Jäsenlehti 1_2023 Mhy Pirkanmaa

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 1/2023

Puuntaimet

nukkuvat talven

pahvilaatikoissa

s. 4–7

Hiilipalvelu kannustaa

kasvattamaan

metsän hiilinieluja

s. 8–10

Ilmoita metsäsi

tulot ja menot

verottajalle

s. 18–19

SISÄLTÖ

3 Pääkirjoitus

4 Metsäpuiden taimet talvehtivat Adaran valmistamissa laatikoissa

8 Korvausta lisäkasvusta

11 Uusi PEFC-standardi vahvistaa metsien ekologista kestävyyttä

12 Metsäverotus – Metsänomistajan verovinkit

14 ”Asiakkaiden kohtaaminen ei jännitä”

16 Teemu Auvinen on kuunteleva savolainen

18 ”Mhy on metsänomistajan lähin yhteistyökumppani”

20 Kaikki lehtipuu pois – vai eikö sittenkään?

23 Uusi Mhy.fi-sivusto julkaistu

24 Jäsenedut

28 Menneet

30 Mhy Pirkanmaan henkilökunta

Puukauppa on keskeinen ja konkreettinen edunvalvontakysymys, sanoo asiakkuuspäällikkö Aapo Latvajärvi

18

Julkaisija: Mhy Pirkanmaa

Vastaava päätoimittaja:

Lotta Vähä-Ypyä

Toimitus ja taitto:

Mainostoimisto OivaMainos, Hämeenkyrö

Ilmoitusmyynti: Mhy Pirkanmaa

Paino: Tampereen Offsetpalvelu Oy, Tampere

Osoitemuutokset: 010 271 9141

Kannen kuva:

Johanna Suonsivu, metsäasiantuntija

Kuvaaja: Lotta Vähä-Ypyä

Lehti luettavissa osoitteessa: https://www.mhy.fi/pirkanmaa/ tietoa-meista/uutiskirje-ja-jasenlehti

Seuraava lehti ilmestyy

toukokuussa 2023, vko 18.

PEFC/02-31-151

PEFC-sertifioitu

Tähän painopaperiin käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. www.pefc.fi

ILMOITATHAN MEILLE SÄHKÖPOSTIOSOITTEEN,

jotta kuukausittain ilmestyvä uutiskirjeemme löytää perille. Uutiskirjeen voit myös tilata erikseen osoitteessa www.mhy.fi/pirkanmaa

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 1/2023

PÄÄKIRJOITUS

ARTIKKELI

PUUKAUPPA

TAIMIKON HOITO HIILIPALVELU

MONIMUOTOISUUS YMPÄRISTÖ

Hiilinieluja

JÄSENEDUT

LAKIASIAT

TAPAHTUMAT

TUET

Suomen maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Metsätaloutta on osoitettu syyttävällä sormella, koska metsien hiilensidonta on kääntynyt laskuun. Metsät ovat toki edelleen hiilinielu, mutta eivät enää pysty kuittaamaan muun maankäyttösektorin hiilipäästöjä. Metsien kasvu ei ole enää viimeisimpien mittausten mukaan kiihtynyt. Tämä yhdistettyinä kasvaneisiin hakkuumääriin aiheuttaa ongelman, jonka korjaamiseksi on ehdotettu jopa hakkuiden rajoittamista.

Metsätaloudessa perusasiat ovat yksinkertaisia. Hyvällä hoidolla metsät kasvavat nopeasti ja ovat runsaspuustoisia. Silloin ne toimivat tehokkaana hiilinieluna ja hiilivarastona. Metsän kasvatuksessa pyritään maksimoimaan arvokkaan tukin määrä ja tukista saatavissa pitkäikäisissä tuotteissa hiili pysyy pois ilmakehästä pitkään. Kenenkään ei kannata ilmaston takia rajoittaa hoitotöitä ja hakkuita. Nyt kannattaa entistä enemmän huolehtia niiden toteuttamisesta ajallaan.

Oman metsän puumäärän ja kasvun kehitystä voi seurata metsäsuunnitelmista tai metsävaratiedoista. Jos laatikosta löytyy vanhoja metsäsuunnitelmia, voi verrata miten tilanne on kehittynyt. Kymmeneksi vuodeksi tehdyt metsäsuunnitelmat osoittavat lähes poikkeuksetta, että uudessa suunnitelmassa on vanhaa enemmän puuta.

Jotain voisimme kuitenkin tehdä entistä paremmin. Hiilinielujen lisäämiseksi kaksi parasta lääkettä ovat taimikonhoito ja lannoitus. Ne ovat myös metsänomistajan kannalta tuottavimpia investointeja.

Jussi Parviainen

johtaja

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa

”Hiilinielujen lisäämiseksi kaksi parasta lääkettä ovat taimikonhoito ja lannoitus.”

Metsäpuiden taimet talvehtivat Adaran

valmistamissa laatikoissa

Valkeakoskella jalostetaan puuta monenlaisiin käyttötarkoituksiin.

Metsänomistajille ja metsäammattilaisille tutut taimilaatikot, joita istutuskaudella rahdataan uudistusaloille, ovat melkoisen todennäköisesti peräisin Adara Pakkaus Oy:n tehtaalta Valkeakoskelta.

Teksti ja Kuvat Sakari Ilomäki

– Taimilaatikoiden materiaali on poikkeuksellisen kovassa rasituksessa, kun taimet säilytetään laati-

koissa pakasteessa talven yli, kertoo Adara Pakkauksen talousjohtaja

Jere Alaruka

Pahvilaatikoiden valmistus on puunjalostusta tuotantoketjun loppupäässä, ja Adaran valmistamat

Taimilaatikot joutuvat kovalle rasitukselle, kun niihin pakatut taimet talvehtivat pakkasessa, toteaa Jere Alaruka.

tuotteeet matkaavatkin joko loppukäyttäjille tai tukkureille, tuotteesta riippuen. Lähes koko tuotanto käytetään Suomessa, viennin osuus on vain muutamia prosentteja. Yli puolet Adaran tuotannosta menee elintarvike- ja juomateollisuuden pakkauksiin.

– Tuotteiden kuljetusmatka ei saa olla kovin pitkä, koska tuotteemme vievät tilaa. Tehtaallemme tulee raaka-aineita päivittäin kolme rekallista ja valmiita tuotteita lähtee 20 rekallista, Alaruka havainnollistaa.

Adaran tuotteissa käytetään sekä neitseellistä että kierrätyskuidusta valmistettuja kartonkeja.

– Vuotuinen raaka-ainetarve on noin 14 000 tonnia kotimaista kartonkia, mikä vastaa noin 70 000 kuutiota kuitupuuta, Alaruka kertoo.

Kerätään enemmän kuin valmistetaan

Aaltopahvin valmistus ja jalostus lopputuotteiksi ei ole ollut suomalaisen metsäteollisuuden valtavirtaa. Idänkaupan romahdettua Suomessa oli ylikapasiteettia. Alan suurin toimija Suomessa on Stora Enso, jonka lisäksi merkittäviä toi-

Aaltopahvia kerätään Suomessa kierrätykseen huomattavasti enemmän kuin sitä täällä tuotetaan. Ilmiö kertoo aaltopahvin merkityksestä esimerkiksi verkkokaupan pakkauksissa.

Adaran tehtaalla valmistetaan 2,5 metriä leveää aaltopahvia 160 kilometriä päivässä. Pahvin pinnat ovat kraftlaineria ja niiden välissä oleva aallotettava kerros fluting-kartonkia.

Tiivis metsä- ja pakkaussuhde

Alaruka on itsekin metsänomistaja ja erilaiset metsänhoitotyöt ovat hänelle mieluisaa tekemistä vapaa-ajalla. Työurallakin metsäsuhde on ollut varsin tiivis.

mijoita on kaksi: DS Smith ja Adara Pakkaus. Alaruka toteaakin työnantajansa olevan alallaan kolmanneksi suurin ja samalla pienin Suomessa.

– Olen työskennellyt saha- ja vaneriteollisuudessa Visuvesi Oy:ssä ja edellinen työnantajani Toijala Works valmisti muun muassa metsäteollisuuden käyttämiä laitteita,

Aaltopahvia valmistuu noin 160 kilometriä päivässä.

