8. ANALYYSI

lähdöstä, siellä asumisesta, viihtymiseen ja koulunkäyntiin. (kyselylomake liite 2.) Kysymysten määrä oli varsin suuri, mutta mielestäni tarpeellinen, koska näin pystyin varmistamaan että kysyn kysymyksiä, jotka liittyvät kolmannen kulttuurin lapsen elämään ja paluuseen liittyviin kysymyksiin. Taustoittavat kysymykset toimivat avauskysymyksinä, joiden aikana tutustuin haastateltavaan sekä loin rennontuntuista ilmapiiriä. Haastattelijan samanlaiset kokemukset kuin haastateltavilla auttoivat kysymysten laadinnassa sekä loivat ilmapiirin, jossa haastateltavat saattoivat kertoa arkaluontoisiakin asioita.

8. ANALYYSI

Laadullisen aineiston analyysin tarkoitus on Jari Eskolan (2001, 138) mukaan luoda aineistoon selkeyttä ja siten tuottaa uutta tietoa tutkittavasta aineistosta. Analyysillä pyritään saamaan aineisto tiivistettyä kadottamatta tärkeää tietoa. Hajanaisesta aineistosta pyritään saamaan tieto selkeään ja luettavaan muotoon. Tätä ohjetta noudattaen halusin saada muodostettua aineistoni keskeisimmät kysymykset tiivistettyä noin kymmeneen teemaan, jolloin myös kokonaisuus olisi selkeämmin hahmotettavissa. Poimin aineistosta siis tärkeimmät kohdat. Eskolan (2001, 147) mukaan aineistossa voidaan painottaa sen mielenkiintoisimpia kohtia tai pyrkiä sen tasapuoliseen kuvaukseen. Hänen mukaansa laadul-

lisessa tutkimuksessa on yleensä kyse ensin mainitusta. Mielestäni näin toimin työni kohdalla.

Perinteisesti aineiston analyysi on ollut myös hypoteesien testaamista (Emt. 136.) Tutkijalla on ollut jokin mielenkiintoinen tutkimuskysymys, johon hän on hakenut aineistostaan vastausta. Aineiston tehtävänä voi myös olla hypoteesien keksiminen, eli annetaan aineiston puhua ja sen pohjalta kehitellään oletuksia ja teorioita. Tällöin aineiston avulla tutkija voi löytää uusia näkökulmia, eikä vain todenna ennakkoarvailujaan. Tutkijan suhde teoriaan voi myös vaihdella. Se voi olla aineistolähtöistä, teoriasidonnaista tai teorialähtöistä. Tutkimukseni noudattaa teoriasidonnaista analyysiä, jossa analyysillä on teoreettisia kytkentöjä, mutta se ei suoraan nouse teoriasta tai pohjaudu teoriaan. Pyrin kuitenkin siihen, että teoriaosuus ei olisi sekalainen kokoelma aiheeseen liittyviä teorioita, vaan ne liittyisivät kiinteästi tutkittavaan aiheeseen ja niitä voisi hyödyntää empirialuvussa. Tutkittaessa lähetyslasten paluuseen liittyviä kysymyksiä nousee siitä useita eri teemoja esille, eikä siihen voi soveltaa ainoastaan yhtä teoriaa. Haasteena onkin rajata pois ylimääräinen ja keskittyä vain olennaisimpiin ja itseä kiinnostaviin aiheisiin.

Aineiston analyysin tehtävänä on tiivistää aineisto (Eskola 2001, 146). Tiivistää, järjestää ja jäsentää se tavalla, että mitään tärkeää ei jää pois, vaan että sen tietoarvo kasvaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi voidaan käyttää teemoittelua tai tyypittelyä. Teemoittelussa haastatteluaineisto ryhmitellään teemoittain ja nostetaan tutkimusongelmaa valaisevista teemoista esiin mielenkiintoisia sitaatteja tulkittavaksi. Tyypittelyssä taas esiin nostetaan tyyppejä, jotka kuvaavat vastauksia parhaiten. Haastatteluaineistoni oli jo valmiiksi teemoiteltu, kun kysyin kaikilta haastateltavilta samoja teemahaastattelurunkoon liittyviä kysymyksiä. Käytin siis teemoittelua, jossa liikkeelle lähdettiin taustakysymyksistä sekä siitä, että haastateltaville muodostuisi luottamus haastattelijaan. Kysymykset liikkuivat aluksi yleisellä tasolla ja niiden avulla oli helppo saada yleiskuva haastateltavan elämänvaiheista. Tämän jälkeen siirryttiin pohtimista edellyttämiin ja sosiaaliseen pääoman liittyviin kysymyksiin. Analyysivaiheeseen niistä nostettiin mielenkiintoisimmat ja tutkimusasetelman kannalta oleellisimmat. Eskola (2001, 147) suosittelee liikkeelle lähtöä mielenkiintoisimmista kohdista ja tutkija päättää sen jälkeen, kuinka mielenkiintoinen tiedonlähde oli kussakin teemassa. Jos analyysissä päättää edetä haastateltava kerrallaan, voidaan aineistosta rakentaa eräänlaisia tapauskuvauksia. Toinen vaihtoehto on valita teema