9 minute read
Kolumni: Petri Liukkonen
SIRPA PYKÄLÄINEN KUVA
Ole kaveri, älä kiusaa. Haukiputaalaisten viesti meni perille tuhansille.
Advertisement
Haukiputaan Me Itse vei viestiä kiekkomatsissa
HAUKIPUTAAN Me Itse -ryhmän porukka osallistui 4.12. jääkiekkopeliin Oulun Kärpät – Porin Ässät. Samalla toimme näyttävästi esiin kiusaamisen vastaista viestiä. Mukana oli yhdeksän ryhmäläistä ja kuusi avustajaa.
Pidimme esillä Kohtaa mut- ja Älä kiusaa -julisteita, jotka oli varustettu jääkiekkojoukkueiden logoilla. Ryhmää näytettiin hallin isolla näytöllä monta kertaa. Tauoilla jaoimme katsojille kiusaamisen vastaista julkilausumaa ja Me Itse -kortteja, joissa luki: Älä kiusaa, Näytä että välität, Ole mun kaveri ja Kohtaa mut.
Tapasimme paljon ihmisiä, koska kiekko-ottelussa oli paikalla yli 3000 katsojaa. Kerroimme, keitä olemme ja miksi jaamme kortteja ja julkilausumaa. Näytimme, että uskallamme olla esillä ja kertoa, että kiusaaminen on väärin. Kortteja ja materiaaleja oli mukava jakaa.
Saimme todella hyvää palautetta ja runsaasti näkyvyyttä. Keskusteluissa tuli ilmi, että kiusaamista tapahtuu paljon, kaikissa piireissä. Tuntui hyvältä kuulla korttien ja julkilausuman saaneiden sanovan, että olemme hyvällä ja tärkeällä asialla liikkeellä.
TEKSTI SIRPA PYKÄLÄINEN
Mistä kiusaaminen johtuu ja miltä se tuntuu? Sysmässä kysymyksiä purettiin myös kuvien avulla.
Sysmässä kerrottiin kiusaamisesta sanoin ja kuvin
SYSMÄN Kehitysvammaisten Tuki kutsui jäsenistön lisäksi Sysmän yhtenäiskoulun opettajia ja oppilaita 1.12. tapahtumaan, jossa keskusteltiin kiusaamisesta ja sen herättämistä tunteista.
Ensimmäisessä keskustelussa tuli ilmi, että moni kehitysvammainen ihminen on itse kokenut huutelua, sivuun jättämistä, nimittelyä ja fyysistäkin kiusaamista. Keskustelujen jälkeen Silvi Kaarakainen johdatti osallistujat yhteiseen maalaushetkeen, jossa kiusaamisen herättämiä tuntoja purettiin kuviksi.
Toisen keskustelutuokion aihe – kiusaamisen vastustaminen – tuotti keskustelua seuranneessa maalaussessiossa paljon kirkkaampia värejä ja valoisampia kuvia. Keinoja on!
Syntyneet maalaukset asetettiin näytteille Sysmän kirjastoon. Keskusteluissa ja maalaustuokioissa oli mukana myös Lähilehden toimittaja etäyhteydellä, joten sana levisi muillekin. (MM)
Teemaviikolla 1.–7.12.2023
aiheena ovat asenteet vammaisuutta kohtaan.
PETRI LIUKKONEN
TUKILIITON PUHEENJOHTAJA
KOLUMNI
Erilaisuus on tavallista
PERHE SANANA ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on jonkinlainen käsitys ja tunnesisältöinen mielikuva perheestä.
Eri tieteenalojen näkökulmasta perhe määritellään eri tavoin ja sitä lähestytään eri näkökulmista ja eri perustein. Erilaisia perhemuotoja on paljon. On yhden aikuisen perheitä, adoptioperheitä, kahden kulttuurin perheitä, monikkoperheitä, nuorten leskien perheitä, uusperheitä, sateenkaariperheitä, lapsettomien perheitä, lapsikuolemaperheitä ja paljon muita. Kaikki nämä muodostavat laajan kirjon, jota yhdistää tietynlainen erilaisuus verrattuna niin sanottuun perusperheeseen, jossa on isä, äiti, lapsi tai lapsia ilman mitään erityisyyttä.
