__MAIN_TEXT__

Page 1

Naisjuristit ry j채senlehti 1/2015

Naisjuristit ry

70

vuotta

1945 - 2015

o

i

k

e

u

d

e

n

a

s

i

a

l

l

a


Sisällys

Puheenjohtaja Anne Ihalainen anne.ihalainen@naisjuristit.org

Puheenjohtajan puheenvuoro

3

Uusi jäsen Naisjuristien hallituksessa

4

Sihteeri, jäsenrekisteri Saana Heiskanen saana.heiskanen@naisjuristit.org

Naisjuristien 70-vuotisjuhla

5

Taloudenhoitaja Paula Tuononen paula.tuononen@naisjuristit.org

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia Naisjuristien seminaarisarja: Työelämän haastavat tilanteet Naisjuristien seminaarisarja jatkui teemalla Muutosjohtaminen

19

Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia Kutsu sääntömääräiseen kevätkokoukseen

22

Varapuheenjohtaja, viestintä Orvokki Lohikoski orvokki.lohikoski@naisjuristit.org Tapahtumat, uusjäsenhankinta Merva Hämäläinen merva.hamalainen@naisjuristit.org

Historiikkien kirjoittajien kokemuksia vuosien varrelta

Jäsenlehti Mirja Wynn-Williams mirja.wynn-williams@naisjuristit.org

www.naisjuristit.org

Muistathan ilmoittaa mikäli yhteystiedoissasi tapahtuu muutoksia: info@naisjuristit.org

13

17

Erinomaista kevättä kaikille! Vuosi on alkanut kiireisesti ja uusi hallitus sai vauhdikkaan alun yhdistyksen juhlapäivän järjestelyjä viimeistellessään. Naisjuristit ry:n 70-vuotisjuhlia vietettiin upeissa puitteissa Pörssitalolla 6.2.2015. Paikalla päiväseminaarissa ja illallisella oli yhteensä lähes 60 osallistujaa. Tilaisuuden agendalla oli monipuolinen katsaus naisjuristien elämään yhdistyksen historian aikana ja tällä hetkellä. Lisäksi käsittelimme työkenttämme tulevaisuudennäkymiä. Tilaisuudessa puhuivat oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, valtakunnansovittelija Minna Helle, Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin toimitusjohtaja Pauliina Tenhunen, Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi, Sanoman lakiasiainjohtaja Merja Karhapää, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa ja Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth. Naisjuristienergiaa ja sulosointuja illallisen aikana osallistujille tarjosi lauluyhtye Lumo. Puhujat, kunniajäsenet ja juhlaväki takasivat juhlan onnistumisen. Iloinen puheensorina, erityisesti illallisen aikana, kuulosti puheenjohtajan korvaan kerrassaan upealta. Toivon, että onnistuimme tekemään juhlasta mieleenpainuvan. Tästä lehdestä voit lukea lisää juhlista. Hallituksessa aloitti vuoden alusta uutena jäsenenä Saana Heiskanen, joka toimii sihteerinä ja vastaa jäsenrekisteriasioista. Hän myös vahvistaa viestintäämme varapuheenjohtaja Orvokki Lohikosken ja allekirjoittaneen lisäksi. Taloudenhoitajana jatkaa Paula Tuononen ja yhdistyksen tapahtumista ja uusjäsenhankinnasta vastaavana Merva Hämäläinen. Mirja Wynn-Williams vastaa jatkossakin jäsenlehdestä. Seuraava yhdistyksen tilaisuus on 15.4.2015 järjestettävä kevätkokous, jonka yhteydessä jatkuu myös seminaarisarjamme, tällä kertaa teemalla työhyvinvointi. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee paikalle!

Lehden toimitus: Mirja Wynn-Williams, Anne Ihalainen ja Saana Heiskanen Lehden kuvat: tiedot toimituksella, tuottajaorganisaatiolla ja ilmoittajalla

Anne Ihalainen

Painopaikka ja taitto: Tikkurilan Paino Oy, Vantaa 3

Puheenjohtajan puheenvuoro

Hallitus 2015


Uusi jäsen Naisjuristien hallituksessa

Saana Heiskanen

70

Sydämellisesti Onnea 70-vuotias

Naisjuristit ry! Olen Naisjuristien hallituksen uusi jäsen. Vastuullani ovat sihteerin tehtävät ja jäsenrekisteriasiat. Hoidan myös yhdistyksen viestintään liittyviä tehtäviä. Valmistuin viime lokakuussa Turun yliopistosta oikeustieteen maisteriksi erikoistumisalueenani sopimusoikeus. Olen kuitenkin erittäin innokas oppimaan juridiikasta oikeudenalojen rajoja ylittäen. Työhistoriaani kuuluu harjoittelujaksoja liikejuridiikkaan erikoistuneissa asianajotoimistoissa – viimeisimpänä Asianajotoimisto Borenius Oy:ssä. Naisjuristit ry tarjoaa jäsenilleen erinomaisia verkottumis- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Yhdistyksen tapahtumissa on mielestäni onnistuttu pureutumaan työelämän ajankohtaisiin teemoihin syvällisesti. Haluan omalta osaltani edistää monipuolisten tapahtumien toteuttamista. Tavoitteenani on tuoda yhdistykseen lisää energistä kädenjälkeä juniorin kyltymättömällä innokkuudella. Olen erittäin kiinnostunut myös jäsenlehteen kirjoittamisesta. Otankin mielelläni vastaan ehdotuksia teemoista, joista voisi saada jutun juurta niin tapahtumiin kuin myös lehteen kirjoitettavaksi. Vapaa-aikani kuluu ystävien seurassa, televisiosarjojen parissa ja monipuolisesti urheillessa. Harrastan kuntosalia ja juoksemista. Olen voittanut itseni ylittämällä maratonin maaliviivan viisi kertaa. Myös musiikki kaikissa muodoissaan – erityisesti pianonsoitto ja laulaminen – on lähellä sydäntäni.

4

Naisjuristit ry viettää tänä vuonna 70-vuotissyntymäpäiviään. Kunnioitettavan iän saavuttavaa yhdistystä juhlittiin 6. helmikuuta Ravintola Pörssissä. Suureen juhlaan saapui iloisia naisjuristeja nuoresta ja varttuneemmasta ikäpolvesta monelta eri oikeudenalalta. Naisjuristit tulivat paitsi muistelemaan vanhoja hyviä aikoja ja näkemään pitkäaikaisia ystäviä, myös tutustumaan uusiin lakinaisiin. Lämpimät jälleennäkemiset ja iloinen puheensorina jo heti tilaisuuden alussa enteilivät, että päivästä tulee ikimuistoinen. Juhlan päivätilaisuus alkoi antoisilla puheenvuoroilla. Arvokkaan juhlapäivän teemana oleva kysymys ”Millaista naisjuristin elämä on nyt ja tulevaisuudessa?” kuultiin päivän aikana monen juhlijan ja tilaisuuden puhujan huulilta. Viihdyttävien, analyyttisten ja ajatuksia herättävien puheiden lomassa kuultiin hämmästyneitä naurahduksia ja nähtiin niin myöntyviä nyökytyksiä kuin ihmetteleviä pään pudistuksiakin.

