6 minute read
Ajankohtaista Tukiliitosta
Tukiliitossa tapahtuu
Muuttuvissa tilanteissa löydät päivitetyn kaikista tapahtumista, kursseista, koulutuksista ja ajankohtaisista asioista: tukiliitto.fi Seuraa myös tapahtumakalenteria: tukiliitto.fi/toiminta/tapahtumat. Kaikki yhteystiedot löytyvät sivulta 51.
Advertisement
LIITTOKOKOUKSEN KUTSU ja tiedot ovat lähteneet yhdistyksille maaliskuussa. Virallinen kokouspaikka on Tampere-talo, mutta toivomme että yhdistykset suunnittelevat osallistumista ensisijaisesti etäyhteyksin ja asiamiehen välityksellä, koska kokoontumisrajoituksia on todennäköisesti olemassa kesäkuussakin. Kokousta voivat seurata kaikki halukkaat striimauslinkin kautta. Liittokokouksen tiedot, asiakirjat sekä linkki kokouksen seuraamiseen: tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/liittokokous.
Perheille
Kohtaamisia verkossa
SYKSYLLÄ 2021 järjestämme yhden illan verkkokeskusteluja lapsen kasvun ja hyvinvoinnin teemoista.
SEURAA TAPAHTUMAKALENTERIA: tukiliitto.fi/ toiminta/tapahtumat > Perheille.
Perhekeskus-webinaareja
TUKILIITTO ON MUKANA Lastensuojelun keskusliiton Perheet keskiöön! -hankkeessa, jossa lisäämme erilaisten perheiden osallisuutta peruspalveluissa ja perhekeskuksissa. Pääsemme myös vaikuttamaan sähköisten palveluiden kehittämistyöhön. Syyskuussa toteutamme lapsille, nuorille ja vanhemmille suunnatun osallisuuskyselyn. Hanke järjestää yhdessä THL:n, Kirkkohallituksen ja alueiden toimijoiden kanssa viisi perhekeskus-webinaaria: – TYKS-ervan tilaisuus 24.5. klo 12–15 – HYKS-ervan tilaisuus 25.5. klo 9–13 – TAYS-ervan tilaisuus 1.6. klo 9–12 – KYS-ervan tilaisuus 3.6. klo 12–15 – OYS-ervan tilaisuus 16.6. klo 9–12
LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMISLINKIT:
lskl.fi/tapahtumat
Itsenäistyvien nuorten vanhemmille
Tietoa tulevaan -verkkokurssi
SYKSYLLÄ JÄRJESTETTÄVÄ KURSSI on vanhemmille, jotka tarvitsevat perustietoa palveluista ja tukitoimista, kun nuori on täysi-ikäistymässä. Kurssin sisältöjä ovat palveluiden suunnittelu, omaan kotiin muutto, henkilökohtainen apu sekä omannäköinen vapaa-aika ja nuoren tukeminen asioiden hoitamisessa.
SEURAA TAPAHTUMAKALENTERIA: tukiliitto.fi/ toiminta/tapahtumat > Vanhemmille.
Ammattilaisille
SUOSITUT VERKKOKOULUTUKSEMME perheitä kohtaaville ammattilaisille jatkuvat jälleen syksyllä. Koulutuksen teemoja ovat: – Lapsen osallisuus – Erityinen sisaruus – Vahvistu vanhempana – Harvinainen ja perinnöllinen sairaus perheessä
Maksuttomaan koulutukseen menee aikaa noin 3 tuntia/viikko eli yhteensä noin 9 tuntia/koulutuskokonaisuus. Osallistua voi itsenäisesti tai yhdessä työyhteisön kesken. Koulutus soveltuu hyvin myös alan opiskelijoille.
SEURAA TAPAHTUMAKALENTERIA: tukiliitto.fi/ toiminta/tapahtumat > Ammattilaisille.
