Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 2025
PELKISTÄMÖN
REMONTTI toi tiloihin teknisiä parannuksia ja viihtyisyyttä
ALUETURVALLISUUS
kuuluu kaikille teollisuuspuiston alueella työskenteleville
Lue kesätyöntekijöiden kokemuksia ja hae töihin!
Kaisa Aho ja Niko Alanko suorittavat erikoisammattitutkintoa:
3
JONNA VIIHTYI KESÄTÖISSÄ
PELKISTÄMÖLLÄ
Naisen paikka on prosessiteollisuudessa. Näin ajattelee Jonna Piisi, joka työskenteli kesän pelkistämön vuorotyönjohtajana. Prosessin ohjaamiseen liittyvän osaamisen ohella kesä vahvisti mm. hänen vuorovaikutustaitojaan.
Toimitusjohtajan terveiset
4
Alueturvallisuus kuuluu kaikille
6
Mitä kaveri duunaa? Tutustumispäivä oli silmiä avaava
8
Pelkistämön valvomo- ja toimistotilat uudistuivat remontissa
11
Kaikki yhdessä infopäivillä
12
Tehdaspalvelujohtaja Toni Paason uratarina
16
Erikoisammattitutkinto auttaa kehittymään ja kehittämään
20
Kesätöissä Nornickelillä: Lue kokemuksia ja hae sinäkin
23
Turvallisuustaitojen kertaaminen on tärkeää
Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 2025
Päätoimittaja
Marjaana Holm
Toimitus
Kreetta Haaslahti, Luova toimisto Pilke
Taitto
Julia Hannula, Luova toimisto Pilke
Paino Plusprint Oy
Tutustu Toni Paason uratarinaan sivuilla 12–15.
Toimitusjohtajan terveiset
EU-ALUEELLA MYYDÄÄN lähes
2 miljoonaa sähköautoa vuonna 2024. Sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on noin 15 % Euroopassa ja Suomessa jo lähes 30 %. Näiden autojen akkujen valmistukseen on tarvittu suunnilleen Nornickel Harjavallan vuosituotannon verran nikkeliä. Valitettavasti eurooppalaisen akkuarvoketjun toteutuminen on viivästynyt muun muassa Harjavallan akkumateriaalitehtaan käyttöönoton pitkästä luvitusprosessista johtuen, ja suurin osa Euroopassa tällä hetkellä käytettävistä akkumateriaaleista on tuotettu Kiinassa.
HARJAVALLASSA ON VALMIINA Euroopan johtava integroitu akkumateriaaliklusteri, joka sisältää nikkeli- ja kobolttisulfaattien tuotannon, akkumateriaalien valmistuksen sekä hydrometallurgisen kierrätyslaitoksen, joka on alallaan Euroopan suurin. Euroopan suurimman akkujen prekursoritehtaan käyttöönotto Harjavallassa on viivästynyt jo vuosia, mikä on merkittävästi vaikuttanut koko Euroopan akkuarvoketjun syntymiseen. Akkuala ja erityisesti akkukemikaalien tuotanto EU-alueella on tällä hetkellä vaikeuksissa johtuen Kiinan voimakkaasti kasvaneesta tuotannosta ja tuonnista Eurooppaan. Suurten tehdashankkeiden viivästymisistä ja perumisista esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa on uutisoitu hiljattain.
NORNICKEL HARJAVALLAN vahvuutena on laaja tuotevalikoima. Emme ole riippuvaisia yksittäisistä markkina-alueista, vaan tuotamme erilaisia nikkelituotteita akkuteollisuuden lisäksi muun muassa
ruostumattoman teräksen ja metalliseosten valmistukseen, elektrolyyttiseen pinnoitukseen ja kemianteollisuuteen.
Samaan aikaan kun nikkelikemikaalien kysyntä on vähentynyt, Harjavallan metallituotteiden markkinat ovat olleet vakaita.
OSUUTEMME EU-ALUEEN jalostetun nikkelin tuotannosta on yli puolet. Euroopan kriittisten raaka-aineiden asetus vahvistaa suomalaisen metallien jalostuksen ja akkuarvoketjun asemaa tulevaisuudessa myös Aasian kilpailua vastaan. Esimerkiksi strategisesti kriittisiksi luokiteltujen nikkelin ja koboltin osalta tavoitteena on, että 10 % Euroopassa käytetyistä metalleista on louhittu EU-alueella ja 40 % on jalostettu EU-alueella. Lisäksi neljännes metalliraaka-aineista tulee olla kierrätyspohjaisia. Koska akkumateriaalien kysyntä arviolta kaksinkertaistaa nikkelin kysynnän EU-alueella, on myös nikkelinjalostuksen ja akkukemikaalien tuotantoa kasvatettava.
LAAJENNUSHANKKEEMME ensimmäinen osa on valmistunut, ja kokonaistuotantokapasiteettimme on tällä hetkellä 75 tuhatta tonnia nikkeliä. Vaikka akkukemikaalien kysynnän kasvu toistaiseksi odottaa uusien tehtaiden käyttöönottoa Harjavallassa ja muualla Euroopassa, olemme valmiita tulevaisuuden kasvuun ja mahdollis-
”Nornickel Harjavallan osuus koko maakunnan viennistä oli viime vuonna noin 25 %.”
tamaan osaltamme liikenteen hiilijalanjäljen pienentämisen.
EPÄVARMASTA MAAILMANTILANTEESTA ja markkinoista huolimatta olemme toimineet vakaasti. Strategiamme kolme pääpainopistettä ovat kustannustehokkuus, tuotantovarmuus ja ympäristöjalanjäljen sekä turvallisuuden jatkuva parantaminen. Olemme sitoutuneita pitkäaikaiseen kehittämiseen yhdessä kumppaniemme kanssa. Yhtenä osoituksena tästä juhlimme 25-vuotista yhteistyötä kunnossapitokumppanimme Quantin kanssa syksyllä.
NORNICKEL HARJAVALLAN merkitys Satakunnan taloudelle on keskeinen. Olemme liikevaihdolla mitattuna Satakunnan suurin yritys, ja osuutemme koko maakunnan viennistä oli noin 25 % vuonna 2023. Oman liiketoimintamme ja henkilöstömme lisäksi vaikuttavuutemme koko Satakunnan hyvinvoinnille ja kumppaniverkostomme menestykselle on suuri. Haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme, yhteistyökumppaneitamme ja sidosryhmiämme erinomaisesta yhteistyöstä ja toivottaa menestystä vuonna 2025!
Joni Hautojärvi
”Useilla toimialoilla kohdataan edelleen epäilyttävää toimintaa. Esimerkiksi asiattomia liikkujia, GPS-häirintää, drone-havaintoja, murtoja sekä ilkivaltaa on havaittu eri kohteissa.”
