Nide 2024

Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 2024

YRITYSTURVALLISUUS

OPPISOPIMUKSELLA UUSIA OSAAJIA

TOIMITTAJAYHTEISTYÖTÄ

KESÄ NORNICKELILLÄ!

on monien osien summa

kehitetään yhdessä

Prosessinhoitajaksi työssä oppien

Lue kesätyöntekijöiden kokemuksia ja hae töihin

Tuotantojohtaja Virpi Heikkinen:

URAPOLKUNI ON OLLUT MIELENKIINTOINEN

Näytteenvalmistus on tärkeä työvaihe • Palvelusvuosijuhla kokosi henkilöstön yhteen • Hae kesätöihin – lue lisää s. 20

Sisältö 18

Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 2024

OPPISOPIMUKSEN KAUTTA TOIMIHENKILÖKSI

Päätoimittaja Marjaana Holm Toimitus Tuija Nikitin, Nornickel Harjavalta.

Kreetta Haaslahti, Luova toimisto Pilke.

Henri Musikka sai oppisopimuskoulutuksesta tärkeää teoriatietoa käytännön työn tueksi.

Urakehitys on sittemmin vienyt hänet vuorotyönjohtajan sijaisen tehtäviin.

Taitto Julia Hannula, Luova toimisto Pilke.

Paino Hannun Tasapaino Oy

4 Turvallisuus on monien osien summa 7 Toimittajayhteistyön kehittämisestä hyötyvät kaikki 10 Näytteenvalmistus tukee kauppa-analytiikkaa 12 Tuotantojohtaja Virpi Heikkisen mielenkiintoinen urapolku 16 Koulutusyhteistyö tuo tulevaisuuden osaajia Nornickelille

18 Oppisopimuksen kautta toimihenkilöksi

Nornickel Harjavallan sidosryhmälehti 2024

20 Kesätöissä Nornickelillä: Urahaaveita ja uusia taitoja

YRITYSTURVALLISUUS

OPPISOPIMUKSELLA UUSIA OSAAJIA

TOIMITTAJAYHTEISTYÖTÄ

KESÄ NORNICKELILLÄ!

on monien osien summa

kehitetään yhdessä

Prosessinhoitajaksi työssä oppien

Lue kesätyöntekijöiden kokemuksia ja hae töihin

Tuotantojohtaja Virpi Heikkinen:

URAPOLKUNI ON OLLUT MIELENKIINTOINEN

22 Palvelusvuosijuhla kokosi henkilöstön yhteen

Näytteenvalmistus on tärkeä työvaihe • Palvelusvuosijuhla kokosi henkilöstön yhteen • Hae kesätöihin – lue lisää s. 15

Kannessa Virpi Heikkinen Kuva: Veera Korhonen

Lue Tarun ja Sannin kesätyökokemuksia sivuilta 20–21.

KUVAT: VEERA KORHONEN

3 Toimitusjohtajan terveiset

Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1 FI-29200 Harjavalta FINLAND Y-tunnus 1591728-4

KUVA: VEERA KORHONEN

Toimitusjohtajan terveiset

Vakaata kehitystä NORNICKEL HARJAVALLAN vuosi 2023 on

ollut hyvä. Tuotantomäärät, kannattavuus ja kustannukset ovat olleet tavoitteiden mukaisia. Edellisenä vuonna teimme ennätyksen liikevaihdossa, joka ylitti 2 miljardia euroa. Nikkelin hinnan lasku-

trendi kuluvan vuoden aikana vaikuttaa liikevaihtoon, mutta samalla keskeisten hyödykkeiden kuten energian, maakaasun ja kemikaalien hinnat ovat laskeneet. Tämä osaltaan on tukenut kannattavuutta ja parantanut kustannustehokkuutta. Samaan aikaan maailmantalous on hidastunut, mikä vaikuttaa tuotteidemme kysyntään.

Toimimme syklisellä markkinalla ja nikkelin kysyntä on hyvä globaalin talouden mittari.

Vaikka taantuman merkkejä on ollut havaittavissa, sähköistyvä liikenne ja Euroopan akkuekosysteemin rakentumisen odotetaan jopa kaksinkertaistavan nikkelimarkkinat lähivuosina.

VAIKKA MARKKINAT ovat hidastuneet ja

2023 loppuun mennessä. Nikkelin tuotantokapasiteetti kasvaa nykyisestä 65 tuhannesta tonnista 75 tuhanteen tonniin.

Laajennusinvestointi lisää akkukemikaalien tuotantoa Harjavallassa ja varmistaa nikkelin ja koboltin saatavuuden mm.

BASF:in akkumateriaalitehtaan tarpeisiin.

Laajennusinvestoinnin toinen vaihe on hankesuunnittelussa ja ympäristöluvitusprosessissa. Toisessa vaiheessa tuotantokapasiteettia nostetaan yli 100 tuhanteen tonniin, mikä osaltaan tukee akkuekosysteemin rakentumista Suomeen ja varmistaa alhaisen hiilijalanjäljen nikkelikemikaalien saatavuuden sähköistyvän liikenteen tarpeisiin. Business Finland tukee laajennushankkeita investointiavustuksella.

NNH:N LAAJENNUSINVESTOINTI

LAAJENNUSHANKKEIDEN LISÄKSI investoimme vuosittain noin 20 miljoonaa euroa Harjavallan nikkelijalostamon käyttövarmuuteen ja ympäristötehokkuuteen.

Jatkuva kustannus- ja energiatehokkuuden parantaminen, hiilijalanjäljen pienentäminen sekä työympäristön siisteyden ja järjestyksen kehittäminen jatkuvat keskeisinä teemoina. Pääsemme oman toimintamme ja ostoenergian osalta (Scope 1+2) lähelle hiilineutraaliutta, kun valmisteilla olevat Harjavallan vihreän vedyn hankkeet toteutuvat. Yhdistettynä NNH:n raaka-aineiden alhaiseen hiilijalanjälkeen tuotteemme ovat avainasemassa mahdollistamassa vähähiiliseen liikenteeseen ja teollisuuteen siirtymistä.

osasta nikkelituotteista on jonkin verran ylitarjontaa, on vientimme jatkunut vakaana. Reilu puolet tuotannostamme myydään Eurooppaan, kolmasosa Aasiaan ja noin 10% Yhdysvaltoihin ja muihin Amerikan maihin. BASF:in akkumateriaalitehtaan käynnistyessä Harjavallassa kotimaan myynnin odotetaan kasvavan merkittävästi. Suomessa on lisäksi valmisteilla useita akkuekosysteemin tehdasinvestointeja, joiden toteutuessa nikkelin kysyntä Suomessa moninkertaistuu nykyisestä.

on edennyt ja hankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden

Joni Hautojärvi

”Tuotteemme ovat avainasemassa mahdollistamassa vähähiiliseen liikenteeseen ja teollisuuteen siirtymistä.”

