4 AUTOKYLÄN UUTISET 2021
Harri Vitikka katsoo tulevaa menneen kautta HEIDI RYTKY
Mobilia säätiön hallituksen puheenjohtaja Harri Vitikka on ollut tiealalla yli 20 vuotta. Tie- ja liikennetekniikan diplomi-insinööri toimii liikennejärjestelmäyksikön päällikkönä Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Työ koostuu strategisen tason liikennejärjestelmäsuunnittelusta ja selvitystöistä jokapäiväiseen asiakkaiden tarpeiden ratkaisemiseen. – ELY-keskus vastaa valtion maanteistä Pirkanmaalla ja toimii joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla. Rahoitamme myös järjestäytyneiden yksityistiekuntien korjaushankkeita, kuten siltoja ja rakenteen parantamista, Harri Vitikka selvittää.
TULEVAISUUS ON DIGITAALINEN Harri Vitikalla on mielenkiintoinen näköalapaikka. Tällä hetkellä on meneillään muun muassa uusi valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota tehdään pitkäjänteisellä tavoitteella 12 vuodeksi. Vitikan mukaan ilmastotavoitteet ovat tuoneet uutta näkökulmaa liikennesuunnitteluun erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa kestävien liikennemuotojen edistäminen on noussut vahvasti esiin. Digitalisaatio on tuonut käyttöön paljon uusia työkaluja, joiden mahdollisuuksien
Museomestari Tommi Aromaa saa vuoden 1965 Lokomon AJ 30 tiejyrän liikuttamiseen apua hallituksen jäseniltä Harri Vitikalta (etualalla), Janne Mäkilältä ja Ari Tenhoselta. Kuva: Heidi Rytky hyödyntämistä on lisännyt osaltaan koronan aiheuttama etätyö. – Esimerkiksi maastokäynnit voi hoitaa kätevästi tietokoneen ääreltä, sen verran tiheään tahtiin eri toimijat kuvaavat tieverkkoa, Vitikka kertoo. Suurimpana haasteena hän pitää rahoituksen riittämättömyyttä, mistä johtuvat ongelmat näkyvät erityisesti alemmalla tieverkolla. – Elinkeinoelämän kuljetusten turvallisuus ja mahdollistaminen on tärkeää kaikilla teillä, hän korostaa.
TIENPIDON HISTORIA ON TÄRKEÄ TARINA Harri Vitikan mielestä on hienoa, että tienpidon kulttuuriperintöä on tallennettu pitkältä ajalta. Väylävirasto ja ELY-kes-
kukset myös täydentävät Mobiliassa sijaitsevia kokoelmia säännöllisesti. Vaikka yleisön nähtävillä on vain hyvin pieni osa, eMobilian ja kohta myös Finnan kautta aineistoihin pystyy tutustumaan internetissä. Vitikka on ilahtunut siitä, että Koneita ja ihmisiä -näyttelyssä on erityisen paljon tienpitoon liittyvää esineistöä nähtävillä. Säätiön puheenjohtaja tietää hyvin, että digitaalisuus on tätä päivää myös kulttuuriperinnön tallentamisessa. – Toki tien päällä työtä tekevät edelleen ihan oikeat koneet, mutta usein tietokone ohjaa niitä jo enemmän kuin kuljettaja. Itsenäisesti liikkuvat koneet ovat tulossa työmaillekin. Tätä digitaalista tietoa tulisi arkistoida sillä tavalla, että se olisi tulevaisuudessa tutkijoiden ja yleisön saatavilla, Vitikka pohtii.
Vaikka oma työpäivä kuluu pitkälti tietokoneen ääressä, Harri Vitikka tunnustaa itsekin pitävänsä järeämmistä koneista. – Olen ollut monena vuonna nuoruudessani talkoissa Kowan Teknologian Päivillä Vesilahden Rämsöössä. Siellä oli jos minkälaista työkalua ja moottoria nähtävillä, ja ihan työn touhussa. Sieltä on jäänyt jonkinlainen kipinä koneiden historian tutkiskeluun. Vanhat Koneet -lehti tulee nykyäänkin säännöllisesti luettua. Kyllähän koneiden ja automatisaation myötä ihmisen työtä on saatu muutettua entistä helpommaksi, Vitikka toteaa.
AVANT 30 VUOTTA PETRI NIEMENMAA Avant-kuormaajien kehittäminen alkoi 30 vuotta sitten. Avantin ydinryhmällä oli jo tuolloin pitkä kokemus maatalouskoneiden kehittämisestä, ja he huomasivat, että erääseen raskaimmista töistä, tuorerehun jakoon, ei ollut kehitetty kunnollisia ja kustannustehokkaita koneita. Tästä lähtökohdasta syntyi ensimmäinen Avant: 11 hevosvoiman moottorilla varustettu kuormaaja, jolla pystyi jakamaan isonkin karjan rehut 15 minuutissa. Avantin mainoslause “Muuta sinäkin tilasi ikävin homma mukavimmaksi!”
puhutteli isäntiä, ja ensimmäisenä vuonna myytiin 80 konetta.
TUOTEKEHITYKSELLÄ JA VIENNILLÄ VAUHTIA Yhtiössä panostettiin tuotekehitykseen. Nopeasti mallisto täydentyi versioilla, jotka sopivat uusille asiakassegmenteille. Samaan aikaan käynnistyi vienti, ja Saksaan perustettiin oma myyntiyhtiö jo 1990-luvun alussa. Vuonna 1995 esiteltiin ensimmäinen runko-ohjattu Avant. Uusi mallisarja työ-
laitteineen löysi nopeasti tiensä viherrakentamiseen, viheralueiden hoitoon, hevostalleihin ja vapaa-ajan käyttöön. Vientimaita oli kymmenen, ja kaikki lähtivät myymään konetta innokkaasti entistä laajemmalle asiakaspotentiaalille. Myyntimäärät nousivatkin 80 koneeseen kuukaudessa. Koneiden myynnin noustessa missään vaiheessa ei unohdettu tuotannon kehittämistä. Samalla alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota myös koneiden ulkonäköön, niinpä monet tunnistavatkin Avantin jo sen iloisesta vihreästä väristä.
Tänä päivänä Avantilla on kahdeksan mallisarjaa ja yli 200 erilaista työlaitetta. Tuotekehityksen myötä asiakassegmenttejä on tullut lisää ja vientimaita on tällä hetkellä jo yli 50. Myyntimäärät ovat nousseet lähes 120 koneeseen viikossa.
AVANTIN 30 VUODEN HISTORIAAN VOIT TUTUSTUA KONEITA JA IHMISIÄ -NÄYTTELYN YHTEYDESSÄ