Lainaus on Suomen huoltovarmuuden yleistilannetta kartoittavasta katsauksesta syyskuulta 2024. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kuukausittain tuottama valtakunnallinen yleistilannekuva tarkastelee toimintaympäristön haasteita useista näkökulmista.
Alueturvallisuuspäällikkö Janne Vuorela työskentelee 247 Satakunnan Turvapalveluiden palveluksessa ja turvallisuuspäällikkö Iiris Paavisto tekee töitä Nornickel Harjavallan EHSQ-osastolla.
Yleinen tilannekuva turvallisuusympäristöstä on tosiaan viime vuosina muuttunut ja alueturvallisuuden näkökulmasta se edellyttää toimenpiteitä myös meiltä, toteavat Nornickel Harjavallan turvallisuuspäällikkö Iiris Paavisto ja Harjavallan Suurteollisuuspuiston alueturvallisuuspäällikkö Janne Vuorela
Valpas asenne on osa alueturvallisuutta
Nornickel Harjavallan yritysturvallisuuden kokonaisuudessa alueturvallisuus ja siihen keskeisesti kuuluva kulunvalvonta ovat keskeisessä roolissa. Kulunvalvonta on välttämätöntä, sillä Harjavallan Suurteollisuuspuiston alueella on voimassa jatkuva lakisääteinen liikkumis- ja oleskelurajoitus.
Tarkat perehdytys-, kulkulupa- ja vierailijakäytännöt ovat olleet käytössä jo pitkään, ja ne ovat kaikkien alueella työskentelevien tiedossa. Alueturvallisuuden jatkuvuudenhallinnan kannalta on oleellista kerrata käytäntöjä, muistuttaa niistä ja päivittää ohjeistuksia tarpeen mukaan. Alueturvallisuuskäytäntöjä pidetään esillä esimerkiksi yrityksen sisäisissä Turvavartti-katsauksissa. Varautumisnäkökulmaa korostetaan myös aiheeseen liittyvissä koulutuksissa.
– Koulutuksissa korostetaan valpasta asennetta, jota meiltä kaikilta edellytetään. Jokaisen täällä työskentelevän vastuulla on tuoda esiin havaintonsa tavallisuudesta poikkeavista tilanteista tai alueturvallisuutta heikentävistä haavoittuvuuksista, kertaa Paavisto.
Huoltovarmuuskeskus luokittelee Harjavallan Suurteollisuuspuiston tuotantolaitokset kriittisten toimialojen yrityksiksi niiden valmistamien tuotteiden ja kemikaalien takia.
Tämä tarkoittaa, että tuotannon jatkuminen ja tuotteiden ja palveluiden saatavuus on syytä varmistaa myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Käytännön työ on hyvin pitkälti yritysten omaehtoisen toiminnan varassa. Samoin on luonnollisesti alueturvallisuuden laita.
”Jokaisen panosta tarvitaan, jotta alueturvallisuus pysyy hyvänä myös jatkossa. Kaikkien toimijoiden välinen yhteistyö on tässä se avain.”
Iiris Paavisto, turvallisuuspäällikkö
Kaikkien panosta tarvitaan Hyvä yhteistyö on Paaviston mukaan alueturvallisuuden ehdoton edellytys. – Meillä on hyvin toimiva vartiointi ja olemme tehneet töitä sen eteen, että alueturvallisuuden taso on täällä hyvä. Alueella työskentelee kuitenkin iso joukko ihmisiä ja myös tapahtuu paljon. Siksi kaikkien panosta tarvitaan, jotta alueturvallisuus pysyy hyvänä myös jatkossa. Kaikkien toimijoiden välinen yhteistyö on tässä se avain, toteaa Paavisto.
Turvallisuuden parissa töitä tekeviä on vain kourallinen suhteessa koko työntekijämäärään, muistuttaa Vuorela. – Kaiken kaikkiaan alueella työskentelee toistatuhatta ihmistä. Jos he kaikki tarkastelevat ympäristöään myös alueturvallisuuden näkökulmasta, on meillä aika paljon enemmän silmiä ja korvia tekemässä tärkeitä havaintoja.
MEILLÄ KAIKILLA on sekä oikeus että velvollisuus raportoida havaitsemastamme epäilyttävästä tai muuten poikkeavasta toiminnasta liittyipä se liikkumis- ja oleskelurajoituksiin, kulunvalvontarikkomuksiin tai vaikka postilähetyksiin.
ILMOITA HAVAINTOSI MATALALLA KYNNYKSELLÄ:
1. Suurteollisuuspuiston vartioinnille, puh. 02 535 8200.
2. Nornickel Harjavallan turvallisuuspäällikölle, puh. 050 540 6927.
Sanna Lehtimäki (vas.), Emmi Kuosku, Miika Lehtinen ja Niina Ojala kokoontuivat saman näytön ääreen vaihtamaan ajatuksia tehtävistään.
Mitä kaveri duunaa?
Talousosaston Sanna Lehtimäelle ja Emmi Kuoskulle oli molemmille selvää, että he lähtevät mukaan kuullessaan Mitä kaveri duunaa? -hankkeesta. Koska kiinnostuksen kohteena oli sama osasto, päättivät naiset hakeutua mukaan yhdessä.
Olemme työssämme aika paljon tekemisissä tuotteiden toimitusten myyntilukujen kanssa. Olemmekin monesti puhuneet, että olisi mielenkiintoista nähdä, millaista heidän päivittäinen työnsä on, kertoo Emmi, jonka päävastuualueena talousosastolla on varastolaskenta ja siihen liittyvä raportointi.
– Me näemme liikevaihdon, mutta meitä kiinnosti myös, mitä sen taustalla on. Miten heidän tuottamat luvut syntyvät ja mitä se heiltä edellyttää, täydentää controllerina työskentelevä Sanna, joka vastaa yrityksen kirjanpidosta ja huolehtii sisäisestä ja ulkoisesta raportoinnista.
Työvaiheiden määrä yllätti
Tutustumispäivänä Sanna ja Emmi kävivät ensin Kati Tuomisen ja Tiina Hakilan kanssa läpi yleisesti tuotteiden toimitusten prosessia sekä hinnoitteluun liittyviä asioita. Lounaan jälkeen kaksikko siirtyi vientiasiantuntijoina työskentelevien Niina Ojalan ja Miika Lehtisen työpisteiden ääreen tutustumaan konkreettisesti heidän päivittäiseen työhönsä.
– Se oli aika silmiä avaavaa, kuinka monta vaihetta Niinalla ja Miikalla on tehtävänä ennen kuin lasku muodostuu ja tavara lähtee, toteaa Emmi.
Vierailu muistutti myös siitä, että päivittäisen työn luonteessa on eroja osastojen välillä.