3

HENKILÖSTÖTURVALLISUUS

S

PELASTUSTURVALLISUUS Palo- ja pelastusturvallisuus, varautuminen

T A R T

TUOTANNON JA TOIMINNAN TURVALLISUUS Prosessiturvallisuus Hybridiuhkien torjunta

Jat

k

uv

s – u u

T U O T Va

IS

R

Nopeat korjaavat toimenpiteet

ti

a

VÄÄRINKÄYTÖSTEN JA POIKKEAMIEN HALLINTA

KI

VARAUTUMINEN JA KRIISINHALLINTA Onnettomuuksien torjunta Hybridiuhkien torjunta

Heikoin tai vahvin lenkki on aina ihminen

Turvallisuus on monien osien summa 4

mu

sten

ENH

KIINTEISTÖJA TOIMITILATURVALLISUUS, ALUETURVALLISUUS

TEGI

TYÖTURVALLISUUS Työsuojelu ja työturvallisuus Työhygienia Työterveys

al

lis uu s

YMPÄRISTÖTURVALLISUUS Ympäristövastuut Uhkien torjunta

us

A N T O i

HAL

A

su

a k u m

N I L

T

n

Tu r v

A

TIETOTURVALLISUUS Kyber- ja hybriditurvallisuus

KANSALLINEN JA SIVIILI-INFRATURVALLISUUS Kokonaisturvallisuus

Yritysturvallisuus on pitkälti tilannekuvan muodostamista. Se on kaiken kattava ajatus siitä, miten me varaudumme riskeihin, jotka voivat uhata turvallisuuttamme, oli kyse sitten henkilöturvallisuudesta, ympäristöstä tai yleisesti toiminnan jatkuvuudesta, tiivistää Norilsk Nickel Harjavallan turvallisuuspäällikkö Iiris Paavisto.

5

T

ehtaan operatiivisessa toiminnassa turvallisuus on osa jokaista työtehtävää.

– Myös turvallisuusjohtaminen kulkee organisaatiossa jokaisen tehtävän mukana. Esimerkiksi käyttöpäälliköt vastaavat omien osastojensa ympäristö-, turvallisuus- ja työhygienia-asioista ja niiden kehittämisestä, ja esihenkilöt edelleen tiimiensä turvallisuudesta, toteaa Paavisto.

EHS-osasto tarjoaa eri toiminnoille asiantuntijapalvelua ympäristö-, terveysja turvallisuusasioissa.

– Meidän tehtävämme on tukea osastojen väkeä, jotta he pystyvät tekemään työnsä turvallisesti. Kehitämme, koulutamme, neuvomme ja avustamme riskien hallinnassa niin, että tarvittavat ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökulmat tulevat niissä huomioiduiksi, jatkaa EHSQ- ja kehitysjohtaja Marko Mikkola.

Kyberturvallisuus on keskeinen osa kokonaisuutta

Verkottuneessa nykymaailmassa kyberturvallisuus on oleellinen osa yritysturvallisuutta, niin myös prosessiteollisuudessa.

Kyberturvallisuudesta vastaa tietohallinto-organisaatio, mutta yhteistyötä tehdään myös EHS-osaston kanssa.

– Tietohallinto ei ole erillinen saari.

Siihen liittyy paljon ihmisten tekemää toimintaa, joten se on osa turvallisuuskokonaisuutta. Siihen linkittyvät myös toimitilaturvallisuus ja henkilöturvallisuus, toteaa Paavisto.

Harjavallan tehdas on TUKES-turvallisuusselvitysvelvollinen laitos, ja sekä alueelle että yrityksen toimitiloihin pääsy on tarkkaan valvottua. Myös hybridiuhkiin varautuminen on osa turvallisuusjohtamista.

– Tärkeintä on, että tunnistamme keskeiset turvattavat ICT-järjestelmämme ja niiden turvallisuuskriittisyydet, korostaa Mikkola.

Työ on jatkuvaa, päivittäistä ja yhteistä

Turvallisuustyö on päivittäistä ja sen kehittäminen jatkuvaa.

– Yksi tärkeimmistä tavoitteista on edelleen vahvistaa koko henkilöstön tasolla sitä ajatusta, että meillä jokainen vastaa turvallisuudesta, olipa osa-alue mikä tahansa. Esimerkiksi tietoturvallisuudessa heikoin tai vahvin lenkki on ihminen. Samoin työturvallisuudessa, ympäristöturvallisuudessa tai alueturvallisuudessa. Jokaisen havainnot ovat tärkeitä, jotta voimme tunnistaa taas vähän paremmin ne riskit, joihin meidän pitää kyetä varautumaan, pohtii Paavisto.

Turvallisuusasioita tulee aina miettiä yhdessä ja yhteistyöllä.

– Nornickel Harjavallan prosessinhoitajissa on fiksua ja pätevää porukkaa, joka tuntee oman työnsä ja tuotantoalueensa. Heillä on myös valtavasti annettavaa kehitysaskeleiden ideoimiseen, kunhan heidät otetaan aidosti mukaan turvallisuussuunnitteluun ja sen kehittämiseen.

”Jokaisen havainnot ovat tärkeitä, jotta voimme tunnistaa taas vähän paremmin ne riskit, joihin meidän pitää kyetä varautumaan.”

Iiris Paavisto, turvallisuuspäällikkö

6

Yhteistyötä myös yli yritysrajojen TURVALLISUUS- ja ympäristöasioiden kehittäminen ei ole yrityksissä samalla tavalla salassa pidettävien tietojen piirissä kuin esimerkiksi monet tutkimus- ja kehittämistoimet. Siksi niiden osalta on mahdollista tehdä laajaakin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Harjavallan Suurteollisuuspuistossa ja sen lähellä on iso joukko toimijoita, jotka voivat tässä mielessä saada toisiltaan ja antaa toisilleen.

– Voimme keskustella, jakaa ja ottaa käyttöön hyväksi havaittuja toimintatapoja ja kehittyä yhdessä muiden kanssa, toteaa Marko Mikkola.

Hyvää turvallisuuskehitystä vuosihuollossa

Yksi hyvää kehitystä edustava esimerkki Nornickel Harjavallan toiminnassa on jokakesäinen vuosihuolto, jota on vuosi vuodelta kehitetty turvallisempaan suuntaan. Vuosihuollon ajaksi tehdasalue muuttuu rakennustyömaaksi, johon sovelletaan sitä koskevaa lainsäädäntöä.

– Tänä vuonna pääsimme vuosihuollossa jo tasolle, jolla saimme näyttää esimerkkiä vuosihuoltojärjestelyjen turvallisessa toteuttamisessa.

Vuosihuollon hyvä turvallisuuskehitys kertoo myös siitä, että kehitystoimet eivät välttämättä näy konkreettisesti heti, mutta pitkäjänteinen työ saa asioita tapahtumaan, summaa Mikkola.

– Korvaamattomassa roolissa tässäkin olivat meidän omat prosessinhoitajamme, jotka väsymättä varmistivat omien alueidensa ja kaikkien siellä työskentelevien turvallisuutta päivittäisillä kierroksilla, täydentää Paavisto.

Toimittajayhteistyön kehittämisestä hyötyvät kaikki

Juuso

Mikko

Päivi

Nornickel Harjavalta työllistää oman henkilöstönsä ohella myös laajaa palvelutoimittajien ja alihankkijoiden joukkoa. Viime vuosina yhtiössä on satsattu toimittajayhteistyön kehittämiseen. Mistä tarkalleen ottaen on kyse? Vastaamassa hankintapäällikkö Päivi Hakasuo, tehdaspalvelujohtaja Mikko Luoma sekä tekninen palvelupäällikkö Juuso Lindqvist.

