Jäsenlehti 2/2021 Metsänomistajat Pirkanmaa

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 2/2021

Liiku ja harrasta Pirkanmaalla s. 16

Tuulimylly omaan metsään? s. 18

Sisältääkö metsäsi rahanarvoisia luontokohteita s. 14

3 Pääkirjoitus

Metsänomistajat PIRKANMAA

4

Vuosien viisaus käytössäsi

Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 2/2021

6

Kevät on hyvä aika tarkastaa taimikot

8

Joutomaiden metsitykseen saa nyt tukea

10

Oma metsä kasvatti tiedonjanoa

13

Kuolinpesän jakamiseen saa apua

14

Kaikkiin metsätuloihin ei tarvita motoa

16

Liiku ja harrasta Pirkanmaalla Esittelyssä ”Nokian saaristo” ja Siuronkoski

18

Vuokraisinko maata tuulivoiman tuotantoon?

20

Tuulivoimaloista maanvuokratuloa

21

Ajatus tuulipuistosta virisi tiekokouksessa

22

Taimia jaetaan neljässä pisteessä

24

Kurkistus kulisseihin

25

Eläkepäiviä kohti

26

Jäsenasiat

28

Oman metsän parhaat palat

Julkaisija: Mhy Pirkanmaa Vastaava päätoimittaja: Lotta Vähä-Ypyä Toimitus, ilmoitusmyynti ja taitto: Mainostoimisto OivaMainos, Hämeenkyrö Paino: Sata-Pirkan Painotalo, Pori Osoitemuutokset: 010 271 9141 Kannen kuva: Heidi Sinda, tytär Mikaela Sinda ja poni Hessi-Iida, Hessi-talli, Urjala.

Kuvassa ollaan menossa tekemään laavua oman metsän puista.

Lehti luettavissa osoitteessa: https://www.mhy.fi/pirkanmaa/ tietoa-meista/uutiskirje-ja-jasenlehti Seuraava lehti ilmestyy syyskuun loppupuolella.

PEFC-sertifioitu Tähän painopaperiin käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

PEFC/02-31-151

www.pefc.fi

30 Metsäasiantuntijat

Hei yrittäjä!

Kohdenna mainoksesi pirkanmaalaisille metsänomistajille ja tuo esiin retkeilyyn, eräilyyn, keräilyyn, metsästykseen, hyvinvointiin, mökkeilyyn, kuntoiluun, luontomatkailuun, metsänhoitoon ja koulutuksiin liittyviä tuotteita ja palveluita.

Metsänom

Metsänhoito yhdistys Pirk

anmaan jäse

Varaa paikkasi heti!

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehdessä olevalla mainoksella tavoitat 5500 pirkanmaalaista metsänomistajaa.

istajat

Hinnat 1/1 sivu 1/2 sivua 1/4 sivu 1/8 sivu

nlehti 2/20 21

Liiku ja har rast Pirkanmaa a lla s. 16

Tuulimylly omaan met

s. 18

sään?

Sisältääkö metsä rahanarvoi si luontokoht sia eita s. 14

2

Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa.

800 € 420 € 220 € 150 €

+ alv 24 %

Lisätietoja ja varaukset:

Mainostoimisto

OivaMainos

P. 044 558 9301•mhy@oivaseutu.fi

Pääkirjoitus

Kestävyys koetuksella Ajattelin kokeilla tämän kevään kylvöillä härkäpapua. Perehtyessäni kasvin viljelysoppeihin ja -kokemuksiin, tulin samalla perehtyneeksi kotimaisen valkuaisrehun alijäämään ja sen tasapainottamiseksi ulkomailta tuotavaan soijapapuun. Soijapavun viljelyalaksi otetaan Brasiliassa käyttöön laidunmaita ja yhtä myytyä laidunhehtaaria kohden karjankasvattajat raivaavat kaksi hehtaaria uutta laidunta metsästä (WWF). Tein vahvat laskelmat satotasot ja valkuaispitoisuudet huomioiden. Totesin, että tuottamalla rekkakuorman papua olen suojellut metsää Brasiliassa 24 hehtaaria!

Metsästä löytyi myytäväksi erinomaisia mäntytukkeja ja seurasin niiden matkaa maailmalle Lopen rakennuspuu Oy:n sahalla.

Käsityönä sahatut aihiot jatkoivat kuivauksen jälkeen matkaansa Pohjois-Italiaan, jossa niistä valmistetaan perinteisiä massiivipuuikkunoita ja -ovia, rakennusperinteen mukaan.

Yli satavuotiasta mäntyä yli satavuotiaiden talojen remontointiin, vaikuttaa kestävältä!

Kummassakin tapauksessa oma vaikutukseni raaka-aineiden tuottajana jää pieneksi verrattuna lopputuotteen ostopäätöksiä tekevän kuluttajan valintoihin. Maailman miljardit kuluttajat tekevät päivittäin kulutusvalintoja, jotka ratkaisevat kuinka tämän maapallon käy. Meillä täällä pohjolassa haastetaan maa- ja metsätalouden toimin-

nan kestävyyttä, samalla kun kuluttajat valitsevat kaupasta päälleen muovilangasta valmistetut vaatteet, ravitsevat itseään ei missään tuotetulla ruualla ja palaavat yöksi betonista valmistettuun asuntoonsa kivihiililämmön äärelle.

Tämä Stadi vs. Lande -kirjoittelu alkaa olla taidetta, viimeisimpänä mestariteoksena Mikko Kurtin kirjoitus ”Paperinpyörittäjien kylä” Kauppalehdessä 8.4. Nokittelun sijaan tarvitaan koheesiota, ymmärrystä samassa suunnassa, vaikka ei edes joka sanasta.

Metsäala pyrkii koheesioon yhdessä: Metsien Suomi -kampanja jatkuu taas toukokuussa (www.metsiensuomi.fi) ja tarjoilee aiheita positiiviseen metsäpuheeseen.

Metsä kasvaa Pirkanmaalla vahvasti, puumarkkinavuosi näyttää erinomaiselta, harrastuksia ja hyvinvointia tarjolla. Kerätään positiivisen metsäpuheen aiheet talteen!

Luhalahdessa 11.4.2021 Ilkka

3

Vuosien viisaus käytössäsi Metsänhoitoyhdistykset lanseerasivat maaliskuun puolivälissä jo pitkään kaivatun uuden metsänomistajien digitaalisen palvelukanavan.

Uuden OmaMetsä -palvelun myötä ikioma metsäsi ja ikioma metsäasiantuntijasi ovat nyt aivan yhtä lähellä kuin on lähin mobiililaite tai tietokone.

OmaMetsä on paikka, jossa on kootusti kaikki metsiisi liittyvä tieto helposti ja yhdellä kertaa.

Sieltä löytyy tiedot puumääristä, kasvupaikoista, suositelluista hakkuista ja hoitotöistä ja vieläpä niin, että noita tarpeellisia palveluja on helppo ”tilata” omasta metsänhoitoyhdistyksestä. On metsäsi puuston arvoa sekä erilaisia karttoja ja ilmakuvia.

OmaMetsä on myös helppo ja nopea yhteydenottoväylä omalle metsäasiantuntijalle – vähän niin kuin chat. Ehkä hieman hitaampi, mutta vastaaja on aina ikioma metsäasiantuntijasi. Ei siis kuka tahansa metsäasiantuntija jostain toiselta puolen maata taikka mekaaninen chat -botti. Niitäkin on jo nähty!

4

Ja toisin kuin muiden palveluntarjoajien digikanavissa, palvelussa on aina nähtävillä metsäsi sijainnin mukainen ajantasainen tieto puun hinnoista sekä paljon muuta mielenkiintoista ja ajankohtaista metsäistä asiaa. Ja mikä parasta, toiminnot ja sisältö kehittyvät jatkuvasti. Uusia toiminnallisuuksia tulee vuoden mittaan vielä paljon tarjolle.

