Naisjuristit 2 2015 by Naisjuristit ry

Naisjuristit ry JÄSENLEHTI 2/2015

Lakimiesliiton valtuuskunnan vaali 6.10.–4.11.2015

101

102

VAALILIITTO

Naisjuristit ry

103

104

105

101 Raekivi Outi, lakiasiainjohtaja, Helsinki 102 Ihalainen Anne, viestintäjohtaja, Helsinki 103 Hämäläinen Merva, tutkija, Helsinki 104 Vuorela Miina, korvauslakimies, Hämeenlinna 105 Horttanainen Anne, johtaja, Espoo

Naisjuristit ry

vuotta

1945 - 2015

Puheita Naisjuristien 70-vuotisjuhlasta

Eurooppalaiset naisjuristit kokoontuivat Ranskassa

SISÄLLYS

Puheenjohtaja Anne Ihalainen anne.ihalainen@naisjuristit.org

Puheenjohtajan puheenvuoro

Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalit

Sihteeri, jäsenrekisteri Saana Heiskanen saana.heiskanen@naisjuristit.org

Puheita Naisjuristien 70-vuotisjuhlasta

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia Eurooppalaiset naisjuristit kokoontuivat Ranskassa Työhyvinvointi - kulu vai investointi?

12 15

Taloudenhoitaja Paula Tuononen paula.tuononen@naisjuristit.org Varapuheenjohtaja, viestintä Orvokki Lohikoski orvokki.lohikoski@naisjuristit.org Tapahtumat, uusjäsenhankinta Merva Hämäläinen merva.hamalainen@naisjuristit.org

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia Naisjuristit ry:n stipendit 16 Euroopan Naisjuristit kokoontuvat Cardiffissa 16 Kutsu sääntömääräiseen syyskokoukseen 17 Naisjuristien uratilaisuus 17 Croeso i Gymru!

Jäsenlehti Mirja Wynn-Williams mirja.wynn-williams@naisjuristit.org

www.naisjuristit.org

Muistathan ilmoittaa mikäli yhteystiedoissasi tapahtuu muutoksia: info@naisjuristit.org

Lehden toimitus: Mirja Wynn-Williams, Anne Ihalainen ja Saana Heiskanen Lehden kuvat: tiedot toimituksella, tuottajaorganisaatiolla ja ilmoittajalla Painopaikka ja taitto: Tikkurilan Paino Oy, Vantaa

Toivon, että olemme kaikki saaneet viettää rentouttavan loman ja nauttia vapaasta läheisten ja rakkaiden harrastusten parissa. Ennen kuin syksy toden teolla alkoi tehdä tuloaan, saimme vielä nauttia upeasta elokuusta. Itse kävin lataamassa akkuja Italian aurinkoisilla vuorilla. Jäsenlehden syksyn numerossa jatkamme yhdistyksen 70-vuotisjuhlan muistelua. Toinen tärkeä aihe on Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalit, jotka järjestetään jälleen tänä syksynä. Vaalit ovat Naisjuristeille erityisen tärkeät, sillä Lakimiesliitto on yksi yhdistyksemme tärkeimmistä kanavista vaikuttaa ja edistää jäsenistömme tavoitteita. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on säilyttää valtuuskunnassa kaksi paikkaa – voimme onnistua tässä vain, mikäli jäsenistömme on aktiivisesti liikkeellä. Muistathan äänestää vaaleissa Naisjuristien ehdokasta! Lisätietoa kandidaateista löydät tästä lehdestä. Työmarkkinat ovat taloustilanteessamme haastavat, eivätkä esimerkiksi uutiset yt-menettelyistä tunnu loppuvan. Organisaatioita laitetaan uuteen uskoon niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Muutokset toimintaympäristössä ja kuluttajakäyttäytymisessä, digitalisaatio sekä teknologian kehittyminen luovat paineita operatiivisten mallien muokkaamiseen ja strategioiden uudistamiseen. Kasvu on hankalaa ja tuottoa haetaan kustannussäästöin. Voisiko tämä ehkä mennä toisin? Pääsin syyskuun alussa kuulemaan professori Costas Markidesin esitystä strategisista innovaatioista. Innovaatioita kaipaavat yritykset, niin pienet kuin kansainväliset, niitä kaipaa myös Suomen valtio. Markidesin esitys oli erinomainen ja inspiroiva mutta myös käytännönläheinen lukuisine esimerkkeineen. Suurin anti oli mielestäni kuitenkin aidosti innovatiiviseen ajatteluun ja rohkeaan kokeiluun kannustava ympäristö – vain sitä kautta voi syntyä tulosta. Pienelle maalle strategiset innovaatiot ovat elinehto ja mahdollisuus talouskasvun aikaansaamiseen! Tässä kohtaa mieleeni palautui Merja Karhapään esitys teknologian kehityksestä yhdistyksen 70-vuotisjuhlassa. Ehkä meidänkin työmme tulee muuttumaan innovaatioiden seurauksena. Yhdistyksen syksyn ensimmäinen tilaisuus koskettaa työllistymistä. Uratilaisuus rekrytointi- ja henkilöbrändäysvinkkeineen järjestetään 1.10. Tulossa on myös aktiviteettia kulttuurin saralla. Tervetuloa mukaan! Energistä syksyä toivottaen, Anne Ihalainen 3

Puheenjohtajan puheenvuoro

HALLITUS 2015

Lakimiesliiton valtuuskunnan vaali 6.10.–4.11.2015 Naisjuristien ehdokkaat Lakimiesliiton valtuuskunnan vaalissa: Outi Raekivi

Anne Ihalainen

lakiasiainjohtaja, OTK Helsinki

viestintäjohtaja, lakimies OTK, EMBA Helsinki

Äänestysnumero:

101

• s. 1968, OTK 1991, KJs 2001 • yli 20 vuoden työkokemus kiinteistösijoittamisen toimialalta ja kiinteistöjuridiikasta, yli 10 vuoden kokemus pörssinoteeratun yhtiön päälakimiehen ja lakiasiainjohtajan tehtävistä • 1.8.2011 alkaen Technopolis Oyj:n lakiasiainjohtaja • Arvopaperimarkkinayhdistyksen markkinatapalautakunnan jäsen 2013 alkaen, Keskuskauppakamarin lakivaliokunnan jäsen 2011 alkaen, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin uudistamistyöryhmän jäsen 2009–2010 • Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry:n hallituksen jäsen 2011–2012 ja hallituksen puheenjohtaja 2013–2014, osallistunut Naisjuristien johtamiskoulutusohjelmaan ja mentorointiohjelmaan Lakimiesliiton valtuuskunnan jäsenenä pyrkisin erityisesti edistämään vaativan asiantuntijatyön ja perheen yhteensovittamiseen, työhyvinvointiin sekä tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.