Vastaamassa:

Päivi Hakasuo hankintapäällikkö

tehdaspalvelujohtaja

Juuso Lindqvist

tekninen palvelupäällikkö

Mitä toimittajayhteistyö

Mitä kehittämisen

Toimittajapäivät

tarkoittaa?

taustalla on?

uutena toimintatapana

PÄIVI: Toimittajayhteistyö on eritasoista yhteydenpitoa toimittajiemme kanssa.

Se on esimerkiksi meidän tulevaisuuden suunnitelmiemme avaamista niin, että toimittajien on mahdollista pysyä kehityksessä mukana. Parhaimmillaan yhteistyö on kaksisuuntaista; toimittajat voivat antaa myös meille vinkkejä toimintamme parantamiseksi tai tehostamiseksi.

MIKKO: Toivoisin, että toimittajat näkevät yhteistyön kanssamme kehittymismahdollisuutena eivätkä pelkästään meidän asettamien odotusten tai vaatimusten täyttämisenä. Tavoitteenamme on olla sellainen yhteistyökumppani, jonka kanssa halutaan olla tekemisissä, koska yhteistyön myötä kehittyy itsekin.

JUUSO: Molempien osapuolien pitää hyötyä yhteistyöstä. Silloin se on kannattavaa.

Minun tehtäväni teknisenä palvelupäällikkönä on hallinnoida teknisiä kumppanuuksia ja varmistaa, että tekninen verkosto pelaa hyvin yhteen ja tuottaa parhaan lopputuloksen niin meidän kuin palvelutoimittajayritystenkin kannalta.

8

Mikko Luoma

JUUSO: Turvallisuus- ja ympäristöasioiden merkitys on viime vuosina entisestään korostunut meidän toiminnassamme.

Sama vaatimustaso koskee myös toimittajakenttää ja se on yksi syy yhteistyön kehittämiseen ja tiivistämiseen.

PÄIVI: Meidän asiakaspohjamme on vuosien varrella laajentunut raskaasta teollisuudesta akkuteollisuuden suuntaan, mikä on lähempänä kuluttajia. Tämä muutos on tuonut mukanaan erilaisia vaatimuksia, esimerkiksi vastuullisuuteen liittyen. Harva kuluttaja huomaa kyseenalaistaa auton teräsosien tai niiden valmistuksen vastuullisuuden, mutta heitä kyllä kiinnostaa sähköauton akkujen eettisyys. Uusia vaatimuksia tulee myös muuttuvasta lainsäädännöstä.

MIKKO: Kemianteollisuudessa työn tekemistä ja vaatimusten täyttymistä valvotaan koko ajan enemmän ja enemmän.

Meillä on iso organisaatio, joka voi auttaa tehdasalueella toimivia pienempiä yrityksiä esimerkiksi turvallisuusjohtamisen tai muun vastuullisuustoiminnan kehittämisessä. Hyöty on molemminpuolinen – me autamme heitä kehittymään, jotta he voivat tuottaa meille lisäarvoa myös vastuullisuusnäkökulmasta.

PÄIVI: Olemme nyt kahtena vuonna järjestäneet toimittajapäivän, johon kutsumme kunnossapito-, investointi- ja teknisiä tilaustöitä tekevien yhteistyötahojen esihenkilöitä. Päivän aikana avaamme heille tulevia suunnitelmiamme, odotuksiamme ja niitä vaatimuksia, joita muuttunut maailma meille asettaa. Vuoden 2022 toimittajapäivän teemana oli Turvallisesti yhdessä ja tänä vuonna teemaksi nostettiin Valvottavasta vastuunkantajaksi.

JUUSO: Tavoitteenamme on vuorovaikutteinen päivä, jotta saisimme myös toimittajien suunnasta palautetta. Mitä he odottavat meidän kehittävän tai mikä mahdollisesti häiritsee arjen tekemistä? Myös viranomaisia on kutsuttu paikalle.

MIKKO: Lisäksi olemme kutsuneet mukaan alueen muita isoja teollisia toimijoita.

Parhaimmillaan he voisivat innostua tekemään samanlaista kehittämistyötä toimittajien kanssa. Vaikutus toimittajakenttään olisi huomattavasti todennäköisempi, jos he saisivat samaa viestiä useammalta yritykseltä.

JUUSO: Toimittajapäivän ohella yhteistyötä kehitetään myös operatiivisella tasolla.

Pyrimme esimerkiksi käymään monenkeskisiä keskusteluja useamman eri toimittajan kanssa yhtä aikaa. Näissä keskusteluissa tunnistamme erilaisia katvealueita ja parantamisen paikkoja ja parannamme tekemistä sitten yhdessä.

CASE: Panelian Kone

”Haluamme olla palvelutoimittajillemme ennalta-arvattava, reilu ja haluttu yhteistyökumppani.”

Nornickel haluaa jakaa hyviä käytäntöjään kaikille palvelutoimittajilleen ja auttaa näin yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa, mutta toki myös toisinpäin. Haluamme rohkaista pienempiäkin toimijoita turvallisuuskulttuurin parantamiseen. Se parantaa paitsi mahdollisuuksia saada urakkasopimuksia, myös oman henkilöstön työtyytyväisyyttä, tekemisen tehokkuutta ja laatua.

Toimimme yhteisellä työmaalla, joten jokaisen toimijan turvallinen toiminta parantaa kaikkien turvallisuutta!

Juuso Lindqvist

Miksi toimittajayhteistyön kehittäminen on tärkeää?

NORNICKEL HARJAVALTA on tehnyt pitkään yhteistyötä Panelian Koneen kanssa. Yhdessä on kuljettu myös turvallisuuskulttuurin kehittämisen tiellä. ”Yleinen turvallisuuskulttuurin kehittyminen on ollut viime vuosina merkittävää ja se on näkynyt myös meillä. Turvallisen työskentelyn korostaminen on alun perin lähtenyt asiakaspinnasta ja olemme tietenkin halunneet kehittää omaa toimintaamme niin, että

MIKKO: Jokainen yritys haluaa olla hyvä työnantaja ja haluttu työpaikka. Meidän liiketoiminnassamme se ei pelkästään riitä.

Meidän pitää olla myös haluttu asiakas ja yhteistyökumppani. Tämän tavoitteen toteutumiseksi järjestämme toimittajapäivän vuosittain myös jatkossa. Lisäksi järjestämme ennen vuosihuoltoa kohdennetun, lyhyemmän tilaisuuden niille toimittajille, joilla on töitä vuosihuollossa.

Siellä korostetaan sitten niitä asioita, jotka ovat erityisesti vuosihuollossa tapetilla.

JUUSO: Haluamme olla palvelutoimittajillemme ennalta-arvattava, reilu ja haluttu yhteistyökumppani. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedämme puolin ja toisin, mitä olemme tekemässä ja millaisin odotuksin. Olemme myös valmiita kuuntelemaan ja tarvittaessa reagoimaan saamaamme palautteeseen. Palveluverkoston pitää kehittyä ja myös meidän osana sitä.

pitäen. Oma henkilöstö on lähtenyt hyvin mukaan turvallisuuden kehittämiseen mm. antamalla konkreettisia kehitysehdotuksia, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. Turvallisuusparannukset ovat tärkeitä ja myös työnantajan on tärkeää tämä huomioida. Oleellista on myös tiedostaa ja hyväksyä se, että kaikkia parannuksia ei pystytä toteuttamaan heti. Tarvitaan pitkäjänteistä suunnitelmallisuut-

”Tällä hetkellä olemme jo aika pitkällä.

