Myyrmäki

Tervetuloa Myyrmäki-liike, pääkirjoitus sivu 2 Katupartio rauhoittaa lauantai-iltoja sivut 2 – 3

Myyrmäen asemaa korjataan sivu 4 Nalle oli erityissuosikki sivu 7 Myyrmäki pesee kasvojaan sivut 5 – 6 PuHu Juniorit vahvoilla sivu 8

2

M

yyrmäki-Seura on jo reilun 40 vuoden ajan tehnyt kotiseututyötä. Vuosien varrella on ehditty monenmoista. Uusi aika on tuonut uusia haasteita. Tämän päivän kotiseututyö on luonteeltaan toisenlaista kuin seuran alkutaipaleilla. Katupartiotoiminta on tästä yksi esimerkki.

Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle on noussut viime aikoina yhä enemmän vapaita, virallisesti järjestäytymättömiä liikkeitä.

Sosiaalisessa mediassa syntyneet liikkeet mahdollistavat nopeatempoisen osallistumisen ilman, että on sitouduttava jonkin yhdistyksen jäsenyyteen, jäsenmaksuihin ja pitkäaikaiseen toimintaan.

Monien yhdistysten on vaikea saada uusia, nuoria jäseniä sitoutumaan toimintaansa, kun taas facebookin avulla on saatu liikkeelle isojakin joukkoja.

Syyskuussa facebook-sivun avannut Myyrmäki-liike on tervetullut piristysruiske kotiseutumme elävöittämiseen. Liike voi helposti pistää pystyyn ex tempore-tapaamisia ja tapahtumia erilaisten asioiden tiimoilta ilman, että päätöksiä tarvitsee tehdä yhdistyslain edellyttämän kokouskäytännön kautta.

Jonkinlaisena esikuvana tai kimmokkeena liikkeen synnyttämiselle on ollut Kallio-liike. Eräs merkittävä ero näillä kahdella liikkeellä kuitenkin on. Toisin kuin Helsingin Kalliossa, Myyrmäki-liikettä ei ole synnytetty vastustamaan paikallista kotiseutuyhdistystä tai kilpailemaan sen kanssa.

Myyrmäki-liikkeessä on mukana osittain samoja ihmisiä kuin Myyrmäki-Seurassakin. Tätä kirjoittaessa tehdään myös parhaillaan Myyrmäki-liikkeen ja Myyrmäki-Seuran yhteisiä nettisivuja. Sivut ovat vielä lapsenkengissään, mutta niille lisätään sisältöä koko ajan.

Tämänkin lehden voi jatkossa lukea myös osoitteesta www.myrtsi.fi.

Vapaaehtoistyötä voi tehdä monella tavalla. Katupartiotoiminta ja Myyrmäki-liike ovat eräitä esimerkkejä, samoin urheiluseuroissa tehtävä työ. Takakannen jutusta ilmenee, että esimerkiksi PuHu Junioreissa pelkästään yhden viikonlopun tapahtumassa tehdään yli 3500 tuntia vapaaehtoistyötä!

Näin joulun alla toivoisin kaikkien muistavan, että vapaaehtoista työtä voi tehdä yllättävän lähellä. Entäpä jos kilauttaisi lähinaapurissa asuvan vanhuksen ovikelloa ja kysyisi, tarvitsisiko hän apua kaupassa käynnissä tai vaikka roskien viemisessä ulos?

Toivotan kaikille lukijoillemme oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä yhteisöllistä uutta vuotta!

Suve Pääsukene

Myyrrmäki-Seura ry:n julkaisu 2012 www.myrtsi.fi Toimituskunta: Suve Pääsukene, vastaava päätoimittaja Tarmo Halonen Petteri Niskanen Ulkoasu Tiina Pappila Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy Myyrmäki-lehti on perinteisesti ilmestynyt koko Myyrmäen suuralueella. Tällä kertaa se jaetaan koko Länsi-Vantaalle Vantaan Sanomien länsipainoksen liitteenä. Painosmäärä on 34 000 kpl.

Lehden painatuksen ja jakelun on mahdollistanut Myyrmäen aluetoimikunnan taloudellinen tuki.

Uusi valtuustokausi tuo myös uuden aluetoimikunnan Myyrmäen suuralueelle. Sen kokoonpano ei vielä ole selvillä. Valittavien luottamushenkilöiden tiedot löytyvät kaupungin verkkosivuilta www.vantaa.fi/fi/paatoksenteko. Uusien luottamushenkilöiden sähköpostiosoitteet tulevat kuitenkin olemaan muodossa etunimi.sukunimi.lh@vantaa.fi .

Kannen kuvat: Vantaan kaupungin mittausosasto, Hende Nieminen ja Suve Pääsukene.

Partiopoikana Myyrmäen yössä Hiukan alta kolmikymppinen Jesse Ryhänen on ollut mukana katupartiossa heti toiminnan alusta lähtien.

Mikä saa perheellisen miehen käyttämään lauantai-iltojaan partiointiin?

– Haluan auttaa nuoria ja näyttää, että kyllä joku välittää, sanoo Ryhänen. Hänen ja muiden Myrtsin katupartiolaisten kaltaisia tarvittaisiin enemmänkin, jotta partiointitoiminta voitaisiin turvata jatkossakin.

Suve Pääsukene Jesse Ryhänen sai ensivaikutelmansa katupartiosta lehdistä ja verkon keskustelupalstoilta. Hänen mielestään aiheesta kirjoitettiin kenties vähän sensaatiohakuisesti, kodin-turvajoukkojen hengessä.

Asia kuitenkin kiinnosti, ja hän otti sen puheeksi sosiaali- ja nuorisotyötä tekevien kavereidensa kanssa.

Nämä kertoivat Jesselle enemmän siitä, millaista katupartiotoiminta yleensä on.

– Se kuulosti toiminnalta jota kannatan. Yksi syy osallistumiseen on ilman muuta itsekäs: siitä saa hyvän fiiliksen. Voi rehellisesti sanoa ettei istu vaan perseellään kotona, vaan ainakin yrittää tehdä jotain ympäristönsä hyväksi. Kun päivätyöllä ei ole mitään varsinaista ylevää tarkoitusta, niin tuntuu hyvältä että harrastuksen puitteissa pystyy auttamaan ihmisiä.

Jessen mielestä nuoria parjataan monesti turhaan.

– Näkeehän sen keskustelupalstoilta: aika suorin sanoin sanotaan että nuoret on se ryhmä joka pilaa milloin maailman, milloin Suomen, milloin Vantaan tai Myyrmäen. Että Myyrmäki on niin turvaton paikka kun nuoret räyhäävät täällä. Jesse haluaa tehdä vapaaehtoisena nimenomaan nuorisotyötä nähdäkseen millaisia tämän päivän nuoret todella ovat. Ja samalla valistaa niitä, jotka ovat unohtaneet olleensa itsekin nuoria.

– Jospa saisin kertoa edes yhdelle parjaajalle etteivät nuoret niin pahoja ole, ihmisiä siinä missä me muutkin. Itselläni on nuoruus vielä niin tuoreessa muistissa, että muistan vähän miltä tuntui olla nuori ja kuulla täysin aiheettomia

syytöksiä. Kun Jesse kuuli Myrtsin katupartiosta, hän oli tuore isä.

Esikoispoika oli juuri syntynyt.

– Rupesin miettimään asiaa. Isänä haluaisin, että on olemassa aikuisia ihmisiä, jotka liikkuvat siellä missä nuoretkin. Joita nuorten asiat kiinnostavat. Ja joilla on tarvittaessa halu auttaa. Isänä toivon myös, että Myyrmäki on mahdollisimman hyvä ja turvallinen alue nuorelle kasvaa aikuiseksi. Haluan tuoda oman pienen korteni kekoon tämän edistämiseksi.

Koulutuksessa kerrottiin millainen kehon kieli viestii rauhallisuutta Katupartiointiin valmistavassa koulutuksessa käytiin Jessen mielestä lävitse monta sellaista asiaa, joista on hyötyä muussakin elämässä.

– Kurssilla puhuttiin siitä, millainen asento ja kehon kieli viestii rauhallisuutta ja millainen aggressiivisuutta, ja miten kannattaa lähestyä tuntemattomia ihmisiä niin, ettei luo alitajuista aggression vaikutelmaa.

Koulutuksessa opetettiin myös ympäristön tarkkailemisesta lähes agenttileffojen tyyliin.