Äänestysnumero:

102

• s. 1975, OTK 1999 (Turku), EMBA 2006 (ENPC, Pariisi) • 15 vuoden työkokemus yksityissektorilla lakimiehenä, asianajajana, kehitys- ja johtotehtävissä • erikoistunut liikejuridiikkaan, monipuolinen kokemus sopimusoikeuden, yhtiöoikeuden, yritysjärjestelyiden ja työoikeuden alueilta • tällä hetkellä Viestintäjohtajana ja konsernilakimiehenä KPMG:llä • Naisjuristit ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2013, puheenjohtaja 2015 alkaen • mentoroinut usean vuoden ajan opintojen loppuvaiheessa olevia ja vastavalmistuneita • uskoo jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen • vapaa-ajan harrastuksena monipuolinen urheilu, intohimoinen vuorilla liikkuja Lakimiesliiton valtuuskunnan jäsenenä agendalla erityisesti hyvinvointi ja työssä jaksaminen, ammatillisen urakoulutuksen tarjonta sekä aktiivinen yhteistyö liiton ja jäsenyhdistysten välillä, myös teknologian ja digitalisoitumisen vaikutukset alaan kiinnostavat.

Merva Hämäläinen

Miina Vuorela

jur.kand.(Uppsala), LL.M.(Eur.), OTK kelpoisuus (Helsinki), tutkija Helsinki

korvauslakimies, OTM, VT Hämeenlinna

Äänestysnumero:

103

• toiminut nuorempana opettajana ja nykyisin olen tutkija ja kirjoitan väitöskirjaa aiheesta Lekmannaelement vid dömande - en komparativ studie eli maallikkoaines tuomitsemisessa - vertaileva tutkimus Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa • ollut mm. tiedekuntaneuvoston varajäsen ja rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitoksen johtoryhmän jäsen • ollut vieraileva tutkija mm. Uppsalan, Tukholman ja Oslon oikeustieteellisissä tiedekunnissa • ollut hallituksen jäsen Sveriges yngre jurister Uppsala-yhdistyksessä ja Nuoret lakimiehet -yhdistyksessä • ollut jäsenistösihteeri Suomalaisessa lakimiesyhdistyksessä • Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry:n hallituksen jäsen • ollut Lakimiesliiton koulutusvaliokunnan jäsen • Lakimiesliiton valtuuskunnan varajäsen ja oikeuspoliittisen valiokunnan jäsen

Äänestysnumero:

104

• s. 1972, OTM 2002, VT 2010 • 13 vuoden työkokemus asianajotoimistosta ja vakuutusyhtiön korvauspalveluista sekä yhtiölakiasioista • nykyisin korvauslakimies vakuutusyhtiö Fenniassa, vastuualueena kuljetusvahingot (kuljetusoikeuden asiantuntija) • Suomen Lakimiesliiton valtuuskunnan jäsen 2010– • Suomen Lakimiesliiton järjestövaliokunnan jäsen 2010– • Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry:n puheenjohtaja 2007–2008 • Naisjuristien johtajakoulutusohjelman (2007-2008) käynnistäjä ja vetäjä • lukuisia muita luottamustoimia opiskeluajoilta lähtien (esim. Lex ry:n pääsihteeri 1995 sekä puheenjohtaja 1996) • 8 - ja 11 -vuotiaiden tyttärien hämeenlinnalaistunut yksinhuoltajaäiti, joka harrastaa liikuntaa, lemmikkejään sekä järjestötoimintaa. Tilastokeskuksen ja Juristikirjeen tekemän tutkimuksen mukaan ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden, OTM tai vastaava, kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansio laski vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013. Nyt OTM- tai vastaavan tutkinnon suorittaneen säännöllisen työajan keskiansio on 6 270 euroa, 99 prosenttia siitä mitä se oli 2013. Ilmeisesti tämä selittyy sillä, että ensimmäistä ker5

taa naisia oli enemmistö (52%) yksityisen sektorin kuukausipalkkaisista OTM-tutkinnon suorittaneista. Juristimiesten ja -naisten palkkaero kasvoi hieman. Suurin palkkaero on yhä OTT-tutkinnon suorittaneiden naisten ja miesten välillä: naisjuristitohtorin euro on 79 senttiä, kun OTM-naisen on 84 senttiä. OTM-tutkinnon suorittaneiden naisten ja miesten palkkaero kasvoi aavistuksen. Lakimiesliiton jo vuonna 2008 teettämän järjestötutkimuksen mukaan oli nähtävissä, että vuonna 2012 yli 50 % oikeustieteellisistä tiedekunnista valmistuvista on naisia. Juristikunta on siis naisistunut jo jonkin aikaa hyvää vauhtia, mutta yhä edelleen lakimiesammateissa vallitsee palkkadiskriminaatiota. Juristinaisen euro on yhä edelleen 80 senttiä. Huolestuttavampaa kuitenkin on, mitä tilastokeskuksen luvuista voidaan päätellä, että koko ammattikunnan palkkaustaso alkaa laskemaan juristikunnan naisistumisen johdosta. Mitä tästä on seurauksena koko ammattikunnan arvostuksen laskuko? Taistelun tätä vastaan luulisi olevan meidän kaikkien Lakimiesliiton jäsenten intressissä.

Anne Horttanainen johtaja, OTK, VT Espoo

Puheita Naisjuristien 70-vuotisjuhlasta

Naisjuristit ry

vuotta

1945 - 2015

Äänestysnumero:

105

• s. 1975, OTK 2002, VT 2005 • työskentelee johtajana Keskuskauppakamarissa vastuualueenaan riidanratkaisu ja itsesääntely • toiminut Naisjuristit - Kvinnliga jurister ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2009–2010 ja hallituksen jäsenenä 2003– 2007 ja 2011 • ollut myös jäsen Lakimiesliiton oikeuspoliittisessa valiokunnassa vuosina 2005– 2008. Lakimiesliiton valtuuskunnan jäsenenä pyrkisin edistämään yhdistysten ja liiton välistä yhteistyötä ja sitä, että liitto palvelee aidosti sen jäsenkuntaa. Liiton on oltava myös jäsentensä näköinen. Aktiivisella vuoropuhelulla saamme enemmän aikaan.