Nuorille ja aikuisille
Mennään metsään -kurssi
AIKA: 6.8.– 8.8. PAIKKA: Hotelli Norrvalla, Vöyri Malikkeen ja Tatu ry:n upea 14–29vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten kurssi järjestetään Pohjanmaan Vöyrissä. Kurssi on suunnattu liikkumiseensa apuvälinettä tarvitseville nuorille, jotka ovat vammautuneet tapaturman tai potilasvahingon seurauksena. Kurssille mahtuu mukaan seitsemän kurssilaista läheistensä tai avustajiensa kanssa. Ohjelmassa on retkeilyä ja luonnosta nauttimista. Viikonlopun aikana on mahdollista nukkua sekä sisätiloissa että teltassa ulkona. Ilmoittaudu kurssille 11.6. mennessä.
LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMISLOMAKE:
tukiliitto.fi/tapahtuma/mennaanmetsaan-kurssi-6-8-8-2021-voyri tai Johanna Sakko. Seuraa tapahtumakalenteria: tukiliitto.fi/toiminta/tapahtumat > Malike
Yhdenvertaisuutta kuntiin apu- ja toimintavälineiden avulla
Malikkeen uusiin oppaisiin on koottu tietoa kouluille ja kunnille yhteiskäyttöön soveltuvista apuvälineistä sekä selkokielistä tietoa lainsäädännöstä.
KENENKÄÄN ei tarvitse jäädä ulkopuolelle siksi, ettei apu- ja toimintavälineitä ole keksitty. Ongelma on se, että välineistä ei tiedetä tai niitä ei ole saatavilla. Tähän tarpeeseen Malike on tuottanut kaksi uutta opasta.
Kuntiin tarvitaan osallistumista edistäviä apuvälineitä lisäämään kaikkien kuntalaisten yhdenvertaista osallistumista. Ihannetilanteessa kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden lainata välineitä koulutoimen, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen, seurojen, yhdistysten ja yksittäisten kuntalaisten käyttöön. Kunnan omat välineet lisäävät kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia, ja vähentävät syrjäytymistä.
Kunnan eri toimintojen yhteiset apu- ja toimintavälinehankinnat ovat hyvä ja taloudellinen vaihtoehto. Läheskään kaikilla
Lähdetään liikkeelle! Ulkona liikkumisen apuvälineitä selkokielellä -oppaassa kerrotaan ulkona liikkumisen apuvälineistä sekä niiden hankinnasta. Kuvituksena ovat Papunetin selkeät piirroskuvat välineistä. Selko-oppaan on julkaissut Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminta. Osallistumista edistäviä apuvälineitä kouluihin ja kuntiin -oppaaseen on koottu tietoa kouluille ja kunnille yhteiskäyttöön soveltuvista apuvälineistä, välineiden jälleenmyyjistä sekä hinta-arviota helpottamaan hankintaa. Tiedoista löytyvät myös hankittavaksi suositeltavat lisävarusteet. Oppaan ovat julkaisseet yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike ja Suomen Paralympiakomitean SOLIA.
ihmisillä ei ole mahdollisuutta hankkia omaa välinettä. Jo muutamalla kunnan yhteisellä välineellä mahdollistetaan monien ihmisten osallistumista ja aktiivista toimijuutta. Tästä on hyvin todennäköisesti myös kansanterveydellistä hyötyä.
Oikeus osallistua
Vammaisen lapsen ihmisoikeuksien perustana ovat YK:n lasten oikeuksien sopimus ja YK:n vammaissopimus, joiden toteuttamiseen Suomi on sitoutunut. Valtion, kunnan ja muiden julkisen vallan toimijoiden on huolehdittava siitä, että myös vammaisten lasten ihmisoikeudet toteutuvat käytännössä.
Koulu vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään pitkän ajanjakson ja sillä on erityinen paikka ihmisten kokemuksissa ja tunteissa. Kouluaikana saatu tieto ja kokemukset muovaavat käsityksiä itsestä toimijana.
Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on edistää kaikkien oppilaiden yhdenvertaisuutta. Mikäli oppilas tarvitsee opetukseen osallistumiseen tukitoimia, esimerkiksi henkilökohtaista apua tai apuvälineitä, hänellä on niihin oikeus ja koulutuksen järjestäjä huolehtii kustannuksista.