Jotta saisit palvelusta täyden hyödyn, kannattaa kuitenkin varmistaa, että metsäsuunnitelmasi on ajan tasalla.

Metsäsuunnitelma kannattaa uusia vähintään kymmenen vuoden välein.

Metsänhoitoyhdistyksen OmaMetsään on koostettu metsän- tekemän uuden metsäsuunnitelhoitoyhdistyksen ja oman metsä- man tiedot siirtyvät suoraan Omaasiantuntijasi vuosien mittaan met- Metsään ja näin varmistat tavoitsistäsi karttunut tieto ja osaaminen. teidesi mukaisen metsänhoidon ja Selkeässä paketissa, helposti luet- parhaan mahdollisen tuoton mettavissa ja ymmärrettävissä. Eikä säomaisuudellesi. Pystyt helposti syytä huoleen, jos vaikka et olisi- yhdessä metsäasiantuntijan kanssa kaan käyttänyt metsänhoitoyhdis- suunnittelemaan tulevia hakkuita ja hoitotoimia, kun molem”Aina olen metsissä kulkenut mat näkevät samat karttatutkien, tietoa keräten, ja metsätiehoitaen ja huolella arvioiden. dot samaan aikaan omalta Sinun rinnallasi ruudultaan.

Metsänomis– nyt myös verkossa. taja OmaMetOman metsän tieto ja tuki.” sässä ja metsäasiantuntija tyksen palveluja. Tällöin palvelussa metsänhoitoyhdistysten metsäjäron käytettävissä Metsäkeskuksen jestelmässä. Tämmöinen etäilyhän Metsään.fi -palvelusta saatava met- on ihan suositeltuakin näin korosävaratieto selkeästi esitettynä. na-aikana.

Kysy lisää Jukka Pohjonen metsäsuunnittelu 050 540 4354

jukka.pohjonen@mhy.fi

Oletko jo käynyt OmaMetsä -palvelussa?

Mutta onhan näitä metsäisiä digipalveluja… Onhan niitä ja maailma digitalisoituu melkoisella vauhdilla.

Halusimme OmaMetsän myötä tarjota metsänomistajille markkinoiden parhaan, helpoimman ja toimivimman metsädigipalvelun, mutta

pitää samaan aikaan kiinni myös perinteisestä hyvästä henkilökohtaisesta palvelusta. Metsänhoitoyhdistyksillä on maan laajin metsänomistajien palveluverkosto ja oma metsäasiantuntija, joka vastaa juuri sinun metsästäsi, on aina lähellä ja

sinua varten. Nyt vielä entistäkin lähempänä – OmaMetsässä!

Harri Välimäki johtaja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala

5

Oikeaan aikaan tehtynä varhaisperkaus sujuu kohtuullisin kustannuksin ja taimikko pysyy hyvässä kasvukunnossa.

Kevät on hyvä aika tarkastaa taimikot 6

Jos muistikuvat oman metsän taimikoiden kunnosta ovat ehtineet talven mittaan hämärtyä, keväällä on erinomaisen hyvä hetki pistäytyä tarkastamassa tilanne.

Kun vesakko on täydessä lehdessä, on näkyvyys taimikossa huono.

– Ennen lehtien puhkeamista havupuun taimet näkyvät lehtipuuvesakossa ja metsässä liikkuminenkin on helpompaa, kun heinikko ei ole lähtenyt kasvuun, sanoo metsänhoitoesimies Merja Havo-Antila.

Paremman näkyvyyden ansiosta taimikon kuntoa on helpompi arvioida. Varhaisperkauksen tarpeen arvioinnissa Havo-Antila kehottaa kiinnittämään huomiota lehtipuuvesakon Varhaisperkaus pituuteen istutustaimiin verrattuna. Jos on tärkein vesakko on jo keväälmetsänhoitolä reilusti pitempää kuin kuusentaimet, toimenpide. voi kasvutilan tekemiselle varhaisperkauksella olla tarvetta.

– Lehtipuut kasvavat kesän aikana helposti puoli metriä tai jopa metrin verran pituutta, joten tilanne taimikossa muuttuu nopeasti. Älypuhelimen kamera on kätevä apuväline taimikon tilan dokumentointiin. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa on pätevä sääntö tässäkin tapauksessa. Jos perkaustarpeen arviointiin kaipaa apua, taimikosta napatut valokuvat antavat eväitä hoitotöiden tarpeen arvioimiseen.

– Taimikoiden hoitamisessa kannattaa toimia mieluummin ajoissa kuin vähän liian myöhään.

Varhaisperkaus on tärkein metsänhoitotoimenpide. Se on väärä ajankohta säästää.

Varhaisperkaukseen on mahdollista saada kemera-tukea. Tuen ehtona on, että käsiteltävää pinta-alaa on vähintään hehtaari, joka kuitenkin voi koostua useammasta erillisestä kuviosta. Käsittelykuvion vähimmäiskoko on puoli hehtaaria.

Nuoren metsän hoito Nuoren metsän hoitoon kemera-tukea on mahdollista saada, jos käsiteltävä pinta-ala on vähintään kaksi hehtaaria.

– Kemeran ehtojen täyttämiseksi on mahdollista tehdä yhteistyötä vaikkapa naapuritilan omistajan kanssa ja tehdä yhteishanke. Asiasta voi sopia suoraan tai kysyä yhteishankkeen mahdollisuuksista omalta metsäasiantuntijalta, Havo-Antila vinkkaa.

Yksityismetsätalouden tukijärjestelmää ollaan uudistamassa, mutta ainakin pari lähivuotta eletään vielä kemera-aikaa.

Kemera-tuki on veronalaista tukea, jota haetaan ennen kuin suunniteltuihin metsänhoitotöihin ryhdytään. Kun työ on valmis, siitä tehdään Metsäkeskukselle toteutusilmoitus ja tukiehtojen täyttyessä rahat maksetaan tilille.

Sakari Ilomäki

Oikea-aikaisesti tehtynä taimikon varhaisperkaus on metsänhoitotyö, joka ammattilaisella teetettynäkään ei ole kohtuuttoman kallista. Jos varhaisperkaus jää tekemättä ja havupuutaimikkoon kasvaa ylitiheä ja pitkäksi venähtänyt sekalainen vitelikko, sen kuntoonlaitto vie ammattimetsuriltakin reilusti enemmän aikaa. Ja työn teettäjältä enemmän rahaa.

Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi, niin annamme arvion työn toteutuskustannuksista ja tuen määrästä.

Voit joko soittaa, lähettää sähköpostia tai ottaa yhteyttä omametsä.fi -verkkopalvelun kautta.

7

Joutomaiden metsitykseen saa nyt tukea Metsitystukea koskeva laki tuli voimaan vuoden alusta.

Metsitystukea on voinut hakea maaliskuusta alkaen Metsäkeskuksesta.

Metsitystuella tuetaan joutoalueiden metsittämistä. Joutoalueet ovat alueita, jotka eivät ole maatalousmaata eivätkä metsämaata. Tukea ei saa maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen.

Metsitystukea myönnetään niin sanottujen joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää. Tuen saamisen ehtona on,

8

että peltoala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Tukiehtojen mukaan metsitettävän alan tulee olla vähintään 0,5 hehtaaria suuruinen, yhtenäinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä ala. Alan tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Metsitystukea ei saa, jos alan metsittämiseen on jo aiemmin myönnetty rahoitus.

Suomessa metsitykseen soveltuvia joutoalueita on arvioitu olevan noin 120 000 hehtaaria. Tämä vastaa suunnilleen vuosittain uudistettavaa metsäpinta-alaa.

Tukea yhteensä enintään 2900 euroa hehtaarille Tuki muodostuu kiinteästä kustan-

nuskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta ja perustuu keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden.