– Hyvin mielenkiintoista oli se, miten oppii nopeasti havainnoimaan alueen siltä varalta, että tulisi tarve lähteä pakoon. Ja siitä, miten oppii lähes automaattisesti rekisteröimään katukyltit ja muut tärkeät maamerkit, jotta osaa ohjastaa mahdollisia apujoukkoja ja viranomaisia tarpeen tullen.

Kurssilla käytiin lävitse myös ns. viralliset kuviot. Lakeihin, jotka liittyvät vapaaehtoiseen partiointiin sekä Vantaan kaupungin nuorille tarjoamiin palveluihin, esimerkik-

Katupartio kohtaa nuoria Myyrmäessä Vapaaehtoiset rauhoittavat viikonloppuiltoja ja auttavat nuoria

Suve Pääsukene Meno on viikonloppuisin melko levotonta Myyrmäen alueen asemien tienoilla. Ravintoloiden tienoilla tungeksii väkeä, ja myös nuoria on paljon liikkeellä.

Alueella vuoroviikoin liikkuvat kaupungin erityisnuorisotyöntekijöiden Ankkapartio ja seurakunnan Saapaspartio rauhoittavat perjantaiiltoja. Näillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lauantaipartiointiin.

Myyrmäen suuralueen turvallisuustyöryhmässä, joka koostuu kaupungin, järjestöjen ja poliisin edustajista, kiinnitettiin huomiota alueen levottomiin lauantai-iltoihin. Yhteistuumin lähdettiin ideoimaan Turvallinen kotilähiö -hanketta, jonka toteuttajaksi valikoitui Myyrmäki-Seura. Hankkeen hallinnoinnin hoitaa Vantaan Järjestörinki. Rahoitus katupartiotoiminnan käynnistämiseen ja vapaaehtoisten kouluttamiseen saatiin oikeusministeriöltä.

si turvataloihin tutustuttiin niin luennoilla kuin tutustumiskäynneilläkin.

Jesse on koulutukseen tyytyväinen. Häntä kuitenkin hiukan harmittaa se, että moni luennoitsija kertoi asioista viranomaisen näkökulmasta.

– Esim. poliisille tai turvamiehelle häiriötä aiheuttava nuorisojoukko edustaa eri toimintamalleja kuin meille. Koulutuskerroissa korostuivat suhteettoman paljon vaara- ja ongelmatilanteet sekä ongelmanuoret. Niitä kun kuitenkin aika harvoin kohdataan. Mutta hyvähän se on, että on jotain pientä valmiutta pärjätä, jos tai kun heitäkin tulee vastaan.

Jesse oli ensimmäisten joukossa mukana partiossa.

Jessen mukaan katupartion tielle ei ole tullut mitään kovin dramaattista. Partio on enimmäkseen kohdannut nuoria viettämässä iltaa puistoissa tai kauppakeskusten, koulujen ja päiväkotien pihoilla.

Joskus nuoret ovat nauttineet alkoholia joskus eivät.

– Silloin kun juovat, yritämme muodostaa käsityksen siitä, pysyykö heillä homma hanskassa. Kehotamme pitämään homman järjellisellä tasolla ja pitämään huolen toisistaan. Joidenkin mielestä meidän varmaan pitäisi soittaa poliiseille heti, kun näemme alaikäisen kaljapullon kanssa.

Ehkä näin pitäisi tehdä, jos seurataan lain kirjainta sokeasti. Ei ole kuitenkaan nopeampaa tapaa menettää kaikki nuorten luottamus yhdellä kertaa ja ansaita kusipään maine, puuskahtaa Jesse.

Sillä tavalla ei hänen mielestään loHanke polkaistiin käyntiin syksyllä 2011, jolloin lähdettiin etsimään vapaaehtoisia aikuisia jalkautumaan nuorten pariin kaduille ja muodostamaan Myrtsin katupartio, jonka tavoitteena on luoda turvallisuuden tunnetta sekä alueen aikuisille että nuorille. Katupartion yhtenä tehtävänä on myös kertoa nuorille etsivästä nuorisotyöstä ja alueen palveluista ja tarvittaessa ohjata niihin. Alkuun mukaan saatiin kahdeksan vapaaehtoista. Kaikki vapaaehtoiseksi haluavat haastateltiin. Haastattelujen tarkoitus oli varmistaa halukkaiden sopivuus tällaisiin tehtäviin ja sulkea pois mahdolliset kodinturvajoukkotyyppistä toimintaa halajavat kiihkomieliset henkilöt.

3 pulta saavuttaisi oikeastaan mitään, sillä hetken päästä samalla nuorella olisi uusi kaljapullo kourassa.

– Mielestäni on paljon parempi pyrkiä siihen, että nuori kuuntelee kun jutustelemme päihteiden käytön vaaroista… ja ehkä jopa ottaa neuvosta onkeensa, Jesse toteaa.

Jos katupartio näkee nuoria juomassa ja hiukankin epäilee juhlien ryöstäytyvän käsistä, se pyrkii aina palaamaan vielä uudestaan tarkkailemaan, miten illanvietto jatkuu.

– Olen kohdannut muutaman niin kännissä olleen ihmisen, että on tarvinnut mennä herättelemään ja auttamaan – mutta aivan kaikki näistä ovat olleet keski-ikäisiä tai vanhempia. Tappeluita ja ilkivaltaa ei ole tullut vastaan, mutta toisaalta yksi partio Myyrmäen suuralueella ei ehdi joka tilanteeseen mukaan.

Usein jo tieto siitä, että tarvittaessa voi jutella jonkun aikuisen kanssa, lisää nuoren turvallisuuden tunnetta.

– Kadulla emme kohtaa laumoittain juopuneita tai aineissa olevia nuoria, emmekä huligaanilaumoja.

Toki mätämunia on, kuten kaikissa porukoissa kaikkialla. Pääosin nuoret ovat asiallista porukkaa. He voivat olla kovaäänisiä, rääväsuisia, eivätkä osoita niin paljon kunnioitusta kuin vanhemmat ihmiset toivoisivat – mutta sitähän se nuoruus on, pientä kapinaa ja rajojen koettelua.

Harvoin joudumme konkreettisesti auttamaan humalaisia kotiin tai soittamaan ambulanssia liikaa nauttineelle. Ehkä eräs katupartion tärkeä rooli on kertoa sellaisille aikuisille, joilla ei ole suoraa kosketusta nuoriin että nuoriso on OK, Jesse pohtii.

– Voimme yrittää omalta osaltamme auttaa poistamaan ennakkoluulojen, kyräilyn ja pelon aiheuttamia ylilyöntejä ja siitä syntyvää vihamielisyyttä puolin ja toisin. Ja toisaalta pyrkiä näyttämään sellaisille nuorille, joilla on

Partioimaan ei pääse ilman koulutusta Ajatuksena on ollut alusta lähtien, että vapaaehtoisille täytyy taata riittävä koulutus katupartiointitehtävään. Periaatteena on myös se, että ketään ei päästetä partioimaan, ennen kuin ainakin tärkeimmät osuudet koulutuksesta on käyty lävitse.

Koulutuskierroksia on tähän mennessä järjestetty kolme, ja neljäs pyörähtää käyntiin 8.3.2013. Koulutusohjelma on noin kymmenen kerran kokonaisuus, jossa paneudutaan nuoren kohtaamiseen, vapaaehtoisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin

Jyrki Huovinen

Katupartio auttaa nuoria olemalla läsnä

negatiivisia kokemuksia aikuisista, että meissä on hyviäkin tyyppejä, eikä kaikkiin tarvitse suhtautua vihamielisesti.

Katupartiot eivät ole viranomaisia Jessen mielestä huomionarvoista on, että katutyötä tekevät eivät ole viranomaisia. He voivat reagoida tilanteisiin eri tavalla kuin vaikkapa nuorisotyöntekijä tai poliisi.

Joissakin asioissa se rajoittaa, mutta toisaalta se antaa enemmän vaihtoehtoja.

– Toivoisin myös, että nuoret ymmärtävät tämän tärkeän eron, ja että sen takia me voimme joskus olla vähemmän tiukkapipoisia kuin viranomaiset, joiden täytyy seurata sekä katutoiminnan käytäntöihin ja periaatteisiin. Koulutukseen kuuluvat myös vierailut Nuorten turvatalossa sekä kriisikeskuksessa, ja lähipoliisi käy kertomassa alueen ajankohtaisista asioista ja päihteistä.