Jokainen lapsi tarvitsee osallistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia tehdä päätöksiä voidakseen kasvaa aktiiviseksi aikuiseksi ja kuntalaiseksi. Kuten Sanna Ahola ja Kirsi Pollari kirjoittavat THL:n julkaisussa, yhteiskuntaa on tärkeää kehittää ihmisoikeusperusteisesti sellaiseksi, että vammaisuuden ja vammattomuuden välinen erottelu menettää merkitystään ja kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet elää ja toimia. (Lapsella on oikeus osallisuuteen – vammaisuudesta riippumatta, THL – Päätösten tueksi, 2018.)
Kuntavaaleissa kannattaakin äänestää ehdokasta, joka edistää kaikkien yhteistä kuntaa.
TEKSTI: MALIKE-TIIMI
Vaalilupauksen paikka
HAASTA KUNTAVAALIEHDOKKAASI tekemään lupaus apuvälineiden saatavuuden parantamisesta. JOS OLET EHDOKAS, tee lupaus itse.
TUTUSTU TUKILIITON AINEISTOIHIN JA OTA KÄYTTÖÖN LADATTAVA KUVAGALLERIA:
Tukiliitto.fi > Toiminta > Tukiliitto vaikuttaa > Kuntavaalit2021 > Työkaluja vaalivaikuttamiseen
Tukiliitto vaikuttaa
TEKSTI JUTTA KESKI-KORHONEN JA OIKEUKSIENVALVONNAN TIIMI
LAUSUIMME STM:n osallisuustyöryhmän vammaispalvelulainsäädännön uudistusta koskevista ehdotuksista, joita pidimme tarpeellisina. Nostimme esiin huolen kilpailutuksista. Katsoimme, että ehdotuksilla voidaan osaltaan parantaa vammaisten henkilöiden asemaa sosiaalihuollon ja erityisesti vammaispalveluiden asiakkaina.
Pidimme erittäin kannatettavana ehdotusta, jonka mukaan vammaisella henkilöllä olisi oikeus käyttää hänelle soveltuvaa kommunikointikeinoa ja häntä olisi tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa.
Pidimme tärkeänä ehdotusta siitä, että palveluita koskevat päätökset tulisi ensisijaisesti tehdä toistaiseksi voimassa oleviksi ja että määräaikaisen päätöksen tekeminen olisi mahdollista vain poikkeuksellisesti. Palveluita koskevan päätöksen olisi perustuttava asiakkaan palvelutarpeen arvioon ja asiakassuunnitelmaan kirjattuun yksilölliseen avun ja tuen tarpeeseen sekä palveluiden tuottamistapaan.
Kannatimme ehdotusta, jonka mukaan asiakkaan esittämästä avun ja tuen tarpeesta tai palvelun toteuttamistavasta olisi mahdollista poiketa vain perustellusta syystä, joka tulee kirjata päätökseen.
Korostimme, että ehdotukset eivät voi yksinään ratkaista niitä ongelmia, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden elämänmittaisten ja pitkäaikaisten palveluiden kilpailuttamiseen hankintalain mukaisesti. Vammaisilla henkilöillä ei ole asianosaisasemaa eikä siten oikeussuojakeinoja käytettävissään hankinta-asioissa. Lisäksi kilpailutukset estävät sen, että palvelut olisivat tosiasiassa yksilön tarpeiden, tahdon ja mieltymysten mukaisia. Kilpailutukset aiheuttavat merkittäviä oikeusturvaongelmia, joita ei voida ratkaista yksin vammaispalvelulain säännöksin.
Esitimme perusteluihin lisäystä, jossa todettaisiin, että hankintalain mukainen kilpailuttaminen ei pääsääntöisesti ole sopiva ja asiakkaiden edun mukainen järjestämistapa korostetusti yksilöllisiin tarpeisiin perustuville vammaispalveluille.
Lapsen vamman vuoksi tarvittaviin palveluihin vastattava vammaislainsäädännöllä
LASTENSUOJELUN VAATIVAN SIJAISHUOLLON lakiehdotuksesta lausuessamme keskeinen ydinviestimme oli, että lainsäädännön tulee olla sellaista, ettei se tarpeettomasti ohjaa vammaisia lapsia perheineen lastensuojelun piiriin. Kun palveluita tarvitaan nimenomaan lapsen vamman vuoksi, palvelutarpeisiin tulee vasta vammaislainsäädännön mukaisilla palveluilla.
