys: tapauskertomus Viktoria Tuomasdóttir 34. Idyllisestä ranskalaiskylästä Helsinkiin Vivian Grönbärj Ranskanopettaja Henri Loiseaun haastattelu 36. Vaihto-opiskelijana Norssissa +,-.#',')$/0##'(' 38. Opettaja voi lähteä Norssista, mutta Norssi ei lähde Päivikki Välttilä opettajasta 42. Mitä Norssin jälkeen? !'%1$/'%22') 44. Veikon ja Tsilarin yhteistyö: Norssi ja slangi Kopio Niini, 2022 49. Mikään ei ole mielenterveyden uhrauksen arvoinen 50. Nuoret ovat yhteiskunnan sylkykuppeja 3-.#'1#'(' Vanhat Norssit ry 52. Alakoululaisten kirjoituksia 55. Norssiskooppi 4-52'%.%(') 58. Epitome Latina Helsingin 60. Runoja normaalilyseo 62. Opettajan suusta kuultua PL 38 (Ratakatu 6) 65. Veikon tietovisa 00014 HELSINGIN 67. Kuin kaksi marjaa YLIOPISTO 67#08.#%09$#)) Sähköposti: veikko-norssi@helsinki.fi Instagramissa: @veikkonorssi

*'%##$; Julia Berg

3'1.%2-,'; Lotta Arjanne Elena Virtanen

Pääkirjoitus

<'(')='%5$1')'-20'')

Viime kuukausina maailmantilanne on muuttunut perustavanlaatuisesti. Kulkutaudin lisäksi ajankohtaiseksi aiheeksi on noussut sota Euroopassa. Sodan kauhut ja jo ilmi tulleet Venäjän sotarikokset huolestuttavat. Sota muistuttaa myös meitä norsseja maailman raadollisuudesta ja asioiden tärkeysjärjestyksestä. Kiristynyt maailmantilanne näkyy myös monissa tämän Veikko-lehden artikkeleissa.

Venäjän tavoitteena on ollut jo pitkään pysäyttää Ukrainan orastava demokratian kehittyminen ja se on vuosikymmenien ajan käyttänyt voimapolitiikkaa saavuttaakseen tavoitteitaan. Harva kuitenkaan uskoi Kuva: Robert Nyblin tai halusi uskoa maan aloittavan laajan sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan.

Ukrainan sota ei ole sujunut Venäjän tavoitteiden mukaisesti. Maan johto ei nimittäin osannut ennakoida lännen ja Ukrainan kansan yhtenäisyyttä. Venäjän voitto voidaankin torjua vain, jos tämä yhtenäisyys säilyy. Vaikeina aikoina yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä tarvitaan kaikkialla. Yhteisöllisyyden ja sen mukana Norssin hengen vaaliminen onkin ollut Veikko-lehden pitkäaikainen tavoite.

Venäjällä katsottiin, että voitokas ja nopea sota kääntäisi huomion maan sisäisistä ongelmista muualle ja mahdollistaisi suurvalta-aseman palauttamisen.

Diktatuurin on helpompi käydä sotaan kuin demokratian, koska sen ei tarvitse välittää juurikaan kansan mielipiteestä tai kohdata kritiikkiä tiukan sensuurin, propagandan ja tehokkaan väkivaltakoneiston takia. Venäjän nykyisen johdon intresseissä on estää demokratian toteutuminen sekä rajojensa sisä- että ulkopuolella. Demokratiat puolestaan harvoin käyvät sotaan demokratioita vastaan.

Ajatuksen esitti jo filosofi Immanuel Kant 1700-luvulla.

Venäjä ja länsimaat eivät kuitenkaan ole demokratian ja diktatuurien ainoa taistelutanner. Paljon riippuu siitä, minkälaista ulkopolitiikkaa Aasian nouseva suurvalta ja Yhdysvaltain haastaja Kiina harjoittaa ja miten läntiset demokratiat pystyvät siihen yhdessä vastaamaan.

Mikään valtiojärjestys ei ole täydellinen. Demokratiaa parempaa vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole pystytty esittämään, saati toteuttamaan. Demokratia sekä siihen liittyvät vapaudet ja oikeudet ovat puolustamisen arvoisia asioita.

Myös meillä norsseilla on velvollisuus puolustaa niitä. Runoilija Uuno Kailaan sanoin: ”Raja railona aukeaa. Edessä Aasia, Itä. Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen vartija, sitä.”

Eelis Ojala, päätoimittaja 3

Toimitus esittäytyy Kuvat: Päivikki Välttilä

4

Nicole Nuora ”Silloin kun biletetään, ei mistään teelusikasta juoda”

Eelis Ojala “Audentes fortuna iuvat”

Eino Inki “It is an unfortunate fact that we can secure peace only by preparing for war.”

-JFK Hertta Miettinen “Mä meen hakemaan kahvia”

Julia Berg ”Porché porcini?”

Ines Pojanluoma ”Saaks lähtee kun on valmis?”

Lahja Äimä ”It’s Jordan Van Draanen damnit” – Jordan VD

Lotta Arjanne “En tiiä mut ehk se ei haittaa”

Elena Virtanen “Ei pysty, ei kykene”

Elena Taskinen “Viinit, juustopöydät ja matkustaminen...”

Vivian Grönbärj “Another day, another slay”

Fanny Kuusniemi “Mun pää on palava talo” –Olavi Uusivirta

Alex Allo ”Jos sinulla ei ole S-etukorttia, paina ’Ei S-etukorttia’-näppäintä.”

Linnea Miettinen “Mä olen mystinen hopeinen discomies.”

Viktoria Tuomasdóttir “kaasuvalota, porttipidätä, tyttöpomota”

Frans Frangén “Nunc dormimus” 5

Ajankohtainen Kaikkonen

Haastattelussa puolustusministeri Antti Kaikkonen ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuustilannetta Euroopassa ja maailmassa valitettavasti huonompaan suuntaan. Suomella ei kuitenkaan mitään välitöntä uhkaa tai hätää tässä ole. Meillä on oma puolustus kunnossa ja tänä keväänä kyllä mietitään sitten aktiivisesti myös sitä, miten turvaamme sen myös pitkällä tähtäimellä. Uskon, että saamme pidettyä Suomen turvallisena maana myös tulevaisuudessa.”

Kuva: Satu Mäki-Lassila

H

akaniemen Maalaismarkkinat 3.4.2022. Aurinkoinen sää on houkutellut paljon väkeä paikalle. Nopealla silmäyksellä näen monia eturivin suomalaispoliitikkoja, torikahvittelijoita sekä ajankohtaisista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Itse olen saapunut paikalle haastatellakseni puolustusministeri Antti Kaikkosta. Ministeri on kiireinen, ymmärrettävästi muun muassa Ukrainan sodan ja jännittyneen maailmanpolitiikan tilanteen takia.

Hyväntuulinen ministeri ottaa kaikesta huolimatta minut ystävällisesti vastaan ja saan mahdollisuuden keskustella ja esittää hänelle muutaman ajankohtaisen nuoria askarruttavan kysymyksen.

Monet nuoret ovat huolissaan siitä, miten kiristyneet suurvaltasuhteet vaikuttavat Suomen turvallisuuteen. Mikä on teidän viestinne näille nuorille?

6

Olette todennut, että Suomen turvallisuudella on tukeva kivijalka, minkälaisista tekijöistä tämä kivijalka rakentuu ja miten sitä voitaisiin vahvistaa? ”Me ollaan pitkäjänteisesti pidetty huolta omasta puolustuksestamme ja harjoitettu viisasta ulkopolitiikkaa. Meillä puolustusvoimat on kokoomme nähden voi sanoa hyvinkin vahva. 280 000 sotilasta on meidän sodanajan vahvuus ja se on eurooppalaisessakin mittakaavassa merkittävä joukko. Samoin ilma- ja merivoimiin panostetaan, että sillä pystyy muodostamaan jo hyvän pidäkkeen. Meillä on myös hyviä kansainvälisiä kumppanuuksia ja tänä keväänä todella pohditaan vielä tulevaisuuden ratkaisuja. Tälle perustalle on hyvä rakentaa. Vielä viimeisenä eikä vähäisimpänä totean sen, että suomalaisilla on vahva maanpuolustustahto ja se on myöskin kaikkien hyvä tietää ja tiedostaa.”

Suomi on tukenut hyökkäyssodan kohteeksi joutunutta Ukrainaa niin sotilaallisesti kuin humanitäärisesti. Miten tätä avustuspolitiikkaa pitäisi mielestänne jatkaa? ”No, humanitääristä apua Ukraina tarvitsee ilman muuta ja taloudellista apua. Sekään ei ole poissuljettua, etteikö puolustusmateriaalia voitaisi antaa sinne edelleenkin lisää, jos tilanne jatkuu. Pidän tärkeänä, että autamme Ukrainaa myös jatkossa ja kun toivottavasti päästään mahdollisimman pian tulitaukoon ja rauhaan, niin myös jälleenrakentamisessa Ukraina tarvitsee apua. Ja lisäksi meidän on syytä auttaa ukrainalaisia pakolaisia, jotka tarvitsee apuamme tällä hetkellä. Suomi voi valtiona auttaa, mutta myös yritykset, yhteisöt ja yksittäiset kansalaisetkin voivat apua halutessaan antaa ja moni on näin tehnytkin.”

Minkälaisia terveisiä haluaisitte välittää Veikko-lehden lukijoille? ”Kannattaa seurailla yhteiskunnallisia asioita. Itse ryhdyin kiinnostumaan maailmanmenosta ja yhteiskunnallisista asioista juuri lukioikäisenä. Se oli alkuun pelkkä harrastus itsellä, mutta jossain kohdassa lähdin sitten mukaan Keskustanuorten toimintaan ja vuosien myötä siitä on tullut sitten kokopäiväinen työ. Voi sanoa, että mielenkiintoista on ollut ja aina välillä on pystynyt joihinkin asioihin vaikuttamaankin. Kan3-2'>) nattaa seurata asioita ja käyttää äänioikeutta, kun sen aika on.”

Antti Kaikkonen

Kiitän ministeriä haastattelusta ja jatkan hetken aikaa torilla kiertelyä. Epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta uskon edelleen, että meillä on kyky selvitä tästäkin. Kesä lähestyy ja toivottavasti pääsemme kohti parempia aikoja.

Keskustan kansanedustaja 2003Puolustusministeri 2019Motto: ”Tästäkin selvitään”

Eelis Ojala, päätoimittaja.

7

Ulkolilja Haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto

M

aailman käänteet askarruttavat meitä norsseja kovasti. Haastattelimme huhtikuun alussa ulkoministeri Pekka Haavistoa ajankohtaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Toimitus kiittää ministeriä haastattelusta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Haastattelu toteutettiin vallitsevasta tilanteesta johtuen sähköisesti.

Monet nuoret ovat huolissaan siitä, miten kiristyneet suurvaltasuhteet vaikuttavat Suomen turvallisuuteen. Mikä on teidän viestinne näille nuorille? ”Elämme poikkeuksellisia hetkiä Euroopan historiassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022. Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että Euroopan Unionin ja sen jäsenmaiden mobilisoima tuki Ukrainalle on ollut erittäin tärkeää.

Myös Suomelta on mennyt Ukrainalle sekä humanitaarista apua että aseapua.

Venäjän hyökkäys on johtanut siihen, että monet eurooppalaiset maat tarkistavat omaa turvallisuus- ja puolustusstrategiaansa - näin myös Suomi.

Sota Euroopassa on täällä Suomessa nopeasti muuttanut kansalaisten ja puolueiden kantoja myönteiseksi Suomen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle.

Asiaa käsitellään myös eduskunnassa huhti-toukokuussa valtioneuvoston antaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon pohjalta.”

8

Kuva: Jussi Hyttinen

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan muun muassa, että Suomen tavoitteena on globaalin vastuun kantaminen. Miten haluaisitte edistää tätä tärkeää tavoitetta? ”Globaalia vastuuta Suomi kantaa mm. tukemalla rauhanvälitystä, osallistumalla sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan sekä kehitysyhteistyön kautta. Tällä hallituskaudella ulkoministeriöön on perustettu rauhanvälityskeskus ja Helsingin yliopiston yhteyteen oikeusvaltiokeskus. Nämä ovat tärkeitä työkaluja Suomen ulkopolitiikassa.

Suomi on myös entistä aktiivisempi kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, ja Suomen oma tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on myös maailman mittakaavassa kunnianhimoinen. Kehityspolitiikassa Suomi panee erityistä painoa koulutukseen, nuorten aseman parantamiseen sekä tasa-arvokysymyksiin.”

Maailmanpolitiikan tilanteen kiristyttyä läntiset yhteisöt ovat ryhmittyneet ennennäkemättömän yhtenäisiksi toimissaan Venäjän suhteen. Mihin suuntaan Euroopan unionia pitäisi mielestänne kehittää? ”Euroopan Unioni on selvästi löytänyt yhtenäisyytensä ja ”sielunsa” - demokratian ja itsemääräämisoikeuden tukemisen - Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Suomi on aina pitänyt tärkeänä, että unioni kehittyy myös turvallisuus- ja puolustusunionina. Siksi Suomelle on ollut erittäin tärkeä Lissabonin sopimuksen artiklasta 42.7., joka velvoittaa EU-maita avunantoon kaikin käytettävissä olevin keinoin silloin, jos jokin niistä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Ajankohtaisia kehittämistarpeita EU:ssa ovat myös unionin kyky huolehtia huoltovarmuudesta - esimerkiksi energia- ja ruokaturvallisuudesta. Myös yhteinen kyky vastata hybridi- ja kyberuhkiin on tärkeä.

Emmekä saisi muodostua vain eurooppalaiseksi linnoitukseksi, vaan meidän tulisi kantaa huolta myös köyhimpien maiden oikeudesta kehitykseen. Ilmastopolitiikka ja vihreä siirtymä ovat myös aiheita, joissa EU:n kyky kantaa globaalia vastuuta mitataan.”

Minkälaisia terveisiä haluatte välittää Veikko-lehden lukijoille?

3-2'>) Pekka Haavisto Vihreiden kansanedustaja 1987–1995, 2007-

”Oman kouluaikani paras muisto ovat kriittiset keskustelut ja väittelyt, omaehtoinen tiedon etsiminen, mahdollisuus uppoutua itseä kiinnostaviin aiheisiin, verkostoituminen ihmisten kanssa, joita samanlaiset aiheet kiinnostivat. Monista koulukavereista tuli elinikäisiä ystäviä.

Ympäristö- ja kehitysSuomi pärjää, kun meillä on sivistyneitä, yhteistyöministeri 1995–1999 asioita monista eri näkökulmista pohtivKehitysministeri 2013–2014

ia nuoria. Hyvää loppukevättä ja kesää kaikille Veikko-lehden lukijoille!”

Ulkoministeri 2019Eelis Ojala, päätoimittaja.

9

Päämaja tiedottaa Haastattelussa kenraalimajuri evp. Pekka Toveri Lähes kaikki, jotka ovat viime aikoina katsoneet uutisia tai lukeneet lehtiä ovat melko varmasti törmänneet Ukrainan sotaan ja sitä ammattimaisesti analysoivaan Pekka Toveriin. Haastattelimme 21.4. pääesikunnan entistä tiedustelupäällikköä, kenraalimajuri evp. Pekka Toveria, joka on kaiken lisäksi taustaltaan norssi. Kysyimme ja saimme häneltä vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin Ukrainan tilanteesta sekä Suomen asemasta nope- Kuva: Puolustusvoimat asti muuttuneessa turvallisuusympäristössä. pienempien ja heikompien

Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut kimppuun. Nato on selkeästi maailman ylivoimaisesti Suomen turvallisuusympäristöä? tehokkain ja suurin puolus”Suurin muutos on se aivan kuten presidentti Ni- tusliitto eikä Venäjä uskalla inistö sanoi, että ‘nyt naamiot on riisuttu’. Tässä on sitä haastaa. Nato on osoitollut vuosikausia sellainen tunnelma ja tieto, että tanut kaikilla toimillaan, että meillä on aggressiivinen suurvaltanaapuri, joka on se on valmis puolustamaan valmis käyttämään sotilaallista voimaa poliittisten kaikkia jäsenmaitaan ja päämääriensä saavuttamiseksi. Nyt se on realiso- varautuu siihen realistisilla itunut karmealla tavalla. Olemme nähneet, kuin- suorituskyvyillä.” ka paljon voimaa Venäjä on valmis häikäilemättä Miten Suomi voi varautua käyttämään ja kuinka se on valmis toimimaan Venäjän uhitteluun mahpiittaamatta siviilivahingoista. Se on muuttanut turvallisuuden tunteen. Nyt ei enää voi olla varma dollisen Nato-jäsenyyspromistään Venäjän suhteen. Aikaisemmin vaikutti sessin aikana ja minkälaista siltä, että he toimivat jollakin tavalla rationaalis- ulkoista tukea Suomi voisi esti, mutta nyt se kaikki rationaalinen ajattelu on sen aikana saada? lentänyt ikkunasta pihalle ja heiltä voi odottaa mitä ”Sitä on vaikea arvioida. Paltahansa. Kansalaisten mielipide on kääntynyt sel- jonhan on puhuttu siitä, että laiseksi, että halutaan entistä vahvempaa turvaa.” antaako Nato tai joku Na-

to-maa meille turvatakuut.

En usko, että Nato antaa turvatakuita prosessin ajaksi. ”Mielestäni se parantaisi sitä merkittävästi. Ei Natolla on tietty jäsenyysVenäjä uskalla yrittää isompiaan kyykyttää, saati prosessi ja kun prosessi on sitten hyökätä heidän kimppuunsa. Se on hyökän- käyty läpi ja jäsenyys on nyt aina ratifioitu, niin 10 Miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen?

sitten turvatakuut astuvat voimaan.

Nato järjestönä ei siis turvatakuita prosessin ajaksi anna. On vaikea arvioida antavatko isommat Nato-maat jonkinlaista tukea, kun ei tiedä, mitä poliittinen johto on heidän kanssaan keskustellut. Varmaan jonkinlaista tukea luvataan, ei välttämättä turvatakuita, mutta ehkä lupaus siitä, että annetaan sotilaallista tukea siinä tilanteessa, jos Suomen kimppuun käydään.”

Minkälaista tukea Ukraina tarvitsee nyt kaikkein kipeimmin? ”Ensivaiheessa se tarvitsisi ehdottomasti sotilaallista materiaalia. Koska Venäjä on uhkaillut ydinaseilla, Nato ei tietenkään ole halukas puuttumaan sotilaallisesti tähän tilanteeseen.

Ukraina tarvitsisi siis enemmän ja tehokkaampaa raskasta aseistusta, jotta sillä olisi kyky pysäyttää Venäjän hyökkäys ja sen jälkeen ajaa hyökkääjä pois. Ukraina tarvitsee myös humanitääristä tukea, koska Venäjä on järjestelmällisesti pyrkinyt tuhoamaan Ukrainan siviili-infrastruktuuria. Se on iskenyt ruokavarastoihin, jakelujärjestelmiin ja infrastruktuurin eri tavoilla. Humanitääristä tukea tarvitaan, koska sen avulla voidaan tukea siviiliväestöä.”

Kuinka kauan arvioitte sodan vielä kestävän? ”Pahoin pelkään, että se kestää vielä kuukausia. Kummallakaan osapuolella ei ole voimaa nopeaan ratkaisuun. Nythän Venäjä on aloittanut uuden suurhyökkäyksen Donbasin suunnassa ja jos Ukraina pystyy sen torjumaan, niin sitten tilanne jumittuu varmaan

jonkinlaiseksi hivuttavaksi ja kuluttavaksiasemasodaksi. Se voi jatkua montakin kuukautta.”

Mitä olemme oppineet Venäjän sotilaallisista kyvyistä Ukrainan sodan myötä? ”Olemme oppineet, että Venäjä ei ole läheskään niin vahva miltä se näytti ja itsekin selvästi kuvitteli olevansa.