Kurssilaisille esitellään myös eri tahot, joihin saa ottaa tai suorastaan joutuu joskus ottamaan yhteyttä katutyössä. Vapaaehtoiset käyvät myös SPR:n hätäensiapukoulutuksen. Koulutus on järjestetty tiiviissä yhteistyössä Vantaan kaupungin Nuorisopalveluiden kanssa. Lähes kaikki kouluttajat ovatkin kaupungin erityisnuorisotyöntekijöitä – niitä samoja, jotka partioivat Ankkapartiossa.

Myrtsin Katupartio liikkuu pääasiassa asemien tienoilla Myyrmäessä, Martinlaaksossa ja Louhelassa. Ni-

lain kirjainta ja eri säädöksiä tosi tiukasti.

Jesse kannustaa lähtemään mukaan – Minusta tämä on hyvä esimerkki siitä, että yhteiskunnallisen vaikuttamisen ei aina tarvitse olla poliittista toimintaa. Tässä on loppujen lopuksi kyse oman elinympäristön parantamisesta. Riittää, että jaksaa uhrata vähän aikaansa. Samalla tutustuu uusiin ihmisiin, aikuisiin ja nuoriin, joilla on täysin erilaiset taustat ja kokemukset, ja kenties tulee avartaneeksi omaa tapaansa tarkastella maailmaa. Ja kaiken lisäksi partioidessa tulee ikään kuin vahingossa välillä kuntoiltuakin – pisimmillään partiointikerralla on tullut käveltyä yli 20 kilometriä! inä iltoina, kun vapaaehtoisia on niin monta yhtä aikaa liikkeellä, että saadaan kasaan useampi partio, ehditään liikkua alueella laajemminkin.

Mitään erityisvaatimuksia vapaaehtoisena toimimiseen Myrtsin Katupartioksi ristityssä partiotoiminnassa ei ole. Mukaan tarvitaan normaalilla järjellä varustettuja, tavallisia aikuisia ihmisiä, joilla on kiinnostus nuoria kohtaan ja vilpitön halu auttaa.

Katupartiossa asiat selvitetään juttelemalla Myrtsin katupartiotoimintaa on

Lähtisitkö mukaan katupartioon?

Vapaaehtoiseksi voi lähteä 20 vuotta täyttänyt aikuinen.

Seuraava koulutus alkaa 18.3.

Kurssi pidetään maanantaisin klo 18-20.

Kaikki vapaaehtoiset haastatellaan ja koulutetaan.

Lisätiedot: p. 040 686 4464 katupartio.myyrmaki@gmail.com http://katupartio.nettisivu.org

alusta asti koordinoinut Riikka Hellman, joka tekee myös leipätyönsä nuorten parissa. Hänen mukaansa kokemukset toiminnasta ovat olleet positiivisia.

– Aluksi nuoret olivat vähän ihmeissään katupartiosta. He ihmettelivät, että keitä te olette ja mitä täällä teette. Kun partio on tullut tutuksi, on vähitellen tullut sellainen “Moi, kiva nähdä” -ilmapiiri, sanoo Hellman.

– Aika tavallinen tilanne on sellainen, että nuoret pitävät meteliä isolla porukalla, ja sitten katupartio menee sinne, moikkaa nuoria ja juttelee heidän kanssaan.

Jos nuoret ovat humalassa, niin meno voi olla välillä villimpää.

– Sinne ei mennä ottamaan turpiin, vaan selvitetään asiat juttelemalla. Jos nuoret vaikka kiipeilevät päiväkodin katoksilla, niin ei rähistä, vaan sanotaan ystävällisesti, että älkää rikkoko paikkoja.

Monissa tilanteissa keskustelu nuorten kanssa riittää. Joskus voi tulla eteen hankalampiakin tilanteita. Katupartiolaisilla on mukanaan ensiaputarvikkeet sekä selvät ohjeet siitä, milloin on syytä hälyttää ambulanssi tai poliisi.

Vapaaehtoiset ovat myös valmistautuneet neuvomaan nuoria tarvittaessa esimerkiksi etsivän nuorisotyön piiriin.

4 Myyrmäen asema korjataan - Kerro mitä toivot asemalta?

Kaikki Martinlaakson radan asemat kunnostetaan kehäradan valmistumiseen mennessä. Työt alkavat ensi kesänä Myyrmäen asemalta. Kaupungin talousarvioon on varattu vuodelle 2013 pari miljoonaa töiden toteuttamiseen. Myyrmäki -liike kerää yhdessä suunnittelijoiden kanssa asukkaiden näkemyksiä siitä millaisen aseman haluamme. Myyrmäen asemasta on mahdollista rakentaa asukkaiden yhteinen olohuone.

Ota kantaa osoitteessa: www.myrtsi.fi Kerro millaisen aseman haluat, mitä toimintoja asemalle pitäisi sijoittua

Petteri Niskanen Myyrmäki liike järjesti 14.11.2012 “Asukkaiden asema” -työpajan, jossa ideoitiin tulevaa käyttöä maailmalla yleistyneen ”Adopt a Station” konseptin” hengessä. Tilaisuuteen osallistui myös kehärataprojektin johtaja Harri Johannsson sekä aseman suunnittelusta vastaavat arkkitehdit Kari Linkala ja Marjo Viita Arkkitehtitoimisto Arknovasta.

Kahvila lippuhalliin Vanhaan lippuhalliin on tulossa kioski-kahvila, josta voidaan myydä myös lehtiä, evästuotteita sekä maitoa, leipää ja muita pienelintarvikkeita. Kahvilan myötä nykyisin autioon asemahalliin saadaan läsnä olevan henkilökunnan mukanaan tuoma sosiaalinen

kontrolli.

Kahvila tarjoaisi samalla puitteet myös pienimuotoisten asukastilaisuuksien järjestämiselle. Samalla HSL:n kuljettajien taukotila siirtyy asemarakennuksen takaosaan.

Selvitettävänä on lisäksi muun pienimuotoisen liiketoiminnan kuten suutarin tai kukkakaupan sijoittuminen. Ehkäpä aseman edustalla nykyisin sijaitseva grilli voisi sekin sijaita aseman tiloissa.

Viherkasvit rauhoittavat tilaa Kansainvälisten tutkimusten mukaan viherkasvien sijoittaminen asemien yleisiin tiloihin on rauhoittanut tiloja. Viihtyisiä tiloja ei sotketa yhtä nopeasti kuin kolkkoa ja tyhjää asemahallia. Aseman alakerrokseen sekä portaikkoon olisi mahdollista sijoittaa kookkaita viherkasveja.

Hei, millaista Myyrmäkeä me haluamme?

Petteri Niskanen Siitä, mitä ja mihin rakennetaan, päätetään asemakaavoituksen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yksinoikeus kaavoitukseen on kaupungilla.

Maanomistaja voi hakea kaupungilta toivomaansa kaavamuutosta, mutta viime kädessä alueiden käytöstä päättää kaupunginvaltuusto.

Helsingissä kaupunki omistaa valtaosan maapohjasta, mutta Vantaan kaltaisissa nuorissa kaupungeissa maanomistus on hajonnut yksityisille maanomistajille.

Vanhoissa lähiöissä, kuten Kaivokselassa, Louhelassa ja Myyr-

mäessä rakentamattomat tontit ovat yleensä joko kaupungin tai alueella sijaitsevien kiinteistöyhtiöiden omistuksessa. Uusilla alueilla, kuten Vaskipuiston sekä Pähkinärinteen laajennusosilla sekä uudella Kivistön alueella maan omistavat joko paikalliset tilalliset perikuntineen tai heiltä maata ostaneet rakennusliikkeet.

Vaikka yksinoikeus kaavoista päättämiseen on kaupungilla ja suurin taloudellinen intressi maanomistajilla, asukkailla on lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista kaupunkia haluamme toteutettavan.

1. Kaavoituskatsaus

Leena Romppainen

Myyrmäki on Länsi-Vantaan ase-mista suurin, mutta samalla ainoa jonka yhteydessä ei ole viime vuo-sina ollut mitään kaupallista toimintaa. Alun perin porttirahastusta silmällä pitäen rakennetut tilat ovat kaiken lisäksi sokkeloiset. Nykyisin tilat ovat usein siivottomassa kunnossa ja vetävät puoleensa lähinnä laitapuolen kulkijoita. Pelkkä pintojen uusiminen sekä kameravalvonta ei tilaa rauhoita.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Vantaalla tämä tarkoittaa vuosittain helmi-maaliskuussa joka talouteen jaettavaa “Vantaa suunnittelee ja rakentaa” julkaisua. Katsauksesta asukkaat saavat hyvissä ajoin ennakolta tiedon tulevista hankkeista.

