Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 2/2023

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 2/2023

Tiheiköt

turvaavat

monimuotoisuutta

s. 16–17

Korjuutyön laadunvalvonnassa kohteena

ensiharvennukset

s. 6–9

Taimivarastojen aukioloajat

s. 21

SISÄLTÖ

3 Pääkirjoitus

4 Antti Teivaala oli monissa rooleissa metsänomistajien asialla

5 Yrittäjäneuvos Reijo Karppinen mhy:n hallitukseen

6 Työnjälkeä valvotaan

10 Kemeran viimeinen vuosi on alkanut – otetaan kunnon loppurutistus!

14 Kalle Karttunen – Mies puumarkkinakatsausten takana

16 Tiheiköt syntyvät sujuvimmin taimikkovaiheessa

18 Jorma Anttooran työmatka lyhenee reippaasti

19 Juulia Valtonen rentoutuu metsällä ja käsitöiden parissa

20 Huolellinen käsittely pitää taimet elinvoimaisina

22 Kuolinpesä metsänomistajana, mitä tehdä?

26 Savottajätkien perintö tuottaa hyvää metsäalalle ja alalla työskenteleville ihmisille

28 Luonnontuoteala tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden monipuolistaa metsänhoitoa

30 Mhy Pirkanmaan henkilökunta

6Teknologia sujuvoittaa korjuutyön laadunvalvontaa. Älypuhelin ohjelmistoineen on Petteri Järviselle tärkeä työkalu.

Istutuskausi on käynnistymässä ja taimien jakelu mhy:n varastoilta alkoi toukokuun alussa.

Julkaisija: Mhy Pirkanmaa

Vastaava päätoimittaja:

Lotta Vähä-Ypyä

Toimitus ja taitto:

Mainostoimisto OivaMainos, Hämeenkyrö

Ilmoitusmyynti: Mhy Pirkanmaa

Paino: Tampereen Offsetpalvelu Oy, Tampere

Osoitemuutokset: 010 271 9141

Kannen kuva: Metsuri ja tyttö

Kuvaaja: Lotta Vähä-Ypyä

Lehti luettavissa osoitteessa: https://www.mhy.fi/pirkanmaa/ tietoa-meista/uutiskirje-ja-jasenlehti

Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2023, vko 38.

PEFC/02-31-151

PEFC-sertifioitu

Tähän painopaperiin käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. www.pefc.fi

ILMOITATHAN MEILLE SÄHKÖPOSTIOSOITTEEN,

jotta kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme löytää perille. Uutiskirjeen voit myös tilata erikseen osoitteessa www.mhy.fi/pirkanmaa

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 2/2023

PÄÄKIRJOITUS

ARTIKKELI

PUUKAUPPA

TAIMIKON HOITO HIILIPALVELU

Metsäsi puolustusliitto

MONIMUOTOISUUS YMPÄRISTÖ

JÄSENEDUT

LAKIASIAT

TAPAHTUMAT

Onnistunut edunvalvonta tarkoittaa metsänomistajille usein sitä, että saamme edelleen jatkaa metsiemme hyödyntämistä parhaaksi katsomallamme tavalla. Onnistumiset edunvalvonnassa näkyvät siten, että mikään ei muutu tai muutokset ovat maltillisia. Siksi edunvalvontaa on vaikeaa huomata. Silloin kun edunvalvonta epäonnistuu, siihen on helpompi kiinnittää huomiota.

TUET

Onneksi viime aikoina edunvalvonnassa on tapahtunut voittoja ja torjuntavoittoja enemmän kuin häviöitä. Tuoreimpia saavutuksia ovat viime hetkillä saadut muutokset luonnonsuojelulakiin ja uusiutuvan energian direktiivi, jonka mukaan metsäenergia säilyi edelleen uusiutuvana. Viime vuosina MTK on lisännyt panoksia Brysselissä vaikuttamiseen ja hyvä niin. Edunvalvontatyötä tehdään teille jäsenille ja te mahdollistatte sen tekemisen. Jäsenmaksun osana oleva edunvalvontamaksu käytetään juuri tähän työhön.

Edunvalvonta ei ole näkyvää myöskään siksi, että sitä tehdään paljon kulisseissa. Tehokkainta vaikuttamista ei ole julkisuudessa räyhääminen vaan laajojen verkostojen kautta tapahtuva asioiden valmistelussa mukana oleminen. Edunvalvontaa tekevät ihmiset. Asioihin on vaikuttamassa lukuisa joukko luottamus- ja toimihenkilöitä. Vaikuttaminen vaatii paljon työtä, neuvottelutaitoja ja kykyä luoda yhteyksiä. Metsäsi puolustusliitto menetti yhden merkittävän edunvalvojan, kun yhdistyksemme pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Teivaala menehtyi liikenneonnettomuudessa 4.3. Otamme osaa Antin omaisten ja läheisten suruun.

Jussi Parviainen

johtaja

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa

”Edunvalvontatyötä tehdään teille jäsenille ja te mahdollistatte sen tekemisen.”

MUISTOKIRJOITUS

Taulussa Juhani Arajärvi. Arajärvi (1867–1941) oli Antti Teivaalan isoisoisä. Hän oli Suomen itsenäisyyssenaatin jäsen ja pankinjohtaja.

Antti Teivaala oli monissa rooleissa

metsänomistajien asialla

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan hallituksen puheenjohtaja, metsänomistajien puolustaja ja monen järjestön aktiivi, maanviljelijä Antti Teivaala menehtyi 62-vuotiaana liikenneonnettomuudessa Ylöjärvellä lauantaina 4. maaliskuuta.

Metsänomistajien puolesta Antti Teivaala toimi pitkään ja monipuolisesti. Hän ehti palvella luot-

tamustehtävissä kolmea metsänhoitoyhdistystä. Mhy Pirkanmaan puheenjohtajuuden lisäksi Teivaala oli sekä MTK:n metsäjohtokunnan ja metsävaltuuskunnan jäsen. Pirkanmaan metsäneuvoston puheenjohtajana Teivaala edisti koko maakunnan metsien käyttöä. Teivaalan luottamushenkilöura metsänhoitoyhdistyskentällä alkoi

Ylöjärven-Nokian mhy:ssä, joka yhdistyi Mhy Etelä-Pirkanmaan kanssa vuoden 1995 alussa Antin ollessa fuusioituneen Ylöjärven-Nokian mhy:n hallituksen puheenjohtaja. Erkki Etelä-Aho toimi tuolloin Mhy Etelä-Pirkanmaan johtajana ja muistaa Antti Teivaalan helposti lähestyttävänä ja yhteisöllisenä ihmisenä.

Teksti Sakari Ilomäki | Kuva Jussi Parviainen

– Hän hoiti tehtäväänsä paljon yli minimivelvollisuuksien. Antti ei halunnut pysytellä ”hallinnon kuplassa”, vaan osallistui mielellään esimerkiksi henkilöstötapahtumiin.

Luottamushenkilöiden pitää toisaalta luottaa toimivaan johtoon, mutta myös kyetä itse pohtimaan asioita ja tarvittaessa kyseenalaistaa toimivan johdon ratkaisuja.

– Antti ymmärsi roolinsa ja vastuunsa vallankäyttäjänä.

Etelä-Aho toteaa, ettei yhdistysfuusion kaltaisissa isoissa ratkaisuissa ole mahdollista olla kaikille mieliksi.

– Antilla oli kyky ja halu kuunnella eri osapuolia päätöksiä pohjustettaessa ja pelisilmää viedä tehtyjä päätöksiä käytäntöön.

Vuonna 2011 toteutuneessa Mhy Kyrösjärven, Mhy Sastamalan ja Mhy Etelä-Pirkanmaan fuusiossa syntyi

Mhy Pirkanmaa ja tässäkin prosessissa Teivaala oli keskeisessä roolissa, tällä kertaa Mhy Etelä-Pirkanmaan hallituksen puheenjohtajana.

Yrittäjäneuvos Reijo Karppinen mhy:n hallitukseen

Pitkän linjan yrittäjä Reijo Karppinen valittiin metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan hallitukseen maaliskuun lopussa.

Mhy Kyrösjärven ja yhdistymisen

myötä Mhy Pirkanmaan johtaja Matti Sojakalla on hänelläkin pitkäaikaisesta yhteistyökumppanista hyviä muistoja.

– Antilla oli näkemystä metsänhoitoyhdistysten roolista ja metsänomistajien edunvalvonnasta. Hän oli yhteistyökykyinen ja keskustelujen kautta ratkaisuja hakeva ihminen, Sojakka kuvailee.