”Adaran tehtaalla valmistetaan 2,5 metriä leveää aaltopahvia 160 kilometriä päivässä.”

Alaruka kertoo. Siirtyminen pakkausteollisuuteen palvelukseen noin kahdek-

pareissuilla ostoksia hedelmä- ja vihanneslaatikoihin ja tutkinut kotona, mistä pakkauslaatikot ovat peräisin, Alaruka kertoo.

Adaran tuotteisiin voi törmätä arjessa

san vuotta sitten on luonut Alarukalle metsäsuhteen lisäksi myös pakkaussuhteen.

– Joo, olen tosiaan kerännyt kaup-

Erilaisten pakkauslaatikoiden lisäksi Adara valmistaa myös pahvisia myymälätelineitä. Yrityksen tuotteisiin saattaa siis törmätä ihan kirjaimellisesti. Metsätaimilaatikot ovat etenkin metsureille ja omatoimisille metsänomistajille tuttu Adaran tuote, mutta ei läheskään ainoa sellainen. Myös moni marjalaatikko syntyy Valkeakoskella. Adara Pakkaus työllistää vajaat

Yksi Adaran erikoistuotteista on paperi- ja kartonkirullien pahviset päätykiekot, joiden valmistusprosessi on saatu erittäin tehokkaaksi.

Jääkiekon MM-kisoihin Tampereelle Adara valmisti juomamukien keräyspisteitä.

”Joo, olen tosiaan kerännyt kauppareissuilla ostoksia hedelmä- ja vihanneslaatikoihin ja tutkinut kotona, mistä pakkauslaatikot ovat peräisin.”

120 henkilöä, joista reilu kolmasosa on toimihenkilöitä. Valtaosa tuotteista on asiakkaille räätälöi-

rossa viitenä päivänä viikossa. Tuotteet pystytään suunnittelemaan asiakkaan tarpeiden mukaan mutta kovin pieniä sarjoja ei ole mielekästä tehdä, jotta yksikkökustannukset eivät nouse kohtuuttomiksi.

– Pienten erikoiserien valmistukseen ja painatukseen tehtaalla on oma yksikkö mustesuihkutulostimineen, Alaruka kertoo.

tyjä ja yhden työvuoron aikana saatetaan valmistaa jopa kymmeniä erilaisia tuotteita.

– Aaltopahvikone käy kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa ja jalostuskoneet kolmessa vuo-

Saunamökin kokoiseen tulostimeen pätee Alarukan mukaan sama sääntö kuin pienempiinkin tulostimiin.

– Laiteinvestointi ei ollut ihan mahdoton, mutta älä kysy musteiden hinnasta mitään, talousjohtaja naurahtaa.

Kaikki Muumit laatikossa? Adaran tuotteet räätälöidään asiakkaiden tarpeisiin.

Moni marjalaatikko valmistetaan Valkeakoskella.

”Tehtaallemme tulee raaka-aineita päivittäin kolme rekallista ja valmiita tuotteita lähtee 20 rekallista.”

Kuva: MHYP.

Hiilipalvelu-kohteiden lannoitus suoritetaan yleensä helikopterilla.

Korvausta lisäkasvusta

Lannoittamalla lisävoimaa hiilinieluun ja ansaintamahdollisuuksia metsänomistajille

Teksti Sakari Ilomäki | Kuva MHYP, Hanna Yrjölä

Huhtikuussa 2022 lanseerattu metsänhoitoyhdistysten Hiilipalvelu tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuden kasvattaa metsänsä hiilinielua ja saada rahallista korvausta kasvavasta hiilensidonnasta. – Hiilipalvelun avulla metsänomistajia kannustetaan lisäämään puustoon ja maaperään sitoutuvan hiilen määrää lannoituksella, kertoo Hiilestä kiinni -hankkeen projektipäällikkö Hanna Yrjölä.

Hiilipalvelu on kehitetty osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Hiilestä kiinni -hanketta.

Palvelu tilataan omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Ennen sopimusta tehdään maastokäynti, jossa kartoitetaan kohteen soveltuvuus sekä puuston ja kasvupaikan tiedot. Metsänomistajalle palvelu on

Hiilipalvelun piiriin kelpuutetaan kohteita, jotka aidosti kasvattavat hiilensidontaa.

vaivaton ja onnistuu vaikka valtakirjalla, jolloin metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija hoitaa maastokäynnin sekä huolehtii muistakin hiilinieluhankkeen vaiheista.

Vähintään 10 hehtaaria

Hiilinieluhankkeeseen kelpaavan kohteen vähimmäiskoko on kym-

menen hehtaaria, ja se voi koostua saman omistajan eri kiinteistöjen metsäkuvioista. Vähimmäiskoko on suurehko, jotta lannoituksen kulut eivät nouse kohtuuttomiksi. Sopimus tehdään kivennäismailla viideksi ja turvemailla kymmeneksi vuodeksi.

– Sopimuskausien erilainen pituus perustuu lannoitusvaikutuksen kestoon, joka turvemailla on pitempi kuin kivennäismailla, Yrjölä sanoo.

Kohteiksi sopivat havupuuvaltaiset, harvennetut nuoret ja varttuneet kasvatusmetsiköt eli kakkosja kolmoskehitysluokan metsiköt. Kohteiksi valitaan metsiköitä, joilla uudistushakkuun ajankohta on yli 15 vuoden päässä sopimuskauden päättymisestä.

Hiilipalvelun piiriin kelpuutetaan kohteita, jotka aidosti kasvattavat hiilensidontaa. Kohteiden tulee olla sellaisia, joita ei muuten lannoitettaisi. Hiilinielujen pysyvyys varmistetaan jättämällä päätehakkuuikää lähestyvät kuviot sopimuksen ulkopuolelle.

Hiilikauppaa käydään kotimaisten yritysten kanssa Metsänhoitoyhdistysten kumppanina Hiilipalvelussa on Green Carbon Finland, joka vastaa lannoituksella aikaansaatujen hiiliyksiköiden markkinoinnista. Hiiliyksikön määritelmä on tekniseltä ja byrokraattiselta kuulostava ”hiilidioksidiekvivalenttitonni”. Hel-

pommin Hiilipalvelun periaate hahmottuu kaavalla, jossa yhden kuutiometrin lisäkasvu tuo metsänomistajalle kymmenen euroa.

Hiilipalvelun periaate hahmottuu kaavalla, jossa yhden kuutiometrin lisäkasvu tuo metsänomistajalle kymmenen euroa.

– Esimerkkilaskelmissa Hiilipalvelu tuottaisi metsänomistajalle sopimuskauden ajan noin 20-30 euroa/ hehtaari/vuosi, Yrjölä kertoo.

Hiiliyksiköt Green Carbon Finland myy kotimaisille, päästöjään kompensoiville yrityksille. Yrityksen lannoitusperustaiselle kompensaatiomenetelmälle on ensimmäisenä pohjoismaisena toimijana myönnetty ISO 14064 -standardin mukainen sertifikaatti. Standardin mukaisilla hankkeilla taataan toiminnan luotettavuus ja läpinäkyvyys myös metsänomistajan näkökulmasta. Korvauksen hiilinielujen kasvattamisesta metsänomistajalle maksaa Green Carbon Finland.

Korvaus maksetaan vuosittain ja sen suuruus riippuu kohteen puustosta, kasvupaikasta sekä käytetystä lannoitteesta. Hiilensidonnasta metsänomistajalle maksettava korvaus lisää merkittävästi lannoituksen kannattavuutta.

”Lannoituksen vaikutus näkyi nopeasti”

Teksti Sakari Ilomäki | Kuva Jussi Parviainen

Mhy Pirkanmaan johtaja Jussi Parviainen on itsekin metsänomistaja ja on tehnyt Hiilipalvelusopimuksen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla kohteella.

– Sopimus tehtiin huhtikuussa 2021. Kohde sijaitsee Pyhäjärvellä ja on veljeni kanssa muodostamamme metsäyhtymän omistuksessa.

– Kohteen pinta-ala on reilut 18 hehtaaria, se on kivennäismaalla ja sopimus viisivuotinen. Puusto on nuorta ja varttunutta havupuuvaltaista kasvatusmetsää.