Juhlapuheiden kohokohtia Anna-Maja Henriksson: ”Suomi tarvitsee naisjuristeja, joilla on kokonaisvaltainen näkemys yhteiskunnasta” Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aloitti mielenkiintoisen puheensa kertomalla Suomen ensimmäisestä naisjuristista. ”Ensi vuonna tulee kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Suomen ensimmäinen naispuolinen juristi Agnes Lundell valmistui vuonna 1906.” Ministeri aiheutti ensimmäisen naurunre-

makan yleisössä siteeraamalla Lundellille onnittelupuheessa sanottuja saatesanoja: "Ette koskaan voi tulla onnelliseksi juristina ja onnentunne on kuitenkin naiselle tärkein." (Lähde: Anneli Winter-Mäkinen: "Naisjuristien 1. vuosisata; poimintoja naisjuristien historiasta") 5


Anna-Maja Henrikssonin mielestä Suomi tarvitsee naisjuristeja, jotka huomioivat sekä naiset että miehet omassa toiminnassaan.

Ministeri antoi tunnustusta useille merkittäville naisjuristeille, jotka on nimitetty Suomessa ensimmäisinä eri tuomarinvirkoihin ja muihin korkeisiin juristin virkoihin. Heistä on kerrottu perusteellisesti myös Winter-Mäkisen kirjassa. Mainituiksi tulivat esimerkiksi ensimmäisenä naisena tuomioistuinuran suorittanut Inkeri Vaarila (myöh. Harmaja), Euroopan yhteisöjen ensimmäiseen tuomioistuimeen nimitetty tuomari Virpi Tiili (1994), apulaisoikeusasiamieheksi valittu Pirkko K. Koskinen (1987), oikeusministeriön kansliapäälliköksi nimitetty Kirsti Rissanen (1995), ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen professori Inkeri Anttila, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo sekä presidentti Tarja Halonen. ”Agnes Lundellin juristiksi valmistumisen jälkeen Suomessa kesti vielä melko pit6

kään, ennen kuin ensimmäiset naiset tulivat toimimaan tuomareina tuomioistuinlaitoksessamme”, Henriksson kertoi. Tämän päivän Suomessa sukupuolijakauma tuomioistuimissa näyttää kuitenkin jo aika erilaiselta. Henriksson totesi, että ”vielä vuonna 2002 tuomareista 64 prosenttia oli miehiä ja 36 prosenttia naisia. Kymmenen viime vuoden kehityskulku on kuitenkin ollut nopea; vuonna 2013 tuomareista miehiä oli 49 prosenttia ja naisia 51 prosenttia.” Oikeusministerin henkilökohtaiset kokemukset juristinuran alusta saivat juhlayleisössä hymyn huulille: ”Miespuolisen kollegani asiakas huomasi minut, uuden työntekijän, ja arveli, että nyt kollegani onkin saanut uuden sihteerin. Myös tämä tapaus kuvastaa hyvin, miten hitaasti ajattelutapa yhteiskunnassamme muuttuu.” Juhlaväen huvittuneesta reaktiosta päätellen moni oli törmännyt vastaaviin tilanteisiin uransa varrella. Henriksson otti puheessaan esille myös vuonna 1984 annetun sukunimilainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen. Hän hauskuutti juhlayleisöä kertomalla tarinan valmistelussa mukana olleen mieslainsäädäntöneuvoksen ehdotuksesta: ”Mieslainsäädäntöneuvos oli kollegojen, myös naiskollegojen suureksi huviksi luonnostellut kaksipykäläisen sukunimilain: 1 § Ihmisellä saakoon olla mikä pirun nimi hyvänsä. 2 § Tässä laissa ihmisellä tarkoitetaan myös naista.” Puheensa loppupuolella Henriksson pohti vielä naisten asemaa tänä päivänä. ”Vaikka naisten asema yhteiskunnassa on monelta osin parantunut huomattavasti, on edelleen yksi alue, jossa tilanne ei ole paljoakaan parantunut. Se on naisiin kohdistuva väkivalta. Lainsäädäntömuutokset ovat erittäin tärkeitä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa. Mutta on erittäin tärkeä muistaa, että emme pysty ratkaisemaan tätä ongelmaa pelkästään kriminalisointien ja ankarampien rangaistusten avulla. Täysin ratkaisevaa on,

Vasemmalta: naisjuristien 60-vuotishistoriikin kirjoittaja Ritva Juntunen ja yhdistyksen kunniajäsenet Anneli Winter, Virpi Tiili ja Kirsti Rissanen.

miten yhteiskunta yleisesti reagoi ja millaisia asenteita ihmisillä on.” Lopuksi Henriksson kiteytti naisjuristien merkityksen Suomessa. ”Suomi tarvitsee naisjuristeja, joilla on kokonaisvaltainen näkemys yhteiskunnasta, ja jotka huomioivat sekä naiset että miehet omassa toiminnassaan. Olen vakuuttunut, että meillä on nyt tähän hyvät edellytykset.”

Anne Ihalainen totesi, että yhdistyksen on pystyttävä järjestämään mielenkiintoisia seminaareja ajankohtaisista teemoista, jotta se houkuttelee riittävästi jäseniä.

(Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin juhlapuhe Naisjuristit ry:n 70-vuotisjuhlassa 6.2.2015 löytyy kokonaisuudessaan valtioneuvoston verkkosivuilta: valtioneuvosto.fi.) Anne Ihalainen pohti yhdistystoimintaa nykyaikana Naisjuristit ry:n puheenjohtajan Anne Ihalainen puhui muun muassa ympärillämme vallitsevista epävarmuustekijöistä sekä megatrendeistä, kuten big datan hyödyntäminen, teknologia ja digitalisoituminen, sekä näiden ja muun muassa monimutkaisen sääntelyn vaikutuksista työelämän vaatimuksiin. Omaa osaamistaan on päivitettävä jatkuvasti. Ihalainen käsitteli puheessaan myös yhdistystoimintaa ja sen haasteita tänä päivänä. Hän totesi, että Naisjuristit ry:n alkuperäiset tehtävät, verkottuminen sekä ammatillinen kehittyminen ovat edelleen keskeisessä roolissa yhdistyksen toiminnassa. Ihalainen pohti myös nykypäivän runsaan tapahtumatarjonnan vaikutusta yhdistystoimintaan. Yhdistyksen on pystyttävä järjestämään mielenkiintoisia seminaareja ajankohtaisista teemoista, jotta se houkuttelee riittävästi jäseniä ja pystyy kilpailemaan ta7


Pauliina Tenhusen mielestä naisten tulisi hakeutua asiantuntijasta kohti liiketoimintaa ja uskaltaa ottaa hiukan riskiä myös asianajoalalla.

pahtumien kanssa, jotka eivät vaadi jäsenyyttä tai muuta sitoutumista. Myös viestinnän ajantasaisuus, dynaamisuus ja edelleen kehittäminen ovat jatkuvasti Naisjuristien hallituksen agendalla. Pauliina Tenhunen kertoi naisjuristeista asianajomaailmassa Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin toimitusjohtaja Pauliina Tenhunen aloitti puheensa antamalla tunnustusta ja kiitosta niille naisjuristeille, jotka ovat aikoinaan raivanneet meille tietä ja osoittaneet, että naisetkin voivat olla ja ovat päteviä juristeja. ”Kaukaa viisaita, läheltä kauniita – niin kuin meidän nuori naisjuristi sanoi, kun mietin mitä naisjuristeista ja naisasianajajista voisi sanoa. Tosin jäin miettimään, olisiko se sitten näin vanhempana tieteenharjoittajana parempi sanoa kuitenkin päinvastoin: Kaukaa kauniita ja läheltä viisaita…” Juhlayleisö repesi nauruun. Tenhunen kertoi olleensa auskultointiaikaa lukuun ottamatta 25 vuotta asianajotehtävissä Suomen vanhimmassa asianajotoimistossa Castrén & Snellmanilla. Toimistoa perustettaessa naiset eivät saaneet edes 8

opiskella oikeustiedettä. Tenhunen sanoi, että aloittaessaan asianajotoimistossa avustavana lakimiehenä toukokuussa 1991 hän oli toimiston kolmastoista juristi ja ainoa naisjuristi sillä hetkellä. Toimistossa oli ollut ensimmäinen naisjuristi 1960-luvun lopulla ja toinen 1980-luvun alussa. Vuonna 1991 Asianajajaliiton noin tuhannesta jäsenestä 160 eli noin kuusitoista prosenttia oli naisia. Tenhusen mukaan ”asianajopäivällä oli selkeä tummien pukujen miesenemmistö. Jutuissa vastapuolella oli lähes poikkeuksetta miesjuristi. Toimistot olivat paljon pienempiä eikä isoissakaan toimistoissa ollut kuin muutamia naisjuristeja. Todennäköisesti noista 160 naisasianajajasta suurin osa toimi omassa toimistossaan.” Castrén & Snellmanille valittiin ensimmäinen naispuolien osakas, Merja Kivelä, vuonna 1999 ja Tenhunen valittiin osakkaaksi parin vuoden kuluttua. Tänä päivänä naisosakkaita on hiukan alle 30 prosenttia kaikista osakkaista, mikä on sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvä saavutus. Helsingin toimistossa työskentelevistä 132 juristista tasan puolet on naisia. Edelleen on poikkeuksellista, että Castrén & Snellmanilla on sekä toimitusjohtajana että hallituksen puheenjohtajana nainen. Tenhunen kertoi, että ”Suomessa minulla ei ole ollut toimitusjohtajasiskoja muissa toimistoissa. Sen sijaan oli mukava löytää, että jokaisessa pohjoismaassa on samaan aikaan ollut yhdessä isossa toimistossa toimitusjohtajana nainen. Noin kolme vuotta sitten kokoonnuimme ensi kertaa yhteen vaihtamaan kuulumisia ja olemme sen jälkeen nähneet pari kertaa vuodessa.” Tenhunen totesi, ettei nainen asianajajajana ole enää mikään poikkeus. Naisten määrä Asianajajaliiton jäseninä on noussut pikkuhiljaa ja oli vuoden 2014 lopussa noin 29 prosenttia. Hän korosti puheessaan, että naiset pärjäävät juridiikassa aivan yhtä hyvin kuin miehet. ”Itse asiassa jotkut erikoisalat meinaavat väkisin naisistua, koska pestei-

hin hakevat naiset ovat vain niin ylivoimaisia osaamisessaan ja kokemuksessaan. On asiakkaiden ja työyhteisön etu, jos toiminnassa on sekä naisia että miehiä.” Mielenkiintoisessa puheessa tuli esille monia ajatuksia herättäviä kysymyksiä, kuten ”Elävätkö vanhat stereotypiat vielä? Onko naisasianajaja vaatimaton ja jää miesten varjoon? Eikö nainen uskalla hoitaa suuria juttuja taikka pyrkiä osakkaaksi?” Tenhunen uskoo, että molemmissa sukupuolissa on hyviä ja huonoja piirteitä. ”Omien havaintojeni mukaan naisten vahvuuksia ovat muun muassa yhdessä tekemisen taito, yhteisen edun ymmärtäminen ja sen eteen työskenteleminen, empatia.” Tenhunen oli myös vakuuttunut siitä, että asianajouran ja perheen pystyy yhdistämään. ”Meillä on monta esimerkkiä siitä, että pystyy. Esimerkiksi meidän naisosakkailla lähes kaikilla on lapsia.” Juhlayleisöstä kuului jälleen naurua, kun Tenhunen totesi, että ”viimeistään äitiyslomalla organisointikyky kehittyy silmissä.” Puheensa loppupuolella Tenhunen pohti naisasianajajien tulevaisuutta ja sitä, tuleeko digitalisointi – robotiikka ja IBM:n Watsonin kaltaiset älytietokoneet - viemään leivän juristin suusta. Hänen mukaansa ”jossain vaiheessa syntyy ongelmia, elleivät naiset hakeudu ja jää asianajoalalle. Naisten tulee myös tällä alalla – samoin kuin muutoinkin – hakeutua asiantuntijasta kohti liiketoimintaa - uskaltaa ottaa hiukan riskiä.” (Pauliina Tenhusen puheen referoi Anne Ihalainen) Leena Linnainmaa kertoi naisten asemasta pörssiyhtiöiden johdossa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa puhui tilaisuudessa naisjohtajien asemasta pörssiyhtiöiden johdossa. Linnainmaa kertoi esityksessään Keskuskauppakamarin tekemästä, marraskuussa 2014 julkaistusta naisjohtajaselvityksestä. Referoin tässä Keskuskauppakamarin laki-