Naisjuristit ry:llä on tänä vuonna 70-vuotisjuhlat. Juhlia vietettiin helmikuussa Ravintola Pörssissä. Tapahtumassa tunnelmoitiin yhdistyksen taivalta vuosien varrelta sekä kuultiin juhlavia puheita huikeilta, menestyneiltä naisjuristeilta. Tämä kirjoitus on jatkoa edellisessä jäsenlehdessä olleeseen juttuun, jossa referoitiin monta upeaa juhlassa kuultua puhetta. Tässä numerossa julkaisemme lyhennelmän Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemen esityksestä sekä Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinbothin puheen. Johanna Niemi puhui naisten roolista yliopistomaailmassa Johanna Niemi tarkasteli puheessaan oikeustieteellisiä tiedekuntia sukupuolen näkökulmasta. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehtiin vuonna 2013 tasa-arvoselvitys. Selvityksen laati OTM Marjo Rantala (Marjo Rantala: Oikeustiede, tiedekunta ja sukupuoli; Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tasa-arvoselvitys 2011–2012; saatavilla www.helsinki.fi -verkkosivuilla), ja Niemi toimi selvityksen ohjaajana. Selvityksestä kävi ilmi, että naisia ja miehiä on opetushenkilöstössä molempia suunnilleen yhtä paljon. Oikeustieteellisissä tiedekunnissa valtaosa professoreista on kuitenkin edelleen miehiä. Kaikkiaan oike-

ustieteellisten tiedekuntien professoreista yli 70 prosenttia on miehiä. Tasa-arvoselvityksessä tarkasteltiin myös opiskelijoiden hakeutumista syventävien opintojen graduryhmiin. Helsingin yliopiston tiedekunnassa kysytyimmät talouselämän sääntelyä koskevat velvoiteoikeus, kauppaoikeus, oikeustaloustiede ja finanssioikeus olivat suosittuja miesopiskelijoiden keskuudessa. Sen sijaan naiset valitsivat miehiä useammin hallinto-oikeuden, perheoikeuden ja työoikeuden syventävät opinnot. Opiskelijoilta kysyttiin selvityksessä useita kysymyksiä mm. tiedekunnan ilmapiirin avoimuudesta ja kannustavuudesta. Huomionarvoista oli, että kaikissa kysymyksissä naisopiskelijat olivat systemaattisesti

Professorit UEF LY TY HY (2012) 0

(Johanna Niemi on koonnut taulukon yliopistojen kotisivuilta ja tasa-arvoselvityksestä) 6

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Kuvat: Otto Markkanen Teksti: Saana Heiskanen

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

tyytymättömämpiä tiedekunnan ilmapiiriin kuin miehet. Niemi kommentoi, että naisten heikompaan viihtymiseen voi olla monia selityksiä – ehkä naisten kriittisyys tai kenties se, että miesvaltainen professorikunta voi pystyä vastaamaan miesopiskelijoiden tarpeisiin paremmin kuin naisten. Selvityksestä kävi ilmi, että yli puolet (56 %) naisopettajista ja jatko-opiskelijoista katsoi, että opettajan sukupuolella voi olla merkitystä roolimallina. Vain neljännes miesopettajista ja jatko-opiskelijoista sekä naisopiskelijoista oli huomannut tämän. Miesopiskelijoista alle viidennes oli kiinnittänyt roolimalliajatteluun huomiota. Niemi siteerasi puheessaan nais- ja miesopiskelijan esittämiä kommentteja, joista jälkimmäisen sai juhlayleisön repeämään nauruun.

Johanna Niemi kertoi Oikeustieteellisissä tiedekunnissa professorien valtaosa on edelleen miehiä. Kaikkiaan oikeustieteellisten tiedekuntien professoreista yli 70 prosenttia on miehiä.

”Roolimallius on erittäin tärkeä tekijä varsinkin niille opiskelijoille, joilla ei ole juristeja lähipiirissä. Saman sukupuolen edustaja opettajana auttaa ainakin omalla kohdallani rakentamaan ns. juristi-identiteettiäni.” Nainen, perustutkinto-opiskelija ”Opetuksen huonoon laatuun ei vaikuta se, onko opettaja mies vai nainen taikka transgenderi. Roolimallia on tietenkin helpompi hakea jos henkilö on samaa sukupuolta, mutta eipä hirveän monta oikeustieteellisessä tiedekunnassa opettavaa henkilöä voida pitää kenenkään roolimallina, valitettavasti.” Mies, perustutkinto-opiskelija Kysyttäessä kokemuksesta sukupuolten tasa-arvosta opetuskäytännöissä, varsinkin perustutkinto-opiskelijoiden avovastauksissa korostui se, että opiskelijat kokivat opetuksen tasa-arvoista. ”Sukupuolten tasa-arvo toteutuu sikäli, etten ikinä ole huomannut, että sukupuolella olisi millään tavoin missään suhteessa mitään merkitystä yllä oleviin kohtiin nähden”. Nainen, perustutkinto-opiskelija ”Tasa-arvo ei millään lailla ole em. tilanteissa näkyvästi asialistalla, mikä helpottaa oppimista ja kanssakäymistä. Näkökulma kaikessa tuntuu olevan ihmis- ja asiakeskeinen, ja "tasa-arvoilu" näkyy lähinnä tällaisissa kyselyissä”. Mies, perustutkinto-opiskelija Rantalan tekemän tasa-arvoselvityksen lisäksi Niemi kuvaili puheessaan myös henkilökohtaisia kokemuksiaan yliopistomaailmassa. Niemi ei usko, että yliopistollinen tehtäväntäyttöprosessi on hyväksi sen enempää miehille kuin naisillekaan. Hänen mukaansa tehtäväntäytöt ovat tulleet entistä kovemmin kilpailluiksi. Yliopistomaailmassa on tarjolla paljon pätkätöitä. Vakituista työtä on vaikea saada ja määrärahoja on niukasti. Professuurien hakuprosessi kestää helposti noin kaksi vuotta. Keskeistä yliopiston tehtäväntäytöissä on monen eri tahon asiantuntijoiden, työryhmien ja päätöksentekijöiden suorittama