– Olin mukana kartoittamassa kohdetta, Parviainen kertoo. Maastossa metsäsuunnitelman

Kohteen rajaaminen oli selkeää, koska se noudatti vuonna 2020 ja muutamaa vuotta ennen sitä toteutettujen harvennushakkuiden rajauksia. Maastokäynnillä ei ollut tarvetta muuttaa tehtyä suunnitelmaa.

– Kohteen lannoituksen toteutti Mhy Pyhä-Kala kesällä 2021 ja ensimmäinen korvaus maksettiin syyskuussa 2021. Viime kesän jälkeen puustossa oli selvästi havaittavissa lannoituksen kasvua kiihdyttänyt vaikutus, Parviainen kertoo.

Lannoitusvaikutus näkyy kannon vuosilustoissa. Seitsemän vuotta typpilannoitukseen jälkeen hakattu, uudistuskypsäksi lihonut männikkökangas

Hiilipalvelu

Metsänomistajana voit osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan entistä helpommin lisäämällä oman metsäsi kasvua ja sitä kautta vahvistaa hiilinieluja. Kun kasvatat hyvää, kasvatat samalla myös lompakkoasi. Tilaa Hiilipalvelu Metsänhoitoyhdistykseltä.

Lue lisää osoitteessa hiilipalvelut.fi

Hiilipalvelu on palvelu, jolla vahvistat oman metsäsi hiilinieluja.

Metsänkasvua lisätään lannoituksella perustuen hyvään metsänhoitoon.

Metsänomistajana sitoudut metsän kasvatukseen sopimuksen mukaan 5 tai 10 vuodeksi.

vuosittaisen korvauksen lisääntyneestä hiilensidonnasta.

Tuotettu hiilensidonta välitetään yrityksille hiilikompensaatioksi.

Ota yhteyttä omaan Metsänhoitoyhdistykseen, joka laittaa hankkeen tulille.

NÄIN HIILIPALVELU TOIMII

Saat

1.

2.

3.

4.

5.

6. CO2

Uusi PEFC-standardi vahvistaa metsien ekologista kestävyyttä

Metsäsertifiointijärjestelmä PEFC:n kansallinen metsien hoidon ja käytön standardi on saanut kansainvälisen hyväksynnän. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat automaattisesti mahdollisuuden PEFC-sertifiointiin. Yli 90 % suomalaisista metsistä on sen piirissä, joten uusi standardi vaikuttaa laajasti suomalaiseen metsänhoitoon ja metsien kestävyyteen.

Tehdyn vaikutustenarvion mukaan päivitetyllä standardilla tulee olemaan positiivisia vaikutuksia ilmastonmuutokseen ja hiilensidontaan. ”PEFC:n uusien vaatimusten käyt-

Keskeiset muutokset uudistetussa PEFC-standardissa (PEFC Suomi)

• Avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat levenevät ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Tämä siirtää 3,5 % metsäpinta-alasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin.

• Säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat nykyisin toteutuvasta tasosta.

• Puunkorjuussa säästetään kuollutta puustoa ja sen muodostumista edistetään tekemällä tekopökkelöitä.

• Tiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, mikä monipuolistaa metsäluontoa.

• Pohjavesialueita koskevat metsätaloutta koskevat rajoitukset laajenevat.

Lisätietoja: PEFC Suomi

– Suomen Metsäsertifiointi ry https://pefc.fi/

töönotto on osa toiminnan jatkuvaa parantamista. Päivitettyjen vaatimusten käyttöönoton myötä metsän käsittelyssä otetaan entistä paremmin huomioon metsien monet ympäristöhyödyt”, toteaa metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK:sta. Ensimmäiset ulkoiset auditoinnit voidaan toteuttaa uuden standardin mukaisesti helmikuusta 2023 lähtien.

Miten sitten varmistetaan, että kaikki toimijat ottavat uudet PEFC -strandardit käyttöönsä?

Mhy Pirkanmaalla kaikki metsäasi-

antuntijat, metsurit, yrittäjät ja heidän aliyrittäjänsä suorittavat Tapio Oy:n tuottaman Sertiseriffi -verkkokurssin. Kurssiin sisältyy osaamiskoe, jonka avulla varmistetaan, että PEFC-vaatimukset on sisäistetty. Pidämme kirjaa koulutuksen suorittaneista ja huolehdimme, että kaikki sen suorittavat. Kurssin hyväksytty suoritus on ehdoton edellytys omille työntekijöillemme sekä yrittäjille, jotka toimivat kanssamme, kertoo hallintopäällikkö Lotta Vähä-Ypyä Mhy Pirkanmaasta. Tämän lisäksi laatua valvotaan myös sisäisesti työmaita tarkistaen sekä ulkoisilla auditoinneilla.

Metsäverotus

Metsänomistajan verovinkit

Mitä sitä tulikaan viime vuonna tehtyä? Metsänomistajan vuosi alkaa menneen vuoden tapahtumien muistelemisella. Jos ei muuten, niin verottajan kannustamana. Metsäveroilmoitusten täyttöä varten kuitit ja muistiinpanot on kaivettava esiin ja ryhdyttävä kertaamaan ohjeita. Jos kuitteja ei aikanaan ole tullut laitettua aikajärjestykseen, niin nyt se on viimeistään tehtävä. Vuoden 2022 veroilmoitukselle kirjataan vain vuonna 2022 saatuja tuloja tai maksettuja menoja. Numeroi vielä kuitit aikajärjestyksessä. Verottajalle tositteet lähetetään vain erillisestä pyynnöstä. Muistiinpanoista tulee ilmetä mistä luvuista veroilmoituksille kirjatut numerot on yhteen laskettu ja millä perusteella ne metsäveroilmoituksille kuuluvat.

Metsäveroilmoituksen tekoa aloitellessa muista:

• Puukauppatulot on selkeintä kirjata puun ostajan lähettämän vuosiyhteenvedon perusteella. Yhteenvedosta arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja löytää erittelyn, josta ilmenee myyntitulo ilman arvonlisäveroa ja arvonlisäveron osuus. Jos oikea kirjaus tuntuu hankalalta, suosittelen varaamaan veropalveluajan Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijalle. Puukaupassa pyörivät isot eurot ja kirjaukset on hyvä saada kerralla maaliin.

• Menot kannattaa aina ilmoittaa ja metsäveroilmoitus palauttaa. Sillä vaikka verotettavia tuloja ei

olisikaan, niin voi olla takaisin saatavaa. Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu kannattaa ilmoittaa vähennyksenä. Vähennykset pienentävät täten muiden pääomatulojen tai ansiotulojen veroa.

• Metsäverotuksen kilometrikorvaus: oman auton käytön matkakuluvähennys on verovuonna 2022 0,30 €/km. Kirjatessasi metsätalouden matkakuluja, muista liittää matkapäiväkirja veromuistiinpanoihin. Tallenna päiväkirjaan matkan alkamis- ja päättymisaika, reitti, kilometrimäärä ja matkan tarkoitus. Myös metsäsuunnitelman kuvionumerot, joille matka on kohdistunut, on hyvä kirjata muistiin.

Teksti: Tiina Salminen, Metsänomistajien Palvelutoimisto, Helsinki

• Metsätalouden työhuonevähennys: arvioituna kuluna voidaan muun selvityksen puuttuessa vähentää satunnaisten sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä 230 €.

• Hiilipalvelusopimuksesta maksettava korvaus ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella, metsätalouden veroilmoituksen sijaan. Arvonlisäverovelvolliselle maanomistajalle maksettuun korvaukseen lisätään arvonlisävero. Arvonlisäveron osuus ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella.

• Maatalouden ilmoituksella ilmoitetaan myös viljellystä pakurikäävästä saatu tulo, tuulivoimaloiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot ja metsästysmaiden vuokratulo.

Metsäveroilmoitusten jättämisen määräpäivät 2023

Metsätalouden veroilmoitus (lomake 2 C) on palautettava viimeistään 28.2.2023. Paitsi jos harjoitat myös maataloutta tai elinkeinotoimintaa, jätä ilmoitukset verottajalle viimeistään 3.4.2023. Rajoitetusti verovelvollisilla ja ulkomailla asuvilla on omat palautuspäivänsä. Tarkista omat palautuspäiväsi ve-

rottajan tammikuussa lähettämästä kirjeestä.

Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus ja arvonlisäverojen maksaminen

Arvonlisäveroilmoitus (Ilmoitus oma-aloitteisista veroista) on annettava ja arvonlisäverot maksettava 28.2.2023 mennessä. Verottaja ei lähetä arvonlisäverojen maksutietoja, vaan metsänomistajan on maksettava verot oma-aloitteisesti. Arvonlisäverot voi maksaa Omaverossa tai tiedot maksamista varten saat myös Verottajan palvelunumerosta 029 497 026.

Verottaja ei lähetä verolomakkeita postitse kotiin

Metsätalouden veroilmoitukset vuodelta 2022 voi jättää OmaVerossa 13.1.2023 alkaen. Verottaja ei enää lähetä verolomakkeita postitse kotiin. Vain verotusyhtymät ja kuolinpesät saavat Metsätalouden veroilmoitus-paperilomakkeen edelleen postitse. Arvonlisäverolomakkeita ei lähetetä enää yhteisomistuksillekaan. Veroilmoitukset voi kuitenkin edelleen palauttaa myös postitse, jos sähköinen ilmoittaminen tuntuu hankalalta.

Lisätietoa metsäverotuksesta – metsäveroillat metsänhoitoyhdistyksen jäsenetuna

• Jäsenetuna voit osallistua myös Metsäveroilta-webinaariin 1.2.2023. Ilmoittaudu tapahtumaan osoitteessa: www.mhy.fi/tapahtumat/ metsaveroilta

• Metsäverotuksesta kiinnostuneen ja oman metsäveroilmoituksensa täyttävän metsänomistajan kannattaa tutustua myös verottajan ohjeisiin. Ohjeet löydät verottajan sivulta: www.vero.fi/metsä

Arjen kiireissä metsäverotukseen perehtymiseen saattaa olla vaikea löytää aikaa tai ehkäpä menisit mieluummin vaikka hiihtämään. Metsäveroilmoituksen ja arvonlisäveroilmoituksen täyttäminen käy helposti varaamalla ajan Metsänhoitoyhdistyksen metsäveropalveluun. Kokoa metsätalouteen liittyvät kuitit ja muistiinpanot ja toimita asiantuntijallemme. Täytämme ilmoitukset puolestasi.

• Tilaa palvelu OmaMetsä-verkkopalvelussa: www.omametsä.fi tai

• yhteystiedot yhdistyksiin löydät www.mhy.fi/yhteystiedot

Kun ilmoitus on täytetty sinulle parhaiten sopivalla tavalla ja palautettu, kannattaa palkita itsensä urakasta vaikkapa kahvikupposella.

Tilaa Metsäveropalvelu Metsänhoitoyhdistyksestä

”Asiakkaiden kohtaaminen ei jännitä”

Mhy Pirkanmaan Lempäälän ja Valkeakosken alueen metsäasiantuntijana hän aloitti syyskuussa, kun Saku Hyriäinen siirtyi Sastamalan alueelle. Metsätyöt ja yhdistyskin olivat tulleet Suonsivulle tutuiksi, kun hän työskenteli metsuriyrittäjänä ja teki yhteistyötä Mhy:n väen kanssa. Opintoihinsa liittyvään työharjoittelun Suonsivu suoritti Mhy:ssä ja teki opinnäytetyönsäkin yhdistyksen toimeksiantamana. Metsäala ei ollut Suonsivulle nuoruuden ammattihaave, vaikka se nyt tuntuukin melkein unelmahommalta.

– En osannut edes kuvitella, että hakeutuisin opiskelemaan metsäalaa. Ehkä silläkin oli vaikutusta, että kotiseudullani Sastamalassa oli runsaasti erilaista koulutustarjontaa, mutta ei metsäalan koulutusta.

Ensin kokin paperit

Suonsivu lähti peruskoulun jälkeen opiskelemaan kaksoistutkintoa. Saatuaan kokin paperit kolmen vuoden jälkeen hän siirtyi työelämään, minkä vuoksi neljäs opiskeluvuosi ja ylioppilastutkinto jäivät suorittamatta. Myöhemmin hän opiskeli restonomiksi ja työskenteli ravintola-alalla ennen ryhtymistään yrittäjäksi metsäalalle.

– Aloitin metsuriyrittäjän urani istutuskauden alkaessa, jolloin työtä

oli varmuudella tiedossa ainakin istutuskauden ajan. Raivaamaan minut opetti nykyinen kollegani, metsäasiantuntija Jari Antila.

– Koska metsäala tuntui tosi kiinnostavalta, päätin opiskella alaa yrittämisen ohessa. Metsässä työskentely vaatii paljon tietämystä, vaikka periaatteessa istuttaminen ja raivaaminen ovat selkeimmillään hyvin yksinkertaista työtä.

Metsuriyrittäjyydestä on karttunut eväitä metsäasiantuntijankin teh-

”Jouduin soittamaan kaverin nostoapuun, jotta pääsin kiipelistä”

tävään, vaikka työnkuva onkin laajempi.

– Ainakin kartat ovat tulleet tutuksi, samoin tilarajojen etsiminen maastossa. Asiakkaan kohtaaminen ei jännitä. Koen puhuvani samaa kieltä metsänomistajien kanssa, vaikka metsurin työssäkään ei asiakkaita välttämättä kovin usein kasvokkain tapaa.

Metsäasiantuntijan työhön kuuluu myös markkinointi. Metsänomistajan kanssa puukauppa-asioista tai metsänhoitotöistä keskustellessa voi nousta esiin kysymyksiä, joihin yhdistyksen muiden ammattilaisten osaamisesta löytyy vastauksia.

– Vaikka en itse teekään tila-arvioita, niin metsänhoitoyhdistyksen palveluvalikoimasta sellainen mahdollisuus löytyy, Suonsivu mainitsee esimerkkinä.

Lempäälän ja Valkeakosken alueella on runsaasti haastavia kohteita esimerkiksi kaavoituksesta ja suojelukohteista johtuen.

– Otan mielelläni asiat selvitykseen ja pyrin löytämään reitin metsänomistajan palvelemiseksi.

Sopivan yrittäjämäinen työ Muutaman kuukauden kokemuksen perusteella Suonsivu mainitsee metsäasiantuntijan työn yhdeksi hyväksi puoleksi työn tietyn yrittäjämäisyyden, riittävän vapauden suunnitella ja aikatauluttaa työtä itsenäisesti. Muutamien mutkien kautta oman alansa löytänyt Suonsivu sanoo viihtyvänsä mainiosti metsänomistajien kanssa tiloja kierrellen.

Suonsivulle mieleen jäänyt metsämuisto on raivuutyömaalta, jolla hän liukastui kivikkoisessa mäessä ja päätyi sahan kanssa pää alaspäin, jalka kivien väliin jumiin. – Jouduin soittamaan kaverin nostoapuun, jotta pääsin kiipelistä. Harrastuksikseen Suonsivu mainitsee VPK-toiminnan, metsätyöt ja viime talvena muuttokuntoon valmistuneen talonrakennusprojektin.

Vesilahdella asuva Johanna Suonsivu valmistui metsätalousinsinööriksi keväällä 2022 Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Teksti ja kuva Sakari Ilomäki

Johanna Suonsivu aloitti metsäasiantuntijana Lempäälän ja Valkeakosken alueella syyyskuussa 2022.

Yläkoululaisena Metsävisassa mainiosti menestynyt Teemu Auvinen on päätynyt omalle alalleen kaupallisen kiertotien kautta.

Kerimäeltä syntyisin oleva Auvinen osaa sekä kuunnella että puhua, vaikka jälkimmäistä pidetään savolaisten erityisenä lahjana. Metsäalaan Auvinen sai nuorempana tuntumaa äitinsä työn, sekä perheensä metsien kautta.

– Äitini työskenteli 4H-neuvojana. Järjestön toiminnalla oli ja on kytkös maaja metsätalouteen, jotka tulivat minulle vähän väkisinkin tutuiksi.

– Tein metsänhoitoyhdistykselle töitä koulun loma-aikoina, jolloin raivaussaha- ja istutustyöt tulivat tutuksi. Yläkoulun kahdeksasluokkalaisten valtakunnallisessa Metsävisassa sijoituin toiseksi, Auvinen kertoo.