Leena Linnainmaa kertoi puheessaan, että naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintajohdossa jatkoi kasvuaan viime vuonna.

miehen Antti Turusen kirjoitusta ”Naisjuristit nousevat pörssiyhtiöiden johtoon”. Viimeisimmän selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä oli vuonna 2014 naisia 23 prosenttia. Naisten osuus johtoryhmissä ja liiketoimintajohdossa jatkoi kasvuaan vuonna 2014. Oikeustieteellinen tutkinto on kolmanneksi yleisin, kun tarkastellaan kaikkia pörssiyhtiöiden johtoryhmän jäsenten koulutaustoja. Oikeustieteellisellä koulutuksella on kuitenkin melko heikko asema yritysten johtohenkilöiden keskuudessa verrattuna kaupalliseen ja diplomi-insinöörin tutkintoon. Linnainmaan puheesta ja Turusen kirjoituksesta kävi selväksi, että naisjuristeilla on syytä iloon. Naisten osuus kaikista oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneista johtoryhmän jäsenistä oli 28,6 prosenttia. Tilanne ei ole vielä aivan tasapainossa, mutta naisjuristien näkymä on parempi verrattuna esimerkiksi naispuolisiin kauppatieteilijöihin ja diplomi-insinööreihin. 9


Naisten osuus johtoryhmässä toimivista lakiasiainjohtajista on poikkeuksellisen korkea – yli 40 prosenttia kokonaismäärästä. Naisten suhteellinen osuus on tätä suurempi ainoastaan henkilöstöjohdossa sekä markkinoinnin ja viestinnän johdossa. On edelleen huomionarvoista, että pörssiyhtiöiden hallituksissa toimi yhteensä 9 jäsentä, joilla on työtausta nimenomaan lakiasiainjohtajana. Turusen mukaan on hieman yllättävää, että yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat naisia, sillä naiset ovat edelleen vähemmistössä kaikista johtoryhmissä toimivista lakiasiainjohtajista. Kirjoituksensa lopuksi Turunen toteaa, että tilastojen perusteella naiset ja juristit ovat pörssiyhtiöiden ylimmässä johdossa edelleen vähemmistöasemassa. Kehitystä kuitenkin tapahtuu ja naisjuristit näyttävät kulkevat kehityksen eturintamassa. (Lähde: Antti Turunen: ”Naisjuristit nousevat pörssiyhtiöiden johtoon”, julkaistu Keskuskauppakamarin verkkosivuilla 6.2.2015)

Merja Karhapään mukaan suurin osa mediajuristin eteen tulevista kysymyksistä ei ratkea vanhaa soveltamalla, vaan edellyttää uutta otetta.

10

Merja Karhapää valotti digitaalisen muutoksen vaikutuksia Sanoma Oyj:n lakiasiainjohtaja Merja Karhapää kertoi juhlapuheessaan digitaalisen muutoksen vaikutuksista media-alalla toimivan yritysjuristin näkökulmasta. Hän aloitti puheensa kertomalla digitaalisen muutoksen avainkäsitteistä, ennen kaikkea big datasta. Big datalla tarkoitetaan suurta määrää järjestäytymätöntä tietoa, josta jalostetaan tilastollisin ja matemaattisin menetelmin uudenlaista tietoa. Tiedosta muodostetaan laskennallisia malleja, joita hyödynnetään muun muassa tuotekehityksessä, myynnissä, markkinoinnissa ja liiketoiminnan oikea-aikaisessa raportoinnissa. Karhapään puheessa korostui se, että digitaalinen muutos on huikean nopeaa. Tämä edellyttää myös juristilta joustavuutta. Hänen mukaansa ”suurin osa mediajuristin eteen tulevista kysymyksistä ei ratkea vanhaa soveltamalla, vaan edellyttää uutta otetta. Oikeita vastauksia ei ole. On vain parhaita arvioita, joihin sisältyy lähtökohtaisesti riski. Riskinotto edellyttää juristilta syvää juridista osaamista, kykyä nähdä kysymys oikeassa yhteydessä myös seuraamusten näkökulmasta sekä kykyä määrittää riskin suuruus.” Karhapää kiteytti, että ”digitaalisuus on ennen kaikkea sitä, että testataan, tuotetaan dataa, mitataan ja tehdään muutokset tulosten perusteella.” Ajatuksia herättävässä puheessa kuulijat haastettiin pohtimaan uudenlaisia juridisia kysymyksiä, joita digitaalisuus tuo tullessaan: ”Auton toiminnoista pystytään jo nyt automatisoimaan 99 prosenttia. Autoista tulee itseoppivia. Kenen on vastuu mahdollisesta kolarista?” ”Ensimmäiset ihmisen näköiset robotit hoitavat vanhuksia keskustellen heidän kanssaan. Roboteista tulee itsenäisiä toimijoita. Millä säännöillä ihmistä pitäisi suojella robotilta? Entä tiedostavaa, tuntevaa robottia?”

Puheessa nousi esille myös datan käyttämiseen liittyviä, erittäin relevantteja juridisia kysymyksiä. Hän kertoi mm. yhdysvaltalaisissa yliopistoissa tehdyistä kännykän liike- ja kommunikointidatan analysoimista ja käyttöä koskevista tutkimuksista (ks. tutkimuksista: Robert Lee Hotz: ”The Really Smart Phone”, The Wall Street Journal Tech, 2011). Karhapää kertoi, että ”tutkimusten mielenkiintoisimmat tulokset liittyvät siihen, miten tarkkaan käyttäytymistä on pystytty ennakoimaan kännykän käytön perusteella. Helpointa näyttää olevan henkilön tulevien liikkeiden ennakointi (93,6 %). Tiedemiehet pystyivät jopa päättelemään keskustelun aiheen saamatta mitään suoraa tietoa sisällöstä.” Juristien näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen havainto liittyy rikosten ennakointiin. Rikosten paikan ja tapahtuma-ajan ennakoinnissa on päästy jopa 70 prosentin todennäköisyyteen (Lähde: A Bogomolov ym.: ”Once Upon a Crime: Towards Crime Pre-

diction from Demographics and Mobile Data”, 2014, MIT Media Lab). Karhapään mukaan on merkittävää, että datan avulla saatiin selville, missä rikoksia todennäköisemmin tulee tapahtumaan ja missä rikos tapahtuu parhaillaan. Puheessa korostui datan hyödyntämisen tulevaisuudennäkymät. ”Kyse ei enää kohta ole siitä, mikä on mahdollista, vaan mitä haluamme. Nämä valinnat ovat arvovalintoja ja niitä tehtäessä juristeja – ja ehkä juuri naisjuristeja – pitäisi olla mukana päättämässä, mikä on oikein.” Inspiroivan puheenvuoronsa lopuksi Karhapää antoi tunnustusta suomalaisille naisjuristeille. ”Maailman vakaimmaksi luokitellun maan naisjuristeilla on jatkossakin merkittävä aloitteentekijän ja toimijan rooli muutosvoimana, tarpeettoman sääntelyn vähentäjänä ja kestävien arvojen edistäjänä. Nythän meitä naisia on juristeista enemmistö.”