Tuen määrä olisi entisillä turvetuotantoalueilla 1000–1500 euroa hehtaarilta ja muilla joutoalueilla 1500–2000 euroa hehtaarilta. Tämän lisäksi maksetaan hoitopalkkiota 900 euroa/hehtaari siten että ensimmäinen erä (450 euroa) maksetaan 2. vuonna ja toinen samansuuruinen erä 8. vuonna metsityksen jälkeen.

Kun rahoituspäätös on saatu, metsitystoimenpiteet pitää suorittaa tukipäätöstä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä.

Metsitys toteutetaan istuttamalla tai kylvämällä, turvepohjaiset entiset peltomaat kuitenkin vain istuttamalla.

Tervetullut kannuste maanomistajille – On hyvä, että joutomailla oleva potentiaali niin puuntuotantoon kuin hiilen sidontaan saadaan käyttöön.

Uusi tukijärjestelmä tuo tähän tervetulleen kannusteen maanomistajille, iloitsee MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. MTK:n tavoitteena oli, että tukijärjestelmä olisi mahdollisimman selkeä ja ottaisi huomioon mahdollisimman monentyyppiset kohteet.

kelpoisuudesta lausunnon.

– Kannattaa siis varmistaa etukäteen, että kohde ei ole esimerkiksi arvokas perinnebiotooppi tai uhanalaisten lajien esiintymispaikka, ennen kuin pitemmälle meneviä suunnitelmia ryhdytään laatimaan, Jylhä muistuttaa.

Lisää metsiä ja hiilinieluja

talous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytää näistä ELY-keskukselta lausunnon. Tukea ei esimerkiksi saa ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen ja hakamaiden metsittämiseen.

Metsitettävillä aloilla edistetään myös monimuotoisuutta, esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja.

- Maanomistajien kannattaakin tarttua tilaisuuteen ja katsoa, josko omilta mailta sopivia kohteita löytyisi, Jylhä kannustaa.

Metsitystuen tavoitteena on lisätä metsiä ja vahvistaa hiilinieluja. Tuella tulisi saada aikaan pysyvä metsäala, joten metsitystukea ei myönnetä esimerkiksi joulukuusiviljelmille. Metsitettyä aluetta tulee hoitaa ja säilyttää metsämaana vähintään kymmenen vuotta.

Metsitystukea koskeva laki on voimassa vuoden 2023 loppuun.

Metsitystukea haetaan Metsäkeskuksesta ja tukien haku avautui 1.3. Metsitystä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saamista.

Metsänhoitoyhdistykset auttavat tuen hakemiseen liittyvissä asioissa.

On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että ELY-keskus antaa kaikkien kohteiden luontoarvoista ja näiden tuki-

Tukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesi-

Anne Rauhamäki viestinnän suunnittelija MTK

METSÄ TIETÄÄ, MITEN SYNTYY PARHAAT PUUKAUPAT.

Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa.

Vuoden tilausjakso (23 nroa)

METSÄ ELÄÄ JA MUUTTUU JATKUVASTI, NIIN MYÖS SÄÄDÖKSET, USKOMUKSET, TEKNIIKAT JA TUTKITTU TIETO. METSÄLEHTEÄ LUKEMALLA PYSYT JYVÄLLÄ PUUASIOISTA. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus.

8500 (norm. 155 €) Etusi 70 €

V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ

9

Oma metsä kasvatti tiedonjanoa Hämeenkyröläinen Johanna Plih- Kun kuolinpesä jaettiin, kumpikin mökin. tari-Siltasen metsäsuhde muuttui, siskoksista sai oman metsäpalstan, kun pitkään kuolinpesän omistuk- isosisko Minna hiukan enemmän – Käytimme metsänhoitoyhdissessa ollut metsätila tyksen asiantuntijaa jaettiin sisarusten kes- ”Plihtari-Siltanen toteaa metsätilansa apuna kuolinpesän ken muutama vuosi omaisuuden arvon olevan sekä kooltaan että sijainniltaan sitten. määrittelyssä ja hän laati vaihtoehtoja pevarsin ihanteellinen puuhapalsta.

– Isäni teki metsänhoisänjaon suorittami– Tekemistä riittää, mutta kokonaisuus totöitä aktiivisesti ja seen. muistan, että Plihtarin on hallittavissa.”

Plihtari-Siltanen kermetsää kehuttiin hyvin hoidetuksi. Isäni too nyt ymmärtävänsä kuoltua metsä jäi aika tavalla oman hehtaareita, koska Johanna sai met- hyvin, miksi pankkialalla työskensäpalstan lähellä sijaitsevan kesä- nellyt isä aikoinaan vietti vapaa-aionnensa nojaan yli 20 vuodeksi.

10

VILJAKKALA

kaansa metsässä.

– Metsätyöt olivat hänelle vastapainoa ja vaihtelua toimistotyölle.

Aiemmin konsulttina ja nykyään opetustyössä tie- ja liikennetekniikan lehtorina Plihtari-Siltanen on

itsekin löytänyt metsänhoitotöistä virkistävää vastapainoa arkiselle aherrukselle.

– Tämähän on monella tapaa ihanteellinen puuhapalsta, koska vieressä sijaitseva mökki on mainio tukikohta, eikä tänne ole kotoam-

mekaan kuin vartin matka.

Koska metsätila on suhteellisen pieni, Plihtari-Siltanen tuntee tiluksensa hyvin. Myös sen suppilovahveroapajat.

11

Innostus kasvoi, kun metsä on omaa Innostus ja kiinnostus metsänhoitoon kasvoi saman tien, kun metsästä tuli ”omaa”. Raivaussahakursseille hän on osallistunut pari kertaa ja kiittelee kurssien antia.

Koska omaan metsään on kotoa lyhyt matka, työpäivän jälkeen voi suunnata raivuutöihin ja sahailla vaikka vain yhden tankillisen. Tai pistäytyä trimmaamassa joulukuusia, joita Plihtari-Siltanen kasvattaa pienellä peltotilkulla metsätilansa kulmassa.

– Muistan hyvin, miten isän valitsemissa joulukuusissa painottui meidän lasten mielestä aivan liikaa metsänhoidollinen näkökulma. Monenmoisia aurausviittoja olen joulupuina nähnyt, hän naurahtaa.

Jouluisten ”aurausviittamuistojen” lisäksi Johannalla on mukavia lapsuusmuistoja perheen yhteisiltä metsäretkiltä, joilla vanhemmat tekivät raivuutöitä ja siskokset saivat viritellä nuotion eväshetkeä lämmittämään.

Isänsä menettäneelle nuorelle ai-

12

kuiselle metsänhoitoa ajankohtaisempia ja tärkeämpiä seikkoja olivat opiskelu ja perheen perustaminen.

– Ikä ja elämäntilanne muuttavat näkökulmaa, ja nyt koen tärkeäksi hoitaa metsääni hyvin, jotta se jää minun jälkeeni hyvässä kunnossa.

Avohakkuita Plihtari-Siltanen ei mieluusti metsässään teetä, mutta paikoin puusto kaipaa harventamista.

– Männikössä latvukset alkavat olla jo kiinni toisissaan, metsänomistaja huomaa.

Kuolinpesän jakamiseen saa apua Hyvin tyypillinen yhteisomistuksen muoto on jakamaton kuolinpesä. Uusia kuolinpesiä syntyy Suomessa vuosittain noin 50 000, ja kuolinpesä on aina jakamaton ainakin perukirjan tekoon asti, joissakin tapauksissa myös pitkään sen jälkeen. Perinnönjako on mahdollista tehdä sen jälkeen, kun perunkirjoitus on tehty. Kuolinpesä lakkaa, kun sen omaisuudesta laaditaan jakokirja, jonka perusteella kuolinpesän omaisuus siirtyy perillisille.

