Minervan Pöllö 2/2012

Page 18

Piippu sytytetään kolmesti: kaksi ensimmäistä kertaa paahtavat tupakan päällikerroksen ja kolmas sytyttää piipun tasaisesti. Ota piippu suuhusi, sytytä tulitikku ja vie liekki piipun yläpuolelle. Vedä piipusta rauhallisia, tasaisia henkosia ja anna liekin hieman kärventää tupakkaa tasaisesti koko piipun alalta. Tupakan tulisi kuivuessaan ja syttyessään tummentua ja hieman kohota piipusta. Ota työkalu ja tamppaa tupakan pinta uudelleen tasaiseksi. Toista. Kolmannella kerralla piippu luultavasti savuaa jo hieman ja tupakan pinta on tasaisen mustunut ja puoliksi palanut. Vie liekki piipun yläpuolelle ja sytytä tupakka tasaisesti koko piipun alalta – katso, että myös reunat syttyvät. Ime piipusta rauhallisia, mutta määrätietoisia henkosia, kunnes vaikuttaa siltä, että piipun päälle on alkanut muodostua tasainen tuhkakerros – tämä suojaa piipun tulta ja varmistaa tasaisen palamisen. Kun piippusi näyttää savuavan iloisesti, ota rento asento ja nauti! Muutama ensimmäinen kerta menee harjoitteluun ja oikean palamislämpötilan etsimiseen – liian kuumana käyvä piippu maistuu suussa palaneelle (ns. ”palanut kieli” -syndrooma), liian hiljaa palava piippu taas sammuu helposti. Piipunpoltto on rauhallisen ihmisen harrastus – parhaat maut tulevat piipusta, joka palaa melkein, mutta ei aivan sammumispisteessä. Liian kuuman piipun voi jättää huoletta rauhoittumaan – piipun voi sytyttää uudestaan niin monta kertaa kuin on tarpeen. Harjoittelun jälkeen piipun jatkuva sammuminen ja tulitikkujen kanssa suhraaminen muuttuu pitkiksi ja nautinnollisiksi piiputtelusessioiksi. Sammuneesta piipusta voi ottaa ylimääräiset tuhkat pois esimerkiksi tulitikulla tai työkalulla auttaen. Tamppaa tupakan pintaa hieman ja sytytä se uudestaan. Etenkin isompaa

18


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Minervan Pöllö 2/2012 by Minervan Pöllö - Issuu