2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muista kuin merkitykseltään vähäisistä kaavahankkeista on laadit-

tava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmasta on aina mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä ja kysymyksiä siinä esitettyyn määräaikaan mennessä.

Tässä yhteydessä merkittävimmistä hankkeista järjestetään myös ensimmäinen yleisötilaisuus, jossa kerätään asukkaiden mielipiteitä, kysymyksiä sekä odotuksia hankkeen suhteen.

3. Kaavaluonnos ja -esitys Asemakaavatyön käynnistyttyä laaditaan usein ensin kaavaluonnos, joka asetetaan yleisön nähtäville mielipiteitä varten.

Myös tässä vaiheessa kaupunki saattaa järjestää yleisötilaisuuden asukaiden näkemysten keräämistä varten. Viimeistään nyt kannattaa olla myös yhteydessä poliittisiin päätöksentekijöihin, sillä lopullisen

Kuva: Petteri Niskanen

Asema rakennettiin vuonna 1974 täysin toisenlaiseen maailmaan. Asemalla työskenteli useita henkilöitä mm. lipunmyyjiä, asemapäällikkö/junanlähettäjä, kiinteistönhoitaja.

Nykyisin liikennettä hoidetaan täysin miehittämättömältä asemalta.

esityksen tullessa valtuustoon on usein auttamattoman myöhäistä.

Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan lopullinen kaavaesitys, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Kaavaesitys laitetaan julkisesti nähtäville, jolloin siitä on mahdollista tehdä muistutus tai huomautus. Kaavaesityksestä pyydetään lisäksi lausunnot asianosaisilta.

4. Päätöksenteko Muistutusten ja huomautusten käsittelyn jälkeen laaditaan lopullinen asemakaava, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa ennen lopullista kaupunginvaltuuston päätöskäsittelyä.

Valtuuston päätöksestä voi valit-

5 Nyt toteutettavat liukuportaat olivat mukana jo Myyrmäen aseman alkuperäisissä suunnitelmissa, mutta karsittiin 1975 kustannussyistä.

Liukuportaista kertoi ainoastaan laitureille johtavien portaiden viereen jäänyt kuilu.

Taidetta seinille Myyrmäen aseman laajoja harmaita pintoja on tarkoitus elävöittää värikkäillä seinämaalauksilla. Aseman väritystä on ollut ideoimassa muun muassa useita katutaideprojekteja pääkaupunkiseudulla toteuttanut MulticoloureDreams ryhmä, jonka jäseniä asuaa alueella.

Värin ja taiteen tuominen myös aseman ulkoseinien laajoihin pintoihin on harkinnan arvoinen asia.

- Kahvila, lippupiste - Kukkakauppa - Leipomo - Pitseria terassi, etninen kauppa - Lähiruokapiste - Voisiko grillikioski siirtyä sisälle - Vaihtuvia myyntijuttuja pop-up tyyliin - Portaat suoraan rakennuksesta alas/ulos kun ovet ovat lukittuina - Riittävästi roskiksia ympäristöön - Riittävästi roskiksia sisälle - Taide seinillä piristää - Visuaalisesti hienoja pyörätelineitä - Aseman pylväskäytävän yhteys, maalaus, koristelu - Asukastila/oleskelutila - Väriä seiniin - Penkkejä istumiseen - Viherkasveja - Ilmoitustauluja - Polkupyöränpumppupiste - Liitutaulu - Walkers yökahvila - Asukkaiden teemakirppiksiä - Teatterilava - Nuorison neuvontapiste

Piirrokset: Minna Kuusela

Aseman ulkotilat

taa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen.

Kaavat muuttuvat hallintooikeudessa erittäin harvoin. Toisinaan kaava saatetaan palauttaa uudelleen käsiteltäväksi päätöksenteossa tapahtuneen muotovirheen seurauksena. Mikäli kaavojen sisältöön halutaan vaikuttaa, liikkeellä tulisi olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Paras hetki on osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen käsittelyn yhteydessä.

Asukkaiden käytettävissä on lukuisia kansalaisvaikuttamisen keinoja: - mielipiteiden, toivomusten ja muistutusten esittäminen kaavan laatijoille - yhteydenpito oman alueen tai

Aseman perusparannuksen yhteydessä tulee samalla miettiä aseman ulkopuolella olevien tilojen käyttö.

Linja-autoterminaalin, aseman sekä Myyrmäkitalon väliin jäävän aukion merkitys korostuu kun Paalutori siirtyy nykyiseltä paikalta pohjoisemmaksi.

Asemamalta etelään radan alla kulkeva pylväiden ympäröivä kuja olisi mahdollista muuttaa basaarikäytäväksi, mikäli liityntäpysäköinti saadaadaan keskustan muutostöiden yhteydessä sijoitettua toisaalle.

oman puolueen valtuutettuihin sekä muihin päätöksentekijöihin - mielipidekirjoitusten laatiminen lehtiin sekä yhteydenpito toimittajiin - yleisötilaisuudet, mielenosoitukset, adressit sekä muu mielipidevaikuttaminen Asemakaavoituksen etenemistä Vantaalla voi seurata kaupungin verkkosivuilta, josta löytyvät tuoreet osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, nähtävillä olevat kaavat sekä valtuuston hyväksymät kaavat. www.vantaa.fi/kaavoitus_ja_ maankaytto/asemakaavoitus Ohjeita vaikuttamiseen löytyy myös Myyrmäki -liikkeen verkkosivuilta: www.myrtsi.fi

Myyrmäki pesee kasvojaan Tarmo Halonen Kehäradan käyttöönoton koittaessa näillä näkymin vuonna 2015 on sen varrella sekä käynnissä että valmiina runsaasti uutta rakentamista.

Vaikka median huomio kohdistuu

Myyrmäkeen nousee lähivuosina hotelli Tarmo Halonen Myyrmäessä rakentaminen on ollut vähäisempää. Uimahallin naapuritontille on valmistunut suurehko Pyörrekujan päiväkoti. Myyrmannin uudistaminen alkoi keväällä.

Helsingin suunnasta saapuvien junien laiturilta on rakennettu uusi sisäänkäynti suoraan ensimmäiseen kerrokseen ja liukuportaat toiseen

usein tulevaan Kivistön keskustaan, on kaupungin maankäytön ja ympäristön toimialan kärkihankkeena nyt ja tulevaisuudessa kaikkien keskustojen kehittäminen.

Näin myös Myyrmäessä, Louhelassa, Kaivokselassa, Martinlaaksossa, Vapaalassa ja Pähkinärinteessä tapahtuu koko ajan merkittävää täydennysrakentamista.

LänsiVantaan nykyiset keskukset, kuten

Myyrmäki ja Martinlaakso, sijaitsevat mainioiden, yhä paranevien liikenneyhteyksien varrella. Asuntojen ja palvelujen tarve jatkuu tasaisena.

Tarpeisiin vastaaminen on tärkeää alueiden kilpailukykyisyyden ja elinvoiman kannalta. Vanhat alueet eivät täten tule jäämään uuden Kivistön keskuksen varjoon.

kerrokseen. Myyrmäen aseman sekä kauppakeskuksen tulevaisuudesta on kerrottu enemmän toisaalla tässä lehdessä.

Myyrmäki-hallin ja Energia Areenan viereen, Raappavuorentien ja Vaskivuorentien kulmaan on tulossa lähivuosina hotelli, joka tarjoaa lisäksi runsaasti erilaisia kuntoilu- ja liikuntamahdollisuuksia.

Kilterinmäessä asuinrakentaminen jatkuu, erikoisuutena mm. vuonna 2013 valmistuva asuintalo, jonka alakerroksiin tulevat parkkipaikat.

Tämän jälkeen Kilterinmäkeen rakennetaan vielä muutama talo lisää.

Lähivuosien merkittävin asuntorakentaminen Myyrmäessä sijoittuu lähivuosina kiertoliittymäksi muutettavan Uomatien ja Raappavuorentien risteyksen tuntumaan.