Moninaisten perheiden osuus kaikista perheistä suomessa on noin 30 prosenttia, jota voidaan pitää melko suurena osuutena. Kaikissa näissä perheissä on omanlaisensa arki iloineen, suruineen ja haasteineen – aivan kuten ”perusperheillä”.
Moninaiset perheet muokkautuvat elämänkaaren eri vaiheissa, aivan kuten kaikki perheet. Tämä vaikuttaa perheiden dynamiikkaan ja niiden suhteeseen ympäröivään yhteiskuntaan. Elämänkaaren eri vaiheissa ilmenee hyvinkin erilaista tuen ja avun tarvetta, jota onneksi Suomessa on tarjolla varsin hyvin. Tarjoajia löytyy niin julkiselta puolelta, yksityisiltä palvelun tarjoajilta kuin kolmannelta sektorilta, esimerkiksi yhdistyksiltä ja säätiöiltä. Jossain määrin on ollut nähtävissä myös yksilöiden auttamisen halun kasvamista, mikä on ilahduttavaa.
Tärkeintä on, että perheet ovat omanlaisiaan ja niiden tulisi solahtaa sellaisenaan osaksi ympärillä olevaan yhteiskuntaan. Meillä on vielä tehtävää jäljellä, että tämä tapahtuisi yhä jouhevammin sekä tasapuolisemmin, eikä perheiden voimavaroja kuluisi epäolennaisiin asioihin.
Kaikki perheet ovat omanlaisia, yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia.
Lapin Kehitysvammaisten Tukipiiri ja Lapin keskussairaala laativat passin yhteistyössä sairaalakäyntien tueksi.
Sairaalapassin tarkoitus on lisätä paljon tukea tarvitsevien kehitysvammaisten ihmisten potilasturvallisuutta sekä parantaa hoidon laatua ja itsemääräämisoikeutta. Passi antaa tietoa tuen tarpeista, tukemisen tavoista ja auttaa vuorovaikutuksessa.
Passi on asiakkaan tekemä opas, jota hän pitää mukanaan tullessaan vastaanotolle, päivystykseen tai sairaalaan. Sen avulla hän kertoo itsestään, kommunikoinnistaan, terveydentilastaan ja tuen tarpeistaan tutkimus- ja hoitotilanteissa.
Ajatus sairaalapassista alkoi itää rovaniemeläisen Taimi Tolvasen mielessä jo vuosia sitten. Lapin tukipiirin jäsen, kahden vaikeasti vammaisen aikuisen lapsen äiti ja psykologi opetti aikoinaan sairaanhoitajaopiskelijoille kuvilla tuettua kommunikaatiota. Materiaalia etsiessään hän törmäsi netissä kansainvälisiin, etenkin brittiläisiin, esimerkkeihin sairaalapassista.
Nyt suunniteltu passi on Suomessa ainutlaatuinen. ”Passi vahvistaa osallisuutta, oikeuksien toteutumista, yhdenvertaisuutta sekä palvelun saavutettavuutta”, Taimi Tolvanen kuvaa.
Passi on luottamuksellinen ja henkilö itse päättää passin käytöstä. Henkilö voi täyttää sähköisen tai paperisen sairaalapassin yhdessä omaisen tai läheisen, tukihenkilön, lähityöntekijän, hoitohenkilökunnan ja/tai tulkin kanssa. On tärkeää, että passin täyttämisessä on tukena henkilö, joka tuntee asiakkaan hyvin. ”Passia on hyvä päivittää tilanteiden muuttuessa, vähintään vuosittain”, Taimi Tolvanen korostaa.
Vinkkikortit auttavat
Sairaalapassin täydentäminen vinkkikorteilla on uusi asia, jota ei ole kansainvälisissä verrokeissa. Korteissa käydään läpi passissa täytettävät kohdat ja kerrotaan, mitä olisi hyvä huomioida.