Heidän joukkojensa suorituskyky, koulutustaso, kaluston käyttötaito ja heidän taitonsa toteuttaa operaatioita on kautta linjan ollut paljon heikompi kuin kukaan osasi olettaa. Toisaalta se, että Venäjä näyttää heikolta tekee siitä vaarallisemman. He itsekin ovat ymmärtäneet, että he eivät ole läheskään niin vahvoja ja voimakkaita kuin kuvittelivat olevansa. Sellainen suurvalta on yleensä vaarallisempi, koska se on valmis ottamaan isompia riskejä turvatakseen omat intressinsä.”

Eelis Ojala, päätoimittaja Nimi: Pekka Toveri Opiskeluvuodet Norssissa: 1972–1980 Asema: Kenraalimajuri evp. ja entinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö Motto: ”Tilanne ei ole koskaan niin paha, miltä se näyttää.”

Terveiset nykynorsseille: ”Opiskelu kannattaa kautta koko elämän. Esimerkiksi omalla urallani olen mielestäni pärjännyt hyvän koulutuspohjan ja hyvän oppimiskyvyn myötä. Koulutus ei tee valmiiksi, mutta opettaa, miten uusia asioita voi oppia kautta koko 11 elämän.”

Norssin lukuvuosikatselmus 2021–2022 Ennen kuin Norssi tyhjenee taas kesäksi ja ajatukset siirretään lomien kautta tulevaan syksyyn, on hyvä vähän muistella, miltä lukuvuosi tällä kertaa näytti.

Pidettiin monia inspiroivia sekä mieleenpainuvia tapahtumia ja tehtiin hienoja saavutuksia. Vaikka erilaiset sivutekijät, kuten pandemia ja sota Ukrainassa, ovat näkyneet koulupäivissämme sekä pyörineet jokaisen mielessä, ei Norssi ole luopunut tärkeistä perinteistään tai unohtanut yhteishengen ylläpitoa. Joka kuukaudelle mahtui jotain erityistä tavallisten oppituntien lomaan.

?5$2--)@AB 11.8. koulumme käytävät täyttyivät taas oppilaista ja uusi lukuvuosi alkoi, tällä kertaa maskit päällä.

Kiljavan reissu ensimmäisillä kouluviikoilla toi uudet lukion ykköset yhteen ja kevensi lukionalkamisstressiä. Valitettavasti koronan takia yöpyminen leirikeskuksessa ei onnistunut, mutta päiväreissukin ajoi asiansa ja varmasti monta uutta tuttavuutta syntyi erilaisten tutustumisleikkien parissa.

:88.2--)CAB 10.9. vietettiin silloin tällöin pidettävää liikennevalopäivää, jolloin pukeudutaan värikoodien mukaan.

Abeilla oli syksyn ylioppilaskirjoitukset sekä enää 100 aamua kevään lukuloman alkamiseen, joten he perinteisesti juhlivat sitä.

12

E$2'2--)@AB 1.10. vietettiin poikkeusjärjestelyin Norssin päivää.

Juhlatilaisuudessa nähtiin paljon mielenkiintoista ohjelmaa, joka huipentui, kun vuoden Norssiksi valittiin Ulkopoliittisen instituutin tutkimusviestintäpäällikkö, tutkija Maria Annala. Kuva Veikon 150-vuotistilaisuudesta. Kuva: Julia Berg Lokakuussa pidettiin Veikko-lehden 150-vuotistilaisuus. Tilaisuus oli lehden toimitukselle ja muulle koulun väelle otollinen hetki kokoontua juhlallisissa tunnelmissa. Tilaisuudessa puhuivat muun muassa vanha norssi Katri Makkonen, joka kertoi toimittajan työstä sekä Veikon entinen päätoimittaja Otto Talvio, joka esitelmöi lehden historiasta.

Halloweenina pidettiin pukukilpailu ja mitä luovempia asuja nähtiin ympäri koulua. Esimerkiksi Pitbullit, Netflix-sarja Squid Gamesta tutut hahmot sekä Shrek-elokuvan henkilöitä nähtiin käytävillä.

D'=='.2--)@AB Lukion kakkoset pitivät ykkösille perinteisen puurojuhlan. Erilaista ohjelmaa riitti: abien bändi esiintyi, syötiin puuroa, katsottiin juhlaa varten tehty teemaan liittyvä lyhytelokuva sekä jaettiin erilaisia nimikkeitä, kuten vuoden abi tai vuoden ykkönen.

Eelis Ojala, toisen vuoden opiskelija lukiossa, voitti valtakunnallisen lukiolaisten turvallisuuspolitiikan osaamista mittaavan Turpotietäjä-kilpailun.

4$-5-2--)CAB Abit pääsivät vihdoin tanssimaan vanhojen tanssinsa, joita ei ollut tanssittu normaaliin aikaan koronan takia. Odottaminen kannatti, koska tanssiminen, asut ja ilmapiiri olivat kaikki kohdallaan.

13

Koulussamme juhlittiin itsenäisyyspäivää ja samalla valmistui taas muutama ylioppilas!

Pimeyden keskellä mieltä tuli piristämään valoviikko, jolloin pukeuduttiin värikkäästi ja välitunneilla oli erilaista ohjelmaa. Järjestettiin esimerkiksi piparkakkutalojen koristelukilpailu.

*'&&%2--)CAA Uusi vuosi alkoi tehokkaasti lukion OPKH:n eli oppilaskunnan hallituksen yleiskokouksella. Uusi hallitus valittiin ja edeltävän kauden tärkeimpiä tapahtumia käytiin läpi.

Kuvassa juhla-aula on täyttynyt piparkakkutalojen koristelukilpailun tiimoilta valoviikon aikana.

Kuva: Lotta Arjanne

F05&%2--)CAA Lukiomme ensimmäisen vuoden opiskelija Julia Berg sijoittui kolmanneksi Helsingin kaupunginkirjaston valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa nuorten sarjassa.

Norssissa alkoi Vihreä lippu –toiminta ja raatiin valittiin 13 oppilasta ja opiskelijaa. Kyseessä on kestävän kehityksen ohjelma ja tavoitteena on saada toiminnan symboli vihreä lippu salkoon joulukuussa 2023.

Norssi sai oman käyttäjänsä (@helsinginnorssi) TikTok-sovellukseen ja sai nopeasti yli tuhat seuraajaa. Videoissa kuvataan oppilaiden arkea koulussa ja päästään myös tutustumaan opettajiin.

Ystävänpäivänä kirjoitettiin toisille ystävänpäiväkortteja sekä oli myös mahdollisuus ostaa Brunbergin Suukkoja. Lukiolaiset huolehtivat siitä, että myös musiikki kuului välitunneilla.

14

D''5%.2--)CAA

Aiemmin mainittu Eelis Ojala, Turpotietäjä-kilpailun voittaja, pääsi valtakunnallisen Talousguru-kilpailun finaaliin koulumme edustajana ja sai palkintona opiskelupaikan Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Norssissa pidettiin kevään ylioppilaskirjoitukset.

Oppilaskunta ja Vihreä lippu – raati järjestivät hyväntekeväisyyskeräyksen Ukrainan sodan uhreille.

F-7#%2--)CAA

Kuun alussa peruskoulun latinan luokka 9D matkusti Roomaan viettämään ikimuistoista leirikoulua. Viikko sujui nopeasti ja oppilaat pääsivät tutustumaan antiikin kulttuuriin laajasti oppaan kanssa.

7.4. Abiturientit viettivät penkkareita poikkeuksellisesti vasta kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Tunnelma oli tuttuun tapaan riemukas.

Norssissa vietettiin Vaatekapinaa ja näin osallistuttiin kansainväliseen Who made your clothes –tapahtumaan.

Kuvassa abien rekat Norssin edustalla.

Kuva: Julia Berg

Lukion kakkoset tanssivat vanhojen tanssinsa. Tanssit jouduttiin siirtämään helmikuulta huhtikuulle koronatilanteen takia.

*$-2$2--)CAA 13.5. vietetään perinteikästä Norssin päivää ja valitaan vuoden norssi 2022.

Kuvassa 9D Colosseumilla.

Kuva: Leena Knuuttila

Elena Taskinen 15

G%&%;)Maria Annala H/%.205-,-$90#)G$=..%..';)yläaste 1993–1996, lukio 1996–1999 *-#2%11$#; Yhteiskuntatieteiden maisteri, Humanististen tieteiden kandidaatti G828%.0#)$/%11$#;)väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa alkaen 2022 G828%101)#8I#07#","; tutkimusviestintäpäällikkö ja USA-tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa D$##$; “yritä aina ymmärtää niitäkin asioita, joita et voi hyväksyä” *0=,0%.0#)1$=..0%550;)Jälkää murehtiko liikaa tulevaisuuden suunnittelemisesta, sillä sattumallakin on tärkeä tehtävä ihmisen työuran ja muun elämän muovaajana”

Kuva: Eeva Anundi

6798.,'5#$(01)90&$2='#%')-7'##-1'

V

enäjän presidentin Vladimir Putinin aloittama sota Ukrainassa on tehnyt Yhdysvalloista vielä entistäkin tärkeämmän Suomen ja muun Euroopan turvallisuuden kannalta. Sodan säikäyttämä Eurooppa luottaa tässä epävakaassa tilanteessa länsimaisen ja demokraattisen suurvallan Yhdysvaltojen vakauttavaan vaikutukseen. Valitettavasti kuitenkin Yhdysvaltojen oma demokratia on samaan aikaan vaarassa.

Vuonna 2020 Yhdysvaltojen silloinen presidentti Donald Trump hyökkäsi ennennäkemättömällä tavalla maansa vaalijärjestelmää vastaan ja pyrki varmistamaan itselleen toisen kauden vallassa äänestäjien tahdosta riippumatta. Hänen yrityksensä epäonnistui, mutta hänen seuraajansa kaudella tilanne Yhdysvalloissa on muuttunut aina vain huolestuttavampaan suuntaan. Seuraavissa presidentinvaaleissa vuonna 2024 vaalivilpillä on aiempaa paremmat onnistumisen mahdollisuudet, syyllistyi siihen sitten Trump itse tai hänen edustamansa republikaanipuolue.

16

Trump käytti useita eri vaalivilppikeinoja varmistaakseen itselleen voiton. Hän ja hänen puolueensa pyrkivät heikentämään poliittisen vastustajansa demokraattipuolueen äänestäjien mahdollisuuksia käyttää ääntään. Trump itse viljeli tiuhaan virheellisiä ja harhaanjohtavia väitteitä, joiden mukaan hänen vastaehdokkaansa olisi syyllistynyt vaalivilppiin ja hän itse olisi vaalien todellinen voittaja. Hän esitti myös uhkaavia kommentteja, ja osa hänen kannattajistaan tulkitsi hänen suorastaan yllyttävän heitä väkivaltaan.

Trump pyrki painostamaan vaalien järjestämisestä vastuussa olevia oman puolueensa jäseniä syyllistymään epäeettisiin tai jopa laittomiin toimiin auttaakseen häntä hänen vaalivilpissään. Hän yritti myös valjastaa vaalivilppikampanjansa tarkoituksiin yhteiskunnan keskeisiä instituutioita kuten Yhdysvaltojen oikeusministeriön. Myös ulkomaita hän yritti sotkea vaalikamppailuunsa epädemokraattisella tavalla, esimerkiksi painostamalla Ukrainan

presidenttiä auttamaan häntä piestää republikaanien toimia uudlaamaan todennäköisen vastaehdokistamalla valtakunnallista vaalikaansa, nykyisen presidentin Joe Bid- lainsäädäntöä, mutta he ovat epäonenin mainetta. nistuneet. Epäonnistuminen johtuu Trump ei missään vaiheessa Yhdysvaltojen jyrkästä puoluepolimyöntänyt tappiotaan, ja merkittävä ittisesta kahtiajaosta, jonka vuoksi osa hänen äänestäjistään sanoo mielipi- kumpikaan puolue ei tällä hetkellä saa demittauksissa yhä, että hän oli vuoden valtakunnanpolitiikassa juuri mitään 2020 vaalien todellinen voittaja. aikaan. Yhdysvaltojen kahden suuren Presidentti Joe Biden pääsi Trumpin puolueen varaan rakentuva poliittinen yrityksistä huolimatta astumaan virjärjestelmä perustuu sille, että puoluekaan tammikuussa 2021. Hänen kau- iden tulisi säätää lakeja yhteistyössä, ja dellaan Trumpin republikaanipuolue koska tällä hetkellä kumpikaan puolon kuitenkin toiminut tavoilla, jotka ue ei ole valmis yhteistyöhön, suurin osoittavat puolueen valinneen Trump- osa lakialoitteista kaatuu. Tämä aiin jalanjäljissä kulkemisen ja vaalivheuttaa äänestäjissä ymmärrettävästi ilpin tien. Republikaanipuolue ei ole tyytymättömyyttä, joka alkaa olla jo sanoutunut irti Trumpin perättömistä niin voimakasta, että sekin uhkaa vaalivilppiväitteistä, vaan on päinvas- demokratiaa. Osa kansasta on mielipitoin käyttänyt niitä hyväkseen omaa demittausten mukaan alkanut ajatella, etuaan ajaessaan. Puolue ei myöskään että väkivalta olisi ratkaisu poliittiseen ole tuominnut poliittista väkivaltaa tai umpikujaan. pelon ilmapiirin lietsomista.

Demokratian kannalta erittäin Vaikka koko maan tasolla valta huono uutinen on myös se, että yhonkin Yhdysvalloissa tällä hetkellä dysvaltalaisten todellisuudet alkavat demokraattipuolueen käsissä, republi- eriytyä toisistaan. Trumpin ja repubkaanit ovat vallassa useissa osavaltiois- likaanipuolueen kannattajat seuraavat sa, ja he ovat säätäneet hallitsemissaan eri tiedotusvälineitä kuin Bidenin ja osavaltioissa kymmeniä tai jopa satoja demokraattipuolueen kannattajat, uusia lakeja, joilla he pyrkivät estämään eikä näillä kahdella ryhmällä ole enää demokraattipuolueen kannattajien yhteistä, jaettua käsitystä asioista. Yksi pääsyä vaaliuurnille, pelottelemaan esimerkki tästä ovat Trumpin perätkunniallisia kansalaisia ryhtymästä tömät vaalivilppiväitteet, joita hänen vaalivirkailijoiksi ja mahdollistamaan kannattajansa pitävät totuutena. vaalivirkailijoiden painostamisen. He Vuosi 2022 teki odottamatta maaovat jopa yrittäneet säätää lakeja, jotka ilmasta selvästi aiempaa epävakaammahdollistaisivat oman osavaltionsa man. Valitettavasti vuosi 2024 saattaa presidentinvaalien tuloksen sivuuttuoda lisää epävakautta, jos Yhdysvaltamisen ja sen, että osavaltiotason tojen sisäpoliittinen tilanne kärjistyy poliitikot antaisivat osavaltionsa valseuraavien presidentinvaalien yhteyitsijamiehet eri ehdokkaalle kuin sille, dessä. jonka kansa olisi valinnut.

Demokraattipuolue on yrittänyt Maria Annala 17

Vanhat Norssit ry jo 75 vuotta Kuva: Vanhat Norssit ry:n arkistot.

Vuonna 1905 valmistunut Norssin koulurakennus on yhdistänyt norssisukupolvia jo yli vuosisadan ajan. Valmistujaispäivänä koulun ovista on asteltu rohkeasti kohti uusia elämänvaiheita, muistoissa Ratakadun kouluvuodet ja luokkatoverit. Tuntemattoman taiteilijan grafiikkaa 1940-luvun vaihteesta.

N

orssin alumniyhdistyksen Vanhat Norssit ry:n tarina sai alkunsa 75 vuotta sitten koulumme 80-vuotisjuhlassa 18.10.1947, kun monet konventtilaiset ehdottivat, että entisten norssien toimintaa tulisi järjestää säännölliseksi ja tavoitteelliseksi. Tästä intoutuneena konventtilaiset kokoontuivat muutamaa viikkoa myöhemmin, ja 28.11.1947 valittiin ensimmäinen Vanhojen Norssien hallitus sekä Norssien Valtuuskunta.

18

Vanhojen Norssien tavoitteena on yhdistyksen alusta saakka ollut ylläpitää koulun historiaa ja tuoda sitä koulun nykyisten oppilaiden tietoisuuteen. Yksi yhdistyksen ensimmäisistä toimenpiteistä olikin lahjoittaa koululle entisen rehtorin F. A. Heporaudan sekä muutaman muun opettajan muotokuvat. Löydätkö sinä tämän muotokuvan koululta?

Perinteikäs Norssin päivä on Vanhojen Norssien vaikutuksesta

syntynyt tapahtuma. Vanhat Norssit julkistaneet Norssia käyneiden Manhalusi tarjota mahdollisuuden koota nerheim-ristin ritarien, jääkärien monet luokkakokoukset yhteen, ja vuo- ja olympiamitalistien kunniataulut, desta 1948 eteenpäin Norssin päivää joista viimeisen yhteistyössä Vanhoon vietetty koululla erilaisten teemojen jen Turnarien kanssa. Vanhat Norssit merkeissä. Vuoden 1955 Norssin anoi rehtori Luukolle kouluneuvoksen päivänä valittiin ensimmäistä kertaa arvonimeä, jonka tasavallan presidentti Vuoden Norssi, ja perinne on jatkunut Tarja Halonen myönsi tälle 23.5.2001. jokavuotisena vuodesta 1967.

Olimme vahvasti mukana järjestämässä 1960-luvulla yhdistys oli aktiivisesti Norssin 150-vuotisjuhlavuoden mukana koulun toiminnassa ja näyt- tapahtumia, jotka huipentuivat Finti voimansa eritysesti vuonna 1967 landia-talolla 11.11.2017 järjestettyyn järjestäessään Norssin 100-vuotisiltajuhlaan. Yhdistys onnistui myös pitjuhlat. Juhlien yhteydessä julkaistiin käaikaisessa tavoitteessaan kunnostaa myös Norssin matrikkeli, joka oli jo Norssin juhlasalin historialliset urut. toinen Vanhojen Norssien julkaiseVanhojen Norssien historiaan on ma teos koulun historiasta. 60-luvul- mahtunut paljon tapahtumia sekä la Vanhat Norssit vakiinnutti myös upeita ihmisiä, joita ilman yhdistyksen tänäkin päivänä nähtävän vanhojen ja toiminta ei olisi mahdollista. Vuosien nykynorssien välisen jalkapallo-ottelun,saatossa Vanhojen Norssien tavoite joka myöhemmin muutettiin koripal- on kuitenkin aina pysynyt samana: lo-otteluksi. vaalia Norssin henkeä – ei koulua, vaan 1970-luvulla Vanhat Norssit jatkoi jo elämää varten. perinteikkäitä tapahtumia, kuten Vuoden Norssin lakittamista, stipendira- Enni Schorin hastojen keräämistä ja lahjoittamista Varapuheenjohtaja, Vanhat Norssit ry oppilaille sekä osallistumista koulun Oletko kiinnostunut rehtorin muotokuvan kuluihin. 70-lukouluympäristöösi vaikuttamisesta? vulla yhdistys käynnisti Norssin keppien keräämisen koululle. Oletko sinä Onko sinulla painavaa sanottavaa? Nautitko kirjoittamisesta, kuvittamisesta, nähnyt näitä keppejä koskaan? kuvaamisesta tai taittamisesta? Osaatko 1980- ja 1990-luvuilla Vanhojen latinaa? Oletko aina tahtonut nähdä, Norssien toiminta jatkui perinteitä kuinka oikea lehti työskentelee? Sanokunnioittaen. Alumnit osallistuivat vatko opettajasi tyhmiä asioita, joita koulun 125-vuotisjuhlien järjestämitoivoisit muidenkin kuulevan? seen sekä vuosittaisten Norssin päivien järjestämiseen, Vuoden Norssin valinE%%#8)70#%)K0%2$1)#$%&%#-2.001L taan sekä nykynorssien tukemiseen.

2000- ja 2010-luvuilla Vanhat Nors- Lähetä viesti Instagramissa käyttäjälle sit on ollut näkyvästi läsnä koulun @veikkonorssi tai sähköpostitse elämässä. Olemme maalauttaneet en- osoitteeseen veikko-norssi@helsinki.fi. tisten johtavien rehtorien Jussi Luukon Voit kysyä lisätietoja ja Markku Pyysiäisen muotokuvat ja aiheesta nykyiseltä toimittajalta.

