Tukea tarvitsevien äitien on vaikea löytää tukea ja

Sanna Jokisen mielestä tuntuu mahtavalta, että on saanut kasvattaa Jeren (vas) ja Marjan jo näin isoiksi.

pystynyt jollakin tavalla hyväksymään tapahtuneen.

Jälkikäteen olen miettinyt, että ehkä tukea olisi pitänyt saada pidempään. En ehtinyt sisäistää ja ymmärtää kaikkea, mitä vanhemmalta vaaditaan.

Pienenä lapsi oli vilkas tapaus. Silti tykkäsin kovasti hoitaa häntä. Tuntui hyvältä, kun oli joku, kenestä huolehtia. Nyt hän on jo teini-ikäinen. Tapaamme säännöllisesti, mutta niin isolla on jo omat menonsa ja touhunsa.

Vertaistuki olisi varmaan auttanut käsittelemään kaikkea tapahtunutta jo aiemmin, mutta olen tosi tyytyväinen, että olen edes nyt myöhemmin löytänyt tämän Vahvistu vanhempana -porukan. On ollut tärkeää huomata, etten ole ainoa lapsen huostaanoton kokenut. Se lohduttaa paljon.”

ELISA DAHLSTRÖM

”Nyt osasin hakea tukea”

Meillä on perheessä yksivuotias taapero. Lisäksi minulla on isompi poika edellisestä liitosta.

Vauvan hoitamisessa mukavinta on oikeastaan ihan kaikki. Tarkkana saa silti olla. Nyt kun lapsi osaa jo liikkua, täytyy koko ajan keräillä koiranleluja pois ulottuvilta. Eikä vauvanruoka purkista kelpaa enää, kun lapsi on saanut maistaa muuta.

Toisen lapsen kanssa tukea on osannut hakea paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Erityisneuvola on ollut tosi hyvä paikka: varsinkin puoliso on saanut sieltä paljon apua ennen ja jälkeen synnytyksen.

Itseä harmittaa, että isien keskusteluryhmä loppui koronan takia. Mutta onneksi tässä tiimissä on päässyt juttelemaan.

ALEKSI HASANEN

”Vanhempi voi olla monella tavalla”

Demokratiapalkinnon saaminen oli iloinen yllätys ja hieno kiitos koko ryhmälle. Mielestämme kokemusasiantuntijatiimi on erinomainen toimintamalli, jonka esimerkkiä voidaan toivottavasti hyödyntää muuallakin. Myös meille hankkeen työntekijöille tiimin tapaamiset ja keskustelut ovat olleet todella hyödyllinen ikkuna vanhempien maailmaan ja ajatuksiin.

Niin kuin tiimiläisten kokemukset osoittavat, lähipiirin ja ammattilaisten ensireaktioilla lapsihaaveisiin on valtava merkitys. Tyrmäävät tai kauhistelevat kommentit satuttavat, ja ne jäävät vaivaamaan mieltä vuosiksi.

Hankkeemme viesti kaikille on, että vanhemmuudessa voi onnistua. Haasteita on mahdollista ratkoa, kun vain perhe saa riittävästi tukea.

Mielipiteitä oikeanlaisesta vanhemmuudestahan maailmassa riittää. Hyvä vanhempi voi kuitenkin olla hyvin monella tavalla. Joskus jopa huostaanotto on tarpeen, mutta vanhemmuudelle pitää antaa mahdollisuus jatkua myös sen jälkeen.

TAIJA HUMISTO, SIRPA MÄKINEN, VAHVISTU VANHEMPANA -HANKKEEN TYÖNTEKIJÄT

Tukiliitto.fi > Toiminta > Perheet ja vertaistuki > Vanhemmille on uusi sivu, johon olemme koonneet selko- ja yleiskielisiä materiaaleja, tietoa ja tekemistä, blogeja ja podcasteja tueksi, iloksi ja hyödyksi ihan kaikille vanhemmille.