Naisjuristien hallituksen jäsenet Saana Heiskanen, Anne Ihalainen ja Paula Tuononen juhlatunnelmissa.

11


Historiikkien kirjoittajien

Juhlaraportointi jatkuu vielä Juhlassa muisteltiin lämmöllä naisjuristien taivalta ja yhteenkuuluvuuden tunne oli käsin kosketeltava. Juhlavuoden ilotulitus jatkuu vielä seuraavassa jäsenlehdessä, sillä kaikki upeat alustukset eivät mahdu tähän numeroon.

Puheet referoi ja lämpimiä juhlatunnelmia muisteli: Saana Heiskanen

kokemuksia vuosien varrelta

Kertoisitko työllistymisestäsi vastavalmistuneena? Valmistuin vuonna 1957 Helsingin yliopistosta juuri ennen jouluaattoa. Olin 22-vuotias ja onnistuin työllistymään heti seuraavassa tammikuussa Helsingin verovirastoon, jossa työskentelin seuraavaan syksyyn asti. Veroviraston jälkeen siirryin töihin kaupparekisteriin, josta olin saanut kuulla naispuoliselta opiskelijatoveriltani. Varsinkin urani alkuaikoina auki olevista työpaikoista sai kuulla muilta naisilta. Naisjuristien verkottuminen auttoi työpaikan saamisessa.

Juhlien sponsorit: Asianajotoimisto Castrén & Snellman, KPMG, Suomen Lakimiesliitto, Talentum – kiitokset kaikille!

Pauliina Tenhusen puheen referoi: Anne Ihalainen Kuvat: Otto Markkanen

Korkeakouluneuvos emeritus, Anneli Winter - Naisjuristit ry:n kunniajäsen - Kirjoitti historiikin naisjuristeista samana vuonna kuin Naisjuristit ry täytti 50 vuotta (Anneli Winter-Mäkinen: ”Naisjuristien 1. vuosisata”, Poimintoja naisjuristien historiasta, Lakimiesliiton kustannus, 1995)

Yleiskuva juhlista.

12

Kuinka urapolkusi eteni? Työskenneltyäni pari vuotta kaupparekisterissä kuulin hieman vanhemmalta naisjuristilta Maire Laakkoselta, että Iitin tuomiokunnassa oli avautumassa paikka. Kyseiseen tuomiokuntaan suostuttiin palkkaamaan naisia juristeiksi. Siihen aikaan oli tapana sanoa, että ”naiset pyörtyvät käräjillä”, mutta tähän kihlakunnan tuomari Eino Kahanpää totesi vain, että ainoa hänen kokemuksensa mukaan käräjillä pyörtynyt oli ollut mies. Olin töissä Iitin tuomiokunnassa yhteensä vuoden ja kolme kuukautta, ensin palkattomana harjoittelijana ja sitten notaarina. Olin saanut jo ensimmäisen lapseni, kun aloitin työskentelyn tuomiokunnassa. Lapsi kulki mukana käräjäistunnoissa. Tuomiokuntakokemuksen jälkeen sain toisen lapseni. Minulla ei ollut valmiina mielessä urasuunnitelmaa. Vailla tarkempaa suunnitelmaa päädyin vastaamaan kolmeen lehdessä olleeseen työpaikkailmoitukseen. 13


Pääsin töihin eläinlääketieteellisen korkeakouluun korkeakoulun sihteeriksi. Tänä päivänä vastaava nimitys olisi hallintojohtaja. Urani jatkui edelleen korkeakoulumaailmassa. Siirryin opetusministeriöön ja jäin sille tielle. Toimin siellä lopulta korkeakoulu- ja tiedeosaston korkeakouluneuvoksena. Miten kuvailisit naisjuristien aseman kehitystä? Ensimmäisiin naisjuristeihin suhtauduttiin negatiivisesti. Olen kohdannut myös omalla urallani sukupuolisyrjintää. Olen kertonut naisjuristien 50-vuotishistoriikissa suomalaisista merkittävistä naisjuristeista, joita saamme kiittää tien raivaamisesta vielä tänä päivänä. Asenteet ovat parantuneet vuosien saatossa monella tavalla. Nykyään ei tarvitse käydä enää niin kovaa taistelua siitä, valitaanko avoinna olevaan työpaikkaan mies vai nainen. Toisaalta työelämässä on tänä päivänä monia muita haasteita ja minusta tuntuu, että nuorten naisjuristien työmäärä on lisääntynyt aika lailla. Lainsäädännössä on varmaan edelleen kehittämisen varaa tasa-arvon suhteen. Miten olet itse edistänyt tasa-arvon toteutumista? Olen itse edistänyt naisen asemaa ollessani töissä opetusministeriössä. Menin vaihtovirkamieheksi Ruotsin opetusministeriöön vuonna 1980. Ruotsalaiset kysyivät minulta, mistä asioista olen kiinnostunut. Vastasin, että naisen asema on erityisen lähellä sydäntäni. Ruotsalaiset olivat vastauksestani innoissaan, sillä siellä oli tullut uusi tasa-arvolaki voimaan samana vuonna. Tämän jälkeen kävin puhumassa naisten asemasta lukuisissa eri seminaareissa ja konferensseissa. Viisi vuotta myöhemmin Suomessa tuli voimaan tasa-arvolaki, jossa oli otettu 14