Ihmiset tietävät, mihin pyrimme ja miksi, ja he ovat sitoutuneet tekemiseen.”

KUVAT: VEERA KORHONEN

PÄIVI: Reilu ja avoin yhteistyö. Sitä me tavoittelemme. Yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun toimittajat tuntevat meidän toimintaympäristömme ja me tunnemme toimittajat.

täytämme asiakkaan asettamat turvallisuusvaatimukset. Paras bonus on se, jos turvallisuusparannuksilla pystytään estämään yksikin tapaturma. Silloin olemme saavuttaneet jo paljon”, toteaa Panelian Koneen toimitusjohtaja Petri Hohtari.

Panelian Kone on lisännyt riskien arviointia ja turvallisuuskierroksia työmaillaan sekä parantanut työympäristön turvallisuutta.

Uudet toimitilat jo itsessään mahdollistavat aiempaa turvallisemman työskentelyn, koska ne on suunniteltu työtehtäviä silmällä

ta. Panelian Koneella on myös päätetty käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita tehtäviin, joihin oma osaaminen tai resurssit eivät riitä. Tällaisia ovat esimerkiksi nosturien tai nostoapuvälineiden tarkastukset. Turvallisuus maksaa, mutta saa maksaakin, sillä joka tapauksessa se maksaa vähemmän kuin toisen ääripään vaihtoehto, työtapaturma. Seuraavia Panelian Koneen turvallisuuden kehitysaskeleita Petri Hohtari kuvailee näin: ”Pienin askelin jatkuvan parantamisen periaatteella kohti turvallista työskentelyä”.

9

Kuparisakkaerän kosteuden määrittämiseksi Tommi Haavisto punnitsee kosteat kuparisakkanäytteet ja asettaa tarjottimet räkkiin, jossa ne nostetaan kuivausuuniin.

Näytteenvalmistus tukee kauppa-analytiikkaa

Tärkeä työvaihe taloudellisen arvon määrityksessä Nornickel Harjavallan laboratoriotoiminnot täydentyivät tänä vuonna näytteenvalmistuksella.

Kyseessä on tärkeä työvaihe, sillä näytteenvalmistuksessa tuotetaan eräkohtaiset kaupintanäytteet kuparisakalle ja ”nikkelibrikettiromulle”. Näistä näytteistä määritetään analysoimalla niiden edustamien erien kaupallinen arvo.

10

”Ilman Ylisen ja Haaviston tekemää työtä tuotteiden jalometallipitoisuuksien määrittäminen olisi lottoa.”

KUVAT: VEERA KORHONEN

Jarkko Ylinen (vas.) ja Tommi Haavisto tarkistavat valssimyllyn valsseja.

Kuparisakan osanäytteet punnitaan kosteina ja kuivina materiaalin kosteuden määrittämiseksi (vas.). Tommi Haavisto nostaa yhden kuparisakkaerän kuivattavat osanäytteet (30 kpl) kuivausuuniin kolmen vuorokauden ajaksi (oik.).

U

usissa, tätä tarkoitusta varten rakennetuissa tiloissa tuotannosta tulevat osanäytteet ensin kuivataan ja selvitetään niiden kosteusprosentti. Sitten näytteet murskataan, jauhetaan ja jaetaan osiin.

Näistä näytteistä ostaja ja myyjä voivat omissa laboratorioissaan mitata muun muassa näytteiden nikkeli- ja kuparipitoisuudet. Tuotteesta maksettava hinta määräytyy arvometallien pitoisuuksien mukaan.

Jarkko Ylinen ja Tommi Haavisto ovat päässeet mukavasti kiinni uuteen työhönsä näytteenvalmistajina. Työhön on alkanut muodostua rutiineja, vaikka alkutaipaleelle on mahtunut myös laitteisiin liittyviä haasteita ja laiterikkojakin.

– Alussa tarvittiin enemmän apua uuden toiminnan opettelussa, mutta kyllä tämä nyt jo pyörii aika hyvin omalla painollaan, pohtii Ylinen.

Ilman Ylisen ja Haaviston tekemää työtä tuotteiden jalometallipitoisuuksien määrittäminen olisi lottoa, muistuttaa laboratoriopäällikkö Juha Parkkinen.

– Tommi ja Jarkko osaavat homman hyvin. He ovat omatoimisia tyyppejä ja vastaavat näytteidenvalmistuksesta kokonaisvaltaisesti, täydentää Parkkinen.

Itsenäisen työotteen ohella kaksikko pohtii myös kehittämisnäkökulmia.

– Jarkko ja Tommi tuovat aktiivisesti esiin kehitysehdotuksia, ymmärtävät työhönsä liittyvät riskit ja miettivät myös turvallisuusnäkökulmia, kehuu näytteenvalmistajien esihenkilö, kemisti Fanni Äijälä.

Työelämä on joukkuelaji ja niin on myös näytteenvalmistus. Ylinen ja Haavisto tekevät yhteistyötä tuotannon, tuotteiden toimitusten, raaka-aineen laskennan ja

laboratorion väen kanssa, mutta myös kuljetuksista vastaavan Valtasiirron ja kunnossapitokumppani Quantin työntekijöiden kanssa.

– Yhteydenpito on helppoa, kun talo on tuttu, toteaa Ylinen, joka on työskennellyt aiemmin myös tarveaineryhmässä, pelkistämön pakkaamossa sekä elektrolyysissä prosessinhoitajana.

Haavisto on tullut taloon vasta keväällä 2023, mutta kemianteollisuuden tuotantotöistä hänelläkin on pitkä kokemus. Kotiutuminen uuteen rooliin ja työyhteisöön on sujunut hyvin.

– Apua on saanut, kun on pyytänyt, varsinkin Jarkolta. Hän tietää, miten hommat täällä parhaiten toimivat ja hänen kanssaan tietysti olen eniten tekemisissäkin, tuumii Haavisto työparistaan.

11

Tuotantojohtaja Virpi Heikkinen:

Mielenkiintoinen urapolku prosessi-insinööristä tuotantojohtajaksi Virpi Heikkinen on kasvanut uransa aikana prosessi-insinööristä kahden osaston käyttöpäällikön rooleihin ja sitten koko tehtaan tuotantojohtajaksi. Yli 15 vuoden ura Nornickel Harjavallalla on tarjonnut mielenkiintoisia tilaisuuksia urakehitykselle.

Tilaisuuksiin tarttuminen on kysynyt halua ja rohkeutta, mutta välillä myös kärsivällisyyttä.

H

eikkisen urapolku on edennyt luontaisesti kiinnostuksen mukaan ja kokemuksen karttumisen myötä. Selkeää urasuunnitelmaa hänellä ei ole ollut koskaan.

– Matemaattiset aineet olivat kouluaikana helppoja ja lukion jälkeen jatkoin Ouluun lukemaan prosessitekniikkaa, muistelee Suomussalmella kasvanut Heikkinen teknistä alan valintaansa.

Diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen Heikkinen päätyi ensin Uuteenkaupunkiin Valmet Automotiven tehtaalle työnjohtotason tehtäviin. Noin 1,5 vuoden päästä Nornickel Harjavallassa aukesi kiinnostava prosessi-insinöörin paikka, ja Heikkinen aloitti työt liuottamolla vuonna 2008. Jo kahden ja puolen vuoden päästä hän siirtyi samaisen osaston käyttöpäälliköksi.

– Jälkikäteen ajatellen hyppy prosessiinsinööristä käyttöpäälliköksi tuli aika nopeasti. Varmasti annettavaa olisi ollut vielä aiemmassakin tehtävässä. Toisaalta olen

tyytyväinen, että tuollainen mahdollisuus tarjoutui ja että minulla oli halua ja rohkeutta siihen tarttua.

Pelkistämön kautta tuotantojohtajaksi

Liuottamon käyttöpäällikön roolissa vierähtikin sitten melkein 10 vuotta. Jos edellinen urahyppy tuli nopeasti, niin seuraava kysyi jo vähän kärsivällisyyttä.

– Viimeiset pari vuotta liuottamon käyttöpäällikkönä koin, että olin antanut kaikkeni ja aloin kaivata jotain muuta. Ajattelin, että pelkistämön käyttöpäällikön rooli voisi olla kiinnostava. Onneksi jaksoin odottaa, sillä mahdollisuus siihen rooliin siirtymiseen tarjoutui vuonna 2020.

Kahden tuotanto-osaston toiminnan opetteleminen olisi uran kannalta hyvä juttu, pohti Heikkinen, mutta samalla mieleen pyrki ajatus – mitä seuraavaksi? Suunta löytyi kuin itsestään, kun tuotantojohtajan paikka tuli hakuun keväällä 2023. Heikkinen

valittiin tehtävään. Edessä oli taas hyppy uudenlaiseen rooliin, tällä kertaa johtoryhmätason tehtävään.

– Tuotantojohtajan roolissa kokonaisuutta katsotaan vähän laajemmasta perspektiivistä. Toki päivittäistäkin tekemistä on seurattava, mutta tässä tehtävässä fokus on enemmän tulevaisuudessa ja toiminnan kehittämisessä.

Monipuolinen kokemus auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa

Heikkisen pitkästä ja monipuolisesta kokemuksesta eri tehtävissä on hyötyä tuotantojohtajan työssä. Lisäksi hän on käyttöpäällikön tehtävänsä ohella tuurannut edellisiä tuotantojohtajia esimerkiksi näiden lomien aikana jo vuodesta 2016 alkaen. Tuotantokenttä ja monet henkilöt ovat tuttuja ja jonkinlainen kokonaiskuva on muodostunut neljän tuotanto-osaston toiminnasta, vaikka Heikkinen itse onkin työskennellyt vain kahdella niistä.

13

Työ tekijäänsä opettaa ja kokemus tuo varmuutta tekemiseen Tämän Virpi on huomannut niin itsessään kuin työntekijöissä, joiden kasvua määräaikaisesta työsuhteesta oppisopimuskoulutuksen kautta prosessiteollisuuden ammattilaisiksi hän on saanut uransa aikana seurata. ”Ikä ja kokemus tuovat varmuutta ja osaamista itse kullekin, ja auttavat kehittymään myös työntekijänä.”

– Kun hyppäsin käyttöpäällikön saappaisiin, huomasin, miten tärkeässä roolissa prosessi-insinöörit ovat ja miten he omalla työpanoksellaan, asioita hoitamalla helpottavat myös käyttöpäälliköiden tehtäviä.

Myös tuotantojohtajan roolissa Heikkinen pyrkii muistamaan aiemmat tehtävänsä.

– Ensimmäinen vuosi on varmasti etsikkoaikaa – tuoreessa muistissa on vielä se, miten johtoryhmä näyttäytyi aikaisempiin tehtäviini, ja toivottavasti voin sitä näkökulmaa tuoda omaan tehtävääni ja johtoryhmätyöskentelyyn.

Onnistumisen kokemuksia ja merkityksellisyyttä

Itseään Heikkinen kuvailee työorientoituneeksi. Se näkyy esimerkiksi sitoutumisena.

– Sitoudun työnantajaani ja työtehtävääni, ja haluan hoitaa sen niin hyvin kuin omilla taidoillani on mahdollista. Se tarkoittaa esimerkiksi joustavuutta; kun tilanne vaatii, niin töitä tehdään enemmän ja toisaalta taas olosuhteiden salliessa voidaan ottaa vähän löysemmin rantein.

Parhaimmillaan töihin on kiva tulla joka päivä, kun työ on sellaista, jolle kokee voivansa antaa jotain itsestään ja joka myös antaa jotain minulle, kuvailee Heikkinen.

14

– Totta kai raha on yksi tärkeä syy käydä töissä, mutta kyllä työn täytyy muutakin antaa. Esimerkiksi onnistumisen kokemuksia ja tunteen siitä, että on oikeassa tehtävässä ja että omilla tekemisillä on merkitystä.

Heikkinen pitää Nornickel Harjavaltaa hyvänä työnantajana. Hyvät työkaverit ja työyhteisön tuki ovat olleet tärkeitä roolissa kuin roolissa. Keskusteluyhteys työntekijä- ja työnantajapuolen kesken on hyvä. Työterveyshuollolla on tarvittavaa ymmärrystä toimintaympäristöstä ja terveyspalvelujen saatavuus oman terveysaseman kautta on hyvä.

– Lisäksi koen, että täällä ihmisiin suhtaudutaan ihmisinä eikä vain työntekijämassana.

Se näkyy esimerkiksi joustavuutena erilaisissa elämäntilanteissa.

Avoin ilmapiiri johtamisen ytimessä Tuotantojohtajana Heikkinen toimii esihenkilönä osastojen käyttöpäälliköille, kahdelle laskentainsinöörille ja tuotannonsuunnittelupäällikölle.

– Esihenkilönä pyrin kuuntelemaan eri näkökulmia ja edistämään sellaista keskustelukulttuuria, jossa asioita uskaltaa tuoda esiin. Jos asioita jää murehtimaan itsekseen tai vaikka oman vuoron kesken eikä tuo niitä esiin, niin mikään ei muutu.

Avoimuuden ohella hän korostaa vastuullisuutta, rehellisyyttä ja joustavuutta.

– Jokaisen pitäisi ottaa vastuu omasta työstään. Jos mokaa, niin pitää uskaltaa rehellisesti nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi. Pyrin itse venymään ja hoitamaan asiat hyvin, ja samaa odotan myös muilta – tiukoissa tilanteissa teemme vähän enemmän kuin parhaamme.

Aiemmissa rooleissa Heikkisellä on aina ollut hyvät esihenkilöt, joilta hän on saanut tarvittavaa tukea, mutta myös vastuuta ja luottamusta oman tehtävän hoitamiseen. Tuotantojohtajan roolin omaksumisessa auttaa työnantajan tarjoama mentorointi.

– Mentorin kanssa pääsen toivoakseni purkamaan ja peilaamaan ajatusmaailmaani johtoryhmätyöskentelystä ja tarkentamaan sitä, mihin asioihin kannattaa keskittyä nyt alkuvaiheessa.

