Keskustelua
Lorenzo Runeberg ei ollut ensimmäinen Yhdistyksemme kevätkokouksessa Aki Suutarinen Vehoniemen automuseosta piti ansiokkaan esitelmän ajoneuvohistoriasta. Yksi esitelmän viesteistä oli painetun sanan luotettavuus tai pikemminkin epäluotettavuus. Tämä pätee hyvin pyöräilynkin historiaan - monet aiemmin tosina pidetyt keksinnöt ovat osoittautuneet suorastaan väärennöksiksi. Tunnetuin esimerkki näistä on Leonardo da Vincin keksinnöksi sepitetty pyörä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pyörähistorian kansainvälinen kuva on kuitenkin selkiytynyt, paljolti kansainvälisen pyörähistorian konferenssin ICHC:n ansiosta. Englannissa on jopa julkaistu kirja, jonka otsikko on Cycle history - myths and queries, suomeksi ”Polkupyörähistoria - myyttejä ja kysymyksiä”. Pikajalka-lehden kevään numerossa referoitiin Satularepusta-palstalla Aki Suutarisen esitelmää ja varoitettiin alalla esiintyvästä ”huuhaasta”. Lehdessä oli siitä myös esimerkki: se on Satularepusta-palstan seuraava juttu otsikolla ”Lorenzo pyöräili Vaasassa”. Siinä kerrotaan Vaasan kaupungin matkailuesitteen perusteella kansallisrunoilijamme pojan Lorenzo Runebergin polkemisesta Suomen pyöräilyhistoriaan vuonna 1869: ”Syyskuisena iltana nähtiin Suomen ensimmäinen polkupyörä kaupungin torilla Lorenzo Runebergin ajamana”. Sama tieto on löydettävissä myös Vaasan kaupungin internetsivuilta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi1.
Muistaako Wilskman oikein?
Lorenzo Runebergin pyöräilystä Vaasassa on kertonut muistelmissaan2 professori Ivar Wilskman (1854-1932). Muistelmien Runebergia koskeva kohta on kokonaisuudessaan luettavissa ja arvioitavissa ohessa. Suomen urheilun isäksi sanottu Ivar Wilskman oli mm. perustamassa SVUL:a vuonna 1906 ja kirjoitti monia teoksia voimistelusta ja urheilusta. Mutta painettu sana ei
välttämättä aina ole luotettavaa, vaikka kirjoittaja Ivar Wilskmanin muistelmien olisikin arvovaltainen. kansilehti. Wilskmanin kertomusta voidaan arvioida monesta näkökulmasta. Aloitetaan kertomukseen sisältyvästä polkupyörän tekniikan kuvauksesta: - Wilskmanin mukaan 1860-luvun polkupyörä oli ”muotonsa ja rakenteensa puolesta” lähes samanlainen kuin nykyajan polkupyörä. Nykyaika viittaa siis 1920-luvun lopulle, jolloin Wilskmanin muistelmat ilmestyivät. Näin ollen Runebergin pyörässä olisi ollut mm. ketjuveto, joka vaikuttaa takapyörään. Tällainen pyörä patentoitiin kuitenkin vasta 1879, siis kymmenen vuotta kuvatun tapahtuman jälkeen. Vuonna 1869 polkimet olivat etupyörässä eikä ketjuvetoa tunnettu. - Wilskman sanoo, että Runebergin pyörässä oli umpikumirenkaat. Tuohon aikaan pyörissä ei kuitenkaan renkaita yleisesti tiedetä olleen, vaan niissä oli rautavanteet. - Runebergin polkupyörässä pyörät kuuluvat olleen yhtä suuret, ”etupyörä ehkäpä hieman matalampi”. Tuon ajan pyörissä kuitenkin yleensä takapyörä oli hieman etupyörää matalampi. Lorenzo Runeberg (1836-1919) oli lääketieteen ja kirurgian tohtorina henkilö, jonka toiminnasta on jäänyt jäljelle runsaasti lähdeaineistoa. Hänen elämäkertatietojaan on esitetty monissa hakuteoksissa. Arvioidaanpa
Pikajalka 2/2004 47