Ruotsista mallia. Pian myös uusi sukunimilaki tuli täällä voimaan. Silloin sanoin ihmisille, että odottakaa vain, niin vaihdan tyttönimeni takaisin. Menin vaihtamaan sukunimeni virallisesti Winteriksi, kun olin saanut eläkepaperit käteeni. Muistan elävästi kanslistin reaktion. Hän nosti kätensä ylös ja sanoi, että ”ihanaa, niin mäkin olen tehnyt ja mäkin muutuin takaisin omaksi itsekseni”. Mikä merkitys Naisjuristit ry:llä on Sinulle? Naisjuristeilla on ollut itselleni suuri merkitys jo heti valmistumisen jälkeen. Naisjuristien kokouksista tuli suuri henkireikä ja vertaisryhmä. Yhdistyksen kokouksissa sai tietää kaikki tärkeät juridiikan uudet tuulet, sillä naisjuristit järjestivät toisilleen aktiivisesti ilmaista täydennyskoulutusta yhdistyksen kautta. Olen toiminut yhdistyksessä aktiivisesti aina hallituksessa asti. Olin 1980-luvulla puheenjohtajana samaan aikaan, kun kävin töiden puolesta Ruotsissa. Roolini oli tuoda tasa-arvoasioita Suomeen. Olen ollut aktiivinen myös Naisjärjestöjen Keskusliitossa ja sain seurata naisjärjestöjen toimintaa näköalapaikalta. Olen huomannut, että monissa järjestöissä kaivataan naisjuristien otetta. Naisjuristien täytyisi ymmärtää, että heillä on iso merkitys. Olen erittäin iloinen yhdistyksen 70-vuotisjuhlasta. Naisjuristit ry:n toiminta on jäänyt sydämeeni pysyvästi. Yhdistys syntyi samoihin aikoihin kuin Lakimiesliittokin. Juhlimme edelleen erikseen Lakimiesliittoa ja Naisjuristeja. Kahtiajako pysyy vielä. Uskoisin, että jollei Naisjuristit ry:tä olisi vielä perustettu, niin se perustettaisiin pian. Naisilla ja miehillä on mielestäni erilaiset näkökulmat asioihin. Naisjuristit ry on parantanut naisjuristien uramahdollisuuksia merkittävästi ja tuonut heidän äänensä hyvin kuuluviin.

OTK, Informaatikko Ritva Juntunen - Kirjoittanut Naisjuristit 60 vuotta 1945–2005: täydennyspaloja Naisjuristien historiikkiin: vuodet 1995–2005

Kertoisitko urapolustasi? Valmistuin vuonna 1968 ja olin samassa publiikissa kuin Tarja Halonen. Opintojeni alettua juristeista oli pulaa, mutta valmistumisen kynnyksellä oli jo ylitarjontaa. Valmistuttuani työn saaminen oli siis hankalaa. Töitä pystyi saamaan parhaiten kiertämällä ja kyselemällä aktiivisesti eri virastoista ja toimistoista joko menemällä paikan päälle tai soittamalla. Pelkkä hakemusten lähettäminen oli toivotonta. Työnhakijan omaa aktiivisuutta arvostettiin. En ollut itse kauan työttömänä. Sain kuulla asianajotoimistossa auki olevasta paikasta kaveriltani. Olin siellä vuo-

den töissä, minkä jälkeen olin jälleen vailla työtä. Lähdin soittelemaan omatoimisesti eri järjestöihin ja tarjosin itseäni töihin. Soitin muun muassa Sotainvalidien Veljesliittoon. Minulla oli järjestöön henkilökohtaista kosketuspintaa, sillä isäni oli sotainvalidi. Työllistyin kyseiseen liittoon, ja se on edelleen yksi rakkaimpia työpaikkoja urani varrelta. Järjestöjuristina opin kirjoittamaan selkokielellä muun muassa Liiton lehteen sekä lakialoitteita. Olen tehnyt myös töitä yksityisellä puolella. Lisäksi olen ollut tuntiopettajana yliopistolla sekä hallintotuomioistuimessa juristin ja oikeusinformaatikon tehtävissä. Vanhuuseläkkeelle jäin syksyllä 2006 Helsingin hallinto-oikeudesta. Parhainta juristin ammatissa on, että se mahdollistaa monipuolisen urapolun. Vaikka olen virallisesti jo jäänyt eläkkeelle, kirjoitan edelleen aktiivisesti Lakimiesuutisiin. Miten naisjuristien asema on muuttunut vuosien varrella? Varsinkin urani alkuaikoina naisjuristit olivat vielä monelle tosi eksoottisia. Olen kokenut urani varrella sukupuoleen kohdistuvaa hämmästelyä ja vähättelyä. Minua huvittaa edelleen eräs kokemus Sotainvalidien Veljesliitosta. Liiton toimistolle tullut henkilö ilmoitti vahtimestarille, että hänellä oli tapaaminen tuomari Juntusen kanssa. Vahtimestari kertoi, että tuomarin löytää käytävän päästä vasemmalta. Henkilö oli ihmetellyt, että ”ei siellä mitään tuomaria ollut, vaan siellä oli vaan sihteeri”. Tomera vahtimestari vastasi tähän, että ”kyllä se on tuomari ja todella hyvä tuomari on ollutkin.” Isäni, poliisi, juristi ja reservin upseeri, oli kannustanut minua hakeutumaan oikeustieteelliseen. Isäni kannustusta kritisoi miespuolinen Varkauden kaupunginjohtaja, joka oli myös juristi. Hän piti minulle ylioppilasjuhlissani puhuttelun ja varoitti, 15


Naisjuristien seminaarisarja

Työelämän haastavat tilanteet että oli aivan hullua, että nainen hakisi oikeustieteelliseen. Olin ennen kyseistä puhuttelua vielä empinyt oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakemista, mutta kritiikin jälkeen olin hakemisesta täysin varma. Olen tehnyt urani aikana yhteistyötä myös monien miesjuristien kanssa, jotka ovat arvostaneet naisjuristien näkökulmaa. Esimerkiksi asianajaja Pekka Vuorinen oli sitä mieltä, että asianajotoimistossa asiakkaat puhuvat tietyistä asioista mieluummin naiselle ja siksi molempia tarvitaan. Miesasianajajat saattavat kohdella asiakkaita esimerkiksi avioerotilanteessa liian ”juridisesti”, vaikka raskaassa tilanteessa vahva empatiakyky olisi paikallaan. Joidenkin asiakkaiden mielestä naisjuristille saattaa olla helpompi avautua tunnepitoisista asioista. Naisjuristien asema on mielestäni kehittynyt, mutta työnsarkaa riittää edelleen. Tasa-arvo ei toteudu vielä ainakaan täysin Lakimiesliitossa, jossa ei ole ollut vielä yhtäkään naispuolista Liiton tai hallituksen puheenjohtajaa eikä toiminnanjohtajaa. Edelleen tuomioistuinlaitoksen korkeimmissa viroissa on ollut vain vähän naisia tähän mennessä. Niin ikään yliopistomaailmasta löytyy kehitettävää, sillä naisprofessoreja on edelleen aika vähän. Mitä Naisjuristit ry merkitsee Sinulle ja muille naisjuristeille? Yhdistyksellä on ollut erittäin merkittävä rooli naisjuristien aseman parantamisessa vuosien varrella. Ensinnäkin yhdistys tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa johtajakokemusta esimerkiksi puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan pestien kautta. Olen