19 19

Latinaluokan Rooman matka toteutui joulukuussa Yksi latinaluokalle houkutteleva tekijä on Rooman matka yhdeksännen luokan keväällä. Matka kestää usein vajaan viikon, ja sen aikana tutustutaan Roomaan kaupunkina sen historian kautta sekä pohditaan latinan ja antiikin Rooman vaikutusta nykypäivään. Mahdollisuuksien salliessa on usein tehty myös retki Rooman ulkopuolelle, vaikka itse Roomassa riittää mielenkiintoisia kohteita monellekin matkalle. Koronasta johtuen kevään 2021 matka siirrettiin joulukuulle, jolloin matka toteutettiin alumnimatkana.

Roomassa on vaikka ja mitä nähtävyyksiä, ja matkan aikana yritimme vierailla mahdollisimman monessa. Vaikka aikaa oli vähän koko kaupungin kiertämiseen, voisin sanoa, että tavoitteessa onnistuttiin, sillä en itsekään pysty muistamaan läheskään kaikkea missä vierailimme. Tässä siis otteita mieleenpainuvimmista kohteista ja kuluneesta viikosta.

Joulukuisessa Roomassa oli mukavan lämmintä ja joulukoristeita sijoitettiin kovaa vauhtia eri puolelle Roomaa. Ensimmäisen päivän aikana vierailimme Pantheonilla – kaikkien jumalien temppelillä, joka nimensä mukaan olikin temppeli kaikille Roomalaisen mytologian jumaNäkymä Villa Lantesta. lille. Näimme erilaisia kirkkoja kauniine kattomaalauksineen sekä monien roomalaisten mielestä yliarvostetun – myös kermakakuksi kutsutun – Capitoliumilla sijaitsevan Vittorio Emanuele toisen monumentin: suuren valkoisen rakennuksen, jonka katolla kohoaa kaksi valtavan kokoista hevospatsasta.

Ne ovat niin suuria, että niiden sisälle mahtuisi puolitoistatusinaa henkilöä illastamaan pyöreän pöydän ääreen.

Toisena päivänä suuntasimme Villa Lanteen, Suomen Rooman instituutPietarinkirkko Vatikaanissa. tiin ja Suomen Pyhän istuimen luona olevaan suurlähetystöön, joka on toiminut jo pitkään paikkana Roomaa tutkiville suomalaistutkijoille.

20

Villa Lante on peräisin 1530-luvulta, ja se on rakennettu kukkulalle hieman Rooman keskustan ulkopuolelle. Sieltä sanotaankin olevan yksi parhaimmista näköaloista koko Roomaan, ja voin kertoa tämän pitävän paikkansa. Tällöin vierailimme myös Vatikaanissa, lähes ainoassa paikassa koko maailmassa, jossa puhutaan yhä latinaa. En tosin päässyt käyttämään kieltä sielläkään, sillä paavi tai kardinaalit eivät olleet tavattavissa.

Keskiviikkona matkasimme Trastevereen, Rooman kaupunginosaan, joka on tunnettu taiteellisuudestaan. Katukuvassa vilisi taideteoksia ja kujia täynnä pieniä kauppoja. KiTarquinian seinämaalaukset. ersimme alueella sekä vierailimme kirkossa.

Kunniamaininnan vintage-kaupan lisäksi ansaitsee myös yksi parhaista pastoista, jota olen koskaan syönyt. Samana päivänä suoritimme myös perinteisen Circus Maximuksen ympärijuoksun, jonka voittajalle on tarjolla aina paljon mainetta ja kunniaa.

Jo aikaisemmin mainittu Rooman ulkopuoleinen matka suuntautui tänä vuonna Tarquinian ja Cerveterin nekropoleihin. Kyseisissä paikoissa vierailimme etruskien aikana rakennetuissa erilaisissa hautakammioissa, niin pienissä kuin suurissa. Vuosisatoja säilyneiden hautakammioiden seinät on koristeltu värikkäillä seinämaalauksilla, joissa Cerveterin nekropoli. kuvataan tavallista arkipäivää unohtamatta loistokkaita juhlia.

Tutustuimme viimeisinä päivinä kahteen ehkä Rooman kuuluisimpaan nähtävyyteen, Forum Romanumiin ja Colosseumiin. Forum Romanum oli antiikin Rooman keskus ja Rooman senaatin kokoontumispaikka aikanaan. Siellä sijaitsee erilaisia temppeleitä, riemukaaria, sekä vaikka ja mitä muuta. Colosseum taas on valtava amfiteatteri, joka täyttyi huippuajallaan gladiaattoritaistelujen sekä erilaisten teatterien katsojista.

Colosseum.

21

Forum Romanum.

Koulun ja opiskelun suhteen voin ainakin omasta näkökulmastani sanoa oppineeni matkalla Rooman historiasta, sekä kuinka latina ja antiikin Rooma todellakin näkyvät ja vaikuttavat edelleen. Matkaan mahtui kuitenkin muutakin kuin nähtävyydet ja oppiminen – erityisesti ikimuistoiset hetket ystävien kanssa iltaisin, kun olisi ollut hyvä jo nukkua. Väleissä nautimme hyvästä pizzasta, gelatosta ja espressoista. Heittäessäni kolikon Fontana di Treviin tiesin varmasti palaavani joskus Roomaan.

Hertta Miettinen

Fontana di Trevi.

22

*'=%1')#$%,$.#'M)/05$.#')(')%7&%.%.#" Hamy Ramezanin ohjaama Ensilumi (2020) on Jussi-palkittu suomalainen elokuva, joka kertoo Mehdipourin perheen arjesta. Ohjaaja on kirjoittanut elokuvan omistettuna omille vanhemmilleen muistona siitä, kuinka heidän perheensä pakeni 30 vuotta sitten Suomeen Iranin ja Irakin sotaa. Elokuvaa tähdittävät maailmanluokan tähdet Shahab Hosseini ja Shabnam Ghorbani.

Elokuva on realistinen, kaunis ja surullinen kuvaus iranilaisesta turvapaikanhakijaperheestä.

Perhe viettää normaalia suomalaista arkea, ja perheen sisäinen lämmin ja hempeä rakkaus on käsinkosketeltavaa ruudun toiselle puolelle asti. Arvostan, että toisin kuin monet kyseisestä aiheesta kertovat elokuvat, Ensilumi ei aseta pakolaisuutta elokuvan keskipisteeksi. Elokuva kertoo perheen yhteisistä hetkistä huumorin äärellä, teiniyden portaalla olevasta Raminista sekä arjesta, jota me kaikki käymme läpi. Ramin aloittaa juuri yläasteen, ja hän kokee ihastumista, ensimmäiset teinibileensä sekä hauskoja hetkiä parhaan kaverinsa kanssa. Tarina on taitavasti rakennettu tasapainottelemaan Raminin sosiaalisen elämän ja perhe-elämän välillä. Arki vastaanottokeskuksessa on normaalia yhdessäoloa naapureiden kanssa, perheen ruokahetkiä ja mökkeilyä.

Maasta häätö on suurimmaksi osaksi asetettu vain taustalla koko ajan niskaan hengittäväksi uhaksi, joka luo tarinaan enemmän syvyyttä ja realismia.

Elokuvan alkupuolella postilaatikosta tipahtaa kielteinen turvapaikkapäätös ja perhe lähettää vielä viimeisen hakemuksen tuomioistuimeen tuomaan toivoa.

Siitä hetkestä lähtien pelon tunne on aistittavissa ilmeiden heijastuksista ja pienistä yksityiskohdista. Ilmeet tuovat mielestäni aivan uskomattoman upeasti tämän elokuvan tunteet esille välittäen tarinan tunnelman katsojille selkeästi.

Uhkaa kasataan hetki hetkeltä, kun muiden turvapaikanhakijoiden kohtalot ympärillä sinetöityvät joko onnellisesti tai onnettomasti samalla, kun muut vain katsovat vierestä.

Elokuvan hahmot on rakennettu hienosti kerroksittain. Raminin vanhemmat Bahman ja Mahtab tekevät kaikkensa pitääkseen tunnelman kepeänä ja antaakseen lapsilleen toivoa. He toimivat lapsille kilpenä kaikkea epätoivoa vastaan. Raminin ja hänen siskonsa Donyan elämä on koulussa mukavaa, he tosiaankin tykkäävät siitä ja osaavat nauttia elämästään. Isoveljenä Ramin kuitenkin osaa huolehtia säteilevästä siskostaan, vaikka sisko välillä ärsyttääkin.

Vaikka tarina on fiktiivinen, se kuvaa häpeilemättä suomalaista turvapaikanhakua ja kertoo monien perheiden tarinan. Vaikka elokuva onkin pituudeltaan lyhyt, sen kertoma tarina on sitäkin isompi. Suosittelen tätä herkkää ja aitoa tarinaa kaikille.

Vivian Grönbärj 23

*$%&%##'('&&0)4-5%')N0=O)&010.#8%) ,'5#'2-11'55%.0..')2%=($%#-.C 2%5/'%5-..')0..0055""1 Kuva: Lumi Tolonen

K

un aloin kirjoittamaan tätä esseetä esseitä teoksista, jotka ovat vaikuttamuutama kuukausi sitten, en usko- neet lukijaansa. Heti ensimmäisenä nut sen tuottavan näin paljon iloa. Syn- mieleeni juolahti Svetlana Aleksijekkä aihe ja maailman poliittisen tilan- vitšin Tšernobylista nousee rukous ja teen kehittyminen toi varjon surullisen tiesin, että tämä teos on optimaalinen ajankohtaiselle tekstille, mutta lopputu- kilpailutekstin aiheeksi. Ukrainan solos toi iloa arkeeni. dan kehittyminen noin kuukausi kilTekstini voitti nuorten sarjan kolpailun voittajien julkistuksen jälkeen mannen sijan Helsingin kaupunginkir- toi uuden sävyn tekstiini ja nosti esiin jaston järjestämässä valtakunnallisessa sen ajankohtaisuuden. Tätä aihetta Vaikuttava kirja -kirjoituskilpailussa. ei tule unohtaa, eikä uhrien tarinoita Kilpailun osallistujilta toivottiin piilottaa.

24

!"#$%&'()*(+,$--*%-&#+.--/-(0-('*1'+'22'*#*3("-'4)$-%(2,$,5 $)$#+,$%#*($,/-,%6(0)22-()*(%#2$#7($--8'3(9'80)'&&-0-(/'#(+#'47&( &#)$%#*(+--'2+--*(0-($,/-'2##(%'&7(,.#-%&'(%#$7(#27/7%&'3!

Kokeneista lukijoista koostuvan raadin palaute oli innostavaa. Näin nuorena kirjoittajana rehellinen kuvaus tekstistäni innoitti kirjoittamaan lisää ja harjoittamaan teksteihin liittyviä taitojani. Kilpailussa sijoittuminen toi myös innostavia mahdollisuuksia teoksista keskusteluun ja kokemusteni jakamiseen.

Alla siis kolmannen sijan ansainnut tekstini. Esseen lopussa on sähköpostiosoitteeni, johon voit tarvittaessa olla yhteydessä.

3-1)05"&")=$&'7#'')&--#'&'..')

70#20..")@)G$P05C,$%##'(')#-$)0.%%1) *Q0=1$P85%1)-7=%01)1"2I2-5&'# “Äidillä on usein mustaa päällä. Musta huivi. Meidän kylänraitilla on aina jonkun hautajaiset… Siellä itketään. Kun kuulen surumusiikkia, juoksen kotiin rukoilemaan, luen Isä meidän. Rukoilen äidin ja isän puolesta…”

Anja Bogus, 10 vuotta.

Kun astun Tšernobylista nousee rukous -teoksen läpi ydinvoimalan räjähdyksen jälkeiseen Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan, aistin ilmassa leijuvan pölyn, kuulen epätoivoiset huudot ja näen uskomattomien toiveiden rauniot. Pääni täyttyy romahtavien rakennusten jylinästä ja inhimillisestä epätoivosta. Tunteet nousevat pintaan yrittäessäni ymmärtää, kuinka kauan luvattu ydinvoimala kääntyy koko maailmaa horjuttavaksi oikuksi historiassa.

Vuonna 2015 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen Svetlana Aleksijevitšin Tšernobylista nousee rukous on koskettava katsaus vuoden 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa sattuneen ydinvoimalaräjähdyksen jälkipyykkiin. Teos antaa äänen räjähdyksen uhreille ja auttaa ymmärtämään tapahtunutta. Lähes neljäänsataan sivuun mahtuu tositarinoita niin hädästä kärsineiltä lapsilta, läheiset menettäneiltä kansalaisilta kuin jälkiä siivoamassa olleilta sankareilta.

25

“Yksi kaveri, taisi olla Leningradista, pani hanttiin: ‘En halua kuolla.’ Häntä uhattiin sotaoikeudella. Komentaja sanoi koko rivistön edessä: ‘Tästä seuraa joko vankeutta tai teloitus’.”

Aluetta siivoamassa ollut sotilas, Artjom Bahtijarov, kertoo teoksen eräässä osassa kokemuksestaan asevelvollisten kohtelusta. Heillä ei ollut vapautta valita auttamisen ja oman terveytensä välillä, vaan he joutuivat tietämättöminä alueelle jälkiä siivoamaan. Sotilaat kärsivät pitkään säteilyn aiheuttamista terveyshaitoista ja alueilla nähdyt tapahtumat jättivät lähtemättömät jäljet jokaisen mieleen. Tositarina auttaa lukijaa ymmärtämään usein negatiivisessa valossa esitettyjä sotilaita ja tuo esiin myös heidän inhimilliset puolensa.

Sotilaiden vahva näkyminen alueella saattaa hämmentää, mutta se kertoo tavasta käsitellä räjähdyksen jälkeistä aikaa sotatilan kaltaisena, sillä se oli tapa ymmärtää tilannetta ja tulkita tapahtunutta. Käsitys siivoajien sankarillisuudesta korostuu haastatteluissa, ja alueella toimikin tuhansia ihmisiä henkensä kaupalla.

“Pääni täyttyy romahtavien rakennusten jylinästä ja inhimillisestä epätoivosta.”

Vaikka Tšernobylia osattiin aikoinaan verrata Japanissa tapahtuneeseen atomipommitukseen, sydäntä särkevältä tapahtumalta puuttui syyllinen, jota voi epätoivon kääreissä osoittaa. Aleksijevitš kertoo tilanteen epätoivosta ja onnettomuuden välttämisen pienestä mahdollisuudesta. Osaavien fyysikoiden varoitukset valuivat kuitenkin viemäriin, kun jokainen soitettu puhelu kuunneltiin kolmannen osapuolen toimesta ja haitallista tietoa levittävät puhelut katkaistiin. Alueen asukkaat elivät hyytävässä tietämättömyydessä, ja rynnäkkökiväärit olalla kaupunkeihin saapuneet sotilaat olivatkin osalle vasta ensimmäinen merkki vaarasta.

Erityisen kauniisti Aleksijevitšin teos kertoo haastateltavien lapsuudesta Tšernobylin ydinvoimalan läheisyydessä. Vanhemmat ymmärsivät tilanteen vakavuuden, mutta lapset joutuivat kääriytymään hämmennyksen peittoon.

Lapset joutuivat katsomaan, kuinka sotilaat tappoivat heidän lemmikkinsä, hautasivat perheiden talot ja sulloivat ihmismäärät juniin ja matkalle kohti rankkaa tulevaisuutta. Hämmennys ja pelko huokuvat teoksen tositarinoista haastaen lukijan pohtimaan omaa suhtautumista samankaltaiseen tilanteeseen.

Elävästi kirjoitetut haastattelut saavat silmät kostumaan ja lukijan huolestumaan lasten epävakaasta tulevaisuudesta.

Lasten lisäksi myös vanhempien näkökulma näkyy teoksessa kauniisti.

Teoksessa haastateltavat vanhemmat ja vanhemmiksi tulevat kertovat esimerkiksi säteilyn vaikutuksista ja selvinneiden lasten myöhemmästä koulukiusaa26

misesta. Säteilylle altistuneille sairaalakäynnit olivat arkipäivää ja lapsille terveyshaitoista kertominen oli usein haastavaa. Vanhempien oli myös haastavaa tavoittaa tukea hektisinä aikoina, ja vertaistuki paljasti tärkeän roolinsa kriisin aikana. Eräs äiti kertoo kokemuksistaan sairaalassa kahden lapsensa kanssa: “Äiti, vie minut kotiin. Täällä sairaalassa minä kuolen. Kaikki täällä kuolevat.”

“Missä minä voin itkeä? Vessassako? Sinne on jono… Jono meitä äitejä…”

Aleksijevitš vie lukijan muutaman metrin etäisyydelle tositapahtumista turhia kaunistelematta. Kirjailijan ääni kuuluu teoksessa satunnaisesti, mikä lohduttaa joskus järkyttävääkin tekstiä luettaessa. Teoksessa on aistittavissa toivo valosta tunnelin päässä, mikä luo lukijalle tunteiden velloessa turvaa ja rauhaa. Tiiviistä tarinoista huolimatta lukijalle annetaan tilaa omiin tulkintoihin ja johtopäätöksiin. Haastateltavat tuovat rohkeasti omia näkökulmiaan esiin tuoden pohdittavaa lukijalle.

Teos haastaa kokeneemmankin lukijan tunteita ja ohjaa ymmärtämään inhimillisiä tragedioita räjähdyksen taustalla. Kuivaa tietokirjatekstiä välttävä romaani kokoaa yhteen kallisarvoiset tarinat ja kokemukset antaen laajan kuvan alueen historiasta. Teos toimii myös välikätenä historiaa opiskeltaessa ja auttaa kädestä pitäen tulkitsemaan myös rivien väleissä viestitettyä katkeruuden ja helpotuksen riitasointua.

Vaikka tapahtuma onkin hiljalleen painunut historian kirjojen väliin, on jokaisen tärkeää ymmärtää onnettomuuteen johtaneet syyt ja niiden seuraukset. Teos herätti itsessäni kiinnostuksen perehtyä aiheeseen ja avasi oivia näkökulmia siihen liittyen. Keltaselkäinen romaani kehitti empatiakykyjäni ja auttoi löytämään uusia tapoja kirjoittaa moneen kertaan läpikäydyistä aiheista.

Teos haastoi pohtimaan poliittisia kysymyksiä ja pyrkimään vastaavanlaisten tapaturmien välttämiseen. Teos myös muutti suhtautumistani tulevaisuuteen, auttaen ymmärtämään synkkien tilanteiden positiivisia puolia ja rohkaisten yrittämään hankalissakin vaiheissa.

Tšernobylista nousee rukous raottaa nuoremmillekin sukupolville esirippua maailmaa mullistaneen ydinonnettomuuden taustalle. Se auttaa ymmärtämään, opettaa välittämään ja ohjaa lohduttamaan kriisin kohdatessa. Luotettavan kirjailijan läsnäolo luo turvallisen mahdollisuuden asettua kärsineiden saappaisiin. Kun suljen kirjan ja riisun saappaat, huokaan syvään ja hiljennän pääni. Rakennusten mylvinnän ja hämmennysten huudahdusten jälkeen kuulen enää pienen äänen, joka kehottaa uskomaan kirkkaampaan tulevaisuuteen.

Julia Berg julia.berg1610@gmail.com Tämä ja muut kilpailussa sijoittuneet tekstit ovat luettavissa Helmetin verkkosivuilta osoitteessa helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat.

27

G$=..%01),05(08.> Menin tapaamaan akateemikko Mika Waltaria tammikuussa 1974. Olin saanut tehtäväkseni avustaa häntä hänen muistelmiensa kokoamisessa. Jännitin aika tavalla kohtaamista kirjailijan kanssa, jota olin lukenut ja ihaillut koulupojasta saakka.

Waltari otti vastaan niin ystävällisesti, että jännitys katosi heti. Kun hän kuuli, että olin päässyt ylioppilaaksi Normaalilyseosta, hän lausahti: ”Sittenhän me voimme heti sinutella, sillä kaikki norssit ovat keskenään sinuja.”