Myös Mhy Pirkanmaan hallituksen puheenjohtajana Teivaala puolusti yhdessä tehtyjä päätöksiä ja oli toimivan johdon tukena.

Kokoomuslainen Teivaala toimi Ylöjärvellä kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä vuosina 2013-2017.

Itä-Suomessa Valtimolla varttunut Karppinen on maatilan poika, joka aloitti yrittäjäuransa autokorjaamohommilla ja opiskeli autoinsinööriksi erikoistuen hydrauliikkaan.

Vuonna 1986 Karppinen perusti Dynaset Oy:n, joka on vuosien mittaan kasvanut perustajansa autotallista 140 ihmistä työllistäväksi hydraulisten laitteiden pioneeriksi, jonka tuotteita viedään yli 80 maahan.

Karppinen aloitti enduromoottoripyöräilyn 38-vuotiaana.

– Löysin siten metsästä itselleni parhaan hikiliikuntamuodon koko kehon kuntoiluna.

– Omien metsien hankinnan aloitin

2005 sijoitus- ja virkistyskäyttöön. Hakkuut ja isommat metsänhoitotyöt Karppinen teettää ammattilaisilla, mutta enduroreittejä hän raivaa metsiinsä itsekin.

Mhy:n valtuustoon lähtemiseen Karppista innosti yleinen kiinnostus metsäasioihin.

– Hallituksen jäsenenä toivon voivani tukea Mhy:n toimintaa yrittäjäkokemukseni avulla sekä samalla tutustua muihin metsänomistajiin. Perheyrityksessä vastuuta on kantamassa jo seuraavaakin sukupolvea ja yrityksen menestys on tuonut lukuisia palkintoja sekä presidentti Sauli Niinistön Karppiselle myöntämän yrittäjäneuvoksen arvonimen.

Teksti Sakari Ilomäki | Kuva Reijo Karppinen

Antti Teivaala oli jämäkkä mutta neuvottelukumppanien näkökulmia ymmärtävä metsänomistajien puolustaja.

Työnjälkeä valvotaan

Mhy Pirkanmaa seuraa korjuupalvelunsa työn laatua

– etenkin ensiharvennukset luupin alla

Teksti ja kuvat Sakari Ilomäki

Mikon Metsäpalvelun Petteri Järvinen aloittaa helmikuisen työpäivänsä Pirkkalan lentokentän lähistöllä, missä hakattiin joulukuussa noin neljän hehtaarin ensiharvennuskuvio Mhy Pirkanmaan korjuupalvelun toimesta. Tarkastuskäynti on osa Mhy Pirkanmaan korjuupalvelun työnjäljen laadun seurantaa. Tarkastuspäivän aamuna on kirpeä pakkanen ja pari päivää aiemmin on satanut kymmenisen senttiä uutta lunta.

– Mahdollisten urapainumien ja juuristovaurioiden havainnointia

paksu lumipeite vaikeuttaa. Muun muassa siksi tarkastukset pyritään

mään pian hakkuun jälkeen, Järvinen kertoo.

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa seuraa korjuupalvelunsa laatua säännöllisesti, vaikka korjuupalvelun omavalvontaa ei edellytä sen paremmin lainsäädäntö kuin sertifiointikriteeritkään. Metsäkeskus toki suorittaa korjuujäljen valvontaa viranomaisena.

mahdollisuuksien mukaan teke-

– Korjuupalvelumme tekemän työn laadunvalvonnan suorittaa ulkopuolinen asiantuntijayritys Mikon Metsäpalvelu Oy, joka tekee myös

Petteri Järvinen mittaa tarkastettavalta kuviolta useita koealoja.

”Mahdollisten urapainumien ja juuristovaurioiden havainnointia paksu lumipeite vaikeuttaa”

Puustotietoja kerätään muun muassa valokuvaamalla.

hakkuukoneiden mittalaitteiden tarkastukset urakoitsijoidemme koneissa, sanoo Mhy Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen.

puunkorjuu-urakoitsijoiden työmailla. Tarkastuksissa pyritään painottamaan ensiharvennuksia, koska Suomen metsäkeskus on omissa tarkastuksissaan löytänyt eniten huomautettavaa juuri niiden työnjäljestä.

Teknologia nopeuttaa mittausta Hakkuukuviolta tarkastettavia ja mitattavia seikkoja on paljon mutta Järvisen työ sujuu ripeästi, kun apuna on kehittynyttä teknologiaa. Etäisyysmittarin avulla onnistuu

helposti ja nopeasti niin ajourien leveyden kuin ajouravälienkin mittaaminen. Sama työkalu on käytössä koealoilla, joilla Järvinen mittaa jätetyn puuston runkolukua. Koealojen lisäksi Järvinen ottaa metsiköstä valokuvia, joiden perusteella Trestima-mittausohjelma laskee arvioita puustotiedoista. Jotta arviosta tulisi riittävän tarkka, Järvinen ottaa kuviolta useampia koealoja ja mittaa muutaman puun pituuden. Koealojen sijainnit tallentuvat ohjelman karttasovellukseen, minkä ansiosta on mahdollista jälkikä-

Laadunvalvontaa tehdään kaikkien

”Laadunvalvontaa tehdään kaikkien puunkorjuuurakoitsijoiden työmailla”

teenkin tarkastaa mistä tiedot on mitattu.

Korjuutyön laadunvalvonnassa arvioidaan varsinaisen hakkuujäljen lisäksi myös esimerkiksi metsäkuljetuksen ja varastoinnin asianmukaisuus.

– Tienvarsivaraston pinoissa pitää olla merkinnät, mitä pinossa on ja minne puut on tarkoitus kuljettaa. Jos hakkuu ja metsäkuljetus ovat vielä kesken, varastopaikalta tietenkään pysty kaikkia asioita tarkastamaan, Järvinen toteaa.

Hoitohistoria vaikuttaa

Kun tarkastus maastossa on tehty, Järvinen laatii kohteesta sanallisen yhteenvedon, minkä lisäksi tarkastusraporttiin liitetään mittauksen tulokset. Trestima-ohjelma laskee ja päivittää puustotiedot reaaliaikaisesti, kun koealoja mitataan ja puustoa kuvataan. Pirkkalan koh-

teelta ei löydy juuri mitään huomautettavaa. Ainoa seikka, jossa Järvinen näkee parannettavaa on kantojen pituus. Muutamat puut olisi voinut katkaista viitisen senttiä alempaa.

– Jätetyn puuston runkolukukin on suositusten alarajan tuntumassa, mutta puustovaurioita kuviolla ei näy yhtäkään, Järvinen toteaa.

Vaikka hiljattain satanut lumi peittääkin ajouria, Järvinen panee merkille uran reunassa kasvavien puiden juurille levitetyt oksat.

– En tiedä, millainen oli lumitilanne hakkuutyön aikana, mutta juuristo suojaamiseen on hakkuussa kiiinnitetty huomiota.

Ensiharvennus on talousmetsässä tehtävistä hakkuista vaativin ja vähiten tuloa metsänomistajalle tuottava. Ensiharvennuksen sujuvuuteen, taloudellisuuteen ja hakkuun työnjälkeen vaikuttavaa huomattavan paljon, mitä nuorelle metsälle

on tehty aiemmin. Tai jätetty tekemättä. Taimikonhoidon laiminlyönti tai merkittävä viivästyminen

on voinut johtaa puuston riukuuntumiseen. Jos ensiharvennuksessa poistettavien runkojen määrä on suuri ja keskitilavuus pieni, korjuu on työlästä, hidasta ja kallista. Harvennettaessa ylitiheänä kasvanutta ja riukuuntumaan päässyttä kuviota jäävän puuston pohjapinta-ala menee helposti alle harvennusmallien suositusten.

Yksi tarkastettava asia on tienvarsivaraston pinojen merkintä.

”Jätetyn puuston runkolukukin on suositusten alarajan tuntumassa, mutta puustovaurioita kuviolla ei näy yhtäkään”

Jäävän puuston keskipituuden arvioimiseksi Petteri Järvinen mittaa kuviolta muutaman puun pituuden. Tässäkin on tekniikka apuna.

Kemeran viimeinen vuosi on alkanut – otetaan kunnon loppurutistus!

Valtio on kannustanut yksityisiä metsänomistajia metsänhoitoon kestävän metsätalouden rahoituslain, eli tutummin kemeran avulla. Tukea on saanut mm. taimikoiden hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin.

Metsänomistajien kannalta panostukset hyvää metsänhoitoon ovat arvokkaat, koska niillä lisätään metsän kasvua, arvon kehitystä ja parannetaan metsien kestävyyttä luonnontuhoja vastaan. Tuki kannustaa ja mahdollistaa monien hankkeiden toteutuksen.