Musiikkihommat kiinnostivat

Metsäala ei tuolloin kuitenkaan nuorukaista ammattina kiinnostanut, vaan hän suuntasi kaupalliseen koulutukseen. Erityisesti musiikkihommat kiinnostivat, ja Auvinen

totesin, ettei siitä minulle tule kannattavaa toimintaa. Se haave ei toteutunut.

Omien sanojensa mukaan Auvinen ajautui puolivahingossa automyyjäksi Autotalo Laakkoselle Tampereelle, missä työskenteli yli kymmenen vuoden ajan. Ajan mittaan työ alkoi kuitenkin tuntua liikaa leipätyöltä, ja eräältä kesälomalta töihin palattuaan Auvinen tuskaili työn takkuamista puolisolleen.

hakeutui opiskelemaan Virroille, missä oli tarjolla yhdistelmä musiikin ja kaupallisen alan opintoja.

– Pohdin ja laskeskelinkin äänentoistofirman perustamisen ja pyörittämisen mahdollisuuksia mutta

– Hän kysyi, mikset ryhdy opiskelemaan. Kun selvisi, että Tampereella oli mahdollista opiskella metsätalousinsinööriksi monimuoto-opintoina, kysyin työnantajaltani mahdollisuutta opiskella

”Sitä laatuaikaa en kuluta notkuen Tammerkosken rannalla, vaan jossain erämaan kätköissä”

Teemu Auvinen on kuunteleva savolainen

Tradenomiksi opiskellut ja pitkään automyyjänä työskennellyt Teemu Auvinen opiskeli nuoruudesta tutulle alalle ja aloitti

metsäasiantuntijana Mhy Pirkanmaan palveluksessa marraskuussa.

työn ohessa ja siihen suostuttiin. Opintoihin kuuluvat työharjoittelut Auvinen suoritti ottamalla opintovapaata automyyjän työstä ja tutkinnon Auvinen sai valmiiksi vuoden 2020 lopussa.

– Sain Suomen metsäkeskuksesta töitä metsävaratiedon parista. Pääosin työskentelin maastossa ja tein laserkeilauksen puustotulkintaa varten tarvittavia koealamittauksia. Vuoden 2021 maastotyökauden työskentelin Savonlinnan inventointialueella ja 2022 Salon suunnalla.

Vähintään viikko kalassa

Mhy Pirkanmaan palveluksessa Auvinen aloitti marraskuun puo-

livälissä ja työskentelee nyt metsäasiantuntijana Tampereen, Pirkkalan, Nokian ja Ylöjärven keskustan seudulla. Auvisen työpiste sijaitsee Hämeenkyrössä.

– Vastaanotto on ollut lämmin. Työ metsänhoitoyhdistyksessä on monipuolista, mikä pitää sen mielenkiintoisena. Lisäksi on hienoa päästä tekemään merkityksellistä työtä, jossa saa auttaa metsänomistajia kaikessa metsään liittyvissä asioissa. Kuusi- ja kymmenvuotiaiden lasten isä kertoo vapaa-aikansa kuluvan pitkälti perheen harrastusten parissa.

Reilun kuukauden kokemusten perusteella Auvinen kehuu uuden työyhteisönsä ilmapiiriä ja tunnelmaa.

Tärkeä oma juttu on perhokalastus, jolle täytyy löytyä joka kesä aikaa vähintään viikko, mieluummin kaksi. – Sitä laatuaikaa en kuluta notkuen Tammerkosken rannalla, vaan jossain erämaan kätköissä, Auvinen toteaa.

”Työ metsänhoitoyhdistyksessä on monipuolista, mikä pitää sen mielenkiintoisena”

Teksti ja kuva Sakari Ilomäki

Lue myös MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan edunvalvonnallisesta työviikosta Brysselissä nettisivuiltamme www.mhy.fi/pirkanmaa/uutiset

”Mhy on metsänomistajan lähin yhteistyökumppani”

Metsänhoitoyhdistys valvoo metsänomistajien etuja monella tasolla.

Teksti Sakari Ilomäki | Kuvat Mhy Pirkanmaa

Juhani varhaisimmat metsämuistot ovat

kesältä 1952, kun hän pääsi seuraamaan kulotusta ja jo kuusivuotiaana metsänkylvöön isänsä kaveriksi. Ronumäki muistelee, että kulotusta suorittamassa oli paikallisen metsänhoitoyhdistyksen väkeä ja suhde mhy:n kanssa on säilynyt tiiviinä myös sen 50 vuoden ajan, jonka Ronumäki on itse ollut metsänomistaja.

Mhy:n edunvalvontatyö on Ronumäen mukaan käytännön tekoja.

– Urakoitsijoiksi pestataan osaavia ammattilaisia, joiden työnjälkeen voi luottaa.

Yhdistyksen metsäammattilaisten luotettavuus on Ronumäelle ensiarvoisen tärkeää.

– Luotettavan kumppanin merkitys korostuu, jos metsänomistaja asuu kaukana metsästään. Paikallisella

metsänhoitoyhdistyksellä on metsän tilanteesta ajantasainen tieto, jota metsänomistajan kannattaa hyödyntää.

Ronumäellä on vahva luottamus omaan metsänhoitoyhdistykseensä ja alueen metsäasiantuntijaan. Metsänomistajiakin hän muistuttaa muutamista keskeisistä seikoista. – Tilarajat pidetään auki ja metsän

”Urakoitsijoiksi pestataan osaavia ammattilaisia, joiden työnjälkeen voi luottaa.”

vesitalous kunnossa. Hyvä metsätieverkosto helpottaa puunkorjuuta ja hoitotöitä, jotka on syytä tehdä ajallaan.

Opettavaista ja omakohtaista kokemusta edunvalvonnasta Ronumäki sai, kun hänen metsäpalstansa lähistölle rakennettiin tuulivoimaloita, joilta kantaverkkoon kulkeva siirtokaapeli kulkee hänen tilansa läpi. – Vielä muutama vuosi sitten tuohon tilanteeseen oli vaikea löytää neuvoja ja apua, Ronumäki kertoo. Kun siirtokaapelia varten kaivettiin uraa Ronumäenkin palstalla kulkevan metsätien varteen, puustolle aiheutuneet vauriot arvioi metsänhoitoyhdistys ja vaurioituneet puut korjattiin talteen. Lopputulokseen

puukaupoissa on hinnan lisäksi muitakin ulottuvuuksia, joiden huomioiminen kuuluu mhy:n am mattilaisten työhön.

– Erilaisten leimikoiden myynnin ajoitus on metsänomistajan kannalta tärkeää. Kesälei mikoiden kaupat sydäntalvella voivat olla ostajien mieleen, mutta puun myyjien näkökulmasta asia on toisin, Latvajärvi sanoo.

Metsänomistajan etujen valvominen kuuluu asiaan myös metsänhoitotöitä suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Latvajärven kokemusten perusteella mhy:n edunvalvontarooli nousee melko harvoin keskusteluun metsänomistajia

– Keskustelut pyörivät yleensä maanläheisissä ja arkisissa asioissa. Toisinaan metsänomistajat kysyvät mielipidettäni jostakin ajankohtaisesta aiheesta, joka liittyy metsätalouteen tai sen sääntelyyn.

– Mhy:n työntekijän rooli on olla lietsomatta paniikkia, mutta realiteetit pitää tunnistaa ja metsien hoitoa katsoa pitkällä tähtäimellä, Latvajärvi

”Kompromissien rakentaminen vaatii yhteiset käsitteet”

Mhy Pirkanmaan hallituksen puAntti Teivaala on myös MTK:n metsäjohtokunnan jäsen ja kuvailee rooliaan edunvalvontatyössä viestinviejäksi niin kentältä kabinetteihin kuin päinvastoinkin.

– Metsänomistajien näkökulman esiintuominen, kun päätöksiä valmistellaan, Teivaala kiteyttää metsänhoitoyhdistyksen luottamushenkilöiden keskeisen tehtävän.

Metsänomistajien edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä. EU:ssa useimpien asioiden valmistelu kestää

vuosia.

– Nyt pinnalla olevat asiat ovat olleet valmistelussa kaksi-kolme

esimerkiksi antamalla lausuntoja kaavoitukseen tai vaikkapa uusien sähkölinjojen rakentamiseen liittyen.

Teivaala on ollut mukana Pirkan-

maan maakuntakaavan valmistelussa työryhmän jäsenenä ja kehuu kokemusta mielekkääksi.