arviointi. Yhdessä tehtäväntäytössä hakija joutuu arvioiduksi jopa viisi kertaa. Puheensa lopussa Niemi kiteytti naisten merkityksen yliopistomaailmassa erään naispuolisen perustutkinto-opiskelijan tasaarvoselvityksessä antamaan sitaattiin: ”Menestynyt naisopettaja on naispuoliselle opiskelijalle hyvä roolimalli, kun tiedekunnassa opettajisto on muuten niin miesvaltainen.” Nainen, perustutkinto-opiskelija. Susanna Reinboth: ”Vuosien varrella se on ollut uutinen, kun nainen valitaan näkyvälle paikalle” Teksti: Susanna Reinboth ”Hyvät naisjuristit, Minulla on teille hyviä uutisia: naisjuristi ei ole huippujuristi - ainakaan median tarkoittamalla tavalla. Kaikki varmaan ovat huomanneet, että nopein tie huippujuristiksi on mikä tahansa rötöstely. Silloin lehdissä – erityisesti iltapäivälehdissä - aina kerrotaan, että huippujuristi ajoi humalassa tai kavalsi asiakkaansa varat. Pyysin Helsingin Sanomien leikearkistosta kuoren, johon oli koottu naisjuristeja koskevat jutut. Tällä nimellä ei löytynyt kuorta, mutta arkistosta tuli kaksi kuorta: satoja lehti leikkeitä pursuileva kuori otsikolla "Lakimies" sekä silkinohut, seitsemän leikettä sisältävä kuori. Ohuen kuoren otsikkona oli oikeuslaitos/naistyövoima. Kuoret sisälsivät artikkelit Helsingin Sanomista ja Ilta-Sanomista erityisesti ennen vuotta 1990 - silloin siirryttiin sähköiseen arkistoon ja lehtien leikkelyä vähennettiin. Lakimiehiä koskevassa kuoressa oli selvästi näkyvissä tämä huippujuristi-ilmiö tosin lähinnä Ilta-Sanomien jutuissa. Hyvä uutinen naisjuristien kannalta on siis se, että nämä huippujuristit olivat poikkeuksetta miehiä. Asianajajat olivat yliedustettuina, ja toistuvia teemoja ovat vuosikymmenien varrella olleet juristien kavallus- ja petossyytteet, ylilaskutus ja vankikauppa.

Naisnäkökulmasta voisi olla jopa loukkaantunut siitä, että Aarnio-tapauksessa syyttäjät lähtivät siitä, että on ihan luontevaa, että naiset eivät ole tienneet mistään mitään.

Kiinnostava oli esimerkiksi uutinen, joka oli julkaistu Helsingin Sanomissa 28. kesäkuuta 1995. Sen otsikko kuului: "Tulevat tuomarit varastavat eniten." Jutussa kerrottiin, että kirjastojen hävikkilistojen kärkeä hallitsevat oikeustieteellisen kurssikirjat. Ykkössuosikki oli Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään. Onneksi tiedämme, että huippujuristeina on myös naisia. Vuosien varrella se on ollut uutinen, kun nainen valitaan näkyvälle paikalle. Onneksi se alkaa olla yhä pienempi uutinen, sen verran yleistä se on. Muistan esimerkiksi, kun ensimmäisen kerran haastattelin Kirsti Rissasta vuonna 1995. Hänet oli juuri valittu oikeusministeriön kansliapäälliköksi, eli hän oli ensimmäinen nainen ministeriön korkeimpana virkamiehenä. Haastattelussa Rissanen kertoi mm., miten hän päätyi Marimekon juristiksi puolustettuaan Armi Ratiaa liikennerikosta koskeneessa asiassa. Kirsti kertoi, että oikeuden päätöstä odoteltiin Marimekon edustuskartanossa Bökarsissa. Jutun mukaan Armi Ratia oli tällöin kertonut Kirstille, että "Marimekon ideana on tehdä neekereille kenkiä, ja hän puhui muutenkin ihan 9

töistä eli hänellä oli sinä vuonna nollatulot. Kuulusteluissa vaimo sanoi, ettei hän tiennyt, miten kaikki rahoitettiin. Pariskunta on ollut naimissa neljännesvuosisadan, mutta vaimo ei kertomansa mukaan tiedä miehensä tuloja edes suunnilleen. Hän ei myöskään tiedä, miten perheen isot hankinnat oli rahoitettu. Jari hoiti rahaasiat, vaimo sanoi kuulusteluissa. Samantyyppinen tilanne oli vyyhdessä rikollisjärjestön pomon siskolla, jota syyttäjän mukaan käytettiin bulvaanina Trevocin rahoitusjärjestelyissä. Sisko vältti vakavat syytteet, ainoa syyte tuli rekisterimerkintärikoksesta. Syytettä vakavammista rikosepäilyistä ei tullut, koska syyttäjien mukaan sisko oli tahallaan pidetty tietämättömänä koko kuviosta. Syyttäjien mukaan siskon siis ei tarvinnut aavistaa mitään hämärää, kun alamaailman johtohahmoihin lukeutuva veli kantoi hänen eteensä mystisiä papereita allekirjoitettavaksi. Yleensä Suomessa lähdetään siitä, että aikuisilla on tietynasteinen selonottovelvollisuus asioista ennen kuin hän pistää nimeään papereihin. Naisnäkökulmasta voisi olla jopa louk-

kaantunut siitä, että Aarnio-tapauksessa syyttäjät lähtivät siitä, että on ihan luontevaa, että naiset eivät ole tienneet mistään mitään. Ikään kuin naisten ei voida edes edellyttää ymmärtävän mitään, eikä heillä siten voi olla samanlaista vastuuta kuin miehillä. Naisten ymmärryksen ja kykyjen vähättely on sinänsä tuttua. Tästä päästäänkin takaisin siihen seitsemän lehtileikettä sisältäneeseen kuoreen Hesarin arkistosta. Nimittäin vuodenvaihteessa 1979–80 käytiin kiintoisa keskustelu, johon myös Naisjuristit otti osaa yhdistyksenä. Keskustelu alkoi uutisesta, jonka otsikon mukaan "Naisvaara pelottaa nimismiehiä". Perusteellisen artikkelin mukaan Nimismiesyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Hemminki oli kovin sanoin vastustanut nimismieskunnan naisistumista. Hemmingin mukaan nainen ei sovi esimieheksi. "Kysymys on lähinnä biologinen", Hemminki sanoi. Hän huomautti, että koska nainen ei ole saanut sotilaallista koulutusta, hänellä ei ole tositilanteessa samanlaista valmiutta toimia tilanteen johtajana kuin miehellä. "Kysymykseen saattaa vielä tulla epävarmuuden tunne ja tämän myötä auktoriteetin menetys", arveli Hemminki Helsingin Sanomille. Samassa jutussa myös Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Tapio Elvilä arvioi, ettei