Kuolinpesän jakamiseen ja lakkauttamiseen ei kuitenkaan ole määräaikaa, ja siksi on olemassa kymmeniä vuosia vanhoja kuolinpesiä.

Omaisuudenhoidon asiantuntija Timo Vesterinen kertoo, että Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa palvelee myös kuolinpesien jakamisessa.

– Arvonmääritys onnistuu niin metsäja maatalousmaalle kuin maatilakiinteistöillekin. Toimivan maatilan sukupolvenvaihdoksia emme kuitenkaan tee, Vesterinen sanoo.

Kuolinpesän jakamiseen liittyy tyypillisesti arvioiden ja erilaisten asiakirjojen tekoa mutta myös muuta asiantuntijatyötä, jonka määrän arvioiminen ennakkoon on vaikeaa.

– Jokainen tapaus on omanlaisensa, eikä palvelulle siksi voi antaa tarkkaa pakettihintaa, Vesterinen toteaa.

Kuolinpesä ei omistusmuotona ole erityisen joustava, koska kaikessa päätöksenteossa vaaditaan yksimielisyys.

Se voi muodostua ongelmaksi etenkin silloin, kun kuolinpesän osakkaiden määrä on suuri. Mikäli kuolinpesä pysyy jakamattomana vuosikymmeniä,

syntyy helposti sisäkkäisiä kuolinpesiä, joissa kuolinpesä on toisen kuolinpesän osakas.

Metsänomistajina kuolinpesät ovat keskimäärin passiivisempia kuin muut omistusmuodot. Vesterinen rohkaiseekin ottamaan yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen, mikäli metsää omistava kuolinpesä halutaan jakaa.

– Tärkein askel on yhteydenotto, jonka jälkeen tilannetta ja vaihtoehtoja voidaan ryhtyä selvittämään.

– Myöskään verotuksellisesti kuolinpesä ei useinkaan ole sen osakkaiden kannalta järkevä. Kuolinpesää verotetaan omana yksikkönään, joka voi esimerkiksi vähentää mahdollisia tappioita vain kuolinpesän omista tuloista, Vesterinen kertoo.

Metsäkiinteistön arvonmäärityksessä on syytä käyttää asiantuntija-apua.

– Verkosta löytyvät pika-arviopalvelut antavat usein vain hyvin karkeita ja epäluotetttavia arvioita tilan arvosta, Vesterinen sanoo.

Ota yhteyttä Timo Vesterinen

LKV, julkinen kaupanvahvistaja kiinteistökaupat, kiinteistöarviointi ja sukupolvenvaihdokset

050 412 3102 timo.vesterinen@mhy.fi 13

Kaikkiin metsätuloihin ei tarvita motoa Metsien vapaaehtoiseen suojeluun on tarjolla kannustimia ja vaihtoehtoja.

Metsätalouden ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälakikohteiden suojelusta aiheutuvan ”vähäistä suuremman haitan” korvaamiseen.

– Ympäristötuki on aina määräaikainen, kertakorvauksena maksettava eräänlainen vuokra kymmenen vuoden jaksolta, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan luonnonhoidon erityisasiantuntija Pekka Tuomisto.

Metsätalouden ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti Metsälain

14

10§:ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Sitä voi saada myös METSO-ohjelman elinympäristöjen turvaamiseen.

– Ympäristötuen määrää laskettaessa kaikki puu on samanarvoista. Nyrkkisääntönä voi pitää, että korvaus on kymppi kuutiolta, Tuomisto sanoo.

Ympäristötuki on metsänomistajalle verotettavaa tuloa.

Pienin maksettava tukisumma 500 euroa Metsätalouden ympäristötukea haetaan Metsäkeskukselta ja pienin maksettava tukisumma on 500 euroa, joten hyvin vähäpuustoiselle

kohteelle ympäristötukea ei saa.

Mikäli oman metsän suojelu kiinnostaa, alkuun pääsee ottamalla yhteyttä metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaan. Metsänomistaja voi valtuuttaa yhdistyksen tekemään ympäristötukihakemuksen puolestaan.

– Ennen hakemuksen tekoa käyn aina tutkimassa kohteen maastossa ja metsänomistaja on ilman muuta tervetullut mukaan, Tuomisto sanoo.

Kohteet, joihin voisi saada ympäristötukea pyritään tunnistamaan jo metsäsuunnittelun yhteydessä.

Tämä sujuvoittaa tuen hakemista ja tarjoaa metsänomistajalle tietoa metsänsä erilaisista mahdollisuuksista.

Pysyvästä suojelusta päättää ely-keskus Metsän pysyvästä suojelusta päätöksen tekee ely-keskus. Aivan pienille metsätilkuille ely-keskus ei suojelupäätöstä tee, vaan pinta-alaa pitää olla vähintään nelisen hehtaaria.

– Poikkeuksen muodostavat alueet, jotka rajoittuvat jo olemassa olevaan suojelualueeseen. Silloin suojeluun kelpaa pienempikin alue, Tuomisto sanoo.

Suojeltaviksi kelpaavia luontotyyppejä ovat lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät sekä runsaspuustoiset ojittamattomat korvet.

– Lähes kaikkiin pirkanmaalaisiin metsiin pätee sääntö, että jos metsää ei 30 vuoteen käsitellä mitenkään, se täyttää METSO-ohjelman kriteerit,

Tuomisto sanoo.

Pysyvästi suojeltavan metsän valtio lunastaa kokonaan itselleen tai maksaa suojelusta kertakorvauksen siten, että maapohja jää metsänomistajalle.

Suojelukorvaus on metsänomistajalle verotonta tuloa.

Tuomisto on metsätalousinsinööri, joka opinnäytetyössään tarkasteli nimenomaan ympäristötukea.

Opinnäytetyön otsikko Metsätalouden ympäristötuki metsänomistajan mahdollisuutena kuvaa varsin tarkasti Tuomiston erikoisalaa mhy:n jäsenten palvelijana.

– Korvaussummaa määritettäessä verrataan alueen toteutuneita keskikantohintoja kolmen vuoden ajalta.

Metsän otollinen sijainti voi siis tuoda metsänomistajalle paremman korvauksen myös suojelutapauksessa, Tuomisto kertoo.

Tuomisto itse kertoo harrastuneisuuden luonnonhoitokysymyksiin kasvaneen vuosien myötä. Hän aloitti työt metsänhoitoyhdistyksessä, silloisessa Sastamalan mhy:ssä, vuonna 2004.

Suojelupäätöksen tekemiseen ja korvauksen saamiseen menee kuitenkin aikaa.

Vapaa-ajan harrastuksista hän mainitsee metsänhoidon ja retkeilyn, mutta erityisesti vanhemmuuden, sillä perheessä on taaperoikäinen poika.

– Helposti menee vuosi, että suojelukorvaus on metsänomistajan tilillä.

Sakari Ilomäki

Metsäluonnonhoidolla turvataan metsien monimuotoisuutta ja arvokkaita luontokohteita.

Ota yhteyttä, niin selvitetään asia.

Sisältääkö metsäsi rahanarvoisia luontokohteita?

Pekka Tuomisto erityisasiantuntija, metsäluonnonhoito pekka.tuomisto@mhy.fi Puh. 050 565 1593

Metsänomistajat PIRKANMAA

15

Liiku ja harrasta Pirkanmaalla Esittelyssä ”Nokian saaristo” ja Siuronkoski

”Nokian saaristoon” voi tutustua myös polkujuosten Metsäpolku on monipuolinen liikuntapaikka, jonka vaihteleva ja usein epätasainen alusta kehittää kulkijan ketteryyttä, tasapainoa ja koordinaatiota. Koukkujärven aluetta Nokialla kutsutaan myös nimellä Nokian saaristo. Alue on pienine järvineen ja polkuverkostoineen varsin ainutlaatuinen kokonaisuus, johon voi tutustua myös polkujuosten.