Se oli vain yksi osoitus siitä, kuinka sama koulu voi hetkessä lähentää sen käyneitä. Tässä suhteessa Norssi on uskoakseni erityinen tapaus. Miksi juuri tämä koulu on merkinnyt oppilailleen niin paljon, että siihen mielellämme viittailemme emmekä suinkaan vailla tiettyä ylpeyttä? Puhumme mielellämme Norssin hengestä, vaikka harva pystyy sitä tarkemmin määrittelemään.

Astuin arkana nahkana Normaalilyseon jyhkeästä ovesta sisään syyskuun ensimmäisenä päivä 1955. Kadun puolelta emme sitten saaneetkaan kulkea ennen kuin ylioppilasruusut sylissä 1963. Klassillinen latinan luokkamme pysyi aika hyvin koossa: 35 poikaa aloitti ensimmäisen luokan, ja heistä 16 kirjoitti ylioppilaaksi kahdeksan vuoden jälkeen. Uusia oli tullut mukaan 12, luokalle jääneitä tai muualta siirtyneitä.

Nämä 16 olivat kova nyrkki siihen aikaan, monet tyrskyt kestäneitä. Ylemmältä luokalta tippui aina jokusia joka syksy. He virkistivät luokkaa, toivat mukanaan varttuneemman kokemuksensa. Lopulta sulauduimme kaikki samaksi veljeskunnaksi, kun viimeinen vuosi alkoi. Opetuksen silloiset puutteet korvasimme omaehtoisella työllä. Nykyisin oppimisen taso lienee huimasti noussut. Ehkä ei enää tunneta yhtä suurta iloa naskalien kiusaamisesta ja lintsauksista.

Niin todella, siihen aikaan olimme kaikki poikia. Nythän tämä voi tuntua muinaismuistolta. Mutta emme pääse silloisista tottumuksistamme. Aina kirpaisee kummasti, kun kuljen vanhan koulun ohi ja näen hehkeitä tyttöjä välitunnilla. Olisiko toinen sukupuoli tuonut meillekin jotakin lisää?

28

Tästä keskustelimme viime luokkakokouksessa. Mielipiteemme kääntyi siihen suuntaan, että olimme varsin tyytyväisiä poikakoulusta. Meno oli reilua, ei tarvinnut kilpailla tyttöjen suosiosta. Monet turhat jännitteet pysyivät poissa tai pinnan alla. Olimme varsin solidaarisia, juuri ketään ei kiusattu.

Kotioloihin tai lähtökohtiin ei kiinnitetty erityistä huomiota. Ei tarvinnut sprettailla merkkivaatteilla. Autoa ei ollut kellään, harvalla skootteri.

Olimme kovin tasajyväistä porukkaa.

Entä koulun jälkeen? Mitä eväitä Norssi siihen aikaan tarjosi? Meille vakuutettiin, että norssit auttavat aina toisiaan. Joku opettaja kehotti ottamaan reippaasti yhteyttä, jos vanha norssi istui tärkeällä paikalla vaikkapa työnantajana. Aina heitä jossakin istui. Tämä veljeys toimi kohtalaisen hyvin. Kyllä norssi toisen norssin tunnistaa.

Päteekö tämä vielä nykypäivinä? Jopa yli sukupuolirajojen? Vai liittoutuvatko pojat edelleen keskenään ja tytöt omissa joukoissaan? Kysymys voi tuntua vanhentuneelta ja epähienolta. Onko se enää edes relevantti? Onko kovassa kilpailussa syntynyt jo aivan uudenlaisia liittolaisperusteita? Asiaa sietäisi tutkia ellei ole jo tutkittukin. Miten norssien välinen solidaarisuus nykyisin järjestäytyy? Me vanhat poikanorssit tuskin pystymme sitä arvioimaan. Emme osaisi enää orientoitua uuden ajan kouluyhteisöön. Kuka valaisisi kokemusperäisesti tätä teoreettista arvailua?

Panu Rajala

Nimi: Panu Rajala Opiskeluvuodet norssissa: Norssin klassillinen 1955–1963 Tutkinto ja asema: Fil. tohtori, professori emeritus, kirjailija Motto: ”Elämä on juhlaa, sitä älä tuhlaa.”

Terveiset nykynorsseille: “Kannustavat terveiset kaikille norsseille ikään ja sukupuoleen katsomatta!”

29

Siltojen yli Siltalaan

K

un korona perui kaikki aikaisem- Syynä ei kuitenkaan ollut mikään mat TET-jaksoni, pääsin vihdoin skandaali tai erimielisyys, vaan ykkokemaan ensimmäiseni näin yhsinkertaisesti unelma oman kustantadeksännellä luokalla. Koskaanhan ei mon perustamisesta. ole liian myöhäistä. ”Siltalassa kaikki perustuu vain ja Olin kaksi viikkoa töissä kustanainoastaan tekstiin. Ei hyviin ideoinusosakeyhtiö Siltalassa, jossa sain hin, ei hyviin tapaamisiin, ei hyviin tietokoneeni ruudun takaa tarkkailla, keskusteluihin. Tekstin ulkopuolistamillaista kustantamossa on työsken- kin toimintaa on, mutta lopulta ainoa nellä ja kuinka kaikki oikeasti toimii- asia mikä merkitsee, on teksti. Siltalan kaan. Kustannusosakeyhtiö Siltala on pätevyys ei perustu pienuuteen eikä Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 ketteryyteen, vaikka niistä saa symperustama kustantamo, joka julkaisee patiapisteitä. Oikeita pisteitä antaisin laadukasta kauno- ja tietokirjallisuut- terävästä älystä, huonosta huumorista ta. Siltala on kustantanut muun muas- ja siitä, että puhelimeen vastaa aina sa Pirkko Saision ja Kari Hotakaisen ihminen, joka tietää firman jokaisesta kirjoja sekä käännöksiä esimerkiksi kirjasta jotain. Pienen miinuksen anPatti Smithin, Jonathan Franzenin ja taisin vessan pienuudesta ja kitkerästä David Foster Wallacen kirjoista. valmiskahvista.” – Kari Hotakainen Siltalan perustaminen oli melkoiMutta mikä minun roolini oli sen kapinallinen siirto kirjailija- ja kustantamossa TET-jaksoni aikana? kustantamomaailman pelilaudalla.

Minulla, niin kuin varmasti monelTouko ja Aleksi Siltala sekä monet la muullakin, saattaa olla sellainmuut tunnetut en mielikuva, että kustannusyhtiöt kirjailijat jättivät printtaavat tekstin paperille, pistävät Suomen suurim- ne kansien väliin ja sitten ne läheman kustantatetään myyntiin. Yllätyksekseni asia ei mon, WSOY:n, kuitenkaan ollut aivan näin. mikä oli suuri Oli maanantai-iltapäivä, kun ihmetyksen istuin tammikuisen ilman viilenaihe ja järkytys tämässä, kahvin tuoksuisessa toimismonille. Miksi tossa. Olin saanut TET-jaksoni ajaksi kukaan haluaisi Touko Siltalan työpöydän käyttööni jättää WSOY:n, hänen ollessaan työmatkalla. Minut kun sinne oli vai- kutsuttiin seuraamaan kokousta, joka kea päästä alun toistui aina maanantaisin. Sain käsiialkaenkin, niin ni paperinipun, jossa oli lista muun kirjailijaksi kuin muassa julkaisupäivistä ja muista työntekijäksi? asioista, joita en ymmärtänyt enkä rehellisesti 30

sanottuna edelleenkään täysin ymmärrä. Yritin seurata kuitenkin mukana ja kääntää sivua silloin, kun muutkin käänsivät. He puhuivat viivästyksistä kirjan painon kanssa, virheellisistä kirjakoodeista, graafisista suunnittelijoista kirjan kansille ja henkilöistä, jotka korjailivat tekstejä ilman lupaa. Kuka oikolukisi kirjat, joihin on ja ei ole tehty muutoksia, ja kuka tulostaisi tekokannet kirjalle, joka ei ole vielä saapunut painettuna toimistolle, mutta jota tarvitaan seisomaan pöydälle haastattelun ajaksi.

Kuka lukisi kirjan äänikirjaksi ja ketä siihen tehtävään oli toivottu. Kuka kirjoittaisi äänikirjaohjeisiin englanninkieliset sanat niin kuin ne suomeksi kirjoitettaisiin. Huu kud duu tis zob?

Kun reilun tunnin kestävä palaveri oli ohi, pääsin taas tekemään omia töitäni. Etsin netistä positiivista sanottavaa Siltalan kirjoista ja kopioin niitä Word-tiedostolle, jotta niitä voisi laittaa Siltalan nettisivuille. Joskus etsin myös fyysisistä lehdistä sanottavaa kynän kanssa, lähetin kirjoista arvostelukappaleita kriitikoille ja kirjagramien (kirja-aiheisten Instagram-tilien) sekä kirjablogien pitäjille, tai järjestelin kirjahyllyjä ja -arkistoa.

Ilmapiiri Siltalan toimistossa oli rento ja ystävällinen. Kaikki olivat minulle mukavia ja kohtelivat minua ikään kuin yhtenä työntekijöistä, niin kuin minä sen kahden viikon ajan olinkin.

Se, että ihmiset tuntevat toisensa hyvin eikä ilmapiiri ole liian asiallinen, on myös yksi hyvä puoli pienessä kustantamossa. Vaikka kaikilla oli paljon omia töitä hoidettavana, pystyimme välillä myös juttelemaan ihan muistakin asioista ja heittämään läppää, mikä mielestäni kevensi työilmapiiriä. Välillä oli myös hiljaisia hetkiä, jotka saattoivat kestää jopa tunteja putkeen. Nekään eivät kuitenkaan olleet vaivaannuttavaa hiljaisuutta. Joku kuitenkin puhui puhelimessa tai naputteli tietokoneellaan.

Perjantaina tuotiin pullaa, vaikkei se kuulemma ollutkaan tavallista. ”Ihanaa! Mutta nyt me kyllä annamme Fannylle valheellisen kuvan työelämästä… ei meillä yleensä ole perjantaipullaa”, kuulin aina pullien yhteydessä. Olin tosin itsekin osasyyllinen, sillä toin itse pullat viimeisenä päivänäni.

Kokemukseni Siltalassa oli todella positiivinen ja kasvattava. Opin paljon uutta ja sain lupauksen satunnaisista työtehtävistä tulevaisuudessakin. Olen siitä hyvin kiitollinen.

Tämän artikkelin lisäksi olen kirjoittanut kirja-arvostelun Siltalan kustantamasta Hävitys: tapauskertomus -kirjasta, joka julkaistiin tammikuussa 2022. Arvostelu löytyy tästä samaisesta Veikko-lehden numerosta.

Fanny Kuusniemi Kuva: Siltala 31

Hävitys: tapauskertomus – Iida Rauma Sivumäärä: 380 Julkaistu: tammikuu 2022 Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Siltala Luin Iida Rauman romaanin Hävitys: tapauskertomus (2022). Kirja kertoo epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, lapsuuden traumoista ja siitä, kuinka menneisyys ei koskaan katoa, vaikka sen luulee olevan ohi. Kirja perustuu tositapahtumiin ja Iida Rauman omiin kokemuksiin.

Vaikken yleensä lue tällaisia kirjoja, otin avosylin haasteen vastaan. Luulin kirjan tuottavan minulle ahdistuneisuutta sen rankan aiheen takia, mutta pystyin jopa samaistumaan moneen kirjassa pohdittavaan asiaan. Ahdistavatkin asiat Iida Kuva: Marek Sabogal Rauma osaa kirjoittaa niin kaunokirjalline lellityt oppilaat ja vähän sesti ja samaistuttavasti, että ne saivat hiljaisemmat oppilaat, leiriminut ennemminkin pohtimaan asioita koulujen draamat, ensimmäiset omalta kannaltani eivätkä lopettamaan hitaat diskossa ja hermorauniot lukemista. Mitään ei kaunistella, muttei opettajat, jotka huutavat kakmyöskään ilmaista niin rajusti, että se olisi kosluokkalaisille, koska itsellä kavahduttanut minua normaalia enempää. on huono päivä. ”Minä en jaksa Ottaen huomioon, että kirjaa on tuställaista, olen kuuden lapsen ykkin kirjoitettu juuri 16-vuotiaille, pystyn sinhuoltaja”, sanoo kirjan ala-askuitenkin samaistumaan siinä moneen teen luokanopettaja Anna-Maija. asiaan. Kirjassa puhutaan paljon perusTuostakin lauseesta olen kuullut kouluajasta, varsinkin ala-asteesta. Vaikka monia eri variaatioita omana itse olen käynyt ala-asteen noin 20 vuotta ala-asteaikanani. myöhemmin kuin Iida Rauma, tunnistan Keskeinen aihe kirjassa on paljon samoja piirteitä omasta ala-asteakiusaaminen. Aihe on todella jastani. Lukiessani niitä kohtia minulle tuli tärkeä ja kirja kertoo minusta nostalginen olo. Puhuttaessa esimerkiksi todella hyvin uhrin näkökulman kuudennen luokan leirikoulusta, koulun asiaan. Kiusaamiselle ei koskaan diskoista, oppilaiden jaottelusta luokan oikein tehdä mitään. Minusta se sisällä ja opettajan huonon olon purkamion valitettavasti totta edelleen. sesta lapsiin, huomasin, ettei monikaan Vaikka kuinka koulut sanovat asia selvästi ole muuttunut. Minusta tunolevansa kiusaamisen vastaisia, tuu, että ala-asteen luokista löytyvät aina siihen on vaikea puuttua oikeasti.

32

Harmitellaan ja käydään puhumassa kuraattorille, mutta se onkin sitten siinä. Yksi tärkeä asia, jota aloin kirjan myötä pohtimaan, on ymmärtäminen. Kuinka pitäisi yrittää ymmärtää kiusaajaa, huutavaa opettajaa ja ylipäätään vääryyksiä tehneitä ihmisiä. On heilläkin varmaan vaikeaa, mutta minkä takia uhrien kokemuksia vähätellään ja kiusaajien tekoja oikeutetaan? Sitä en ymmärrä.

Lukukokemukseni oli pääasiassa positiivinen, mutta muutamista asioista en pitänyt. Usein en ollut ihan varma, miten johonkin tilanteeseen oli päädytty. Pysyin kohtausten aikana kärryillä hyvin, mutta en ollut aina varma, miten kohtaukseen siirryttiin tai mikä sen tarkoitus on kirjassa. Kirjassa toistuu paljon tiettyjä nimiä, sanoja tai esineitä, jotka tuovat omalla tavallaan lisää mielenkiintoa kirjaan.

En kuitenkaan täysin ymmärtänyt niiden tarkoitusta tai muistanut niitä ollenkaan. Joskus myös kerrotaan aiheista tai henkilöistä, joiden liittymistä tarinaan en ymmärtänyt.

Voi olla, että kokemukseni johtuu enimmäkseen siitä, että en ole vielä lukenut paljoa aikuisille suunnattua kaunokirjallisuutta.

Hävitys: tapauskertomus on pysäyttävä tarina, jota voin ehdottomasti suositella muillekin. Varsinkin yläasteikäisten, koulussa työskentelevien sekä lasten vanhempien olisi minusta hyvä lukea tämä kirja. Kertoohan teos perusteellisesti uhrin kokemuksista kiusattuna, siitä kuinka traumaattiset tapahtumat jäävät kulkemaan rinnalla loppuelämäksi sekä epäoikeudenmukaisista aikuisista, jotka eivät välttämättä edes tiedä toimivansa väärin.

Fanny Kuusniemi

33

Idyllisestä ranskalaiskylästä Helsinkiin Ranskanopettaja Henri Loiseaun haastattelu

Kuva: Kerttu M.

Astuin muutama kuukausi sitten ranskanluokkaan, kun opettajan paikalla istui tuntematon trendikkäästi pukeutunut nuori mies kahvia siemaillen. Kuin suoraan kalliolaisesta kahvilasta! Pian selvisikin, että kyseessä oli Helsingin Kalliossa asuva uusi ranskan opettajamme Henri Loiseau, 28. Vielä viisi vuotta sitten hän opiskeli Ranskassa yliopistossa kirjallisuutta, mutta opiskelijavaihto Suomeen muutti kaiken. Istahdimme koulun kirjaston punaisille nojatuoleille ja puolen tunnin ajaksi pääsin kuulemaan opettajamme kiinnostavan tarinan.

D%..")/"%1)<'1.2'').8118%#)(')&%12"5'%.#')$5%)2'.,'').%055"> “Asuin lapsuuteni tyypillisessä pohjoisranskalaisessa pikkukylässä lähellä Toursia. Kylässä oli vain 3000 asukasta, ja tietysti leipomo, eli boulangerie sekä lihakauppa. Vähän niin kuin Suomen maaseudulla, myös siellä lähimmät naapurit olivat pitkän matkan päässä, mutta se oli kaikkiaan todella idyllinen paikka. Ollessani 14-vuotias perheeni muutti Bretagneen.”

D%#01)/""98%#)5"7#0&""1)$/%.205%(','%7#$$1)(--=%):-$&001)(')#%0.%#2I) :-$&0.#')0#-2"#001)&%#""1>) “Vaihtoehtojani olivat Englanti, Skotlanti ja Irlanti, mutta koska halusin päästä johonkin minulle uuteen sekä eksoottiseen paikkaan, tuntui Suomi ja Helsingin yliopisto oikealta ratkaisulta. Suomesta tiesin kirjaimellisesti vain sen, että täällä on outo kieli (se olettamus on osoittautunut oikeaksi) sekä sen, että täällä on paljon metsää (pitää myös paikkansa). Sopeutuminen tuntemattomaan ympäristöön on kuitenkin sujunut hyvin, enkä ole esimerkiksi kokenut vaikeaksi saada ystäviä, vaikka jotkut sanovat, että suomalaisiin on aluksi vaikea tutustua.” *-1#--2$).%1-.#'M)0##")F05.%12%)$1).055'%101)/'%22'M)($7$1)7'5-'%.%#) (""9">)D%5#")#-50,'%.--901).--11%#05&'.%),'%2-##','#>) “Haluan tulevaisuudessa olla englannin ja ranskan opettaja, sitten kun gradunikin on vielä valmis. Aluksi tarkoitus oli palata Ranskaan, mutta nyt aion kyllä jäädä Helsinkiin. En ole missään muualla ulkomailla tavannut ihmisiä, jotka puhuvat ranskaa niin hyvällä aksentilla kuin suomalaiset. Ja rakastan Helsinkiä, koska tämä on täydellisen kokoinen kaupunki ja julkinen liikenne toimii erinomaisesti.”

34

H12$)<'1.2'1)('):-$&01)2$-5-.8.#00&0%..")($#'%1)0=$','%.--2.%'M)($%#') 0%),"5##"&"##")/'10)&0=2%550M)0550%)$50)$/%.2055-#)&$50&&%..')&'%..'>) “Suomessa opettajilla on mielestäni paljon parempi asema kuin Ranskassa. Palkka, yhteiskunnan suhtautuminen ja koulutus ovat eri tasolla. Suomen järjestelmässä hyvä piirre on myös se, että täällä yritetään valmentaa myös elämää varten. Minusta tuntuu, että Ranskassa on enemmän kilpailua ja arvosanakeskeisyyttä.”

H5%2$):-$&01)%5&'.#$..')/'5($12%1)#$#-#05#','')(')$50#2$)1'-##%1-#) 5-&0.#')R("".#"S)(')285&8890.#">) “Sinä päivänä, kun saavuin Suomeen, oli suunnilleen –30 astetta ja se tuli täytenä shokkina. Onneksi tämä ei ole sen jälkeen toistunut kertaakaan. Pakkanen, kaamos tai lumi eivät jostain syystä ole minulle mikään ongelma.”

D%2")$1).%1-1).-$.%22%.%)2'%2%.#').-$&'5'%.%.#')=-$%.#'>)?1#")&%.#") ='1.2'5'%.0.#')=-$'.#')/%9"#)01%#01>) “Suomalaisista ruoista ehdottomasti Runebergin tortut! Laskiaispullat eivät kuitenkaan ole niin minun makuuni. Ranskalaisista ruoista suosikkini on, vaikka tämä onkin vähän klisee, croissant. Suomesta on valitettavasti vaikea löytää täydellisiä croissanteja. Myös ranskalaiset crêpet ovat todella hyviä.”