Uusia asuinalueita suunnitellaan Vaahtokujan pohjoispäähän, Raappavuorentien itäpuolelle sekä Raappavuorentien länsipuolelle, Uomatien jatkolle. Uusia kerrostaloja nousee alueelle liki parikymmentä.

Alueelle sijoittuu myös vanha kiistakapula: Variston Luhtitien uusi jatke Myyrmäen Uomatielle. Samalla kaavoitetaan Varistonniityn lähivirkistysalue.

Myyrmanni laajenee Asukkaiden hartaasti odottama kauppakeskus Myyrmannin laajennus on vihdoinkin nytkähtämässä eteenpäin kun kaupunginhallitus asettaa Myyrmäen keskustan kaavaehdotuksen nähtäville.

Iskoskujalla sijaitseva noin viisi vuotta tyhjillään ollut vanha terveyskeskus puretaan. Paikalle nousee Myyrmannin yksikerroksinen laajennusosa, jonne sijoittuu kooltaan nykyistä Citymarkettia vastaava Prisman hypermarket.

Prisman kylkeen sijoittuu kolme asuinkerrostaloa, joiden parkkipaikat sijoittuvat kauppakeskuksen katolle.

Muilta osin suunnitelmat ovat muuttuneet Paalutorin osalta kesällä nähtävillä olleesta luonnoksesta. Nykyinen Paalutori rakennetaan kokonaan umpeen aina Myyrmäkitalolle saakka. Paalutorin päälle sijoittuu kolmekerroksinen laajennusosa erikoisliikkeitä varten.

Kauppakeskuksen ja Myyrmäkitalon väliin jää pieni katettu aukio, jonka toiselta laidalta löytyy julkisia palveluita kuten kirjasto, taidemuseo sekä yhteispalvelupiste, sekä toiselta laidalta uusia erikoisliikkeitä.

Yhteensä uutta liiketilaa tulee 17 000 kerrosneliömetriä, josta vajaat puolet Prismalle. Uutta asuinrakentamista keskustaan sijoittuu 20 500 kerrosneliömetriä. Näiden lisäksi myöhemmin toteutettavalle vanhusten palvelukeskukselle on varattu 14 000 kerrosneliömetriä.

Kauppakeskuksen kylkeen nousevat asuinrakennukset ovat kahdeksan kerroksisia. Uuteen paikkaan sijoittuvan Paalutorin pohjois- ja län-

Innovarch Oy

“Asukkaiden asema” -työpajassa asemalle ehdotettiin muun muassa seuraavaa toiminnallisuutta:

Liukuportaat laiturille

sipuolelle nousee kuusikerroksisia asuintaloja joiden kivijalkaan sijoittuu liiketilaa.

Ongelmana kulkuyhteyksien katkeaminen Myyrmannin laajentamista koskevat suunnitelmat pyörivät kaupungin arkkitehtien pöydillä liki kymmenen vuotta. Ongelmia tuotti Hok-Elannon vaatimus saada Keskon kanssa tasaveroiset tilat, eli noin 7 000 k-m2 hypermarket yhteen tasoon sijoitettuna. Käytännössä tämä vaatimus tarkoitti Myyrmäen aseman sekä Kilterin koulun välisen kävely-yhteyden katkeamista.

Vantaan kaupunginhallitus edellyttikin kesäkuussa 2012, että kauppakeskuksen alakerroksen käytävät tulisi pitää avoinna joka päivä kello 7 - 22 välisenä aikana, jotta esteetön kulku Iskoskujan suunnalta Myyrmäen asemalle turvattaisiin.

Myyrmannin laajennuksen toteutuminen on kauppakeskuksen elinvoimaisuuden kannalta tärkeäää.

Myyrmanni on yksi harvoja kauppakeskuksia pääkaupunkiseudulla, jonne jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on sujuvat yhteydet eri suunnilta. Mikäli laajennus jää toteutumatta, vaarana on, että omalla autolla tehtävät ostosmatkat suuntautuvat entistä useammin Selloon, Jumboon sekä Kannelmän uuteen kauppakeskukseen.

Uudelle Paalutorille tapahtumalava Uudistettavan Paalutorin on tarkoitus toimia perinteisen torikaupan lisäksi entistä monipuolisempana ulkoilmatapahtumien järjestämispaikkana. Torin itäreunalle pienen puistikon laitaan ollaan toivottavasti toteuttamassa tätä tarkoitusta palveleva katettu esiintymislava.

Myyrmäki Film Festival Kävitkö vuosina 1975 -1985 vanhassa Kino Myyrmäessä? Muistatko minä leffoja näit siellä?

Suunnittelemme keväällä 2013 toteutettavaa Myyrmäki Film Festivaalia, jonka nostalgiasarjassa on tarkoitus katsoa vanhassa salissa siellä aikanaa näytettyjä elokuvia. Kerro minkä takavuosien elokuvan haluaisit nähdä nostalgisessa ympäristössä! www.myrtsi.fi tai www.facebook.com/myyrmäkiliike

6

Tarmo Halonen

Louhelan vanha ostoskeskus purettiin. Sen kohdalle on juuri valmistunut entisen ostarin muotoinen viisikerroksinen kovan rahan asuintalo. Parkkialueena toimineelle torille valmistui huhtikuussa lähes koko alueen peittävä uusi ostari.

Siinä on 750 neliön suuruinen supermarket sekä kolme pikkuliikettä parkkialueineen. Entinen tori on nyt muisto vain.

Tarmo Halonen

Louhelassa on koettu sitten 1960-luvun lopun valmistumisen jälkeen suurimmat muutokset. Aseman ja torin seutu on ollut vilkkaan rakentamisen kohteena. Radan alta kulkeva Uomatie madallettiin bussireiteille sopivaksi. Samalla uusittiin bussipysäkit ja kivettiin tien

reunustat. Uomatien ja Louhelantien risteys muutettiin kiertoliittymäksi. Samoin tehtiin Uomatien ja Myyrmäentien risteykselle.

Uusi ostari Martinlaaksoon Viime ja kuluvana vuonna on Länsi-Vantaan lähiöiden rakennushankkeissa ollut näkyvimmin esillä Martinlaakso. Aseman seutu on uudistunut. Puretun aseman liikekeskuksen paikalle on rakennettu maamerkiksi 14-kerroksinen talo. Sen kahdessa alimmassa kerroksessa on uusi ostoskeskus. Viime vuoden lopulla ympäristöministerin vihkimässä ostarissa on reilut parikymmentä liikettä, mm. kaksi suurta elintarvikekauppaa.

Talossa on myös paljon asuntoja.

Eräässä näistä asuu martinlaaksolaisten kuulu iskelmätähti, Virve Rosti. Radan varren jatkoksi on valmistunut monta asuinkerrostaloa monelta rakennuttajalta.

Pääosa on omistusasuntoja, mutta osassa on vuokra-asumista myös senioreille.

Martinlaaksossa suunnitellaan myös käytöstä poistuneen Laajavuoren koulun tontin ottamista asumiskäyttöön. Vieressä oleva vanha Martinkeskus menetti useita liikkeitä uudelle aseman viereiselle ostarille, ja sen kohtalosta on tehty monenlaisia selvityksiä. Toisaalta Martinkeskus on mainittu raken-

Suve Pääsukene

Louhelan vanha ostari korvattiin asuintalolla

nushistoriallisena suojelukohteena, onhan se yksi Suomen ensimmäisiä katetulla sisäkäytävällä varustettuja kauppakeskuksia, josta löytyi sekä kaupallisia palveluita, julkisia palveluita että seurakunnan palveluita.

Sanoma Oyj myi joitakin vuosia sitten Sanomalan lehtipainon ympäristön rakennusyhtiö SRVYhtiöt Oyj:lle, joka on suunnitellut lehtipainon lähiympäristöön mittavaa toimitilarakentamista.

Hämeenlinnanväylän varteen nousisi kymmenkunta keskimäärin seitsemänkerroksista toimistotaloa.

Kehä III:n parantamissuunnittelua ja toteutusta jatketaan Viinikkalasta Vantaanlaaksoon ja Martinlaaksosta aina Vihdintielle asti. Kehäradan

Vantaan kaupunginvaltuusto on nimennyt kaikille Vantaan suuralueille aluetoimikunnat, joiden tehtävänä on edistää alueensa asukkaiden osallistumismahdollisuuksia ja toimia linkkinä asukkaiden ja päättäjien välillä. Ella Tanskanen on jo parin vuoden ajan työskennellyt Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueiden aluekoordinaattorina.