Tärkeää vastapainoa työlle Heikkinen saa perheen kanssa vietetystä ajasta. Myös jokasyksyinen metsästysperinne auttaa palautumaan.

– Lokakuun lopulla suuntaan aina Suomussalmelle lapsuudenmaisemiin hirvimetsälle. Se on sellainen kiva vapaa-ajan porukka, jossa työt ja tittelit unohtuvat.

KUVAT: VEERA KORHONEN

Virpi Heikkisen ura pähkinänkuoressa

2006

2008

valmistuminen prosessitekniikan diplomi-insinööriksi Oulussa

2020

liuottamon prosessiinsinööriksi, Nornickel Harjavalta

2006

työnjohtotason tehtäviin Uuteenkaupunkiin, Valmet Automotive

pelkistämön käyttöpäälliköksi, Nornickel Harjavalta

2010

liuottamon käyttöpäälliköksi, Nornickel Harjavalta

2023

kesällä tuotantojohtajaksi, Nornickel Harjavalta

15

Koulutusyhteistyö tuo tulevaisuuden osaajia Nornickelille Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan ja Nornickel Harjavallan koulutusyhteistyöllä on pitkät perinteet.

Yhteistyömuodoista tärkein on prosessinhoitajien oppisopimuskoulutuksen järjestäminen.

N

ornickel kouluttaa oppisopimuskoulutuksella kaikki uudet prosessinhoitajansa. Oppisopimuksen aikana opiskelijat työskentelevät prosessinhoitajaharjoittelijoina omalla osastolla työssä oppien. Muutaman kerran kuukaudessa osaamista syvennetään WinNovan tai osaston järjestämillä koulutuspäivillä.

– Kouluttamalla työntekijä työpaikalla varmistetaan tarpeeseen sopivin osaaminen nopeasti ja kustannustehokkaasti, tiivistää Hanna Salminen, WinNovan prosessialan koulutusvastaava.

Kaikille Nornickelin oppisopimusharjoittelijoille laaditaan yhdessä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka ohjaa koulutuksen etenemistä. Työpaikalla käytännön ohjaustyöstä huolehtii osaston yhteyshenkilö yhdessä nimetyn työpaikkaohjaajan kanssa. Työpaikkaohjaaja perehdyttää työtehtäviin ja antaa palautetta työssäoppimisesta. Kaksivuotisen koulutuksen aikana opiskelijat suorittavat prosessiteollisuuden ammattitutkinnon.

Salmisen mukaan oppisopimuskoulutus tarjoaa joustavan ja käytännönläheisen tavan vahvistaa henkilöstön osaamista. Samalla se on keino sitouttaa työntekijöitä.

– Henkilökunnan kouluttaminen oppisopimuksella on myös investointi tulevaan. Kou-

16

”Kouluttamalla työntekijä työpaikalla varmistetaan tarpeeseen sopivin osaaminen nopeasti ja kustannustehokkaasti.”

Hanna Salminen, WinNovan prosessialan koulutusvastaava

lutettu ja osaava henkilökunta auttaa yritystä menestymään, muistuttaa Salminen.

Nornickelillä prosessinhoitajan tehtäviin kuuluu oman vastuualueen työtehtävien kokonaisvaltainen hallinta. Työssä seurataan prosessi- ja kenttälaitteiden toimintaa sekä valvotaan, ohjataan ja säädetään oman työalueen prosesseja. Pyrkimyksenä on varmistaa prosessin häiriötön ja turvallinen toiminta. Meille oppisopimuskoulutus tarjoaa oivan keinon kasvattaa uusia prosessialan osaajia yrityksen riveihin. Koulutusyhteistyön myötä Nornickelin vahva alan osaaminen täydentyy WinNovan osaamisen kehittämiseen liittyvällä tietotaidolla. Mitä muuta tällaisessa koulutusyhteistyössä tarvitaan?

– Luotettavuutta, joustavuutta ja avoimuutta, vastaa Salminen.

Ja tietysti yhteinen tavoite, joka WinNovan ja Nornickelin tiiviissä yhteistyössä on hyvin selkeä: Tuottaa tulevaisuuden osaajia Nornickelille!

NNH:n oppisopimuskoulutus • Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräaikainen työsopimus, jonka kesto on noin 24 kuukautta. Koulutuksen aikana suoritetaan prosessiteollisuuden ammattitutkinto.

• Opiskelijalle maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta palkkaa.

• Oppisopimuskoulutus on väylä vakituiseen työsuhteeseen.

• Jokaiselle opiskelijalle nimetään oma työpaikkaohjaaja, joka vastaa työpaikalla opiskelijan ohjauksesta.

• Suurin osa opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Tutkintoa täydennetään oppilaitoksen tarjoamilla opinnoilla 1–2 päivänä kuukaudessa.

KUVA: JULIA HANNULA

WinNovan prosessialan koulutusvastaava Hanna Salminen.

Oppisopimuksen kautta

toimihenkilöksi

Henri Musikan urapolku johti Harjavallan suurteollisuuspuistoon jo opiskeluaikana, kun hän sai alueelta prosessinhoitajan kesätöitä.

Ala tuntui nopeasti omalta ja teollisuus vei tradenomiopiskelijan mennessään. Työn ohessa Henrin ansioluettelo on täydentynyt oppisopimuskoulutuksen myötä prosessiteollisuuden perusja ammattitutkinnolla kemianteollisuuden osaamisalalta. Nyt työuraa Nornickel Harjavallan pelkistämöllä on takana jo seitsemän vuotta, ja keväästä 2020 alkaen Henri on työskennellyt vuorotyönjohtajan sijaisena.

P

elkistämön ensimmäisen kesätyöpestin jälkeen Musikalle soitettiin ja tarjottiin määräaikaista prosessinhoitajan paikkaa.

Hän otti työn vastaan tiedostaen, että se vaikuttaa hiukan opiskelutahtiin. Ammattikorkeakouluopinnot eivät kuitenkaan jääneet kesken.

– Opintoni olivat tuossa vaiheessa jo pitkällä, ja päätin, että käyn koulun loppuun. Halusin, että minulla on myös koulu käytynä, vaikka sainkin jo töitä, muistelee Musikka.

Oppisopimuskoulutuksen kautta eteenpäin uralla

Musikka ehti olla määräaikaisena työntekijänä reilun vuoden ennen kuin seuraava prosessinhoitajien oppisopimuskoulutusryhmä aloitti Nornickelillä vuonna 2018.

Hän päätti hakea mukaan ja pääsikin kolmivuotiseen koulutukseen.

– Prosessinhoitajan työn oppii töitä tekemällä, mutta oppisopimuskoulutus antaa hyvää teoriatietoa käytännön työn tueksi.

Samalla työnantaja pääsee näkemään, millainen työntekijä on kyseessä ja miten hän suoriutuu näytöistä, pohtii Musikka oppisopimuskoulutuksen etuja.

Jo koulutuksen aikana Musikalle tarjottiin seuraavaa askelta uralla vuorotyönjohtajan sijaisena. Prosessinhoitajan työt vaihtuivat näin toimihenkilön tehtäviin.