– Siinäkin kävi ilmi, että termien sisällöstä on erilaisia käsityksiä. Onkin tärkeää puhua samaa kieltä ja samoilla käsitteillä, Teivaala sanoo. Termien epämääräisyys korostuu etenkin EU-tasolla.

– Kulttuurierot heijastuvat myös käsitteiden sisältöön. Belgialaisen käsitys metsästä eroaa suomalaisen käsityksestä. Kompromissien rakentaminen vaatii yhteiset käsitteet, Teivaala sanoo.

”Luotettavan kumppanin merkitys korostuu, jos metsänomistaja asuu kaukana metsästään.”

Kaikki lehtipuu pois – vai eikö sittenkään?

Jos metsä varttuu puhtaasta kuusentaimikosta, ilmastonmuutokseen turvaa antavia lehtipuita ei siellä tulla näkemään seuraavaan 50 vuoteen. Taimikonhoito ja siinä tehtävät puulajivalinnat ovat nyt entistä tärkeämpiä, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen.

Teksti: Heikki Hamunen/Simana | Kuva: Minna Lautala

Taimikonhoitokaan ei ole kuin ennen.

Tuttuja työtapoja ravistelee erityisesti kuusentaimien nopeutunut kasvu, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen.

”Kuusentaimen kasvunopeudessa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana on iso ero aiempaan verrattuna. Jalostettujen taimien, kehittyneen maanmuokkauksen ja paakkutaimien yhteisvaikutuksena kuusen viljelyketju on todella varma ja nopea”, Huuskonen sanoo.

Hän korostaa, kuinka taimikonhoito on tässä hetkessä entistäkin tärkeämpää.

Syynä on muuttuva ilmasto. Kun taimikossa on myös lehtipuusekoitusta, siitä kehittyy todennäköisimmin monimuotoinen metsä, joka on vahvempi tuhoriskejä vastaan.

”Jos nyt teemme taimikot puhtaiksi kuusikoiksi, ne ovat puhtaita kuusikoita myös seuraavat 40-50 vuotta. Puulajivalinnat lopulle kiertoajalle tehdään taimikonhoitovaiheessa.”

Kuusi kirii koivun ohi

Vaikka nykypäivän kuusentaimet nopeasti kasvavatkin, koivun kasvutahtiin ne eivät ensimmäisinä vuosina edelleenkään yllä, Huuskonen alleviivaa.

”Koivu kasvaa alussa nopeammin, mutta ero kuuseen on merkittävästi pienentynyt. Vastavuoroisesti koivun kasvu hidastuu paljon aikaisemmin kuin kuusella ja männyllä. Esimerkiksi kymmenen metrin pituisena rauduskoivu kasvaa jo kymmenen senttiä kuusta vähemmän vuodessa”, Huuskonen viittaa alustaviin tutkimustuloksiin.

Tasapainoilu puulajien erilaisen kasvurytmin kanssa onkin tällä hetkellä kuuma tutkimusaihe. Tutkijat ovat nostaneet keskusteluun, tulisiko koivua jättää taimikkoon jo varhaisperkauksessa.

”Jotta koivu pääsee kasvamaan samaan latvuskerrokseen ja samaan tahtiin kuusen kanssa”, Huuskonen perustelee.

Männylläkin jalostus on nopeuttanut taimien kasvua, mutta männyn ja koivun sekakasvatuksesta on mitattua tietoa vieläkin vähemmän kuin kuusen ja koivun kasvatuksesta.

”Mänty-koivutaimikoita on tutkimusta varten kyllä perustettu, mutta tuloksia niistä joudutaan odottamaan vielä vuosia.”

Tarkat ohjeet odotuttavat

Huuskonen sanoo, että häneltä kysytään paljon seikkaperäisiä ohjeita sekapuuston taimikonhoitoon.

Vahva tutkimusnäyttö aiheesta kuitenkin vielä puuttuu, eikä suosituksia taimikkoon jätettävien koivujen tai muiden puiden hehtaarikohtaisista lukumääristä ole vielä antaa.

Huuskonen kuitenkin kertoo, kuinka hän metsänomistajana perkaisi omaa taimikkoaan.

1

2

Ohje numero yksi on, että ylipäänsä hoitaa taimikon.

Ohje numero kaksi on, että tekee työn ajoissa.

3 Kolmas ohje on, että muistaa jättää taimikkoon lehtipuusekoitusta.

”Jättäisin rauduskoivusekoitusta sopiville kohteille jo varhaisperkauksessa. Suosisin siemensyntyi-

siä rauduskoivuja, jotka ovat kuusiin verrattuna samaa kokoluokkaa, pienempiä tai maksimissaan hieman pidempiä. Monimuotoisuuden nimissä jättäisin myös kaikkia muita lehtipuulajeja ainakin yhden kappaleen, joita taimikossa oli jo

raivausta aloitettaessa.”

Raivattaessa tarkkailtavien taimien pituutta enemmän tutkija korostaa taimien ympärillä olevaa tilaa. Jätettävien koivujenkin kohdalla tärkeää on valita niitä yksilöitä, joilla elinvoima riittää kymmeniksi vuo-

siksi eteenpäin.

”Katse pitää suunnata latvukseen ja jättää niitä rauduskoivuja, joilla on kasvutilaa ja edellytykset säilyä paikalla koko kiertoajan. Taimikkovaiheessa ahtaasti kasvaneita ja hentoja koivuja ei kannata säästää.”

Sekametsää suosimalla rajoitat riskejä

Metsäammattilaiset suosittelevat tänä päivänä aiempaa ponnekkaammin sekapuustoisuutta metsien kasvatuksessa.

Tavoitteellinen sekametsien kasvatus on metsäalan keino varautua muuttuvaan ilmastoon ja tuoda tur-

vaa metsänomistamiseen, sanoo Luken erikoistutkija Saija Huuskonen. Monet metsätuhoja aiheuttavista taudeista tai hyönteisistä iskee vain tiettyyn puulajiin. Erityisesti havu-lehtipuumetsien riskit joukkotuhoon ovat pienemmät kuin yhden

puulajin metsissä.

”Jos sekametsässä yksi puulaji kohtaa tuhon, niin koko metsikön puustoa ei menetetä. Lisäksi muiden puulajien puut ovat esteitä tuhon leviämiselle, esimerkiksi kuusenjuurikäävälle”,

Huuskonen sanoo.

Hoidettu taimikko on elinvoimaisin myös muuttuvassa ilmastossa. Metsänomistajalle taimikonhoito on taloudellisesti kannattavaa, sillä yksi sijoitettu euro tuo lisääntyneinä kantorahatuloina kolme euroa takaisin.

Raivataan tilaa metsäsi arvon kasvulle

Arvokkaiden taimien kasvu ja kehitys hidastuu, mikäli taimikonhoito viivästyy. Optimaaliseen aikaan tehty taimikonhoito säästää rahaa ja metsä pysyy kasvukykyisenä. Taimikonhoito kasvattaa tukkipuun osuutta tulevissa hakkuissa: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja kuin taimikonhoidon laiminlyömällä saisit.

Tilaa taimikonhoito metsänhoitoyhdistykseltäsi: www.mhy.fi/taimikonhoito

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry Härkikuja 3, 39100 Hämeenkyrö • p. 010 271 9141 pirkanmaa@mhy.fi

Nyt saat kauttamme myös lakipalvelut kätevästi vaikka etänä. Metsäjuristimme Ulla Pakarinen auttaa mm. sukupolvenvaihdoksissa, osituksissa ja kiinteistön luovutuksissa.

Ajanvaraukset ja tiedustelut Ulla Pakarinen metsäjuristi, kaupanvahvistaja ulla.pakarinen@mhy.fi

tai Metsänomistajien Palvelutoimisto 040 720 3160 / Tiina Salminen

Mhy.fi

Metsässä hyvä

Mhy.fi

Metsässä hyvä

Uusi Mhy.fi-sivusto julkaistu

Uudella sivustolla Metsänhoitoyhdistykset haluavat tarjota metsänomistajille monipuolista ja parasta palvelua. Sivuston rakennetta on selkeytetty ja ilmettä raikastettu, tavoitteena helppokäyttöinen ja kävijäystävällinen sivusto. Uusilta sivuilta löydät ajankohtaisen metsätiedon ja Metsänhoitoyhdistysten palvelut entistä helpommin.