Titteli kalskahtaa komealta, mutta mitä ihmettä aluekoordinaattori oikein tekee?

– Suuri osa työstäni liittyy aluetoimikuntiin. Toimin aluetoimikunnassa esittelijänä, valmistelen asiat kokouksiin, käsittelen aluerahahakemuksia ja panen toimeen aluetoimikunnan päätöksiä,

Ella kertoo.

– Toisaalta työhöni kuuluu asukkaiden osallisuuden edistäminen koko kaupungin tasolla.

Järjestämme esimerkiksi vuosittain asukasfoorumeita, joissa kaupungin johto ja asukkaat kohtaavat. Tänä syksynä teimme asukkaille suunnatun Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla -oppaan, joka on saatavilla Yhteispalveluista ja netistä (vantaa.fi/osallistu).

Ella Tanskasesta on tärkeää, että ihmiset voivat halutessaan vaikuttaa oman asuinympäristönsä kehittämiseen ja tuntea itsensä osallisiksi heitä itseään koskevissa asioissa.

Osallisuus tuntuukin olevan päivän sana Vantaalla; kaupunki on jopa laatinut osallisuusmallin.(luettavissa netissä vantaa.fi/osallistu/osallisuusmalli)

Kaivokselaan valmistui maauimala Kaivokselasta itään, Silvolaan Vantaanjoen varrelle, valmistui kesällä käyttöön Vetokannaksen kauan odotettu maauimala. Se on luokiteltu kaupungin viheralueohjelman erääksi läntiseksi vetovoimakohteeksi. Uimareita palvelemaan tulee lähivuosina huoltorakennus, josta toivon mukaan löytyvät kioski, sauna, pukuhuoneet, vessat sekä kalustevarasto. Kaupungin

Kotiseudun historia tutuksi Myyrmäki – kampakeramiikasta kauppakeskukseen on Myyrmäen rakentamisen historia. 348-sivuiseen opukseen mahtuu koko 40- vuotinen historia.

LOUHELA – Ihmisen kokoinen on kirja pienestä ja ihmisläheisestä asuntoalueesta.

Molempien kovakantisten kirjojen tarjoushinta on 15€/kpl, kun sen tilaa netistä www.kellastupa.fi.

Kirjoja saa ostaa myös Myyrmannin Suomalaisesta Kirjakaupasta sekä Louhelan K-kaupasta. Ne myyvät hieman eri hinnoilla.

Aluekoordinaattori uskoo Länsi-Vantaan omaleimaisuuteen Suve Pääsukene

rinnalle on rakennettu uusi eritasoliittymä, joka yhdistää Vehkalan alueen Sanomalaan.

– Olen joskus törmännyt sellaiseen käsitykseen, että osallisuus olisi trendikäsite, joka korvautuu ajan mittaan taas uudella villityksellä.

Käsitteet saattavatkin muuttua, mutta pitkälti kyse on pienistä teoista ja arkisista asioista, sanoo Ella.

Hänen mukaansa osallisuuden edistämisessä kyse ei ole siitä, että kaikkien olisi yhtäkkiä osallistuttava kaikkeen mahdolliseen.

Ennen kaikkea on kyse kaupungin puolelta entistä avoimemmasta toimintakulttuurista ja siitä, että ihmisiä kuuntelemalla ja yhdessä tekemällä tuotetaan

parempia palveluita ja parempaa ympäristöä.

Aluekoordinaattorimme uskoo Myyrmäen omaleimaisuuden korostuvan entisestään tulevaisuudessa. Alueella asuu entistä enemmän myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat eläneet täällä koko ikänsä ja juurtuneet tänne.

– Myyrmäki on iso alue, ja tänne mahtuu ihmisiä ja toimintaa laidasta laitaan. Täällä on kuiten kin

tilakeskus pohtii parhaillaan huoltorakennuksen toteutustapaa sekä aikataulua. Lähistölle saadaan vielä leikki- ja skeittipaikka sekä rantapallokenttä. Kesällä valmistui maauimalan lähelle, Vantaanjoen rantaan, erillinen koirauintialue.

Uutta suunnitellaan ja vanhaa kehitetään Kaivokselan kaupunkikuvallisesti arvokasta miljöötä kunnioittaen. Vanhan ostoskeskuksen paikalle on haettu rakennusoikeutta vielä toisellekin asuinkerrostalolle.

Mittavin uudisrakentaminen tapahtuu kuitenkin aivan Kaivokselan eteläosassa, missä Vaskipuiston alue laajenee noin 650 uudella asunnolla. Vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon lisäksi alueelle rakennettaviin kerros- ja rivitaloihin nousee myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Kaupunginhallitus päätti marraskuussa luovuttaa alueelta tontin Coronaria Hoitoketjulle yksityistä Touhula -päiväkotia varten.

Pähkinärinteen asukasmäärä kasvaa reilusti Pähkinärinteen asukasmäärä kasvaa lähivuosina yli tuhannella asukkaalla. Hämeenkylään, Pähkinärinteen uudehkon asutuksen jatkoksi, on Hämeenkyläntien, Rajatorpantien ja voimalinjojen rajaamalle alueelle suunniteltu asuntoja 560 asukkaalle. Näistä kaksi kolmannesta olisi pientaloissa ja yksi kolmannes kerrostaloissa. Toinen puoli uusista asukkaista sijoittuu Pähkinärinteen nykyisen asutuksen sekä Koivuvaaran teollisuusalueen väliin. Alun perin Sanoma Traden omistamalle alueelle on tulossa peräti 11 uutta kuusikerroksista asuinkerrostaloa.

Edellä mainittujen lisäksi yksittäisiä kerrostaloja nousee muun muassa Lammaspolulle ja Mantelipolulle.

havaittavissa sellaista positiivista me-henkeä, joka vie aluetta eteenpäin asukkaiden haluamaan suuntaan.

Miten me Myyrmäen asukkaat voisimme sitten vaikuttaa alueemme kehittämiseen? Keinoja on monia. Eri ihmisille sopivat erilaiset vaikuttamisen tavat. Ellan mielestä jossain tilanteessa voi olla hyvä tehdä kirjallinen aloite kaupungille, ottaa yhteyttä aluetoimikuntaan tai osallistua asukastilaisuuteen, toisessa tilanteessa asiat etenevät parhaiten itse toimimalla.

– Haluaisin kannustaa ihmisiä ottamaan yhteyttä kaupungin päättäjiin silloin, kun mielessä on joku hyvä idea a-lueen tai jonkin yksittäisen palvelun kehittämiseksi. On vanhanaikaista ajatella, että ihmiset osallistuisivat vain silloin, kun haluavat vastustaa jotain, sanoo Ella Tanskanen, aluekoordinaattori.

7

Ville Sohlberg

voisivat maalailla rikkomatta lakia.

Tunnelin korkuinen nalle oli vanhempien rouvien erityissuosikki Petteri Niskanen – Tunnelin korkuinen nalle oli vanhempien rouvien erityissuosikki, muistelee Ville Sohlberg. Hän oli vuonna 1995 koululaisena maalaamassa Myyrmäen tunnetuinta graffittia Vaskivuorentien alittavaan Myyrmäenraitin alikulkutunneliin.

Ensimmäinen laillinen graffitti tuo ei Myyrmäessä ollut, sillä Uomarinteen koulun oppilaat olivat maalanneet Myyrmäenraitin alikulun Virtatien kohdalla jo 1980-luvun puolella. Myös Sohlberg koulutovereineen toteutti ensimmäisen työn jo 1990 Putouskujan tunneliin. Tuosta ensimmäisestä työstä oli jäänyt mieleen “se hyvä fiilis mikä oli kun päästiin kavereiden kanssa maalaamaan oikein kunnolla”.

– Meitsi on kyllä ikuisesti hieman katkera kun se Uomarinteen koulun vieressä oleva tunneli vedettiin kauniin pirteän harmaaksi, kirjoitti Toni Toninen Facebookissa kun kyselimme muistoja Myyrmäenraitin graffiteista.

- Ne oli hienoja aikansa kuvia miten nuoret sen ajan kokivat ja jos oikein muistan ne oli säilynytkin ihan hyvin. Siellä oli nuorten teoksia jotka heijasteli sen aikaisen kylmän sodan aikaista fiilistä. Ydinase, sota, rauha, ihmisten tasa-arvo, rasismi olivat ainakin teemoina siinä nuorten tekemässä mosaiikkiteoksessa, Toni muistelee.