– Molemmissa rooleissa prosessi on kes-

kiössä, mutta vuorotyönjohtajan sijaisena vastaan laajemmasta kokonaisuudesta.

Tuurauksien aikana toimin myös lähiesihenkilönä muille vuorossa oleville.

Vuorotyönjohtajan töitä Musikka tekee silloin, kun jossain vuorossa tarvitaan tuuraajaa. Muuten hän työskentelee pääsääntöisesti päivävuorossa ja työn sisältö vaihtelee.

– Autan vuorossa olevaa työnjohtajaa hänen työssään ja kirjoitan esimerkiksi työlupia. Työnjohtajaa tuuratessani olen vuoroesimiehenä ja vastaan prosessin sujuvuudesta, suunnitellun tuotannon toteutumisesta, lopputuotteiden laadusta ja työturvallisuudesta.

”Keskusteleva ja kysyvä asenne auttoi muutoksessa.

Tukeudun muutenkin kokeneempien prosessinhoitajien tietämykseen ihan päivittäin.”

Keskusteleva asenne auttoi muutoksessa

Aluksi Musikkaa mietitytti, miten siirtyminen työkaverista esihenkilöksi sujuu ja vaikuttaako muutos suhtautumiseen tutun porukan kesken.

– Keskusteleva ja kysyvä asenne auttoi muutoksessa. Tukeudun muutenkin kokeneempien prosessinhoitajien tietämykseen ihan päivittäin.

Jälkikäteen ajatellen Musikka on iloinen työnantajan tarjoamasta mahdollisuudesta uralla etenemiseen.

– Olen myös tyytyväinen, että tartuin tilaisuuteen. Työ on monipuolista ja haastavaa, ja tuuraukset tuovat siihen vaihtelua.

Vieläkin jokainen päivä opettaa jotain uutta.

KUVAT: VEERA KORHONEN

19

Kesätöissä Nornickelillä Taru Kankaanpään kesätyö kemikaalitehtaan pakkaamossa avasi myös muita työmahdollisuuksia Taru Kankaanpää on työskennellyt Nornickel Harjavallan kesätyöntekijänä jo kolmena kesänä. Kesätyöt kemikaalitehtaalla ovat poikineet töitä myös kesien välillekin.

Taru aloitti ensimmäiset kesätyöt kemikaalitehtaalla vuonna 2021. Kun valmistuminen Vaasan ammattikorkeakoulusta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi alkoi lähestyä, Kullaalta kotoisin oleva Taru palasi Satakuntaan. Kesätyö Nornickelillä kiinnosti ja Taru tulikin valituksi kemikaalitehtaamme kesätyöntekijöiden joukkoon.

Suurin osa kesätyöntekijöistä aloittaa työt toukokuun alussa, mutta Tarun aloitus oli kesäkuun alussa toisen määräaikaisen työsuhteen vuoksi. Korona-aika toi mukanaan erilaisia rajoituksia, mutta myös mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi etänä järjestettyihin perehdytyksiin oli kuitenkin mahdollista osallistua muiden kesätyöntekijöiden kanssa samaan aikaan.

Kesätyöt kemikaalitehtaalla ovat pääsääntöisesti pakkaamotyöskentelyä. Pakkaamossa työvuorot alkavat pakkaamon päiväkirjojen ja työlistan tutkimisella: mitä tuotetta pakataan ja miten paljon. Tuotesiilojen tarkkailu on pakkaamotyössä olennaista, sillä siiloon voi kertyä tuotetta tunnissa jopa 2500t ja pakkaamnen pyritään pitämään käynnissä koko ajan. Taru kertoo, että alussa työtehtävissä riitti opeteltavaa ja töiden hoito oli hidasta, kun kaikki oli uutta. Oma ote löytyi kuitenkin suhteellisen nopeasti ja sen myötä työt lähtivät soljumaan reippaasti.

Taru on luoteeltaan tiedonjanoinen ja on alusta lähtien ollut kiinnostunut tuotantoprosessistamme. Hänellä on halua ymmärtää syyt ja seuraukset sekä oppia yhdistelemään opinnoissaan oppimiaan asioita käytäntöön. Teollisuuslaitoksen toiminnan näkeminen käytännössä lisää ymmärrystä ja vahvistaa osaamista. Isoimpana onnistumisenaan Taru pitääkin uskallustaan lähteä pakkaamon maailmasta tutkimaan muuta tehdasta. Tähän rohkaisi halu hahmottaa kokonaisuutta sekä luontainen kiinnostusta teknisiin asioihin. Työkaverit ovat olleet suurena apuna ja jaksaneet aina kysyttäessä selittää prosessien toimintaa.

Ensimmäisen kesän jälkeen Taru jäi Nornickelille tarvittaessa töihin kutsuttavaksi sijaiseksi sekä tekemään opinnäytetyötään. Kesätyövuosia Nornickelillä on kertynyt jo kolme ja niiden väleillekin on Tarulle riittänyt kemikaalitehtaalla töitä mm. sijaisuuksia tehden. Kuten Taru, myös monet muut kesätyöntekijät ovat viihtyneet Nornickelillä ja hakeutuneet seuraavinakin kesinä töihin Harjavaltaan.

Tulevaisuuden toiveissa Tarulla olisi päästä mukaan Nornickelin oppisopimuskoulutukseen ja sitä kautta vakituiseksi prosessinhoitajaksi.

20

Taru Kankaanpää:

”Toivon pääseväni Nornickelin oppisopimuskoulutukseen”

Tule meille kesätöihin!

Nornickel Harjavallan kesätyörekry kesälle 2024 on käynnistynyt. Olemme mukana Vastuullinen työpaikka -yhteisössä ja sitoutuneet myös vastuullisen kesätyöpaikan periaatteisiin.

KUVAT: VEERA KORHONEN

Kesätyö hankintatiimissä kasvatti Sannin luottamusta omaan osaamiseen

Sanni Laukamo:

”Kesätyö ostajana on opettanut paljon uusia taitoja”

Tarjoamme kesätyöpaikkoja touko-elokuun ajaksi. Monipuolisia työtehtäviä löytyy tuotantoosastojemme lisäksi myös tukitoiminnoissamme mm. laboratoriossa, Olisiko talousosastolla, sinusta osaaja hankinnassa, joukkoomme? tuotteiden Täytä hakemus toimituksissa.

31.1.2024 mennessä osoitteessa: Edellytämme nornickel.fi. hakijoilta 18 vuoden ikää.

21-vuotias Sanni Laukamo opiskelee kolmatta vuotta tradenomiksi Helsingissä Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa.

Sannilla oli toive palata kesäksi kotiseudulleen Satakuntaan, joten hän etsi alueelta kesätyöpaikkaa. Liiketaloutta opiskelevan Sannin suuntautumisvaihtoehtona on HR ja johtaminen ja kesätyöpaikan tärkeänä hakukriteerinä oli, että tehtävästä saatavasta työkokemuksesta olisi hyötyä tulevaisuudessakin.

Kesätyöpaikka löytyi Nornickel Harjavallan hankintatiimistä.

Harjavallan suurteollisuuspuiston alueesta Sannilla oli jo etukäteen jonkinlainen käsitys, mutta Nornickel Harjavalta ei yrityksenä ollut kovinkaan tuttu. Työpaikka vaikutti kivalta ja Sanni ajatteli, että kesätyö Nornickelillä saattaisi avata myös tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia.