Tutustu sinua kiinnostaviin

teemoihin

Metsäpalveluista löydät helposti kattavan palveluvalikoimamme avuksi oman metsäsi hoitoon. Uuden sivuston myötä palvelun hyödyt ja lisätieto aiheesta on koottu samalle sivulle helposti löydettäväksesi. Kehitämme sivustoa myös jatkossa, jotta käytössäsi on mahdollisimman ajankohtainen metsätietopankki.

Jäsenet ovat meille tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa. Jäsenedut ja tapahtumamme löydät Meistä-valikosta. Käy ilmoittautumassa tapahtumiin ja ota edut käyttöösi vaikka heti. Uudistimme sähköiset palvelukanavamme, jotta voit valita sinulle parhaimman tavan ottaa yhteyttä, sinulle sopivalla hetkellä. Oman metsäasiantuntijasi löydät uusilta sivuilta uutta hakuominaisuutta käyttäen. Tai voit ottaa yhteyttä päivitettyjen yhteydenottolomakkei-

den kautta tai OmaMetsä-palvelussa.

”Sivuston uudistuksen tavoitteena on tarjota metsänomistajille entistäkin parempi asiakaskokemus sivustojen käytössä ja tiedon hakemisessa,” kertoo sivustoprojektissa mukana ollut johtaja Petri Pajunen Etelä-Savosta. Myös oman metsäasiantuntijan yhteystietojen hakuun on panostettu, Petri jatkaa.

Seuraa meitä myös somessa

Teksti Tiina Salminen, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Mhy Pirkanmaan jäsenille paikallisia etuja tarjoavat seuraavat

yritykset:

Ylöjärven pienkone: www.puutarhakone.com

Ellivuori Resport: www.ellivuoriresort.fi

Amazing City higpark Ellivuoressa: amazingcity.fi/high-park/

Pinsiön taimisto: www.pinsiontaimisto.fi

Lisätietoja: www.mhy.fi/pirkanmaa/jasenedut

SINULLE NEUVOTELLUT JÄSENEDUT

MTK Hankinnat on neuvotellut sinulle MTK- ja Mhy-jäsen jäsenetusopimuksen 31 eri yhteistyökumppanin kanssa. Jäsenetujen kautta haluamme olla tukemassa yritystoimintaasi ja elinkeinoasi. Tutustu taloudellisesti merkittäviin jäsenetuihin mtkhankinnat.fi

Tutustu etuihin ja hyödynnä ne jo tänään: www.mtkhankinnat.fi

31 sopimuskumppanin jäsenedut sinulle

Metsänhoitoyhdistysketjun valtakunnalliset jäsenedut 2023

Katso myös Mhy Pirkanmaan paikallisedut osoitteesta www.mhy.fi/pirkanmaa/jasenedut

1. 2. 3.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suomalaista metsänomistajayhteisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöänyt ja tulevaisuudessa.

Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.”

Jäsenyys

tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.:

Oma metsäasiantuntija

Jäsenenä saat oman metsäasiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot

Kilpailutettujen puukauppojen hintatiedot

Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat

Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa.

Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin.

PEFC-sertifiointi

Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti.

mhy.fi/metsäsertifiointi

Koulutus ja tapahtumat

Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia.

mhy.fi/tapahtumat

MTK Hankintojen edut

MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi

Oiva-jäsenportaali

Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkkoopiston koulutukset

www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oivajasenpalveluportaali

Katso kaikki jäsenedut: mhy.fi/jasenedut tai käytä koodia

Raivataan tilaa metsäsi arvon kasvulle

Arvokkaiden taimien kasvu ja kehitys hidastuu, mikäli taimikonhoito viivästyy. Optimaaliseen aikaan tehty taimikonhoito säästää rahaa ja metsä pysyy kasvukykyisenä. Taimikonhoito kasvattaa tukkipuun osuutta tulevissa hakkuissa: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja kuin taimikonhoidon laiminlyömällä saisit.

Metsäpuiden taimet tulevat meille tänä vuonna

Tilaa taimikonhoito metsänhoitoyhdistykseltäsi: www.mhy.fi/taimikonhoito

pääsääntöisesti Mellanån ja Fin Forelian taimistoilta.

Erikoistaimet tilaamme pienemmiltä taimistoilta.

Suomen parhaat taimet

Aidosti kotimainen, yksityinen taimiyhtiö

www.finforelia.fi

Varmistathan kevään taimitilauksesi viimeistään nyt!

Muokkaus, taimet, siemenet ja istutus on myös syytä varata ajoissa, niin toteutus hoituu ajallaan. Ota yhteyttä metsäasiantuntijasi.

O m a Me tsä – verkkopalvelu m e t sänomistajille

OmaMetsä on metsänhoitoyhdistyste n uusi sähköinen palvelu. Palvelussa hal linnoit vaivattomasti metsä omaisuuttasi ja suunnittelet metsänhoitotöitä yhdessä oman metsäasiantu ntijasi kanssa – vaikka suo raan kotisohvaltasi.

Metsäasiantuntemus vain

m u utaman klikkauksen päässä

Nä et OmaMetsä-p alvelussa aja ntasaisen tiedon metsistäsi , mi kä h el pott aa yhteyde n pito a o maa n m etsäasia ntu nti jaasi. Aloita se uraava n p uu kaup an suu n n ittelu t ai tilaa ta i mikonhoito vai k ka heti!

Ota palvelu käyttöön osoitteessa

Omametsä.fi

Kysyttävää palvelusta tai sen käytöstä?

Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi!

OmaMetsä-palvelusta löydät:

•Metsätilan tiedot

•Puustotiedot

•Arvio puuston arvosta

•Peruskartta, ilmakuva ja teemakartat

•Omat karttamerkinnät

•Digitaaliset metsänhoidon suositukset

•Puun hintatiedot

•Tarjoukset ja sopimukset

•Ajankohtaisia metsäaiheisia blogeja

Metsänhoitoyhdistys on metsäsi lähellä, nyt myös verkossa • Omametsä.fi • mhy.fi

MENNEET

Marraskuun alussa metsänomistajat tutustuivat saharetkellä kahteen Pirkanmaalaiseen sahaan, johon Mhy Pirkanmaa toimittaa puuta. Parkanolainen Voman saha sahaa toimitetuista puista sahatavaraa mm. Luoman Lillevilla piharakennuksiin.

Metsä-Tappuran sahalta Lempäälästä löytyy puutavaraa mm. puusepille, soitinrakentajille sekä puutyöharrastajille. Metsä-Tappuran yhteydessä toimii myös puusepänverstas.

Marras-joulukuussa toimihenkilömme opiskelivat urheasti uuden metsäjärjestelmä LeafPointin™ käyttöönottoa, joka on nyt otettu käyttöön. LeafPointin™ avulla metsänhoitoyhdistys pystyy tehostamaan toimihenkilötyötä ja parantamaan asiakkaiden palvelukokemusta. Järjestelmävaihdos voi näkyä alkukankeutena palveluissa vielä jonkin aikaa.

Mhy Pirkanmaan metsänomistajista koostuva valtuusto kokoontui syyskokoukseensa ennen joulua. Kokous pidettiin Simulan tilalla Sastamalassa.

Poimintojakohteistamme

Ylöjärvi,puustoinenmetsätilahuippusijainnillaYlöjärven SiivikkalassaNäsijärvenrantamaisemissa,hyvientieyhteyksien päässä.13,6ha/1540m³. Tarj.31.1.

Ylöjärvi,pienimetsätilahyvälläsijainnillaYlöjärvenkeskustan läheisyydessäJulkujärvellä!5,7ha/740m³. Tarj.19.1. Ikaalinen,hyvinhoidettumetsätilaIkaalistenKilvakkalassa hyvälläsijainnillajatieyhteyksillälähelläJämijärventietä, omassarauhassa.16ha/1910m³. Hp.100000€

TimoVesterinen, 0504123102

Vesilahti,pääosinkuusivaltaisiakasvatusmetsiäVesilahdessa. Tieyhteysmääräalalle.23ha/2640m³. Tarj.24.1.