Kuluva vuosi on nykyisen kemeran viimeinen. Valtion tukea on tälle vuodelle hyvin saatavilla. Kemera -tukiin on budjetoitu 47,9 milj. €. Viime vuonna kemeratukia maksettiin 36,9 milj. €, kun myöntövaltuutta olisi ollut noin 57 miljoonaa. Nyt onkin syytä ottaa kunnon loppukiri ja laittaa metsiä kuntoon kemeran avulla!

Valtiontaloudessa on varmuudella niukkuutta jaossa tulevina vuosina. Meidän on osoitettava rahoitusjärjestelmän tarpeellisuus tuen käyttämisellä, jotta metsänhoitotöiden rahat säilyvät jatkossakin riittävällä tasolla. Ensi vuonna kemeran korvaa uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä Metka. Tuettaviin työlajeihin ei tule kovin suuria muutoksia. Ojitus

tulee poistumaan tuettavien töiden listalta. Sen sijaan tukea myönnetään suoalueiden käsittelyn kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, joka kattaa kaikki työlajit. Uudistusalojen metsänhoidolliseen kulotukseen saa jatkossa tukea. Nykyinen taimikon varhaishoito ja nuoren

”Meidän on osoitettava

rahoitusjärjestelmän tarpeellisuus tuen käyttämisellä, jotta metsänhoitotöiden

rahat säilyvät

jatkossakin riittävällä tasolla.”

metsän kunnostus yhdistetään uudessa järjestelmässä yhdeksi työlajiksi. Lisäksi tuen hakeminen yksinkertaistuu. Tukea ei tarvitse hakea enää ennakkoon, vaan vasta töiden

valmistuttua.

Metsänhoitotyöt kannattaa tehdä aina ajallaan. Erityisen tärkeää tämä on taimikoiden hoidon kohdalla, joissa laatu- ja kasvutappiot sekä poistettavien puiden kasvun takia kustannukset nousevat nopeasti. Metka -tukea voi jatkossa hakea tarvittaessa uudelleen viiden vuoden kuluttua edellisen tuen loppuun maksamisesta. Tämä on hyvä sekä metsänomistajien että metsien kannalta, sillä se ohjaa vahvasti hoitamaan taimikot ajoissa ja pitämään ne kasvukunnossa tukioptimoinnin sijaan!

Otetaan tänä vuonna kunnon loppukiri nykyisen kemeran kanssa! Hoidetaan metsät kuntoon, varmistetaan näin niiden kasvu ja tuhonkestävyys ja osoitetaan metsänomistajille tärkeän rahoituksen tarve myös tulevaisuutta silmällä pitäen. Muistahan vielä, että apua saat aina omalta mhy:n asiantuntijaltasi.

Teksti Mikko Kriikku, kenttäpäällikkö, MTK metsänomistajat

Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito?

Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan!

HUOM!

Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsävero-

TILAA JO TÄNÄÄN:

edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840

Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen.

Nyt saat kauttamme myös lakipalvelut kätevästi vaikka etänä. Metsäjuristimme Ulla Pakarinen auttaa mm. sukupolvenvaihdoksissa, osituksissa ja kiinteistön luovutuksissa.

Ajanvaraukset ja tiedustelut Ulla Pakarinen

metsäjuristi, kaupanvahvistaja ulla.pakarinen@mhy.fi

tai Metsänomistajien Palvelutoimisto 040 720 3160 / Tiina Salminen

Mhy.fi

Metsässä hyvä

Polku omaan metsään

VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA

Norm. 163 €, etusi 78 €

tuksessa.

METSÄNOMISTAJA, ASIANTUNTIJA AINA KÄYTÖSSÄSI

OmaMetsästä tavoitat oman metsäasiantuntijasi. Metsien paikallistuntemuksen avulla hän osaa auttaa sinua kaikissa metsänhoitotavoitteissasi.

Ajantasainen tieto, kaikki metsänhoidon palvelut, neuvonta, tarjouspyynnöt ja sopimukset Omametsä.fi

Metsänhoitoyhdistyksestä saat kaiken tarvitsemasi palvelun yhdestä paikasta.

www.mhy.fi

Metsänhoitoyhdistys

Pirkanmaa ry

p. 050 463 8084

pirkanmaa@mhy.fi tai

etunimi.sukunimi@mhy.fi

www.mhy.fi/pirkanmaa

NÄIN REKISTERÖIDYT OMAMETSÄÄN

Aloita osoitteessa omametsä.fi ja valitse ”Uusi käyttäjä”.

Luo käyttäjätunnus ja salasana. Tarkista, että sähköpostiosoite on oikein kirjoitettu.

Saat sähköpostiisi vahvistuslinkin, jota klikkaamalla vahvistat sähköpostiosoitteesi. Tarkista roskapostikansio jos viestiä ei näy.

Lue ja hyväksy palvelun käyttöehdot.

omametsä.fi

Tunnistaudu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Voit myös ohittaa tämän, mutta saat metsäsi tiedot näkyviin vasta vahvan tunnistautumisen jälkeen.

Tarkista tietosi ja valitse palvelussa tarkasteltavat kiinteistöt. Voit halutessasi muuttaa valintoja myöhemmin.

Valitse kiinnostuksen kohteesi. Voit muuttaa valintoja myöhemmin Omat tiedot -sivulla.

Valmista! OmaMetsä on nyt käytössäsi.

Jos sinulla on kysyttävää palvelusta, ota yhteyttä omaan Metsänhoitoyhdistykseesi.

Autamme myös osoitteessa omametsa@mhy.fi.

Kuvassa sijoitusjohtajat Mia Mäkinen ja Marita Miikkulainen.

Kallen puumarkkinakatsaus on luettavissa kuukausittain jäsenillemme lähetettävässä uutiskirjeessä.

Tilaa uutiskirje – katso sivu 2.

Kalle Karttunen

Mies puumarkkinakatsausten takana

Rutkasti Pello Pelotonta, paljon Roope Ankkaa ja hitusen Hannu Hanhea

näillä hahmoilla voisi kuvailla MTK:n metsänomistajalinjan tutkimuspäällikkö Kalle Karttusta. Yhteen muottiin tätä miestä ei pysty

kuitenkaan puristamaan – sen estää jo moniulotteinen työrooli, joka vaatii edunvalvonnan osalta välillä tiukkaa jämäkkyyttä, mutta myös sopeutuvaisuutta eri yhteistyötahojen kanssa.

Teksti ja kuvat Satu Bredenberg

Metsänomistajalinjan tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen koostaa kuukausittain ajankohtaisen näkymän Suomen puumarkkinoihin puumarkkinakatsauksessaan. Niistä metsänomistajat saavat helposti ja ymmärrettävästi tietoa valtakunnallisesta puun hintakehityksestä ja markkinatilanteesta.

Katsaukseen Karttunen on peilan-

nut metsälähtöisten tuotteiden jalostamista, niiden päätymistä maailman markkinoille ja miten tämä koko kuvio heijastuu Suomen puumarkkinaan. Tietolähteitä on satoja, omia ja ostettuja ja niitä kaikkia pitäisi seurata ja omaa analyysia päivittää jatkuvasti.

”Keräämme paljon tietoa eri lähteistä. Katson koko Suomen tilannetta

markkinatilanteen kehittymiseen. Yritän tukea myös alueellisia toimijoita ja kertoa miten markkinat kehittyvät alueellisesti”, Kalle kertaa. Puumarkkinatiedon analysointi on Kallen vastuualueista tärkein. Lisäksi hänen työhönsä kuuluu myös puumarkkinan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä edunvalvonnan kehittäminen.

Sen harvan kerran, kun työpaikalla on mahdollista heittäytyä sohvalle loikoilemaan, Kalle sen tekee.

Metsänomistajan ehdoilla

Karttusen työkalenteri on täynnä, sillä hänen tietojaan ja näkemyksiään halutaan moneen suuntaan. Työ vaatii melkoista priorisointia. Hän on mukana eri työryhmissä, hankkeissa, hallituksissa, säätiöissä, projektipäällikkönä ja yhteistyössä monien tahojen kanssa. Vastuu painaa. Lisäksi on sisäinen kehittäminen, missä on tehty vuoden aikana melkoisia harppauksia. ”Puukaupan asiantuntijaryhmä ja sen toimenpideohjelma teettää paljon töitä, samoin MTK:n edunvalvonta puukaupassa ja liiketoiminta Mhy-kentän yhteistyönä.”

”Olemme uudistamassa myös metsähoidollisia palveluita niin, että jokaista metsänomistajaa voitaisiin palvella hänen omista lähtökohdista, räätälöidä jokaiselle metsänomistajalle metsänhoito omista tavoitteista. Uskon, että meillä on hyvä paletti tulossa,” Karttunen sanoo.