– Tuotteiden toimituksessa tulee tilanteita, joihin pitää reagoida nopeasti. Joskus toimitus aikaistuu, jokin lakko vaikuttaa tekemiseen tai kuljetus viivästyy. Meillä taloudessa muutokset näkyvät monesti vasta viiveellä, pohtii Sanna.
Uusia näkökulmia tuttuun järjestelmään Molemmilla osastoilla hyödynnetään samaa SAP-järjestelmää, ja tutustuminen avasi uusia näkökulmia myös sen käyttöön.
– Sanna ja Emmi pääsivät näkemään, miten me sitä käytämme ja millaisia tietoja sinne lisäämme. Siitä voi olla heille hyötyä esimerkiksi joissain selvittelytilanteissa, avaa Niina.
Niina ja Miika ovat yhtä mieltä hankkeen hyödyllisyydestä.
– Meillä niin kuin monella muullakin osastolla työ on aika itsenäistä. Uskon, että tällaisten tutustumisten kautta parannetaan
Mitä kaveri duunaa?
Työkaverit ja tehtävät tutuiksi yli osastorajojen
NORNICKEL Harjavallan organisaatio muodostuu seitsemästä eri päätoiminnosta, joista osa sisältää useita pienempiä organisaatioita. Kaikki työskentelevät kohti yhteistä tavoitetta, mutta melko itsenäisesti omina yksikköinään. Tästä seuraa helposti se, ettemme aina selvästi näe, miten oma toimintamme tai työskentelytapamme saattavat vaikuttaa muiden tiimien tekemiseen. Oman osaston tekeminen on hyvinkin tuttua, kun taas tietoisuus ja ymmärrys muiden osastojen ja tiimien arjesta voisi olla paremmallakin tolalla. – Muihin osastoihin ja toimintoihin tutustuminen valikoitui yhdeksi toimenpiteeksi yrityksen vuoden 2024 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa, kertoo henkilöstöjohtaja Anne-Mari Kujala.
Monta osastoa, yksi yritys Mitä kaveri duunaa? -pilottihanke toteutettiin vuoden 2024 lopulla, ja muiden osastojen toiminnasta kiinnostuneet työntekijät saivat tilaisuuden hakea mukaan. – Hakijoita oli hyvä määrä. Oli kiva
tiimien välistä yhteistyötä, pohtii Miika.
Sanna ja Emmi saivat päivältä sen, mitä toivoivatkin. Hyödyt ulottuvat omaa työtä ja tehtävää laajemmalle.
– Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että me tutustumme toistemme töihin, koska se lisää ymmärrystä puolin ja toisin. Loppujen lopuksi me kaikki pelaamme kuitenkin samaan maaliin. Siksi on tärkeää ymmärtää myös muiden tekemistä oman osaston ulkopuolella, toteaa Emmi.
Myös yhteinen kahvi- ja rupatteluhetki päivän alussa oli tervetullut.
– Tapasimme koko tuotteiden toimituksen tiimin ja pääsimme juttelemaan niitä näitä. Sekin oli mukavaa, toteaa Sanna.
huomata, että tutustumishalukkuutta löytyi kattavasti eri tuotanto-osastoihin, laboratorioon ja tukitoimintoihin, toteaa Kujala.
OSALLISTUJIEN TOIVEIDEN mukaisia tutustumisia järjestettiin loppuvuoden aikana. Tavoitteena oli parantaa henkilöstön tietämystä ja ymmärrystä muiden osastojen ja toimintojen työstä, ja myös koko yrityksen toiminnasta. Lisääntyvän ymmärryksen myötä yhteistyö voi parantua entisestään. Samalla vahvistuu oppimisen kulttuuri ja eri osastojen kollegat tulevat tutummiksi.
– Vaikka meillä on neljä erillistä tuotanto-osastoa, laboratorio ja monia muita toimintoja, niin olemme silti yhtä ja samaa yritystä. Yhdellä osastolla koetut haasteet vaikuttavat helposti muidenkin osastojen toimintaan. Kun ymmärrämme paremmin toistemme työtä ja oman työmme vaikutuksia muihin, olemme parempia myös ratkomaan mahdollisia haasteita ja etsimään juurisyitä niiden taustalla, avaa Kujala.
Hankkeen lopuksi kerätään palautetta sekä hankkeeseen osallistuneilta että niiltä, joiden osastoille tutustumisia tehtiin. Palautteen perusteella arvioidaan, onko pilottikokeilulla edellytyksiä kehittyä pysyväksi toimintamalliksi. Suunnitteilla on myös muita, samaa tavoitetta tukevia toimenpiteitä.
Pelkistämön valvomo, taukotilat, toimistot ja niitä yhdistävä käytävä on remontoitu uuteen uskoon parin viime vuoden aikana. Remontin myötä työskentelyolosuhteet ja tilojen viihtyisyys paranivat monella tapaa. Samalla pelkistämön väki sai oman neuvotteluhuoneen.
Remontti toteutettiin kahdessa osassa – ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2023 remontoitiin toimistohuoneita, tauko- ja neuvottelutilat sekä käytävä. Kesällä 2024 oli tiiviimmän tekemisen vuoro, kun valvomo uudistettiin kolmessa viikossa vuosihuollon yhteydessä. – Väliaikainen valvomopiste prosessinohjauskoneineen rakennettiin toimistohuoneeseen, jossa prosessinhoitajat operoivat remontin ajan, kertaa projektipäällikkö Marko Kellokumpu remontin hiostavinta vaihetta.
Keskitetty ilmanvaihto Valvomo on tila, jossa valvotaan ja kontrolloidaan tuotantoprosessia sekä reagoidaan mahdollisiin vika- ja häiriötilanteisiin. Prosessinhoitajat viettävät siellä pääosan työajastaan. Pelkistämön valvomossa oli vuosien saatossa havaittu selkeitä parannuskohteita. Yksi niistä oli ilmanvaihto.
– Valvomo on ilmanvaihdollisesti erityisen haastava tila, sillä prosessinohjauskoneet tuottavat runsaasti lämpöä, samoin tilassa työskentelevät ihmiset. Aiemmin tila jäähtyi ilmalämpöpumpulla ja se aiheutti vedon tunnetta varsinkin pumpun sisäyksikön edustalla työskenteleville. Nyt ilma vaihtuu tasaisemmin, selittää Kellokumpu.
Ilmanvaihto suunniteltiin remontin yhteydessä uusiksi koko pelkistämön toimistokerroksessa. Ilmalämpöpumput saivat lähteä ja tilalla on nyt jäähdytyspalkki, joka poistaa lämpökuormaa huonetiloista ja korvaa sen jäähdyttävällä ilmavirralla.
– Keskitetty, automaatiojärjestelmällä
toimiva ilmanvaihto on iso parannus, mainitsee Kellokumpu.