Polkujuoksua voi harrastaa jokamiehenoikeudella lähes missä tahansa. Vaellus- ja retkeilyreitit sopivat polkujuoksuun hyvin, koska ne ovat useimmiten viitoitettuja, eikä eksymisen vaaraa juurikaan ole. Uusiin maastoihin suunnatessa apuna voi käyttää älypuhelimeen ladattavaa karttasovellusta.

Siuronkoski

Siuronkoski on kelpo kala-apaja

16

Nokian keskustasta noin kymmenen kilometriä länteen sijaitsee Siuron kylä, jonka läpi virtaavat Kyrösjärven reitin vedet Jokisjärvestä Siuronkoskea Kuloveteen ja edelleen kohti Kokemäenjokea. Koski kahden vesistön yhtymäkohdassa on mainio kalastuskohde, joka houkuttelee vapakalastajia apajille.

löytyy verkkosivulta www.siuronkoski.com

Jos koskikalastus Siuronkoskella kiinnostaa, tietoa kohteen säännöistä, saaliskiintiöistä ja lupien ostopaikoista

Siuronkoski on mukava retkikohde muillekin kuin kalastuksen harrastajille.

Siuronkoskeen myydään vuorokausi-, viikko- ja vuosilupia. Siuronkosken istukaslaji on kirjolohi. Kalastonhoitomaksu pitää luonnollisesti olla maksettuna 18–64 -vuotiailla kalastajilla.

Kaakkurien Kivikesku Kivikesku

Metsien, soiden ja pienten järvien mosaiikki Porintien pohjoispuolella Nokialla on monipuolinen lähiretkeilyalue.

NOKIA

Kivikesku on karu, erämaatunnelmai­nen järvi, jonne johtaa Koukkujärventieltä helppokulkuinen polku. Etenkin keväisin, mutta muulloinkin sateiden jälkeen, retkelle on hyvä varautua vedenpitävillä jalkineilla.

Kivikeskun rannalla on kaksi huollettua nuotiopaikkaa. Auton voi jättää

parkkiin Koukkujärventien varressa sijaitsevalle pysäköintipaikalle.

Merkitty polku Kivikeskun rantaan kulkee rämemetsän ja useiden pienten suolampien ohitse. Kivikesku on osa Kaakkurijärvien Natura-­aluetta, jolla pesii yksi Etelä-­Suomen suurimmista kaakkuripopu­laatioista.

Reitin varrella sijaitseville lammille on asennettu kaakkureille tekosaarekkeita, joilla pyritään vakiinnuttamaan laji myös Kivikeskun alueelle. Muistathan nauttia retkielämyksistä häiritsemättä kaakkurien lintukotoa.

Lähde: www.visitnokia.fi/kohteet/kivikesku/

17

VUOKRAISINKO MAATA TUULIVOIMAN TUOTANTOON? Tuulivoima on fiksu vaihtoehto uusiutuvaan energiatuotantoon. Maanomistajille se tarkoittaa mahdollisuutta maanvuokratuloihin.

Tuulivoimarakentaminen alkoikin tuulisen rannikon talousmetsistä. Ne tarjoavat maankäytöllisesti ”tyhjän” alueen laajojenkin tuulipuistojen toteuttamiseen.

Miten tuulivoimahanke etenee

Vuoden 2019 lopussa tuulivoimalla katettiin 7 prosenttia sähkön kulutuksesta ja 9 prosenttia sähköntuotannosta. Tuotannossa olevien 750 tuulivoimalan yhteenlaskettu tehokapasiteetti on 2300 megawattia. Hankkeita on suunnitteilla liki 20 000 MW edestä, mutta kaikki niistä eivät toteudu. Yksittäinen voimala oli muutama vuosi sitten teholtaan alle 3 MW. Nyt rakennetaan 5–10 MW voimaloita.

Mihin tuulivoimaa Korkealla ja merellä tuulee kovaa ja tasaisesti. Tuntureilla suojelu- ja maisema-arvot vievät kuitenkin voiton, ja merituulivoima maksaa kaksi kertaa maalle rakentamista enemmän.

18

Tuulivoimalat rakennetaan useamman voimalan tuulipuistoiksi. Prosessi alkaa, kun tuulivoimayhtiö kiinnostuu alueesta esimerkiksi tutustumalla tuulivoimaa koskeviin maakuntakaavoihin. Yli 10 voimalan tuulipuistot voi toteuttaa vain maakuntakaavassa varatuille alueille.

Maanomistajat tulee ottaa heti alusta mukaan. Joskus tuulivoimayhtiön ensimmäinen yhteydenotto on kirje valmiin maanvuokrasopimuksen kanssa, jonka allekirjoitusta toivotaan pikaisesti. Tämä on vahva merkki siitä, ettei kiirettä ole. Tuulivoimaa ei rakenneta kenenkään maalle ilman maanomistajan halua.

Oikea tie lähestyä maanomistajia on tiedotustilaisuus, jossa yhtiö esittelee

hankeideansa ja maanvuokrauksen perusteet. Jos maanomistajat pitävät ajatuksesta, maanvuokrasopimukset allekirjoitetaan neuvottelujen jälkeen. Vuokrasopimus tulee olla samanlainen kaikille tuulivoimapuiston maanomistajille. Tuulifirmoja kannattaa myös kilpailuttaa ja metsänhoitoyhdistyksiltä ja Mtk:lta pyytää apua.

Jos maanvuokraus, tarkemmat tuulimittaukset ja yhteistyö kunnan kanssa toimii, edetään kaavavaiheeseen. Kunta laatii kaikille vähintään 5 voimalan puistoille yleiskaavan.

Kunta voi myös tehdä kaavoitussopimuksen tuulivoimayhtiön kanssa, joka laatii kaavan ja vastaa sen kustannuksista. Kaavan nojalla myönnetään voimaloiden rakennusluvat.

Tuulivoimamarkkinoilla toimii kahdenlaisia yrityksiä. Kehittämisyhtiöt hoitavat maanvuokrauksen, kaavoituksen ja luvituksen ja myyvät rakentamista ja sähköntuotantoa vaille olevat hankkeet eteenpäin.

Useat yhtiöt hoitavat kaiken alusta loppuun itse.

Kuvien lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Millainen on hyvä maanvuokrasopimus Vuokran muodostumiselle on kaksi päälinjaa. Yksinkertaisemmassa mallissa kustakin voimalasta maksetaan vuosittaista kiinteää vuokraa. Vuokra pitää olla elinkustannusindeksiin sidottu. Nykyisin harvinaisempaa on tuottoon sidottu vuokra: mitä enemmän sähköntuotantoa, sitä enemmän vuokratuloja. Minimivuokra tulee sopia selvästi, koska tuulivoimaloissa on paljon huoltoseisokkeja. Teiden, johtokäytävien ja muuntamokenttien alle jäävästä maasta tulee saada vähintään kertakorvaus.

Voimaloiden yhteenlasketut vuokratuotot jaetaan maanomistajien kesken tuulivoimapuistoon kuuluvan pinta-alan mukaisesti. Niille maanomistajille maksetaan toki korkeampaa vuokraa, joiden maalle voimalat rakennetaan.

Maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä metsästys tulee aina sallia tuulipuiston alueella. Tästä täytyy huolehtia sekä maanvuokrasopi-

musten että yleiskaavan laadinnassa.

Tuulivoimalan tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Uusimpien voimaloiden kohdalla puhutaan jo yli 30 vuoden käyttöiästä. Vuokra-ajat ovat noin 30-50 vuoden mittaisia, kun jo hankkeen suunnittelu ja kaavoitus voivat kestää valituksienkin vuoksi kymmenen vuotta.