nainen pysty täyttämään vallesmannin viran kaikkia vaatimuksia. Naisjuristit ry vastasi miesten luuloihin ja arveluihin mielipidesivulla huomauttamalla mm, että naisten osuus juristikunnasta on lisääntynyt. Tämä on yhdistyksen mukaan omiaan herättämään ymmärrettävää hämmennystä vanhempien miesjuristien joukossa. Näistä ajoista on tasa-arvossa kuljettu eteenpäin, ja se näkyy muun muassa ammattikunnan nimessä. Enää ei puhuta juuri lakimiehistä, vaan juristeista. Samalla tavalla oman ammattikuntani naisistuminen on johtanut ammattinimikkeen muuttumiseen. Kun liityin 80-luvulla ammattiliittoon, liiton nimi oli Suomen Sanomalehtimiesten liitto. Nyt liiton nimi on Suomen Journalistiliitto. Jotkin ammattinimikkeet ovat pysyneet miehisinä, kuten palomiehet ja - ehkä vähän yllättäen - poliisimiehet. Uran hauskimman otsikon olen kirjoittanut vuonna 1995, jolloin ehdotettiin, että jatkossa poliisimiehet olisivat lakitekstissä vain poliiseja. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, joten pikku-uutisemme otsikko kuului seuraavasti: "Poliisinaiset pysyvät poliisimiehinä."

Lämpimät onnittelut 70-vuotiaalle Naisjuristit ry:lle. 11

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

ufoja". En ole varma, uskaltaisinko enää nykyisin kirjoittaa juttuun tällaista. Kirsti nosti haastattelussa esille myös oikeudenmukaisuuden. Hän sanoi, että ihmisillä on luontainen oikeudenmukaisuuden taju. Aina välillä onkin hyvä miettiä, kohteleeko laki sukupuolia oikeudenmukaisesti. Tämä on monisyinen ongelma, ja siihen liittyy monia vakavia kysymyksiä. Tässä vaiheessa iltaa en aio pohtia tätä aihetta syvällisesti, vaan kerron tuoreen, ehkä vähän kevennyksenomaisen esimerkin. Jari Aarniota koskevan jutun yhteydessä huomasimme kollegani Minna Passin kanssa, että epäiltynä olevien naisten kohtelu oli vähän erilaista kuin miesten. Esimerkiksi Jari Aarnion vaimo ei saanut rahanpesusyytettä, vaikka perheen elämään on viime vuosien aikana käytetty syyttäjien arvion mukaan puolisen miljoonaa euroa sellaista rahaa, jonka alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Perheen autoja ostettiin vaimon nimiin ilman, että vaimo oli millään tavalla mukana ostotapahtumissa. Kun perhe alkoi rakentaa hulppeaa omakotitaloa Porvooseen, vaimo jättäytyi pois

Eurooppalaiset naisjuristit kokoontuivat Ranskassa

Naisjuristien jäseniä Suomesta

European Women Lawyers Association EWLA:n kongressi järjestettiin Lillessä 5.–7.3.2015. EWLA:n kongressin teemana oli “5 Years to Realise Gender Equality in Europe”. Teeman ympärille rakentui ohjelma, jonka ensimmäinen päivä oli ranskankielinen. Siihen osallistui noin 40 naisjuristia. Toisen päivän ohjelma oli englanninkielinen. Osallistujia oli noin 60, joista viisi Suomesta. Kongressi järjestettiin modernissa betonikolossissa Lillen oikeustalolla ja keskustassa historiallisessa rakennuksessa sijaitsevassa Lillen kauppakamarissa. EWLA:n hallituksen jäsen Nathalie Leroy (Ranska) tukijoukkoineen organisoi sujuvasti kongressin järjestelyt ja ohjelman muutokset. Puhujat muuttuivat ohjelmassa ilmoitetusta ja Casino Barrière ilmoitti lyhyellä varoitusajalla, että gaalaillallista ei heillä voida pitää. Erinomainen illallinen järjestyi kuitenkin ravintola La Paixissa. Englanninkielisen kongressipäivän puheet ja paneelikeskustelu videoitiin. Nauhoitus on katsottavissa EWLA:n verkkosivuilla ewla.org “EWLA Lille congress” ja osoitteessa: https://www.youtube.com/ 12

suuteen ja yhdenvertaisiin uramahdollisuuksiin naisille ja miehille (419 000 työntekijää): ohjelman toteuttamisen jälkeen 80 maassa toimivan yrityksen taloudelliset tulokset olivat parantuneet. Ruandalainen Tessi Kyitana, Pariisissa toimiva finanssialan asiantuntijana, kertoi Ruandan naisenemmistöisestä parlamentista (vuodesta 2007 alkaen) ja uusista laeista, joilla nimenomaan oli parannettu sodan runteleman Ruandan naisten yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa. Yksi keskeisistä lakimuutoksista koski naisen oikeutta omistaa maata. Tiiviiseen kongressiohjelmaan sisältyi ennen gaalaillallista kaksi työpajaa. Toisessa pohdittiin naisen asemaa, vaikutusmahdollisuuksia sekä tasa-arvon edistämistä talouskasvun vauhdittamisessa, ja toisessa pohdittiin, mitä EWLA voi tehdä eliminoidakseen naiseen kohdistuvan väkivallan. Kummassakin työpajassa käsiteltiin EWLA:n Euroopan Komissioon toimitettavaan kannanottoon sisällytettäviä asiakohtia. Lausunto koskee komission työn alla olevaa uutta strategiaa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävistä toimista vuosille 2015–

The aims of EWLA are: to improve the understanding of European legislation in relation to equality, with particular reference to women, and its effects; to bring together women lawyers across the European Union, e.g. by the closest possible contacts with bars, law societies, associations of women lawyers, faculties and schools of legal education and research, both on a national and international level and with European or other public authorities; to undertake studies, research and conferences of European women lawyers also with organizations and institutions inside and outside of Europe with view to achieving equality of rights and opportunities; to strengthen links between EU women lawyers and to encourage meetings, cooperation and unterstanding between women lawyers.