Tukea tarvitsevien vanhempien on vaikea löytää vertaisia

VANHEMMAT KOHTAAVAT KIELTEISIÄ asenteita vanhemmuuttaan kohtaan, kun vanhemmalla on tuen tarvetta oppimisessa ja ymmärtämisessä. Itsemääräämisoikeus parisuhteen ja perheen perustamisen osalta ei aina toteudu. Tämä välittyi kerätessäni vanhempien kokemuksia opinnäytetyötä tehdessäni.

Vanhemmat ovat usein eristyksissä paikallisista yhteisöistään, eivätkä saa kaipaamaansa tukea vanhemmuuteen ja ihmissuhteisiin. Tukea kaivataan vuorovaikutukseen, tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan sekä rajojen asettamiseen itselle ja lapselle.

Kuormitusta aiheuttavat monet riskitekijät: syrjintä, taloudellinen niukkuus, työttömyys, menetykset, päihde- ja mielenterveysongelmat, lähisuhdeväkivalta, omat vaikeat lapsuudenkokemukset ja yksinäisyys. Kielteiset asenteet ja aiemmat huonot kokemukset tuottavat epäluuloa perhepalveluiden työntekijöitä kohtaan ja pelkoa lapsen huostaanotosta.

Tutkimusten mukaan yli 60 prosenttia perheistä, joissa on kehitysvammainen vanhempi, on lastensuojelun palveluiden asiakkaana. Moni näistä vanhemmista kokee, että heitä ei kuunnella, eikä arvosteta. Vanhemmat kaipaavat tukea ja puolestapuhujia saadakseen äänensä kuuluviin. Tyytymättömyys palvelujärjestelmään vaikeuttaa avun vastaanottamista.

Vanhempien kokemuksista välittyy, että hyvä vanhemmuus on mahdollista sopivan tuen avulla. Tukea tarvitsevien vanhempien vertaisryhmässä vanhemmilla on mahdollisuus jakaa tietoa, toimintatapoja ja kokemuksia. Ihmissuhdetaitojen paranemisella on myönteinen vaikutus vanhemmuuden taitoihin sekä yhteisöön pääsemiseen. Vanhemmat ponnistelevat, kilvoittelevat ja haluavat hoitaa vanhemmuutensa hyvin. Usein vanhemmuus koetaan merkittävänä asiana, vaikka lapset asuisivat sijaishuollossa.

PALVELUT EIVÄT AINA KOHTAA tukea tarvitsevien vanhempien tarpeita. Yhteistyö tai nivelvaiheen työ esimerkiksi lasten- ja perheiden sosiaalityön ja aikuisten kehitysvammapalveluiden välillä on ongelmallista. Esteitä varhaisen avun saamiseen aiheuttaa selkeän toimintatavan puute. Lapsiperhepalveluiden työntekijöitä on tarpeen kouluttaa ja tukea kohtamaan vanhempia, joilla on erityisiä tuen tarpeita.

Sosiaalityön rakenteiden mahdollisesti syrjivät työkäytännöt tulisi tunnistaa ja ottaa vanhemmat aidosti osallisiksi omiin asioihinsa. Tarve keskitetylle palveluohjaukselle on ilmeinen.

Perhepalveluissa pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon ylisukupolvinen traumatausta. Tuen pitäisi olla varhaista, luottamuksellista, käytännöllistä ja pitkäkestoista. Erityisen tärkeää on tunnistaa ja nimetä perheiden voimavarat ja vahvistaa niitä. Lapsi tarvitsee turvaa, läheisyyttä ja läsnäoloa. Koko perhe hyötyisi vanhempien saamasta tuesta tunne- ja vuorovaikutustaitoihin.

Palveluita, kuten tuettua asumispalvelua, pitäisi räätälöidä perheiden tarpeisiin. Tämä mahdollistaisi riittävän ja pitkäkestoisen tuen ja ainakin osittaisen lasten kotona asumisen.

HEIDI OINONEN

Kirjoittaja haastatteli opinnäytetyössään vanhempia, joilla on kehitysvamma, autismikirjon häiriö tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tukiliiton Vahvistu vanhempana -hankkeen kanssa. Vanhemmuudentaidot ryhmävalmennuksessa – vanhemmalla on tuen tarvetta oppimisessa ja ymmärtämisessä (TAMK 2020): urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027436.