D%2")$1)50&/%2'7,%5'.%)(')C=',%1#$5'.%)F05.%1O%..">) “Lempiravintolani on ravintola Ragu Ludviginkadulla ja lempikahvilani on Way Bakery Karhupuistossa.”

K%%&0%101)28.8&8.;)&%#")&%05#")$50#),"%##00.#")J*-=2-)$1):-$&01) !'=%%.%T>) “Ei, Turku ei ole Suomen Pariisi. Mutta se ei tarkoita, etteikö Turku olisi ihana. Turku on Helsingin lisäksi lempikaupunkini Suomessa.”

Merci beaucoup Henri pour cette interview!

Elena Taskinen

35

Vaihto-opiskelijana Norssissa

M

eidän elämässämme on monia kelloja, monia lähtölaskentoja, näemmekö ne tai emme, olemmeko tietoisia niistä tai emme. Ne voivat olla esimerkiksi, milloin minun täytyy palauttaa tämä YH-essee, milloin voin nähdä perheeni, milloin minä nukkuisin pois, milloin tarvitsee valita ehdottomasti mitä teen lukion jälkeen, ja milloin minun vaihtovuoteni on loppu. Nyt minulla on yksi kello lisäksi: kirjoittaa ja valmistella tämä artikkeli Veikolle.

Minun täytyy kertoa teille, että olen iloinen tästä mahdollisuudesta. Ranskassa yritin herättää henkiin peruskouluni lehteä, valitettavasti siitä ei tullut mitään, mutta se oli hyvä kokemus. Tässä Norssissa teillä on tosi kiva, kiinnostava (ja vanha) lehti, ja se on mahtavaa.

Ison introduktioon jälkeen, tässä on minun artikkelini – eroja mielestäni Ranskan ja Suomen välillä, kiinnostavia tai hauskoja, pääasiassa lukiossa. Käytännössä ymmärsin, että te suomalaiset ovat tosi kiinnostunut, miten ulkomaalaiset näkevät teidän maanne, siis toivon, että tämä teksti kiinnostaisi jollekulle. Kielen virheet näkyvät, olen opiskelut suomea vain 10 kuukautta!

Itse asiassa ensimmäinen pointti voisi olla suomen kieli. Kieli on yksi syy, miksi valitsin Suomi vaihdolle: halusin haastaa itseni, ja teidän kielenne on tosi erilainen kuin muuta kieltä, ja on todella kiinnostava (vaikka uudet kielet ovat aina kiinnostavat). Suomen kielessä voimme 36

löytää asioita, joita voisivat olla tosi oudot ranskapuheille. Esim. kun astiassa on vielä vähän ruokaa, ja sinä otat mitä on siellä, me sanomme ranskaksi ”je finis mon assiette”, ja englanniksi voit sanoa ”I finish my plate”, kun suomeksi et voi sanoa ”lopetan lautaseen”, mutta jotakin esim. syön lautasen loppuun (on nyt pila hostperheessäni). Minulla on paljon erilaisia esimerkkiä.

Uutiset ja politiiset ympäristö suomessa on erilainen, rauhallisempi, kunnioittavampi. On kiinnostava ja tärkeä kuulla uutisia toiselta puolelta, ja erilaiselta maalta. Suomessa koetin myös teidän terveyssysteeminne, joka on erilainen kuin Ranskan systeemi (vaikka en ollut hyvän elämyksen…).

Ilma Reims’ssa on erilainen, ilmeisesti, mutta se ei ollut iso ongelma minulle (ja joo, Pohjois-Ranskassa meillä on lunta).

Ranskan lukion systeemi on vaihtunut vuonna 2019, nyt on lähempänä suomalaista lukiojärjestelmästä, mutta sekä ranskan että suomen järjestelmät eivät ole täydelliset, heillä on heidän oma ongelmiansa, ja siis me voisimme tehdä parempi, jos me ottaisimme mitä on hyvä eri järjestelmistä. Jos te haluatte ymmärtää paremmalta, voitte löytää netistä (olisi liian pitkä).

Vaikka maakunta antaa meille tietokoneet ja digikirjat, me kirjoitamme lähes kaikki kotitehtävät siellä käsin, ja meidän YO-kokeemme ovat paperille + miellä on fyysiset laskimet! Esseissä ranskassa on

enemmän sääntöä ja metodologiaa kuin suomessa (esim. ranskantyyli dissertation). Tieteessä meillä on joka viikolla laboratoriotyötä.

Ranskassa me kirjoitamme 9. luokan jälkeen meidän ensimainen ”tentti”, le brevet des collège, missä me voimme kokea mikä tentit ovat, ennen Ranskan YO-kirjoituksien, Le Baccalauréat, joka me kirjoitamme yksi osa kakkosessa, ja toinen osa abina. Meillä on työntutkimus tieteissä ja monia puhekoetta YO-kokeessa.

Ranskassa lukio kestää 3 vuotta, lomat ovat pidemmät kuin Suomessa (aina 2+ viikkoa), entä päivät (8.0017:45 usein).

Joka viikko (lukioni spesifinen), meillä on neljä tuntia, milloin me valitsemme aine ja opettaja, missä me voimme tehdä laskuja tai kysyä apua opettajalta. Esimerkiksi, jos emme ymmärtänet jotain tai olimme poissa tunnilla, niin se on tosi hyvä asia opiskelijoille.

Ranskan lukio on ankarampi, ja opettaja-opiskelija-suhde on etäisempi ja muodollisempi (esim. me teitittelemme meidän opettajiamme ja puhelimet ovat ankarasti kiellettyjä oppitunneilla). Meillä on myös enemmän kotiläksyjä.

Koin etäkoulun Suomessa, ja yllättäen, ei ollut niin erilaisia kuin Ranskassa. En tykkää siitä sen enempää Ranskassa kuin Suomessa, mutta oli elämys nämä kolme vuotta…

Vaihto-ohjelma on mahdoton verrata elämys. Tapaat uuden maan, uuden (erinomainen) perheen, uuden näkymän maailmalle ja sinulle. Älä lopeta sen tekemistä, jos kuvitellet itsesi tässä. On paljon mahdollisuuksia, erilaisia tapoja, organisaatiota apurahat mukaan lukien.

Jules Geoffroy, ranskalainen vaihto-oppilas Norssissa elokuusta 2021 kesäkuuhun 2022 lukion kakkosella.

37

H/0##'('),$%)5"7#0")G$=..%.#'M)&-##')G$=..%) 0%)5"790)$/0##'('.#'

Norssissa on kautta aikojen opettanut mieleenpainuvia, pitkäaikaisia ja suorastaan legendaarisia opettajia. Jälleen tänä keväänä kahden heistä ura täällä Norssissa kuitenkin päättyy – ainakin melkein. Kaisu Otsamo ja Timo Kärkkäinen ovat jäämässä eläkkeelle. Kaisu tosin vielä nähdään Norssin käytävillä ensi vuonnakin satunnaisesti, koska hän pitää abeille pari kurssia. Ettei tule liian iso ikävä norsseja. Veikon toimitus haastatteli Kaisua ja Timoa heidän pitkistä uristaan Norssin opettajina. Kuulimme asiaa opettamisesta, kouluelämästä ja paljon muutakin mielenkiintoista pitkien urien varrelta.

3'%.-)H#.'&$

D%2.%).%1-.#')#-5%)"%9%12%0501)$/0##'('>) “Se on hyvä kysymys. Kirjallisuus on aina kiinnostanut minua. Lukioikäisenä luin paljon, olin varmaan oikea lukutoukka – pakeninkin ehkä joskus pienen kotipaikkakunnan todellisuutta kirjojen maailmoihin. Luin yliopistossa yleistä kirjallisuutta, jonka parissa sai tutustua kulttuureihin monipuolisesti. Minua on aina kiinnostanut se, miten äidinkieli ja kielet ylipäätään vaikuttavat kulttuureihin. Erilaisten kulttuurien tutkiminen on kiinnosKuva: Hyvän työn tavaa. Minusta juuri äidinkieli on oppiaine, jonka parissa konttori oy saa tutkailla maailmaa ja oppia erilaisia ajattelun traditioita.

Opiskelin tietenkin lisäksi suomen kieltä. Olen humanisti ja idealisti, uskon kieleen ja sivistykseen. Olin opintojen alkuvaiheessa yliopiston suomen laitoksella töissä, ja olen kirjoittanut joitain artikkeleita – eli tutkiminenkin on ollut aika ajoin kiinnostavaa. Opettaminen kuitenkin on mielenkiintoisinta, olen sydämeltäni opettaja ja koen, että opin nuorilta paljon. Puoliksi leikillään voisi kertoa, mitä opin Punavuoren ja Ullanlinnan nuorilta, kun tulin Norssiin opettajaksi Pohjois-Pohjanmaalta. Ensimmäisen vuoden aikana Norssissa minusta tuntui, että en kyllä ymmärrä yhtään, mitä oppilaat puhuvat. Slangi oli niin erilaista kuin oululaisnuorilla. Tulin ihan uuteen kulttuuriin, johon oppilaat ja opiskelijat minua ansiokkaasti opastivat.”

30==$)%#.0.#".%)$/0##'('1'U) “Olen opettanut Norssissa 18 vuotta. Se on jo pitkä aika samassa työyhteisössä. Ennen Norssia olin muun muassa urheilulukion opettaja, ja olen opettanut myös aikuisia. Olen opettajana rento, jonkun mielestä ehkä liian ‘hyväksyvä’. Minusta on kuitenkin tärkeää, että kohtelen oppilaita ja opiskelijoita aina reilusti. Reiluus merkitsee minulle sitä, että voin joustaa tarpeen tullen. Yksi tarvitsee yhtä, toinen toista – mutta kaikki tarvitsevat ihmistä, joka näkee heidät, uskoo heitä. Olen sitä mieltä, että oppilaat ja opiskelijat 38

kaipaavat kaikkein eniten mahdollisuutta kasvaa omaksi itsekseen. Jokaisella on mielestäni omanlaisensa tie, jokaisella saa olla oma polku. Seuraavaksi jokainen kaipaa opastusta taitojen kartuttamiseksi. Yritän olla tukena, kun oppiminen on vaikeaa tai kun tarvitsee lisää haasteita. Mahdollistaminen on minusta opettamisen perusjuttu. Ihmisethän oppivat asioita eri tavoin ja erilaisin menetelmin. Sen takia pitää mielestäni tarjota mahdollisimman paljon tapoja antaa näyttöjä osaamisestaan.” !'='.)&-%.#$.%)G$=..%C-='.%)'('5#'>) “Norssiin liittyy niin paljon mukavia muistoja ja merkittäviä tapahtumia, että on vaikea sanoa, mikä on kaikkein paras muisto. Rooma-reissut, vanhempien kanssa työskentely luokanohjaajana, lukiolaisten luotsaaminen, erilaiset tapahtumat ja yhteiset retket ovat kaikki ihania muistoja. Ehkä mainitsen kuitenkin erikseen Norssin 150-vuotisjuhlan. Teimme Minna Matinlaurin ja monen muun kanssa juhlavuoden kunniaksi peruskoulun hienon juhlan. Juhlavuonna runojen kirjoittaminen ja lausuminen – lavarunous – kukoistivat.

Järjestimme koulussa runopajoja, joissa kirjoitettiin runoja. Runot esitettiin juhlagaalassa. Juhlassa oli roolinsa myös Pentti Saarikoskella, Mika Waltarilla ja muilla Norssin käyneillä kulttuuripersoonilla. Tunnelma oli kaikin puolin hieno, juhlava ja yhteisöllinen. Hienointa oli se, että oltiin koko koulu yhtenäisenä porukkana ja kaikki juhlivat koulua ja koulun yhteistä historiaa. Historiaan tutustuttiin koko kouluvuoden ajan – opin esimerkiksi, että harjoittelijoita kutsuttiin ennen naskaleiksi. Hienoja muistoja liittyy myös Veikko-lehden ohjaavan opettajan ‘virkaan’ monen vuoden ajan. Veikon pitkä historia teki tehtävästä kunniakkaan.”

D%#")'.%$%#')#-50#)G$=..%.#')2'%/''&''1)01%#01>) “Oppilaita ja opiskelijoita jään tietenkin kaipaamaan eniten. Oli vaikeaa kertoa omalle ryhmänohjausryhmälle, että olen lähdössä. Jään kaipaamaan myös työyhteisöä. Norssissa on ihmisiä, joihin olen tutustunut tosi hyvinkin vuosien varrella. Työyhteisössä saa kokea kuuluvansa joukkoon.”

30==$)#-50,'%.--901).--11%#05&%.#'.%U) “En jätä Norssia ihan kokonaan vielä. Pidän ensi vuonna pari abikurssia.

Olen myös sensori, ja haluan jakaa sensorin asiantuntemusta abeille. Sensorointityö jatkuu myös. Lisäksi teen uutta lukion oppikirjasarjaa vielä ensi vuonna. Vielä on siis aikaa miettiä, mitä seuraavaksi tekisin - lähdenkö maailmanympärysmatkalle lastenlasten kanssa vai vietänkö aikaa mökillä? Olen aika hyvä löytämään aina kaikenlaista tekemistä, eikä minulla ole ikinä tylsää. Siinä mielessä minulla on ihan hyvä mieli, tämä on oikea hetki jäädä eläkkeelle.”

D%#")&--#')7'5-'#).'1$')K0%2$1)5-2%($%550>) “Olin tosiaan Veikon ohjaava opettaja vuosikausia. Veikko on maailman paras lehti, jonka julkaiseminen on joka kerta kulttuuriteko. Veikko on ilmestynyt aina melko säännöllisesti, ja jos se välillä vähän nuukahtaa ja nukahtelee, 39

niin se pitää aina herättää uudelleen henkiin. Minulla on ollut valtavan hauskaa kaikkien Veikon toimittajien ja toimituskuntien kanssa. Veikolla on myös ollut aina loistavia päätoimittajia - terveisiä tämänhetkiselle päätoimittajalle, Eelikselle. Ja kaikille norsseille rakkaat terveiset. Ratakadun norssi on hieno koulu.

Pitäkää lippu korkealla!”

*%&$)3"=22"%101 D%2.%).%1-.#')#-5%)V8.%%2'1M)20&%'1)(')&'#0&'#%%C 2'1)$/0##'('>) “Auskultoin täällä 1985 ja valmistuin fysiikan, matematiikan ja kemian opettajaksi keväällä 1986.

Aloitin seuraavana syksynä täällä Norssissa opettajana heti auskultoinnin jälkeen. Se tekee siis yhteensä noin 36 vuotta. Toinen uravaihtoehto, mitä ajattelin, oli lääkärin ura ja kolmas oli luonnontieteellinen.

Muita vaihtoehtoja sinänsä en aikanaan ajatellut.”

Kuva: Helsingin yliopisto

30==$)%#.0.#".%)$/0##'('1'U)) “Täytyy kyllä sanoa, että 36 vuotta on niin pitkä aika, että olen aivan erilainen opettaja nyt verrattuna siihen, minkälainen olin noin 30-vuotiaana.

Nuorempana olin paljon tiukempi ja jotenkin pedanttisempi. Samalla tavalla kuin missä tahansa pitkässä suhteessa, on se sitten avioliitto tai isä-lapsi-suhde, niin aina suhde muuttuu ja yleensä ihminenkin muuttuu.

Hyvä esimerkki on myös teknologian kehitys ja moderni teknologia opetuksessa. Silloin aikoinaan, kun käytössä oli vain paperi ja kynä ja opetus tapahtui liitutaulu- ja liitupohjaisesti, opetuksen puitteet olivat aivan erilaiset kuin nykyään. Se mikä tässä työssä on hyvä, on myös se, että opettajille on tullut uusia vaatimuksia pysyä ajan tasalla. Tämä korostuu erityisesti siksi, koska tämä on opettajankoulutusyksikkö ja täytyy pystyä toimimaan uudenlaisin menetelmin opetusharjoittelijoiden kanssa.” !'='.)&-%.#$.%)G$=..%C-='.%)'('5#'>) “Tähän 36 vuoteen mahtuu hurjan paljon asioita. Parhaiksi muistoksi sijoittuvat totta kai erilaiset juhlat kuten Norssin 125- ja 150-vuotisjuhla. Tosi lämpimästi muistan myös erilaisia opettajien juhlia, joita järjestettiin siis vapaa-ajalla. Meillä on ollut hyvinkin vireää toimintaa.”

Lisäksi Timo halusi nostaa esille seuraavat positiiviset Norssi-muistonsa.

“Näiden lisäksi olen ollut perustamassa ja pitkään toiminut runopiirissä.

Siellä me kirjoitettiin runoja sekä kommentoitiin ja analysoitiin niitä. Se on ollut hyvinkin tärkeää. Nostan tärkeäksi myös erilaisen tiedetoiminnan.

Meillä oli tällainen tieteellinen maailmankuva -ryhmä, jossa on ollut mukana hyvin mielenkiintoisia oppilaita ja opiskelijoita. Sen kautta on voinut kohdata nuoria muulla tavalla kuin siinä aineen opetuksessa. Hyvin merkittäviä ovat 40

olleet myös leirikoulut. Itse olin mukana Virossa ja Roomassa 9-luokkalaisten kanssa. Olen ollut muutenkin hyvin kiinnostunut kansainvälisestä toiminnasta, jota olen päässyt toteuttamaan mm. monilla CERNin tiedeleireillä Genevessä, Riminin ystävyyskoulumatkoilla lukiolaisten kanssa sekä opettajana eri maiden kollegoiden kanssa.

Yli kymmenen vuotta sitten olin perustamassa opettajabändiä Ratakatu Rocketsia ja toimin siinä rumpalina. Olin myös mukana perustamassa Norssin vappukonserttitoiminnon. Ensimmäiset vappukonsertit olivat mun ideoimia silloisen musiikin opettajan kanssa. Nyt ne on valitettavasti ollut pari vuotta koronan takia tauolla. Musiikki merkitsee minulle hyvin paljon ja on ollut hienoa päästä toteuttamaan näitä kaikkia eri kiinnostuksen kohteita täällä koulussa.”

D%#")'.%$%#')#-50#)G$=..%.#')2'%/''&''1)01%#01>) “Eniten tulen kaipaamaan ihmisiä eli kollegoita ja nuoria. Nuorten kanssa työskentely on parasta, mitä tähän työhön liittyy. Pidän tätä työtä tärkeänä ja itselleni sopivana. Tämä on ehdottomasti paras työ itselleni, mitä olisin voinut ajatella. Työyhteisö merkitsee minulle todella paljon. Ajattelen olevani sosiaalinen luonne ja ihmisten kautta tulee ilon aiheita. Tämä näkyy esimerkiksi tuntityöskentelyssä ja oppilaiden kanssa toimimisessa.”

30==$)#-50,'%.--901).--11%#05&%.#'.%U) “Täytyy sanoa, että aina silloin tällöin vaimoni esittää tuon saman kysymyksen ja ihmettelee, mitä mä sitten teen. Tämä on tähtitieteellisesti ilmaistuna jonkinlainen hyppy mustaan aukkoon. Mulla ei siis ole todellakaan tähän vastausta, ei käytännössä minkäänlaista. Ajattelen kuitenkin toiveikkaasti, että löydän jotakin ja uskon, että jotain tosi kiinnostavaa elämä vielä tuo eteen. Tähän voisi ehkä liittää myös sen, että me ollaan 44 vuotta vaimon kanssa asuttu tässä koulun lähettyvillä, mutta toukokuussa muutetaan Hollolaan. Pannaan siis niin kuin kaikki uusiksi.”

D%#")&--#')7'5-'%.%#).'1$')K0%2$1)5-2%($%550>) “En muista oliko se Veikko vai abikronikka muutaman vuoden takaa, mutta siinä sanottiin tästä minun ja koulun välisestä suhteesta, että ’Timo täytyy haudata Norssin pihaan’. Se oli mun mielestä tosi hyvä ajatus, vaikka se todennäköisesti ei koskaan toteudu. Joka tapauksessa lähtemätön jälki jää koulusta ja nuorista. Mulla on myös melkoisen hyvä kasvomuisti eli monia oppilaita tunnen jopa 30 vuoden takaa. Musta on todella hienoa ja ihanaa tavata entisiä oppilaita ja oppilaiden vanhempiakin sekä olla heidän kanssaan tekemisissä.