Talonpoikaiskulttuuria vaalimassa Karttusen oma kiinnostus metsään juurtaa lapsuudesta. Hän oli partiotoiminnassa aktiivinen ja teki metsävaelluksia kavereiden kanssa. Hänen isänsä oli etämetsänomistaja, ja vaikka metsä ei näytellyt isoa roolia perhearjessa, Kalle tiedosti, että metsänomistajuus voisi olla mahdollisuus myös hänelle.

”Talonpoikaiskulttuuri kiinnosti lähtökohtaisesti: se, miten maaseudusta saa hyvinvointia ja toimeen-

jatkoin opintoja.”

Ja opiskeluhan kiinnosti. Karttusen plakkarissa on niin metsätalousinsinöörin, metsänhoitajan kuin metsätieteiden tohtorin paperit. ”Metsätieteiden opintojen jälkeen päädyin tutkijan uralle ja tein metsäenergiaan liittyviä projekteja.”

Kalle Karttunen tuntee olevansa nyt unelmatyössään tutkimuspäällikkönä neljättä vuotta ja nauttii selvästi sen tuomista haasteista. ”Kun on 10 vuotta opiskellut metsäalaa ja panostanut siihen paljon, toivoo tietysti myös vaativia tehtäviä. Tässä työssä pystyn täysin hyödyntämään metsätietouttani.”

Reiluuttamista metsänomistajan hyväksi

Karttusella jos kellä on vahva käsitys puunhinnasta. Hän toteaa, että hinnat ovat reaalisesti laskeneet ja puun hinta on ollut tuottajille pitkään todella alhainen. Vaikka monet hoitavat metsiään hyvin ja esimerkillisesti, hintojen lasku on vaikuttanut metsähoidon tasoon paljon.

”Metsänomistajia ei tästä syystä ole niin paljon kiinnostanut ja metsänhoitorästejä on paljon. Tässä on peiliin katsomisen paikka,” Karttunen toteaa.

Halvalla puulla on aina kääntöpuoli. ”Yhtiöt tekevät valtavan hyvää tulosta, mutta pitkässä juoksussa tilanne ei ole heidänkään etu. Pitkässä juoksussa oikeudenmukaisemmat hinnat ovat kaikkien etu ja sitä me ajamme.”

Karttunen puhuukin reiluuttamisen puolesta. ”Jokaiselle tarpeen mukaan. Nyt tulo ei ole jakautunut oikeudenmukaisesti vuosikymmeniin. Puustamaksukyky ja puustamaksuhalu, näiden asioiden avaaminen metsänomistajille on tärkeää.”

valvonta on usein sitä, että koitetaan metsänomistajien oikeusturvan kannalta pahimpia asioita ehkäistä kiireellä ja hakea parasta ratkaisua.

”Olen itse ajatellut, että kehittämislähtöisessä roolissa ajatellaankin usein, että pitäisi ennaltaehkäistä asioita jo aikaisemmassa vaiheessa ja sitä kautta viedä asiaa eteenpäin. Eli kehittämisen kautta luoda metsänomistamiselle parempia edellytyksiä,” Kalle selvittää.

Metsä kaiken lähtökohta

Kysymykseen metsän merkityksestä hänelle itselleen Kalle Karttunen selvästi herkistyy.

”Metsä merkitsee todella paljon: se on kaiken lähtökohta. Juuret talonpoikaiskulttuuriin, se millainen olen. Metsä sitoo minut: juureni ovat sieltä ja koen ylpeyttä juuristani”, hän kertaa. ”Omalla tilalla on helpompi hengittää ja saa tehdä mitä vaan. Siinä tuntee ”Minä omistan”. Metsä on Karttusen mukaan yksi varteenotettava omaisuudenlaji, joka tasapainottaa hyvin muuta omaisuutta. ”Metsä on paljon moniulotteisempi kuin arvopaperi ja myös harrastusmielessä kiinnostavampi omaisuudenlaji”, hän perustelee.

”Mitä tahansa omaisuudenlajia sinulla on, ja jos joku kyseenalaistaa sen, silloin ollaan sosialisoinnin äärellä ja vaarallisilla vesillä. Näkeehän sen mitä itänaapurissa tapahtuu, kun ei haluta kehittää ja hoitaa omaa omaisuutta, kaikki romuttuu.”

tuloa. Oli paljon vaihtoehtoja, mitä olisin voinut lähteä opiskelemaan. Mutta en ole ihan samasta muotista kuin muut”, Kalle naurahtaa. ”Metsätalousinsinöörin opinnoissa huomasin, että perinteinen insinöörin työ ei kiinnostanut. Oli hyvä, että

Markkinat eivät ole reilut. Jos ostajia on ihan muutama tietyille puutavaralajeille ja myyjiä valtavasti, markkinat, joiden pitäisi toimia, eivät toimi kilpailulainsäädännönkään kannalta oikeudenmukaisesti. Mitä sitten voitaisiin tehdä? Paljon on keinoja, mutta EU-velvoitteet, ympäristöjärjestöt ja lainsäädäntö asettavat omia haasteitaan. Edun-

Kallen ohjeet uudelle metsänomistajalle ovat selvät: ”Tutustu ensin itseesi. Mieti, mitä haluat metsältä ennen kuin teet mitään radikaaleja toimenpiteitä. Mieti, millaista metsänhoitoa ylläpidät. Pitää löytää oma tyyli ja tapa,” Kalle summaa. Metsänomistajuus on vahvasti Kallen juttu. Kun muut laskevat nukkumaan mennessään lampaita, Karttunen käy läpi metsäkuvioitaan ja haaveilee, mitä minnekin voisi tehdä: tuonne saunamökkiä, tuonne joogapaikkaa. Siinä tulee hyvin uni ja metsänomistaja voi nukahtaa hymy huulilla.

”Pitkässä juoksussa oikeudenmukaisemmat hinnat ovat kaikkien etu ja sitä me ajamme.”

Hyvä paikka tiheiköille on esimerkiksi turve- ja kivennäismaan vaihettumisvyöhyke.

Tiheikkö ja säästöpuuryhmä tuovat metsään rakennevaihtelua.

Lahopuu lisää monimuotoisuutta.

Tiheiköt syntyvät sujuvimmin

taimikkovaiheessa

Syksyllä 2022 päivitetyissä PEFC-metsäsertifioinnin kriteereissä on maininta monimuotoisuuden ja metsälajien turvaamisesta säilyttämällä sekapuustoisuutta ja tiheikköjä. Timo Hämylä pohti tuoreessa kehittämistyössään keinoja monimuotoisuutta lisäävien tiheikköjen toteuttamiseen.

– Varhaisperkauksen tai taimikonhoidon yhteydessä tiheikköjä on helppo toteuttaa, tekeepä työn ammattimetsuri tai metsänomistaja itse, Hämylä toteaa.

Rehevillä kasvupaikoilla tiheikköjä syntyy käytännössä itsestään ja puulajejakin kasvaa useita.

Pienialainen soistuma tai painanne on oivallinen paikka tiheikölle, samoin vaikkapa hankalakulkuinen kivikko tai louhikko.

Tällaisten kohteiden käsittelemättä jättäminen voi monissa tapauksissa myös helpottaa raivaussaha- tai hakkuutyötä.

– Tiheikköjen säästämisessä haasteena on niiden turvaaminen pitemmällä aikavälillä. Tiedot tiheiköistä olisi hyvä saada tallennettua karttaohjelmaan metsikkökuvion tietoihin, jotta ne säilyvät myöhemmissä toimenpiteissä, Hämylä sanoo.

Maastossa tiheikön merkkinä voi olla vaikkapa harvennuksen yhteydessä tehty tekopökkelö tai pari.

Tiheikköjen jättämiseen tai sijoitteluun on liki mahdotonta laatia täsmällistä ja yleispätevää kaavaa,

vaan jokainen käsiteltävä kohde on omanlaisensa.

Otollisia paikkoja tiheiköille ovat arvokkaiden elinympäristöjen suojavyöhykkeet ja vaikkapa ojan varsi tai avoimen alueen reunametsä.

Kuusi tarjoaa suojaa

Kuusi on tiheikköjen tärkein puulaji, sillä se antaa suojaa. Mänty, koivu ja muut lehtipuut tarjoavat ravintoa sekä lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta.

Tiheikköihin jätetään mahdollisuuksien mukaan eri kokoista puustoa luomaan rakenteellista vaihtelua.