2020. Lausunto löytyy ewla.org -verkkosivuilta. Gaalaillallisella entinen EWLA:n puheenjohtaja, Keskuskauppakamarin varatoimi-

Konferenssin puhujia

watch?v=rW0UG34w7qQ. Saimme kuulla ajankohtaisista tapauksista, jotka koskivat miesten ja naisten palkkaeroja ja eläkkeitä sekä toimia Euroopassa palkkaerojen kiinni kuromiseksi. Puolasta puhujana oli Agnieszka Kozlowska-Rajewicz, Saksasta Gisela Ludewig, Alankomaista Marianne Eisma, Belgiasta Daniela Bankier, Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolta, sukupuolien tasaarvojaostosta ja Sveitsistä professori Regula Kägi-Diener, joka toimi moderaattorina. Europarlamentaarikko, entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki kertoi esityksessään, miten Euroopan Parlamentti edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sodexon johtaja Monnot kertoi yrityksen panostuksista henkilöstöhallinnossa monimuotoi13

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti ja kuvat: Mirja Wynn-Williams ja EWLA

Kongressikaupunkina Lille oli erinomainen, koska kaikki keskeiset tapahtumapaikat olivat helposti löydettävissä ja kävelymatkan päässä. Kaupunki historiallisine nähtävyyksineen on myös turistikohteena arvokas. Lillessä on taidemuseo, jonka sanotaan sisältävän Ranskan toiseksi hienoimman taidekokoelman Louvren jälkeen. Vuosi 2015 on EWLA:n viidestoista toimintavuosi. Vuonna 2014 ei vuosikokousta pidetty. EWLA:n yleiskokouksen Lillessä tekemät päätökset, julkilausumat ja lausunnot löytyvät EWLA:n verkkosivuilta ewla.org. Seuraava EWLA:n minikonferenssi järjestetään 6.–7.11.2015 Cardiffissa, Walesissa. Varaa päivämäärä kalenteristasi jo nyt ja tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen, sillä EWLA:n seuraava kokous järjestetään vasta vuonna 2017. Asianajaja Olivia Rajerison Madakasgarista osallistui EWLA:n Lillen kongressiin kaukaisimpana kongressivieraana. Hän kirjoitti ranskaksi EWLA:n kongressin ensimmäisen päivän ranskankielisestä ohjelmasta. Se ja hänen vieraskynäkirjoitus ranskaksi naisen asemasta työelämässä Madakasgarissa ”DISCRIMINATIONS ET HARCELEMENT SEXUELS AU TRAVAIL À MADAGASCAR” lähetetään sähköpostitse jäsenille, jotka haluavat lukea kirjoitukset. Kirjoitukset suomennetaan. Aikomus on julkaista kirjoitukset verkkosivulla.

European Women Lawyers Association (EWLA) Perustamisvuosi: 2000 Yhdistyksen kotipaikka: Bryssel, Belgia Yhteisö- ja henkilöjäseniä: noin 500 Puheenjohtaja: professori Jackie Jones (UWE, Professor of Feminist Legal Studies) Suomen edustaja hallituksessa: Tytti Peltonen 14

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki

Työhyvinvointi

– kulu vai investointi? Mehiläinen-konsernin liiketoimintajohtaja Ove Uljas piti Naisjuristeille alustuksen työhyvinvoinnista 15.4.2015 Lakimiesliiton Ylähuoneella. Hän aloitti esityksen nostamalla esille ajatuksen siitä, tulisiko yrityksessä suhtautua työhyvinvointiin kuluna vai pikemmin investointina.

Nykyään työelämän hektisyys näkyy siinä, että kysyttäessä työntekijöiltä kuulumisia usein ensimmäisenä vastauksena on: ”Kauhea kiire”. Työelämässä vaaditaankin hyvää stressinsietokykyä. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, miten ihmiset kestävät painetta. Liian raskas työkuorma näkyy yksilötasolla työkyvyn heikkenemisenä. Työnantajan näkökulmasta työpaikalla selvitetään työkykyjohtamisen avulla, kykeneekö henkilö tekemään työtä vai onko hän työkyvytön. Uljaksen mukaan Suomessa jää nykyisin jopa neljä alle 25-vuotiasta nuorta pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle päivittäin – ja yleensä vieläpä henkisistä syistä. Taloudellisesta näkökulmasta yrityksissä tulisi panostaa ennakoivaan työhyvinvointiin. Silloin kun yritys investoi työhyvinvointiin, olemassa olevaan työyhteisöön ja työkyvyn ylläpitämiseen sekä kehittämiseen ennakoivasti, tuottavuus lisääntyy. Hyvinvoiva työyhteisö vaikuttaa näin suoraan yrityksen tulokseen.

Myös kotona kohdatut haasteet vaikuttavat työssä jaksamiseen. Tilaisuudessa keskusteltiinkin siitä, millainen työssä jaksamisen tason tulisi olla. Työskentelyn ei pitäisi olla vain ainaista ”jaksamista”, vaan työn tulisi tuottaa tekijälleen aitoa iloa ja innostusta. Illan aikana käytiin keskustelua siitä, että työhyvinvoinnin ylläpitoa ei pitäisi nähdä pelkästään esimiehen vastuulla olevana, ikään kuin ylhäältä annettuna projektina. Jokaisen työntekijän olisi hyvä miettiä, mitä juuri itse pystyy tekemään työyhteisön hyvinvoinnin ja ilmapiirin hyväksi. Myös työntekijän pitää itse kantaa kortensa kekoon työhyvinvoinnin hyväksi. Työterveyspalvelujen laatuun kannattaa panostaa, sillä halvin ei ole välttämättä paras ja loppujen lopuksi kannattavin vaihtoehto. Uljas päätti puheenvuoronsa johtopäätökseen, että työhyvinvoinnin saralla päästään parhaimpaan lopputulokseen, mikäli sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat tasapainossa.

"ENNAKOIVA TYÖHYVINVOINTI – LISÄÄ TUOTTAVUUTTA" 15

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Saana Heiskanen

tusjohtaja Leena Linnainmaa kertoi sukupuolten välisen tasa-arvon edistysaskeleista pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtopaikoilla Euroopassa. Naisten lukumäärä pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtotehtävissä on nousussa, tulevaisuus näyttää valoisalta. Perjantaina juhlimme myös sitä, että Saksan liittopäivät hyväksyi historiallisen lain pörssiyritysten naiskiintiöistä.

STIPENDI

KOLME MATKASTIPENDIÄ

Naisjuristit ry jakaa vuosittaisen stipendinsä ansiokkaalle tasa-arvoa tai naisasiaa käsittelevälle oikeustieteelliselle tutkimukselle. Tutkimus voi olla OTM-tutkielma tai muu akateeminen tutkimus. Stipendin suuruus on 500 euroa. Naisjuristien hallitukselle osoitetut hakemukset pyydetään lähettämään 3.12.2015 mennessä osoitteeseen: Naisjuristit ry PL 424 00101 Helsinki Hakemus voi olla vapaamuotoinen. Siihen tulee oheistaa tutkimus, jolla stipendiä haetaan. Tutkimus palautetaan pyydettäessä. Lisätietoja tarvittaessa: Merva Hämäläinen, merva.hamalainen@helsinki.fi tai puh. 040-7472316.