Voimaloiden purkaminen tuotannon loputtua on kallista. Tätä varten sovitaan purkurahastosta, johon tuuliyhtiö tallettaa purkamiseen tarvittavat varat. Tuulivoimayhtiö vastaa kaikista tuulivoimahankkeen veroista, maksuista ja muista kustannuksista.

Haasteita Erityisesti tuulivoiman maisema- ja äänivaikutukset herättävät voimakkaita reaktioita. Kun suurimpien voimaloiden lavat pyörivät 300 metrin korkeudessa, ei niitä voi piilottaa maisemaan. Korkeuden lisääntymisen myötä tuulivoimapuistoja

rakennetaan yhä enemmän myös sisämaahan.

Voimalat ovat pääasiassa hiljaisia, mutta lapojen liike saa aikaan ääntä. Äänen voimakkuudelle asetetaan luvituksessa rajat.

Tuulivoimapuiston sisällä sähkö siirretään maakaapeleita pitkin.

Tuulipuisto kytketään valtakunnan verkkoon kuitenkin ilmajohdoilla, vähintään 110 kV-voimajohdoilla tai maakaapelilla. Johtokäytävät voidaan lunastaa.

Rakentamiselle tulee rajoituksia.

Uuden asunnon tai loma-asunnon rakentaminen vaatii 1–2 kilometrin etäisyyden tuulivoimaloihin. Vastaavasti voimaloita ei voi rakentaa olemassa olevan asutuksen läheisyyteen. Sama pätee esimerkiksi suojelualueisiin ja lentokenttiin.

Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK-metsälinja

19

Tevaniemen tuulivoimapuiston tuulenottoalueella kasvaa myös Esko Tapiaisen metsää.

Tuulivoimaloista maanvuokratuloa Ikaalisten Höytölässä asuva Esko Tapiainen on yksi niistä vajaasta sadasta maanomistajasta, joiden metsää sijaitsee Tevaniemen tuulivoimapuiston kaikkiaan noin 1200 hehtaarin laajuisella tuulenottoalueella.

Se tarkoittaa, että hän saattaa tulevaisuudessa saada vuosittain maksettavaa, pinta-alaan perustuvaa maanvuokraa tuulenottoalueella sijaitsevilta metsähehtaareilta.

– Yhtään voimalaa ei minun mailleni ole suunnitteilla, joten metsäpinta-alaan ei olisi tulossa muutosta. Tuulivoimalan perustukset ja voimalan pystyttämisen vaatima nostoalue vievät noin 0,8 hehtaaria, jolta puusto pitää poistaa, asiaa selvitellyt Tapiainen sanoo.

Ensin selvitetään vaikutukset Hanke on iso ja siitä tehdään ympäris-

20

tövaikutusten arviointi (YVA).

– Asiat pitääkin selvittää huolellisesti ja prosessin pitää sujua asianmukaisesti ja oikein. Nyt suhtaudun tuulivoimapuistoon myönteisesti, mutta odotan mielenkiinnolla selvitysten tuloksia, Tapiainen sanoo.

Tuulivoimalahanke jakaa mielipiteitä ja hankkeella on sekä puolustajia että vastustajia, vaikka tarkemmat selvitystyöt ovat vasta alkamassa.

– Jokaisen pitää saada kertoa mielipiteensä. Tietoa kerätään, jotta päätökset voidaan aikanaan tehdä tietoon perustuen.

Maanvuokrasta lisätuloa Hän nostaa esiin myös maatalousyrittäjien ja muun maaseutuväestön eläkkeiden melko matalan tason, johon tuulivoimayhtiön maksamat vuosivuokrat toisivat tervetulleen lisän.

Myllyt maamerkkeinä

Kyläyhdistyksille tarjolla olevat pienetkin säännölliset avustukset ovat tervetulleita.

– Alkuun niihin varmasti kiinnittää enemmän huomiota, mutta tottuu ajan mittaan.

– Täällä on totuttu tekemään asioita itse, mutta jonkinlaista kulukorvausta ostotarvikkeisiin olisi talkootyön tueksi mukava saada, Tapiainen toteaa.

Tapiainen arvelee marjastajien ja sienestäjien eksymisvaarankin pienentyvän, jos tuulivoimaloita nousee maamerkeiksi, joiden mukaan suunnistaa.

Kyläyhdistykseen otettiin yhteyttä jo hankkeen valmistelun alkuvaiheessa, mistä Tapiainen on tyytyväinen.

Mikäli tuulivoimaloita Tevaniemen alueelle nousee, ne näkyvät myös Tapiaisen kodin ikkunoista avautuvassa maisemassa.

Sakari Ilomäki

IKAALINEN

Tevaniemi

Ajatus tuulipuistosta virisi tiekokouksessa Kun Kahilanevan metsätien tiekunta perusparannushanketta vuoden 2019 lopulla, kokouksessa virisi ajatus tuulivoimapuistosta Ikaalisten Tevaniemen-Leppäjärven alueelle.

kaapeloida maahan ja pelloilta poistuisi sadoittain sähköpylväitä.

Kyläyhteisöjen tukeminen lähtökohtana

– On itse aiheesta mitä mieltä tahansa, niin lähdekritiikki on syytä muistaa niin somen kuin mediankin kirjoituksia lukiessa, Heiskala sanoo.

Tevaniemen kylässä asuva Heiskala sanoo, että hankkeen keskeinen lähtökohta on kyläyhteisöjen tukeAsiaa pohjustamaan perustettiin minen. Maanvuokraa maksetaan hankeyhtiö Tevaniemen Tuuli Oy. sopimusten perusteella tuulenotPaikallinen maanomistaja Antti toalueen maanomistajille ja myllyHeiskala on yksi sen osakkaista ja jen sijoituspaikkojen osalta lisäksi yhtiön hallituksen jäsen. erillinen korvaus. Tevaniemen tuulivoimapuistossa maan– Tämä tuulivoimapuisvuokra sidotaan elinkus”Hankkeen tohanke on sikäli poiktannusindeksiin. keuksellinen, että sen aloitteentekijät aloitteentekijät ovat pai– Maisemavaikutus ulotkallisia, Heiskala sanoo. ovat paikallisia” tuu kuitenkin laajemmalle ja siksi haluamme Vaikka kaavoitusprotuulivoimaloiden tuotsessi on vasta alkamassa, valtaosa tamaa taloudellista hyötyä ohjautumaanvuokrasopimuksista alueen van myös ympäristöön avustuksina maanomistajien kanssa on tehtynä. kyläyhdistyksille.

Mahdollisuuksia energiaa käyttävälle teollisuudelle

– Olemme kartoittaneet myös vaihtoehtoja siirtolinjan reiteiksi jo hankkeen alkumetreillä.

– Metsätalouden harjoittamista tai metsien virkistyskäyttöä alueella tuulivoimapuisto ei estä tai rajoita.

Alueen metsätieverkon parantamisesta ja tienhoidosta huolehtii tuulivoimapuiston operaattori.

Heiskala pitää parhaina vaihtoehtoina maakaapelina rakennettavaa siirtolinjaa. Samalla seudun sähköverkon siirto- ja kiinteistölinjat voisi

Koronapandemia ja sen vuoksi asetetut rajoitukset ovat toistaiseksi estäneet tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien järjestämisen, mutta sellaisia on tulossa, kun rajoituksia lievennetään. Keskustelua hankkeesta on käyty sekä netissä että perinteisessä mediassa.

Yksi motiivi tuulivoimapuistohankkeen taustalla on mahdollistaa runsaasti energiaa käyttävän teollisuuden sijoittumista alueelle.

Meneillään olevassa energiamurroksessa yksi vaihtoehtoehto on vetytalous. Vety voisikin tulevaisuudessa olla tapa säilöä päästötöntä tuulivoimaloilla tuotettua energiaa.