Kaiken kaikkiaan Norssi on ollut erittäin iso osa elämää. Ehkä voisin vielä näin loppusanana todeta, että mä olen koko ajan ajatellut, että oon osa jotain suurempaa, kun oon Norssin opettaja.”

3%%#$.)3'%.-)(')*%&$),-$.%.#'110)G$=..%..'L Alex Allo

41

Mitä Norssin jälkeen?

M

ontaa meistä varmasti mietityttää tulevaisuus rakkaan opinahjomme, Helsingin normaalilyseon, käymisen jälkeen. Voiko enää mikään ylittää Ratakadun tunnelmaa? Joka vuosi koulustamme lähtee ulos karaistuneita nuoria ihmisiä, jotka ovat valmiita aloittamaan elämässään uuden periodin.

Kuten koulumme motto kuuluu: “Non scholae sed vitae.” Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2017 kaikista Suomessa valmistuneista ylioppilaista 73 prosenttia opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa eli suurin osa abeista jatkaa koulun penkin kuluttamista myös lukion jälkeen. Minua kiinnosti, Kuva: Lotta Arjanne mitä nykyiset norssit haluavat elämässään myöhemmin tehdä, joten lähdin ottamaan siitä selvää.

Puhuin tämänhetkisten abiturienttien opinto-ohjaajan Petra Parkkolan kanssa abien tulevaisuuden suunnitelmista sekä yleisesti norssien suuntautumisesta jatko-opintoihin. “Valtaosa, voi sanoa, että kaikki suunnittelevat lisää opintoja ja osa meinaa hakea nyt suoraan, mutta osa ajattelee myös välivuoden tulevan tarpeeseen”, Parkkola kertoo abien tilanteesta. Hänen mukaansa noin 80 prosenttia abeista on hakemassa suoraan opiskelemaan eikä suunnittele välivuotta.

Norssilaisten suosimissa opintosuuntauksissa on runsaasti vaihtelua, löytyy taidealaa, tekniikkaa ja lääkistä, mutta erityisesti yhteiskunnalliset alat korostuvat norssien tulevaisuuden suunnitelmissa. Petra Parkkola kertoo, että tänä vuonna varsinkin teknillisten alojen ja yhteiskunnallisista aloista politiikan suosio on noussut. Aina pinnalla taas pysyttelevät kaupalliset ja aiemmin mainitut teknilliset alat. Norssit myös kirjoittavat ylioppilaskirjoituksissa vuosittain uskomattoman hyvin eli portit ovat avoinna näihinkin koulutuksiin varmasti monella Norssista valmistuvalla.

Petra Parkkolan mukaan Norssista ei onneksi pelätä lähteä myöskään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle opiskelemaan vaan kaikille kaupungeille ollaan avoimia, kun oma ala on löytynyt. Helsinkiläisestä voi siis tulla jyväskyläläinen, jos saa opiskelupaikan sieltä suunnalta. Jos hakija on varma omasta alastaan, niin hän usein hyödyntää yhteishaun mahdollistamat kuusi vaihtoehtoa ja listaa kaikki mieleistä opiskelualaa tarjoavat oppilaitokset.

Yliopistoon hakeutuminen on norsseilla erittäin yleistä eli ammattikorkeakouluun ei Norssista käytännössä haeta, vaikka sitäkin vaihtoehtoa käydään lukion opinto-ohjauksessa läpi. Yhteiskunnallinen urapolku ja kansainvälisyys houkuttelevat norsseja, mitkä saattavat olla syitä yliopistoon suuntaamiseen.

Lisäksi norsseja kiinnostaa politiikka sekä suunnittelu- ja kehittämistehtävät, mikä myös saattaa selittää yliopistojen suosiota norssien keskuudessa.

42

Usein norssilaisilla myös toistuu halu lähteä jossain vaiheessa ulkomaille.

Esimerkiksi vaihto-opiskelu tai maisterivaiheen opintojen suorittaminen Suomen ulkopuolella ovat korostuneet. Lisäksi työuralla ulkomaille suuntaaminen esiintyy norssilaisten suunnitelmissa. Löytyy myös muutamia abeja, jotka ovat lähdössä suorittamaan yliopisto-opintonsa kokonaisuudessaan ulkomaille. Petra Parkkola kertoo, että abien puheissa kohdemaina toistuvat erityisesti Ruotsi, Alankomaat ja Ranska. Yleisintä on lähteä ulkomaille sen jälkeen, kun ensin on opiskeltu muutama vuosi Suomessa, koska ulkomaille lähtö on työläs prosessi eikä esimerkiksi suoria arvosanakäännöksiä välttämättä ole. Ulkomaille opiskelemaan lähtevä joutuu myös usein tekemään kielitasotestejä, matematiikan tehtäviä sekä täyttämään muita papereita. Tästä syystä on helpompaa lähteä tekemään maisterin tutkinto ulkomaille vasta kotimaassa suoritetun kanditutkinnon jälkeen.

Haastattelin myös yhdeksäsluokkalaista Frans Frangénia saadakseni mukaan peruskoulun oppilaan näkökulman aiheeseen. Jo peruskoulussa monella alkaa pyöriä päässä tulevaisuuden suunnitelmat ja ajatukset siitä, mitä tekisi peruskoulun jälkeen. Toisen asteen yhteishaussa nuori joutuu päättämään, lähteekö amikseen vai lukioon, ja vaikka kumpikaan vaihtoehto ei sulje ovia, antaa valinta kuitenkin suuntaa tulevaisuudelle. Lukion tai amiksen jälkeen on edessä vielä suuremmat päätökset, kun joutuu pohtimaan, haluaako jatkaa opiskelua ja jos haluaa, niin missä.

“Perhana, mulla on sellaisia suurpiirteisiä, että olisi ihan nastaa, jos olisi joku hyvä ja mukava työ, perhe, läheisiä ja niin edelleen, mutta ei mitään selkeää”, Frans kiteyttää tulevaisuuden haaveistaan. Moni varmasti voi samaistua siihen, että mitään selkeää urapolkua ei tässä vaiheessa ole tiedossa tai ASP-tiliä ei ole avattu. Ensimmäisenä lukiovuonna pitäisi kuitenkin jo alkaa taktikoida, mitä ylppäreissä kirjoittaa, jotta pääsisi opiskelemaan mieleistä alaa. Tuntuu karulta, että 16-vuotiailla pitäisi olla jo tiedossa tulevaisuuden urapolku, jota varten laskelmoida. Ammatissa toimivien alanvaihto on yleistynyt, mutta olisi kiva ajatus opiskella kerralla sopiva ala ja jättää opinnot siihen.

Moni parikymppinen ei kuitenkaan pysty ennustamaan työn mielekkyyttä seuraavalle 50:lle vuodelle, joten ehkä myös eri asioiden kokeilu ja epävarmuus ovat hyvästä.

Opiskelualoista Fransia kiinnostavat erityisesti luonnontieteet ja taidealat.

Taiteesta Frans on aina tykännyt ja taidehäröily on kuulemma aina jees. Luonnontieteet ovat taas mielenkiintoisia ja Frans kertoo olevansa hyvä niissä. Hänen itseluottamuksensa ja osaamisensa on ihailtavaa. Kiinnostus kumpaankin alasuuntaukseen juontaa lapsuuteen, kun äiti pakotti Fransin oopperaan ja Frans löysi luonnontiedekirjat.

Tulevaisuudessa Frans näkee itsensä putkassa ja ainakin toivottavasti seuraavat vuodet myös lukion penkillä istuen. Kysymykseen siitä, mitä hän haluaa tehdä Norssin jälkeen, Frans vastaa yksiselitteisesti: “Mennä Kallioon”.

Linnea Miettinen

43

K0%22$)(').5'1O%507#%)*.%5'=%)87#0%.#8I..";) G$=..%)(').5'1O% Harva panee hanttiin, ku väitetään, et Norssi on boltsin stadilaisin skole. Ressuu ja SYKkii käyneist osa kyl spräädäilee rotsi auki, mut ei niil yleensä oo norssilaisten verbaalist särmää. Silt ajalt, ku Norssis ja Ressus pluggas vaan kundei, ne skabas, et kummas jengis kekattas stailimpii herjoi. ”Kaks big bossii sattu oleen samalla toiletin rännillä stroolaamassa. Toinen oli tietysti Norssi ja toinen Ressu.

Ku Ressu oli strittiny, se tvettas handut. Norssi vaan oiko skragaa. Ressu irvi, et eiks Norssis opetettu tvettaa handui, ku on stroolattu? Siihen Norssi: Ei, meille opetettiin, ettei oo snygii strittaa handuille.” Stadin Slangi ry:n Tsilarin ja Norssin Veikko-lehden lesaajii varmaan kiinnostaa, mitä vanhalle stadilaiselle merkkaa norssilaisuus ja mitä jangsterinorssilaiselle stadilaisuus? Ja millast slangii ne tuuttaa?

Stadilainen rehupuntti Juha Jormanainen, gamla Norssi

43 44

Norssi Juha Jormanainen penkkaripäivänä 1977.

GH<::WG):!W<W*RX:S Mä minnaan mun ekan päivän Norssis ku eilisen. Pääsykokeis mä sain aika snygit pahvit ja rupesin hinkuna lesaa klassist latinaa. Meitsist tuli buli humanisti laakist. Ekal timmal mä olin snärkkinä, ku välkkäril oli tiedos nahkapesut.

Vanhemmat kundit (Norssi oli sillo poikaskole) venas nahkoja ja roudas meit Manalaan. Nahan kaali tuupattiin veskinpönttöön ja sen fleda ja niska dopattiin fressiin vodaan.

Aika monet flaidas vastaan, mut mä menin sovinnol nahkapesuille. Eli mua ei tvetattu ku kerran. Jos ei flaidannu vastaan, se oli vanhemmist kundeist tylsää. Nahkapesu kuulu skolen tapoihi. Siin ei kenenkään mielest ollu mitää feeluu. Nykyään siit joutuis varmaan rosikseen. Nahkapesujen jälkeen joka kundi saatto vähä lesoilla – ne oli otettu megeen Norssin jengiin.

Pari ekaa vuotta meni ihan jees. Sit spettareiden numerot alko tippuu. Mut osasin mä olla skarppiki. Yhel suomen tunnil maikka frogas, et kuka on plugannu jonkun nuorten kniigan. Arska ja meitsi stikkas handut tanaan. Sit maikka murjas, et te meette huomenaamul Yleisradioon heittää läppää siit kniigast. Skolen jälkeen mä dallasin bibluun, londasin sen kniigan ja lesasin sen kveltsul. Aamul mä oli toosassa skulaamas poskee ku bulimpiki kniigafriikki.

Neljännen luokan mä tuplasin. Nyt ku sitä gamlana funtsaa, se oli snygeintä, mitä meitsille o ikinä tapahtu. Uudet luokkakamut oli umpidorkii: kielineroi, stand up -koomikkoi, artistei, anarkistei ja patologisii kreisei – fantsui tyyppei. Joka aamu mä oikee venasin, et skole ja päivän show taas alkais. Luokanvalvojana ja ruotsin maikkana oli Anita Kuusterä, joten me oltiin ”Mamin Jengi”. Oltiin sillo ja ollaan yhä.

Porukka oli ku performanssiarttuu treenannu kööri. Kaikki tsennas oman roolinsa ja veti sen läpi täysillä. Auskuparat ei tienny mihin ne joutu, ku ne steppas dörtsist ineen. Nahast voi tulla ihminen, mut auskust ei enempää ku ope. Kerran ausku nyökkäs Soikkasen Kallelle ja bamlas: ”Kalle, ole hyvä”. Kalle murjas: ”Herra Soikkanen, pyydän!”

Me oltiin gurui skrivaa stoorei, miks me on myöhästelty. Syiks oli kirjattu esimerkiks galsat stiflat, roudasin mummii äänestää ja tsittasin väärään kumijalkaan. Kerran mä jouduin reksin kansliaan. Reksi, Notski, stondas siel meitsin poissaolokniiga handus. Se heilutti kniigaa ja skriikas: ”Täällä väitetään poissaolon syyksi omituinen olo. Minulle tulee omituinen olo: kaksi tuntia jälki-istuntoa!”

45

Vuonna 1974 mä pääsin ineen Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskukseen, eli Atskin iltalinjalle. Mun pääaine oli fotaus, vaik en mä ollu ikinä fotannu. Siit alko mun laiffin tempus optimum. Päivät kulu Norssin lukios ja kveltsut Atskin oppitunneil. Mä väänsin sumeesti duunii kummassaki mestas. Vuonna 1977 mä skrivasin stuiduks ja sain magnan paprut. Sit mä valmistuin Atsikist. Ei siit ois tullu pulkkistakaa ilman Norssin spirittii. Ei ois sittemmin onnannu viidenkymmenen kniigan skrivauskaa ja kuvien fotaaminen niihi.

Norssin spirit(us) on jotain, mikä tulee niinku bonuksena just ton skolen käymisest. Se on yhteisön klesaa huumorii, luovaa dorkuutta, upeit frendei ja fittei tai joviaalei maikkoi ku fudii sua eteenpäin. Se on jotain, mitä sä roudaat megessä koko sun loppuelämäs. Kerran mä tsittasin raflas yhen vanhan luokkakamun kans. Siit oli tullu buli dirika ja se bamlas, et se oli hakenu varatoimarii sen lafkaan. Bossil oli asenne kondikses. ”Toiseks kämäsimmät paprut oli gamlal Norssil. No, tottakai se sai sen mestan.”

Haec est navigatio nostra, censeo goodbye.

46

<?*3X::+):*+YWWG) 4+)GH<::WWG

Henkisesti stadilainen Linnea Miettinen, nykyinen norssi.

Mä lähestyn eri tavalla aihetta. Mulle norssilaisuus on osa stadilaisuutta.

Mulle stadissa rakkaint on spårat. Ne gamlat syksyisin kaffe handussa on se fiilis, mitä stadis rakastan. Spårista kympil pääsee Joharille ihan Norssii vastapäätä. Mä aamusin kyl usein klabbaan koululle Steissiltä, kun siinä pääsee vähä fiilistelee Manskua. Viel kremikselki tuun muistelemaan Stadin katuja ja myös rakasta opinahjoa Norssia. Vaikka ens syksynä tuunki astelee toisen gymnasiumi ovist sisää, nii ei se norssin spiritti tuu lähtemää. Ku tulin Norssiin nii olin just tullu pohjosest landelt pariksi vuodeksi venynee reissun jälkee, vaikka Munkassa juuret onki. Yhtäkkii pohjosen ilmapiirist ei ollu mitää tietoa vaan mun räikeit byysii ei katottu pahal. En ollu koskaa hokannu pohjose murretta, jote tuntu vekalt et ymmärsi taas porukan puheesta jotai. Norssi tuntu hemmalt heti ja etenki Stadi tuntu samalt ku vuosia aiemmi. Ekan päivän Norssis 47

meinasin heti käyä laattaa, ku oli tullut haettua puollitrane kaffe, joka ei toiminu yhtään. Kuitenki muistan sen, että heti porukka oli ottamassa inee, vaikka pelkäsinki, että mun kaltane luokilteltaisii jyväjemmariks.

Nyt lähes kolme vuotta Norssin penkkejä kuluttaneena pakko sanoo, että kannatti tsökää SUPO:n vieree opiskelee. Voidaa sitte elämäkertaa skrivaa mun käynee ainaki pari vuotta ehtaa eliittiskolee, vaikkakaa sen lukioo asti en päätynykkää. Oon saanu sellasii valmiuksii tulevii koitoksii, joita ei mistää muualta olis saanu. Tällä hetkellä mun elämäs isoin asia on lukioon haku, mutta lukionki jälkeistä elämää on pitäny alkaa jo funaa. Jotenki Norssi on saanu mut oppii, että mitä oikeesti osaan ja mitä haluun tehä. Enne Norssia olin varma, että musta tulee fainin luokan ekonomi. Norssissa kuitenkin koin valaistuksen hommaan liittyen ja päädyin, että mulla on pääkopassa ehdat humanistin hoksottimet.

Pahimpii kolttosii tai vinkkei koulust spinnaamisee en viel voi skroppaa, kun NDA sitoo sekä studis siitä, että jotai seuraukse kaltasta saattas kilahtaa.

Oon kuitenki ollu harvinaise kunniallinen tapaus Norssisaki ja sen ulkopuolella, mutta muistakaa, että Helsingin seudun liikenne on aina peruste sekä syy, jos timmalle tulee myöhässä.

“Mulle norssilaisuus on osa stadilaisuutta.”

Mä en duunissakaa norssilaisuutta oo päässy viel hyväkskäyttää vaan enemmänki joskus oon joutunu selittää, että en salsaa päivät pitkät tai, että Latinalaisella-Amerikalla ja latinan kielel on tiettyi huomattavii erovaisuuksii.

Tietenki myös se, että mun duunikokemukset on lähinnä kesilt ja siit, kun oon leikkiny maijarii skideille, et ehkä sit ku kipuan oikeisii töihi nii alkaa hyöty näkyä.

Joteki tuntuu haikeelt jättää ne käytävät, joita on stepannu kolme vuotta ja vaikka on kuinka bitskannu ettei jaksais enää päivääkää opiskella täällä, niin nyt tuntuu siltä, että aika on hurahtanut nopeesti. Ehkä dramatisoin liikaa, mutta jotenki Norssi on jättäny jäljen muhun nii hyväl ku pahalki. Tietenki on aina se tsäänssi, et jostai syystä oonki ens syksyn Norssis, ku yhteishaku ei menny nii putkee ku odotin, mut tää on mun jäähyväiskirje nyt ainaki alkajaisiksi. Ylä-aste ei ole ehkä mikää maailmaa mullistava kokemus, mutta ainaki meikä muikku on yleissivistyneempi nyt, kuin Norssin aloittaessa.

Ekaa kertaa pääsi traijaa stadin skrivaamista ja olihan tää hämy kokemus, mutta jos mä mitää hokasin käpykylält nii: voipi olla noinnii tai voipa olla olemattakii.

48

D%05%/%90;)D%2""1)0%)$50)) &%0501#0=,08901)-7='-2.01) '=,$%101 Elämä on pitkä ja arvaamaton tie, jonka varrella vastaan tulee ylä- ja alamäkiä.

Kukaan ei kuitenkaan varoittanut niistä arvaamattomista syvistä kuopista, joihin vajotessa matka takaisin ylös voi tuntua mahdottomalta.

Elämme yhteiskunnassa, jossa sanat ‘nuoruus on elämäsi parasta aikaa,’ kuuluvat jatkuvasti vanhempien ihmisten suista. He jakavat tarinoitaan ajasta, jolloin nuorisokulttuuri oli vasta aluillaan. Päästiin kuuntelemaan rokkibändejä ja pukeutumaan nahkatakkeihin. Poltettiin tupakkaa, ja nautittiin elämästä. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja niin on todellisuutemmekin.

Nykyään sosiaalisesta mediasta katsellaan kuvia, joiden muokkaamiseen on käytetty enemmän aikaa kuin itse kuvien ottoon. Näitä nimenomaisia kuvia vertaamme itseemme, aina sieluumme asti. Meille on muodostunut myös monia muita epäterveellisiä tapoja ja huolenaiheita, joita universumi jatkaa jakamistaan meille. Ilmastonmuutos, maailmanlaajuinen pandemia ja naapurimaamme käymä sota Euroopassa; ei ihme, jos tunnelmat eivät tällä hetkellä ole katossa.

Yksilöinä ajattelemme monesti asioiden menevän nopeasti ohi. Hautaamme toksiset ajatuksemme syvälle sisimpään, mikä voi vaikeuttaa niiden käsittelyä tulevaisuudessa. Nuo ajatukset polveutuvat pitkältä aikaväliltä, jo lapsuudestamme. Muodostamme omat mielipiteemme kuulemiemme ja näkemiemme asioiden perusteella. On kuitenkin asioita, joihin muilla tahoilla esimerkiksi vanhemmillamme ei ole niin paljon vaikutusvaltaa. Heidän on oltava tukemme ja turvamme koulutöiden määrän kertyessä suuremmaksi kuin saamamme unen määrä. Tässä kohtaa koulun on puututtava asiaan.