Valitettavasti lämpökuormaa on edelleen liikaa, vaikka LVI-suunnittelussa ja tuloilmakoneen mitoituksessa asia pyrittiin huomioimaan. Ilma vaihtuu, mutta valvomoa ei saada tarpeeksi viileäksi, joten siihen joudutaan vielä miettimään lisäratkaisuja.
Parempaa ergonomiaa
Valvomon kalusteiden sijoittelu säilyi uudistuksessa pääosin ennallaan, mutta pöydät vaihtuivat sähkösäätöisiin. Myös pöytätasojen päällä olevien näyttöjen korkeutta voi nyt säätää. Samoin valaistus on säädettävissä
Valvomon kattovalaistusta voi
säätää työpistekohtaisesti.
Valvomon työpöytien korkeutta voi säätää sähköisesti. Myös pöytänäyttöjä voi nostaa tai laskea manuaalisesti.
työpistekohtaisesti. Myös valvomon pinnat uudistettiin ja aikansa elänyt laattalattia vaihtui tasaiseen lattiapintaan.
Valvomon uudistaminen onnistui lopulta suunnitellussa aikataulussa, mutta tiukkaa sen kanssa teki. Viimeisten prosessinohjauslaitteiden ja valvontanäyttöjen takaisinasentaminen tehtiin päällekkäin tuotannon ylösajon kanssa, mikä aiheutti osaltaan vaaratilanteen. Ehkä tästä opitaan jatkoa ajatellen.
– Rakennusporukka työskenteli osittain samaan aikaan LVI- ja sähköasentajien kanssa. Purkuvaiheessa ei onneksi tullut eteen mitään ikäviä yllätyksiä. Myöskään
tapaturmia tai materiaalisia vahinkoja ei sattunut. Täytyy olla tyytyväinen, että tässä aikataulussa ja näin pienessä tilassa saatiin pääpiirteittäin toteutettua ne parannukset, mitä haluttiinkin, summaa Kellokumpu.
Parannuksia taukotiloihin ja toimistoihin
Käytävä, joka yhdistää pelkistämön valvomo-, toimisto- ja taukotilat, uudistui ilmeeltään lattiasta kattoon. Vanha laattalattia sai lähteä ja tilalla on nyt saumaton pinnoite, joka on aiempaa helpompi pitää puhtaana. 80-lukua henkineet tiilipintaiset seinät tasoitettiin ja maalattiin vaalean-
”Onhan tää nyt ihan loistava aiempaan verrattuna!”
Prosessinhoitaja Juha-Pekka
Lievola tiivisti vuoronsa kokemuksia uudistetusta valvomosta.
Projektipäällikkö Marko Kellokumpu on tyytyväinen remontin lopputulokseen, vaikka myöntää, että aina jää parannettavaakin.
Uudistetut sähköt ja ulkoseinän ikkunat.
Uusien pintojen yleisilme on valoisa, siisti ja yhtenäinen.
Isommat keittiöja taukotilat vuorokohtaisine jääkaappeineen.
Neuvottelutila, jota ei aiemmin ollut ollenkaan.
”Parannus on
huima
vanhaan verrattuna. Ennen remonttia yleisilme oli tunkkainen. Nyt täällä on huomattavasti vaaleampaa ja raikkaampaa. Aiemmin tällä käytävällä ei ollut omaa neuvottelutilaa, mutta nyt on. Sekin on iso harppaus eteenpäin. Nostan hattua kaikille projektiin osallistuneille. Hienosti meni ja remontti valmistui tiukassa määräajassa.”
Janne Lahtinen, pelkistämön käyttöpäällikkö
sävyisiksi. Välikatto uusittiin ja vanhojen loisteputkien tilalle asennettiin epäsuoraa, tasaista valoa tuottavat valaisimet.
– Mielestäni käytävän uudistus on onnistunut. Valaistus on miellyttävä ja energiatehokas; valot sammuvat, jos käytävällä ei kulje ketään.
Myös tauko- ja keittiötilan oven takaa paljastuu useita työntekijöiden toivomia parannuksia. Tilaa on noin tuplasti aiempaa enemmän. Vuoroilla on omat jääkaapit ja jokaiselle työntekijälle lisäksi henkilö-
kohtainen, lukollinen kaappi kuiva-aineille ja muille henkilökohtaisille evästarpeille. Sisäänkäynnin vieressä on vuorolaisten repuille tarkoitettu isohko naulakkotila, joka sekin on parannus aiempaan.
– Prosessinhoitajat tuntuvat olevan tyytyväisiä. Tilaa on nyt riittävästi, toteaa Kellokumpu.
Tosin jääkaapit voisivat prosessinhoitajien mukaan olla vieläkin isommat, sillä kaikkien samassa vuorossa työskentelevien ruokatarpeet 12 tunnin työvuorolle vievät
yllättävän paljon tilaa. Ehkä seuraavassa remontissa kaappien kokoa päivitetään vielä pykälää isommaksi!
Pelkistämön toimistohuoneiden kalusteet olivat kertyneet vuosien saatossa vähän sieltä täältä. Remontin yhteydessä kalustus päivitettiin kauttaaltaan yhtenäisemmäksi.
– Sekin lisää vähän viihtyisyyttä ja siisteyden tuntua. Myös kaikki sähköt on uusittu, samoin ulkoseinän ikkunat ja käytävän kolmen wc:n pinnat ja kalusteet, listaa Kellokumpu.
Keväällä ja syksyllä järjestettävät infopäivät tarjoavat henkilöstölle myös mahdollisuuden tavata toisiaan ja kasvattaa yhteisöllisyyttä.
Henkilöstön infopäivät kokoavat koko henkilöstön kuulemaan ajankohtaisia asioita ja tapaamaan toisiaan.
Nornickelin henkilöstö kutsutaan kahdesti vuodessa henkilöstön infopäiville. Tilaisuuksien tavoitteena on nimensä mukaisesti kertoa henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Perinne on vuosikymmeniä pitkä, mutta sille on edelleen paikkansa nykyisellä Teams-aikakaudellakin. Kaikkien kokoontuminen yhdessä samaan paikkaan mahdollistaa saman viestin kuulemisen yhdellä kertaa. Kenenkään ei tarvitse jäädä puskaradion tai käytäväkeskustelujen varaan. Yhteinen kokoontuminen on henkilökohtaisempaa kuin virtuaalipala-
verit ja osallistuminen ja kommentointi välittömämpää.