Alue tutkitaan perinpohjaisesti Mittavan tuulivoimalahankkeen valmisteluun kaavoituksineen sisältyy useita selvityksiä. Ikaalisissa tuskin on toista yhtä huolellisesti tutkittua metsäaluetta kun selvitystyöt on tehty.

Sakari Ilomäki

21

Taimia jaetaan neljässä pisteessä Kevään metsänistutuksille tilattujen taimien jakelua hoidetaan tänä vuonna neljässä pisteessä: Hämeenkyrössä, Lempäälässä sekä Sastamalan Vammalassa ja Mouhijärvellä.

– Taimien jakelu alkaa toukokuussa viikolla 18 tilaajille lähetettävän erillisen tekstiviesti-ilmoituksen mukaisesti, kertoo metsänhoitoesimies Merja Havo-Antila.

Koronapandemia ei aiheuta taimien jakeluun isompia erityisjärjestelyjä, mutta terveysviranomaisten ohjeistuksia turvaväleistä toki noudatetaan.

Jakelukäytännöt eri varastoilla voivat jonkin verran vaihdella.

Tarkempia tietoja löytyy metsänhoitoyhdistyksen verkkosivuilta ja tilaajille lähetettävästä tekstiviestistä. Jos olet tilannut taimia, mutta tekstiviestiä ei ole

kuulunut, ota yhteyttä taimien jakelupisteelle. Taimivarastojen yhteyshenkilöiden yhteystiedot löydät metsänhoitoyhdistyksen verkkosivuilta.

Etenkin männyntaimien saatavuudessa on ongelmia taimitarhoilla esiintyneiden tuhojen vuoksi. Tiedossa on, että männyntaimia ei saada lähellekään tilattua määrää.

– Ratkaisuja etsitään vaihtamalla istutettavaa puulajia tai uudistamismenetelmä männyn kylvöksi mahdollisuuksien mukaan, Havo-Antila sanoo.

Taimivarastojen sijainnit Kyröskoski, Tehtaantie 3.

Lempäälä, Lopentie 1-11.

Mouhijärvi, Mestarinpolku 3.

Vammala, Koivulantie 73.

SyVillan luonto- ja virkistyspalvelut Varaa oma opastettu luontoretkesi verkkokaupasta: syvilla.johku.com

rjoaa L u on t o t a a j t e r ve y t t ä tia hy v i nvo i n hannu.raitio@me.com p. +358 50 391 2010 syvilla.fi

22

Kaikki taimet eivät saavu kerralla On hyvä muistaa, että yhdistyksen taimivarastot saavat täydennystä taimitarhoilta useammassa erässä.

Eri taimilaatujen saatavuudessa on vaihtelua. Kuusta on pääsääntöisesti saatavilla hyvin, mutta männyn ja koivun saatavuus kannattaa varmistaa soittamalla taimivarastolle etukäteen.

– Noudettuja taimilaatikoita emme voi ottaa takaisin. Siksi isommat taimitilaukset kannattaa noutaa useammassa erässä, Havo-Antila sanoo.

Taimien noutoa ei kuitenkaan kannata tarpeettomasti lykätä, jos istutusalue on muokattu ja valmis.

Älä istuta jäisiä taimia Taimet tulevat jakeluvarastolle jäisinä taimitarhojen pakastevarastoista. Noudettavat taimet voivat siis olla vielä jäässä, eikä niitä pidä istuttaa ennen kuin ne ovat sulaneet.

– Jos suunnitelmissa on pitää isomman porukan istutustalkoot ja haluat ison erän istutusvalmiita taimia, soita ja varmista että tarvitsemiasi taimia varastolta löytyy silloin, kun niitä tarvitset, Havo-Antila sanoo.

23

s u t s i k r n Ku i h i e s s i kul

Ylöjärven toimisto ennen ja nyt.

Ylöjärven toimiston tontille ratikkalinja?

Metsänhoitoyhdistyksen vanhan Ylöjärven-toimiston tontti ja talo on siirtynyt Ylöjärven kaupungin omistukseen. Teivossa sijaitsevalle tontille on kaavoitettu liikehuoneistoja ja saattaapa tontin poikki joskus tulevaisuudessa kulkea myös raitiotie.

Lokakuun alussa eläkkeelle siirtyvä metsäasiantuntija Markku Uosukainen aloitti työt metsänhoitoyh-

distyksessä vuonna 1981 Ylöjärven ja Nokian metsäasiantuntijana.

Uosukaisen metsänhoityhdistysuran ensimmäinen työhuone löytyi tuon rakennuksen ylimmistä kerroksista, ja huoneesta oli näkymä myös läheiselle raviradalle.

Talo on rakennettu 1950-luvun puolivälissä metsänomistajien omista metsistä lahjoitetusta sahatavarasta. Rakennuksen toinen

ut pahtun a t n o uteen istolla n toim muuttanut u e t s i l a n ka Myös I ia. Toimisto o s k o en. muut Ikaalin : , n 6 e e u s t e a Valtak osoitte siellä mpus, a rvi c s usti ja y t t i i v Yr o Latvajä s i o k p u a a A elee to on Toimis mistajia palv o metsän Pohjonen. a ja Jukk

24

pääty toimi johtajan asuntona.

Vuonna 1991 toteutui fuusio Etelä-Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykseen ja talo palveli edelleen toimistorakennuksena, mutta asunto-osa vuokrattiin.

Vuoden 2011 jälkeen Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan omistusaikana rakennuksen toimistokäyttö oli vähäistä, mutta asunnon vuokrausta jatkettiin.

Markku Uosukaisen jäähyväiset mapeille Ylöjärven toimistolla.

Eläkepäiviä kohti Hei metsänomistaja ja asiakkaamme!

Jäämme eläkkeelle tulevana syksynä.

Olemme kumpikin olleet Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa nelisenkymmentä vuotta.

Nyt on aika jäädä nauttimaan ansaittuja eläkepäiviä.

Haluamme kiittää asiakkaitamme yhteisistä vuosista. Järjestämme kakkukahvit elokuussa ja tiedotamme asiasta tarkemmin elokuun uutiskirjeessä.

Asiakkaamme saavat kutsun kakkukahveille myös tekstiviestillä.

Toivotamme kaikille hyvää kesää!

Arto Sivén Markku Uosukainen

25

JÄSENASIAT Ilmoita muutoksista

Jäsenmaksujärjestelmä

Muistathan ilmoittaa meille tilatietojen ja yhteystietojesi muutoksista. Emme saa niistä tietoa muualta. Voit tehdä sen helposti soittamalla numeroon 010 271 9141 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen pirkanmaa@mhy.fi.

Jäsenlaskujen lähettäminen ei tänä vuonna ole sujunut ihan niin oivallisessti, kun oli tarkoitus.

Jos et vielä ole saanut jäsenlaskua, ota rauhallisesti ja odota; lasku kyllä tulee sinulle.

Joko olet tilannut sähköpostiisi kuukausittain ilmestyvän Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan uutiskirjeen?

Tiedotamme jäseniämme ja muita toiminnastamme kiinnostuneita uutiskirjeellä, johon kokoamme kuukauden parhaat tärpit metsänomistajille.

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteessa: www.mhy.fi/pirkanmaa

Käy luk e tuoreim massa mat uutise t.

a kuuss . n a r r e Tilaa k ä uutiskirje yv ilmest

26

Samasta paikasta pääset myös lukemaan sähköiset jäsenlehdet.

27

Tuulenkaadoista laavuksi. Läh. Heidi Sinda.

Oman metsän parhaat palat

Puunkaatoapulai set leimikossa. Lä h.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet kuvasivat oman metsänsä parhaita puolia ja lähettivät toimistolle kuvia. Tässä parhaat otokset.

Ensimmäisen arvonnan voitti Heikki Juurijärvi Ikaalisista.

Hän lähetti kuvan: Puunkaatoapulaiset leimikossa.

Lähetä kuva ja osallistu arvontaan!