MarkoVälimäki, 0504122530

Akaa,runsaspuustoinenpienimetsätilaToijalantaajamaalueenkupeessa.2,59ha/570m³. Hp.29000€

JukkaPusa, 0400636113

MevälitämmePirkanmaalla

TimoVesterinen 0504123102

LKV,KiAT,kaupanvahvistaja

MarkoVälimäki 0504122530

LKV,kaupanvahvistaja

Uusivälittäjäaloittanut, toimipaikkaSastamalassa: JukkaHeiskanen

0504775522

LKV

Jatkuvastivaihtuvavalikoimaerilaisiametsätilojasekätontteja jarakennettujakiinteistöjäasumiseenjavapaa-aikaan.

Tilavahtivalvoo

Kiinnostavatkohteetsähköpostiisi. www.metsatilat.fi

Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito?

Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat.

Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan!

VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA

HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa.

Norm. 163 €, etusi 78 €

TILAA JO TÄNÄÄN:

edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840

Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen.

-20%

-30%

7 70 €/kk

11 10 €/kk

MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €)

Kestotilauksen 1. jakso

MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä.

MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä.

MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso

Tilaa netissä!

MT.FI/MHYjasen

tai käytä oheista QR-koodia

Tilaa soittamalla!

020 413 2277

Mainitse tilaustunnus TAM3025

Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja

Polku omaan metsään

Metsäasiantuntijat apunasi

540 4354

565 1593

METSÄNHOITOTIIMI

Ota meihin yhteyttä:

Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa ry www.mhy.fi/pirkanmaa p. 050 463 8084 pirkanmaa@mhy.fi tai etunimi.sukunimi@mhy.fi

TOIMISTOT:

1. Hämeenkyrö • Härkikuja 3, 39100 Hämeenkyrö Avoinna klo 9–15 ja muut ainoastaan sovittaessa.

2. Lempäälä • Naperonpolku 4, 37570 Lempäälä

3. Sastamala • Nuutilankatu 4, 38200 Sastamala

4. Mouhijärvi • Uotsolantie 43 A, 38460 Sastamala

5. Ikaalinen • Yrityscampus, Valtakatu 6, 39500 Ikaalinen

HALLINTO

Jussi Parviainen johtaja 040 075 8890

OPERAATIOTIIMI

Lotta Vähä-Ypyä hallintopäällikkö viestintä, koulutus 050 329 7250

Terttu Jussila toimistonhoitaja 050 463 8084

Asko Hämäläinen operaatiopäällikkö 050 407 1354

Antti Luomala korjuuesimies 050 562 8425

Riku Salminen korjuuesimies 050 411 9315

METSURIT

Teo Lahti

Toni Niskala

Jyrki Kuisma

Seppo Hakanurmi

Jari Koivisto

Markku Oittinen

Raimo Kauppila metsäenergiaasiantuntija 050 023 4824

asiantuntija, Vanhempainvapaalla, sijaisuutta hoitaa Oskari Aalto 050 911 1083

PAIKKAKUNTA:

Tapahtumakalenteri

Katso ajankohtaiset tiedot kaikista tapahtumistamme www.mhy.fi/pirkanmaa/tapahtumat Päivitämme tapahtumakalenteriamme jatkuvasti.

Laskettelupäivä Ellivuoressa

Pe 10.2.2023 klo 12–20

Tarjoamme perinteisesti MTK:n ja MHY:n jäsenille ja perheenjäsenille laskettelupäivän Ellivuoressa Sastamalassa. Tapahtumassa on mukana MTK:n tuottajayhdistyksiä ja Metsänhoitoyhdistyksiä. Ota mukaan omat lasketteluvarusteesi tai vuokraa ne. Laskettelun lomassa toivomme, että käyt jututtamassa järjestäjiä ja annat palautetta tapahtumastamme. Ilmoittautuminen tapahtumaan sähköisesti https://www.mhy.fi/pirkanmaa/ tapahtumat tai paikan päällä.

Johannan raivaussahakurssi

Pe 21.4.2023 klo 13–16

Tunnetko kaipaavasi ammattiopastusta raivaussahan käsittelyyn ja huoltoon? Tältä kurssilta saat turvallisen alun taimikonhoitoon ja raivaussahan käsittelyyn. Kouluttajana toimii metsäasiantuntija Johanna Suonsivu. Toteutamme koulutuksen lainasahoilla, joten et tarvitse omaa sahaa. Otamme mukaan enintään 15 osallistujaa. Raivaussahakurssi pidetään Lempäälän tai Valkeakosken alueella. Tarkempi paikka ilmoitetaan osallistujille lähempänä tilaisuutta. Ilmoittautuminen tapahtumaan lotta.vaha-ypya@mhy.fi tai 050 329 7250

Joukon raivaussahakurssi

Pe 21.4.2023 klo 13–16

105 € ja

Tieyhdistyksen jäsenille 89 € (hinnat sis. alv)

ILMOITTAUTUMINEN www.tieyhdistys.fi/ tapahtumat Ilmoittautuminen viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta.

Tunnetko kaipaavasi ammattiopastusta raivaussahan käsittelyyn ja huoltoon? Tältä kurssilta saat turvallisen alun taimikonhoitoon ja raivaussahan käsittelyyn. Kouluttajana toimii metsäasiantuntija Jouko Lehtinen. Toteutamme koulutuksen lainasahoilla, joten et tarvitse omaa sahaa. Otamme mukaan enintään 15 osallistujaa. Raivaussahakurssi pidetään Hämeenkyrön alueella. Tarkempi paikka ilmoitetaan osallistujille lähempänä tilaisuutta.

Ilmoittautuminen tapahtumaan lotta.vaha-ypya@mhy.fi tai 050 329 7250

Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, Seinäjoki

Kankaanpääsali, Kangasmoisionkatu 1, Kankaanpää

Teivon ravikeskus, Velodromintie 2, Tampere

Joensuun ravirata, Linnunlahdentie 5, Joensuu

Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio

Killerin ravirata, Vesangantie 24, Jyväskylä

Lappeenrannan ravirata, Raviradantie 13, Lappeenranta

Mikkelin ravirata, Raviradantie 22, Mikkeli

Jokimaan ravikeskus, Jokimaankatu 6, Lahti

Vermo Areena, Valjakkotie 1, Espoo

Kokoushotelli Linnasmäki, Lustokatu 7, Turku

Äimäraution ravirata, Äimärautiontie 3, Oulu

Webinaarit

Klikkaa itsesi Metsänomistajat-webinaareihin

i 1.2.2023 klo 17–18.30

21.2.2023 klo 17–18

Ilmoittaudu webinaareihin www.mhy.fi/pirkanmaa/tapahtumat. Webinaarit tallenteena @Metsänomistajat YouTube kanavalle

Mäntyvaaran ravirata, Mäntyvaarantie 161, Rovaniemi alkaa aamulla kahvilla klo 8.30 ja päättyy klo 15.15.

105 € ja Tieyhdistyksen

jäsenille 89 € (hinnat sis. alv)

ALUEELLISET YKSITYISTIEPÄIVÄT

Ilmoittautuminen

www.tieyhdistys.fi/tapahtumat

viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta.

Ti 14.2. Seinäjoki Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, Seinäjoki

Ke 15.2. Kankaanpää Kankaanpääsali, Kangasmoisionkatu 1, Kankaanpää

To 16.2. Tampere Teivon ravikeskus, Velodromintie 2, Tampere

Ti 21.2. Joensuu Joensuun ravirata, Linnunlahdentie 5, Joensuu

Ke 22.2. Kuopio Kylpylähotelli Rautalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio

To 23.2. Jyväskylä Killerin ravirata, Vesangantie 24, Jyväskylä

Ti 14.3. Lappeenranta Lappeenrannan ravirata, Raviradantie 13, Lappeenranta

Ke 15.3. Mikkeli Mikkelin ravirata, Raviradantie 22, Mikkeli

To 16.3. Lahti Jokimaan ravikeskus, Jokimaankatu 6, Lahti

Ti 28.3. Espoo Vermo Areena, Valjakkotie 1, Espoo

Ke 29.3. Turku Kokoushotelli Linnasmäki, Lustokatu 7, Turku

Ti 4.4. Oulu Äimäraution ravirata, Mäntyvaarantie 161, Rovaniemi

Ohjelma alkaa aamulla kahvilla klo 8.30 ja päättyy klo 15.15.