Naisjuristit ry jakaa avustuksena kolme matkastipendiä jäsenilleen 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kattamaan osittain osallistumiskustannuksia EWLA:n kokoukseen Cardiffissa Walesissa 6–7.11. 2015. Yksittäisen stipendin suuruus on 300 euroa. Stipendeillä halutaan edistää naisjuristien ulkomaista yhteistoimintaa. Kerro, miksi juuri sinun pitäisi saada matkastipendi. Naisjuristien hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen pyydetään lähettämään 5.10.2015 mennessä osoitteeseen: Naisjuristit ry PL 424 00101 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen: info@naisjuristit.org Myönnetyistä matkastipendeistä ilmoitetaan saajille 10.10.2015 mennessä.

Euroopan Naisjuristit kokoontuvat Cardiffissa, Walesissa, 6–7.11.2015

European Women Lawyers’ Association EWLA:n seuraava kokous järjestetään Cardiffissa 6–7.11.2015. Tarkka ohjelma-aikataulu ei ole vielä selvillä, mutta varmistuu pian. Lisätietoa järjestelyistä ja kokouksesta löytyy järjestön verkkosivuilla osoitteessa ewla.org. EWLA:n kokous järjestetään ensimmäisen kerran Walesissa. Ensi kertaa Walesiin tuleville Naisjuristien jäsenille on koottu yleistä tietoa Walesista kulttuurimatkakohteena ja Walesin tarjoamista mahdollisuuksista virkistymiseen. 16

Jäsenen, joka voi pidentää kokousmatkaansa Cardiffiin, kannattaa tutustua Walesin kansallismuseoon St Fagansiin, Wales Millenium Centre:iin ja sen ohjelmistoon, Cardiffin linnaan sekä Senedd rakennukseen, jossa Walesin eduskunta istuu. Walesin eduskuntalaitos sääti vuonna 2008 ensimmäisen walesilaisen lain sitten keski-ajan, se oli Britannian ensimmäinen kymrin ja englannin kielinen laki.

Kokouskutsu sääntömääräiseen

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

Naisjuristit ry:n STIPENDIT

SYYSKOKOUKSEEN

Aika: Paikka:

11.11.2015 klo 17.00 alkaen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki (6. kerros).

Syyskokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 § mukaiset asiat. Syyskokouksen jälkeen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n Senior Associate, MBA, Anne Vanhala alustaa aiheesta yritysvastuu ja sen yhteys juristin työhön. Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään 4.11.2015 osoitteeseen: info@naisjuristit.org. Lämpimästi tervetuloa! Naisjuristit ry:n hallitus

Naisjuristien uratilaisuus Tervetuloa Naisjuristien Uratilaisuuteen kuulemaan ja keskustelemaan rekrytointiprosessista ja henkilöbrändäyksestä LinkedIn:ssä. Tilaisuudessa saat myös vinkkejä työhaastatteluun valmistautumiseen. Uratilaisuus järjestetään torstaina 1.10. klo 17.00 alkaen Lakimiesliiton Ylähuoneella osoitteessa Uudenmaankatu 4-6. Pääsemme inspiroitumaan rekrytoinnin ammattilaisen Jaana Topparin ja henkilöbrändin rakentamisen taitajan Johanna Tuutin osaavassa seurassa. Jaana Toppari on talous-, laki- ja HRammattilaisten sekä kiinteistö- ja kaupan alan yleisjohtajien suorahakuun erikoistunut rekrytointikonsultti, joka antaa myös yksilöllistä työnhakuvalmennusta. Jaanalla on 17 vuoden kokemus vaativien asiantuntijaja johtotason tehtävien täyttämisestä sekä sitä ennen 10 vuoden esimieskokemus retailpankin antolainaustoiminnoista, business controllingista sekä yrityspankin limiittienhallintajärjestelmän kehittämisestä. Opiskeluvuosinaan Jaana työskenteli lakikirjatoimituksessa ja oli mukana Finlexin ensiaskelten kehityksessä. Johanna Tuutti (FM, VPK, Coach ACC) on ura- ja viestintävalmentaja. Hän valmentaa

kehittämään osaamista alueilla: ammatillinen henkilöbrändi, ihmissuhteet, vuorovaikutus ja johtaminen sekä yhteisöllinen viestintä sosiaalisessa mediassa. Konserniurallaan Johanna johti ja toteutti yritys-, brändija markkinointiviestintää IBM:ssä, Promotivassa ja Metsä Groupissa. Johannan viesti naisjuristille on: Tunne itsesi ja vahvuutesi ja brändää itsesi ja asiantuntijapalvelusi persoonallisuutesi ja osaamistesi mukaan. Henkilöbrändisi on urahallintajärjestelmäsi, ihmissuhteesi ovat turvaverkkosi. Tutustu Johannaan fi.linkedin.com/in/johannatuutti/ Twitter @johannatuutti Ilmoittauduthan viimeistään 28.9.2015 osoitteeseen info@naisjuristit.org.

Besök på Sveriges ambassad Föreningen Kvinnliga jurister r.f. är välkommen att besöka Sveriges ambassad torsdagen den 15 oktober 2015 kl. 17.00, Norra esplanaden 7 A. Ambassadör Anders Lidén talar om aktuella frågor rörande Sverige och Finland. Anmälningar senast 6.10.2015 till Merva Hämäläinen merva.hamalainen@helsinki.fi eller mobil 040 747 2316. 17