itse aikoinani kiertänyt hallituksen tehtävät läpi puheenjohtajan pestiä myöten. Johtajakokemusta ei ole ollut välttämättä mahdollista saada muualla työelämässä, sillä naisten on voinut olla hankalaa edetä uralla ainakaan korkeimpiin johtotehtäviin. Lisäksi yhdistys on tarjonnut alusta saakka ja tarjoaa edelleen tärkeää, ilmaista juridista jatkokoulutusta, joka edistää valmiuksia edetä työelämässä. Uskon, että naisjuristeilla on ollut ja on vieläkin tärkeä rooli verkostojen luomisessa. Oman kokemukseni mukaan Naisjuristeista löytyi aina joku asiantuntija, jolta oli helppo pyytää apua tarvittaessa. Ei ollut pakko tietää itse kaikkea, vaan pystyi aina turvautumaan johonkin tuttuun naisjuristiin. Mitä yhdistyksen 70-vuotisjuhla merkitsee? Yhdistyksen 70-vuotisjuhlalla on tärkeä merkitys. Seitsemänkymmentä vuotta sitten ihmisillä oli tulevaisuuden uskoa alkaa rakentaa yhdessä tulevaisuutta yhdistystoiminnan kautta. Juhlalla on minulle äärimmäisen suuri henkilökohtainen merkitys. Naisjuristit ry:n kokoukset olivat aikoinaan suuri henkireikä etenkin silloin, kun olin kotona lasten kanssa ja olin töissä vain osa-aikaisesti. Kokouksissa pystyi ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoa sekä saamaan vertaistukea. Yhdistystä on tarvittu jo kauan ja tarvitaan edelleen. Mikäli yhdistys jonain päivänä loppuisi omaan tarpeettomuuteensa, sinä päivänä olisi viimeistään saavutettu tasa-arvo mies- ja naisjuristien kesken. Haastattelija: Saana Heiskanen

Puhujana valmentaja Krista Pohjola, HRM Partners Oy.

Naisjuristit ry:n syksyllä 2014 alkaneen seminaarisarjan työelämän haastaviin tilanteisiin keskittyvä seminaarikerta pidettiin 23.10.2014 Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n tiloissa. Tilaisuuden avasi Castrén & Snellmanin pääomamarkkinoihin ja finanssialan sääntelyyn erikoistunut osakas ja hallituksen puheenjohtaja Merja Kivelä. Seminaarin puhujina olivat valmentaja Krista Pohjola HRM Partners Oy:stä ja työoikeuteen erikoistunut asianajaja Tomi Kemppainen Castrén & Snellmanilta. Johtamisen kehittämiseen erikoistuneen valmennusyritys HRM Partners Oy:n valmentaja OTK Krista Pohjola kouluttaa esimiehiä ja johtajia niin arjen esimiestyöhön kuin muutostilanteiden johtamiseenkin liittyen. Johtamiselle ja esimiestyölle asetetut vaatimukset ovat nousseet viimeisten vuosikymmenten aikana. Tänä päivänä hyvältä esimieheltä edellytettäviä ominaisuuksia ovat työn tehokkaan johtamisen ja ammatillisen osaamisen lisäksi muun muassa aito läsnäolo alaisten keskuudessa, kuuntelu ja taito kysyä oikeita kysymyksiä haastavien tilanteiden selvittämiseksi. Hyvän johtajan ja esimiehen tulee myös huomioida alaistensa erilaiset ominaisuudet jokapäiväisen

työn ohjaamisessa sekä muutos- ja ongelmatilanteissa. Asianajaja Tomi Kemppainen työskentelee osana Suomen johtavaa työoikeuspraktiikkaa. Hän neuvoo työssään asiakasyrityksiä erilaisissa haastavissa tilanteissa työsuhteen koko elinkaaren ajan rekrytoinnista työsuhteen päättämiseen. Työpaikalla työnantaja on vastuussa lakien noudattamisesta ja siitä, että jokainen voi tehdä työtä fyysisesti ja henkisesti turvallisessa ympäristössä. Velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja vahingonkorvausvelvollisuuteen. Esimiehen tulee kiinnittää huomiota merkkeihin, jotka viestittävät mahdollisis17

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Paula Tuononen Kuvat: Annemarie Pietilä


Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Teksti: Anne Ihalainen

naisjuristien Seminaarisarja jatkui

Asianajaja Tomi Kemppainen Castrén & Snellmanilta.

ta ongelmista henkilökohtaisessa elämässä tai työpaikalla. Tällaisia voivat olla työn laadun heikentyminen, lisääntyneet sairauspoissaolot, ristiriidat työyhteisössä tai negatiivinen asiakaspalaute. Seminaarissa keskusteltiin myös siitä, että monesti lähes jatkuvan tavoitettavuuden vaatimuksen vastapainoksi jokaisen tulisi itse pyrkiä pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan ja työstä irrottautumisesta. Työnantajalla on kuitenkin kaikissa tapauksissa aktiivinen velvoite puuttua esimerkiksi häirintätilanteisiin, työuupumiseen ja työpaikkakiusaamiseen. Esimiesten ja työoikeusjuristien arjessa ovat viime vuosina nousseet pinnalle erityisesti tasapuolisen kohtelun vaatimus ja syrjintäkysymykset. Työntekijöitä on kohdeltava työsopimuslain nojalla tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijän asema ja tehtävät huomioon ottaen perusteltua. Tasapuolisen kohtelun velvoite edellyttää työnantajalta johdonmukaista toimintaa esimerkiksi palkitsemises18

sa ja työtehtävien jakamiseen liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi keskustelua käytiin yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa asetettujen syrjintäkieltojen sisällöstä ja asianmukaisista menettelytavoista työhönotossa, työsuhteen aikana ja työsuhteen päättämistilanteissa.

Teemalla Muutosjohtaminen Naisjuristien seminaari Muutosjohtamisesta järjestettiin yhdistyksen syyskokouksen yhteydessä 26.11.2014 KPMG:llä. Tilaisuudessa alusti esimies- ja muutosvalmentaja, People & Leadership Consulting PLC Oy:n toimitusjohtaja Helka Pirinen. Paikalla oli noin 20 naisjuristia ja tilaisuudessa käytiin aktiivista keskustelua.