Tiheiköt voi määritellä puuryhmiksi, joita säästetään metsänkäsittelyn eri vaiheissa. PEFC-metsäsertifiointi suosittaa tiheikköjä jätettävän kaikissa metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tiheikköjen pinta-ala voi vaihdella noin kymmenestä neliömetristä reiluun aariin. Lyhyellä aikavälillä tiheiköt luovat metsään rakenteellista vaihtelua ja tarjoavat eläimille suojaa ja ravintoa. Pitemmällä aikavälillä tiheiköt voivat tuottaa myös monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta.

Havupuutaimikossa pyritään säilyttämään sekapuustoisuus varhaisperkausta ja taimikonhoitoa tehtäessä. Mitään puulajia ei kannata poistaa perkauksessa kokonaan. Mäntytaimikossa kuusien jättäminen luo suojapaikkoja; kasvua haittaavista kuusista voi katkaista latvan, jolloin ne edelleen antavat alaoksillaan suojaa, mutta eivät haittaa mäntyjen kasvua. Kuusikoissa männyt lisäävät valon määrää kenttäkerroksessa.

Lahopuun määrää talousmetsissä lisäävät esimerkiksi tekopökkelöiden teko harvennuksissa ja uudistushakkuissa, säästöpuuryhmät sekä tulevaisuudessa myös tiheiköt.

Teksti Sakari Ilomäki | Kuvat Timo Hämylä

”Mitään puulajia ei kannata poistaa perkauksessa kokonaan.”

Jorma Anttooran työmatka lyhenee reippaasti

Sastamalassa asuvan Jorma Anttooran työmatka lyhenee, kun hän siirtyy metsänhoitoyhdistys Karhun palveluksesta kotikulmilleen mhy Pirkanmaan leipiin. Työnkuva ei oleellisesti muutu, sillä

metsäasiantuntijan tehtävässä hän jatkaa uudessakin työssään.

– Työmatkan lyheneminen säästää päivittäin tunnin verran ajoa, ja on tärkein syy työpaikan vaihtoon, Anttoora kertoo.

Anttoora on lähtöisin Meri-Porista, ja maalaistalon kasvattina hän opiskeli ennen armeijaa pari vuotta maatalousalaa. Asevelvollisuuden suoritettuaan hän suuntasi Kullaan metsäopistoon, mistä valmistui metsätalousteknikoksi. Opinpolku

jatkui syvemmälle metsään, kun hän 1993 aloitti metsänhoitajaopinnot Helsingin yliopistossa.

Jo ennen maisteriksi valmistumistaan Anttoora sai projektitöitä metsäkeskuksesta.

Mhy Karhun leivissä Anttoora ehti työskennellä lähes 13 vuotta.

– Metsäasiantuntijan paikka oman kodin ympärillä oli niin houkutteleva tilaisuus, ettei sitä voinut jättää väliin.

Anttoora on itsekin metsänomistaja. Sukupolvenvaihdos hänen vaimonsa kotitilalla tehtiin 1990-luvun alkupuolella.

– Metsänhoitotöitä tulee jonkin verran tehtyä, mutta harrastukseksi en niitä koe.

– Rentoudun kajakkia melomalla, rullaluistellen ja pyöräillen. Ja vanhassa talossa asuminen tuntuu sekin välillä harrastukselta.

Teksti Sakari Ilomäki | Kuva Jorma Anttoora

Juulia Valtonen rentoutuu metsällä ja käsitöiden parissa

Huhtikuussa Ikaalisten länsiosan metsäasiantuntijana työn aloitti

Juulia Valtonen, joka sijaistaa vanhempainvapaalle

siirtynyttä Aapo Latvajärveä.

Valtonen valmistui metsätalousinsinööriksi viime keväänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta Xamkista Mikkelistä. Hämeenlinnasta lähtöisin oleva Valtonen opiskeli ensin kokiksi, mutta asepalvelusta suorittaessaan alkoi pohtia muitakin vaihtoehtoja ja päätyi opiskelemaan metsäalaa.

– Metsään minut on viety jo kuukauden ikäisenä vanhempieni luontoharrastuksen vuoksi, joten ympäristönä

metsä on tuttu.

Armeija-ajan Valtonen koki kasvattavana ja itseluottamusta vahvistavana. Metsänhoitoyhdistys työpaikkana ei toistaiseksi ole ehtinyt kovin tutuksi tulla, vaikka ensimmäinen opintoihin kuulunut harjoittelu kuluikin istutustöissä metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa.

– Toimihenkilöharjoittelun tein Kumeko Groupissa Ylöjärvellä, Valtonen kertoo.

Viime vuosi oli Valtoselle tapahtumarikas, sillä kolme kuukautta tutkinnon valmistumisen jälkeen perheeseen syntyi esikoinen.

Valtosen puoliso opiskelee hänkin metsätalousinsinööriksi. Metsäasiantuntijan pestin alkaessa arkinen hoitovastuu lapsesta siirtyy isälle.

Vapaa-ajallaan Valtonen rentoutuu muun muassa käsitöitä tekemällä. Metsästys kuuluu pariskunnan yhteisiin harrastuksiin.

Teksti Sakari Ilomäki

Juulia Valtonen viihtyy luonnossa myös vapaa-ajallaan.

Huolellinen käsittely pitää taimet elinvoimaisina

Huhtikuun alkupuoliskolla tätä kirjoitettaessa maastossa on vielä lunta ja maa roudassa. Jäsenlehden ilmestyessä toukokuun alussa

metsänviljelykausi voi kuitenkin olla jo alkamassa. Metsänhoitoyhdistyksen taimijakelu alkaa kolmessa jakelupisteessä heti vapun jälkeen.

– Tilatut taimet kannattaa noutaa varhain, jolloin taimien saatavuus on parempi ja laatu hyvä, vinkkaa Lotta Vähä-Ypyä.

Taimijakelun alkamisesta ei aiempaan tapaan tule tekstiviestimuis tutusta taimia tilanneille. Jakelun alkuvaiheessa taimet ovat todennä köisesti jäässä.

– Jäiset taimet pitää sulattaa ennen istutustyöhön ryhtymistä, mutta toisaalta ne antavat pelivaraa istutusajankohdan suhteen, Vähä-Ypyä sanoo.

Koivuntaimet on hyvä saada maahan heti istutuskauden alkuvaiheessa maaperän lämmettyä riittävästi, ennen kuin taimiin alkaa puhjeta lehtiä.

– Myös männyntaimet kannat taa istuttaa viljelykauden alkupuo lella. Kuusi ei ole yhtä herkkä istu tusajankohdan suhteen.

Ennen istutusta taimet on hyvä varastoida suojaisaan paikkaan, jossa ne eivät ole suorassa auringonpaisteessa. Samat periaatteet toimivat niin kuusen, männyn kuin koivun taimille. Mänty on puulajeista herkin heikoille varastointiolosuhteille. Hyviä varastointipaikkoja ovat varjoisat seinustat ja metsänreunat. Välivarastossa on oltava kastelumahdollisuus. Lämpimällä, aurinkoisella ja tuulisella säällä taimia

on kasteltava päivittäin. Etenkin keväisin välivarastolla voi joskus olla tarpeen myös suojata taimia hallaa vastaan. Metsän suojassa on pienempi hallan vaara kuin avoi-

ja aiheuttaa kuivumisvaurioita. Sulavien taimien hengitys lisääntyy, mikä nostaa umpinaisessa pakkauksessa lämpötilan nopeasti. Ilmanvaihdon parantamiseksi

Pakkasvarastoitujen taimien sulatusohjeet

Pakkasvarastoidut taimet pitää ehdottomasti sulattaa ennen istutusta. Jäisenä istutettu taimi kuivuu, koska taimi ei saa vettä jäisestä juuripaakusta. Taimet sulatetaan joko metsässä varjoisassa paikassa tai kellarissa tai muussa viileässä tilassa (8–14 °C). Liian nopea sulatus, esimerkiksi suoraan pakkasesta yli 20 °C:een, voi rikkoa kasvisolukoita

taimilaatikoiden kädensija-aukot tulee avata sulatusvaiheessa. Lämpötilan noustessa tarvittaessa myös laatikoiden kannet tulee avata raolleen.

Istutus vasta lämmenneeseen

maahan

Metsäpuiden istutuskausi alkaa, kun maa on sulanut ja lämmennyt vähintään +8°C:een. Taimia kastellaan säännöllisesti ennen istutusta. Taimet istutetaan kosteana. Kosteus on sopiva, kun juuripaakusta tippuu kevyesti puristamalla vettä. Taimia käsitellään aina suojakäsineillä (esim. nitriilikumikäsineet), sillä useimmat taimet on käsitelty kemiallisesti tukkimiehentäitä vastaan.