Lausunnon sisältöä avataan tarkemmin sivulla 31 artikkelissa Vammaispalvelujen ja lastensuojelun rajapinta tulee huomioida lakiuudistuksissa.
Lausunnot ja kannanotot löytyvät kokonaisuudessaan: tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/liittona-olemme-enemman/lausunnot-ja-kannanotot.
Osallistuimme vammaispalvelulain kahteen ensimmäiseen kuulemistilaisuuteen
VARMISTAMME KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN ja heidän perheidensä tarpeiden huomioimista vammaispalvelulainsäädännön uudistamisessa.
Palvelut on turvattava itse valittuun kotiin myös runsaasti tukea tarvitseville. Ensimmäisessä kuulemistilaisuudessa korostimme erityisesti lasten asumista koskevien oikeuksien merkitystä ja sitä, että lasten asumista koskeva erillinen säännös on tärkeää saada mukaan uuteen vammaispalvelulakiin. Katsoimme, että edellisellä hallituskaudella muotoiltu lasten asumisen tuen säännös on pääosin erinomainen, sillä se korostaa YK:n vammaissopimuksen mukaisesti lapsen oikeutta asua kotona ja perheen oikeutta saada tarvittavat palvelut tämän mahdollistamiseksi.
Keskeisin muutostarve liittyy lasten asumisen maksuihin: esitimme, että lasten asumisen tukea koskevaan säännökseen lisättäisiin viittaus asiakasmaksulakiin, jossa säädettäisiin lapsen asumisen maksuista siten, että siitä ei perittäisi kohtuuttomia normaalin elatusvastuun ylittäviä maksuja.
Ehdotimme muutoksia myös yleiseen asumisen tukea koskevaan säännökseen. Esitimme, että asumisen tuen kohdasta poistetaan vaatimus avun toistuvuudesta ja lisättäisiin maininta itsemääräämisoikeudesta, jonka toteutumisen yksilölliset asumisen palvelut osaltaan varmistaisivat.
Perusteluihin esitimme täydennyksiä, joissa todettaisiin, että myös runsaasti asumiseensa apua ja tukea tarvitsevien vammaisten ihmisten tulee voida valita asuinpaikkansa ja saada palvelut ensisijaisesti henkilön itse valitsemaan kotiin.
Soveltamisalan on turvattava myös vaativat erityispalvelut. Soveltamisalasta totesimme, että on tärkeää, ettei laki mahdollista uusien väliinputoajaryhmien syntymistä. Esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten ihmisten välttämättömien avuntarpeiden tulee kuulua jatkossakin vammaispalvelujen piiriin.
Huomautimme, että uutta vammaispalvelulakia säädettäessä on huolehdittava nykyään usein erityishuoltona järjestettävien vaativien ja monialaisten erityispalvelujen jatkuvuudesta ja niitä varten tarvittavan osaamisen säilymisestä ja kehittymisestä palvelukokonaisuuksina.
Henkilökohtaisen avun voimavararajaus on poistettava. Toisessa kuulemistilaisuudessa totesimme, että henkilökohtaisen avun voimavaraedellytyksen poistaminen uudesta vammaispalvelulaista on välttämätöntä. Eri tavoin vammaisilla henkilöillä tulee olla yhdenvertainen oikeus saada henkilökohtaista apua, kun he tarvitsevat sitä. Voimavararajaus sopii kuitenkin henkilökohtaisen avun työnantajamalliin.
Voimavaraedellytys on syrjivä, eikä sen säilyttäminen vammaispalvelulainsäädännössä ole linjassa YK:n vammaissopimuksen, esimerkiksi sen 19 artiklan kanssa. Vammaissopimuksen ja 19 artiklaa koskevan yleiskommentin (nro 5) mukaan henkilökohtainen apu kuuluu yhdenvertaisesti kaikille sitä tarvitseville vammaisille henkilöille riippumatta henkilön vamman luonteesta tai hänen kommunikaatio- tai muista kyvyistään.