Ville Sohlberg kertoo, että kuvat tehtiin Myyrmäen yhteiskoulun kuvaamataidon opettajan valvonnassa. Opettaja oli myös hoitanut kaikki tarvittavat luvat, sekä hankkinut kaupungin kautta rahoituksen maaleihin. Itse maalamisen ja suunnittelun hoitivat kyseisen koulun oppilaat ja näiden kaverit.

– Erityisesti on jäänyt mieleen se kun aloitimme varsinaista maalauspäivää edeltävänä iltana pohjamaalien tekemisen, niin saimme hyvinkin runsaasti ihmetystä aikaiseksi, muistelee Sohlberg parin vuosikymmenen takaisia tapahtumia.

- Missäänhän ei tiedotettu kyseessä

olevan luvallinen maalaus, niin tottakai ne poliisitkin löysivät paikalle ihmettelemään.

Idea hankkeeseen olisi saatu muista hienoista luvallisista graffiteista joita Ville Sohlberg muistelee olleen tuohon aikaan jo aika paljon. - Ja toki tuossa vaiheessa oli tullut jo vuosia piirrettyä graffiteja paperille ja vanhempien hankkimille vanereille, niin into maalaamiseen oli kova.

Luvallinen graffiti oli ainoa tapa päästä toteuttamaan itseään rikkomatta lakia. Sohlberg pitääkin tärkeänä, että luvallisia paikkoja on viime vuosina tullut lisää jotta nuoret eivät ajaudu rikollisiksi piirtämisharrastuksen takia.

– Vain ja ainoastaan positiivista, vastaavat kaikki joilta kysyimme millaista palautetta töistä tuli.

Maalaukset tekivät tunnelista iloisemman ja valoisamman.

Varsin hyväkuntoiset graffitit poistettiin Myyrmäenraitin tunneleista lähes viisi vuotta sitten raitin kunnostustöiden yhteydessä. Vaskivuorentien alittavaan tunneliin piti toteuttaa erityiset valo- ja taidepaneelit. Hanke jäi kuitenkin kesken,

Myyrmäki-liike – se hauskempi kaupunginosa!

ja tunnelia koristavat tällä hetkellä töhrityt harmaat seinät.

Harmittihan se aikalailla varsinkin kun tiesi kuinka paljon nämä maalaukset merkitsivät monille myyrmäkeläisille, kommentoi Ville Sohlberg graffittien poistoa. Tosin yllätyksenä se ei tullut, koska silloin vielä vallalla ollut Helsingin kaupungin “Stop Töhryille” projektin henki pyrki poistamaan kaikki graffitit ja graffitia muistuttavat seiniin tehdyt taideteokset. Onneksi nykyään on suvaitsevampi asenne graffitia kohtaan. Sohlberg toivoisi Myyrmäkeen luvallisia maalauksia ja maalauspaikkoja jotta nuoret

Klaus Kojo lupaileekin graffittien palauttamista. Kuntavaalien alla Myyrmäen asemalla järjestetyssä Myyrmäki -liikkeen paneelikeskustelussa kaikkien puolueiden ehdokkaat suhtautuivat myönteisesti graffittien palauttamiseen.

– Luvat pitäisi irrota ja Vaskivuorentien alikulun maalaustöihin päästää keväällä heti lumien sulettua, lupailee Kojo. Konsepti on sama kuin pari vuosikymmentä takaperin. Paikalliset nuoret suunnittelevat ja toteuttavat maalaukset.

Myös kaupunki on aktivoitunut katutaiteen ympärillä. Julkisesta taiteesta vastaava kuraattori Anne Kaarna Vantaan Taidemuseosta kertoo kulttuuritoimen ja nuorisotoimen yhteisestä MyyrYork projektista, jossa on tarkoitus tuottaa nuorten toimesta taidetta julkisille paikoille. Alikulkutunneleita sekä harmaata betonipintaa Myyrmäessä riittää.

Myyrmäki -liikkeen graffiprojektiin voi ilmoittautua mukaan liikkeen Facebook -sivuilla tai verkkosivuilla.

Lisätietoja saa Klaus Kojolta myös sähköpostitse klaus@myrtsi.fi

Myyrmäki-liikkeen 2. avoin miitti 15.1.2013 klo 18:00 Myyrmäen kirjastolla Miitit ovat Myyrmäki -liikkeen avoimia kokouksia, joissa päätetään tulevasta toiminnasta. Tällä kertaa listalla on ainakin Aseman perusparannus, Aseman kirpputorit, Myyrmäki Film Festival, toukokuun Siivouspäivä sekä Myyrmäen vanha elokuvateatterin tila.

Tervetuloa kaikki mukaan!

Eri ikäisten Myyrmäen suuralueella asuvien, opiskelevien, työskentelevien ja harrastavien avoin ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhteisö - Tykkää Facebookissa, mikäli haluat olla mukana!

Petteri Niskanen Myyrmäki on meistä monelle osa iso elämää. Koti, työpaikka, oppilaitos, ystävät, harrastukset ja palvelut löytyvät usein täältä. Myyrmäki on ollut meistä monelle mukava, viihtyisä, virikerikas sekä turvallinen paikka elää ja varttua.

Suuralueella asuu yli 50 000 asukasta, eli keskisuuren suomalaisen kaupungin verran. Varsinaisesta Myyrmäen kaupunginosastakin löytyy yli 15 000 asukasta.

Myrtsistä löytyvät monen juuret.

Täältä on lähtöisin monia menestyneitä muusikoita ja bändejä. Myyrmäkeläiset ovat pelanneet ylimmällä sarjatasolla useammassakin palloilulajissa. Vaskivuoren lukio on tuottanut tähtiä musiikin, teatterin ja tanssin pariin.

Viime vuosina yhä useampi on esittänyt huolensa Myyrmäen tulevaisuudesta. Yksi on ollut huolissaan

Myyrmäen jäämisestä Tikkurilan tai Marja-Vantaan jalkoihin.Toinen on kaivannut lisää elämää: harrastuksia, bileitä, tapahtumia. Kolmannen mieltä painaa alueen rapistuminen ja roskaantuminen. Myyrmäki on kuitenkin lopulta sellainen, miksi sen itse haluamme rakentaa.

Olemme keskustelleet kuluneena löytyisikö tilausta Myyrmäki-liikkeelle. Kallio-liikkeen tavoin vapaasti organisoituneelle yhteisölle, joka rakentaisi Myyrmäestä viihtyisämpää ja elävämpää kaupunginosaa sekä omilla teoilla, että vaikuttamalla kaupungin päätöksentekoon. Myyrmäki-liike tavoittaisi lapset, nuoret, aikuiset, keski-ikäiset sekä seniorit. Ikään ja taustaan katsomatta.

Viihtyisämpi Myyrmäki voisi olla katukirppiksiä, pop-up ravintoloita, konsertteja, festareita, lastenjuhlia, harrastusmahdollisuuksia, siivous-

ja kunnostustalkoita, katuteatteria, keskusteluja, väittelyitä, kaupunkipuutarha, yhteiset verkkosivut.

Myyrmäki-liike olisi vapaamuotoista toimintaa, mihin jokainen voisi osallistua oman aikataulunsa ja resurssien puitteissa. Myyrmäki -liike ei olisi kilpailija Myyrmäki Seuralle, vaan löyhästi järjestäytynyt verkosto, jonka puitteissa on helppo laittaa uusia hankkeita liikkeelle

Myyrmäki-liikkeen alla toimii jo nyt seuraavia toimintaryhmiä: • Myyrmäen aseman perusparannuksen vuorovaikutteinen suunnittelu

• Myyrmäenraitin alikulkutunnelien graffittien palautus lumien sulettua keväällä 2013 • Aseman kirpputori - asukaskirppikset Myyrmäen asemalla keväällä 2013 ennen perusparannustöiden käynnistymistä • Myyrmäki Film Festival - elokuvajuhla neljällä salilla Myrtsissä: nostalgia-sarja (elokuvat joita katsoimme Kino Myyrmäessä 19751985), Risto Jarva sarja yhdessä Risto Jarva seuran kanssa, lasten sarja sekä dokumenttikino.