Taimet istutetaan yleensä pottiputkella, jonka halkaisija valitaan

Teksti Sakari Ilomäki | Kuvat Lotta Vähä-Ypyä, Seppo Miettunen, Marja Kaipio

”Mänty on puulajeista herkin heikoille varastointiolosuhteille.”

taimipaakun koon mukaan. Liian pienestä putkesta paakku ei mene sujuvasti läpi ja ylisuuri putki on työläämpi käyttää.

Mhy Pirkanmaa vuokraa pottiputkia jäsenilleen hintaan 8 €/vrk. Vuokrattavaa kalustoa on taimien jakeluvarastoilla rajattu määrä. Pottiputkia myyvät esimerkiksi Uitto-

kalusto ja Hankkija. Taimet istutetaan aina muokattuun maahan, mielellään yli 10 sentin päähän humuksesta tai muokkaamattomasta maasta. Muokattu kivennäismaapinta taimen ympärillä vähentää sekä tukkimiehentäituhon että pintakasvillisuuden taimen päälle kaatumisen riskiä.

Pirkanmaan taimivarastot ovat avoinna toukokuun ajan

seuraavasti:

Vammalan taimivarasto joka arkipäivä klo 8-9

os. Koivulantie 73 Sastamala

Yhteyshenkilö 2.5. alkaen

Petteri Leppikoski p. 050 565 1591

Hämeenkyrön taimivarasto maanantai, keskiviikko ja perjantai klo 8-9

os. Tehtaantie 3 Kyröskoski

Yhteyshenkilö 2.5.–5.5.

Lotta Vähä-Ypyä p. 050 329 7250 ja

8.5. alkaen Ronja Pitkänen p. 050 467 5390

Lempäälän taimivarasto maanantai ja torstai klo 8-9 os. Lopentie 1-11 Lempäälä

Yhteyshenkilö 2.5. alkaen

Jonni Mansikkavuori p. 050 475 7530

Jos et pääse noutamaan taimia taimien jakoaikana, soita yhteyshenkilölle.

Istutuksen jälkeen maa tiivistetään taimen ympäriltä kevyesti saappaalla polkemalla.

Taimilaatikoita ei pidä jättää maastoon! Istutusurakan jälkeen laatikot ovat tyhjinä kevyitä kantaa.

Jutun lähteenä on käytetty Luonnonvarakeskuksen metsänhoitotieto-sivustoa.

Opiskele tietotaitoa oman metsäsi hoitoon. Opiskelu onnistuu työn ohessa.

METSÄTALOUSYRITTÄJÄ (AT)

Metsäalan ammattitutkinto, 150 osp

Koulutus soveltuu nykyisille ja tuleville metsänomistajille sekä muille metsällistä tietoa työssään tarvitseville! Koulutukseen hakijalta ei edellytä aikaisempaa metsäalan koulutusta.

Haku käynnissä: koulutuskalenteri.fi

Aloitus 8.1.2024 Tampere, 10.1.2024 Oulu ja 11.1.2024 Joensuu – koulutuksen kesto n. 1,5 vuotta.

Lisätietoja: riveria.fi/metsaopetus

RIVERIA.FI/METSATALOUSYRITTAJA

Joensuu | Oulu | Tampere (Pirkanmaa)

Kuolinpesä metsänomistajana, mitä tehdä?

Suomessa syntyy vuosittain noin 5 000 metsää omistavaa kuolinpesää. Syksyllä 2022 Suomen metsäkeskus alkoi lähettää uusille metsää omistaville kuolinpesille kirjeen, jossa opastetaan metsäasioiden järjestelyissä ennen perunkirjoitusta ja sen jälkeen. Kirjeessä kerrotaan, miksi kuolinpesä kannattaa purkaa, miten se onnistuu ja millaisia palveluita omistusjärjestelyihin on tarjolla.

Metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että yli kahden hehtaarin metsätiloja omistavia kuolinpesiä on Suomessa noin 40 000.

– Kuolinpesät omistavat manner-Suomen yksityismetsistä 9,27 prosenttia. Osuus vaihtelee maakunnittain ja on suurin Lapissa, 11,73 prosenttia. Kuolinpesien osuus on pienin Kanta-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla, alle seitse-

”Jos kuolinpesän omistuksessa oleva metsätila halutaan myydä, myynti kannattaa tehdä kolmen vuoden kuluessa perukirjan teosta.”

män prosenttia, Pajula kertoo. Ensimmäisen puolen vuoden kokemusten perusteella Pajula ker-

too palautteen kirjeistä olleen myönteistä.

Metsäkeskus on osa julkista hallintoa ja viranomainen, jonka rooli on neuvova.

– Kun kuolinpesä toimittaa kopion perukirjasta asiakaspalveluumme, voimme avata kuolinpesän osakkaille pääsyn metsään.fi -palveluun.

Uusille kuolinpesille suunnatussa kirjeessä opastetaan esimerkiksi tila-arvion teettämiseen tai selvennyslainhuudon hakemiseen.

– Kirje tuo asiakkaita muun muassa pankeille, asianajotoimistoille, kiinteistönvälittäjille, metsänhoitoyhdistyksille, metsäyhtiöille ja metsäpalveluyrittäjille. Metsäkeskus neuvoo alkuun omistusjärjestelyissä ja ohjaa metsänomistajia eteenpäin muiden toimijoiden asiakkaiksi, Pajula kertoo. Metsäkeskus saa tiedon metsää omistavan henkilön kuolemasta

Digi- ja väestötietoviraston kautta. Kirje omaisille lähtee automaattisesti kuukauden kuluttua siitä, kun tieto kuolemasta on päivittynyt Metsäkeskuksen rekisteriin.

Neuvoja kuolinpesän purkamiseen ja aktiiviseen omistukseen  Kuolinpesäkirjeen tarkoituksena on antaa omaisille käytännön apua ja neuvoa, kuinka kuolinpesä puretaan ja päätöksenteko metsäasioissa muuttuu tehokkaammaksi.

”Metsätilan arvon määrittäminen, kuolinpesän purku ja perinnönjako onnistuvat metsänhoitoyhdistyksen avulla.”

– Paras tilanne toki olisi, jos metsänomistajat tekisivät jo elinaikanaan sukupolvenvaihdoksia ja metsät siirtyisivät ajoissa aktiivisille, uusille omistajille, Pajula sanoo.

Kuolinpesän asianhoitajan nimi ja osoitetiedot kannattaa ilmoittaa

Teksti Sakari Ilomäki | Kuvat Lotta Vähä-Ypyä, Anne Rauhamäki

Kuvituskuva, Mhy:n kuvapankki

Metsäkeskuksen asiakastukeen ja niille metsäalan toimijoille, joiden kanssa metsäasioita on hoidettu.

Selvennyslainhuutoa voi hakea Maanmittauslaitokselta perunkirjoituksen jälkeen. Selvennyslainhuuto kannattaa tehdä etenkin silloin, jos kuolinpesällä on paljon omaisuutta ja eri omaisuuslajeja. Selvennyslainhuuto myös helpottaa asioiden hoitamista, jos pesässä on paljon osakkaita.

Metsänhoitoyhdistyksestä löytyy asiantuntevaa apua

Metsätilan arvon määrittäminen, samoin kuin kuolinpesän purku ja perinnönjakokin onnistuvat metsänhoitoyhdistyksen avulla. Arvonmääritys on tarpeen peru-

kirjaa varten. Perukirja on kuolinpesän veroilmoitus, jonka perusteella määrätään perintöverot.

Mhy Pirkanmaan erityisasiantuntija Timo Vesterinen muistuttaa, että omistusmuodon muuttamiseksi kuolinpesästä yhtymäksi

kaista on lunastamassa tilan itselleen, kannattaa ehdottomasti tehdä ensin perinnönjako.

– Kuolinpesäosuuksien kauppa on irtaimen omaisuuden kauppaa mutta yhtymäosuuksien kaupassa myydään ja ostetaan kiinteää omaisuutta, jolloin metsää ostaessa syntyy oikeus metsävähennykseen, Vesterinen kertoo.

edellyttää perinnönjakokirjan laatimista.

– Jos metsätila halutaan säilyttää suvussa ja joku kuolinpesän osak-

Jos kuolinpesän omistuksessa oleva metsätila halutaan myydä, myynti kannattaa tehdä kolmen vuoden kuluessa perukirjan teosta. Verottajalta voi hakea perintöverotuksen oikaisua kolmen vuoden aikana ja tämän ansiosta metsätilan kaupassa toteutunut hinta voidaan jälkikäteen korjata perukirjaan, jolloin kaupassa ei synny ankarammin verotettua luovutusvoittoa.