Mikä metsässäsi on PARASTA? Ota kuva ja kerro, mikä kuvassa on sinulle tärkeää.

Lähetä kuva ja teksti sähköpostiin: pirkanmaa@mhy.fi.

Laita aiheeksi ”JUTTUVINKKI” Kaikkien kuvien lähettäneiden kesken arvontaan Mhy:n KUKSA kolme kertaa vuoden 2021 aikana.

Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Kuvat julkaistaan @mhypirkanmaa facebook-sivulla albumissa ”Oma metsä” ja parhaat otokset pääsevät näytille jäsenlehteen.

28

Heikki Juurijärvi.

ksi! tsäsi asiantuntija Opiskele oman me

Metsätalousyrittäjä (AT)

pirkanmaalla

Metsäalan ammattitutkinto, 150 osp Koulutus soveltuu nykyisille ja tuleville metsänomistajille!

Koulutukseen hakijalta ei edellytä aikaisempaa metsäalan koulutusta. Haku menossa: koulutuskalenteri.fi Seuraava aloitus 16.8.2021 – koulutuksen kesto n. 1,5 vuotta.

Haku päättyy 18.6. Lisätietoja: Marja-Leena Annala, p. 050 522 0471 (ajalla 7.–18.6. Tommi Anttonen, p. 050 547 1008)

Koulutuksen toteutus > teoriaopetus etäyhteydellä iltaisin: > 2–3 iltaa/kuukausi, á 2,5 h > verkkomateriaalit ja -tehtävät > maasto-opetus päiväopetuksena viikonloppuna, yhteensä 4 x 2 päivää > itsenäisiä maastotehtäviä omassa tai muussa sovitussa metsässä > myös henkilökohtaista maasto-ohjausta > maasto-opetus järjestetään Tampereen seudulla

riveria.fi/metsaopetus

RIVERIA.FI

Maaseudun Tulevaisuus etuhintaan!

Tilaa soittamalla!

020 413 2277

Mainitse tilaustunnus MAM0026

Tiesitkö?

Sanomalehtemme painetaan suomalaiselle paperille Suomessa!

Suosimme kotimaista metsäteollisuutta ja maaseutua.

Tilaa netissä!

MT.FI/jasenetu

a mönkijä, Tilaa ja voit 0,00 €!

29 16 arvo ta MT.FI/arvon t: nö än Arvonnan sä

Lehti + digi jäsenetuhintaan

59

€

/ 3 kk

Kestotilauksen 1. jakso (norm. 76,50 €)

Tilaus sisältää myös MT Digin jatkuvasti päivittyvän uutissisällön. Painettu Maaseudun Tulevaisuus ilmestyy 3 kertaa viikossa. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. Paperisiin laskuihin lisätään 1,90 € paperilaskulisä. Tutustumistarjouksella ei voi korvata voimassa olevaa tilausta. Tarjous on voimassa 31.12.2021 asti ja koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Tilaus jatkuu vaivattomana kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan niin kauan kuin asiakas itse haluaa.

29

Metsäasiantuntijat Aapo Latvajärvi Ikaalisten länsiosa 050 547 7300 lomalla 14.6.–18.6. ja 30.8.–17.9.

Erityisasiantuntijat Jukka Pohjonen

Vesa

Lasse Veteläsuo Hämeenkyrön länsiosa 0500 335 528 lomalla 5.7.–30.7.

Jari Viitanen Kiikoinen ja Suodenniemi 0400 745 266 lomalla 1.7.–30.7.

Suodennie

metsäsuunnittelu, tila-arviot 050 540 4354

Pentti Siurola

tie-, oja- ja lannoituspalvelut koko toimialueella 0400 166 323

Pekka Tuomisto

S Juha Lehtimäki Mouhijärvi 0500 336 409 lomalla 5.7.–30.7.

VAMMA Petteri Leppikoski Vammala, vesistön pohjoispuoli 050 565 1591 lomalla 1.7.–30.7.

metsäluonnonhoito 050 565 1593

Timo Vesterinen

LKV, julkinen kaupanvahvistaja kiinteistökaupat, kiinteistöarviointi ja sukupolvenvaihdokset 050 412 3102

30

Lauri Tapio Vammala, vesistön eteläpuoli 050 533 9787 lomalla 21.6.–5.7. ja 2.8.–3.9.

Parhaiten tavoitat metsäasiantuntijasi ennakkoon sopimalla.

Veli-Pekka Hakala Viljakkala, Ikaalisten Itäosa 050 321 6760 lomalla 19.7.–6.8.

etunimi.sukunimi@mhy.fi p. 010 271 9141 www.mhy.fi/pirkanmaa Härkikuja 3, 39100 Hämeenkyrö Päätoimisto avoinna klo 9–15 ja muut ainoastaan sovittaessa.

IKAALINEN

Viljakkala

ajärvi

Timo Harjuntausta Hämeenkyrön itäosa Mutala ja Kyrönlahti 0400 837 215 lomalla 28.6.–30.7.

Hämeenkyrö YLÖJÄRVI

emi

Markku Uosukainen Tampere, Pirkkala, Ylöjärvi, Nokia 0400 859 500 lomalla alkaen 18.6., jonka jälkeen eläköitymisvuorossa

Mouhijärvi

NOKIA

Päätoimistomme on suljettu heinäkuun ajan.

TAMPERE

SASTAMALA Jari Antila Lempäälä, Valkeakoski 040 726 9802 lomalla 5.7.–23.7. ja 16.8.–20.8.

ALA

Lempäälä

Vesilahti

VALKEAKOSKI

Sammaljoki Arto Sivén Vesilahti 0400 636 115 lomalla alkaen 1.7., jonka jälkeen eläköitymisvuorossa

AKAA

Janne Maijala Akaa 040 415 1435 lomalla 14.6.–2.7. ja 26.7.–13.8.

31

METSÄKÄVELY

METSO-suojeluhankkeen esittely metsänomistajille Sastamalan Kaltsilassa tiistaina 15.6. klo 17–­18.30.

Opastus metsätielle Kaltsilantieltä.

Kävellään verkkaisesti ryhmänä metsässä ja tutustutaan Pekka Tuomiston johdolla kohteen ominaispiirteisiin.

Mukana myös Jukka Pohjonen Metsänhoitoyhdistyksestä kertomassa metsäsuunnittelijan näkökulmasta hankkeessa.

Ei ennakkoilmoittautumista. TERVETULOA!

JÄSENLEHTI UUDISTUI! Anna jäsenlehdestä PALAUTETTA ja osallistu arvontaan! Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan

• Mitä pidät uudesta ulkoasusta?

• Millaisia juttuja haluaisit jäsenlehdestä lukea?

Sana on vapaa! Lähetä ruusuja ja/tai risuja. Palautteesi on meille tärkeä.

Kaikki palautteet luetaan tarkasti läpi ja parhaat ideat otetaan käyttöön.

Metsänomistajat

PIRK ANM AA

jäsenlehti 1/2021

Met

Met

sänh

oito yhdi

PIRKANMA A

sän

stys

Pirk

anm

omi

aan

jäse

nleh ti 2/

staj

2021

at

MaireLi Rinta-Kanto 70 v. iku ja ha metsänhoidon Pir kan rrasta mestari ma

Kurkistus kulisseihin

alla

s. 16

s. 22

s. 16

Jäsenmaksu Oiva-jäsenpalvelun kau t tta s. 4

1

Tuu om limylly s. 1 aan m 8 etsä ä

Lähetä palautteesi sähköpostiin: pirkanmaa@mhy.fi. Laita aiheeksi ”PALAUTE”.

n?

Sisä ltä me äkö rah luon anarv tsäsi toko oisia hteit a s. 1

Kaikkien palautetta lähettäneiden kesken arvotaan ämpärillinen kivoja Mhy-tuotteita. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

4