Esityksen avainhavaintoja ja -termejä olivat: • Yhteinen ymmärrys ja viestintä: Muutos on usein liian abstraktinen asia työntekijälle, minkä takia organisaatioon on luotava mahdollisimman hyvä yhteinen ymmärrys muutoksesta. Ovatko muutoksen tavoitteet kirkkaana selvillä, onnistuuko asian avaaminen hissipuheessa? Mikä muuttuu ja mikä ei? Mikä on totta ja mikä ei? Työntekijän aktiivinen osallistuminen muutokseen mahdollistaa muutoksen on19


Naisjuristit ry:n menneitä tapahtumia

Onko muutos mantra vai todellinen mahdollisuus kasvaa ja luoda uutta? Esityksessä käsiteltiin mahdollisuuksiin tarttumista ja hyötyjen esille tuomista – mikä on parasta muutoksessa? Paikan päällä tehdyssä pikagallupissa suurin osa osallistujista vastasi ”uuden oppiminen ja kasvu”. Ainakin osallistujat olivat vahvasti sitä mieltä, että muutos on mahdollisuus.

Muutos on yhteispeliä – parhaimmillaan myös maaleja ja onnistumisia. Muutosprosessin ja muutoksen lopputuloksen mittaamista ei kuitenkaan pidä unohtaa. Muuten on hankalaa tietää, miten hyvin muutos onnistui ja saatiinko sillä aikaan haettuja vaikutuksia.

People & Leadership Consulting PLC Oy:n toimitusjohtaja Helka Pirinen kertoi muutosjohtamisesta.

Kehuminen on kaikkein edullisin tapa lisätä työmotivaatiota ja sitoutumista. Älä unohda myöskään onnistumisten juhlimista.

nistumisen. Helka käytti termiä muutosymmärtäminen muutosviestinnän sijaan, pelkkä viestintä ei riitä. • Muutosjana: tässä olemme nyt, tuon olemme jo tehneet, seuraavaksi teemme… Muutoksen etenemisen esittäminen aikajanalla on loogista, ellei itsestään selvää. Tästä huolimatta muutoshankkeita ei useinkaan esitetä näin. • Muutoksen ennakointi ja valmistautuminen: käytävähuhuihin on reagoitava ja vastattava nopeasti, mielellään jo etupainotteisesti viestimällä infotilaisuuksissa ja muissa kanavissa. Muutoksessa kaikkien on siedettävä epävarmuutta ja kesken20

eräisyyttä – näitä täytyy kuitenkin johtaa. • Kyvykkyydet: oikeat kyvykkyydet mahdollistavat muutoksen. On löydettävä oikeat ihmiset ja muutosagentit viemään muutosta läpi organisaatiossa. Seminaari oli kokonaisuudessaan vuorovaikutteinen. Helka esitti joukon kysymyksiä ja väittämiä sekä käytännönläheisiä esimerkkejä, jotka johdattivat osallistujat pohtimaan näitä teemoja ja jakamaan omia kokemuksiaan muutoksen johtamisesta ja esimiestyöstä. Helka puhui muun muassa muutosuskalluksesta ja erilaisista rooleista muutoksen läpiviemisessä.

Lähtevää puheenjohtajaa Outi Raekiveä (kuvassa oikealla) ja sihteeriä Eija Warmaa kiitettiin kumpaakin arvokkaasta työstä Naisjuristien hyväksi.

21


Naisjuristit ry:n tulevia tapahtumia

Juridiikkaa ammattikäyttöön Kokouskutsu sääntömääräiseen

KEVÄTKOKOUKSEEN

Mirjami Paso, Petri Saukko, Veijo Tarukannel, Matti Tolvanen

Hallintolainkäyttö

Kirjassa kuvataan hallintolainkäytön prosessi etenevän oikeudenkäynnin näkökulmasta. Kirjan alussa hahmotetaan hallintotoiminnan ja hallintolainkäytön yhteyksiä. Teoksessa analysoidaan hallintolainkäytön eroja ja yhteyksiä riita- ja rikosasioihin. EU-oikeuden ja ihmisoikeusjärjestelmän vaikutusta hallintolainkäyttöön selostetaan siten, että nämä näkökulmat ovat sisällä oikeudenkäynnin eri kohtien selostuksissa. Kirjan keskiössä ovat hallintolainkäytön yleiset opit. Kirja palvelee sekä hallintolainkäytön että hallinnon tarpeita.

Aika: 15.4.2015 klo 17.00 alkaen Paikka: Lakimiesliitto, Uudenmaankatu 4–6 B, Helsinki

Helmikuu 2015, 305 sivua, nh. 118 €

Raimo Immonen

Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 § mukaiset asiat.

Yritysjärjestelyt

Yritysjärjestelyillä kehitetään liiketoiminnan tai omistuksen rakenteita. Tarkoitus on vahvistaa kilpailuasemaa ja parantaa kannattavuutta ja tuloksellisuutta. Suunnittelu on vaativaa, koska monista vaihtoehdoista kaikki eivät välttämättä ole sopivia esimerkiksi verotuksen tai ajoituksen vuoksi. Teos auttaa valitsemaan kulloinkin oikeat vaihtoehdot ja kysymään oikeita kysymyksiä.

Kokouksen jälkeen seminaarisarja jatkuu teemalla työhyvinvointi. Alustajana toimii liiketoimintajohtaja Ove Uljas, terveyspalvelut, Mehiläinen-konserni. Ilmoittautumiset seminaariin sähköpostitse viimeistään 8.4.2015 osoitteeseen: info@naisjuristit.org.

Helmikuu 2015, 6., uud. p., 522 sivua, nh. 97 €

Tarja Kröger, Pekka Orasmaa

Lämpimästi tervetuloa! Naisjuristit ry:n hallitus

Vuosilomalaki

Kirjassa käsitellään yksityiskohtaisesti lain soveltamisalaan, vuosiloman ansaintaan, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemiseen ja maksamiseen sekä vuosiloman antamiseen liittyviä kysymyksiä. Kirjassa selvitetään myös lain valvontaa ja vuosilomista aiheutuvien erimielisyyksien ratkaisemista, erityisesti käytettävissä olevia oikeusteitä ja niiden valikoitumista.

Ilm. helmikuu 2015, 2., uud. p., 340 sivua, nh. 105 €

Edut Lakimiesliiton jäsenille

22

Kirjat -20% Alennuksen saadaksesi rekisteröidy asiakkaaksi ja mainitse liittojäsenyys. www.talentumshop.fi

Seminaarit -25% Ilmoittautuessasi seminaariin kerro jäsennumerosi. www.lakimiesliitonkoulutus.fi

Autamme ammattilaisia menestymään.


LÄHETTÄJÄ Naisjuristit ry PL 424 00101 Helsinki

Naisjuristit ry Internet: www.naisjuristit.org • perustettu 1945 • Suomen Lakimiesliitto ry:n jäsenyhdistys • jäsenmäärä noin 480 • jäsenmaksu 25 € DANSKE BANK: FI40 8000 1801 7399 30 BIC-koodi: DABAFIHH

Profile for Naisjuristit ry

Naisjuristit 1 2015  

Naisjuristit 1 2015  

Advertisement