Ohjelman sisältöön kuuluu yleensä asiaa tuotannosta, työturvallisuudesta ja taloudesta; ajankohtaista ja tulevia näkymiä. Myös eri toiminnot kertovat kuulumisiaan vaihtelevasti. Yleensä kerran vuodessa infopäiville kutsutaan myös ulkopuolinen, usein valtakunnallisesti tunnettu puhuja, joka pitää motivaatiopuheen valitusta aiheesta. Syksyllä 2024 Mato Valtonen puhui henkilöstölle yhdessä tekemisen meiningistä.
Nornickel Harjavallan palveluksessa on noin 300 henkilöä ja se rajoittaa käytettä-
vissä olevien tilojen määrää. Nornickelin omista toimitiloista ei löydy riittävän suuria tiloja, joten infopäivät järjestetään tehdasalueen ulkopuolella. Tämäkin helpottaa asiaan keskittymistä ilman, että työkiireet häiritsevät tilaisuutta liikaa.
Keväällä ja syksyllä järjestettävät infopäivät tarjoavat henkilöstölle myös mahdollisuuden tavata toisiaan ja kasvattaa yhteisöllisyyttä. Tilaisuuden väliajalla on aikaa jutella harvemmin nähdyn työkaverin kanssa maittavan välipalan äärellä. Myös johdon kanssa on helppoa keskustella matalalla kynnyksellä.
Tehdaspalvelujohtaja Toni Paaso:
Toni Paaso aloitti Nornickel Harjavallan tehdaspalvelujohtajana toukokuussa 2024. Tässä roolissa Paasoa auttaa onnistumaan monipuolinen työhistoria projektitoiminnan, kunnossapidon, konepaja-alan ja teollisen tuotannon päällikkötehtävissä. Tärkeintä on kuitenkin yhteistyö osaavien ihmisten kanssa, ajattelee Paaso.
Työuravalintaa tehdessään Toni Paaso päätyi kone- ja tuotantotekniikan insinööriopintoihin alan laajojen työllistymismahdollisuuksien vuoksi. Sittemmin kokemusta eri teollisuuden aloilta on kertynyt viitisentoista vuotta ennen siirtymistä Nornickel Harjavallan riveihin.
– Aloitin täällä projektipäällikkönä, sitten siirryin projektitoiminnan päälliköksi ja siitä akkumateriaalin kehityshankkeeseen globaaleihin toimintoihin ennen nykyiseen tehdaspalvelujohtajan tehtävään hakeutumista, kertaa Paaso ura-askeliaan neljän ja puolen viime vuoden ajalta.
Nyt Paason vastuulla on Harjavallan tehtaan kunnossapito, tehokkuusohjelman johtaminen sekä investoinnit.
– Tässä tehtävässä toimin paljon eri ihmisten ja sidosryhmien kanssa. Motivoi-
vaa on yhdessä onnistuminen ja jatkuva parantaminen.
Tehokkuusohjelmassa tehdaspalvelu vastaa hankkeiden vetämisestä, mutta tavoite on Paason mukaan koko toimipaikan ja jokaisen sen jäsenen yhteinen; tavoittelemme yleisen ja yhteisen ymmärryksen kasvua sen suhteen, miten voimme tehdä asioita tehokkaammin ja paremmin.
– Toivon, että ohjelma tuo meidän kaikkien työhön kustannustietoisuutta ja kyseenalaistavaakin asennetta sen suhteen, mitkä tehtävät tuottavat oikeasti arvoa ja onko esimerkiksi työmenetelmiin kertynyt vuosien saatossa jotain sellaista turhaa, mistä voitaisiin luopua.
Osaaminen ei yksin riitä
Uransa aikana monenlaisissa hankkeissa mukana ollut Paaso korostaa ihmisten
”On ihan sama, kuinka osaavaa porukkaa tiimiin kuuluu, jos he eivät kykene toimimaan yhdessä. Silloin hyvää tulosta ei synny.”
ammattitaidon ja osaamisen tärkeyttä. Kun siihen lisää yhteistyökyvyn, ovat onnistumisen avaimet nipussa.
– On ihan sama, kuinka osaavaa porukkaa tiimiin kuuluu, jos he eivät kykene toimimaan yhdessä. Silloin hyvää tulosta ei synny.
”Pyrin siihen, että ihmiset saavat hoitaa tehtävänsä itsenäisesti ja mahdollisuuden vaikuttaa omiin työoloihinsa. Kannustan kaikkia kehittämään työtään ja miettimään, miten asiat voisi tehdä paremmin. Tiimini on kokenut ja omatoiminen, ja se luo kehittävän työilmapiirin.”
Valmistuminen koneja tuotantotekniikan insinööriksi Satakunnan ammattikorkeakoulu
MoveLift-konserni, projekti-insinööri/ tuotantopäällikkö
Valmet Oyj, sellu ja energia -liiketoimintalinjalla projektipäällikkönä.
Nornickel Harjavallassa projektitoiminnan päällikkönä ja akkumateriaalin kehityshankkeen globaaleissa toiminnoissa
Projecta Oy, myynti-insinööri
Venator, kolme vuotta pigmenttitehtaan kunnossapitomestarina, kaksi vuotta muutosvalmentajana johtamisen työkalujen käyttöönotossa ja kaksi vuotta eko-tuotteiden tuotantopäällikkönä.
Nornickel Harjavallassa projektipäällikkönä
2024–
Nornickel Harjavallassa tehdaspalvelujohtajana
”Työyhteisön ja työympäristön pitää olla sellainen, että siellä on kiva olla. Se on edellytys motivaation ylläpitämiselle. Kun ilmapiiri on hyvä, ihmiset jaksavat paremmin raskaampaakin työtä.”
Tehdaspalveluiden työtehtävät liittyvät tyypillisesti jonkin ongelman ratkaisemiseen – eikä niitä ole aina helppo tai mukava ratkaista. Silloin hyvän, avoimen työyhteisön merkitys korostuu. Sellaisen, jossa ei pelätä myöskään epäonnistumisia.
– Työyhteisön ja työympäristön pitää olla sellainen, että siellä on kiva olla. Se on edellytys motivaation ylläpitämiselle. Kun ilmapiiri on hyvä, ihmiset jaksavat paremmin raskaampaakin työtä.
Esihenkilönä Paaso haluaa antaa työntekijöille ja heidän ammattitaidolleen tilaa. – Pyrin siihen, että ihmiset saavat hoitaa tehtävänsä itsenäisesti ja mahdollisuuden vaikuttaa omiin työoloihinsa. Kannustan
kaikkia kehittämään työtään ja miettimään, miten asiat voisi tehdä paremmin. Tiimini on kokenut ja omatoiminen, ja se luo kehittävän työilmapiirin.
Yhteistyön merkitys haastavina aikoina
Viime vuosien geopoliittinen tilanne on tuonut haasteita myös tehdaspalveluiden arkeen.