Pembrokeshiren kansallispuiston näkymiä

Yhdennentoistatiin näkymä

Tervetuloa Walesiin! Välkommen till Wales! Croeso i Gymru!* Wales tarjoaa matkailijoille vuoristoseudun lumoavaa luonnon kauneutta, keskiaikaisia linnoja, kartanoita, kirkkoja, musiikkia, laulua, taidetta, historian havinaa ja monia vuotuisia kulttuurifestivaaleja. Pienessä Hay-on-Wye kylässä järjestetään vuosittain kansainvälinen kymmenen päivää kestävä Hay kirjallisuus- ja kulttuurifestivaali, johon osallistuu kymmeniä tuhansia ihmisiä erilaisilta elämän saroilta: kirjailijoita, taiteilijoita, tiedemiehiä, muusikkoja, valtiomiehiä ja ennen kaikkea kirjallisuuden ja kulttuurinystäviä. Kylässä on parikymmentä antikvariaattia mm. kirkkoja ja kylän linna on muutettu vanhojen kirjojen erikoisliikkeiksi. Kylään nousee paviljonkeja, pop-up ravintoloita, katettuja myyntipisteitä ja ulkoilmaesiintymislavoja sekä aktiviteettitelttoja lapsille ym. festivaalin ajaksi. Vuonna 2016 festivaali järjestetään 26.5.–5.6.2016. Lisätietoa: Hayfestival.com Walesin pääkaupungissa Cardiffissa järjestetään joka toinen vuosi maailman kuulu Singer of the World -kilpailu. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran 1983 ja sen voittaja oli oopperalaulaja Karita Mattila. Seuraava kilpailu järjestetään 18.–25.6.2017. Yksi ehdoton vierailukohde Walesissa on Aberystwythissa sijaitseva National Library

of Wales, jonne Walesin kirja-aarteet, vanhat kartat ja monet taidekokoelmat ovat koottu. Kirjastossa on maailman suurin kelttiläisten kielten käsikirjoitusten ja kirjojen kokoelma. Kansalliskirjastossa järjestetään näyttelyitä, filmiesityksiä, luentoja läpi vuoden (verkkosivu: llgc.org.uk). Walesin (kymrin) kieltä puhuvien suurin vuotuinen kulttuuritapahtuma on kansallinen Eisteddfod, jossa kilpaillaan yli sadassa eri esiintymistaidon ja luovien taiteiden lajissa mm. runonlausunnassa, laulussa ja kaunokirjallisten tekstien kirjoittamisessa sekä myös arkisimmissa taidoissa kuten ruoanlaitossa. Päätapahtuma on voittajan julkistaminen ja palkinnonjako seremonia, jossa palkitaan runoilija, joka on kirjoittanut parhaan 250-rivisen kymrinkielisen runon, joka täyttää perinteisen Cynghanedd-runomitan tiukat vaatimukset. Minkään englanninkielisen runokilpailun voittajan julkistamistilaisuus ei vedä sellaisia yleisömääriä kuin tämä tilaisuus johon osallistuu yli kolme tuhatta ihmistä. Eisteddfodin sijaintipaikka vaihtuu vuosittain (Lisätietoa: eisteddfod.org. uk). Sen lisäksi Llangollenissa järjestetään vuosittain kansainvälinen musiikki Eisteddfod, vuonna 2016 se on 5-10.7. Eisteddfod on avoin kaikille puhuitpa mitä kieltä tahansa. Walesin kieleen voit tutustua verkossa ja

*Tervetuloa Walesiin kymrin kielellä

ottaa haasteen vastaan: bbc.co.uk/wales/ learnwelsh/bigwelshchallenge. Kieli on tunnettu pitkistä sanoistaan. Esimerkkinä pitkä kymrinkielinen juna-aseman nimi: Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch. Ulkoilmamatkailijoille on tarjolla mahtavia maisemia Snowdonian kansallispuistossa. Ne jotka eivät jaksa kävellä voivat nauttia näistä maisemista höyryveturin kyydissä Welsh Highlandin Railwaysin museorautatien liikennöimällä rataosuudella Porthmadogin ja Caernarfonin välillä tai matkustaen Snowdon Mountain Railwayn vuoristojunalla Snowdonin huipulle. Merihenkistä vaellusta paikallisine nähtävyyksineen on tarjolla koko Walesin merenrantaviivaa kiertävällä patikointipolulla. Polku kiertää mm. upean Gowerin niemimaan, jolla on hienohiekkaisia uimarantoja. Reitti sivuaa St Davidin kaupunkia, jossa sijaitsee Walesin kansallispyhimyksen Saint Davidin katedraali. Sen lähiseudulla pyhimys syntyi ja opetti. Paikka on pyhiinvaelluskohde. Syrjäistä paikkaa ympäröivät mielenrauhaa antavat maisemat Pembrokeshiren kansallispuistoalueella, mikä on valittu maailman toiseksi kauneimmaksi rannikkoseutumatkakohteeksi (National Geographic Traveller lehti 2011). Sisämaa tarjoaa kulttuuririkasta vaellusta Offa’s Dyke Path -vaellusreittiä pitkin, joka kulkee Englannin ja Walesin rajalla. Matkan varrella on mm. puoleensa vetävät Tintern Abbey -luostarin rauniot, Hay-on-Wye ja hieman reitistä poikkeamalla voi tutustua Powisin linnaan ja sen inspiroiviin puutarhoihin tai Llangolleniin sekä Chirkin linnaan ja sen taidekokoelmiin. Golfkenttiä Walesissa on yli 150, joista Saint Davidin katedraali

tunnetuin on Celtic Manor Ryder Cupin kilpailupaikkana Etelä-Walesissa. Kotikenttäni Keski-Walesin Borth & Ynyslas tunnetaan Walesin vanhimpana links-golfkenttänä. Pohjois-Walesissa on suosittu Royal St David’s -golfkenttä Harlechin linnan vieressä. Hyvin lähellä Harlechia meren rannalla sijaitsee ainutlaatuinen vuorien ympäröimä Portmeirionin kylä, jonka rakennukset ovat rakennettu italialaisella tyylillä. Alueen omisti aikoinaan arkkitehti Sir Clough Williams-Ellis ja hän toteutti unelmansa rakennuttamalla satumaisen kylän vuosien 19251975 aikana. Paikalla on oma virallinen harpisti Dylan Rowlands ja hän toimii myös harpun soiton opettajana, jos uuden oppiminen kiinnostaa. Harppu on Walesin kansallissoitin. Walesin kansallissymboli on narsissi tai purjo. Walesin kansallislipussa on valkoinen ja vihreä poikkiraita ja keskellä punainen lohikäärme. Kerran Walesin lumoama, aina Walesin lumoama. Laajemmin tietoa Walesista vierailukohteena: visitwales.com

LÄHETTÄJÄ Naisjuristit ry PL 424 00101 Helsinki

Naisjuristit ry Internet: www.naisjuristit.org • perustettu 1945 • Suomen Lakimiesliitto ry:n jäsenyhdistys • jäsenmäärä noin 480 • jäsenmaksu 25 € DANSKE BANK: FI40 8000 1801 7399 30 BIC-koodi: DABAFIHH