8.1 TAUSTATIEDOT

tai teeman osa-alue ja lähteä sen pohjalta tekemään analyysiä, jolloin saadaan esimerkiksi erilaisia suhtautumistapoja tai kokemuksia eri henkilöiden kohdalla. Toimin jälkimmäisen vaihtoehdon mukaisesti.

8.1 Taustatiedot

Haastateltavieni valintakriteereiksi osoittautui se, että heidän vanhempansa olivat olleet jonkin lähetysjärjestön palveluksessa ulkomailla ja olleet myös itse mukana vähintään muutaman vuoden. He täyttivätkin nämä kriteerit mainiosti, sillä valtaosa heistä oli asunut ulkomailla lähemmäs kymmenen vuotta. Toinen tärkeä seikka oli valita haastateltavat niin, että he olisivat asuneet mahdollisimman monissa eri maissa. Otos olikin siinä mielessä kattava, että lähes kaikki maanosat olivat edustettuina. Afrikan maista, missä graduntekijä on asunut, oli Keniassa, Tansaniassa, Ugandassa, Etiopiassa ja Eritreassa asuneita. Aasian maista oli Intiassa, Indonesiassa ja Thaimaassa asuneita. Euroopasta oli Itävallassa ja Albaniassa asuneita. Etelä-Amerikasta oli Uruguayissa sekä Lähi-idässä Israelissa asuneita. Jotkut lähetyslapsista olivat asuneet useimmissa maissa, mutta useimmat vain yhdessä. Esimerkiksi diplomaattien lapsiin verrattuna lähetyslapset asuvat usein yhdessä maassa ja pitkiä aikoja. Haastateltavien ikä vaihteli 16 ja 26 ikävuoden välillä ja he olivat asuneet Suomessa muutamasta kuukaudesta 14 vuoteen. Joukossa oli siis juuri palanneita ja pitempään maassa olleita.

Kvalitatiivisessa tutkimuksessa puhutaan aineistolähtöisestä analyysistä, joka tarkoittaa sitä, että teoria rakennetaan empiirisestä aineistosta käsin. Tämä tarkoittaa tapaa, jossa lähdetään liikkeelle puhtaalta pöydältä. Käytännössä tämä on Eskola & Suorannan (1998, 19) mukaan vaikeaa, koska laadullinen aineisto ei lopu koskaan. Narratiivisessa analyysissa selkoa todellisuudesta tehdään saattamalla aineisto tarinan muotoon. Tarinasta muo-

dostetaan teemoja, jotka yhdessä muodostavat ehjän kokonaisuuden, tarinan. Tarkoituksena työssäni oli tutkia niitä kokemuksia, joita ulkomailta palaava lähetyslapsi kohtaa. Heillä voi olla samanlaisia kokemuksia samoja elämänkokemuksia käyneiden kanssa. Näitä ovat toiset lähetyslapset, jotka ovat viettäneet ulkomailla eripituisia aikoja erilaisissa kulttuureissa. Aineistosta voi siis muodostaa kertomuksen yhdistämällä eri teemat jouhevaksi kokonaisuudeksi alkaen nuoren ulkomaille muutosta päättyen kotimaahan paluu-