– Monet sellaiset tehtävät, joiden hoitaminen on normaalissa tilanteessa ollut yksinkertaista, saattavat vaatia nyt paljon töitä. Esimerkiksi monet hankinnat ovat normaalia haastavampia. Onneksi olemme saaneet hankintaosastolta paljon apua.
Yhteistyö on sujunut mukavasti myös muiden kuin hankintaosaston kanssa. – Koen, että yhteistyö eri osastojen välillä ei ole pelkästään hyvää, vaan myös miellyttävää. Se mahdollistaa onnistumisia. Tässä ajassa pidän onnistumisena sitä, että pystymme pitämään tehtaan ajossa, saavutamme tavoitteita, joita olemme asettaneet ja teemme muutenkin laadukasta työtä haastavasta toimintaympäristöstä riippumatta.
Nornickel Harjavaltaa Paaso arvostaa työnantajana.
– Yritys tarjoaa mielenkiintoisen työympäristön ja on kaikkien haasteidenkin keskellä huolehtinut työntekijöistään.
Kaisa Aho ja Niko Alanko ovat mukana siinä kymmenen osallistujan joukossa, joka aloitti Nornickel Harjavallan työntekijöille tarkoitetun, prosessiteollisuuden erikoisammattitutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen marraskuussa 2024. Lue Kaisan ja Nikon mietteitä työn ohessa kouluttautumisesta.
”En ollut tällaista mahdollisuutta edes ajatellut, mutta mielestäni on aina hienoa, että kouluttautumisesta kiinnostuneet työntekijät saavat siihen tilaisuuden. Minusta se luo myös uskoa tulevaan ja toiminnan jatkuvuuteen.”
”Koulutuksen aikana suoritettavista tutkinnon osista minua kiinnostaa erityisesti opastus ja perehdyttäminen. Se on mielestäni todella tärkeä asia. Toivottavasti pääsen tämän koulutuksen kautta kehittämään sitä puolta myös meillä.”
Mitä mahdollisuus opiskeluun työn ohessa sinulle merkitsee?
Kaisa: Sillä on iso merkitys näin aikuisena, kun on asuntolainat ja muut, että palkka juoksee koko ajan. On hienoa, että tällaisia tutkintoja voi suorittaa töiden ohessa.
Niko: Olen samaa mieltä: oppisopimuksella työn ohessa opiskelu on ehdottoman hyvä juttu.
Millaisia muistoja sinulla on perus- tai ammattitutkintovaiheen oppisopimuskoulutuksesta?
Kaisa: Minusta se kolme vuotta oli kivaa aikaa, mutta olihan siinä myös paineita, kun työpaikka oli kiinni opintojen suorittamisesta. Viimeiseen näyttöön asti oli epävarmaa, että saako vakituisen paikan vai ei.
Niko: Koulutuksen lopussa odottava vakituinen työsuhde oli hyvä motivaattori. Koulutus oli myös hyvin järjestetty. Mitään käytännön asioita ei tarvinnut itse mureh tia, saati sitten taloudellista puolta, kun koulua pystyi käymään töiden ohessa.
Miksi hait mukaan erikoisammattitutkintoon tähtäävään oppisopimuskoulutukseen?
Kaisa: Olin pohtinut muunlaista lisäkouluttautumista, kun tämä vaihtoehto tuli tarjolle. Osallistumalla koulutukseen osoitan työnantajalle olevani kiinnostunut kehittymisestä työssäni. Toiveissani on jonkinlainen urakehitys tai mahdollisesti osaston vaihto, ja uskon koulutuksen tukevan näitä tavoitteita.
Niko: Minulle on ollut koko ajan selvää, että haluan suorittaa myös erikoisammattitutkinnon. Ehkä se tulee kotoa, kun oma isä on aikanaan suorittanut samat tutkinnot. On ollut sellainen olo, että ainakin samaan täytyy yltää. Tietysti oman ammattitaidon kehittäminen nykyisessä roolissa kiinnostaa myös.
Mitä ajattelet siitä, että voit suorittaa myös erikoisammattitutkinnon työn ohessa?
Niko: Ensireaktioni oli, että vihdoin! Olinkin jo viestinyt työnantajan suuntaan, että haluaisin tämän suorittaa. Hienoa, että nyt se järjestetään. Toivottavasti tästä tulisi sellainen käytäntö, että aina uuden oppisopimusryhmän aloittaessa tarjolla olisi mahdollisuus myös erikoisammattitutkinnon suorittamiseen. Näin halukkaat pääsisivät suorittamaan tutkinnon myös tulevaisuudessa.
Mitä erityisesti odotat koulutukselta?
Kaisa: Työmme keskittyy hyvin pitkälti omiin vuoroihin omalla osastolla, joten on kiva päästä näkemään muitakin. Odotan sitä, että pääsen tutustumaan muiden osastojen työntekijöihin paremmin ja kuulemaan heidän työskentelystään.
Niko: Koulutuksen aikana suoritettavista tutkinnon osista minua kiinnostaa erityisesti opastus ja perehdyttäminen. Se on mielestäni todella tärkeä asia. Toivottavasti pääsen tämän koulutuksen kautta kehittämään sitä puolta myös meillä.
Työskennellyt elektrolyysissä seitsemän vuotta. Suorittanut perus- ja ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena
Nornickel Harjavallan palveluksessa.
Työskennellyt liuottamolla seitsemän ja puoli vuotta. Suorittanut perustutkinnon ammattikoulussa ja ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena
Nornickel Harjavallan palveluksessa.
”Koulutuksessa
käydyistä
asioista keskustellaan
varmasti muiden prosessinhoitajien kanssa. Sitä kautta kaikille kertyy uutta tietoa ja osaamista.”
Anne-Mari Kujala, henkilöstöjohtaja
Erikoisammattitutkinto syventää prosessiteollisuuden osaamista
ENSIMMÄINEN prosessiteollisuuden erikoisammattitutkintoon tähtäävä oppisopimusryhmä aloitti Nornickel Harjavallassa marraskuussa 2024.
– Haluamme tarjota työntekijöillemme erilaisia mahdollisuuksia urakehitykseen. Aina sen ei tarvitse tarkoittaa uuteen tehtävään siirtymistä, vaan myös nykyiseen tehtävään liittyvää osaamista voi kehittää ja syventää. Erikoisammattitutkinnon suorittaminen on yksi tällainen keino, avaa henkilöstöjohtaja Anne-Mari Kujala.
Osallistujien valintaprosessi vietiin läpi syksyn aikana ja koulutus herättikin mukavasti kiinnostusta.
– Toivoimme, että saisimme mukaan prosessinhoitajia kaikilta tuotanto-osastoilta ja tavoite toteutui, iloitsee Kujala.
Vastaavia tilaisuuksia erikoisammattitutkinnon suorittamiseen työn ohessa on Kujalan mukaan vähän tarjolla.