”Selvennyslainhuutoa voi hakea

perunkirjoituksen

Hallitusti sukupolvelta toiselle

Sujuva sukupolvenvaihdos

Oletko suunnitellut metsätilasi sukupolvenvaihdosta tai harkinnut yhteisomistuksen purkamista? Ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu.

Metsäomaisuuden hallinnointiin liittyy useita juridisia, verotuksellisia ja metsänhoidollisia seikkoja, joiden vuoksi metsäomaisuuden siirto seuraavalle

sukupolvelle kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, huolellisesti ja harkiten.

Parhaan lopputuloksen saat, kun jatkajapolvi otetaan heti alusta alkaen suunnitteluun mukaan. Asiantuntijamme ovat apunasi ja tukenasi kaikissa sukupolvenvaihdoksen vaiheissa.

ja kuolinpesien

Asiakirjakulut laskutamme kiinteistötietojärjestelmän todistuksista tilakohtaisesti:

Ota yhteyttä!

Timo Vesterinen

LKV, julkinen kaupanvahvistaja kiinteistökaupat, kiinteistöarviointi ja sukupolvenvaihdokset

050 412 3102 timo.vesterinen@mhy.fi

Jukka Heiskanen

LKV, julkinen kaupanvahvistaja kiinteistökaupat, kiinteistöarviointi, tila-arviot ja sukupolvenvaihdokset

050 477 5522 jukka.heiskanen@mhy.fi

Savottajätkien perintö tuottaa hyvää metsäalalle ja alalla työskenteleville ihmisille

Talvisodan päätyttyä keväällä 1940 havaittiin, että Kansanhuollon ostoluvilla saatava energiamäärä ei riitä savottajätkien raskaassa työssä. Ongelmaan tartuttiin nopeasti ja perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, jonka tehtävänä oli välittää savottajätkille lisäostolupia muona-annoksiin. Ostoluvilla sai ostaa peruselintarvikkeita: lihaa, margariinia, sokeria sekä kahvinkorviketta ja -vastiketta.

määritettiin säätiökirjassa metsäalan kehittäminen ja metsäalalla työskentelevien hyvinvoinnin edistäminen. Tämä on Säätiön tehtävä edelleen.

• yleishyödyllinen apurahoja jakava säätiö

• tehtävänä metsäalan kehittäminen ja alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen

• Säätiön alkupääoma on saatu 1940-luvun savottajätkiltä muonitustoimiston lakkauttamisen myötä

Lisätietoja: www.mmsaatio.fi

Apurahahakemuksia runsaasti, raha ei riitä

Savottajätkien ylijäämän vartijaksi Metsämiesten Säätiö Sodan jälkeen yhteiskunnallinen tilanne rauhoittui ja ruoan saanti helpottui. Näin Metsätyömaiden muonitustoimistoa ei enää tarvittu ja mietittiin, mitä tehtäisiin savottajätkien ostoksista kertyneelle, nykyrahassa noin miljoonan euron ylijäämälle. Koska Muonitustoimisto ei ollut valtion organisaatio, päättivät sen hallinnossa olleet työntekijöiden ja työnantajien edustajat, että ylijäämää hallinnoimaan perustetaan Metsämiesten Säätiö. Se perustettiin 18.11.1948. Säätiön tehtäväksi

Lahjoituksesi 100-prosenttisesti haluamaasi kohteeseen Lahjoittajana olet metsäalan tulevaisuuden rakentaja. Näet metsän mahdollisuudet elinkeinona ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin tuojana. Lahjoituksesi kohteita voivat olla vaikkapa metsäalan viestinnän lisääminen, metsän tutuksi mahdollistaminen lapsille ja nuorille, osaavien ja hyvinvoivien metsäalan tekijöiden lisäosaamisen tukeminen, metsähistorian esille tuominen ja metsäalan ennakoivan tutkimuksen lisääminen. Voit lahjoittaa valitsemasi summan, esimerkiksi metsäalalta valmistuvalle nuorelle stipendin 300 eurolla. Lahjoitusvaihtoehtoja ovat Metsätestamentti, jossa metsätila lahjoitetaan joko elinaikana tai testamentin kautta, kertalahjoitus ja lahjoittajan nimeämä rahasto. Voit lahjoittaa julkisesti tai nimettömänä.

Säätiö rahoittaa painopistealueidensa mukaisia koulutushankkeita, tutkimushankkeita, selvityksiä, kehittämis-, markkinointi- ja viestintähankkeita, opiskelijoiden ulkomaan opintoja ja opintomatkoja, opinnäytetöitä sekä tukee painopistealueiden mukaista muuta toimintaa. Tämän vuoden rahoitushaussa tuli 4,7 miljoonan euron edestä hankehakemuksia. Säätiö on nostanut rahoitusmääräänsä onnistuneen sijoitustoiminnan tuotoilla ja rahoittaa hankkeita nyt 1,7 miljoonalla eurolla.

”Hyviä hankkeita jää runsaasti rahoittamatta. Jotta voisimme nostaa rahoitusta, keräämme lahjoituksia. Lahjoitukset ja niiden tuoton käytämme 100-prosenttisesti lahjoittajan haluamaan metsäalan kohteeseen. Lisätietoja lahjoituksista saat www.mmsaatio.fi/lahjoita ja voit aina halutessasi soittaa sekä keskustella vaihtoehdoista,” kannustaa Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö Veikko Iittainen.

Lisätietoja: Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö Veikko Iittainen, puh. 040 631 4771

Pitkäjänteinen ratkaisu keventää huolta ja tuo hyvän mielen.

Jäsenetu!

-20%

-30%

7 70 €/kk

11 10 €/kk

MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso

MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä.

MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä.

MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso

Tilaa netissä!

MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia

Tilaa soittamalla! 020 413 2277

Mainitse tilaustunnus TAM3025

Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja

MetsänomistajienomajaSuomensuurin välityspalveluhoitaamaaseudunkiinteistöjen välitystehtävät.Myösperheentailähisuvunsisäiset omistajanvaihdoksetjamuutomaisuudenhoitotehtävätammattitaidollajakokemuksella.

Metsätilat-ketjuonSuomenkymmenensuurimman kiinteistönvälitystoimijanjoukossa.Teimmeviime vuonna2200kiinteistökauppaaja Länsi-Suomessakinreilustiyli600kauppaa. Tunnemmemarkkinatjameidättunnetaan.

Osaammejahaluammepalvella!

Mevälitämmealueellasi

TimoVesterinen

0504123102

LKV,kaupanvahvistaja

MarkoVälimäki

0504122530

LKV,kaupanvahvistaja

JukkaHeiskanen

0504775522

LKV,kaupanvahvistaja,KiLAT

Metsätilojaonrunsaasti myynnissäjalisäätulossa. Tonttimarkkinatheräilevät talvenjälkeen.

Kevätonhyvienkauppojenaikaa!

Tilavahtivalvoo

Rekisteröidyjasaatkiinnostavat kohteetsähköpostiisi. www.metsatilat.fi

Luonnontuoteala tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden monipuolistaa metsänhoitoa

Keruutuotteilla voi kattaa taimikonhoitokuluja tai luonnontuotteiden tuottamiseen voidaan hyödyntää puuntuotantoon kelpaamattomia metsäkuvioita, kuten pakurin viljelyssä hyödynnettävät vajaatuottoiset koivikot.

Esimerkkeinä keruutuotteista voi mainita koivunlehdet ja kuusenkerkät, jotka eivät vaadi tuotantopanoksia metsänomistajilta. Sienet ja luonnonmarjat ovat tunnetuimpia ja käytetyimpiä metsistä kerättäviä luonnontuotteita, joiden lisäksi markkinoilla on laaja vali-

koima muita metsien luonnontuotteita, joita käytetään raaka-aineena elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja luontaistuotteissa. Yrteistä suosittuja ovat maitohorsma, vadelman- ja koivunlehdet sekä katajanmarjat. Mahlan, pakurin, pihkan ja kuusenkerkän merkitys

on kasvanut ja niihin ei sääolot eivät olennaisesti vaikuta, toisin kuin metsämarjoihin ja -sieniin. Katajanmarjat ovat arvostettuja mm. niiden vahvan aromin ansiosta. Niitä ei kuitenkaan ole saatavilla niin paljon kuin esim. tislaamot tarvitsevat.

Kuva Metsäkeskuksen kuvapankki

Hyvinvointia ja makuja Pirkanmaan metsistä -hankkeessa halutaan vastata luonnontuotteiden kysyntään mm. osaamista ja raaka-aineiden saatavuutta lisäämällä.