Ensimmäisen version sairaalapassista Taimi teki pojalleen Mikolle jo vuonna 2013. Seuraava versio syntyi syksyllä 2020, kun tytär Tuija joutui
Vinkkikortit auttavat sairaalapassin täyttämisessä. Passin avulla voi kertoa esimerkiksi omista keinoistaan kommunikoida. Kuvia löytää Papunetin kuvapankista. Taimi Tolvanen toivoo, että passi leviää muihinkin sairaanhoitopiireihin.
sairaalahoitoon. Vuosien varrella Taimi ehdotteli oppilailleen mallin kehittämistä kaikkien käyttöön, mutta lopulta hän teki sen itse, eläkkeelle jäätyään. ”Lapin Tukipiirin puheenjohtaja Rauno Rantaniemi otti yhteyttä sairaanhoitopiiriin, kun haimme hankkeelle STEA-rahoitusta. Sitä emme saaneet, mutta iso kiitos sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokelalle siitä, että passi haluttiin kehittää tästä huolimatta.”
Passin laatimisessa mukana ollut osastonhoitaja Emilia Lilja toteaa, että sairaalapassi on hyvä apuväline asiakaslähtöisyyden toteuttamiseen. Kehitystyössä on sovitettu yhteen osapuolten tarpeet: mitä tietoa sairaala tarvitsee voidakseen hoitaa potilasta hyvin ja mitä tietoa asiakas ja hänen lähi-ihmisensä haluaa kertoa sairaalalle. ”Passi hyödyttää eniten sellaisia, jotka tarvitsevat paljon tukea”, Taimi Tolvanen korostaa.
Hän on toiminut myös useita vuosia Tukiliiton luottamustehtävissä, muun muassa liittohallituksessa. Hän haluaa kiittää myös Tukiliiton oikeuksienvalvontaa ja osallisuustiimiä, jotka auttoivat kehitystyön vaiheissa. Myös Me Itse -yhdistykseltä ja Kolpeneen palvelukeskukselta tuli tärkeää tukea. Kehitysvammaiset ihmiset ovat myös koekäyttäneet passia ennen sen käyttöönottoa.
Sairaalapassi julkaistiin kansainvälisenä kehitysvammaisten päivänä 3. joulukuuta, osana teemaviikkoa.
Emilia Lilja (vas.) ja Taimi Tolvanen esittelevät sairaalapassin sisältöä paperiversiona ja sähköisesti tablettitietokoneella.
TEKSTI MERJA MÄÄTTÄNEN
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI KUVA
Sanottua
Kehitysvammaisen ihmisen palvelutarve on elämänmittainen ja elintärkeä – ei pienen vähemmistön ylimääräinen palvelu. Vammaiset ovat Suomen suurin vähemmistö.
Yle Uutiset 18.1. Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuen yhdistyskoordinaattori Liisa Ansio korostaa, että hyvinvointialueiden tulee parantaa yhdenvertaisuutta ja tasoittaa vammaispalveluiden eroja kuntien välillä.
Espoon tekemien kilpailutusten myötä uusilla taksiyhtiöillä on aina kasvukipuja. Milloin hukassa ovat lapset, milloin reitit ja milloin hyväksi havaitut käytännöt. Jos kaupunki säästää vuodessa jokusen tonnin, onko se sen väärti?
Ilta-Sanomat 18.1. Isän sydän hyppäsi perjantaina kurkkuun, kun hänen 11-vuotias kehitysvammainen poikansa ei saapunutkaan koulusta kotiin koulukyydillä.
Aikuistenkin elokuvia voisi tehdä niin, että useammat ihmiset voisivat niitä katsoa.
Yle Uutiset 16.1. Lasse Purmonen on Tukiliiton toimitilahuoltaja ja leffafani, jolle englanti tai nopean tekstityksen seuraaminen on kehitysvamman vuoksi vaikeaa. Don’t Look Up -elokuvan dubbaaminen suomeksi on herättänyt vastareaktioita, mutta tosiasiassa äänikäännökset palvelevat satojatuhansia.
Kunnilla on ollut mahdollisuus järjestää työtoimintaa ja työhönvalmennusta järjestelmän lähtökohdista, vaikka niitä pitäisi järjestää asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Maaseudun Tulevaisuus 10.1. Tukiliiton Kari Vuorenpää toivoo, että sote ja hyvinvointialueet tasoittavat suuria kuntien välisiä eroja palveluissa.