– Hienoa, että henkilöstöllä riittää halua kehittää osaamistaan ja kasvattaa ammattitaitoaan. Työnantaja puolestaan pyrkii tekemään oman osansa, jotta siihen olisi tarjolla erilaisia tapoja.
Kujala uskoo, että erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutettavat vievät oppimiaan asioita myös muun työyhteisön tietoon.
– Koulutuksessa käydyistä asioista keskustellaan varmasti muiden prosessinhoitajien kanssa. Sitä kautta kaikille kertyy uutta tietoa ja osaamista.
Lisäkoulutusta oman alansa ammattilaisille
Prosessiteollisuuden erikoisammattitutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinto koostuu pakollisesta tutkinnon osasta, turvallinen työskentely ja toiminnan kehittäminen (75 osp), joka täydentyy kolmella valinnaisella tutkinnon osalla.
– Erikoisammattitutkinnon suorittajat ovat jo oman alansa ammattilaisia. Tutkinnon myötä he syventävät osaamistaan ja saavat lisää valmiuksia osallistua esimerkiksi työpaikan kehittämistyöhön, selventää koulutusta koordinoiva Hanna Salminen WinNovasta.
Työntekijälle oppisopimuskoulutuksena suoritettava erikoisammattitutkinto on kätevä tapa kouluttautua lisää ja kehittää itseään työn ohessa.
– Teet työtä ja opit samalla. Työntekijät saavat uusia näkökulmia ja kehitysideoita työhönsä. Asiantuntijuutta kehittävä erikoisammattitutkinto voi tukea myös urakehitystä, summaa Salminen.
Salmisen mielestä henkilöstön kouluttaminen kannattaa aina. Se on tapa osallistaa työntekijöitä yritystoiminnan kehittämiseen.
– Kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen on myös yksi keino sitouttaa työntekijöitä.
Jonna Piisi työskenteli kesän pelkistämön vuorotyönjohtajana:
”Vuorovaikutustaidot kehittyivät vuorotyönjohtajan työssä”
Jonna Piisi tuli pelkistämölle kesätöihin prosessinhoitajaksi vuonna 2022. Energia- ja ympäristötekniikan insinööriopinnot olivat hyvässä vauhdissa ja kemianteollisuus tarjosi mielenkiintoista ja koulutusta täydentävää työtä. Sen jälkeen töitä on riittänyt paitsi myöhempinä kesinä, myös määräaikaisella sopimuksella ympäri vuoden. Löytyipä opinnäytetyöllekin aihe Nornickel Harjavallan prosessista.
Lue Valtterin kesätyötarina seuraavalta sivulta!
Kesä 2024 oli kolmas, jonka työskentelin täällä, ja se meni hyvin. Mukava oli tulla takaisin, kun ihmiset ja toimintatavat olivat tuttuja aiemmilta vuosilta, summaa Jonna.
Tänä kesänä Jonnan pesti vaihtui prosessinhoitajasta vuorotyönjohtajan sijaiseksi, siis toimihenkilön rooliin. Vuorotyönjohtaja vastaa osaltaan tuotannon päivittäisestä sujuvuudesta ja siitä, että tuotanto toteutuu turvallisesti, laadullisesti ja määrällisesti tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi vuorotyönjohtaja organisoi kunnossapidon töitä ja huolehtii siitä, että eri osapuolet tietävät, mitä tuotannossa milloinkin tapahtuu. Tarjolla oli enemmän vastuuta ja aiemmilta kesiltä tuttua prosessinhoitajan työtä pääsi katsomaan uudesta näkökulmasta. Uuteen rooliin siirtyminen oli mielenkiintoista.
– Luonnollisesti uuteen rooliin siirtyminen oli myös jännittävä askel, mutta kehittymään ei pääse, jos ei astu ulos mukavuusalueeltaan, pohtii Jonna.
Vuorotyönjohtajana Jonna pääsi työskentelemään kaikkien vuorojen kanssa, kun aiemmin prosessinhoitajana työtä tehtiin saman vuoroporukan kanssa. Pelkistämöllä työskentelee Jonnan mukaan ammattitaitoista henkilöstöä, ja monessa kohtaa heidän tietotaidostaan ja auttavaisuudestaan olikin hyötyä.
– Onnistumisen kokemuksia koin kesän aikana esimerkiksi siinä, että sain asiat organisoitua sujuvasti.
Myös aiempina vuosina kertynyt prosessin ohjaamiseen liittyvä osaaminen vahvistui, ymmärrys erilaisista kunnossapi-
don töistä kasvoi ja kokonaiskuva osaston toiminnasta on aiempaa selkeämpi.
– Pelkistämön tuotantokokonaisuus koostuu eri osaprosesseista. Tämän kesän aikana opin hahmottamaan paremmin erilaisia syy-seuraussuhteita sekä kokonaisuutta. Myös aiempi kokemus prosessinhoitajan työstä auttoi tässä, avaa Jonna.
Aivan erityisesti Jonna kokee kehittyneensä vuorovaikutustaitojen osalta.
– Useiden erilaisten toimijoiden kanssa työskentely osoitti sen, että kaikkien kanssa ei välttämättä toimi sama vuorovaikutustyyli, mutta jokaisen voi kohdata ihmisenä. Lähtökohtaisesti kaikki tulevat tekemään työtään ja haluavat tehdä sen mahdollisimman sujuvasti myös suhteessa muihin toimijoihin. Kaikkia osapuolia ei voi aina miellyttää, mutta kaikkia voi kuunnella ja ehdotuksille voi olla avoin. Erilaisten näkökulmien kuunteleminen auttaa parhaan mahdollisen ratkaisun tekemisessä.
Jonnan mielestä pelkistämöllä on aina ollut hyvä, myönteinen työilmapiiri.
– Ihmiset tulevat täällä hyvin toimeen keskenään ja apua saa aina, kun sitä pyytää. Kaveria autetaan mielellään.
Pelkistämössä työskentelee tällä hetkellä lähes 50 henkeä ja heistä vain muutama on naisia. Jonna rohkaiseekin myös naisia hakeutumaan alalle. Hänellä itsellään ei ollut aiempaa kokemusta prosessiteollisuudesta, kun hän aloitti kesätyöt Nornickel Harjavallassa.
– Kyllä tämä on ihan yhtä lailla naisten hommaa. Sukupuoli ei määritä mitenkään tässä työssä suoriutumista. Jotkut venttiilit
ovat tiukassa, mutta niiden avaamisen eivät voimatasot riitä kaikilla miehilläkään.
Nornickel Harjavaltaa hän suosittelee ylipäätään kaikille, jotka vähänkin ajattelevat, että prosessiteollisuus voisi kiinnostaa.