Luonnontuoteala on kasvava ja kehittyvä toimiala, joka tukee vihreää siirtymää ja tulevaisuuden biotaloutta.

Luonnontuoteala tarvitsee yhä enemmän raaka-aineita, jotta yritykset kykenevät vastaamaan kysyntään ja tarttumaan markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kotimaisista luonnontuotealan tuotteista iso osa menee vientiin, ja raaka-aineidemme puhtaus onkin erityinen myyntivaltti, vaikka syrjäinen sijaintimme aiheuttaakin yrittäjille isoja haasteita.

Raaka-aineen hankinta koetaan luonnontuotealalla haastavaksi ja se sitoo kohtuuttomasti resursseja.

Raaka-aineet tulisi saada tehokkaammin metsistä liikkeelle ja jalostukseen. Hyvinvointia ja makuja Pirkanmaan metsistä -hankkeessa halutaan vastata luonnontuotteiden kysyntään lisäämällä alan osaamista, luomulaatuisten raaka-aineiden ympärivuotista saatavuutta, markkinointia ja yhteyksiä tukkuportaaseen.

Luonnontuotealan koulutusta metsänomistajille ja metsäalan yrittäjille

Hanke järjestää koulutuksia, joiden tavoitteena on lisätä metsä- ja luontoalan yrittäjien yhteistyötä,

luonnontuotealan yrittäjille. Yhteistyö voisi lisätä yritysten liiketoimintaa, kuten koivunlehtien ja kuusenkerkän keruuta taimikonhoidon yhteydessä tai männynkuoren talteenottoa energiapuun korjuun yhteydessä.

Hyvinvointia ja makuja Pirkanmaan metsistä hankkeessa järjestetään yhteensä 25 koulutustilaisuutta, joita toteutetaan verkossa, lähikoulutuksena ja maastossa. Lisäksi hankkeessa järjestetään opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille.

Hankkeen koulutuksia ja tapahtumia voit seurata hankkeen kotisivuilta https://www.metsakeskus. fi/fi/hankkeet/hyvinvointia-ja-makuja-pirkanmaan-metsista.

mikä parantaa osaamistasoa, avaa uusia markkinointikanavia ja aktivoi uusia metsänomistajia raaka-aineen tuottajiksi. Kun uudet metsänomistajasukupolvet ottavat vastuuta metsistä, monia kiinnostavat luonnontuotteiden mahdollisuudet. Metsäalan yrittäjillä on usein metsänomistajiin valmiit kontaktit, joista olisi hyötyä myös

Pinsiön taimisto jäsenetu

Pinsiön taimisto tarjoaa Mhy Pirkanmaan jäsenille määräalennuksen kuusen aitataimista.

Koko 40-60 cm alkaen 8 €/kpl, koko 80-100 cm alkaen 16 €/kpl ja koko 100-125 cm alkaen 22 €/kpl.

Oman pihasi pihakonsultaatio 150 € kerta.

Konsultaatio kestää max 2 h ja hinta sisältää matkat 20 km etäisyydellä taimistolta.

Tämä tarjous voimassa vain syyskaudella 2023.

Varaa konsultaatioaika taimistolta.

Pinsiön taimisto sijaitsee Ylöjärvellä, Pentinmaantie 25 39150 Pinsiö.

https://pinsiontaimisto.fi/

PINSIÖN TAIMISTO

Hankkeen hallinnoija on Suomen metsäkeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin maaseuturahasto ja sen toteutusaika on 1.1.2023–31.12.2024.

Lisätiedot Eveliina Oinas, projektipäällikkö p. 050 527 7775 eveliina.oinas@metsakeskus.fi

”Hyvinvointia ja makuja Pirkanmaan metsistä hankkeessa järjestetään yhteensä 25 koulutustilaisuutta, joita toteutetaan verkossa, lähikoulutuksena ja maastossa.”

Metsäasiantuntijat apunasi

ERITYISASIANTUNTIJAT

5522

sukupolvenvaihdokset 050 412 3102

kaupanvahvistaja, kiinteistökaupat, kiinteistöarviointi 050 412 2530

tila-arviot ja sukupolvenvaihdokset 050 477

Vanhempainvapaalla, sijaisuutta hoitaa Juulia Valtonen

METSÄNHOITOTIIMI

Ota meihin yhteyttä: Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry www.mhy.fi/pirkanmaa p. 050 463 8084 pirkanmaa@mhy.fi tai etunimi.sukunimi@mhy.fi

TOIMISTOT:

1. Hämeenkyrö • Härkikuja 3, 39100 Hämeenkyrö Avoinna klo 9–15 ja muut ainoastaan sovittaessa.

2. Lempäälä • Naperonpolku 4, 37570 Lempäälä

3. Sastamala • Nuutilankatu 4, 38200 Sastamala

4. Mouhijärvi • Uotsolantie 43 A, 38460 Sastamala

5. Ikaalinen • Yrityscampus, Valtakatu 6, 39500 Ikaalinen

6. Tampere • Näsilinnankatu 48, 33200 Tampere

HALLINTO

Jussi Parviainen johtaja 040 075 8890

OPERAATIOTIIMI

Lotta Vähä-Ypyä hallintopäällikkö viestintä, koulutus 050 329 7250

Terttu Jussila toimistonhoitaja 050 463 8084

Asko Hämäläinen operaatiopäällikkö 050 407 1354

Antti Luomala korjuuesimies 050 562 8425

Riku Salminen korjuuesimies 050 411 9315

METSURIT

Toni Niskala

Jyrki Kuisma

Seppo Hakanurmi

Jari Koivisto

Raimo Kauppila metsäenergiaasiantuntija 050 023 4824

asiantuntija 050 911 1083

Tapahtumakalenteri

Katso ajankohtaiset tiedot kaikista tapahtumistamme www.mhy.fi/pirkanmaa/tapahtumat Päivitämme tapahtumakalenteriamme jatkuvasti.

METSÄPUUTARHA KUKKII

Urjalan Pölkinvuoressa

ke 17.5.2023 klo 16–19 • Os. Ikaalantie 105

Lähde tutustumaan jäsenetuna metsäpuutarha Pölkinvuorelle Urjalaan! Tarjoamme pääsyliput, opastuksen, kahvin ja leivoksen jäsenetuna ilmaiseksi. Liput normaalisti 22 €/hlö.

Ilm. 12.5. mennessä lotta.vaha-ypya@mhy.fi, p. 050 329 7250. Ilmoittautuessasi voit halutessasi tarjota kyytiä tai kysyä kyytimahdollisuutta. Kimppakyydein mukaan voi lähteä kauempaakin!

METSÄKÄVELY

Ikaalisissa to 8.6.2023 klo 17–19.30

Tutustutaan Ronun tilan metsänomistajuuteen 50 vuoden ajalta. Mhy Pirkanmaa ja Korsuretket tarjoavat osallistujille kodalla kahvia ja pientä makeaa. Kahvitarjoilun takia ilmoittauduthan etukäteen lotta.vaha-ypya@mhy.fi tai p. 050 329 7250.

Tapahtumaan voi lähteä ilman ilmoittautumistakin, mutta silloin emme voi taata, että tarjottavaa riittää kaikille.

Tule tapaamaan meitä Pirkanmaan erämessuille Parkanoon!

Tule tapaamaan Länsi-Suomen Metsätilat Oy -ketjun ja Mhy Pirkanmaan toimihenkilöitä ja osallistu osastollamme arvontaan.

Aikuiset 15 €/pvä • koko viikonloppu 30 €

Lapset ja nuoret 7–17 v. koko viikonloppu 8 € Lisätiedot pirkanmaaneramessut.fi

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistysten

METSÄMATKA PUOLAAN

Lähtö: ma 18.9. AY1163 Finnair Helsinki–Krakova klo 17.10–18.10

Paluu: pe 22.9. Finnair Krakova – Helsinki klo 18.55–21.50

Pirkanmaan Metsänhoitoyhdistykset toteuttavat metsänomistajille matkan Puolaan. Matkalla tutustutaan Tatra-vuoriston Kansallispuistoon Zakopanesta käsin ja Niepolomicen metsiin Krakovasta käsin.

Suomalainen Puolan-asiantuntijaopas mukana koko matkan ajan. Ateriat: 3 x lounas ja 3 x illallinen ruokajuomineen. Lisämaksusta mm. edestakainen kotimaan kuljetus myöhemmin sovitulla tavalla Pirkanmaalta Hki-Vantaan lentoasemalle ja muut mahdolliset palvelut.

Lisätiedot www.kontiki.fi

Järj. metsänomistajat Juhani ja Juho Ronumäki ja Mhy Pirkanmaa