• Siivouspäivä - Myrsiläsiten osallistuminen siivouspäivään 25.5.2013 • Myyrmäen toimitila - ryhmä joka kartoittaa mahdollisuuksia saada vuonna 1985 lopettaneen Kino Myyrmäen tilat teatteri, konsertti sekä tapahtumakäyttöön

Toimintaryhmiin voi ilmoittautua mukaan: Facebookissa: www.facebook.com/ Myyrmakiliike Verkkosivuilla: www.myrtsi.fi Miitissä: seuraava 15.1.2013 klo 18:00 Myyrmäen kirjastolla Lisätietoja: Petteri Niskanen (0400) 908020 tai petteri@myrtsi.fi Klaus Kojo (040) 583 9973 tai klaus@myrtsi.fi

8 PuHu Juniorit Hyvä Seura kisan finaalikolmikkoon

Jyrki Huovinen

PuHu Juniorit on selviytynyt Hyvä Seura -kilpailun finaalikolmikkoon tavoittelemaan Pohjola-palkintoa, joka on tunnustuspalkinto moniarvoiselle ja laadukkaalle seuratyölle.

Sillä halutaan kannustaa niitä yli miljoonaa suomalaista, jotka tekevät työtä urheiluseuroissa.

Viime keskiviikkona julkaistun yleisöaanestyksen perusteella Suomen Urheilugaalassa 15. tammikuuta ratkaisunsa saavassa huipennuksessa on Finaalissa on PuHu Junioreiden lisäksi Kuopion Reippaan Voimistelijat ja Seinäjoen Taitoluistelijat. Kilpailun loppuratkaisu nähdään 15.päivänä tammikuuta Suomen Urheilugaalassa Hartwall Areenalla.

Yleisöäänestyksessä oli ehdolla yli 200 hakijan joukosta kuusi seuraa, jotka esiteltiin loka-marraskuun aikana Yle TV2:n SISU -ohjelmassa.

Näistä kuudesta yleisö sai äänestää kolme finalistia. Äänestyksessä annettiin yhteensä 5 374 ääntä, joista kärkikolmikko sai kaksi kolmasosaa.

Mittava koripalloturnaus

Turnauksen kehitys viimeisen 4-5 vuoden aikana on ollut päätä huimaava. Vuoden 2009 turnaus kokosi yhteen 164 joukkuetta; sen jälkeen osallistujamäärä on kasvanut vuosittain yli 30 joukkueella turnausta kohti. Vuoden 2012 Ricohiin osallistui 265 joukkuetta.

– Käytännössä tuo joukkuemäärä tarkoittaa sitä, että turnaukseen

osallistuu pitkälti yli 3000 pelaajaa, ja otteluja on viikonlopun aikana reilusti yli 600, laskeskelee Ricoh-turnauksen vastaava, PuHu Juni-oreiden toiminnanjohtaja Danny Jansson.

– Vapaaehtoistyötunteja on lähes mahdoton arvioida, mutta äkkiseltään laskettuna yli 3500 tuntia tulee täyteen jo pelkästään välttämättömistä toiminnoista.

Niitä ovat otteluiden toimitsemiset, tuomaroinnit, buffettien pitämiset, yövalvonnat, ruokailun valvonnat jne. Ricoh on sekä Suomen että maailman mittakaavassa yksi suu-rimmista junioriturnauksista. Espoolainen EHBT-turnaus (Hongan ja EBT:n järjestämä) tituleerasi itsensä maailman suurimmaksi viikonlopputurnaukseksi viime syksynä – PuHu:n järjestämä

Syys-lokakuun vaihteessa pidetyt Hyvinvointimessut järjestettiin jo toistamiseen Myyrmäessä, Energia Areenalla. Yleisöä messuille tuli jopa edellisvuotta enemmän; hallissa tungeksi parhaimmillaan kolmisentuhatta kävijää.

saasti hyvinvointialan yrittäjiä omine tuotemyynteineen ja hoitoesittelyineen. Tällä kertaa tarjolla oli mm. luontaishoitoja, luonnonkosmetiikkaa, hunajatuotteita, hierontaa, potilasvaatteita sekä erilaisia mittauksia kuulonmittauksesta rasvaprosenttiin. Lisäksi puoluejärjestöt kertoivat omista toimistaan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointimessut eroaa useista muista messuista siinä, että yleisöltä ei peritä sisäänpääsymaksua. Tapahtuma on siis kaikille avoin tilaisuus tutustua esimerkiksi eri yhdistysten vertaistukitoimintaan ja kaupungin eri yksiköiden palvelutarjontaan.

Lisäksi näytteilleasettajina on run-

Päälavalla ahkeroi mm. eri yhdistysten nopsajalkaisia tanssi- ja voimisteluryhmiä sekä Mertsi Lindgren ja lauluyhtye Suora Lähetys. Päivän odotetuin esiintyjä oli kuitenkin valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, joka piti puheen hyvinvoinnista.

Tammikuun 15. päivän iltana kannattaa siis liimautua TV:n ääreen jännittämään PuHulaisten puolesta.

Suora lähetys tilaisuudesta alkaa klo 20.00 YLE TV2-kanavalla.

Pidetään peukkuja!

SP

Ricoh tulee kirkkaana kakkosena Suomessa EHBT:n jälkeen.

Vuoden 2013 tammikuun viimeisenä viikonloppuna Ricohturnaus k ä y n nistyy 27 pelikentällä ympäri Vantaata.

Otteluohjelma on nähtävillä osoitteessa www.turnauspalvelu.fi/ricoh2013.

Kaikkiin otteluihin on maksuton sisäänpääsy.

SP

Hyvinvointimessut tavoitti kolmisentuhatta kävijää!

Ritva Mantere

Tänä vuonna voittajan valinnassa painotetaan erityisesti sitä, miten seura huolehtii sekä harrastajien että vapaaehtoisten hyvinvoinnista. Tälläkin saralla PuHulaiset ovat vahvoilla.

Pohjola-pääpalkinnon arvo on 10 000 euroa. Kaksi muuta finaaliin päässyttä seuraa saavat 2 500 euroa.

Jyrki Huovinen

Vantaalainen koripalloseura PuHu Juniorit järjestää jälleen perinteeksi muodostuneen Ricoh-turnauksen Vantaalla 25. – 27. tammikuuta 2013. Tuleva turnaus on jär-jestyksessään neljästoista, ja ottelut pelataan ympäri Vantaata yhteensä 27 koululla. Joukkueita saapuu kaikkialta Suomesta ja lisäksi Vi-rosta, Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta.

Pohjola-palkinnon perusteita ovat se, että seurassa noudatetaan Reilun Pelin periaatteita ja että vapaaehtoisuus on seuralle tärkeä voimavara, että seuran ilmapiiri on innostava ja siellä on yhdessä tekemisen meininki. Seuran tulee olla myös avoin erilaisille liikkujille ja seuran on noudatettava yhdistystoiminnan periaatteita. PuHu Juniorit täyttää kirkkaasti kaikki nämä kriteerit.

Speakers´ Corner oli varattu näytteilleasettajien tietoiskuille. Siellä kerrottiin mm. unen ja ravinnon sekä vahvojen luiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Lisäksi siitepölyallergikot saivat tietoa hunajan käyttämisestä siedätyshoitona.

Ensi vuoden hyvinvointimessujen järjestämisajankohta on vielä auki, mutta paikka on näillä näkymin jälleen Energia Areena. Selvää on, että tällaisille messuille on Vantaalla selkeä tilaus!

Lisää messuista osoitteessa hyvinvointimessut.com.

Vaskivuoren lukion musikaalia ANYONE CAN WHISTLE –KAIKKIHAN VIHELTÄÄ esitetään Konserttitalo Martinuksessa 10.1.-20.1.

Esityksiä on vain 10, varaa lippusi ajoissa!

LIPUT 25/13 € Lippupisteestä www.lippu.fi, puh. 0600 900 900

LIITY SEURAAN! Myyrmäki-Seura toimii Myyrmäen suuralueen kehittämiseksi, hyvän yhteishengen ja viihtyvyyden edistämiseksi.

Jäsenmaksu on 8€ vuodessa.

Jäseneksi voi liittyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen myyrmakiseura@gmail.com tai kirjepostia osoitteella Myyrmäki-Seura, Myyrmäen Huolto Oy, Patotie 2 B, 01600 Vantaa.

Lisätietoja osoitteessa www.myrtsi.fi