– Jos hoitaa hommat hyvin, niin töitä saattaa saada pidemmäksikin aikaa. Olen siitä yksi esimerkki; yli kaksi vuotta sitten tulin tänne kesätöihin ja täällä ollaan vieläkin, huikkaa Jonna, joka haastatteluhetkellä työskenteli päivätyöjohtajan roolissa pelkistämön pakkaamo- ja ammoniakkitoiminnoissa.
– Meillä Nornickelillä on paljon erilaisia mahdollisuuksia eri osastoilla ja myös tuotannon ulkopuolella. Kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan, kommentoi Jonna.
Jonna valmistui insinööriksi maaliskuussa 2024
Jonna Piisi teki myös insinööritutkintoonsa liittyvän opinnäytetyön Nornickel Harjavallalle. Sen aiheena oli ioninvaihdon hyödyntäminen nikkelijäämien erottamiseen ammoniumsulfaattiliuoksesta. Kyseessä oli pilottimittakaavan tutkimus prosessikehityskohteeseen.
Vastuullinen työpaikka -yhteisössä ja sitoutuneet myös vastuullisen kesätyöpaikan periaatteisiin. Tule meille kesätöihin!
Nornickel Harjavallan kesätyörekry kesälle 2025 on käynnistynyt. Olemme mukana
Tarjoamme kesätyöpaikkoja touko-elokuun ajaksi. Monipuolisia työtehtäviä löytyy tuotantoosastojemme lisäksi myös tukitoiminnoissamme mm. laboratoriossa, talousosastolla, hankinnassa, tuotteiden toimituksissa.
Edellytämme hakijoilta 18 vuoden ikää.
sinustaOlisikoosaaja joukkoomme? Täytä hakemus31.1.2025osoitteessa:mennessä nornickel.fi.
Valtteri Anttila sai armeijan jälkeen töitä Nornickel Harjavallasta. Määräaikainen työsuhde elektrolyysin prosessinhoitajaharjoittelijana alkoi jo tammikuussa ja jatkui sitten kesän yli. Haastatteluhetkellä tiedossa oli jatkoa ainakin vuoden 2024 loppuun asti. Sähköasentajaksi kouluttautuneelle Valtterille avautui kemianteollisuudessa prosesseineen ja työtehtävineen aivan uusi maailma.
Aika on mennyt nopeasti. Koko ajan oppii uutta, joten työpäivät ovat olleet mielenkiintoisia, summaa Valtteri.
Hyvä työyhteisö ja opettavaiset työkaverit ovat auttaneet tulokasta alkuun.
– Mielestäni olen päässyt nopeasti ja vaivattomasti työhön kiinni täällä.
Jos muilla osastoilla prosessinhoitajien työ keskittyy enemmän valvomoon, niin elektrolyysissä työhön sisältyy jalkautumista tuotanto-osastolle tämän tästä.
– Työ on jatkuvaa prosessin seuraamista sisältäen näytteiden ottoa sekä siemenlevy- ja katodituotannon erilaisia töitä useissa työpisteissä. Uusinta teknologiaa on siemenlevytuotannossa, jossa työskennellään mm. robottien kanssa, luettelee Valtteri.
– Minulla ei ollut mitään käsitystä nikkelituotannosta tai tehdastyöläisen työstä tänne tullessani, joten olen oppinut todella paljon ihan prosessiteollisuuden perusasioista lähtien. Lähes kaikki on ollut minulle uutta, mutta nyt kykenen jo itsenäiseen työhön eri työpisteillä. Myös aiemmasta sähköasentajan työstä on ollut hyötyä esimerkiksi robottien vikatilanteissa. Olen pystynyt selvittämään asioita sähköalan tietämykseni turvin. Oikeastaan kaikki muu on tullut uutena ja vaatinut opettelemista.
Yhteistyö elektrolyysin muiden työntekijöiden kanssa on sujunut Valtterin mielestä hyvin.
– Tämä on ihan täyden kympin työyhteisö, jossa autetaan ja neuvotaan toisia. Toimiva vuorovaikutus ja mutkaton yhteistyö ovat tärkeitä sekä työn sujuvuuden että työssä viihtymisen kannalta.
Myös vuorotyö on Valtterille uutta, mutta hän kokee sopeutuneensa hyvin elektrolyysin vuorosysteemiin, jossa tehdään kaksi kahdeksan tunnin iltavuoroa, kaksi aamuvuoroa ja sitten ollaan kaksi päivää vapailla. Valtterin toiveissa on työsuhteen jatkuminen Nornickelin palveluksessa.
– Jos joskus pääsisi oppisopimuskoulutuksen kautta vakituiseksi työntekijäksi tänne, niin sellainen urapolku kyllä kiinnostaisi. Muistan, että kävin täällä yläasteikäisenä kouluvierailulla ja jo silloin kiinnostuin prosessiteollisuudesta. Täällä jokaisen työpanoksella on merkitystä osana isompaa kokonaisuutta.
Työkaveritaidoilla luodaan hyvää työilmapiiriä. Turvallisuuspäivillä pääsi pohtimaan myös näitä tärkeitä taitoja.
Työhyvinvointirastilla sai mahdollisuuden antaa työkavereille tunnustusta heidän osaamisestaan tai vaikka huumorintajustaan.
Aulan ensiapurastilla aiheena oli tajuttoman henkilön kohtaaminen ja auttaminen. Toisella pisteellä kerrattiin elvytystaitoja.
Vuosittaiset turvallisuuspäivät on hyvä tapa muistuttaa tärkeistä turvallisuuteen liittyvistä asioista ja palauttaa mieliin erilaisia toimintaohjeita ja taitoja, joista voi olla hyötyä niin työssä kuin vapaalla. Samalla tarjoutuu mahdollisuus tuoda esiin uusiakin asioita – esimerkiksi työhyvinvointiin liittyen.
Prosessiturvallisuus ja vuodonhallinta -rastilla osallistujat pääsivät harjoittelemaan vuototilanteessa toimimista. Tutuksi tuli mm. viemärin sulkumaton hyödyntäminen, imeytysrakeen käyttö ja sen lapiointi säkkiin imeytyksen jälkeen.
247 Satakunnan Turvapalveluiden kumppanirastilla aiheena oli alueturvallisuus. Rastilla pääsi tutustumaan alueturvallisuuden ylläpitoon liittyvään välineistöön.
Turvajalkinesovituksessa henkilöstöllä oli mahdollisuus löytää työhön sopivat jalkineet ja jalkaa optimaalisesti tukevat pohjalliset, sillä jalkaskanneri määritti jalkaholvin korkeuden ja ehdotti sen mukaan sopivaa tukipohjallista.
Seuraa nikkelinjalostuksen arkea ja kuule avoimista työ- ja harjoittelupaikoista. Nappaa tilimme seurantaan!