Korona on vaikuttanut eniten ihmisiin, jotka ovat jo entuudestaan erityisen haavoittuvassa asemassa. Tilanteen pitkittyessä huoli palvelu- ja hoitovelasta syvenee. Tulee kestämään vuosia ennen kuin palvelut palautuvat entiselleen.
Yle Uutiset 3.12. Tukiliiton vammaispalveluiden asiantuntija Anne Saarinen korosti ihmisten kuulemisen välttämättömyyttä. Tukea tarvitsevat tietävät itse parhaiten, millaiset palvelut vastaavat heidän tarpeisiinsa.
Me allekirjoittaneet olemme täyttäneet neljän eri mediakonsernin vaalikoneita. Vaalikoneista löytyy yksi yhteinen piirre, joka hätkähdyttää ja järkyttää meitä. Niissä ei ollut yhtään kysymystä, jossa olisi käsitelty vammaisia tai vammaispalveluita.
Itäväylä 4.1. Seitsemän vihreän aluevaaliehdokkaan yhteinen mielipidekirjoitus.
Marjo Luoma ja Johanna Tieaho olivat ennätysmattotalkoiden sankareita. Marjo kutoi ja Johanna valmisti sukkulat.
Ähtäri kudottiin maailmankartalle talkoovoimin
Ähtärin Sisupussien Eira Vanhatupa kertoo, miten maailman pisin räsymatto syntyi.
Ähtärissä kudottiin viime vuonna talkootyönä maailman pisin räsymatto. Toukokuusta joulukuuhun kestäneen urakan aikana mattoa syntyi 380 metriä.
Idea käynnistyi minun ideastani ja mukaan lähti paljon yhteistyökumppaneita. Ähtärin kaupunki antoi tilat Ähtäri-hallista, Eläinpuisto Zoo maksoi maton loimet, EteläPohjanmaan Taitokeskus antoi käyttöön kolmet kangaspuut ja Lakeudenportin kansalaiso– Veimme jouluksi yksitoista 50 euron arvoista ruokakassia vähävaraisiin talouksiin. – Loput rahat jaoimme kutomiskertojen mukaan niiden 13 yhdistyksen kesken, joiden jäsenet olivat osallistuneet kudontaan.
pisto maksoi palkan tekniselle tukihenkilölle.
Kuteita saimme ähtäriläisiltä lahjoituksina kiitettävästi. Ne riittivät ja vielä jäi jäljelle ensi kesää varten.
Kutojiksi tuli ähtäriläisistä 13 eri yhdistyksestä yhteensä 72 kutojaa, jotka urakoivat mattoa kahdessa vuorossa koko kesän ja syksyn. Ähtäri-hallissa kävi myös paljon turisteja kutomassa. Joillekin kokemus oli aivan uusi, toiset taas muistelivat mummon tai äidin kangaspuiden loukutusta iltalaulunaan. Myös lapsia räsymaton kutominen kiinnosti.
Ennätysmatto myytiin huutokaupalla ja tulot jaettiin seuraavasti: – Ostimme ähtäriläisiin vanhus- ja vammaisyksiköihin yhteensä 65 sähköhammasharjaa.
Rahat matkakassaan
Mattotalkoiden innokkaita osallistujia olivat Marjo Luoma ja Johanna Tieaho, jotka kuuluvat paikallisen tukiyhdistyksen, Ähtärin Sisupussien hallitukseen. Marjo kutoi erittäin hyvää mattoa ja Johanna teki valmiiksi sukkuloita. Myös Johannan poikaystävä Jyrki oli usein mukana talkoissa.
Oman osuuteni tuloista annoin Sisupussien tilille. Tavoitteenamme on tehdä ulkomaanmatka, kunhan selviämme koronasta. Edellisestä Teneriffan-matkasta onkin kulunut jo muutama vuosi. Muuten toimintamme on vilkasta. Järjestämme myyjäisiä ja monenlaisia tapahtumia. Joulukuussa kokoonnuimme Raikulan pihassa makkara- ja glögi tarjoilun äärellä ja ohjelmassa oli myös tulishow.