Kesätyö ostajana on opettanut paljon uusia taitoja. Sannin tehtäviin on kuulunut mm. ostotilausten tekemistä, laskujen hyväksyntää, sopimusten arkistointia sekä tiivistä yhteistyötä erilaisten toimittajien kanssa. Suoritetut opinnot ovat tarjonneet hyvää yleistietoa ja -osaamista yritystoiminnasta.

Kesätyö ostajana on puolestaan tarjonnut uusia taitoja, sillä Sanni ei ollut aiemmin tehnyt vastaavia tehtäviä. Yrityksen hankintaprosessin tuntemus sekä ymmärrys omasta roolista isommassa kokonaisuudessa ovat asioita, joista varmasti on hyötyä tulevaisuudessakin.

Sanni pääsi nopeasti sisään hankintatiimiin ja toimi kesän aikana melko itsenäisestikin mm. sijaistaen vakituisia ostajia heidän lomiensa aikana. Sanni kertoo, että ostajan työssä on oltava aktiivinen ja seurattava mm. tilausten edistymistä sekä oltava rohkeasti yhteydessä yhteistyötahoihin, mikäli asiat eivät edisty. Vastuuta omien tehtävien hoitamisesta annettiin enemmän kuin Sanni oli osannut odottaa ja sen myötä hän myös koki monesti onnistumisen tunteita. Itsevarmuus erilaisten tehtävien hoitamiseen sekä luottamus omaan osaamiseen on kasvanut kesän aikana Myös ongelmanratkaisutaidot ovat kesätyön haastavissa tehtävissä kehittyneet.

Sannin kokemus kesätyöstä Nornickel Harjavallassa on positiivinen. Työilmapiiri on kiva ja uusi henkilö otetaan lämpimästi vastaan. Työkaverit ovat auttavaisia ja ihmisiin on helppo olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Sannillekin kesätyö avasi uusia mahdollisuuksia, sillä hänen työnsä on kesän jälkeen jatkunut määräaikaisena, tarvittaessa töihin kutsuttavana ostajaharjoittelijana. Tämä sopii opintojaan viimeistelevälle opiskelijalle hyvin, varsinkin kun Sannille löytyi opinnäytetyöaihekin Nornickeliltä.

21

Henkilöstö juhlii

Palvelusvuosijuhla kokosi henkilöstön yhteen Vietimme muutaman vuoden tauon jälkeen henkilöstömme palvelusvuosijuhlia syyskuussa 2023. Juhlaan oli kutsuttu koko Nornickel Harjavallan henkilöstö seuralaisineen, mutta pääosassa olivat kuitenkin palvelusvuosistaan palkitut.

Juhlittavia henkilöitä oli kertynyt suuri määrä mm. koronan aiheuttaman juhlatauon aikana.

Merkittäviä työuria yrityksessämme on kertynyt monille. Palkittavien joukossa oli mukana muutamia jopa 40 ja 45 vuotta palveluksessamme olleita henkilöitä.

Lyhyempiä, kuitenkin merkittäviä 10–35 vuotta jatkuneita työsuhteita oli jo isommalla joukolla henkilökuntaamme. Pitkiä työuria on meillä paljon ja on mukavaa, että työyhteisössä viihdytään. Kokenut ja osaava henkilöstö on tärkeä osa laadukasta työtulosta ja yrityksen menestystä. Hyvä työyhteisö puolestaan tukee hyvää arkeamme.

Iltaamme viihdytti Heta Halonen yhtyeineen.

22

MIELENKIINTOISIA TYÖTEHTÄVIÄ 45 VUODEN AJAN Raaka-aineiden hankintajohtaja Antti Koski-Lammi palkittiin 45 vuoden mittaisesta työstään yrityksemme hyväksi. Antin työuraan on mahtunut monenlaista ja hänen panoksensa ja laaja yhteistyöverkostonsa on ollut merkittävä tekijä Nornickel Harjavallan ja tätä edeltävien yritysten menestyksessä.

Toimitusjohtaja Joni Hautojärvi aloitti juhlan tervetuliaispuheellaan. Perinteisen lahjansaajien puheen piti prosessinhoitaja Juha Riutta.

Antti Koski-Lammi aloitti työt Harjavallassa jo 70-luvun puolivälissä. Hän aloitti uransa sulaton käyttöinsinöörinä. Työ sulaton käyttötehtävissä jatkui noin kahdeksan vuotta, joista viimeisimmät nikkelisulattoa pyörittäen ja sekundääri raakaaineita ostaen. Tämän jälkeen Antti lähti ulkomaan komennukselle Brasiliaan, jossa vietti runsaan vuoden pääkäynnistysinsinöörin tehtävissä. Suomeen palattuaan Antti siirtyi kaupallisiin tehtäviin ja jäi myös asumaan pääkaupunkiseudulle, josta käsin jatkoi työskentelyä ensin Outokummulle, sittemmin OMG Harjavallalle sekä Nornickel Harjavallalle.

Juhlailtamme Yyterin maisemissa oli lämminhenkinen ja korosti oman työyhteisömme merkitystä.

Kivoja työkavereita on mukava tavata vapaa-ajallakin!

KUVAT: SUVI MYLLYMÄKI

Vuodet kansainvälisessä tehtävässä ja pääasiassa raaka-aineasioiden parissa ovat olleet kiinnostavia, kertoo Antti. Hän kuvailee raaka-aineiden hankinnan olevan usein työläs prosessi, jossa suuri osa tehdystä työstä ei johda haluttuun lopputulokseen. Ohjenuorana on kuitenkin tehtaan entisen esimiehen lausahdus: ”Ain on löytynyt”. Kovalla työllä onnistuminenkin osuu kohdalle. Tänä päivänä tuleva raaka-ainetilanne näyttää valoisammalta, sillä markkinat ovat muuttumassa ja ”feediä” on saatavana entistä enemmän, kertoo Antti.

Yllätysvieraamme Folke Rundqvistin hauska tanssinopetus sai juhlaväen lanteet letkeiksi ja rytmin vereen.

Virallisesti Antti Koski-Lammi siirtyi eläkkeelle vuoden 2021 alussa, mutta toimii edelleen osa-aikaisesti konsulttina Nornickel Harjavallan apuna ja tukena.

Työtään hän pitää edelleen mielenkiintoisena ja kokee tärkeänä sen, että voi siirtää omaa kokemustaan ja osaamistaan seuraajille. Antti pitää uransa alkuaikojen työkokemusta sulatolla arvossaan. Hän kertoo, että teknisestä taustasta on ollut paljon hyötyä monissa tilanteissa. Se, että on päässyt näkemään asioita monelta eri kantilta laajentaa näkökulmia ja ymmärrystä. Antti korostaa tiimityön tärkeyttä ja muistuttaa, että yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla saadaan enemmän aikaan.

23

www.nornickel.fi

Nähdään myös somessa!

Seuraa nikkelinjalostuksen arkea ja kuule avoimista työ- ja harjoittelupaikoista.

Nappaa tilimme seurantaan!

@nornickelharjavalta

Nornickel Harjavalta

Nornickel Harjavalta