Kun havahdun koulussa kuulemaan ympärillä tapahtuvia keskusteluja, ne sisältävät usein puhetta liian vähäisestä unensaannista sekä jaksamisen puutteesta. Päivämme ovat pitkiä ja raskaita, täynnä uuden oppimista, joka jatkuu vielä illalla. Olemme hiljalleen tottuneet tähän uuteen arkeemme. Tämä on kuitenkin huolestuttava ajatusmalli, johon olemme jokainen alistuneet.

Uskomme viiden tunnin yöunien sekä monien tuntien mittaisten kotitehtävien olevan normaalimme. Meillä on lisäksi taipumus olla koko ajan liikenteessä, koulussa, harrastuksissa tai kotona kotitehtävien parissa. Meidän on kuitenkin saatava vetää raja johonkin, ja vaadittava että saamme elää nuoruutta koulun ja vapaa-ajan muodostamassa tasapainossa.

49

Tiedetään, että nuorten sisäinen kello on erilainen kuin aikuisen. Luonnollinen heräämisaika siirtyy muutamalla tunnilla, mikä tekee helpommaksi valvoa öisin. Unentarpeemme ei kuitenkaan vähene, mikä koituu ongelmaksi, kun herätyskello soi aamuseitsemältä saatuamme vain muutaman tunnin unta. Vähäisen unensaannin takia keskittyminen koulunkäyntiin alkaa pikkuhiljaa heikentyä, mikä voi näkyä myös todistuksissa. Muodostuu dominoefekti, joka on sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle raskasta.

Tulemme viettämään lukuisia tunteja elämästämme koulun penkillä. Niiden tuntien on oltava myös sen arvoisia. On oltava hauskaa oppia uutta, eikä se saa olla liian raastavaa. Oppituntien ei pitäisi kulua laskemalla sivusilmällä minuutteja tunnin loppuun. Opettajien on oltava tukemme ja turvamme, eikä heidän pidä vaatia meiltä liikoja. On todella oltava raja koulun ja vapaa-ajan välillä. Koulussa opetellaan asioita tehokkaasti päivittäin monen tunnin ajan, mutta sen jälkeen on saatava viettää aikaa lempiharrastuksen parissa tai vaihtaa kuulumisia parhaan ystävän kanssa. Olen samaa mieltä siitä, että yksilöinä, meitä on yleissivistettävä. On tärkeää tietää, minkälaisella planeetalla elämme, ja mistä kaikki sai alkunsa, mutta ei meitä siitä huolimatta pidä hukuttaa liian pitkiin kotitehtäviin. Mikään ei nimittäin ole mielenterveyden uhrauksen arvoinen.

Viktoria Tuomasdóttir Kuva: Elena Virtanen

D%05%/%90;)G-$=0#)$,'#)87#0%.2-11'1) .85282-//0(' Erilaiset kesäleirit ovat yleistyneet ja uusia leirejä tulee jatkuvasti lisää. On urheiluleirejä, musiikkileirejä, taideleirejä ja vaikka mitä. Rippileirit ovat kuitenkin ylitse muiden. Niitä järjestetään ympäri Suomen valtavia määriä joka kesä. Vaihtoehtoiset leirit, kuten Prometheus-leirit, jäävät kuitenkin koulussa alakynteen, kun opettajat ja muut tahot puhuvat vain rippileireistä.

Olisi hyvä, että nyky-yhteiskunnassa ei enää pyrittäisi käännyttämään ihmisiä tiettyyn suuntaan. Valitettavan moni kuulee protusta vasta kun on liian myöhäistä.

Prometheus-leirit ovat rippileirien tapaan aikuistumisleirejä, jossa yhdessä pohditaan ja keskustellaan eri näkökulmista erilaisista asioita. Prometheus-leirit ovat uskonnollisesti ja poliittisesti täysin sitoutumattomia, joten se antaa mahdollisuuden kaikille tulla mukaan toimintaan. Vaikka Protu ei ole vielä yhteisönä kovinkaan suuri, se on silti erittäin merkittävä ja hyvässä kasvussa koko ajan.

50 50

Uskonnot ovat olleet merkityksellisiä ihmisille aina. Uskonnot ja jumalat ovat antaneet ihmisille vastauksia kysymyksiin, joita on vaikea miettiä tai joita ei haluta miettiä. Voidaan esimerkiksi kysyä: ”miten maailma syntyi?” On helpompaa vain sanoa, että jumala loi maailman, kuin alkaa itse syvällisesti pohtimaan sitä. Uskonnot antavat kätevästi myös säännöt ja tarkoituksen. Kun teet näin, elät hyvän elämän ja sitä rataa.

Uskonnot antavat toivoa vaikeina aikoina. Vaikka ei edes uskoisi, että rukoilu tai muu vastaava palvonta toimisi, se tuo silti rutiineja ja turvaa. Uskominen on kaikille hyvin henkilökohtaista, ja joillekin uskovaisille uskonto ja jumalat voivat olla kaikki kaikessa, kun taas toiselle ne voivat olla täysin mitätön asia.

Uskonnot ovat periaatteena siis kuitenkin hyvä asia. Ihmiset saavat toivoa, turvaa, selityksiä ja toimintaohjeita. Uskonnot myös yhdistävät ihmisiä.

Emme kuitenkaan voi kiistää sitä, että uskontojen takia on sodittu lukuisia kertoja tai sitä, että monet uskonnot mahdollistavat ja edistävät syrjintää, rasismia sekä epätasa-arvoisuutta.

Uskonnollisuus on myös Suomessa vahvaa. Kirkko on monella tavalla erityisasemassa yhteiskunnassamme, joka on sinänsä luonnollista, koska suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon, uskoi tai ei. On kuitenkin väärin, että suomessa on edelleen eriarvoistavia lakeja, jotka haittaavat muiden uskontokuntien elämää. Vaikka meillä on uskonnonvapaus, koulut, työnantajat ja ylipäänsä yhteiskunta polkee ja sylkee edelleen toisinajattelijoiden päälle.

Olet sitten ateisti, muslimi, pastafaristi tai mikä ikinä oletkaan, jossain kohtaa elämääsi tajuat, että sinua syrjitään.

Kouluissa uskonnon opetus pitäisi olla mahdollista sillä uskonnolla, jolla itse haluaa opetusta. Esimerkiksi kirkkoon kuulumisella ei pitäisi olla vaikutusta siihen, saako oppilas valita vaikkapa elämänkatsomustiedon uskonnon sijasta. Elämänkatsomustieto antaa muutenkin paremmat lähtökohdat, koska asiat käydään läpi pohtien, kun taas uskonnossa näkökulma on hyvin suppea.

Koulussa pitäisi opettaa itsenäistä ajattelua ja lähdekriittisyyttä. Meistä koulutetaan monotonisia robotteja, joille annetaan valmiiksi muotti, jota pitää noudattaa. Ihmislajin hienous on kyky ajatella luovasti ja kriittisesti. Olemmeko poistamassa tätä piirrettä ihmisestä? Puhumme aina, että nuorissa on tulevaisuus. Emme voi pelastaa maailmaa, jos meille ei anneta mahdollisuutta kehittyä ja ajatella.

Frans Frangén 51 51

30##-)(')2--&'%5&'/'55$(' Otteita alakoulun vuodelta G-//-)<0/$5'%101)

Nuppu on ollut ensimmäisestä luokasta asti nykyisen kakkosluokan maskotti.

Nuppu Repolainen on kettu. Nuppu ilmestyi luokkaan ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä. Nuppu on kirjoittanut meille kirjeitä ja pyytänyt meitä laulamaan laulun ja tehnyt meille tehtäviä, jotka meidän on pitänyt selvittää.

Ja on se kerran kadonnutkin. Kun Nuppu katosi, etsimme sitä, ja seuraavana päivänä opettajamme löysi sen hänen koiraltaan. Nuppu oli hypännyt opettajan laukkuun. Nuppu Repolainen katosi silloin kun olimme Unicef-kävelyllä.

Ensimmäisen luokan alussa me löysimme ympäri luokkaa kirjaimia ja niistä muodostui Nuppu Repolainen. Nupun ikää ei tiedetä, mutta se osasi kirjoittaa, kun tuli luokkaan. Tarkasti ei tiedetä miten, Nuppu päätyi luokkaan.

Olivia Mäkelä, Mila Pilkama, Eero Bärlund, Tarina Paronen ja Aurelia Hintsa

3--&'%5&'/'55$/=$(02#%

Mistä kaikki alkoi?

Kaikki alkoi, kun teimme kuumailmapallonimilaput.

Mitä kaikkea olemme tehneet?

Olemme tehneet kuumailmapallon, jonka rakentamiseen tarvitsi liisteriä ja sanomalehdensuikaleita. Teimme myös muovailuvahasta maskotin, joka matkustaa kuumailmapallossa.

Millaista kuumailmapallon tekeminen oli?

Kuumailmapallon tekeminen oli kivaa.

52

Keksimme ja kirjoitimme myös kuumailmapallotarinoita. Tässä muutama tarina:

3--&'%5&'/'55$1).0%22'%5-#'=%1' )

Ilmapallo näyttää kokonaan sateenkaarelta. Pallossa matkustaa Mäyrä. Kuumailmapallo matkustaa avaruuteen. Avaruudessa Mäyrä näki ufoja ja planeettoja.

Mäyrä laskeutuu avaruudesta jonkun talon viereen.

Mutta Mäyrä näkee talon vieressä sirkuksen. Sirkuksessa Mäyrä näkee kaksi leijonaa, klovnin, norsun ja hylkeen, Mäyrä näkee sirkuksessa paljon kaneja.

Mäyrä lähti kuumailmapallollaan kotiin. Kotona Mäyrä unelmoi, että hän lentäisi merien halki ja sitten Mäyrä meni hakemaan kuumailmapallonsa varastosta ja lähti merelle. Mäyrä tapasi uusia ystäviä ja Mäyrällä oli hauskaa. Mäyrän oli aika lähteä kotiin. Kotona hän oli surullinen, sillä nyt hänellä ei ole ystäviä. Mutta Mäyrä keksi minähän voin tehdä itselleni kavereita. Mäyrä meni hakemaan työkalut ja nauloja ja alkoi rakentamaan. Kahden tunnin päästä Mäyrä oli valmis ja hänellä oli nyt kavereita. Mäyrä oli iloinen, jopa hänen rakentamansa kaverit olivat iloisia.

Yhdessä Mäyrä ja kaverinsa tanssivat ja hassuttelivat.

Pinja Haussila 2.lk

*%/-1).81#8&"/"%,"

Olipa kerran tipu, jonka nimi oli Leena. Hän rakasti kuumailmapalloja. Hän kävi kuumailmapallokoulua.

Leena oli aina haaveillut omasta kuumailmapallosta.

Sitten hän muisti: -Huomenna on syntymäpäiväni!

Syntymäpäiväaamuna hän päätti lähteä ulos, kun hän avasi oven hän huomasi, että pihalla oli kuumailmapallo. Se oli sinivalkoraidallinen. Siinä oli lappu, jossa luki: Hyvää syntymäpäivää t. Metsän väki. Leena halusi heti lähteä heti kuumailmapallolla matkalle. Joten hän nousi koriin ja lähti lentoon. Vähän ajan päästä Leena huomasi sirkuksen ja hän päätti mennä sinne. Hän astui sisään ja istui penkille.

Kun esitys alkoi, tirehtööri esitteli esiintyjät. Sirkuksessa oli hauskoja pellejä ja taitavia nuoralla kävelijöitä. Kun esitys loppui, hän lähti kotiinsa.

Tarina Paronen 2.lk 3--&'%5&'/'55$)(')7%%=%)?./'1('..' ))

Hiiri oli yksin metsässä. Häntä pelotti. Sitten kuului metsästä: -Huhuuhuhuu!

Hiiri kysyi: -Kuka siellä?

53

Ääni vastasi: -Tule tänne!

Hiiri meni metsään ja hän pyörtyi, koska kuumailmapallo oli sateenkaaren värinen sekä puhuva ja vielä tosi kirkas. Eräänä päivänä hiiri heräsi. Kuumailmapallo oli jo lähtemässä. Kun hiiri heräsi, puhuva kuumailmapallo ehdotti: -Hyppää kyytiin! Mennään Espanjaan!

Hiiri hyppäsi kyytiin ja kysyi tuhat kertaa: -Ollaanko perillä?

Kuumailmapallo sanoi: -Olemme jo perillä!

He laskeutuivat metsään syömään hedelmiä.

He nukkuivat siellä yön. Hiiri nukkui kuumailmapallon kärryssä. Sitten tuli aamu. Kuumailmapallo ja hiiri löysivät ystäviä. Heidän nimensä olivat Timo ja Seppo. Siitä eteenpäin he leikkivät aina yhdessä. Sen pituinen se.

Noel Terán 2.lk.

Pinja Haussila, Elycia Bao, Ilta Waltari ja Kira Kiuru

+,'=--.

Olemme tutkineet 2.luokassa avaruutta. Olemme tehneet avaruusaiheisen Kahootin ja katsoneet videoita lasten tiedekysymyksistä. Lainasimme kirjastosta avaruusaiheisia kirjoja. Etsimme tietoa kirjoista ja Internetistä. Teimme myös ajatuskartan avaruudesta. Olemme oppineet, että avaruudessa on galakseja ja tähtiä ja että avaruus saattaa olla loputon.

Olemme oppineet planeetoista, kuten Jupiterista, Marsista ja Maasta.

Erik Makoviz, Leo Lagerroos, Albert Lang ja Veikko Norros 2.lk

<0#2%)!'5$70%1""1)

Menimme hiihtämään ja lumikenkäilemään Paloheinään 8.3.2022. Menimme bussilla. Mukaan lähti koko norssin alakoulu. Kaikilla oli hauskaa. Moni oppi hiihtämään. Monien mielestä hiihtäminen ja bussimatka oli hauskinta.

Myös lumikenkäily oli kivaa. Saimme ostaa kahviosta viidellä eurolla jotain herkkuja sen jälkeen, kun olimme syöneet.

54

Ronja Siitari, Milo Toivonen, Noel Terán ja Nana Joutsen 2.lk

G$=..%.2$$//%

F"=2")RAZU[U@AZU\US) Opiskelu: Härän luottamus on tällä hetkellä huipussaan. On aika tarttua tekemättömiin tehtäviin ja tuoda opettajille kevätpiristys ylimääräisten tarkistettavien tehtävien muodossa.

Suhteet: Kevät on onnekasta aikaa. Nautit tuttujesi seurasta ja metsästät uusia ystäviä jokaisen nurkan takaa. Tunnet rakkauselämääsi hämmentävän vipinän ja päätät tarttua jokaiseen mahdollisuuteen.

Vinkki tulevaisuudelle: Ryntää sarvet edellä kohti uusia haasteita. Huomenna rohkeasti ja itsevarmasti punainen paita päällä kohti arkielämää.

3'2.$101)RABU\U@ABU]US) Opiskelu: Kevään tuulet puhaltelevat pois kaikki työpöydällä lepäävät tekemättömät koulutyöt. Keskity tärkeisiin asioihin ja tartu myös tylsähköihin tehtäviin.

Suhteet: Työpöydän ja Teamsin tehtävät-osion tyhjetessä ehdit viettämään aikaa piristävien ystävien kanssa. Läppäri kiinni ja menoksi!

Vinkki tulevaisuudelle: Vapaudu kahleista ja luota itseesi, mutta vältä sivuraiteille joutumista. Mikäli päivä ei muulla piristy, popsi paketillinen mehujäitä oppitunnilla. <'/-)RAAU]U@AAU^US) Opiskelu: Nyt riittää saksiniekalla kiirettä! Innostavat asiat kiskovat suuntaan jos toiseenkin ja kevät kuluu ahertaessa. Keskittyminen voi olla haastavaa, mutta opiskelusi säilyvät arkesi keskipisteenä.

Suhteet: Tuttavapiirisi on uusiutunut voimakkaasti viimevuotisesta. Nurkan takana odottava kohtaaminen pyöräyttää pian elämäsi ympäri. Sinkuilla vauhdikas vuosi näkyy myös rakkauselämässä, kun parisuhteessa olevat löytävät onnen yhdessä.

Vinkki tulevaisuudelle: Olisiko aika maalata merenpohjan korallit uudella värillä? Anna luovuutesi loistaa!

E0%($1')RA_U^U@AAU`US Opiskelu: Nyt ei ole jumiutumisen aika. Kevään opinnot kuormittavat keskittymiskykyäsi, mutta uudet yhteistyökuviot kelluttavat tiesi hiekkarannalle asti. Jaksat vielä, enää muutama karjaisu jäljellä!

Suhteet: Tulinen luonteesi takaa, ettet ehdi kyllästyä. Tutustut mielenkiintoisiin ihmisiin ja huomaat sen tietyn henkilön läsnäolon useasti.

Vinkki tulevaisuudelle: Oli kyse sitten ihmissuhteista tai maukkaasta illallisesta, käy kimppuun leijonan voimalla. Sinä pystyt siihen!

55

G0%#.8#)RA_U`U@AAUaUS Opiskelu: Viimeistään nyt olisi oikea aika eksyä opintojen sekavaan viidakkoon. Deadlinet kiristävät kevään viilettäessä, mutta ehdit onneksi myös rentoutua.

Suhteet: Perheelle ja läheisille omistautuminen on nyt tärkeintä.

Valmistaudu huolellisesti romantiikan uuteen saapumiseen, on aika tutustua siihen yhteen henkilöön.

Vinkki tulevaisuudelle: Tanssahtele itsevarmasti pilke silmäkulmassa eteenpäin.

K''2')RA_UaU@AAUBZUS) Opiskelu: Asiasta toiseen liikkuessa varo kompastelua. Haasteet painavat vaakakupissa, mutta löydät tien helpotukseen ja kunniaan takuuvarmasti.

Suhteet: Rakkautta odotellessa lähdet rohkeasti flirttailemaan lähes kaikille. Uudet tuulet keikuttavat venettä runsaasti, mutta myrskyn jälkeen vastassa odottavat poutaiset säät. Perhe tukee vaakakupin heilahdellessa ja ystävät opettavat pomminvarmat pokauskeinot.

Vinkki tulevaisuudelle: Syö se suklaalevy, jota olet säästänyt kaapissasi tulevaisuutta varten. :2$=/%$1%)RA_UBZ@ABUBBUS) Opiskelu: Opintojesi viime metreillä aistit jo valkolakin ja päättötodistuksen horisontissa. Stipendejä jahdatessasi löydät juuri sinua kiinnostavat aihealueet ja tiedät, mitä haluat saavuttaa.

Suhteet: Perheen sisällä aistittava leikkimielinen kapinointi piristää suhdettanne ja ystäväsi näyttävät tärkeät puolensa.

Rakkauselämäsi kehittyy kesän aikana huippuunsa ja flirttiä voi riittää liiaksikin asti.

Vinkki tulevaisuudelle: Heitä myrkyt elämästäsi ja keksi uutta ajanvietettä. Lähde kehittämään uutta trenditanssia ja esittele muuveja koulun käytävillä.

4$-.%&%0.)RAAUBBUCABUBAS Opiskelu: Päästät irti turhista säännöistä ja muiden hallinnasta.

Opettajan herätellessä sinua tunnilla pinkaiset saman tien kahvimasiinalle lupia kysymättä. Jätät rohkeasti tunneilla muistiinpanot tekemättä, mikä kostautuu koeviikon lähestyessä.

Suhteet: Uudenomainen vapautesi rentouttaa oloasi porukoissa ja opit olemaan oma itsesi. Vältä kuitenkin epätoivoiselta näyttämistä.

Vinkki tulevaisuudelle: Kuuntele sisäistä ääntäsi. Mikäli se ei auta, käänny saksankielisten äänikirjojen puoleen.

56

3'-=%.)RAAUBAU@BaUBUS) Opiskelu: Nyt saattaa mennä hieman pieleen, mutta mitä pienistä. Suhtaudut virheisiin huumorilla ja saavutat näin uusia mahdollisuuksia upealle menestykselle. Tartut opintoihisi uudella voimalla.