Ennätysmatostamme saimme julkisuutta ja pääsimme MTV3:n uutisten kevennykseenkin. Projekti oli myös erittäin ekologinen, kun vanhat lakanat ja vaatteet saivat vuosikymmeniä lisäaikaa matossa. Mukana oli koko ajan vahva yhteisöllisyys ja kahvit maistuivat kutomisen lomassa.
Haluan tässä vielä kiittää erityisesti Marjoa ja Johannaa. Meillä oli mukavia juttutuokioita ja kivaa yhdessä. Toivotan kaikille Tukiviestin lukijoille mukavaa kevään odotusta!
EIRA VANHATUPA
MATTOIDEAN ÄITI JA ÄHTÄRIN SISUPUSSIEN HALLITUKSEN JÄSEN
Hae opiskelemaan 22.2.-22.3.2022
Kevään yhteishaussa opintopolku.fi -sivuston kautta: Tutkintokoulutukseen valmentava TUVA Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava TELMA
KAARISILTA RY Taide- ja Toimintakeskus www.kaarisilta.fi / puh. 040 354 1772
KUUNTELUVINKKI:
Äitikamut joka perjantai
UUSI ÄITIKAMUT-PODCAST on kahden rovaniemeläisen äidin, Tuija Laineen ja Pia Ylisuvannon vertaistuellista valohoitoa äänimuodossa.
Teemoitetuissa jaksoissa Äitikamut juttelevat ja jakavat omakohtaisia kokemuksia itsenäistyvien erityisnuorten vanhemmuudesta yhteensä 50 vuoden kokemuksella. ”Olemme itse saaneet tämän tekemisestä hirveästi voimaa ja iloa. Nyt toivomme vain, että kuulijatkin saavat”, Pia ja Tuija sanovat.
Äitikamut itse valmistautuvat nyt uuteen elämänvaiheeseen ja uuteen tapaan elää ja olla. ”Omat erityisnuoremme valmistautuvat lapsuudenkodin ulkopuoliseen asumiseen ja elämään. Tärkein tehtävämme nyt on tukea nuoriamme heidän itsenäistymisessään. Meidän tehtävämme on myös tukea ja ohjata lastemme lähityöntekijöitä onnistumaan omassa työssään arjen turvaajina ja mahdollistajina.”
Molemmilla on takana myös vaikeita vaiheita ja kokemuksia oman jaksamisen ehtymisestä. He ovat löytäneet ystävyydestä ja vertaistuesta voimaa, jota haluavat nyt jakaa muidenkin kanssa. ”Äitikamut-podcastimme välityksellä haluamme tarjota kuuntelijoille mahdollisuuden tulla mukaan rupatteluihimme”, Tuija Laine ja Pia Ylisuvanto sanovat.
Sarja käynnistyi kahdella jaksolla 18. helmikuuta, ja tästä eteenpäin julkaistaan yksi jakso joka perjantai. Äitikamut ovat tuottaneet podcastin yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton ja rovaniemeläisen Studio Selen kanssa. Tervetuloa kuulolle!
”Meidän unelmamme on se, että podcastit tuovat ihmisille iloa ja jaksamista”, Tuija Laine (vas.) ja Pia Ylisuvanto sanovat.
Löydät Äitikamut Tukiliiton sivuilta: Tukiliitto.fi/aitikamut ja Instagramista @aitikamut.
ILMOITUS ILMOITUS
Kun aikuisella kehitysvammaisella on tyypin 1 diabetes
Tervetuloa yhdessä diabeteskurssille 30.5.–3.6. Tampereelle, kurssi on MAKSUTON!
Kurssin parasta antia ovat keskustelut vertaisten ja diabetesammattilaisten kanssa, ymmärrys kehitysvammaan liittyvän elämän erityispiirteistä ja tauko arjesta. Ilmoittaudu mukaan!
diabetes.fi/kurssit
Odotettavissa kesäkivaa – tule mukaan!
UVPS:n kesäleirien hakuaika 14.3.2022 saakka.