Suhteet: Nyt on juuri oikea aika laskea verkot vesille. Tarttui siihen sitten ystävä, sielunkumppani tai mehevä taimen, sinulla on selkeät suunnitelmat tulevaisuudelle.

Vinkki tulevaisuudelle: Kesää odotellessa kannattaa kaivaa aurinkorasvat esiin. Ole sinä juuri se, joka tuo kesäisen tuulahduksen koulumme käytäville.

K0.%&%0.)RAZUBU@B`UAUS) Opiskelu: Raha-asiat kiinnittävät huomiosi jatko-opintoja pohtiessa. Nyt olisi viimeistään kypsä aika pohtia Taloustieto-kurssin merkitystä.

Suhteet: Pohdit ystäviesi merkitystä ja toimit heidän tukenaan aktiivisesti. Rakkauselämäsi täyttyy mysteereistä pohtiessasi ihastuksesi tykkäämää kuvaa Instagramissa.

Vinkki tulevaisuudelle: Jätä hiuksesi harjaamatta. Mikä on pahin, mitä siitä voisi seurata?

3'5'#)RBaUAU@AZU_US) Opiskelu: Olet opettajiesi kanssa yhtä mieltä kehuttavasta koulumenestyksestä. Feeniks-linnun kaltainen nousukiito jättää epäilijät nuolemaan näppejänsä kerätessäsi kymppiä kympin perään.

Suhteet: Tutustut rohkeasti jokaiseen vastaantulijaan. Tietyt henkilöt jäävät sivurooliin menestyksekkäässä arkielämässäsi, mutta joistakin ihmissuhteista kehittyy paljon ystävyyttä enemmän.

Vinkki tulevaisuudelle: Anna mahdollisuus muille. Pyri boikotoimaan säilykepurkkeja ja makrilleja.

Kuvat: Alex Allo

H%1'.)RABU_U@BaU[US) Opiskelu: Marsin kiertäessä planeettojen tavalla löydät uutta virtaa opintoihisi. Pitkät päiväunet ovat hyvä vastaus tekemisen puutteeseen. Tarkat aikataulut ja täyttyvä Wilma ohjaavat sinut opiskelun valoisille poluille.

Suhteet: Kotona nyhjöttäminen on oinaalle huono vaihtoehto. Lähde ystäviesi kanssa virkistäytymään ja tee aikaa perheellesi. Kenties päädyt varattujen kirjoihin nopeammin kuin uskoisitkaan ;) Vinkki tulevaisuudelle: Älä turhaan välttele inhokkihedelmiäsi.

Osta rohkeasti pussillinen vaikkapa mandariineja ja jaa niitä vastaantulijoille. Löydät varmasti uusia tuttavuuksia.

Julia Berg

57

?/%#$&0)E'#%1' Apud innumerabiles nationes Senatus populusque Romanus imperium et firmum et stabile tenuit. Solum in potestatem Romanam atque pugnas significantes cogitationes virorum historiae peritorum conferuntur, verum ego enim puto utile esse etiam affectus nationum subiectarum ipsi captori scrutari.

Nominatim Graecos dixit Horatius, poeticus Romanus, ferum victorem suum artibus suis cepisse. Haec verba veritatis plena sunt; etenim cultura Graeca artibus magnificissimis in cultu deorum Romanorum, civibus educandis atque architectura magnam partem possederunt.

Summam vim, “divinam mentem” a Cicerone appellatam, Romani putaverunt totas res, et parvulas et res immanis magnitudinis, in mundo movere. Haec vis divina, nomine etiam numen vel numina, in aliis deis deabusque, exempli causa Neptuno, deo imbris, atque Vesta, dea foci, visa est. Non post multum temporis theologia Graeca apud religionem translaticiam Romanam, nam consuetudine Magnae Graeciae alacri usa res publica Romana erat, magis magisque valuit. Paullatim apud societatem Romanam auctoritate maxima sibi potita est mythologia Graeca; hoc phaenomenon etiam interpretatio Graeca nominabatur.

Macedonia subiecta multi Graeci patria sua ablati vel aqua et igni interdicti in servitudinem populi Romani impositi sunt. Artes horum servorum non solum in educando verum etiam toto systemate paedagogico Romano magnan partem habuerunt. Romanis iuvenibus libros Graece recitantibus Romam praeter mercatores et philosophi et poetae, qui cives divitiores mores artesque Graecorum docerent, proficisci sunt. Multi Romanorum culturam Graecam tantummodo admirati sunt, ut Athaenas ad artem rethoricam Graeco magistro discendam ipsi prophicisci sint.

Architectura Romana cum arte aedificandi Graecorum coniuncta est, et hodie haec res clarissime in templis antiquis Romanis videatur, quorum celeberrimum sine dubio toto mundo Pantheum Romae situm sit. Etiam ars figendi Graeca Romanis maxime placuit; nam adeo simulacra ex oppidis Graecis Romam importabantur, ut nonullae naves haec simulacra tansportantes saburra ingente et tempestate ferocissima in mari submersae sint.

Postremo mentionem aliquorum Romanorum vehementer moribus Graecorum resistentium mihi faciendum est. Cato maior, vir publicus et scriptor clarissimus, unus acerrimorum adversariorum Graecis fuisse traditur. Non enim nulli Romani de rebus sophisticis nihil curaverunt; quiddam ex numero agricolarum Romanorum se sententiis philosophicis et artibus rhetoricis minime vexaverunt. His viris non maxime mores et cultura Graeciae significaverunt.

Eino Inki scripsit anno Domini bis millesimo vicesimo secundo.

58

E'#%1'12%05%101)58701105&"

Rooman senaatti ja kansa pitivät vahvasti ja vakaasti vallassaan lukemattomia kansoja. Historioitsijat keskittävät ajatuksensa aina vain roomalaiseen valtaan sekä merkittäviin taisteluihin, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että on myös erittäin tärkeää tutkia alistettujen kansakuntien vaikutuksia itse valloittajaa kohtaan. Horatius, roomalainen runoilija, sanoi nimenomaan kreikkalaisten valloittaneen taiteellansa hurjan valloittajansa. Nämä sanat ovat täynnä totuutta, sillä kreikkalaisella kulttuurilla ja äärimmäisen upeilla taiteilla oli suuri rooli roomalaisten jumaltarustossa, kansalaisten koulutuksessa sekä arkkitehtuurissa.

Roomalaiset uskoivat ylimmän voiman, jota Cicero kutsui ”jumalalliseksi järjeksi” (lat: divina mens), vaikuttavan jokaiseen maailman asiaan - sekä pikkuruisiin että jättiläismäisiin. Tämä jumalallinen voima näkyi muissa jumalissa sekä jumalattarissa kuten Neptunuksessa, sateen jumalassa ja Vestassa, kotilieden jumalattaressa. Ajan kuluessa kreikkalainen käsitys jumalista sai yhä enemmän vaikutusvaltaa roomalaisten perinteisessä uskonnossa, sillä kanssakäynti Rooman ja Suur-Kreikan (Italian eteläpuolen kreikkalaissiirtokunnat) välillä oli vilkasta. Vähitellen kreikkalainen mytologia hankki itselleen erittäin vahvan aseman Rooman yhteiskunnassa; tätä ilmiötä kutsutaan myös tulkinnaksi kreikkalaisin mallein (lat: interpretatio Graeca).

Kun Makedonia oli valloitettu, monet kotimaastaan siirretyt tai karkotetut kreikkalaiset asetettiin Rooman kansan palvelukseen. Näiden orjien taidoilla ei ollut suurta vaikutusta ainoastaan koulutuksessa, vaan myös koko roomalaisessa pedagogisessa järjestelmässä. Roomalaisten nuorten lukiessa kreikkalaisten kirjoja kauppiaiden ohella Roomaan lähti filosofeja ja runoilijoita opettamaan varakkaille kansalaisille kreikkalaisten tapoja ja taiteita. Monet ihailivat kreikkalaista kulttuuria siinä määrin, että lähtivät itse Ateenaan opiskelemaan retoriikkaa kreikkalaisen opettajan johdolla.

Roomalainen arkkitehtuuri yhdistyi kreikkalaisen rakennustaidon kanssa ja tämä asia näkyy tänä päivänä selvimmin muinaisissa roomalaisissa temppeleissä, joista Roomassa sijaitseva Pantheon lienee kuuluisin koko maailmassa.

Myös kreikkalainen kuvanveisto viehätti suuresti roomalaisia; Roomaan näet tuotiin siinä määrin kuvapatsaita kreikkalaisista kaupungeista, että eräät näitä kuvapatsaita tuovista laivoista upposi meren pohjaan liian suuren painolastin ja erittäin hurjan sään takia.

Lopuksi minun on mainittava joitakin roomalaisia, jotka vastustivat tiukasti kreikkalaisten tapoja. Cato vanhemman, valtaisan kuuluisan kansanmiehen ja kirjailijan, kerrotaan olleen yksi terävimmistä kreikkalaisten vastustajista. Eräät roomalaiset nimittäin eivät olleet lainkaan kiinnostuneita viettelyn taitoihin liittyvistä asioista; eräät roomalaiset maanviljelijät eivät juurikaan vaivanneet itseään filosofisilla mietinnöillä tai retoriikan taidoilla. Näille miehille Kreikan tavat ja kulttuuri eivät merkinneet suuresti.

Kirjoittanut Eino Inki vuonna 2022.

59

<-1$(' Sunnuntai 19.9.

Miksi aurinko paistaa ulkona Ja aallot kiirehtivät rantaan Samalla kun minä makaan Kovalla puisella sängyllä Valkoisten tiiliseinien keskellä Lääkepurkki tyhjyydellä huutaa Kiroilen sille takaisin Eikä sydämeni enää edes hakkaa Kun sanoit hyvästit En enää ketään taida pelätä Edes sinua Tunnen kuinka astun Johonkin pimeään Pois taivaantieltä Silti tuntuu helpottuneelta Kun ei tarvitse enää kuunnella Sinua ja huudella Sydäntään ulos

60

Sunnuntai 19.9.

Aamulla herään kädet täristen Eikä edes suihku auta kylmään hikeen Näitä päiviä on jo liikaa Vieläkin vaikeaa käsittää Miksi koko maailma mahtuu yhteen purkkiin Vaikea selittää miten joku tuntuu niin hyvältä Että ihan vituttaa Oon istunut koko talven ja kesän Sun pienen yksiön lattialla Pelkällä paidalla Silmät juuri ja juuri auki Peilin edessä Tuijotan itseäni silmiin ja haaroväliin Että oonko mä oikeasti vain tässä ja näin Ja miettinyt sitä, kuinka pelottavaa tämäkin yö on nukahtaa Kun ehkä aamulla herään yksin tai en ollenkaan

Sunnuntai 19.9.

Tiistai 21.9.

Samalla kun sä nukut kyljelläsi

Kun vanha kylmä syksy

Ja kuulen kun sä hengität

Rypistää kasvomme hiljalleen

Mä mietin, että huomaatko koskaan

Ja pistää hartiamme kyyryyn

Kuinka paljon mussa on korjattavaa

Mä nojaan sun syliin

Kuinka paljon musta puuttuu osia

Samalla kun ilta-aurinko haihtuu

Vai oonko vaan piilottanut sen tarpeeksi hyvin

Johonkin maan toisella puolelle Missä on tilaa taas ilolle

Mietin, että ootko koskaan huomannut kuinka pyörin eri tahdissa

Samalla mä edelleen istun sun sylissä

Kuin kaikki muut mun ympärillä

Kylmä tuuli puhaltaa kumpaankin meistä

Enkä osaa puhua mun tunteista Ainoastaan jumittaa peilin edessä Katsoen itseäni silmiin

ja mä mietin Miksi väärä tuntuu aina niin oikealta

Ja itkeä

Ja miten mä aina eksyn näihin tilanteisiin

Ja ottaa itseäni leuastani kiinni

Kun kaikki on oikein

Ja miettiä, että onko tää oikeesti ratkaisu

Mutta se tuntuu väärältä

Kun avaan taas paketin

Ehkä mun aivot ja sydän

Punaisilla kirjaimilla varustetun

Ei elä

Subutex

Samassa Kehossa

On se jotenkin hassua vaan

Sunnuntai 19.9.

Vaikka vain laittaisit mut itkemään

Kuinka tapaa vahingossa sen oikean Tai siis väärän Ja vain jättää sen sinne mistä sen löysi Helsinki on onneksi pieni kaupunki Niin toivon vaan että törmätään

Kun susta on tullut ainoa tärkeä ihminen Tässä mun pienessä elämässä Niin vaikka laittaisit mut itkemään Ja nukkumaan lattialla Silti rakastaisin sua 61

H/0##'('1).--.#')2--5#-' “Naiset murhannu miehensä ensinäkemällä. Mulle tulee vaan mieleen se good for her.”

-Irina Penne

Nimenhuudossa: ”Okei, sulla on korvatkin nykyään.”

- Minttu Levander

“Kuka on nuuskaruhtinas?”

-Irina Penne

“Jos sulla on mummola lähellä, niin sitä saa hyväksikäyttää.”

-Martti Troberg “Ei kellään mee auton pysäyttämiseen kymmentä minuuttia, ei ees Kabulissa, jossa asiat on tosi sekasin, nii ei mee kyllä nyt tällä tavalla.”

-Timo Kärkkäinen “Täällä on teidän pistarit.. Eiku nää onki jotain saatanan hic haec hoc-kokeita.”

-Irina Penne

“Jos joltain puuttuu tää lomake, niin mä tuun ahdistelemaan teitä ja teidän perheitä.”

-Päivi Kivelä

“No onhan ne muumiot nyt perkele elollisia, ku ne pelottelee ja kiroaa mut!”

-Irina Penne “I’m gonna YEET you out the window.”

-Henri Loiseau “Kenellä teistä oli hyvä lapsuus?”

-Timo Kärkkäinen 62

Kuvat: Alex Allo

Oppilas: “Onko noi ruumissäkkejä? “ Martti Troberg: “Joo tässä eräs oppilas pärjäsi vähän huonosti kokeessa.”

“Pilasiko historiallinen cum-lause teidän syysloman?”

-Irina Penne

“Vesi on radioaktiivista. Kannattaa siis lopettaa veden juominen.“ - Timo Kärkkäinen “Teillä on nyt vähän liian hauskaa, antakaas mä lannistan tätä tunnelmaa vähän.”

-Päivi Kivelä “Teidän tuskaiset ilmeenne lämmittävät kylmää sydäntäni.”

-Irina Penne “Te voitte sitten itse kattella, että millanen gepardi se herne on.”

-Annina Rostila “Tämä johti sellaiseen ylimääräiseen kikkelinheilutukseen.”

-Irina Penne

Lopetti puhelun. “Se oli työterveyslääkäri, mutta mussa ei ole mitään vikaa.”

- Timo Kärkkäinen “Valoa tunnelin päässä! Se olikin juna.”

-Martti Troberg “Iloitkaamme siis kaikki Ruotsin talouden menestyksestä!”

-Marko van den Berg “Pissa taipuu kolmosen mukaan.”

-Irina Penne 63

“Ville muuten hirtti ton keppihevosen, sillä miehellä on liikaa vapaa-aikaa.”

-Irina Penne “Kirsikat ovat kuin tähdet Euroopan kaupungeissa, galaksit ovat kuin naiset pellolla ja teissä on maailmankaikkeus.”

-Timo Kärkkäinen “Kannattaa katsoa titaanien taistelu, etenkin jos siinä ei halua nähdä yhtäkään titaania.”

-Irina Penne “Lapseni kutsui minua juuri pullamahaiseksi mädänkakkaasyöväksi ruma-aikuiseksi.”

-Ilkka Ahola-Luttila “Naisen kolme elämänvaihetta ovat: torttu, harppu ja korppu.”

-Irina Penne “Eli te ette voi valita ketä tahansa HIFK:n C-junnuista teidän lapsen isäksi.”

-Martti Troberg “Vien Pentin aikaa vielä hetken, sillä haluaisin ööh... Kertoa pelajastajastani Jeesuksesta.”

-Irina Penne “Tää on ruma kirja, ota tää toinen... Eiku tää on vielä rumempi, pidä sittekki toi.”

-Päivi Kivelä “Yritän käyttää mun tuimaa pedagogista katsetta, mutta te ette huomaa sitä.”

-Senni Luoto “Tähän ei saa koskea käsin.”

-Timo Kärkkäinen nostamassa käsillään esinettä, johon ei kuulemma saa koskea käsin.

“Matikan ei kuuluisi olla näin hauskaa.”

-Päivi Kivelä 64

*%0#$,%.'L 1. Mikä on englantilaisen sanoittajan ja laulajan Ed Sheeranin tyttären nimi?

A) Sienna Aiden Sunborn Sheeran B) Amelia Flora Sunborn Sheeran C) Lyra Antarctica Seaborn Sheeran

Kuva: Elena Virtanen

7. Kuinka montaa kieltä tai muu2. Elokuvasarja After perustuu eräästä ta kommunikaatiotapaa Star Wars julkkiksesta tehtyyn fanifiktioon.

-elokuvista tuttu droidi C-3PO osaa?

Kuka julkkis on kyseessä?

A) 2500 A) Shawn Mendes B) 12 miljoonaa B) Harry Styles C) 6 miljoonaa C) Taylor Swift 8. Mikä on Spotifyn kuunnelluin biisi?

3. Kuka on kahden viimeisimmän A) Shape of You – Ed Sheeran Avengers-elokuvan pääpahis?

B) Bohemian Rhapsody – Queen A) Loki C) Baby – Justin Bieber B) Thor 9. Titanic-elokuvassa Jack (Leonardo C) Thanos DiCaprio) piirtää Rosesta (Kate Win4. Harry Potter ja salaisuuksien kam- slet) muotokuvan. Koska näyttelijä ei mio -elokuvassa Harry Potter ja Ron osannut itse piirtää, jonkun muun piti Weasley törmäävät taikapuuhun. tehdä se. Kuka siis piirsi Rosen muMikä on puun nimi? otokuvan?

A) Tällipaju A) elokuvan ohjaaja James Cameron B) Källikoivu B) Pablo Picasso C) Taikatammi C) toinen näyttelijä Billy Zane 5. Mikä on Frendit-sarjasta tutun 10. Frendit-sarjan Monica on kova Chandlerin ammatti? siivoamaan ja järjestelemään. Kuinka A) tilastollinen analyytikko ja tietojen moneen eri kategoriaan hän järjestää uudelleen konfiguroija pyyhkeensä?

B) transponsteri A) 3 C) ohjelmistosuunnittelija B) 5 C) 11 6. Mikä oli Disneyn ensimmäinen elokuva?

11. Milloin Pikku Kakkosta esitettiin A) Bambi ensimmäisen kerran?

B) Pinocchio A) 11.1.1977 C) Lumikki B) 12.2.1983 C) 13.5.1969 65

12. Kenen kappale on “Olen suomalainen”?

A) Reijo Taipale B) Kari Tapio C) Tapio Rautavaara 13. Milloin Suomessa pidettiin olympialaiset?

A) 1957 B) 1963 C) 1952 14. Minä vuonna Suomi voitti Euroviisut?

A) 2006 B) 2004 C) 2008 15. Minä vuonna Salatut elämät -sarja alkoi?

A) 2002 B) 1999 C) 1992 16. Mikä on Peppi Pitkätossun hevosen nimi?

A) Pikku-Ukko B) Pilkku-Ukko C) Tikku-Ukko

1. C 2. B 3. C 4. A 5. A 6. C 7. C 8. A 9. A 10. C 11. A

17. Ketkä ovat Doctor Who:n arkkiviholliset?

A) Kybermiehet B) Itkevät enkelit C) Dalekit 18. Harry Potter -elokuvasarjassa päästäkseen noitien ja velhojen kouluun Tylypahkaan, pitää juosta junalaiturin seinän läpi. Mikä on kyseisen laiturin numero?

A) 8 ¾ B) 5 ½ C) 9 ¾

66

Vastaukset

Lahja Äimä

12. B 13. C 14. A 15. B 16. A 17. C 18. C

Psykoanalyysin isä ja neurologi Sigmund Freud.

Kuva: Helsingin Yliopisto

Lehtori Timo Kärkkäinen.

Otsikko: Lotta Arjanne

Kuva: Wikimedia Commons

67